Vapaus, August 31, 1965

              r Sivu 2 Tiistaina, elok. 31 p. — Tuesday, Aug. 31, 1965
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
EstabUshed Nov. 6, 1017 V A P A U S
( L I B E R T Y )
EDITOR; W . E K L U N D . ..MAr^AGER; E-^SUKsi
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E O I T O R I A L 674^4804
PubllShed thrlce vreekly: Tuesdays. -Thundays and 'Beturdays by Vapaus
Publishing Ck). Limited. 100-102 E lm St. West, Sudbury, Ontario. Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertlslng rates u ^ appUeation. tranala(hm free i)f chaiS9< ^
Authoriaed as second d a s s j n a l l ^yitt^vPost Öftice iP^partment. Ottawa,
and fior payioeiit of Imtage^M^o^
CANADIANJIIANGUAGE-PRESS,
Canadassa: 1 ^ |9J)0. 6 kk. $4.7ä tIiSA.-asa 1 vk. (10.00, 6 kk. $5i5
3 2.75 ~ Suomessa: 1 vk. 10.50. 6 kk. 5.75
ySAn Vietnam-poliltiadka:
Gemiiii viitosen saayutuksiata
Yhdysvaltain astronautit, everstiluutnantti L; Gordon
Coopraya komeritajaluutnantti Charles Conrad.saivat nimen-^
,sä läh^mättömästi avaruustutkinrnslustorian lehdiUe suor^
tettuaan 7 päivää 22 tuntia ja 55 minuuttia kestäneen ava­ruuslennon,
jonka aikana he I kiersivät maapalloamme 120
-kertaa ja suorittivat 3,338,200 mailin pituisen matkan, saa­vuttaen
lennollaan useita uusia maailmanennätyksiä alallaan ^
Ko. maailmanennätysten saavuttaminen ei suinkiaan ol­lut
helppoa. Erään torontolaislehden kirjeenvaihtafja, Robert
Reguly tiedoitti asian tästä puolesta Geminin lennon loppu­vaihetta
kuvaavassa uutiskatsauksessaan viime lauantaina:
"Ahtaassa ja tärisevässä tilassa olevat Gemini-kaksoset heit­telehtivät
epämukavasti avaruudessa ennätyksiä rikkovan
lentonsa viimeisen vuorokauden matkalla!
"Astronautit Gordon Cooper ja Charles Conrad olivat kor
viaan myöten jätteiden keskellä, jäykistyneinä siitä kun
ovat olleet niin kauan sullottuina niin pienessä tilassa ja mil­tei
ilman korvaamatonta manööveraus-polttoainetta, mitä he
tarvitsevat estääkseen avaruusaluksensa villin kuperkeikko­jen
heiton.
"Mutta maajohtaj at antoivat heille tänä aamuna lennon
jatkamismerkin suorittaakseen vielä 15 lentoa maapallon ym- >
päri suunnitellussa 8-päiväisessä lennossa.
Mutta kim "loppu on hyvin, niim kaikki on hyvin", kuten
sanotaan.
Houstonista sunnuntai-iltana, lennon onnellisen päätty­misen
jälkeen lähetetyssä APn uutistiedossa sanottiin näiden
astronauttien "ilosta hyppineen ylös ja alas suoritettuaan ih­misen
kaikkein kauastkantoisimman avaruuslennon, mikä vei
Yhdysvallat askeleen lähenunäksi.sitä hetkeä, jolloin lähete­tään
kolmen vuoden kuluessa mies kuuhtm . . . "
Lentonsa avulla ja yhteydessä nämä astronautit saavut­tivat
ainakin 3 maailmanennätystä ja 2 uutta USAn ennätystä
— Se oli kauemman aikaa, 190 tuntia, kestänyt miehitetty
avaruuslento. Aikaisempi 119 tunnin ennätys oli neuvosto-
. liittolaisen everstiluutnantti Valery Byfcovskyn nimissä yli
kahden vuoden takaa; eli heinäkuun 14 päivältä 1963.
— USAn astronauttien yhteenlaskettu avaruuslentoaika,
kaikkiaan 639 timtia 48 minuuttia. Aikaisempi ennätys 506
tuntia 18 minuuttia, oli Neuvostoliiton nimissä, saavutettu
kaikkiaan IS.sta lennosta.
— Useamman kuin yhden henkilön pisin lentoaika — 190
tuntia 55 minuuttia. Aikaisempi ennätys, 97 tuntia 59 minuut­tia,
oli astronauttien James McDivitin ja Edward Whiten ni­missä.
— Enemmän kierroksia maapallon ympäri miehitetyillä
avaruusaluksilla, ollen se 120 kierrosta. Aikaisempi ennätys,
81 kierrosta, oli edellämainitun Bykovskyn nimissä v. 1963.
— Eniten miehitettyjä lentoja — 9 Yhdysvaltain ja £
Neuvostoliiton tilillä. .
Sen lisäksi nämä lentäjät saavuttivat useita yksilöllisiä
ennätyksiä, joiden luettelemiseen ei kuitenkaan ole tässä yh-^
teydessä tilaa käytettävissä. Kaikki tämä jo osoittaa kouraan-tuntuvalla
tavalla, että Yhdysvaltain tiedemiehet, astronau­tit
ja teknikot saavuttivat Gemini viitosen lennolla tuloksen,
mistä he voivat oikeutetusti olla tyytyväisiä ja ylpeitäkin;
Sanalla sanoen se oli suursaavutus^ Kaikkein tärkein
näistä saavutuksista oli ehkä lennon pituus, mikä osoittaa,
että Yhdysvallat tavoittelee päättävästi kuumatkaa, mikä
vaatii osapuilleen edestakaisin kuljettaessa mainitun kahdek­san
päivää.
Erikoishuomio kiintyi tämän lennon yhteydessä näiden
astronauttien taitavuuteen lennon alkuvaikeuksien aikana, ja
kestävyyteen, tämän pakosta yksitoikkoisen ja vaikean mat­kan
suorituksessa.
Uskomme täkäläisten kansalaistemme yhtyvän, lehteem­me
ilmaistessamme ihailumme ja onnittelumme Yhdysvaltain
tiedemiehille ja astronauteille tästä todella merkittävästä saa­vutuksesta.
. Mitalin ruma puoli
Viime keskiviikkona saatiin miltei sanianaikaisestiWash-ingtonista
ja Moskovasta tietoja siitä, että Yhdysvallat aikoo
alistaa avarustutkimuksenkin välittömästi hyökkäävän soti-lasohjelmansa
palvelukseen.
Presidentti Lyndon Johnson vihjasi, että Yhdysvallat tu­lee
kiihdyttämään avaruustoimintojaan nimenomaan puolusr
tustarkoituksia silmälläpitäen ja siinä tarkoituksessa panee
toimeksi $l,500,000,000-iohjelmanr^ohon sisältyy miesvoimin
toimivien sotilasluontöisten laboratorioiden perustaminen"
avaruuteen vuoteen 1968 mennessä. Hän sanoi tämän ohjel­man
tulevan välittömästi puolustuslaitoksen kontrollin aiai-suuteen
ja väitti, että se on tärkeätä Yhdysvaltain puolus­tukselle.
Moskovassa ilmestyvä puolustusministeriön julkaisu Pu­nainen
Tähti väitti samana päivänä, että USAn Gemini viito­i
n lento oli jo alistettu palvelemaan sotilaallisia tarkoituksia.
Punainen Tähti sanoi Geminin viitosen lentävän kahdeksan
päivän aikana Vietnamin yli 16 kertaa. Kiinan yli 40 ja Kuu­ban
yli 11 kertaa. Kaiken lisäksi astronautti Conrad ilmoitti
keskustelussaan Houstonin maa-aseman kanssa, että "satellii­tin
miehistö on juuri ottanut uusia valokuv'ia Kuubasta."
Tämä sellaisenaan viittaa voimakkaasti siihen, että Gemini
viitosen lenmon yhtenä tarkoituksena oli sotilaallinen vakoilu.
Tätäkin järkyttävämpi oli kuitenkin rajan eteläpuolelta
saatu tieto, että presidentti Johnson on "antanut hyväksymi­sensä
uudelle ensimmäiselle puhtaasti sotilaalliselle avaruus­ohjelmalle",
kuten yllämainitussa uutistiedossa kerrottiin.
New York Times on nimittänyt tätä ohjelma "fantastiseksi ja
peloittavaksi" ja New York Tribune "dramaattiseksi ja vahin­golliseksi"
Todellisuudessa se on sodanjulistus kokp ihmis­kuntaa
vastaan.
"Poliitikot tietfiyät, ettfi USAn
historiassa on kansa toistuvasti Sä-niestSnyt
vallassa Olevaa puoluetta
vastjjän aina pm an käyty sotlia...
Maa Jpn luonnollisesti teoriassa so­dan
,aikana yksimielinen, mutta tä-m8
ei merkitse, ettei tyytymättö-itiyyden
henki olisi ISsnS. Petty­mys
ilmaiätaan myöhemmin."
Näin kirjoittaa New York Herald
Tribunen kommentaattori David
Lawrepce erSässä Sskettäin julkais­tussa
katsauksessa, jossa käsitel­lään
USAm sotapolitiikkaa.
Kirjoittaja kertaa historialliset
esimerkit: Woodrow Wiisonin vaa­litappio
1918, ensimmäiaeLlI maa­ilmansodan—
jälkeiset kongressivaa-lit.
jqissa demokraatit menettivät,
j a Korean sodan vaalit 1952, jol­loin
presidentin asema siirtyi der
naan ensi vuoden marraskuussa ja
tällöin -r-.David Lawrencen mukaan
— ei olisi lainkaan hämmästyttä­vää;
jos vallassaoleva puolue me­nettäisi
asemansa^ JQ3 Vietnamin
sota jatkuu.
Lawrencen näkökulma on tyypil­lisen
amerikkalainen puoluepoliitti­sessa
laskelmoinnissaan, mutta sa­malla
se heijastaa USA:n yleisessä;
mielipiteessä tapajbtuvaa muuttu­mista,
jonka ^auttavat sodan ve­nyminen,
etäisyys, kalleus, tappio-luvut
ja muun maaliman suhtautu­minen:
Muutos ei tunnu suoranaisi­na
vastustusasenteina (Johnsonin
Vietnam-politiikkahan on saanut
viimeisessä mielipidetutkimuksessa
taakseen 70—75%:n kannatuksen)
vaan epävarmuutena j a kiusaantu­neisuutena^
Lisääntyvä miesten vär-mokraateilta
Dwight Eisenhoweril- armeijaan "Vietnam-li
le. Seuraavat vaalit toimeenpan-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Heikki Elimen, Whitefish, Ont.;
täyttää lauantaina, syyskuun 4 pnä
74 vuotta.
Jalmar Tähti, Toronto, Ontario,
täyttää lauantaina, syyskuun 4 pnä
74 vuotta.
Helga Piesanen, Kirkland Lake
Ont., täyttää sunnuntaina, syyskuun
5 pnä 75 vuotta.
John Mäkikangas, South Porcu
pine. Ont., täyttää sunnuntaina,
syyskuun 5 pnä 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-väin
onnentoivotuksiin.
sien avulla" on herättänyt pahoja
aavistuksia — luvassa on jo naimi­sissa
olevien hyväksyminen värvät­tyihin
joukkoihin. Sotilasasiantunti-j
a in j a C I A : n vakuutukset siitä, et­tä
Vietnamin sotaa ei yleensä voida
voittaa ei ainakaan ilman USA:n
panoksen moninkertaistamista ei­vät
juuri lohduta tulevaisuuden
suhteen.
Mielipidetiedustelut antavat myös
ymmärtää, että USA:ssa ei kanna­teta
sodan laajentamista esim. Ko­rean
sodan mittasuhteisiin. Vaikka
käsitys siitä, että USA on Viet­namissa
oikealla asialla puolusta­massa
'vapaata maailmaa kommu­nismin
laajentumista vastaan" on
propagandan ansiosta yleinen ja
maan poliisirooli hyv^ksy Uy, etsi­tään
eri tahoilla yhä kiihkeämmin
•'kunniallista ulospääsyä". Toistai­seksi
ei siinä ole onnistuttu silcsi,
että "kunniaan" tuntuu kuuluvan
vihollisuuksien lopettaminen USA:n
ehdoilla — ts, U S A : n joukkoja jäi-
VOISIKO OTTAA OPPIA?
Suomessa ilmestyviä lehtiä seura­tessa,
näkee niissä monasti mielen­kiintoisia
asioita. Kuten allaolevakin,
jota emme malta olla lainaamatta.
Töölön sokeritehdas siirtJ7 tämän
vuoden loppuun mennessä Helsingin
kaupungin haltuun. On kai mielenkiin­toista
kerrata alueen kauppoihin liit­tyvät
varsin omituiset piirteet.
Suomen Sokeri Oy., yksityisten hal­litsema
monopolifirma, sai viime
vuosisadalla tehtaan tontin hallintaan­sa
mitätöntä korvausta vastaan. Joita­kin
vuosia sitten yhtiö ryhtyi rakenta­maan
uutta sokeritehdasta Porkkalaan
ja alkoi vaatimaan Helsingin kaupun­gilta
suunnattomia summia siitä hy­västä,
että kaupungin maa palaute­taan
alkuperäisille omistajille. Kau­panhieronnan
lähtökohta oli allistyUä-vä:
miksi kaupungin olisi maksettava
mitään omasta maastaan suuryhtiölle,
joka on rikastunut vuosikausia: kau­pungin
kustannuksella. Kaupungin
johto ei vaan huomannut tässä mitään
ihm^llistä, vaan valtuustolle esitettiin
että yhtiölle maksettaisiin maan hal­lintaoikeuden
siirtämisestä takaisin
kaupungille 1.6 mrd vmk, paikalleen
jäävän pääkonttorin 4000 neliömetrin
suuruinen tontti lahjoitettaisiin yhtiöl­le
ilmaiseksi jne. Valtuuston porvari-ja
sosdem jäsenet hyväksyivät kaupan
1962 suljettujen ovien takana. Vain
kansandemokraatit korottivat äänensä
tällaista suurkapitalisteille tapahtuvaa
lahjoitusta vastaan. Mutta tämä eiaut
tanut, vaan veronmaksajain markat
siirrettiin mom^liyhtiön taskuun.
Kaupunki ei edes yrittänyt käyttää
muita keinoja esim. asemakaavan
suomia mahdollisuuksia saadakseen
alueen itselleen takaisin ilman kor­vausta.
Kansandemokraatit epäilivät valtujiis
tossa. että kaupan yhteydessä kaupun­gille
siirtyviä rakennuksia ei ehkä
voida käyttää mihinkään "vaan ne on
purettava.
Kas sillä tavalla; Eikä tuossa juuri
ilmene se — kellä paljon on, hänelle
enemmän annetaan? Vieläkö kannat­taa
ihmetellä miksi Suomi on eniten
verojen rasittama maa, ainakin Eu­roopassa?
Eikö tuo ole hiukan samanlaista,
jos esim. työmies monta vuotta työs­kenneltyään
ja palkkaa nautittuaan
eroaisi jostakin työpaikasta ja vaatisi
suurta korvausta :siitä, että hän on
siellä työskennellyt? Se on niin mahr
doton vertaus, ettei sellainen tule edes
kenenkään mieleenkään, vaikka työ-läi.
sellä olisi paljon paremn>at syyt
tällaiseen vaatimukseen, sillä ei ku­kaan
työläinen koskaan eikä missään
saa niin paljon palkkaa, etteikö hän
enempää voisi saada.
Mutta tällainen vaatimus ci ole mah
doton silloin kun sen esittää sellainen
suurfirma, josta edellä kerrottiin.
On asiassa suomalaistenkin mielestä
ihmettelemistä, koska joitakin päiviä
myöhemmin oli eräässä. suomalaises­sa
lehdessä seuraavanlainen vitsi:
— Ostaisiko herra tosta auton?
— E n tietenkään. Sehän on minun!
— Mutta ostittehan te sen sokeri­tehtaan
tontinkin.
Voisimmeko ottaa oppia tästä suur-liikemiesten
rahantekotaidosta, mistä
sen tietää, ehkä työmiestenkin
mahdottomiin vaatimuksiin suhtaudut­taisiin
myönteisesti, vaikka muuta­man
sentin palkankorotuksia ei an­neta.
— LSP.-
si maahan eikä Vietkongia hyväk­syttäisi
Jieuvottelukumppanikjsi.
V A A R I E N ^ V A L I N T O J E N SARJA
Englantilainen .(;,uardian-lehti
esitti joltakin aikoja sitten mielen­kiintoisen
katsauksen USA:n rat­kaisuista
Vietnamissa. Sartrelai-seen
henkeen siinä lueteltiin jouk­ko
tienhaaroja, joissa U S A oq teh­nyt
väärän valinnan alkaen vuoden
1934 Geneven konferenssista, jon­ka
päätöksiä U S A e i suostunut alle­kirjoittamaan.
Nyt pr^s. Johnson—-
11 vuotta liian myöhään — vakuut­taa
kannattavansa tätä sopimusta,
jota se itse on- puuttumisellaan
loukannut U S A olisi niinikään voi­nut'rohkaista
Etelä-Viietnamin hal­litusta
hyväksymään sopimuksessa
edellytettyjen yleisvietnamilaisten
vaalien toimeenpanon sen sijaan,
että -se Ho Tshi-Minhin valtaantu­loa
peläten tuki Saigonin hallituk­sen
väalivastaista asennetta. USA:n
valinnat myöhemminkin ovat olleet
pelaamista väärällä kortilla: Se tu­ki
Diemin hallitusta, jolla ei ollut
hiukkaakaan kannatusta. Kun tä­män
pelin menetys o l i selvä, oltiin
jo myöhässä havahtumaan. Edel­leen
se o l i s i . voinut kannattaa
Minhin hallitusta Khanhin sijas­ta,
joka nyt on kaikinpuolisesti
mennyttä miestä. Nyt, lehti kirjoit­ti,
on Vietkong ajanut USA:n t i ­laan,
jossa sillä ei enää. ole valin­nan
vapautta.
VIETNAM:KONJUNKTUURIT
USA:n sotapolitiikan takana ovat
toisaalta mahtavat voimat, Penta­gonin
sotastrategit ja talouselämä,
joka hyötyy Vietnam-boomista niin
kuin aikanaan kuuluisista Korean
suhdanteista. Työllisyystilanne US-A:
ssa on parantunut sotatilausten
ansiosta, teräksen ja muiden me­tallien
hinnat ovat nousseet eikä
USA:n mahtavalla terästeollisuu­della
ole pelkoa yhteenotosta halli,
tuksen kanssa kuten Kennedyn ai­kana.
Ainoa • tyytymättömyyden
Mitä mallit ^sanovat
AVARUUDEN mLITAIU^piNtl
Folktidningen-Ny T i d kirjoittaa USAn suunnitelmasta militarisoida
avaruus: : • .
'lljiraiset tietysti.tyrmistyvät j a masentuvat sen näkiJaJan edessä,että
myös avaruuslennoista tulisi.sotilaallisia. E i saa kuitenkaan asennoitua
passiivisesti.sellaiseen kehitykseen. On aika herättää j^Ieinen.mielipide
avaruuden militarisointia kohtaan. Suuri vastuu on tiedemiehillä jotka
kerta kerran jälkeen antavat tärkeitä keksintöjä, sotilaskäyttöön. Tarvi­taan
yleistä mielipidettä tieteen prostituointia vastaan."
Aamulehti toteaa avaruuden militarisoinnin jo olevan käynnissä.
vaikka presidentti Johnsonin puhe viittaa vasta tuleviin aikomuksiin:
"Nyt on käynyt selväksi, että paraikaa meneillään olevan Geminl-lennon
tarkoitusperät ovat myös sotilaalliset. J a koska MOL-suuniiitelma
liittyy Gemini-kapseleiden käyttöön, V tuntuu todennäköiseltä, ettS j u u ri
tämä seikka on vaikuttanut ratkaisevasti lennon jatkamiseen alun vai­keuksista
huolimatta. Tässä yhteydessä on merkittävää j a nuelenkiin-toista,
että Yhdysvaltain kansalliselta avaruus- j a ilmailuhallitukselta
on nyt riistetty yksinoikeus-avaruuskokeisiin.
kohde kenties on se. että puolus­tusmenojen
lisäys jää toivottua vä­häisemmäksi.
Viimeisenä varain-hoitokautena
puolustusmenot oli­vat
,46,2 mrd. dollaria ja presiden­tin
arvio tälle vuodelle oli 47.9 mrd.
Nyt arvellaan summan nousevan
vielä 2,3 mrd. dollarilla, mikä mer­kitsisi
4 mrd. dollarin (n. 13 mrdi
nykymarkan!) nousua edelliseen
vuoteen verrattuna. Näihin lukui­hin
sisältyvät ennen muuta suuryh­tiöille
osoitetut ase- la lentokone-tilaukset,
mutta myös lisätyt päivä­rahat
Vietnamissa sotiville sekä
Kauko-Idän tukikohtien rakentami­seen
myönnetyt 58,3 m i l j . dollaria.
Vietnamin sodan "päivähinta" on
kasvanut yhdestä kolmeen miljoo­naan
dollariin.
A A S I A L A I S ET
A A S I A L A I S I A VASTAAN?
Sodan epämieluisuuksien karsi­miseksi
on US turvautunut erilai­siin
keinoihin. Ensinnäkin se ilmei­sesti
on lisännyt painostustaan saa­dakseen
liittolaisiltaan lisäapua vii­dakkosotaan.
Tätä todistaa Etelä-
Korean päätös lähettää lisää jouk­koja
Vietnamiin. Saigonin hallituk­sen
päämies kenraali Cao K y on
äskettäin käynyt Formosassa ja
Thaimaassa keskustelemassa näiden
mahdollisesta sotapanoksesta.
Myös itse sotarintamalla koetel-;
laan uusia keinoja. Näihin kuulu­vat
"lehdenpoisto-operaatiot", ke-miallisten,
aineiden käyttö .sissien
asuttaman alueen metsien ja riisi­peltojen
tuhoamisessa, josta ilmoi­tettiin
parisen viikkoa .sitten.
USA:n, kemianyhdistyksen julkai­sussa
laski yhdistyksen julkaisu­päällikkö
tri iRichard L. Kenyon
elokuun puolessavälissä ilmoiUe
uuden koepallon ehdottamalla ke­miallisten
aineiden käyttöä myös
ihmisiä vastaan. Ehdottaja tarkoit­ti
tosin kyynelkaasun tapaisia suh­teellisen
lieviä aineita, jotka aihe-:
uttavat tilapäistä toimintakyvyttö­myyttä
ja jotka hänen mi^kaansa
ovat taisteluvälineinä "humaani-sempia"
kuin kranaatit. Mutta k un
pää saataisiin auki, olisi meillä
täyslaajuinen kemiallinen sota, jo­ka
ei säästä ketään enempää kuin
ne napalmpommitkaan, joita Viet­namiin
on pudotettu.
" R U M A A M E R I K K A L A I N E N"
Osa USA:n uusista yrityksistä i t ­se
Vietnamissa on kenraali Max-well
Taylorin vaihtaminen Henry
Cabot Lodgeen USA:n Saigonin
suurlähettiläänä. Viimeksi mainittu
siviilimies palaa takaisin entiseen
'Virkaansa mukanaan "psykologisen
(Jatkuu seuraavalla sivulla),
Pidän omaa suunnitelmaani parempana."
PÄIVÄN PAKINA
YKn yleiskokous on joulukuun 13 p.
1963 hyväksynyt suosituksen, että
"avaruuden tutkimisen ja käytön tu­lisi
tapahtua koko ihmiskunnan hyväk­s
i " , mutta USAn poliittinen ja soti­laallinen
johto näyttää käsittäneen
kehoitukseksi varustautua pommitta­maan
maapalloa ulkoavaruudesta sa­noi
asiasta Suomen laajemmin leviävä
työväen päivälehti, SKDLn äänenkan­nattaja
Kansan Uutiset.
Tosiasia onkin, että Yhdysvallat, jo­ka
aloitti atomipommien käytön Hiro­shimassa,
on nyt julistanut avaruuden
sotilaallisen käyttämisen kilpailun al­kaneeksi
ja tämä öperatio tähtää ko­ko
Ihmiskuntaa, myös Yhdysvaltain
kansaa vastaan.
HEITÄ AMMUTTIIN KUIN KOIRIA
Savun haihduttua sanomaleh­tien,
T V : n ja radion "rotukahak-kauutisten"
tiimoilta on vähän
helpompi nähdä miksi Wattsin
alueen neekeriasukkaat nousivat
Los Angelesin kaupungissa epä­toivoiseen
mellakointiin, minkä
kuluessa tapettiin kymmeniä i h ­misiä
sekä haavoitettiin; satoja ja
vangittiin noin kolmetuhatta muu­ta'
kansalaista.
Suuren Rahan lehdet ovat an­taneet
meille näistä tapahtumista
sellaisen kuvan, että kaikki pa-
.huus j a vääryys on neekerien nis-
. k o i l l a j a että valkoihoisen valtio­vallan
pyhä velvollisuus oli vain
palauttaa laki ja järjestys.
Tosiasia on kuitenkin tässäkin
tarua kummempi.
Me emme puolusta kenenkään
väkivaltaisuuksia, emmekä terro­ritekoja.
Mutta tosiasiat osoittavat, että
kaikista muotorikkeistä huolimat­ta
oikeus on tässä tapauksessa ko­konaan
neekerien puolella.
Jossakin mielessä Wattsin alu­een
neekerien menettelyä voidaan
verrata vankilakapinaan. Toivot­tomaan
tilaan saatetut vangit tur­vautuvat
toisinaan oman "suojan­sa"
eli vankilan polttamiseen.
Näin menettelivät myös Wattsin
neekerit joiden kaupunginosa on
asiallisesti puhuen suuri vankila,
jonka muurien y l i on mahdoton
päästä; Wattsln'alueella on enem-•
män . köyhyyttä, kurjuutta, työttö­myyttä
ja epätoivoisuutta kuin
missään muussa osassa.Los Ange­lesia.
Vuosikymmeniä kestänyt kärsi­mys,
kurjuus ja alennustila ajoi
neekerit samanlaiseen mielenti­laan
missä vangitkin sytyttävät
vankilarakennuksensa tuleen. Ja
ken tahansa valkoihoinen tuntee
tässä 2\siassa itsensä viattomaksi,
hän heittäköön ensimmäisen k i -
ven ,neekereitä vastaan, mikäli on
lupa käyttää Raamatun määritel­mää
asiasta.
Uutistiedoissa korostettiin sitä
suurta omaisuusvahinkoa/minkä
Wattsin alueen mellakat aiheutti­vat.
•
Epävirallisten tilastotietojen
mukaan siellä tuhoutui $175,000,-
000 arvosta omaisuutta. Kaiken
kaikkiaan siellä sanotaan poltetun
500 kauppaa, joiden omistajat ei­vät
tosin ' asu Wattsin alueella,
vaan muualla.
Yksi näistä poltettujen kauppo­jen
omistajista on Richard Gold-niminen
mies, jolla on suuri huo­nekalujen
ketjukauppaliike. Toi­sin
sanoen, hänellä on monta
monituista liikettä, joista yksi tu­l
i poltetuksi Wattsin alueella. Hä­nen
menetyksensä on tietenkin
melkoinen, mutta mr. Gold saa
korvauksen siten, että hän vähen­tää
menetyksensä ensi vuonna tu-loveroilmoitusta
tehdessään.
Toisin on kuitenkin asia niiden
kohdalta, joiden isät-tai muut per-v
heen jäsenet tulivat surmatuiksi.
Heidä kohdaltaan ei ole mitään
"korvausta odotettavissa" — ja
surmatut olivat miltei satapro­senttisesti
neekereitä.
Toisaalta tämä suuren ketju-kaupan
omistaja, mr. Gold. o li
kuitenkin ilahduttava poikkeus
moniin muihin kaltaisiinsa verra­ten.
Uutistietojen mukaan hän o li
sanonut: "Minä en voi tuomita
niitä ihmisiä (neekereitä). Niitä
ihmisiä e i olisi pitänyt ampua koi­rien
lailla. Valkoihoiset ihmiset,~
jos he olisivat yhtä köyhiä kuin
hekin, polttaisivat ja ryöstäisivät
myös, jos saisivat siihen tilaisuu­den.
Tämän (mellakoinnin) takar
na on köyhyyden jä^asuntokurjuu-den
aiheuttama varastoitunut
suuttumus."
Mr. GoW on valkoihoinen liike­mies
ja ehdottomasti oikeassa täs­sä
asiassa;
Mutta palatkaamme vielä tilas­totietoihin.
Puhuessaan Vancouverissa, US-A
Worker-lehden toimittaja
James E. Jackson antoi tapahtu­mista
seuraavanlaisen kokonais­kuvan:
"Kieltämätön tosiasia on, että
neljä päivää kestäneen suuttumus-vyöryn
aikana surmansa saanees­ta
29:stä henkilöstä oli 26 neeke­reitä
. . . Sairaala-apua saaneesta
29:stä henkilöstä oli ^e40-_neeke-reitä
. . . Mainitulla alueella van­giksi
otetut 2,157 henkilöä olivat
kaikki neekereitä."
Sivumennen sanoen tämän pu­heen
pidon jälkeen ovat tilastot
kohonneet sikäli, että 34:stä sur­mansa
saaneesta oli 28 neekerei­tä,
862 :sta loukkaantuneesta suu­r
i enemmistö neekereitä ja 3,000
vangitusta miltei kaikki neekerei­tä.
Mutta antakaamme edellämai­nitun
mr. Jacksonin selittää tilan­netta
edelleen:
Keitä olivat ne valkoihoiset,
jotka saivat surmansa näissä mel­lakoissa:
Sheriffin apulainen, 27-
vuotias Ronald E . Lundlow. Eräs
toinen valkoihoinen kuoli haavas­ta,
jonka aiheuttaja voi olla p<^ii-sin
ampuma pyssyn luotL Eräs
valkoihoinen palokuntalainen .kuo­li
sen vuoksi kun palavan talon
seinä kaatui hänen päälleen.
Se mr. Jacksonin "puheesta".—
Nämä tilastot sellaisenaan osoit:
tavat uudelleen, että neekereitä
ammuttiin siellä "kuin koiria",
kuten suuren huonekalukaupan
omistaja, mr. Gold sanoi.
Toisaalta koko tämä kahakka
on kuin huutavan ääni korvesta,
että USAn valtiovallan on tehos­tettava
monin verroin toimintaan­sa
neekeriväestön vapauttamisek­si
sorretusta ja alaspalnetusta
asemasta — että neekereille vii­meaikoina
annetut lisäoikeudet ja
"sota köyhyyttä vastaan" neeke­rien
kohdalta e i ole vielä lähes­tulkoonkaan
riittäviä.
Toisin sanoen Wattsin tapauk­sien
uusiintumisen ehkäisy vaatii
pikamarssissa tehtäviä korjauksia
neekerien sosiaalisten j a t^oudel-listen
valitusten kohdalta.
— Känsäkoura.