Vapaus, February 27, 1923

              'Mm 2 llgtaina^heliiiikiiqii 27 p. — Tne. Fek 27.
i
f-:
V A P A U S
jBaa&daiifiaomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilaies-fiSry
Sadbaryssa, Ont, joka tiistai, torstai ja buantai.
H. PUEO.
Vastaava toimittaja.
V A P A U S
(Liberty) . ^ ^ „ .
'y-:.'^-:^TlM only oTgan of Pinnisb W0rker8 m Canada. Pub-
Söied in Sud^ury, Ont, every Tnesday, Tbursday and
ji^itordayä'- .- —• " ' •
AdvcrtiBing rate» 40c per col. Incli. MinimHm charge
lo» eingle insertlon 76c. Discount on staading advertis»
aient The Vapaus is the best advertismg medium among
thi^ Finnish People in Canada. *
- " Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli vk. $2,26, kolme kk.
§1.60 ja yksi kk. 76c. , .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
@a.00 ja kolme kk. $1.76. ,
i Tilauksia, joita ei seuraa w^ha, ei tulla läbettämään,
toitsi asiamiesten joillg on takaukset.
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuSsista 40c.
Jialstatuumalta. Suurista ilmotuksiata sekä ilmotuksistn,
öiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
- Blennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisäS
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmputosilmotukset 60c.
verta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta.
$800 <kaksikertaa: syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-
" lotaantieto- ja osoteilmotukset 60c. Scerta, $1.00 kolme­kertaa.
Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu-
.^na..':. •'•
los ette milloin tahansa saa vastausta enslmaiseer
Idrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-jioonallisella
nimel'a.
J. V. KANNASTO. Liikkenholtaja. "
Eesristered at the Post Office Department, Ottawa, as
gecond class niatter.
Siirtolaisuus ja työttömyys
Viime syksystä saakka on siirtolaisten Canadaan
pääsy ollut verrattain helppoa. Sellaiset ainekset,
joiden mielipiteet ovat vaarattomia ja ne joilla ei ole
mielipiteitä ollenkaan, ovat tänne päässet ilman vai­keudetta.
Mutta kun siirtolaisuuden helpoltaniinen
ei ybin alkanut tuomaan tarpeeksi nopeasti uutta
työvoimaa, niin perusteltiin hallituksen toimesta kai­kenlaatuisia
värväystoimistoja ympäri Europan, kaik­kiin
niihin maihin, joista siirtolaisia tänne halutaan.
Tästä onkin johtunut, että nykyään saapuu Canadan
satamiin noita uusia tulokkaita laivalastittain. tar-
Tiistain lehteen aijotnt flmotnkset pitää olla kont
torlsiia lauantaina, tnrstnin lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8.
. ' Canadan kauppa
Viime Vuoden aikana on Canadan kauppabalanssi
^ ollut jatkuvasti Canadalle edullinen, sillä tavarain
; ulosvienti on ollut moninverroin tuontia suurempi.
Viime marraskuulla esimerkiksi oli tullivapaitten ta­varain
maahan tuonti ainoastaan noin 25 miljoonaa
ja tullattavien tuonti noin 50 miljoonaa, jotavastoin
w k m««a8savalmistettujen tavarain ulosvienti - oli yli 130
miljoonaa ja muissa maissa valmistettuja tavaroita
vietiin maasta hiukan yli 1 miljoonan dollarin ar-
' ,vo9la.
Saihana kuukautena kannettiin tullituloina noin 11
ja puoli miljoonaa dollaria, jotavastoin samana kuu*
kautena, edellisenä vuotena tullitulot olivat ainoas­taan
hiukan alle 10 miljoonaa dollaria.
Tavarain ulosviennin suuruus, verrattuna tuon­tiin,
lieneekin se millä Canadan rahanarvo on saatu
; niin lähelle normaalia missä se tänäpäivänä Mut*
ta ulosviennin suuruus selittää toisenkin seikan, sen
. nim. että Canadan työläisten, on täytynyt raataa hur*
^ jasti ja huonolla palkalla sillä muuten ei voida se­littää
&yytä siihen, että Canadan tuotteet ovat kyen-
, neä noinkin huomattavasti ulkomaisilla markkinoilla
^kilpailemaan, etenkin kun noille'markkinoille nyky*
aan työntyy jo useista Europankin maista erikoisen
.halvalla palkalla ja alhaisen rahankurssin vallitessa
valmistettua tayaraa. ,
Saksan työläisnaiset ja 'Isänmaan
vaara"
Saksan kommunistipuolueen yleisvaltakunnallinen
naissihteeristd on antanut julistuksen, jossa lausutaan
ttun«:
Saksan ja Ranskan hiili* ja teollisuuskuninkaat'
ovat Ruhrui alueella yhteisissä afääreissä — enem­män
kiiin koskaa ennen. Missä on kysymyksessä riis­to,
lakkaa kansallisviha. Mutta sotakiihoituksellaan
mielivät .ne peittää jälkensä.
]Ranskan proletariaatti kärsii aivan samoin kuin
Saksanldn sodan seuraubista. Ranskan kommunisti­set
työväenjohtajat viskataan vankilaan sibi, koska
he vaötivat' proleteaareja liittymään kansainvälisesti
yhteen sotaa vastaan. jRanskalaiset kiihkokansalliset
iiarjdittavat siellä samaa ajojahtia kuin sabalaiset
omassa maassaan. Kipinä ruutitynnyrissä voi sytyt­tää
uuden maailmanpalon ja jouduttaa työtätekevät
joukot uuteen äärettömään kurjuuteen.
-Prolelaarinalset, kuulkaa! Aja sodan taki^
aliravittuja lapsianne, heidän kitukasvuaan, kun ette
ole tilaisuudessa hankkimaan heille ravintoa, enem­pää
kuin ruumiinveihojakaan. Ajatelkaa satojatuhan­sia,
ennen niin terveitä miehiä, jotka soto on viskan­nut
joukkohautoihin taikka tehnyt vaivaisiksi.
- K u u l k a a , proletoarinaiset! Sota on peto, joka is­kee
ennenkaikkea kyntensä teidän sydämeenne. Kos­kaan
ette voi varata kylliksi kanuunanruokaa riistä-jävalliiolle!
.
' T e i d ä n naisten on ensimmäisenä kohotettava huu­tonne
sotokiihkoilijain ulvontaa vastaan. On paljas-steltava
heidän hävytön tekopyhyytensä, heidän pe-
Vtobensa «isänmaata» kohtaan.
: Isänmaa on vaarassa?
Rikkaiden isänmaa on vaarassa, mutta itse Jle,
•;Stinnes, Thyssen ja Krupp ovat syyllisiä, ovat ka-
"valtajia. \
Vihollinen on omassa maassa.
I H^^ taistelunne koskea. Teidän tais-
; telunne, Saban proletaarinaiset, täytyy olla taistelua,
luokkataistelua sotaa vastaan. Karl Liebbechtin
•tunnuksella on saksalaisten ja ranskalaisten prolelaa-
'rien, on kansainvälisen proletariaatin vastattava por­variston
sotahuutoon. Proletariaatti ei tule olemaan
mukana toisessa kansainmurhassa.
, Proletaaristen naisien täytyy olla ensimmäisten,
jotka ratkaisevalla hetkellä rientävät kadulle, kuten
venäläiset naiset 1917 syöksähtivät kadulle kuulut-taakseen
proletaarista vallankumoustahtoansa.
Alas porvaristo! Alas riistäjävaltio ja sen so*
takiihoitus!
kolubena on tietystikin kulettaa mahdollisimman mon­ta
maanviljelystöihin ja vieläkin parempi jos tulok­kaalla
on senverran rahaa että jotenkin voi alkaa, niin
koetetaan sellainen tulokas saada «itsenäiseksi» maan-viljelijäbi
jossakin Canadan korvessa taikka lännen
suurilla preereillä.
Mutta samaan aikaan kun uusia siirtolaisia tänne
kuletetaan, pakenee entisiä niin nopeasti kun jollakin
tavalla "talänyli pääsevät; Yhdysvaltain puolelle. Tä­mä
ei lohdu siitä etteikö työläisiä riistettäisi Yhdys­valloissa
ainakin yhtä paljon kuin täälläkin, vaan sii­tä,
että vuosia jotakuinkin pidätyksissä ollut siirtolai­suus
Yhdysvaltoihin on jossainraäärin nostanut työ­väestön
elintasoa siellä. Näinollen näyttää siltä, että
työläiset samalla raadannalla tulevat "Hidysvalloissa
hiukan paremmin toimeen. Palkat ovat Yhdysvaltain
puolella korkeammat kuin. täällä ja samalla kertaa
sangen mone^ tavarat siellä ovat halvempia kuin tääl­lä.
Jokupäivä sitten kertoivat eräät porVarillisete sa­nomalehdet,
että • Chicpgo^sa maksetaan ammattitai-dottö;
nille ulkotyöläisille 70 senttiä tunnilta palkkaa.
Tämä tietystikin on poikkeustapaus ja sellaisenaan­kin
lienee liioteltu, mutta kieltämättä on rahan osto­kyky
Yhdysvalloissa suuremBi kuin Canadassa.
Tällä kirjotuksella ei kehoteta, ketään lähtemään
Yhdysvaltoihin, sillä sinne 'on nykyään ensiksikin
sangen vaikea päästä rajanylitse ja toisekseen on siel­läkin
/omat vaikeutensa. Tällä' ybinkertäisestj sa­notaan
minkälainen näyttää asema nykyään olevan.'
Mutta samaan aikaan kun siirtolaisia värvätään
Canadaan, samaan aikaan kiin niitä tänne koetetaan
saada höllentämällä siirtolaislakisja, kasvaa työttömyys
maassa. Työdepartementin julkaiseman Labor Ga-zelten
mukaan nousi ammattiunipihin järjestyneitten
työttömäin luku 6.2 prosenttiin joulukuulla, 4.0 pro­sentista,
jossa se oli ollut marraskuulla. Ja pilkin
talvea näyttää työttömyys lisääntynfeeh järjestyneit*
lenkin työläisten keskuudessa, huolimalla' siitä, että
järjestynee^ työläiset . ovat yleensä vakituisemmissa
töissä kuin järjestymättömät työläiset^ Näinollen on­kin
selvää ; eitä unioitten ulkopuolella olevissa töissä
on (työttömyyden .lisäys nioninverroin Suurempi mite
se on union-työmailla.; Työttömyyttä on tietystikin
normaalisinakin aikoina enmemän talvella kuin miiina
aikoina,' sillä eihän talvella voida monilla työmailla
ollenkaan työskennellä. Mutta kun työttömyyttä oli
jo pitkin viime kesääkin, niiii näyttää sillä että uu
sien työläisten Canadaan laahaaminen ei ole tarpeet
lista ainakaan senlähdeh, ettei täällä jo ennestään
työläisiä olisi. Suurin syy kaikkeen tähän lieneekin
porvariston loppumaton voitön-nälkä, he kuii uskovat
noilla jo ennestään Europassaiputijpuhtaibi kynityil
tä työläisiltä vielä jonkunverran, uusia menettelytapo­ja
käyttäen, heruvan. Toisena syynä sitten on lai
vayhtiöitten halu kulettaa matkustajia, ja siirtolaisis-ti^
an niitä saa ja voi vielä ottaa hyvän kuletusmak
Sunkin, sillä mitään kilpailua hinnoista ei ienään syn­ny,
laivayhtiöt kun päältäyät yhteisissä kokoubissäan
pilettien hinnoista y.m. seikoista. r
Miten paljon työttöihyyttä tulee ensi kesän aikana
olemaan on vaikea sanoa. Se vain näyttää toden-nä
köise|lä että sitä ensikesänkin varmasti on. Siirto­laisten
värvääminen ei siis hiventäkään tarkota siir­tolaisten
itsensä hyvinvointia Vaan hyvinvointia, ainb
asiaan niille, jotka värväystä ipimitlavat.
(JalL na-oon 23.)
Itavalta-Uokan. ,
Huolimatta jvaikeok^ista. edistyi
puolue itävallassa edullisestL Unka­rissa
oli tilanne säälittävä. Valko­sesta;
kauhusta huolimatta kehittyy
luokkaliike ja 'on tarpeen, vaatimaa
että, voimakas maanalainen liike ra-kannetaan.
:
Kommunismi on juurtunut Japa­nissa,
Indiassa, Persiassa ja Kiinas­sa;
Päätteeksi lausui toveri Zinoviev:
«Olemme tehneet paljon erehdyk­siä,
mutta jokaisen jäsenen pitäisi
toimia yhtenäisesti meidän kanssam­me.
Kominternin täytyy edelleenkin
olla keski tetyii mailraaä > käsittävän
järjeston>.
Toimeenpanevan neuvoskunnan ra­portin
toinen o<a.
Kolmas istunto avattiin marras­kuun
10 p., jolloin toveri Zinoviev
esitti taktiikkaraiportin toisen osan,
jossa häh kuvasi mailman taloudel­lista
tilannetta Kolmannen kongres­sin
jäjkieen.
Araerika, Japani, Englanti, Rans­ka
ja jotkut muut maat kulkivat
lyhyen väliaikaisen hyvinvointikaii-den
lävitse, joka ei millään taval­la
muuta sitä tosiseikkaa että kapi­talismi
on saavuttanut romahdus-kautensa
ja on tuomittu pelastuksen,
ullcopuolelle. Kansainvälinen tilanne
yhä pahenee. Siirtoinaitten taistelu
on saavuttanut korkean , asteen,
huolimatta imperialismin toimista.
Ne liikkeet, vaikka eivät olekaan
kommunistisia, ovat tärkeinä teki­jöinä
kapitalismia vastaan käydys­sä
taistelussa. Porvarillinen kan­sanvalta
hajoaa kokonaan. Italia to­dentaa
tämän. Fascismi ei ole vain
isku työväelle, vaan porvarilliselle
demokratialle myös. , Mailman val­lankumous
ei kulje suorassa viivas­sa.
Pienistä seikoista voi muodos­tua
lähtökohta tärkeille tapahtu­mille.
Viui vuotta VenajSn valbnbumo-osta
ja edellytjrkset mailman-vallacknmonkselle.
' Ylläolevalla otsikolla ilmeni seu­raava
%sia. Neljä raporttia' tästä
aiheesta tekivät toverit Lenin, Zet-kin,
Bela Kun .ja Trotski, ylläole-vassa
järjestyksessä. Toverit käsit­tävät
sen tosiseikan, että laajassa­kaan
raportissa ei ole mahdollista
edes antaa puheen alkulausettakaan.
Tärkeimpien' seikkojen kertominen
riittää. . ;
Toveri Lenin sai huomattavan
vastaanoton. Alkaessaan puheensa
lausui Lenin, että hän kosketteleisi
vain raportin yhtä kohtaa, nim. uui-ta
taloudellista menettelytapaa. Jq
V. 1918, jolloin neuvostohallitus te­ki
parhaansa pannakseen täytäntöön
sosialistisen hallitusmtaodon, hän ' li
lausunut että valtiokapitalismi Ve-
.näjjällä edustaisi alelta eteenpäin
verrattuna silloin vallinneeseen ti-lanteesen.
Hänellä oli jo silloin epä­määräinen
suunnitelma perääntymis-töimenpiteitten
varmentamisesta.
Tämä on myöjskin. tärkeää Kommu­nistiselle
; Kansainväliselle. Komin­ternin
tehtävänä ei ole ainoastaan
hyökkäävän taktiikan, vaan myös­kin
perääntymisen suunnitteleminen.
— «Tähtitiede vastasi aikoinaan kaupan, pääoman
ja pääoman eduslajabi kehittyvän luokan etuja;
mutta se ei vastannut vanhan mailman, pappien etu­ja.
Se kalvoi näiden auktoriteettia ja heikenti Valta-luokkien
aukloriteellia. Ne havaitsivat tämän pian ja
alkoivat kiihkeän taistelun vallanlkumpuksellista tie­dettä
vastaan: sen ^ensimaisiä julistajia, Giordano Bru­no,
poltettiin roviolla, Galilei kidutettiin vankilassa
kuoliaaksi. Mutta sitä lujemmin liittyi edistysmieli­nen
porvaristo hyökkäykseen VaUäluokkia vastaan.
Tämä ei ollut silloisen edistysluokan ainoa, multa kyl­läkin
arvokkain taistelun merkki ja auttoi huomatta­vasti
Voittoa.» — A. Bogdanov.
— «Proleetariaatin suhde tieteeseen Johtuu koko
sen elämän oloisia. Kun työväenluokan on suoritet­tava
koko yhteiskuntaelämän mullistaminen ja otet­tava
käsiinsä koko luokkayhteiskunnan perintö, niin
on sen myöskin omabutlava tieteen, s.o. yhteiskun­nan
työkokemusten perintö. Multa mistä saa se sen?
Jo ennen tuotantovälineiden aineellisen perinnönval-tausta
vaiko vasta sen jälkeen?
Kun vanha tiede on yläluokille herruuden/väline,
niin on proletariaatin aseteltava sitä vastaan oma lie­teensä,
joka on kyllin mjditava järjestämään vallan-kumoubellisen
taistelun keinot.» —- A. Bogdanov.
Ranskan talonpoikien aseman
huomattavin piirre on yhteis&unnal
listen vastakohtien suunnaton kai­vaminen
• ja lisääntyvät taistelut.
jNfeuvosto-Venäjällä taas on huomat­tavissa
aseman lujittuminen. Uusi
taloudiellinea: menettelytapa on jo­tain
enemmän kuin vain pelkkä ta­pahtuma;
Se perustuu valtiopolitii
kän oikealle suhtautumiselle talon-poikiin
ja pikkuporvaristoon näh­den.
Kehittyneimpienkin maitten
täytyy ryhtyä toimenpiteisiin näit­ten
luokkieri mielialan suhteen. Yk­si
tärkeimmistä tapahtumista kan­sainvälisessä
työväenliikkeessä on
Toiseri ja Kahden ja puolen r kan­sainvälisten
polittinen unio.
Reformistinen kansainvälinen tar-kottaa
kahta asiaa. Numero yksi,
valkoisen kauhun valmistamista
puolueita vastaan; Toinen, työväen­luokan
hajottamista. Ei ole vain
pelkkä sattumf että entiset sosiali­demokraatit,
kuten Pilsudski, /Ebert
ja Mussoliini, ovat nyt kapitalistis­ten
valtioitten johtajijja. Kysymys
työläisteii • hallituksesta otetaan
huomioon vain niissä maissa joissa
voimien väliset suhteet ovat omiaan
tekemään tuon kysymyksen mielen­kiintoiseksi.
— «Lloyd George lupasi meille kaikkea, multa ei
antanut mitään. Bonar Law ei ole luvannut mitään
ja tulee pitämään sanansa», lausui työväen edustaja
Lansbury äskettäin Englannin työläisille jättiläismäi­sessä
työttömäin kokouksessa pitämässään puheessa, se­lostaessaan
ettei kapitalistinen yhteiskunta takaa työ­läisille
mitään.
Ei mitään loistavaa Heta tyoyaen*
luokan voittoon.
Puolue joka ei voi järtjestää työ-maäkomitea-
liikettä, ei myöskään
voi järjestää suuria joukkoliikkeitä.
Päätteeksi lausui toverimme että
jotkut henkilöt sanovat tämän aika­kauden
luonnepiirteen olevan maa­ilman
Vallankumouben epäonnistu­misen,
ja että ainoastaan sitten kun
aineellinen tilanne Venäjällä para­nee
innostuvat muut maat seuraa­maan
sen esimerkkiä.
On totta että Venäjän työläisen
elämäntaso on kohoamassa, kun taas
muitten proletaarien on laskeman­sa.
Mutta esimerkit r eivät eäusta
vallankumouksien alkamista; ne tu-evat
maan tilahteitten laonnoUisl
na tuloksina. Venäjän työläiset ovat
Järsineet paljon, työläisten muissa
maissa ei tarvitse kärsiä niin paljon.
'I^iillä tulee olemaan mailman kuu­dennen
osan kannatus puolellaan,
mutta meidän tulee painostaa, että
ie voittoon tulee olemaan ohdak-ceinen,
Vallankamoulaet.
Pitkällisten keskustelujen jälkeen
jotka kestivät useitten istuntojen
ajan ja joihin jokainen edustaja-ryhmä
otti osaa, hyväksyttiin pää­töslauselma,
jok^ ilmaisi että oltiin
tyytyväisiä toimeenpanevan komite­an
työhön ja edelleen julisti etta
TPK:n päätökset kongressien väli­sinä
aikoina olivat ätovia kaikkiin
puolueisiin nähden ja että /näiden
rikkominen olisi kurin rikkomista ja
edelleen vaati niissä ilmenevien kah­denkymmenen
yhden kohdan käy­täntöön
panoa.
Talonpojat ovat i^tjrvSisia.
V. ,1921 olivat-'talonpojat tyyty­mättömiä.
Tämän lisäksi tuli nä-länMtä,
seurauksena sisällissodasta
ja vieraitten * valtojen väliintulosta.
Nälänhätä On jo voitettu ja talon­pojat
antoivat vapaaehtoisesti sata
miljoonaa puutaä veroissa ilman pa­kottavia
toimenpiteitä. Talonpojat
oyät nyt tyytyväisiä: Pikkuteollisuus
kokonaisuudessaan kukoistaa. Pon­nistelemme
raskaan teollisuuden ko­hottamiseksi.
Anmiattitoiminnot ovat
tuottaneet meille kaksikymmentä
miljoonaa kultaruplaa, jotka voim­me
käyttää tähän tarkotukseen.
Pysyimme vallassa sodan viiden
vuoden kestäessä sen vuoksi, että
meillä oli talonpoikien kannatus.
Maa, teollisuus, kauppa, ovat pro-letaarivaltion
käsissä.' •, Ainoastaan
pienet teollisuudet ovat vapautetut.
Me olemme kyllä tehneet monta
tuhmuutta; mutta kapitalistit ja Toi-sen^
Kansainvälisen urhot ovat men­neet
meistä edelle tässä suhteessa.
Vallankumouksen edellytykset ovat
iedulliset Ne tulevat olemaan vie­läkin
edullisemmat jos me venäläi­set
jatfkuvasti opimme ja jos län­nen
kommunistipuolueet oppivat ra­kentamaan
kommunistisia järjestö­jä.
Kun tämä'on tehty ei edelly­tykset
tule ainoastaan olemaan hy­vät,
vaan myöskin erinomaiset;,
Toveritar Clara Zetkin. '
Tämä toveritar puhui kauan, kos­ketellen
pääasiassa Venäjän pro­letariaatin
taisteluita sisällissodan
kestäessä* ,
Bela Kun puhui kommunistipuo­lueen
tehtävistä vallankumouksessa
ja lausui että Unkarin Neuvostojen
epäonnistumisen suurimpana syynä
oli perääntymisen mahdottomuus
niin pienessä maassa ja kypsyneen
kommunistipuolueen puute.
Trotskin säteilevä puhe. •
Toveri Trotski sitten puhui ja hä­nen
esitybensä- oli loistava. Hän
puhui kabi ja puoli tuntia säk-sankieiellä,
sitten käänsi, puheensa
ranskankielelle ja sitten tasa venä­jänkielelle.
Uuden taloudellisen jär­jestelmän
rakentamiseksi kolme ter
kijää ovat tärkeitä, nim., 'tuottavi­en
voimien kehitysaste, j)roletariaa-tin
kulttuuritaso ja poliittinen ti­lanne
kansallisessa ja kansainväli
sessä mitteaäviassa.
Venäjä oli sellaisessa tilanteessa,
että poliittiset' välttämättömyydet
tekivät mahdottomabi antaa tar^
peellista huomiota kysymyksille. Sii­nä
syy miksi kommunismimme oli
syntynyt.
Sota-ajan kommunismi ei soveltu­nut
tuotantovoimien kehittämiselle.
Maa on meidän hallussamme, työ-.
Iäisten valtiolla on käytettävänään
kuletusvälineet, ulkomaakauppa on
valtion monopolin alainen. Meillä
on Punainen armoja, halliritp, kou­lut
Trotski käsitteli yksityiskohdfs
saan kysymyksiä. . Hän käsitteli
myönnytyksiä. Hän puhui Kautskys-ta'
ja Otto Bauerista. Hän puhui
kaikesta ja kaikista.
Canadan
dollarista
LÄHETYSKUSTANNUKSET.
LÄHETYSKULUT: 40c lahetybistä alle $30;; 50c lähetyb. $30—
40; 60c lähetyks. $40--$60; 75c lähet. $60~$i00. Yli sa­dan
dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. §ä^
lähetybille $3.50 lisämabu. /
Torontossa ottaa rahavälitybiä vastaan A. T.Hill, 957 Broad-view
Ave. ' • .,'*•••'•"•
Paettejä Suomeen» ja Suomesta tänne.
Tiedustelba hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
\
BOX. 69, VAPAUS,
SUDBURY. ONT.
Pnettiliike tehtävä J. V. Kannaston nimessä.
TILIKERTOMIJS
Canadan''Workers Puolueen S. S. Järjestön tileistä elokuun <1 p:stä 1922,
V * tammikuun 31 p:äan, 1923.
Tulot: Menot:
' ' • Puolueelle:
Sisäänkirj. vero ja lupakirj.$ 96.50 j^^^^ ^
Jäsenveroista: Ylim. veroa
Puol. K. TPKdle,
Järjestölle
Järjestön piireille ...
Puol. ylim. vero ...J..
Konventioniveroa ......
Puoluerahasto ...........
Järj. edustajak. vero
Järjest agit. vero
Tarpeista .............
Keräysavustus:
Neuv.-Venäj. .....
Neuv.-Karj.
<Kuzbas»-järj.
Yhdysv. puolustus-rahasto
Sisäänkirj. ja liipakirj. ...
1594.90 Puoluerahasto
1521.05 Järj. piireille ...................
334.65 Keräysavuistus tilitys:
65.50 Neuv.-Venäj. ;....$1330.00
lonViS Neuv.-Karjalan .... 325.15
^'^"•''^ «KuzbasHärj. .... 44.11
Yhdysv. puolustus-
15.50 rahasto ...........
534.98 Cah. puolustusra-
244.29 •••
.$1581.30
. 65.50
. 96.b0-
. 171.75
. 332.90
50.00
25.25 1774.51
$900.31
237J75
44.11
50.001232.17
Lakkoavustus
Työkans. töv.-lainatilitys.
Puhujain kyydit ja palk. ....
Sihteerin palkka ff kk......
Välitys, konttoritarp. ja
painotyöt
Postitus, öbtavero ja sähr
kos&noDiHt .• ••••'•*•••<••••••>•••••
319 30 Konttorivuokra ja ilmoit.
Näytelmäin vuokra teki­jöille
V......'.............
. 301.05
1374.85
1257.65
750.00
99.82
116.00 Lakkoavustusta
Työkansan ,tov. lain. .....
Näytelmäin vuokr. 33.00
Osastojen' tileille 172.72 , , . . .
Vapauden lainan" suoritus 800.00 Naytelm. kopioiminen .......
RahanväUtyksistä 20.75 KirjalahjoUus Karjalaan ja
, — Pietariin 30.00
24,00
30.00
^ •:7478.46 .,.
Kassajäännös 1-8-22 1093.18 Kassajäännös .31-1-23
8571.64
8100.13
471,51
8571.84
' SELOSTUS
Canadan Workers Puolueen S. S; Järjestön varoista ja veloista
tammikuun 31 p., 1923
• Varat: ,.' . Velat: . •
Rahaa kassassa ..............,.....$471.61 Neuv.-Venäjän avustu8.i„....$ 123,70
Saatava (laina) Vapaudesta 700.00 Työkansan tov.-lainatili .... 286.97
Konttoritarpeiden inv. 75.90'Maksamatonta vupkraa .... lO.OO
Konttoriblustö inv. 181.00 Velkaa eri osastoille 24.82
Tavaravarasto; inv. ;. 107,00\ Velkaa järj. piireille ....... 2.45
Saatavaa eri osastoilta .... 473.50 Velkaa puol. K. TPK:lle.... 13.60
Saatavaa Työk. toverilain. 149.25 Varat-yli velkojen 1706.62
2168.16 ' $2168.16
Tilintarkastajain lausunto. '
V olemme tänään tarkastaen läpikäyneet Canadan Workers Puolueen
S.' S. Järjestön toimeenpanevan komitean •'kassa- ja tilikirjat 1 päivästä
elokuuta, 1922 —tamm kuun 31 päivään, 1923 ja huomanneet todisjus-kappaleiden
mukaan oikein kirjoihin viedybi hyvässä järjestyksessä. Sa­malla
olemme tarkastaneet käsillä olevan kassan, j</ka on täysin vastaava.
Toronto, Ont, helmikuun 19 p;, 1923. ^ : >
> WM MAtMI > JAK GRÖNROS.
(Toronton osaston valitsemat tilintwkastajat)
- Kapitalismin hyökkäys,
Yhdennessätoista istunnossa, 11 p.
marraskuuta, toveri RadekteM ra­portin
kapitaalin hyöKkäybestä. -
Venäjän vallarikumous v.. 1917
oli alkanut proletaarisen offensiivin
merkkikauden. Porvaristo ymmärsi
tämän paremmin kuin työläiset. Ka­pitalisti
valtioitten sisälliset taisteluc
olivat suoneet Venäjän vaHanku-moubelle
hengähdysiflcaa. Keski-valtojen
romahduben jälkeen tuli
offensiivin uusi vaihe.
Versaillesin neuvotteelujen kestä­essä,
mänitsi Lloyd George j ^ -
tyisisBfi muistiinpanoissaan m^man
vaBankumouteen toden näkoisesiä
vaarasta, vallankumouksellisen Sak­san,
Neuvosto-Venäjän ja Itäisen-
Europari ryhtymisen öhkasta. Mail­man
kapitaali eväsi nämä vaarat
myönnytybillä lännellä hyökkäyk­sillä
; i d ä ^ T y ö l ä i n e n län­nen
mailla t a i s t e I i vain oman
asemansa parantamiseksi. Unbrin
proletariaatti myös > taisteli Neu-i
vosto-Venäjän avustamiseksi ja Un­karin
liike havisi. : -
Kapitalismin pelastus on mdidol-linen
ainoastaan työläisten kustan­nuksella;;;
*
;"• (Jatk.)
, COLEMAN, ALTA;
Iltamat pidetään Bnaaliskuun 10
p. ja JIosiltaTasti silloin esitetään
kappale «Syiden Kirous>, ja lasten
näjrtelöiä «Kodittomien kokous».
ValmistaTiaapa »ohjelmaa että on vd-miina
kun tullaan keräämään. Täm^
tulee olemaan naisten päivän ilta.
WHITEFI5H.
PoitetBssarii tuossa pienessä far-mikylässä
jossa pikkuviljelijät elä­vät
mitä "vaatimattomimmissa olois­sa,
ieiii sen iikävän huomion, että
sieTlävnn monta epäkohtaa. SI osas­to
on heillä toiminnassa hyviii pi^-
npllä jäsenmäärällä, samoin «Va­pautta
» leviää sinne hyvin pieni
määrä, maikka Ilnulisi sen olevan
ta,rpeen, koska se ori oma .sanoma­lehti.
Tärkeänä , pidetään kaiken­laista
niirkbjutusteluia^ eikä tär­keille
kysymyksille , anneta mitään
huomiota. HeittäJkäämme toki pois
sellainen ja' ryhtykäämme hankki­maan
itsellemme, tietoja siitä mitJn
voisimme korjata olot jotka eivät
nykyään ole ^aäisellej kovin SUD-tuisat.
"Vielä nykyäätikiri löytävät
papit mustine. aiTceirie^ joitakin
kannattajia, työläisten keskuudesss.
Niinpätäälläkin ja; tämä erikoinen
hengenmies käyttää sitä syöttiä, et­tä
kerää vanhoja vaatteita ja jake­lee
niitä sitten" enimmän tarvitse­ville^
joitten luobe sitten pitää oi­keutenaan
mennä, raamatun selityk­siä
: tekemäni Ja, kuten ahvenet,
jotka mielellään Jarttuvat syöttiin
ensialussa, niin saa pastori kulki­joita,
mutta uskon että pian näi­denkin
käy niio €ttä viisastuvat
kun josktB'tulevaisuudessa musta- -
sieluiset kapitansmin , kätyrit yrit­tävät
kansaa TCtää mukanaan, ei­vät,
saa aibitaan. viedyksi perille.
Koulu on täällä huonossa järjes-tybessä.;
HuomasBn,cttä se oli mita
likaisin ja sinne ei edes oltu laitet­tu
juomapaikkaa. Vaan saivat lapset
syödä jään ksRialeita janoonsa.
Olisi välttämätöntä saada tämänta­paiset
olot koq'attaa, jotka ovat mi­tä
epäteryeellisemmät niille lap?iU^ .
joikatäMä konlnssa. käyvät
V->'.:;:;;.^ v ; Kulkuri-
TT