Vapaus, November 24, 1956

              Shru 2 LauAntalna, marrask, 24 p. — Saturday, Nov. 24,1956
liiiiiiiillf
OMtn cf WtimUp CaxuObaa. iMSSSud vSfTST mi. Aattmizea
tm.ueend tUm maa tty ibpPost
omeä Peparfmait, Ottava^ Pub-lUbetf
^ Uuice meMy: Taetaaya,
IhvadafaMBA Saturdays byVam»
POgUiliiog Company I.td^ ariOO-SO?
illm;6t W,. sudbu^, Ont, Caoad».
Tckpbones: Bus. Office OS.
Editoitol OffJee OB. 4'4265. itattager
S.£ul»i. editonv.JQduRd. BOJJlng
aOäreas: Box «9, Budtmry, Ontaxio. Advertisin; ratea upon- appUcation,
TILAU8HI»irAT:
Canadaasa: 1 vk. 7J00 6 fdc 3.75
3 kk. 22»
YbdysvaUolssa: l vk. 8JOO 6 kk. 4;»
Suomessa: 1 vk- 8^90 6 kk. 4.75
Viivytteli uhkaa ratdiaa
y K : n Yleiskokouksen irturmossa on «kuluneen viikon ai-
,kana pahtii merkiMe se, että Egyptiin hyökänneet vallat —
iB;t|t^ijnia, Ranska ja, Israel — oy^t olleet hyvin vastahakoisia
ja pitkäpiim|isiä, joukkojensa pois kuljettamisessa Egyptistä.
TÖsi|gi|Ssa,ei tätä'kirjoittaessa (torstaina) ole vielä .päästy
lUpa»>ksi^lRid/en?jpä YK:n Yleiskokouksessa hyväk-syifi(
iv"io pari.viikkoa sitten, maailman yleisen mielipiteen
vaatima päätöslauselma, jonka mukaan Britannian, Ranskan
ja-Isfaelln täytyy heti kuljettaa hyökkäysjoukkonsa pois
Egyptin alueelta.'
;,;~^e|s,esti tiedetään, että maailman rauhaa uhkaa vakava
j4.h«ti^ht^nen vaara niin kjiuan kuin hyökkääjajoukot ovat
Egy|>tifi-niäan"kanwral Sitäpaitsi on ilmeistä, että Euroo-p^^
e^i maiden talouselämän häiriintymistä uhkaava tilanne
pltldtiyjr sitä kauemmin, mitä myöhempään hyökkääjajoukot
(»vat^^^lSezin aW^lla, sillä ilmeistä bn, että Suezin kanavan
PI^Mlist^mistöihin^ voidaan ryhtyä Vasta sitten kun Suez on
pVj^^t€^tU sen laillisten omistajain, egyptiläisten kontrolliin.
' • '^oisa^ita on saatu valittaen panna merkille, että hyök-kaäjavällat,-
vaikka joutuivatkin maailman yleisen mielipi-tffenipail^
ostuksesta sekä arabimaiden ja Jiiiden ystävien päät-täyan,
^kiintymisen vuoksi hyökkäystoimensa lopettamaan,
öv^VyrittJEUl^t kaikin mahdollisin keinoin viivästyttää jouk-kQjim
^poii^kuljettamista ilmeisesti siinä hurskaassa toivossa,
että niiHe avautuu jotenkin vielä mahdollisuus Suezin kana­van
kaappaamiseen. Ja tämän viivjrtystaktiikan toteuttami­sen
hyv%5^^on, k^tetty kaikenlaisia verukkeita; hyökkääjä-vallatlöiätesittäineet
jopa sellaisiakin vaatimuksia, että n i i -
sa?,- Samalla on esitetty sellaisiakin ajatuksia, että Suezin
hiänav^^pitäisi' jättää hyökkääjävaltojen puhdistettavaksi ja
sit4'ii'etä-'VaUoittajaih" käsiin, vaikka YK:n Yleiskokouksen
pättÖS selvästi määrää, että Britannian, Ranskan ja Israelin
t4Jrtyy'vieÄäJoukkonsa pois Egyptin alueelta.
' Tämän viivytystaktiikan ja siitä johtuvan sodan vaaran
p^J^l^llaV Jähetti YKjn pääsihteeri Hämmarskjöl4 hyök-k|^
j^altoij'e^'ljallituksiUe kirjeen, missä sanotaan:. ',
^Olkaa hyvä ja esittäkää perustelunne, miksi ei ole edis-tytijfItaä^
edistytty enempää — ammunnan lopettamispää-töit^
en toteuttamisessa.
; >Tämä on se päätöslauselma joka • vaatii, että Bi-itannia,
IUi^skii''ja' Israel kuljettavat ^ sotajoukkonsa hetikohtaisesti
pöV Egyptilstä. YK:n Yleiskokouksen istunnossa mr. Ham-m^
sfa^öld antoi ymmärtää, että hän tulee vaatimaan tämän
p£[i^W<^ tunnontarkkaa toteuttamista — ja niin voimak-k
i ^ ^ i , 09 yleinen mielipide hänen takanaan, että Lontposta
jä-S'arii$ista on lupailtu evakuoinnin "aloittamista", mikä sel­laisenaan,
on, tervehdittävää edistystä, vaikka ei se v^ela tjjy-^v
dy^käSiJ 'maailman yleistä 'mielipidettä, mikä vaatii; kutsu-''
ikaij|toinien vieraiden^ hetikolht^
sitqn sod^nvaaran^ torjumiseksi.
Jltll^meniUi yliinääräinra istunto .
Maanantaina, marraskuun 25 päivänä kokoontuu Cana-
''djS|*it»iii;laj(ne*nttiyylim^ lyhyestä ityö^
']^4ö^t'aan huolimatta joutuu tekemään m
tö^i^V.-
• .*^T kutsuttiin nimenomaan Lähi-
Idän 'kri ja siitä johtuvat kysymykset ovatkin tämän
istijEtitokt^uden ^rkeimpiä^^^^a^^ On selitetty^ että liitto-
Ha^ulttiBllafon Wltuu
teeU^'tarjota ja lähettää asevoimiamme YK:n palvelukseen
lljlf^issai kuten on nyt?ta
myöntä$l'ht^\litu^i^ei| käytettäväksi tarvittavat määrärahat
nätden .poliisivoimien l^ustannuksien maksamiseksi.
' :ii1[eidän lehtemme liittyy niihin canadalaisiin, jotka toi-että;
payls^nentin Jcaildci jäsenet, pualueväreihin katso­nutta,
a^hti^sivat yksimielisen päätöksen perusteella^^^h
setrti^käytett^väksisen määrärahan, mikä tarvitaan Y K : n po­liisivoimien
^riveihin lähetettävien canadalaisten joukkojen
ylläpitoon Egyptissä.
^v:^ . i ^ ^ määrärahojen
luqvfittamiseh: suhteen parla^
nvfailman tietää, että meidän maamme on ollut ja on edel-le|
»j^a.yksimielisesti Egyptiin tehdyn hyökkäyksen likvidoi^
misen ja Egyptin itsemääräämisoikeuden kannalla. Canada-laiset
osallistuvat EgJTOtiin lähetettyjen YK:n poliisivoimien
työhön nimenomaan siinä mielessä ja toivossa, että Egyptin
maan kamaralta saadaan YK:n päätöksen mukaisesti "heti-kphtaisesti-'
kotiutetuksi hyökkääjävaltojen sotavoimat, ja
eltä^-niijiäiiman rauhaa- siellä vieläkin uhkaava vaara saatai­siin
^ten torjutuksi.
^r;' Mahdollisesti joillakin torypuolueen edustajilla on taipu-musta'*
jpolitikoimiseen" tässäkin yhteydessä tulevia liittovaa-lejä^
silmällä pitäen. Heitä mahdollisesti kiiholttaa ajatus
IMttoliailituksen arvostelemiseksi siitä kun Canadan edustajat
YR:n:istunnossa asettuivat maamme ja kansamme etujen
mukaisesti Egyptiin tehneitä hyökkääjämaita vastaan ja rau­han
palauttamisen kannalle. Mutta jos nämä oppositiojäse-netiuulevatisiten
parantavansa poliittista asemaansa, he tu­levat
siinä katkerasti pettymään, sillä canadalaisten valtava
suuri enemmistö hyväksyy melko varauksettomasti liittohal­lituksen
edesottarniset Egyptin kysjrmyksessä. Jokatapauk­sessa
olisi toivottavaa, että määrärahat Egyptiin poliisitoi­miin
lähetettävien voimiemme hyväksi annettaisiin yksimie­lisen
;paätöksen perusteella niin, ettei kenellekään ulkopuoli­sille^
voimille; jäisi tässä asiassa mitään epäselvää Canadan
kai)san asenteen ja kannan suhteen.
V^Ylimääräis käsiteltäväksi tulee myös ehdotus
talous- ja lääkeavun lähettämiseksi UnHcariin. Meidän leh-tejmCffte;
liittyy niihin canadalaisiin, jotka. toivovat, että parlar
mentti päättäisi yksimielisesti ja mahdollisimman avokäti-sestirlähettää
humaanista apua, ennenkaikkea: lääketarpeita
ja-Unkarissa kipeinmiin tarvittavia ruoka- ja muita kulutus-tarvikkeita
kovaa "kokeneeUe, hirveän veljessodan rikkirepi-mälle'Unkarin
kansalle. ^
>;-5^3^|utta niin houkuttelevaa kuin se ehkä onkin niille, jotka
haluaisivat kiinnittää ihmisten huomion pois Egyptiin teh­dystä/
hyökkäyksestä, ja siinä toivossa politikoida JJnkarin
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
AJana Kebysinaa, Soutb Pprcupine
(Ougvoll). Ont) täyttää tiistaina,
marraskuun 27 pnS 60 vuotta. -
yhdymme sukulaisteo ja tuttavain
onnentoivötukaiio. .
Miti niinit 8W0vat
MB. BOBEBTÖ J A UVVNTIVEBO
Ontarloii prokuraattori }KeisQ'SO'
bertsveti varsin kiistanalafsen ky­symyksen
<:esill$ Toronton ^ kaupun­gin
vaalikampanjan ybfeydesä. '^ •
Valiten: Ontarion- Property Own-ers
Associationin ' (Ontarion' omai-^
suuden omistajien'ybdiatys)'kanna-tettavatajeen—
mistä sen parem­paa?
-~:mr.~Boberts ehdottaa^ «tta
ratkaistaisiin Kunnallinen'verokriisi
saattamalla voimaan väblttäismyyn-tivero.
Enempää eivät kuluttajat tällä
hetkellä tarvitsekaan kuin myyntir
veroa! He tarvitsevat sitä yhtä k i ­peästi
kuin reikää päähänsä!
Toronto on nyt jo kaikkein Icalliin
asuinpaikka Canadassa. Hinnat
ovat täällä korkearfimat kuin mis-^
sääri 'muualla. Ja tnr. Roberts eh-.
dottaa, että vapauttaakseen halli­tuksensa'
' pinteestä tulisi' pyytä
(olemine IcuuUeet samaa ennenkin)
pienejläjää maksamaan läskiin.
Hän välttää, että myyntivero on
nyt jo; voimassa: viidessä Canadan
maakunnassa. Jos hän haluaa sen
nojaflä saattaa veron ailcaan,' me
muistutamme, :että kolmella maa-.
kunnaUa on nyt jo voimassa myös
terveysvakuutus; Onko * Ontariossa,
mr, Roberts? •>- Canadian Tribune,
Mitä tapahtuu OkiiiawaIla
Pa|ierfima!ssa ja paperi­tuotanto
Ne\yfoimdlaindissa
Oittawa< — Toissa vuoimä New.
foundlandissa tuotettiin $62,126,000
arvosta paperimassaa ja paperia, jo­ka
miuodosti yli puolet maakunnan
vuotuisesta tehdastuotannosta.'
Parmityölläiset piir­tyvät
ikauptuiSdin
Ottawa. — Viimeksi toimitetun
väehiaskuh yhteydessä todettiin, et­tä
huomattava joukko canaclajäiäia
farmityöpisiä Oli siirtynyt kaupun­keihin.;
Vv. 1941-51 välisenä aikana
lasklfarmityöläisten lukumäärä y i i
250,000:11a. ' )
Oicinava — Japanin eteläjniolella
sijaitsevien Biukiu^aaajien pääsaari
— tunnetaan parhaiten oUrtft tais*
teluista, joita BleM käjtibi toiisen
maailmansodan loppupuolella, >vITU'
aempl bistorSa fcotoo kuitenkin
muista taisteluista, niiden lOOjOOO
työläisen taistelusta, joiden p^rusoi.
keuksien, sekä kansalais- j a anunat^
tiUittojen alta on icaivettu maata Ja
joissakin >tapai^(siEsai ttdcabdutettu.
HilJMckoin eräs:,V^itten Ammatti­yhdistysten
'Kansainvälisen ^liitoni
järjestämä ajosta Sfdiyo, itsenäinen
ja{K3uiilalnen: ammattijftodistyidceskuS
on erotettu). v;|ltuuaktmta^ joka: vie-:
raili saarelle, on! todennut sen^tosir
asian, että lQO.00Q:8t» työllisestä vä­hemmän
3(uin 600 on: ammatillisesti
järjestyneitä.
Muistettakoon, että 1954 OUnawan
työläiset perustivat ammattiliiton;
jonka nimenä oli Yleisokinawalatnen
Työn laitto. 6en i)erustavaan .ko-koilleen
27 pnä syyskuuta 1954 osal­listui
2i)00 valtuutettua. Kokotistä
seurasi ensimmäinen työläisten mie-^
lenosoitus saaren historiassa. '
päässä ean Franciscosta USA :n Jä*
: Voidaan kysyä, mitä on tapahtunut
tälle ammatilliselle liikkeelle O^ina-' walainen
walla? 'Kuka on vastuussa' tämän
työläisten keski&sen rikkirepimlsestä
ja siitä, että työläisiltä on riistetty
heidän oikeutensa taistella samalla
tavoin kuin työläisillä on oikeus tais­tella^
kaikkialla muualla.
Vuonna 1954 Okinawan työläiset
tiesivät, ketä vastaan he olivat, kun
he perustettuaan liittonsa voitostaan
k^oittaessaan, sanoivat: - "Me olem­me
ottaneet askeleen elämämme puo­lesta".
himmastä kaupungista.
Nykyisin «n saareU» amerikkalai'
nen $00 miljoonan dollarin tukikohta,
joka käsittfiä 40000 aere» eU 23 pros.
saarm pinta-alasta. pn
julkaistu «nunnitelma laajentaa tätä
pinta-alaa 12J0OO acrella. ; Bttko Oki-navan
väestö on taist^nvaboiina py-säyttääkseen
tämän; J a J^>anin läär'
saaren väestön tukemana seliikefatii
voimakkaasti: palauttaakseen saaren
Japanin iiaUintaan. -
Tosiasia on;< että 500 miljoonan
dollarin^ arvoiset rakennelmat OlEina-walla
ovat syösseet väestön köyhyy­teen,
xiällsään; ja työttömyyteen.
Maan: pakkolunastaminen on saat­tanut
50,000' maanviljelijää asuinti­loiltaan.
Vuonna 1955 32 talonpoikaa,
jotka >jatkoivat, maansa : viljelemistä
sen »jäTieen, kun heitä oU käsketty
lähteä sieltä, tuomittiin 3 kuukau-detcsi
p^otyöbön.
Falkkadiskrimlnaatio merkitsee s i ­tä,
että; okinawalaisen työläisen an­siot
ovat äärettömän pienet verrattu­na
: amerilckalaisen työläisen ansioi-liin,
T Amerixkalaisfti työläisen keski­palkka
^<>n"752, -Jeniä tunnissa. Okina-ansaitsee
/huomattavasti
USA:n aikeille tehdä Okinavasta
atomi- Ja vetyjMmmitukikohta. Tätä
vaatimust» <»rat kannattaneet sooaet
Japanto «mnatiniset Ja yltteiiskun-naJliset
Järfestöt.
Okhiavan .kansa taistelee tällä het­kellä
neljän pääkysymyksen ysqArar
1ä. Nämä ovat: tukikohdasta ei saa
tehdä pysyvää; ne erittäin alhaiset
maksut: joita znldiUiysvoimat suorit­tavat
tästä maasta carviolta tämän
maan vuotuisesta- -viljatuotannosta)
vähenunäh, 1 joskus Jbpa vain 25 Jeniä
j^is^^- ;-^'^ v''-v; ^ I - • • Ä ^ : -
[ Eiiole\,vaikeata yimnärtää. miksi
itäilaisten ° olo^
AM 'irieMti^ylra eivp salli
teiTeen:^]:ai^
oloa ;Ja' miksi työlaisi^ heidän penisr
iaessaah liittonsa, iyattiih
täimihetkeUä vahi^^^k^
on jäänyt järjestyneilcsl.
Keitiot; joita käytetään estäOAään
ammatillisen liikkeen kasvua, nojau-
Mikä on Okinatva?, Se on teolli- tuvat henkilökohtaiseen Ja yleiseen
sesti iköyhä saari, Jolla kuitenkin on peloitteluun sekä lakeihin, jotka eivät
on korotettava; kaikki se maa. Joka
tällä hetkellä ei ole käytössä on pa­lautettava;
kansalle on korvattava
kaikki ne vahingot, joita 'maan pois-viljelyskelpoista
maata serX' asukkail^r
le, >Jotka -voivat käyttää sitä elan­toonsa.
: Sen väestön suuruus: 800,000;
Ennen vuotta. 1945 Okinawa oli osa
Japania. Vuonna 1945 Yhdysvallat"
miehittivät sen Ja siitä lähtien se: on
ollut sen valvonnassa. Hassell Tilt^'
manin Manchester: Guardianissa: (13;
7. -56) julkaiseman' kirjoituksen mu­kaan
: on Japanilla "Jätesuvereeni'»-.
suus" Oklnatvalla,
Ammattiyhdistystilannetta Ja Oki.^
flawan Jatkuvaa miehitystä ilmaisee
ehkä parhaiten se^toslasia, että ' S a d r i
sijaitsee nohi 300 mailin päässä K U - ;
nan r rannikosta, j j -yhdysvaltain:
hallitus : lausui:.tammikuussa/ ^ 195J5:i
ettei "ole mitään mahdollisuuttakaan-:'
taa Okinawaa sen kansan käsiin, ylei-:
slstä- Ja turvallisuussyistä".
Okinawa sijaitsee noin". 7,000 mailit^
•iii D. Ni Pritt neiuvosto-
Y3staise$ta hysteriasta
^ ^seuraavassa; Julkaisemme kan-sainyältsesti
tunnetuin brittiläisen
lakiittUhen ja 6ivmi0ik'eukiaen
pijo^esta. tafstelijajn,; D. Sy Prit^
titts^ndaalehdille antaman kir­jeen.
" - . . • ^
Nykyään on massa vallalla Neu­vostoliitto
vastainen hysteria. Se
vaikuttaa myös yisselhin kommunis­teihin.
ja sosialisteihin yhtä hyvin
kuln^ tavallisesti herkI<;äuskoisiin,
jotka 'muodostavat osan keskitietä
kulkevista ihmisistä.
Meillä pääsee vallalla tällainen
hysterian aalto aika-ajoittain. Olön
eläpyt useimmahkin läpi. .Esimer­kiksi
Ribbentropin • kanssa v, 1939
tehdyn sopimukseh,^ Suomessa vv.
1939-40 käydyn sodan ja Korean
yhteydessä.
Niille kaikille oli ominaista se^ et­tä:',
(a) Ensinäkemältä niissä kaikissa
oli jotain sellaista, joka tuntui kum­malliselta
ja- hälyyttävältä, aiheutT
taeh: oikeutettua htiolestuheisuutta
kunhoUisissa ihmisissä, jotka halu­sivat
säilyttää ystävälliset suhteet
Neuvostoliittoon ja kaikkiin maihin
sekä antaen Neuvostoliitto vastaisil­le
aineksille tilaisuuden saavuttaa
joitakin äkkinäisiä voittojaj
Cb)Suurin osa kapitalistisista leh­distä
niiden suhteen saamistamme
tiedoista olivat valheellisia; ja :
(c) He, jotka säilyttivät mielen-malttinsa
ja odottivat, havaitsivat,
että oli olemassa varsin hyviä syi­tä
siihen mitä Neuvostoliitto oli tehr
nyt.
Älkää unhoittako että: .
Yhdysvaltain hallitsevan luokan
politiikkana on aikaansaada sota
Neuvostoliittoa vastaan.
.: Hallitsevan luokan politiikkana
on. edistäessään sotapolitiikkaansa,
kiihoitaa pahansuopaa 'mielipidettä
Neuvostoliittoa V.vastaan\- koslca ja;
kuinka tahansa se on mahdollista
ja erikoisestikin se, että se käyttää
siihen tai-koitukseen kapitalistista,
sanomalehdistöä kaikkialla valheel­listen
tietojen levittämiseksi. c
Neuvostoliitto haluaa rauhaa ja
työskentelee sen edestä; Päinvastoin
kuin Yhdysvaltain hallitsijat, sillä ei.
ole mitään kiihotinta hyökkäykseen
eikä voi mitenkään hyötyä aseistan-'
tumiskilpailusta.'
. Kaikkien näiden tosiseikkojen va-i
lossa ajatelkaa hiukan rauhallisesti^
Unkarista, niin tulette havaitsemaan-että
miltei kaikki saamanne tiedot'
ovat kapitalistisista sanomalehdistä'
je että vielä ei ole mahdollista eroit-^
taa totuuksia valheista.' > -
Joten, olkaa hyvä ja odottakaa
hetkinen. Hyvin mahdollisesti
muutamien päivien tai muutamien
viikkojen kuluttua tulette havaitse­maan^
että teitä, miltei "vietiin" yhtä-pahoin
kuin joitakin toisia ihmisiä
aikaisempien hysteria-aaltojen aika-:
na.
Te mahdollisesti voitte päätyä sii-:
hen johtopäätökseen, että meidän
tulisi olla mielissämme vuonna 1956
jotta Neuvostoliitto esti fasistisen
hallituksen perustamisen Unkarissa
yhtä hyvin kuin me olimme mielis­sämme
vv. 1936 T - 39 sen johdosta
kun se auttoi (valitettavasti epäon­nistunutta)
Espanjan kansan yritys­tä
estää fasistisen hallituksen perus­taminen
Espanjassa.
taasti inhimUlisisXä, syistä tätä apua pyrldffl^
Unkarin sisäisiin asioihin, v Uokarin kansa oh saanut jo liian
katkeria kokemuksia sekä< ulkopuolisista "neuvoista" että va-kavampiläatuisista
sisäisiin 'asioihinsa sekaantumisista. Sa­notaan,
että hädässä ystäväi tunnetaan. • rGanadalia-i on nyt
tilaisuus osoittaa tosiyStävyyttä.Unkariakohtaan--i- ja sellai-^
nen toimenpide tulee vastaisuudessa tuottamaan kauniin he­delmän
Unkarin ja Canadan; välisten suhteiden kehittymi­sessä.
Mutta luokkahenkinen vihan lietsonta Unkaria vas­taan,
mistä olemme viimeaikoina saaneet melko ällöttäviä
esimerkkejä sekä Suuren Rahan lehdistä että muista taäntu-muspiireistä,
mitätöisi tässä suhteessa kaiken sen hyvän, mitä
avustuksen antamisen avulla voitaisiin saavuttaa.
Jos emme ole kansakun-tana Valmiina tuomitsemaan Un­karin
terroristien hirvittäviä rikoksia, niin älkäämme-silloin
sekaantuko Unkarin kansanvallan muihinkin- asioihin, vaik­ka
niistä löytyisikin ehkä joitakin kauneusvirheitä. Älkääm-mä
siis sekaantuko Unkarin sisäisiin asioihin silloin kun tar-kpituksemme_
m antaa sen kans^le humaanista apuanune.
myöipä: lainkaan tilaa anunattiyhdis-tysto^
Innalle^ ; Tämä :-:toimintOi eh­käistään:::
propagandalla "kommunis­min
uhasta".
Opettajien saama: kc^emus on ku­vaava
vsUtä;, miten näitä keinoja käy-:
tetään„.,i Vuonna .r 1047 perustettiin,
opettajien r. liitto'^: nimellä Okinawan
Kasvattajata liitto. Vuonna 1952 hy­väksyttiin
toimintaohjelma, Jonka
päätarkoituksena: oli kasvatuksen de­mokratisoiminen'
sekä opettajien so­siaalisen
Ja taloudellisen aseman pa­rantaminen.
Kehittäessään kamp-palluaan
opettajat , havaitsivat,:. että
ratkaisematta kysymystä OIiinawan
palauttamisesta Japaniin . ei voida
rlöytää mitään ratkaisua heidän omihi
'pulmiinsa. Anomukseensa- saada lupa
Jatkaa Uiton lehden Julkaisemista
salvat he vastaukseksi; (kuusi kuu­kautta:,
myöhemmin), että lupa saa­taisiin
siliä ehdolla, että lehti rajoit-
^|ip> käsii^tel^mään ^puhtaasti; k a s^
tt^ellisia kysymyksiä eikä koskettele
kamppailua ' J a p a n i i n : palauttami­sesta.
' ' , •
USA:n siviilihallituksen varapu­heenjohtaja
Ogden "suositteli", että
ne JäiUestöt.\|i>tka kannatti^t Japa-nlhi
ipälaättamista, tulisi lakkauttaa.
ottaminen on aiheuttanut.
Näiden neljän vaatimuksen ympä­rillä
käydään väUtöntä taistelua. On
pidetty Jouk]u>kokouksia,- Jolhhv ybte^
nä ainoana päivänä osallistui puolet
eri kaupunkien väestöstä. .
Vuonna: 1954 vastaperustettu liitto
lähetti seuraavan sanoman veljilleen
Japaniin:
"Lähetämme - täten terveisemme
YleIsokinawalaIsen Työn LUton pe­rustamisen
Johdosta luvaten taistella
Japanilaisten työläisten rinnalla Isän­maamme,'
kansakuntamme. vapautu­misen
Ja rauhan puolesta".
Tämän sanoman henki innostuttaa
yhä vlelä'1^ Okinawan työtätekevää
kansaa sen taistelussa, ammatillisten
oikeuksien, hyvinvoiimin, kansallisen
vapautumisen Ja: rauhan säilyttämi­sen
puolesta.
(Ichiro Takanashl — Maaliman
AnunattlyhdistysUike No. 8, 1956)
'Hän ^hettl myös kirjeen opettajien
llitbUe lausuen, että' "Japanin yhtey­teen
palaamiskamppailun Jatkaminen
llheiittaa epäjärjestystä väestön kes-:
kuudessa Ja antaa luottamusta kom-munlsteilfe".
' - "
SeurSuiUsena oli opettajain kes­kuksen
<murs/kaamin^; Jav sen- jälkeen
on ohut ^Olemassa vain joltaldn yksi­tyisiä
'Järjestöjä; Samanlaisia toi­menpiteitä
käytettiin yleistä "amma-tUIista
liikettä" vastaan.
Siten .perustavaan kokoukseen:, v.
1954 i osallistuneet: 2.000 valtuutettua
ovat :nähneet järjestöjensä vähenevän
Ja murskatun toipen, toisensa jälkeen.
Saarella on tällä' Hetkellä vain 600
aktiivista ammattiliittojen Jäsentä.:
^ Okinawan kansan)vaatimukset ovat
saaneet YOimaldcaan kannatuksen J a ­panissa;
.Jossa päämtoisterl hallituk-senwtu,
kemana on-,vaatinut Okinawan
palauttamista seh . oikeutettuun: ^'ase-maan:
japanilaisena, saarena;
.Japanin >;AmmattIlIittoJen Pääneu­vosto
(Sohyo) on ilmaissut 3.miljoo­nan
jäsenensä nimissä vastalauseensa:
l t,%:;4f*jj«>;y;i<:>^"Ä-&-/*:fe
SAS:n tilaama uusi DC-7 jet-kone.
Nasserin kolme valtt
TERXSPAROON; KANNATTAA
RINNAKKAISOLOA
: : Canadalainen teräsparooni Cyrus
S. Eatonv jolla oli näytteellä karjaa
Royal Winter Fairissa Torontossa,
jätti ^hetkeksi maatalousasiat ja se­losti
haastattelijoilleen kansainvä
Iistä tilannetta. Hän öli sitä hieltä;
että kommunismiit ja demokratian
pn opittava elämään rinnakkain tai
ne tulevat: tuhoutumaan rinnakkain.
Kaksi maailman sotaa on osoittanut,
että sota ei ratkaise mitään, vaan
muodostaa uusia ongelmia, selosti
Eaton. Koska lännen on mahdoton
saada: yhtä paljon miesvoimaa kuin
Venäjä ja punainen Kiina, "meidän
on luovuttava piikittämästä, ärsyt­tämästä:
ja haastamasta punaista K i i ­naa
ja Venäjää," selosti Eatoh; No­va
Scotiasta kotoisin oleva JSaton on
varannut itselleen aikaa osallistua:
hänen: järjestämiin keskusteluker­hoihin,
joita on pidetty PugwashisT
$a. Viime kesänä .'kerhotoimintaan
osallistui .ylioppilaita 17: yhdysvaltar
laisesta yliopistosta. ,
Canadan vehnäsato
viimevuotista suurempi
Ottawa. — Liittovaltion tilasto­toimiston
viime viikolla- julkaise­massa
rapoi-tissa arvioidaan Cana­dan
tämän vuoden vehnäsadon ole­van
537,8800,000 bushelia ollen kuu­dentena
peräkkäisenä vuotena y li
450 miljoonaa^ bushelia. V. 1955 veh­näsato
oli 494,100,000 bushelia. En­nätyssato
korjattiin v^ 1952, jolloin
vehnää tuli 701,900,000 bushelia.
Muistuu mieleemme lehtikuva
niiltä ajoiltaV jolloin pidettiin Aar
sian valtioiden konferenssi Bandun-gissa.
Tuo kuva kiisi y l i valtakuur
tien ja ^ mannermaiden ilmestyen
vuoron perään eri maailmankolk­kien
viikkolehtiin: kolme hymyile­vää
miestä rinnakkain, kolmen ys­tävän
Jlmeln: Nebru, Nasser, Tshou
En-lai. Silloin nousi historian; si­vuille
Egyptin presidentin Nasse^
rin jykevä hymyilevä, voimakas
hahmo. Kuvateksteissä puhuttiin,
että nuo kolme miestä syystä voi­daan
nimittää BanduttginhistorialT;
lisen konferenssin kolmeksi suu­reksi
tekijäksi.
Nasser hämmästytti maailmaa. E-täisimmissä
maailmankolkissa ih­meteltiin,
sillä Farukin aikana, jol­loin
Egyptistä tulleet uutiset pää­asiassa
Icertoilivat tuon lihavan pila-palstakuninkaan
sukupuolisista e-desottamisista,
: Egyptin maa j a &
gyptin -kansa:saattoivat muissa sub
teissä vaatia osalcseen' vain paikal­lista
huomiota: Mutta hymyilevä
Nasser nousi suuren Nehrun rin­nalle,
joka on puolueettomuuskäsit-teen
ruumiillistuma, maailman tun­netuimpia
poliittisia johtajia ja
Tshou En-lain rinnalle, joka edus .i
päätökseen vietyä kommunistista
vallankumousta Aasian suurimmas­sa
valtakunnassa.
Vallankumouksen jälkeen 19-32
Egypti lakkasi olemasta eräänlai­nen
pUuyillakeinottelijoiden "kan­takapakka",
Englannin, Ranskan ja
Yhdysvaltojen tiedustelupalveliun
haarakonttori brittiläisen armeijan
suojelevien pistimien varjossa. Vuo­den
1952 vallankumousta vodnan
eurooppalaisittain, Ranskan suuren
vallankumouksen esimerkin ^ mukai -
sesti määritellä porvarilliseksi val-lankumoukselcsi:
se poisti aatelis-^
arvot ja feodaalijärjestelmän, lak
kautti kuninkuuden;; asetti suurim-'
mat entiset lääninr j a tilanherrat
syytteeseen ja rankaisi keinotteli
joita. .Se .lakkautti uskonnollisen
oikeuslaitoksen korvaten sen aiviili-oikeusjärjestelmällä
j a : — : m i k i : on
erittäin hämmästyttävää muhamet­tilaisessa/
maassa: :-r-:v antoi rnaisUie
äänioikeuden.
Uuden järjestelmän kansalliset
johtohenkilöt: olivat valtavan talou:
dellisen pulman edessä: Egyptin ta­kapajuisuus^
kurjuus, j a nälkä on
tunnettu kaikkialla. - Maan muinaisr
tieteilijät ovat todenneet, että laa-raoiden
ajan orja eli parempaa elä­mää
kuin nykyajan egyptiläineu
"fellah" — U u l i n suistossa työsken­televä
maaton .-talonpoika.-. ::Egyptin
edistys edellytti maata, maattomille,
sivistystä > Uil^utaidottomille, työtä
työttömille toisin sanoen i teolli­suutta
ja : uutta viljelyskelpoista
maata. Sen luominen taas edellytti
voimatalouden kehittämistä ja en:
nen kaikkea uusien: pato- ja kanava-järjestelmien
V rakentamista. Kuu­luisin,
uuden hallituksen päätös oli
Assuanin pahon rakentaminen!' Ny­kyisen
Assuanin palon eteläpuolelle
rakennettaisiin uusi, 90 metrin kor­kuinen
patorakennelma, jonka ke-;
raamien vesimassojen, avulIaVoitai-siin
lähinnä seuraavien kymmenen
vuoden aikana viljellä 80,000 heh­taaria
uutta hedelmällistä maata;
Oli selvää; että kaikkiin nalliin ra­kennustöihin
tarvittava pääoma oli
saatavissa, amoastaan ulkomailta.
Uudet miehet ja naiset — tart­tuvat
työhön. Egyptin. oU saatava
laina, mutta sellaisin ehdon, että
maan riippumattomuus säilyisi, ja
oli tehtävä sellaisia tarjouksia
ulkolaiset pääomansijoittajat
tuisivat Vuonna 1953 oli |
niin pitkälle, että säädettiin
jonka, mukaan valtio meni 1
seen lainoista j a sjitä; että
sallittaisiin , viedä maasta,
seuraava laki osakeyhtiöiden
dostamisesta teki erittäin lu(
van ja joustavan vaikutuksen,
rätyille teollisuusaloille myi
tiin verovapaus. Läntiset su
.lat; allcoivat osoittaa . innostu
oireita.. Liittyisikö Egypti ny
tisten suurvaltojen '''asiakka
joukkoon, .pakotettaisiinko -se
dollisesti poliittisiin ja sotilaa
liittoutumiin?
Egypti otti täysin torjuvan
teen Bagdadin liittoon —. po
sotilaalliseen liittoon; joka s
min epäonnistui Irakin liittyei
noana arabialaismaana tähän
kin.:kannattamaan liittoutu
Egyptin hallitus oli jatkuvast
täytynyt; sitoutumasta poliitti
Iällisiin liittoutumiin,. sillä a
taan sillä edellytykisellä, että I
pääsee harjoittamaan täysin t
matonta ulkopolitiikkaa^' Nass<
lyödä.pöytään kolme valttiaan
Nämä kolme valttia ovat:
1. Egypti on.: väestötiheytei
voimansa ja vaikutusvall
puolesta arabialaisen n
man tärkein .valtio, —.<
Kairossa V tapahtuu, heijs
heti niufssa arablyaltioisi
2. Egyptl>n maantieteellisen
; m a n k V o i .luonnehtia siten;
se Sijaitsee kolmen mantt
risteyksessä, se on siis
asiassa maailman tärkei
kohtia.
3; Israelin ja sen' naapurivs
.:den .väliset levottomuudet
jatkuvana uhkana raul
Määrätyille piireille täUi
. t lanne o(n edullinen, n
. toisaalta he*lle on. täi
välttää todellista sotija. '
.he.^rakentavat politiikkaa
rabivaltioiden Vvitsaudell
Lainaneuvotteluiden olless
dessä käynnissä ja länsivaltoj
vattua periaatteellisesti tukei
gyptin anomukselle tapahtui
nen käänne. Länsivallat' as(
uusia vaatimuksia.' Egyptin c
vutettava > koko puuvillanvie
: yksinoikeutensa länsivalloille
nen oli saatava -lisätietoja py^
jen lainojen takuusta — valv
muodossa. Egyptin' riippu
muus oli vaakalaudalla.
Silloin, heinäkuun 26 p
1956, presidentti Nasser -ti
riemuitsevalle, innostuneelle
tin kansalle, ' että Suezin 1
kansallistettaisiin.
Mitä sen jälkeen on tapat
tiedämme' päivän ja viikkole
Kolmen kuukauden ajan on <
kysymys ollut etusivuftotsiko
Valtit ovat pöydäUä. Nass
myilee odottaen, Egyptin kai
kanaan. Pääsyä odottavat E
jälkeen huomispäivän maat,
kysymysmerkit, historian seu
näytöksen esiintyjät ^ Ma
Tunisia, Sudan, Nigeriä, Ku
nikko . . . (Paul Marie de la <
. -mukaan)
— Tokyo, Japanin pääkau
joka perustettiin 500 vuotta
on väkiluvultaan arviolta 8,i
suuruinen. -
PAIVÄH PAKINA
'({ahaltii saa j a . . . f o s i n eri mifatla
Vanhoja lehtUeikkeleitä selailles­sa
tuli mieleen vanha suomalainen
sananlasku, että ''ratialla saa ja
hevosella pääse".
Mutta niii^. syvää viisautta kuin
tuoiioncv esi-isiemme sananparteen
lilttyykin,.siih'en on kuitenkin lisät­tävä
piskuinen ivarauä i siltä kohdal­ta
jStteiIcaikiUa.ol& aivan yhtä suu­r
i a * -mahdollisuuksia-; ^rahallakaan
nliseen':'}: sillär-rahakukkarokin
onlilmeisesti tehty eri mittojen mu­kaan-
Mutta ihmeellisiä ovat sit­tenkin
ne: teot - ja .ptteet -mitä; raha
voimallaan teettää.
Itfeidänmielessänune ei tieten­kään
ol~e( sellaiset politiikalta-hais­kahtavat
jutut kuin esim^kiksiSue-z
i n ' kanavan kaappausyritys.
: <^[kOQn.,politiikka meistä; kaukana
aikana jojoin voidaan puhua paljon
täriseiinmistäkin sisioista.
': ä EiräässS^noin kuukauttavanhassa
sanomalehtUeikkeleessä näimme ,uu?
delleen ^auringon alta r paikkansa
löytäneen kuuluisan saksalalsen^so-ta^
rv^efataiUjan,. AUred Kruppin
kuvattuna rouvineen. - Kuvan yl^tey?;
de^Sä julistettiin neljän palstanv;pi:
tuisella otsikolla, että yhdysvalta­lainen
aviosiippana pyytää Kruppil-ta
viittä miljoonaa dollaria.
Kuten muistettaneen; sotasyylli­syyden
vuoksi .fiilenpältävlukemässa
olleen Knippini jättiläiskokoiset*
omaisuudet piti jaettaman toisen
maailmansodan; jälkeen niin, ettei
Kruppin perhe.: voi. koskaan enää
taloudellisilla ja poliittisilla! voima­varoillaan
ihmiskunnan rauhaa uha­ta.
' ' '
Mutta mainitun: lehtileikkeleen
kertoman mukaan Kruppin amerik-kalais-
syntyinen vaimo arvioi nyt,
että Kruppin omaisuus'on siinä nel-jännesmiljardin
doQarin. paikkeilla
— että -Kruppilla^ on sijoituksia
teollisuuslaitoksissa ja^i osakkeissa;
ja että näitä Kruppin omaisuiiksia
on Euroopassa, Etelä-^iherikassa,
Yhdysvalloissa ja Intiassakin!
: Jos- Joku meistä tavallisista kuo­levaisista
joutum.:>Kruppin lailla
muutamaksi vuodeksi tiilenpäitä lu­kemaan,
niin sen johdostai olisi per­heemme
köyhiärkuin kirkon:, rotat.
Mutta "rahalla;onf taivaallinen .voi­ma"
ja se pyrkii ilmeisesti poiki­maan
sittenkin vaikka omistaja jou-.
tuisi vähäksi aikaa lepäilemään: :
Tässä ilmenee tietysti rahamahdin
aineellinen puoli. -.
Mutta,kyllä sillä voidaan ilmei­sesti
korjata,särkyneitä sydämiä;ja
muuta '^dtmdeellisuuteen" kuuluvaa,
sillä mainitussa uutistiedossa ker­rottiin.:
Kruppin. aviovaimon /'pyytä­vän
$5;0Ö0,g(^avioerohyvitystä mie­hensä
lätnteimistöstä ja sen 'lisäk­si
$250,000 vuotuista tulolähdettä,
sillä tämä saksalainen rahamies on
syyllistynyt "äärimmäiseen henki­seen
r^alcuuteen" ja "tietoisesti ja
syyttä Vetäytynyt pois aviovuotees­ta",
kut?n uutistiedoista kerrottiin.
. No, rabamiehilla, kuten Krup-pilla,
^ n millä mällätään'.' ja niin­muodoin
meillä ei ainakaan ole mi­tään
s i ^ . vastaan, vaikka hän joutui­sikin
osan suuromaisuudestaan jaka­maan
onnettoman vaimonsa kanssa.
Muttavyailcka pienet. varkaat ja
rosvota joutuvat tavallisesti vanki­laan
niin näyttää kuitenkin^ että ai­na
ei 'ole sekään, nimittäin vanki­laan
pääsy, niinkään helppoa.
: Eräässä joitakin viikkoja vanhas­sa
torontolaisessauutistiedoissa ker­rottiin
, 30-vuotiaan Linton Hillin
osallistuneen kuutisen kuukautta
sitten erään jalokivikaupan rosvouk-seen,
missä jäi rosvojen käsiin
$5,000 —mutta siitä huolimatta mie­hen
oli: vaikea: saada: viranomaisia
uskomiaan,' että hänen^ paikkansa
on kalterien takana.
> Koputtaen Barton kadun v
sijaitsevan vankilan ovea H
nissa -^näin kerrotaan uutisi
s a — - H i l l pyysi, että hänet i
siin juopuneena vankilan s
Mutta miehelle sanottiin, ett
Icilaan niin vain^päästä sii
hetetään joko oikeuspaikal
'i tuodaan poliisien .^toimesta..
Mutta kun paikaUe tuli '
Meeri' niin poliisit selittiväl
H i l l ollut riittävästi humalas
ta hänet voitaisihi pidättä.
vuoIa*a-ai)to ja mene - kotiin'?
vat poliisit
H i l l protestoi ja sanoi oi
kovasti humalassa. Mutta i
kään ei auttanut, niin sitten 1
Iitti, että Torontossa on vangi
määräys, jonka-perusteella
voidaan pidättää.
Mutta; poliisit eivät uskone
kehoittivat miestä menemään
toon pidätettäväksi.
Nyt oli jo Hiilinkin mitta
Hän veti esiin valttinsa ja sei
tä viitisen kuukautta aikais
hän osallistui: jalokivikaupai
;töSn ja kun poliisit rupesiyal
maan asiaa, niin mies päägi.:
valtion leipään. HillTcyllä vi
puita, että hän ei.staanut^entl
ryöstöstä.
, Näinkin, siis saattaa Isäyc
han voiman" .p^qtuksesta.
eri yhteiskuntapiireissä on
lankävijäiitikin:
5UuriiusIuokkäa:>">^^^^