Vapaus, November 26, 1928

              Btva 2 Maanantaina, marrask. 26 p:nä—MOIL, NOV. 26
VAPAUS
A. TAABA.
TOIMITtAIATf
B. A. TENHtnCEN. B. SOtX. E. PEHKONEM
at HM r«t OfSM Ottn». M
- TATACS <Ub«rt7)
mADSHnaiArt
1 n. MJft. • lik. l U H s kk. 0.79 M 1 tt> tl-aeu — YUystiltaikia )• , i V Ä «tt. • k t » 4 » M X kk. W
XUfOTCSHIKIfAT VAPADDESSA:
^ «w, uru. tuo » keOMU - S y t T « I » y S ' T . y ^ 'rV-Tr-^^^fc'
Utte^ .letut a^im» »ita ^ konnori-. fa-iU. 4 lp. U n - i g J ^ j f «faP"»»»»-
« U rfW. u k « « — •»*«°«' lUkk—b«lui»
Kapitalistien hyökkäys ammatillista
liikettä vastaan
Kapitalistimaiden porvaristo on
viime vuosina, taloudellisen hyökr
kayksen ohella kapitalismin lujitta­miseksi
ja imperialistisen sodan val­mistelun
ohella eri maissa, ajanut
läpi laajasuuntaisia lake ja. ammatit
lisen liikkeen toimintavapauden es
tamiseksi. Ammattiyhdistysvastaiset
lait Englannissa, saksalainen välitys
systeemi, eli lakijärjestelmät lakko
vapautta vastaan Skandinaviassa,
kaikenlaiset lakimääräykset Yhdys­valloissa,
kaikki nämä osottavat sel­västi,
että ollaan tekemisissä kan­sainvälisen
ilmiön kanssa, millä on
mitä suurin merkitys kansainväliselle
ammatilliselle liikkeelle.' Porvaris­ton
päämäärä on kaikkialla saman­lainen.
Porvaristo mielii, yhdessä
sos.-dem. johtajain kanssa raivata
tieltään ammattiyhdistykset proletaa­risen
luokkataistelun tekijänä ja
muuttaa ne suoranaisiksi valtion pyr­kimysten
ja politiikan, t.s. nylkyri-luokan
välikappaleiksi.
Näillä lainlaadintamenettelytavoil-la
on niinikään yhteytensä n.k. teol
liseen rauhaan, luokkayhteistoimin-taan
taloudellisella ja poliittisella
alalla. Ammatillisen liikkeen refor­mistiset
johtajat samoin kuin sos-dem
johtajat vedetään yhä enemmän
porvariston luomiin eheys- ja rau-hanelimiin
edistääkseen "solidaari­suutta
luokkain kesken" ja rauhaa
työmailla ja poliittisessa elämässä.
Täten vaikeutuu anunatliyhdistys-joukkojen
kamppailu järjestymis- ja
toimintavapauden puolesta. Erito-tenkin,
kun kaikkien maiden refor­mistiset
johtajat valmistelevat osin
näiden lakien toteuttamista, osin
taas estävät ja jarruttavat jokaista
joukkoliikettä ja -toimintaa lakien
vallituksen murskaamiseksi ja taan­tumuksellisen
pakkolainlaadinnan
tyhjäksi tekemiseksi. Tätä taistelUa
voivat niinmuodoin käydä vain itse
Joukot .luokkataistelun tietä.
Toveri Arvo Tuominen
Suomen ammattijärjestön valmis­tautuessa
viettämään valistusviikköa
l.k. p :nä, on Suomen Ammat­ti
järjestö-lehden lokakuun numero
omistettu tähän tarkolukseen. Siinä
kirjottavat useat Suomen amitiatilli-seri
työväenliikkeen eturivin miehet,
iri^m.: Eino Pekkaa. Twi Pekkala
johba kirjotuksensa lopuksi muis­telemaan
tov. Arvo Tuomista^ Suo­men
ammattijärjestön etevää raken­tajaa
j a sihteeriä, joka nyt istuu
valkoisen vallan • kuritushuoneessa
kärsimässä rangaistusta siit^;, että
hän on säälimättä uhrannut voimi­aan
Suomen köyhälistön hyväksi.
Nain kirjottaa tov. Pekkala:
Ktikapa Suomen työläinen ei tun­tisi
ammattijärjestömme sihteeriä
Arvo Tuomista, Poika Tuomista, ku­ten
häntä kansanomaisesti kutsutaan.
Varhaisesta nuoruudestaan saakka on
hän ollut työväenliikkeessä "mukana,
milloin ammatillisten perusjärjestö­jen
tai osuustoiminnallisten järjes­töjen
luottamustoimissa, milloin sa-noriialehtixniehenä,
milloin puolue­sihteerinä
j a nyt viimeksi ammatil­lisen
liikkeemme tärkeimmällä pai­kalla.
Hän on erinomainen esimerk­ki
siitä, miten työväenliike kasvat­taa
miehensä, miten työläiskodista,
köyhistä oloista lähtenyt voi omalla
työllään liikkeen mukana kohota
henkisesti korkealle tasolle. Kaikki
mc tunnemme hänen m;iellyttävän
olemuksensa, hänen joustavan esiin­tymisensä
ja sanavalmiutensa ja här
nsn kykynsä sovitella — tämän sa­nan
parhaassa merkityksessä — eri­laisia
pyrkimyksiä kokonaisuudeksi,
mikä ominaisuus ammatillisessa liik­keessämme
toimiville on nykyoloissa
vclttr^nätön. Me tunnemme Tuomi-t:
n\ yhtenä parhaimmista puhujis­tamme,
selväsanaisena, joustavana,
mutta samalla johdonmukaisena ja
innostavana.
Tucmisen henkilökohtainen osuus
ammatillisen liikkeemme viimeaikai­seen
voimistumiseen on suuri. Am­matillisesti
järjestynyt työväki on
yhtä mieltä siitä, että hän on hoita­nut
sihteeriil toimensa erinomaisella
tavalla niin vaikeissa olosuhteissa
kuin hän on toiminutkin. Ammatil­linen
liikkeemme kulkee nykyään
sellaisessa ristiaallokossa, että sen
johtajilta vaaditaan erityistä taita­vuutta,
mielen tasapainoa, tarkkaa
silmää ja lujaa kättä, jottei alus
karahtaisi kareihin- Tuomisella on
suuressa määrin juuri näitä ommai-siiuksia.
Senvuoksi hän oli mies oi­kealla
paikalla. Sen tunnustavat
kaikki, tunnustavat myöskin hänen
rehellisen pyrkimyksensä jpystyltää
Soöraen työläisten taloudellinen tais-telujärjestÖ,
ammattijärjestö, yhte­näisenä
ja voimakkaana. Sellainen
henkilö on porvaristolle epämielui­nen.
Senvuoksi se tahtoi hänet pois­tettavaksi
näyttämöltä.
Jo aikaisemmin on porvariston
vaino kohdistunut Tuomiseen. Kaik­ki
tiedämme, että hän on istunut ai­kaisemmin
vankilassa neljä vuotta
rauhanjulistuksen johdosta. Nyt on
hänet jälleen teljetty viideksi vuo­deksi
kuritushuoneeseen. Mistä syys­tä?
Hän on itse oikeudessa selittä­nyt,
että tosiasiallinen syy hänen
vangitsemiseensa oli hänen toimin­tansa
ammatillisessa liikkeessä jä et­tä
tämä vangitseminen oli samalla
hyökkäys koko ammatillista liikettä
vastaan. Näin on asian käsittänyt
myöskin ammatillisesti järjestynyt
työväki. Se on .voimakkaasti tuo­minnut
vangitsemiset, erityisesti
huomattayimpaan toimihenkilöönsä
kohdistuneen vainon. Oikeudessa
Tuominen puolusti itseään tarmok­kaasti
ja taitavasti, osottaen syyt­teiden
aiheettomuuden. Hänen puo­lustuspuheensa
olivat erinomaisia,
herättäen yleistä ihailua. Mutta mi­kään
ei auttanut. Poliittiset jutut
ovat omaa luokkaansa.
Toveri Arvo Tuominen on nyt
vankilassa. Hän on toistaiseksi pois­sa
riveistämme. Mutta Suomen työ­läisten
myötätunto seuraa häntä
vankilan muurien sisäpuolelle- Hän
on kestänyt ennenkin ja on nytkin
kestävä. Me odotamme parempaa ai­kaa,
jolloin hänellä on jälleen ti­laisuus
toimia keskellämme.
SoronlddciirieD '^intmiatioDale''
Punainen Karjala Idijatttaar- ' >-
Nykyisin on alkanut vielä yfcsl. o-malaatuisensa
"intematelonaale^ i t/A-mintansa:
tsaartn lainojen tuäOift
ovatr Lontoossa muodostaneet kaa-sainvftUsen
kosnitean vaatimustensa
tukemiseksL MeidSn ballituksemm»
on monta kertaa seUttänyt, ett& se
katsoo itsensä vapaaksi tsaarin Si­toumuksista,
Ja että se on valmis
keskusteluibin entisen tsaaziii-Vehä-
Jän valtiovelkain osittaisesta tdimus-tamisesta
ainoastaan vapaaehtoisen
sopimuksen muodossa Ja määrätyillä
ehdoilla. Ensimätnen ehto on se, että
kapitalistiset valtiot keskinäisesti
tunnustavat,, znikäU ovat ottaneet
vuosina 19id—21 sotilas-interventsi-oneihin.
Neuvostoliiton oikeuden saa­da
korvatiksen hävityksistä Ja muista
vahingoista, mitä maahanhyökkääjät
silloin aiheuttivat Toinen ehto ön se,
että sellaisesta sopimuksesta on ole­va
välitöntä hyötyä Neuvostoliiton
kansantaloudelle ' sillä tavalla, että
Neuvostoliitolle annetaan edullista
ulkomaista luottoa.
Tsaarin lainan haltioille ovat hy­vin
tunnetut nämä neuvostohallituk­sen
ehdot, vaikkapa vain puolentois­ta
vuotta sitten Neuvostoliiton sil­loisen
Ranskan lähettilään Rakovs-kin
Ilmoituksista. Mutta Jos kansain­väliset
koronUskurit i^tävät paxem-pana
asiallisen keskustelun asemest^
muodostaa Neuvostoliittoa kohtaan
vihamielisen "intematslonaalen" niin
se on heidän asiansa. Kaikessa k a ­pitalistisessa
liikemlesomlnalsuudes-saan
ovat he useamman kerran Neu­vostoliittoon
nähden rakentaneet
valheellisia laskelmia, milloin luotta­en
valkoisiin kenraalelhin, milloih
sotUas-ixfterventslooniin, milloin
saartoon. Ja Joka kerta vetivät lyhem­män
korren. Tämä heidän "Intemat-sionaalensa"
on oleva yksi lyhyt kor­si
lisää.
Saksa on ainoa maa. Jonka kanssa
me , olemme aikoinansa vapaaehtoi­sesti
sopineet Ja päättäneet Iqrsymyk-sen
ennen vallankumousta olleiden
aikojen laskuista. V. 1922 (Rapallossa)
Neuvostoliiton Ja Saksan välillä soi-'
mltun sopimuksen mukaan kieltäy­tyi
kumpainenkin kaildsta vanhoista
Miävaät&ukslsta toinen toisensa
suhteeii..^^^; '-^ -
sdatiaäda ansaitsi erikoista huomio­ta
se tosiasia/^ että saksalaisetkin
pankkiirit. Joilla'on hallussaan tsaa­rin
lalnapi^nereita ovat yhtyneet Ixm-tooD.
"koronkiskurien intematslonaa­len"
kantaan Ja myöskin esittäneet
vaatimuksensa. Jopa muutamat sak­salaiset
porvarilehdetkin idtävät suu­rena
virheenä sen, että saksalaiset
pankkiirit ovat liittyneet Lontoon
"intematslonaaleen". Nuo lehdet lau­suvat,
että saksalaiselle päätnnalle o-lisi
paljon edullisempi laajentaa l i i ­kesuhteitaan
nopeasti kehittyvän
Neuvostoliiton sosialistisen talouden
kanssa ku!h pyrkiä palauttamaan en­nen
vallanktunousta olleet rahavaa­timukset.
Jotka ovat Jo Saksaan näh­den
(R^paUon) sopimuksella Järjes­tetyt.
Sanotut lehdet^ vetoavat e-rään.
Amoikan suinrimman kapitalis­tisen
lUJdceen "Sähkö-Keskusyhtlön"
esimerkkiin. Joka liike on vapaaehtoi­sesti
Ja täydellisesti kieltäytynyt kai­kista
korvausvaatimuksista neuvosto­vallan
Venäjällä natsionalisoimiln
liikkeisiin nähden, pitäen eläviä kaup­poja
parempana kun kuolleita vaati­muksia.
"Säkö-Keskusyhtiön" mei­dän
kanssamme solmiama sopimus
antaa Neuvostoliitolle sähkövarus-teitten
ostamista varten luottoa %
vuodeksi 28 miljoonan dollarin edes­tä
(52 mllj. rpl.), JoUoin kaikki tä­män
yhtiön vanhat saatavat Venä­jältä
selitetään poistetuksi .
. Tämä sopimus amerikalaisen yhti­ön
kanssa Juuri sillä hetkellä. Jol­loin
europalaiset pankkiirit ovat^ uu­delleen
nostaneet melun ennen sotaa
olleista lainoista on ulkomaalaisten
lehtien mielestä "rintaman murta­mista".
Amerikalaiset antavat luottoa neu-vostohallitukseUe^
sUtä huolimatta, et­tä
neuvostohallitus kieltäytyi maksa­masta
tsaarin velkoja. Amerikan li;a-pitalistlt
tietävät, että Neuvostoliitto
täyttää aina sitoumuksensa säännöl­lisesti.
Llikesuhteitten j a varsinkin
luottosuhteltten kehittyminen Neu­vostoliiton
välillä ei ennusta mitään
hyvää "koronkiskurien intematslo­naalen"
Juonille.
naisten asema Kiinassa
Komintern ja Yhdysvaltain kommunis­tisen
puofiieen trotskilaisuus
Yhdysvaltain Workers (kommu-nbti)
puolueen keskuskomitea on
tiedottanut Kommunistiselle Intema-tionalle
James P. Cannonin, Martin
Abemin ja Max Schactmanin puo­lueesta
erottamisesta trotskilaisuu­den
tähden. Puolueen keskuskomi­tea
on myöskin saanut Kommunisti­sen
Inlernationalen keskuskomitealta
asiaa koskevan kaapelisanoman, jos­sa
h>-väksylään mainittu toimenpide
j a jonka keskuskomitea julkaisee
puolueen jäsenistön nähtäväksi. Käa-paleisanoma
kuuluu seuraavasti:
Kotimaisen teollisuuden kehittymi­sestä
Ja ulkomaalaisen teollisuus-Ja
kauppapääoman kasvavasta tunkeutu­misesta
Kiinaan, seuraa yhä lisään^
tyvä naistyövoiman käyttö teollisuu­dessa.
Erittäinkin kutoma- Ja tupak­kateollisuudessa
lisääntyy naistyövoi­man
käjrttö huomattavasti.
Neljäkymmentä , prosenttia kalkista
teollisuustyöläisistä Kiilassa on nai­sia.
Vuonna 1926• oli 50,Q00:sta koti­maisissa
pumpuli- Ja sllkkitehtaissa
työskentelevistä työläisistä 40% nai­sia,
kun taas ulkomaalaisten omista-missa\
laitoksissa, mitkä ovat teknil^
lisesti parenunin varustetut, oli 70—
80% naisia. Kantonissa' löytyy jBuuri
luku tehtaita missä työskentelee yk­sinomaan
naisia Ja lapsia.
Naistyölälsten asema Kiinassa on
melkolailla alhaisempi kuin Europan
Ja Amerikan kapitalistisissa maissa.
Se on paljon alhaisempi Kiinan mies-työläisten
asemaa; se on alhaisempi
Kiinassa vallitsevaih erikoisten poliit­tisen
ja kulttuurisen takapajuisuu­den
takia, halvan Ja liian paljon työ­voiman
takia, j a sen räikeän riiston
takia, mitä ulkomaalainen Ja Kotimai­nen
kapitaali harjoittaa työläisiä
kohtaan.
Kiinan nalstyöläinen ei tunne le­poa.
Hän työskentelee vuoden ympäri
yötä päivää. Joissakin Kiinan maa­kunnissa
on työläisten taholta tehty
yrityksiä saada käytäntöön työtäteke­ville
miehille ja naisille juhlapäivä
niinä päivinä, kun vietetMii kiinalais­ten
uuttavuotta, mikä tavallisesti
kestää seitsemästä kjmimeneen päi­vään.
Tätä kuitenkaan ei vielä ole
saatu toteutumaan.
Työläisnaisen työpäivä uudemman-aikaisissa
tehtaissa on 12--14:sta
tuntiin, ja vähemmän nykyaikaisissa
tehtaissa aina 16:sta timtMh; Näissä
tehtaissa, missä nainen todellisuu­dessa
on kuin osa koneistosta, ilnian
ruokailulomaakaan. tulee 12 tunnin
työpäivä enenuhän sietämättömäksi
kulh 16 tunnin työpäivä alkuperäl-semmällä
asteella olevissa tehtaissa
"Poliittinen sihteeristö hyväksyy
tarmokkaat toimenpiteet trotskilais-oppositsionin
johtajia vastaan ja ke­hottaa
kaikkia työläisiä, jotka ennen
ovat olleet suosiollisia tälle oppö-sitsioniliikkeelle,
(luopumaan siitä
avoimesti ja perinpohjaisesti;"
Puolueen keskuskomitea hyväksyy
K. I:n keskuskomitean kalinan asian
suhteen ja luottaa siihen, että jokai­nen
puolueen jäsen asettuu K. I:n
ja puolueen linjalle, taisteluun niitä
vastaan, jotka edelleenkin edustavat
trotskilaisuutta puolueessa tai ulko­puolella.
Asiasta on myÖs tiedotettu piiri-komiteoille
ja keskuskomitea uskoo,
että nämä tulevat puolustamaan puo­lueen
eheyttä kommimistisella tar­mokkuudella.
tai kotiteollisuudessa. Viimemaini­tuissa
on työ vähemmän jännitettyä
Ja naiset voivat ottaa lyhykäisiä ruo­ka-
Ja lepohetUä työnsä lomassa.
E:aiklssa tehtaissa, diivatpa ne ko­toisen
tai iilkomaisen kapitaalin o-mistamia.
sallitaan naisten Ja lasten
yötyötä;
Vuoden 1925 Jälkeen ovat Kiinan
ammattiuniot ylläpitäneet voimakasta
taistelua lyhemplen työpäivien ai­kaansaamiseksi,
mutta heidän va&'
timtiksilleen qn annettu hyvin vähän
huomiota, ja naiset ja lapset ovat
usein Joutuneet työskentelemään p i ­tempiä
työpäiviä kuin miehet Ja ole­maan
työnjohtajain alituisen silmäl­läpidon
alaisena. Sattukoonpa työs­kentelevä
nainen tai lapsi torkahta­maan
hetkeksi tai'vässmayksestä tai
sairastumisesta hiukan työssään her­paantumaan,
niin heti lankeaa työn­johtajan
piiska. tuon onnettoman
selkään ja karkea ääni ärjäsee sakko-määräyksen.
Terveydelliseltä kannalta katsottuna
oii tilanne tehtaissa hirvittävä. A-merikalainen
sanomalehtipalnen, A-gatha
Harrison täten kertoo, käyn­nistään
brittiläisessä pumpulimyllyssä
Shanghaissa V. 1923: "Satoja työläis­naisia
ja lapsia hoiti kehruukoneita.
Oli kello kolme aamulla. Jotkut heis­tä
nukahtivat työnisä ääreen seisoal-leen
pelkästä väsymyksestä. Työsken­televäin
äitien lapset kyyristeUvät
äitiensä läheisyydessä. Omin silmin
näin kuinka kone repi erään lapsen
jalan, lapsi kuoli palkalleen, veren­vuodosta,
ilman minkäänlaista lääkä­rinhoitoa."
^ SUkinkehruumyllyissä
Shanghaissa " naiset työskentelevät
ilmanvaihtoa vailla, oleyissa pätseissä,
kuumassa kosteassa ilmassa, mikä on
niin vahingoittavaa heidän terveydel­leen,
että naiset jotkanäiSsäT tehtais­sa
työskentelevät voidaan tuntea
heille ominaisen kalpeutensa ja sur­kastuneen
ulkonäkönsä kautta.
Työskentelevät äiditkään eivät saa
mitään vapautuksia. Raskauden t i ­lassa
oleva n ^ e n käy työssä vlhnel-seen
hetkeen saakte. Usein he syn­nyttävät
koneensa ääressä. Jatkaen
työtää^ heti lapsen synnyttyä. Lap-
^ joko sidotaan selkään tai asetetaan
pieneen'koriin koneen viereen van­hempain
veljien ja sisarien tavalli­sesti
seisoessa ääressä. Tehtaissa nä­kee
työskenteleväin äitien imettävän
lastaan keskeyttämättä työtään.
•Muutamissa Kiinan maakunnissa on
jatkuvain lakkojen avulla, saatu a i ­kaan
yhden tai kahden viikon löma
työläisnaisille synnytyksen jälkeen;
naiset siitä huolimatta eivät käyttä­neet
tätä hyväkseen. Lomalle jää­neen
työläisnaisen r paikan kun voi
joku tidiansista tehtaan ulkopuolel­la
odottavista työttömistä naisista he­ti
täyttää.
Samalla kun he työskentelevät, näin
sietämättömissä työidoissa,' saavat
Kiinan työläiset sorkeari alhalstia
palkkaa, ja naiset vain kaksikölmi*ta-osaa
tai puoli miesten palkasta."
Kantonissa, v. 1927. oli yleinen
miestyöläisen alin palkkataksa kuu­kaudelta
kahdeksan meksikolaista
dollaria j a ylin palkka $»50. kk-.
kun taasen n a l ^ ^ alin palkka oli
S f ja ylin $1536. Mitään palkkaa ei
työläisille makseta sairauden aikana.
Maissa kut<Hn<*eskuksissa työläis­nainen
ei tavallisesti saa enempää
kuin 15 sentiä päivältä- Anglo-Ame-rlcan
tupakkakomppanian tehtaissa
nalspakkaajat ansaitsevat päivittäin
25—40 senttiin Ja tulitikkutehtaissa
noin 20 sentiä päivältä.
Tientsin tehtaissa ovat seuraavat
päiväpalkat työläisnaisille, voimassa
(tämä arvio koskee kahdessakymme-nessävUdessä
tehtaassa työskentele­vää
6.357:n sumnrlsta työläiSnalBten
lukua):
40:stä—50:een senttiin (meksikolai­sessa
rahassa) 3-022
TllaiÄistyöläiset: —
Alle 20 c päivä 1.553
20c—40c päivä ................ 50
.40c —.50c pkivä.
Vakltuistyöläiset: —
Alle 20c päivä 200
20c — 40c päivä 2,532
y h t aUe 20c päivä 1,753
Yht. 20c—40c päivä 2,582
Yht. 40c — 50c päivä 3,022
Siis enemmistö satunnaistyöläisistä
ansaitsee ainoastaan 20 c päivässä,
stome "yksin olemisen", l a P ^ ^
don yjn. samantapaisen. J a * ^
Jaamme Jokainen omaa mmfismme.
että olenkohan se Juuri mmä. Jonka
takia eräs miestoveri kerran toon 1^
s y m ^ n asetti Paljon, paljon on
työläisnaisia vielä Järjestöjen uBx^.
nuolella. Ja heille tahtoisin esittää
seuraavan, että etköhän hyvä tove­ri
voisi järjestää aikaasi -niin, et­tä
voisit ottaa osaa oman luokkasi
pyrkimyksiin kuulumalla työväenluo­kan
riveihin. Kun sinulla useinkin
on syynä vaan lapset, niin neuvoldn,
että opeta pikku proletaaria siellä ko­tona
luottamaan itseensä, selitä heil­le,
että se on yhtehien etu joka sinua
kutsuu, Jä jos ovat niin pieniä et­teivät
vielä ymmärrä puhettad. niin
käytä joskus "dikfcatuurivaltaasi
jättämällä heidät yksin pariksi tun­niksi,
Ainkä vUvyt poissa. N i in oUen
työläisenkin lapsi karaistuisi otta­maan
vastaan elämää semmoisena
kuin se on, eikä luottamaan lilaksi
äitiinsä. Mekin työläiset otamme las­ten
kasvatuksen liiaksi tunne-elämän
pohjalta, ja nl^n ollen olemme tul­leet
siilien, ettei uskalleta jättää lap­sia
yksin, tai edes isompien lasten
seuraan dlloin kun m e i ^ n tarvitsisi
mennä johonkin kokoukseen. Vaikka
kun taas vakituiset työläiset eivät
ansaitse enempää kuin 50 c päivässä.
Blaikenkalkkiaan Kiinassa 'työläisnai­sen
ansion keskiarvo el ole enemmän
kuin 6—10 Kiinan dollaria kuukau­dessa,
tuskin riittävä edes puolinäl-käistä
elämää yllä pitämään.
Etelä-Kiinan suurimmissa kaupun­geissa
työläisnaisen ruokajärjestel-mään
kuuluu riisi. Soppaa kaksi ker­taa
päivässä Ja keitettyä riisiä ker­ran
päivässä. Keski- Ja pohjois-KU-nassa,
missä riisi on melkoisesti kal­liimpaa,
käytetään sen sijasta papuja,
maissia, vehnää j a Jauhoista ja ve­destä
keitettyä velliä.
Työläisnaisen ansiot eivät salli uu­desta
tavarasta tehtyjen vaatteiden
ostamista; työläisnainen käy tavaUi-sestl
käytettyjen tavarain kaupasta
ostetuissa ryysyissä. Tällaisia kauppo­ja
löytyykin yltyleensä Kiinan teol-lisuliskeskukslssa.
Kutomotyöläisen perheen keskin­kertaiset'
ansiot, jos vähhitäin kak­si
henkeä perheestä työskentelee teh­taassa,
eivät nouse enempään kuin
12:sta Kiinan dollariin kuukaudessa.
Samalla kuitenkin, ammiattiunoiden
V. 1926 tekemien laskelmien mukaan,
välttämätön elämisen alin arvio nel­jän
hengen työläisperhettä kohden,
Hankowissa. oli vähhitäin 28.46 K U -
nan dollurla. Siis teolllsuustyöläisen
perhe aiisaitsee ainoastaan 50%
välttämättömästä elämisen mhiimiar-vosta.
Työläisnaisen asema on vieläkin
suruilisempi, sillä tuskin koskaan saa
hän kaikkea palkastaan.
Kiinan teollisuiislaitoksissa, niin
kotimaisissa kuin ulkomaalaisissakin,
on sakkosysteemi laajalti käytäimössä.
Sakkoa annetaan jos jää pois työstä,
tarkkaavaisuuden puutteesta, -jos pu­huu
työtoverilleen, tai jos nauraa
työskennellessään. Shantung-maakim-nassa,
silklnkehruumyllyissä. on 33 e-rilajia
sakkoja: Kuuden minuutin
myöhästymisestä annetaan 10c sak­koa
naiselle,: samoin 10c jos peseytsry
liman lupaa, tai jos pysähtyy konees­sa.
Työskentelevä nainen usein jou­tuu
menettämään . puolet ansiostaan
sakoissa. Sellaisetkaan tapaukset, että
hänelle ei jää mitään palkkaa, ei­vät
ole harvinsilsia.
Paitsi sakkoja, on olemassa myös­kin
jonkunlaisia takausjärjestelmlä.
Näillä työnantajat turvaavat itsensä
näpistelemisten ja kömpelön tai e-pät£
u-kan työn suorittamisen , varalta.
Tämä takaus merkitsee kolmen viikon
palkan sisäänvetoa, ja sitä että todel­lisuudessa
ei nainen saa sitä milloin­kaan
takaisin.
Kiinan työläisnainen on vielä pääl-lysmiesten
ja työntarkastajain mie­livallan
alainen. Nämä päällysmle-het
pieksävät naisia ja määräilevät
ruumiillista rangaistusta pienimmlstä-kin
rikoksista, ja yleensä kohtelevat
heitä omaisuutenaan. Onpa, sattimut
tapauksia, e ^ asestettu päällysmies
on surmannut naisia. Ulkomaalaisten
omistamissa laitoksissa myöskin
kärsivät naiset päällysmiesten tahol­ta
raakaa kohtelua. Piiska ei ole mil­loinkaan
syrjässä. V. 1926 etelä-Kii­nan
silkinkehruumyllyssä tapahtu­neen
lakon aikana ampui päällysmies
työläisnaisen, jonka työläiset oUvat
valinneet viemään heidän 20% pal­kankorotusvaatimusta
hallituskunnal-le.
Työläisnaisten kurjat olot Kiinassa
eivät lopu ennenkuin Kiinan työläiset
ja talonpojat yhdessä tekevät lopun
kotimaisen ja ulkomaalaisen kapita­lismin
vallasta.
Suomennos «The Woman Woi^.
ep"ista.
lapset iisein päivisin saavat aina 2—3
vuotlsista lähtien olla pihoissa ja k a -
dulllakha Ihnan äidin valvovaa sa­maa.
Siksipä timtuukin turhalta hem-moiteUa
heitä iltasin, miksi matkia
porvarien kasvatustapoja, meidänhän
on kasvatettava lapsemme taisteli­joiksi
eikä tyhjännaukujiksi. jotka
heti kun äiti sulkee oven perässään,
huutavat niin että tuo äitipoloinen
pelästyneenä kääntyy takaishi palvo­maan
pienoistaan, samalla jättäen
ehkä tärkeänkin tehtävän täyttä­mättä.
Työläisnainen, sinulla jos kellä, on
velvollisuuksia, sinun täytyy olla mie­hellesi
rohkea toveri lapillesi hellä
äiti. mutta samalla slnim olisi myös­kin
tunnettava luokkasi kärsimykset,
otettava osaa sen taisteluihin, vaik­kapa
sitten joskus syrjäyttämällä
lapsiasi kohtaan ttmtemasi tunteet­kin.
Sillä taistelu kutsuu ja se kut­suu
myöskin niitä, jotka ovat ulko­puolella
luokkataistelun. Kuule puna-:
lipun ääntä sen tuulessa hulmutessa
ja samalla sen vUttoessa tietä pää­määrään,
johon me kaikki pyrimme,
uuden, paremman yhteiskunnan luo­miseen.
— Aino.
Onko nainen esteenä
luokkataistelulle?
"Onko nainen esteenä luokkataiste­lulle?"
Sanotaan, että vaitiolo on
myöntymisen merk^ ja siis tuntuu
siltä kuin me hiljafeestl mielissämme
myöntäisimme olevamme esteenä
luokkataistelulle. Jarrutamme mies-temme
mukanaoloa, valittelemalla i l ­tojen
ikävyyttä Ja töiden paljoutta
ynnä lastenhoitoa, ^uskaltamatta yh­tään
irtautua siitä ;kotois^ta kaava­maisuudesta.
Johon perheenäiti jo
vuosikymmenet oh olliit sidottu.
K i m miehemme luokkataistelun
pyörtfeissä joutuvat viettämään i l ­tansa,
tapahtuu se koko työväehluo-kaij^
fajrväka Ja annahunehan me t a ­vallaan
sille hyväksymisemme, mutta
emme useissa tapauksissa kummin­kaan
jaksa tarpeeksi kohota oman
n i in paljon itsekkään minämme ylä-puoIeUe.
että vaikenemalla sivuuttal-
Poliittiset vainot
Virossa
Valtio on luokkasorron välikappale.
Se on koneisto, jonka avulla määrät­ty
yhteiskuntaluokka sortaa toisia
luokkia. Valtiovallan avulla harjoitet­tu
sorto voi olla toisinaan hjrvinkin
verhottua, toisinaan häikäilemätöntä
Ja raakaa. Aina sitämukaa, millaiset
ovat olosuhteet kysymyksessäolevassa
maassa, millainen on hallitsevtm luo­kan
sivistystaso, ja .ennenkaikkea,
millainen on sen pyrkimys Ja pää­määrä.
Porvaristo, joka nykyisin käyttää
valtiovaltaa hjrväkseen melkein kaik­kialla
muualla paitsi Neuvostoliitossa,
on riistänyt tämän vallan edeltäjäl­tänsä,
aatelistolta, joka el enää ky-eimyt
pitämään porvaristoa valtansa
alla. Mutta porvaristo el millään ta­valla
ole pyrldnyt hävittämään val­tiovallan
luokkaluonnetta. Se on
päinvastoin käsittänyt valtion har­joittaman
sorron ikuiseksi välttämät­tömyydeksi
ja koettanut kaikkialla
toimia vain siten, että valtiovalta
pysyisi aina porvariston käsissä. Por­varisto
on aina yrittänyt murskata
vastustajansa raakuudellaan ja häi­käilemättömällä
sorrolla. Tämä , on
kansainvälinen piirre porvariston
vallankäytössä.
Mutta luokkasorto ei sittenkään
ole yhtä raakaa ja häikäilemätöntä
kaikissa porvarivaltibissa. Siihen vai­kuttavat
monet syyt. Pääsyy on kui-tei^
dn se, miten luja on valtaa käyt­tävän
porvariston asema. Jos jonkin
ien nntisia
VESnjXN VAIXANKOMGUKSEK
MinSTOJlIHLA
Kaupungin keskuäu»nitean järjes­tämä
Venäjän vallankumouksen
muistojuhla, sunnuntaina 11 p. t k . TO.
nistui «:imHnaisestL R^nt-teattm
Jossa op,500 Istumatilaa oli ääriään
myöten täynnä. Ohjehnakin oli ensi­luokkainen
Joten tuli suuri vahinko
niille joUa, tulivat lilan myöhäin
päästäkseerr sisään. On sentähden
hyvä panna muistiin, "että seuraaval­la
kerraUa kun keskuskOTnitea ylei­siä
Juhlia. Järjestää tiedetään tulla
paikalle hiukan ennen määräaikaa.
Se on ainoa keino jolla voidaan sääs­tyä
sellaisista ikävyyksistä kun nyt
monelle sattuL
KUNNAMJSVA Af JTOTN VALMIS-TAIJDUTAÄN
^ Kaupungin keskuskomitea on kut-sxmut
kalkkten työväen Järjestöjen e-dustajat
yhteisrintamakonferenssiin,
jonka tarkoituksena on muovailla yh^
teinen ohjelma Jonka perusteella voi­taisiin
käydä vaalitaisteluun. Tällä -
kerta%,;, otetaan osaa ainoastaan
Ford Cityn kimnalUsvaaleihin jossa
koetetaan ; saada meidän listaltanune
valittua yksi henkilö valtuustoon ja
yksi kouluhallitukseen. Saa sitte näh­dä
miten käy, mutta mahdollisuudet
kuitenkin on hyvät, sillä Ford catyn
asujamiston muodostaa yksinomaan
työläiset. Luokkatletolsten työläisten
tehtävänä on Johdattaa' näitten suur­ten
työläisnmssojen mielipiteet tuke­maan
työläisten omia ehdokkaita. '
SUOMALAISTEN PUOLUEJÄSEN­TEN
KOKOUS
Kommunistipuolueeseen kuuluvien
suomalaisten Jäsenten yleinen kokous
on sunnuntaina 2 p. Jouluk. alkaen
klo 7 lp. Tämä kokous on merkityksel­tään
niin tärkeä, että kukaan puolue­jäsen
ei saa,, sitä sivuuttaa. Solujen
jäsenkirjurit oyat myöskin saapuvilla
ja ottavat vastaan uusia jäseniä.
Silloin on Jokaisella jolle työväen­luokan
asia on kallis tilaisuus liittyä
kommunistipuolueeseen jäseneksi ja
siten osaltaan auttaa työväenluokan
vapai^taistelua. —: Joku.
SaultSte. Marien uutisia
maan porvaristo on heikko, jos sen
vallan perusteet horjuvat, niin on sen
maan porvaristokin raaempaa kuin
maan,'' jossa porvariston asema on
suhteellisesti vakava. Porvaristo, joka
tuntee valtansa horjuvan, muuttuu
villipedoksi.
Pieni Viro, jonka kanssa Suomen
porvaristo - elää läheisissä ystävyysl
suhteissa, on maa, jossa porvaristo
tuntee itsensä heikoksL Tämän maan
taloudellinen asema on äärimäisen
epävakainen, Tsaarivenäjä, jonka yh­teydessä
Viro eU vielä kymmenkunta
vuotta sitten, piti huolen siitä, että
tuon pienen maan talous pysyisi t a ­kapajuna.
Kun VenäjäUä tapahtui
vallankumous, onnistui Viron porva-riston
siepata valta ja julistautua i t ­senäiseksi.
Mutta maan/ talouden
nostamiseen Viron porvaristo oli ky­vytön.
Se suhtautui alusta alkaen
vihamielisesti tsarismhi tilalle muo-dosluneesfj3n
Neuvostoliittoon, riis­ti
siten itseltään voimakkaan talou­dellisen
tuen ja heittäytyi täydeUeeh
läntisen imperialismin syliin. Virosta
on täten "itsenäisyytensä" aikana
tullut melkein täydellisesti Englannin
vasallivaltio. Sekä taloudellisesti et­tä
poliittisesti Viro kulkee Englan­nin
kapitalisimin talutusnuorassa, ön
englantilaisten kapitalistien riistet­tävänä.
Tämä vaikuttaa turmioUisesti maan
olosuhteisiin. Työväen ja talonpoiki­en
asema pysyy jatkuvasti huonona
Rikollisuus leviää maan väestön kes­kuudessa
aivan samoin kuin Suomes­sakin.
Mutta toiselta puolen kasvaa
myös taistelukykyisen työväestön Ja
talonpoikaisluokan suuttumus maan
porvaristoa kohtaan. Vallankumouk­sellinen
henki kasvaa joukkojen kes­kuudessa.
Porvariston asema käy erit­täin
vaaralliseksL
S. J . OSASTON KOKOUKSESSA
Joka pidettiin t.k. 18 pnä, keskustel­t
i in ja päätettiin monista tärkeistä
asioista. Mjn. valittiin joulujuhlako-"
mitea, Joka yhdessä alaosastojen
kanssa valmistaa nämä juhlat. Myös­kin
päätettiin ruveta pitämään yhtei­siä
konsertti-iltamia ukrainalaisten
tovereitten .kan&a; valittiin komitea
joka huolehtU näistä iltamista. O-sastomme
toiminta on ollut oikein
vilkasta tämän.syksyn aikana, vaikka-suiurtn
osa jäseniämme onkin meii-sissä
ja mikä missäkin työn haussa.
NÄYTELMÄKOMITEA
myös harjoittelee tulisella kiireellä
Joulukappaleita. Silloin onkin taas
paljon uutta nähtävää ja kuulemista
talollamme.
NUORISO-OSASTd»!? TOIMINTA
on vilkasta n3^. Kokouksia on pi­detty
säännöllisesti Ja osanotto on ol­lut
kiitettävää ja ottavat hmoUa o-saa
toimintaan.
"Viime kokouksessa päätimme pitää
tanssit jouluk. « pnä. ÖUloin taas
tule9 jotain erikoista. Muistakaa
saapua suurilukuisina virkistämään
itseänne. J a joulun aikana päätimme
näytellä kappaleen. Päätimme myös­kin
maksaa puolet, $20.00, nuoriso-agitatsionirahastoon
Ja puhujien mat-kakuluihin.
Keskusteltiin ja päätettiin nyt tästä
lähtien ruveta kehittämään itseämme
henkisestikin, ettemme toimi ainoas­taan
vaan huvipuolen vuoksi. En­siksi
nyt valittiin nelihenkinen komi­tea
(meidän viime kesäiset nuoriso-kurssilaisest).
He selostavat miksi nuo-riso-
osastbja on olemassa, ja minkä-tähden
me toimimme siinä y.m. asi­oista.
Tästä jo huomaa, että nuori­sossakin
alkaa kasvaa tiedon halu.
Sillä tavaUa nuoret, riittäköön in­nostusta
vaan!
PALVELIJATAB-YHDISTYS
toimU myöskin. Heillä on oUut koko­uksia
joka torstai. Toveritar Lievonen
Sudburysta kävi täällä neuvomassa
Ja Viron porvaristo, joka ei fe^hdo
vetäytyä pois Imperialismin vaiku­tuspiiristä,
näkee vain yhden keinon
asemiensa lujittamiseksi. Se ön en­tistä
ankarampi terrori. Tähän astt
on rikollisia j a Viron työväenluokan
vapaustaistelijoita tapettu tsaarinai­kuisen
lain mukaan. Mutta nyt on
Viron porvaristo hyväksynyt uuden
tappolahi. Sen mukaan toimitetaa.tt
kuolemanriuigaistukset Virossa hirttä­mällä
Ja myrkyttämällä. J a tätä la­kia
sovellutetaan naisiinkin, mitä ei
tehty edes tsaristisella Venäjällä.
Tämän lain raakuuden kuvaamisek­si
ei tarvitse ttihlata sanpja. Hyväk­symällä
tämän lain on Viron porva­risto
osoittanut olevansa epätoivoi­sessa
asemassa. Kysymyksessä oleva
laki ei ole ainoastaaQ^ raakuuden,
vaan myös jielkuruuden j a epätoivon
merkki. Viron porvaristolla ei ole e-nää
mitään päämäärää. Maansa työ­väenluokan
kasvoista se näkee Jo
oman kuolemantuomionsa. Siksi se
on epätoivossa. Siksi: se säätää Toar-lialakejä.
J a siksi se, suistuu ennem­min
kilin monen muun maan porva­risto.