Vapaus, November 27, 1923

              PL.- ' '
-V "J" ^ ""^ n
C^B^dan snomalaisen työvlestSn äänenlcaDattaia, flme8>
ftyy SnäbBrygsa, Ont. Joka tiistai, torfltei ja laoanteL
V A P A U S
(Liberty)
The onfy organ of Finnish Worker8 in Canada. Pob.
lished in Sudbury, Ont. every Toesday, Tharsday and
.jBatnrday.' • • ^ •
Advertising rates 40c per col. ineh. Minimnm cbaree
forsine^e insertion 75c. Disconnt on standine: advertise-ment
The Vapaos is the best advertisincr medinm aniong
the Finnish Peonle in Canada.
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Buflding
Lorne St, Pahrfip 1088. Postiosöte: Box 69, Sudbury,
Ont •
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00. puoli vk,. $2.25. kolme kk.
$1.50 ia yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $6.50. puoli vk.
$'3.06 ja kolme kk.$1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettSmäin
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne; kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per
soonallisella nimellä. \ ^
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja. •
Registered at the Post OfficeDepartment, Ottava,
as second class matter.
'kultainen maakun|a''
«Kultainen inaakonta» on uusi nimitys, jonka eras
englantilainen panHcifirma o;i antanut Ontariolle. Tä-ma
nimitys ennen kaildcea kuvaa millä siimalla eng-lantil^
isrtv.rahainieh^^^ yleensä Canadaa
katselevat. Englannin ,.kapija^^
«ia. Ontarioii-bkuiAivoiöissa^, ^joi^en; suuima^oroat
voitot ovat ^llaikäisseet koko'maailmaa. Ontatioh kai»
;^vö8työläinen»ii;da'/u8eaaBa--Ä^
knltakuninkaille, joiden hyväksi kafvosorjat-''Etelä-
Afrikassa hikihelmensä Vuodattavat' Näistä^ rahamie-iiislä
suurin osa ei ole koskaai^' tiäbnytkään' kaivoksi'
aan, eivätkä tiedä muuta kuin epämääräisin suunnin
kartan avulla missä maailinan kolkalla heidän kulta-lähteensä
sijaitsevat. Ainoa minkä he tietävät ja mistä
he välittävät, on VOCKA liolveihinsa ne kultamaärät, jot­ka
Ontarion ia muidep alueiden kaivoksista heidän
keinoteltävakseen kaivetaan,
' Ontariossa j tuotetaan nykyään keltaa 34 tonnia
vuosittain. Tämän kullan paljouden taustana on tu­hansien
ja tuhansien nimettömäin työläisraatajien an­karat,
ponnistelut ja niukka palkka näännytetyn sielun
ja, TUämiin ylläpitämiseksi. «Kultaisessa maakunnas­sa
» ei persoonallisesti tapaakaan itse kaivoskaoitalistja
kuin sattumalta, niin sitä ammottavampi on täält^ kel­taisen
pääoman ja työläisten välinen \kuilu.
KasiteHessämme puolueemme toi*
mintaa ja merkitystä on taipeellis-alunpitäen
rakentua ennen kail^ea teollisuustyoliisten
v^lankumoukselllsta kantaa vastaavalle pohjalle kai
kissa maissa ja sitä suuremmalla syyllä sellaisissa suor
kapitalismin maissa kuin Amerikassa. Parhaimmassa­kin
tapauksessa teollisuustyoläisten ja farmarien yh­teisrintaman
kantta farmarit tulevat näyttelemään tois­arvoista
osaa. Pitsaamme mielessämme, että ne ovat
palkkatyöläisten joukot, jotka ovat marxila^ vallan-kumousliildceen
luoneet ja jotka ovat aina muodosta­neet
ja tulevat muodostamaan luokkataisleluliikkeem-me
varsinaisen käyttövoiman. Jo teollisuustyoläisten
taloudellinen tärkeys edellyttää tätä^ Siksipä työläisten
tuleekin yhteisrintamakysymyksessä varoa joutumasta
sellaisten harhakuvien valtaan, jotka ovat latoisin
vain tavallisen maaläishengen reformistisesta politii- Itumnksellinen työväenliildceen joh-kasta,
joka ratkai^vissa tilanteissa-joutuu ristiriitaan tunnustanut puolueemme ca-uokkataistelun
kamialla olevien työläisjoukkojen "^^'^««'^ joakkdiikehthnisen joh-
^- Jtajaksi. "Nämä lukehtuiiset ilmene-
'väV'selvimmin, ennen' kaikkea M-moiföini^
ä^;; N^^
Enemmän /Imin puolet Cäiiä^
loadellisesti jäiijestyneistä työväen
|pqi|^8J0ttkdi^ h(yväksyy voh^^
jine uniiDiden yhteenliittämisestä te-.
ta huomauttaa^ että niin taloudelli­sessa
kui# myöskin poliittisessa -ym-märryjosessä
on porvaristo ja taan-
Yhdysvaltain tfiollari Canadan
Canadan valtiollisissa piireissä on viime aikoina ^,'1
„ • , . . . " r. 1 - -«n 1 olUsuusnmoiksi ja nyt otettu uusi
kavty kuvasta kiistaa puumassan Canadasta i^dys- L^^t^j^jj ^^^^^^ «toiminnan auto-valtoihin
viemistä koskevista asioista. Eräält^.tiAoltaLoomiä-canadalaisille uhioille» sel-vaaditaan
puum^san maasta virtitiä kokonaan kiellet-naisenaan 'merMtsee'tö^
tavaksi Canadan metsistoien säilvttämiseksi., .' taakse i-atkäiseVain voimien keskit-
Tämän kiistan yhteydessä nimitti hallitus.erikoi- täm&täT Meidän on nyt saatava
sen komissionin tutkimaan metsisJojä ja puumassanpa pöhrfajouJd^ojen voimat t^i
. .... , , •! ' - mintaan ja taistelemaan".f^n.puo^ii
laasbi vientiä-la komissioni kiertelee - paraikaa ,ympa-, ' i.„„si,».«,s+ «jwT«,r
, ^' . •, , * , 1 - . . i"^".. lesta'mitä ne JjKvaksyvat-oikeaksL
'.J^^nadaa, matkaten^ Halifaxista/äma'Vancouverim p„j^^^^ Canadiaii Labor pu^
jakka. ' ,i*,ic;-r ' lueesta j?yt'm,^ll!ost«««4ssa kaikjd-
3'Kuten tiedämme" * on" Gariadan" p Ä ban8dafi3a'%nnusfeifctu poiliittt.
suurelta osalta Yhdysvaltalaisten kapitalistien kont- nen joukfcojai^esto, työläisten yh-rollissä.
Ne käyvät kiivasta taistelua puumassan iä teisen rintaman poliittinen koneis-paperipuiden
vientioikeudesta Thdysvaltoihin. Heidän h v ^ « » » ' " J f f ? J^r-
X , .. . , 11 x - jestoihm- jaigestyneet tyovaenvoi-
Canadaan snottamiaan dollarerta on seurannut mvos-1 ^^.^^^^ ^^.^^^ ^^^.^^
kin valtiollinen vaikutusvalta, joka on ilmennyt hy- ryhmittymät ja kasvatus ja o-vinkin
huomattavana Ottavassa, Niin ovelasti on Yh-Luustoimiirtajärje keskittyneet
dysvaltainpuutavaraparoonien onnistunut yalvoa^^^^ rt
jaan, että nyt matkoilla oleva tutkijakomiVsioni tvos- seikka selvittää myöskin, että kom.
kentelee täydellisesti heidän edukseen. Komissionin "»'»nJstisen liikkeen - jäsenkorttia
puheenjohtajana toimii eräs tup^atehtailija, jokap'«"*«^'°'» ^''^''^
Siirtolaisen arvo '
/'Tavalliselle maallikkoiärlellekiii on selvää, että
Amerika saa kiittää taloudellisesta mahtavuud^taan
.]a satumaisesta edistymisestään suurelta osalta niitä
' ' työtäismassoja, jotka ovat tänne siirtolaisina eri mais-
, ta saapuneet Se on uupumaton >tyo, joka nämä maat
on kukoistukseensa inostanut ja siirtolaiset muodosta-
' ^ vat oleellisen osan työnarmeijasta. Siirtolaiset ne ovat,
, jotka eri tuotannon aloilla ovat työir tyvipuolen kan­taneet
/Yhdysvaltain hallitusviranomaiset laskivat kerran
siirtolainen arvon 1,700 dollaribi. Monenkaan ei tule
ajatelleeksi, kuinka suunnattoman suuri lahja tavalli­nen
känsäkourainen siirtolainen todellisuudessa on
tällaisille siirtolaisuuden luvatuille moille kuin Cana­da
ja Yhdysvallat. Näihin maihin saapuu päivittäin
tuhansia, ja < tuhansia paihaassa työkunnossa- olevia
miehiä jä naisia, joiden kasvattamiseksi täällä ei ole
tarvinnut panna rikkaa ristiin. Ihmiset kasvattaininen
' työkuntoiseen ikään ei ainoastaan perheeus huoltojain
< voivoien iä kustannusten kannalta, v^an kansantalöu-
^ delliseltakm kannalta katsoen on suuria uhrauksia kv
syvää. Kuinka jpaljon esimerkiksi köyhä Suomi on­kaan
kasvattanut työvoimaa, joka sitten parhao^een
miehuuteensa päästyään on lähtenyt uhraamaan tämän,
voinians;^ Canadan \ ja, Yhdysvalti|in^teollisuiiislaitoksis-sa.^
Nämä maat ovat vuodestawuoteen kermoneetftois-,
' teh maiden työvoimien pajfhaan yhtimen, ja armotto­masti
viskaavat kapitalistit taas i työhön kelpaamatto
mabi käyneen aineksen luotaan oman onnensa^ no
jaan. Siinä on näiden maiden kapitalistien ja^ heidän
jättiläismäisen taloutensa voiman lähde,
ressin ja A. F. L. yleiakonventionin
jälkieen on huomattava nyt se, että
Yhdysvalloissa 'samoin kuin Cana-dassakin
keskittyy. taantumukselli­nen
joMajisto. puolustuksekseen luo­maan
tiiviin kannattavain 'voimien­sa
yhteisen rintaman"^ pohja joukkoja
vastaani pakottaen johtavissa ase­missa
olevien työväen .miesten ole­ma^
ratkaisevasti punaisia vastas­sa
yksinkertaisesti siksi, että;^ ne
ovat punaisia, huolimatta siitä min­kä
puolesta ne toimivat ja taiste­levat
Yhdysvalloissa on nyt jo joU'
duttu ratkaisevasti näkemään ja e-rottamaan
akanat jyvistä, samoin
kuin täälläkin osittain, mutta^> kos­ka
canadalainen liike kokonaisuu­dessaan
on edlstysmielisejmpäa kuin
yhdysvaltalainen liike, niin ^pn tääl-ä
olemassa^ vielä häilyväisyyttä
Mooren kannattajain joukossa.
Täällä eivät edistysmieliaet voi
enään'ratkaista sÄttaarilioramu-nisteihin
' yhteeniiiltämiskysjTn^^el-a/
dkä'itsenäisen poliittiseri- •töifaini;
naii ^vaätustamsieHa, "eikä• ÄeifcSiäiB- lueessa ja ken -fei•:'öle/vieJä-työskea
«n 'tarvitse vielä pakoittäa' heitä televäni- tyomaaunioissaan ja kes-destä.
Me emme tule saUimaan
taantumuksen ratkaisevaa yhteisrin-tamaa.
Voittaaksemme ta|]ä tärke-
^ hetkellä mei(^än taIe,Q pakottaa
nuo «edistysmieliset»:py^ymäärf mu­kana
edistysmiesten liikkeessä niin
'kauan kuin he ovat' täydellisesti
käytännössä j>sottaneet, etta heidän
kauniit puheenaa ei ole muuta kuin
pnhetta/ja tolloin i^n meidän on
lieistä ^sanoudiuttava rätkaisesti irti
olemme me ^ ratkaisevasti voittaneet
pohjaljoukot kommunismille; Meidän
on toimittava taloudellisessa /liik­keessä
yleensä tässä ymmärrykses­sä
ja tämä takaa m y ö ^ , että
seuraavaan Trades-^ Gongressiin
mennessä' yhä kiihtyvän tjrSnanta-ain
hyökkäyksen; taanttimuksellis-:
ten ainesten parjauksen, kansallisen
a kansainvälisen tiianteen/vaiku-uksen
seurauksena, tulee kommu­nismilla
oleniaan ratkaiseva puoli
I Janadan tyoväonlnkl^^p -voimie;i
johtajana. •
Ken ei * ole vielä, i jäsenslnä ;puor
, ^ ,j imunistisett ainekset käsittäneet teh-toimessaan
useiden muiden komissionm .lascnten kans- L^^g^^^^j ^^^^ fiuurempaa ^jouk-sa
toimii täydellisesti komissionin toimeenpanemissa jj^jg^ kokonaJsliikettä, ja ottaa
tutkimuksissa mukana olevien Yhdysvaltain puutavara* huomioon, että .olemme jo öen ra^
kapitalistien etujen mukaisesti. Komissionin tähäna^- kentajiksi tunnnstjetut, ei iheiUä ole
set todistukset ovat rajantakaisten metssaienrain tarko- mitään pelättävää ettemme me voi
ullsien muban laaditut jsitä'-y«istuuvelyolli8UUtrta: suorittaa.
Tämän komissionifi puheenjohtajan palkka on S.?
dollaria päivältä ja toisten jäsenten palkka 25 dol­laria
päivält^ä. Sen lisäksi maksetaan kullekin 15* dol
laria kuluja päivää kdhti.
On kapitalistisen iärjestelmaÄ luonnonlaki, että
ne pääoman yallatj'jotka;, ovat-ipp^äräävinä tuotannol
lisessa elämässä, ohjaavat mvöskin porvarillisen vai
tiokoneiston politiikkaa. Tässäkin tapauksessa on käy­nyt
selville, että yhdysvaltalaiset dollarit eivät «run
naa» ainoastaan Canadan metsiä, vaan myöskin tämän
maan metsä- ja puutavarapolitiikkaa,
ratkaisevasti hyväksjraaään kommu­nismia
joukkol^^ kokoa­misessa^
.joten tästä seuraa, 4^
nrmeliiseäti;; ceäistysmieiiset» eivät
voi astua ^julkisee^^ yhfeisrintainaair
Mooren ja; GoEtiperesin kain^
dakseen löytää tien päästä kbm^
nirtien epäni
loudeliiseMa ,jä poliittisessa toimin^
nassi
sellaiset miehet kuin^^^^^^e^^^^
tunnettu James Simipson y.m. ha­kevat
juuri nyt valttia .itselleen,
^olla Voisivat eroittaa itsensä irti
kommunisteista ja astua avoimesti
^qkein^jn^^^
huoliihatta siitä, r että ovat puhu-
Ilmeisenä Canadan Trades Gong-neetkin j^Oskuä sen mädännäisyy-kittämässä
toimivan vasemmisttin
voimia suunnitelman mukaisessa
ymmärryksessä, sille* tulee nyt sa­noa
ilman empimättä, että 00: tul­lut
hetki tehdä rankaiseva päätös
ja ryhtyä työhön, sillä nyt ei pitäisi
enään olla oikeatta kenelläkään väit--
tää, ettei puolueellamme ole tule­vaisuutta
eikä se pysty, tehtävään­sä.
Onhan :t|mä jo sokeimmallekir
selvää ja oiihan se riittävästi todis­tettu,
etta puolueemme on,ainoa lii­ke,
joka talitoo ja • pystyy. ja , voi
koota todellisessa' ymmärryksessä
taistelevat joukot ymlpärilleen, ai­noa
liike Canadassa-: jota 'voidaan
sanoa' -työ väen joukkoliikkeen esi­taistelijaksi.
—;A. T. H.
Jan on »yöskin ryidnti^
aeaestykseUe. Ei k v - ^
vat, vaan koko ky.JZ*,'^'^^
koveraöörin aUekir?2fw
"^«tama „,ies. p ä ä t ? ' f
» ^ o s s a kaikista mS frm
teiltä, joita sen , S f " " "^
yaati. laati määräyST.S^
«ellaisata S
» - v a n hiukan v a p a a . ^ ^
nistettiin Sänioikpnc •^^1
dtemokratia^
Jutustelemme yhä edelleen. 1
^edainme sen ette „y]X'^.^j
Jestelmästä ovat s o d a i ^ S j
a tilastosta taas » ä e ^ r^
harvojen käsissä on ^liO
valta, edellyttää se ' t ä ^ ^
Jen muutamain miesten kädesail
Itse asiassa Jjansojen kohtalo J
namäukot määräävät josko te'J
te elää. tai milloin o„ u^S
lietettävä kuolemaan sotiS
Mmka^nimen tälle antaisi? 1
Piru soikoon, tässä näyttää ö l
että sellaista demokratiaa, jok» 3^
miehefle sopisi, « taida olla ^
massakaan KyUä sitä sentää^v
EÄäöi^sit^ tarvitse aina ^
isännälle-tehdä työtä.,Sitä voTS
tat;a> ja muuttaa- toiseen-piikij|
Voit 5staa "ruuan ^niistä
tahansa ja sen taas m'i(^
vuorostaan syödä kotonaan n i l
haluaa ja voit mennä kysynäl
työtä milloin haluat, voit olUiod
na miten ankara tahansa kon ui
— ja tässä sitä taas ollaan - bg;
taas tnlee ja sanoo, että sen «4
naapuriaan häiritä ei yleensä lö^
lään, tavalla käyttäytyä siten «iä
esimerkillään vaikuttaa tai ^nji!'
tää pahaa. . . J a a , mutta oh fiä!
jälellä parhain. Voi nimittäin ^
la milloin haluaa, sellaisen IBOIBL';'
isen kuoleman luultavasti, ei Ä
A puukkojunkkarin kuolemaa, jlgi
murhayritykset jos ne eivät Ijtj'
onnistu, tavallisesti rangaktm
caitihuonon esimerkiri takia,,.
Mutta porvari on viisas, se fiä
irun- v
Teollismistyöläisten ja farmarien
yhteisrintaman elitoja
Ontarion färmarilihon äänenkannattajassa Fanners
Sundissa on asetuttu ankarasti vastustamaan >Canodan
lautatietyöläisten palkankorotusvaatimuksia sillä seli-yksellä,
että ne muka luonnostaan johtavat rahtimak­sujen
korottamiseen. Farmarit joutuisivat siten mak­samaan
tuotteTttensa fculetuksesta suurempia rahtimak­suja
ja niin ollen oikeastaan lopullisesti vastaamaan
palkankorotuksesta.
Tällaiset tapaukset puhuvat niistä monimukäisuuk-sista,
ihitä asluu käytännössä esille farmarien ja teol-lisuustyöläislen
yhteisrintamaa rakennettaessa. Farmere
Sunin väitteessä on epäilmättä yhteiskunnallista poh­jaa,
eJlei nyt aivan selvimmin kyseessä olevissa suh-teissä,
mutta ainakin siinä tosiasiassa, etta suuri osa
maanviljelijöistä itse kä>1tää palkkatyövoimao..
Teollisuustyoläisten ja farmarien yhteisen rinta-maii
luonnollisuus ja välttämättömyys on suurin piir­tein
katsottuna kuitenkin ymmärrettävä. Kumpikin, si­käli
kun puhutaan tavallisista ^työtätekevistä farmareis­ta
tai vuokraviljelijöistä, ovat teollisuus- ja rahakapi-falistien
riiston ja sorron alaisena. Omien aineellisten
ja aatteellisten etujensa takia .olisi siis farmarien ja
teollisuustyoläisten liityttävä yhteen taistelurintamaan
yhteistä vihollistansa vastaan.
.Sikäli, kun me puhumme., ja t^minnne työläisten
$a talonpoikain yhteisen rintaman puojesta, täytyy mei­dän
aina pitää ailmälla, etta tama j^teisrintama täytyy
292,331 vuotta kuritushuonetta | |
Siiomen oikeusministeriön toimessa on>Julaistu ti­lastollinen
tudcimiis "1918 vuoden valti^ikobista.
Tässä julkaisussaan Suomen valkoinen hallituskomen-to,
nyt virallisesti toteaa sen verisen kostontyönsä, ^^I-j XJnlOlden yhteiSpytiU'
lä se on työväenluokan sydäi^uuria repinyt; Tämä RanskaSSa
kirja kertoo mitättömässä Suomen moJÖsa suuruusv
unelmissaan hourivan porvarin mittaamattomasta vi­hasta,
kuin myöskin siitä erinomaisesta kestävyydestä, | jj^jjgjj^/ ammattiunioiden yleis-mikä
köyiiälistpllä on vaikeimpainkin vainojen, älla.l^^^^g^^^; ^^^^^^^^^^ ^j^g gg
Ilimeellisellä avomielisyydellä kerrotaan teossa ra- L ^^^.^ ^^^^^ Fariimm. ryhdyt-porHssa
Minkä valkoisten tuomioistuimet lang^tivät I .^^ toimenpiteisiin pulmanisen yh
tuomion kaikkiaan 67,778 hengelle, joista 4,003 oli,
naista. Tuomiot tekivät yhteensä 292,331 viiotta "b-teisrintamakysymykseni
ratkaisemi­seksi:
fitushponetta. Kuolemaan tuomittuja oli .555, joiden
,joukkoon-oli kunnia päästäväin yhdellä naisella Sei Mnutamat-maakmitauniot, kuten
oD Tampereen sosialistien' mukana kauan toiminut Sommen, Öisen, Indre-6t-<Loiren ja-toveritar
Emmi Murto.' Kuolemaa» tuomituissa ei'ole Cote d^Orinuniot, ovat omasta alot-otettu
lukuun niitä Ä n ä i a , jotka valkoiset pyöve- teestaan koettaneet erilaisia menet-
Iit suoralla oman käden oikeudella ampuivat sora-ltelytapoja päästäkseen, sopimukseen
kuoppiin. könimunististen'' järjestöjen kanssa
Lähes kolme sataa tuhaha vuotta kuritushuonetta o»issa piiiseissään ja .tämä on pa-tunlnu
kuin .s^aAd,Aut«l ta, mutta cS„ufot«m,nenn , v„»aliki«o:i«ii.e«n. p« .o. «r.voa -pk®oi»tta*n^u"t"-*R'a.^ns^k an Ammatti,u ni.o ide, n
risto tunnustaa tuon raskaan tuomion itse langetti- J5!"^"^''"T,rn£!^^^^^
* • . - 1 ^ maa»^ kysymystä. Hallintokomitea
neensa roistomaislen kidutustensa ja teilaustensa H'LyMyj tähän toimenpiteeseen, toivos-saksi.
Koska on 3uomen köyhälistö oikaiseva jsita, Lg aikaan, .saavansa yhtenäisen poli-koskevat
veriset kolhut? ., | tilkan tässä suhteessa yli koko
Mnsainvälisten am­mattiliittojen
jä­senluku
Kansainvälisen Amsterdamin am-mattiyhdistysintemationalSn
tiedon­annon
mukaan kuului seuraaviin
k§nsain<välisiin. ammattiliittoihin eli
sihteeristöihin joulnk. 31 p:nä v.
1922 jäseniä yhteensä 18,760,370.
Edellisenä vuonna oli yhteinen jä­senluku
20,290,182. Jäserilukii jak
kaantui eri kansainvälisiin ammatti^ kaan anarkisti, mutta haliiaisi toi-
Se • tämä demokratia, varsinkin
jos se on porvarillista/ on sangen
arveluttava asia. Sitä käytetään
porvarienjtälbolta ikäänkuin musiik-"
•kina, jonka mukaan työläinen säsh
daan hyppelemään' porvaristoil o-maksi
eduksi ja -miksei' myöskin
hauskuudeksi.
Mutta jos nyt joku työläinen
omistaisi/ sellaisen aito-dfemokraatfi-sen
käsityksen, oikein-sellaisen kän­säkouran
«timokraatian», jonka'mu­kaan
mittailisi tämän maailman
mutkat ja metkut, niin olisiko täs­sä
nyt mitään sellaista*^elättävää,
joka sen omistajalle kääntyisi, va­hingoksi?
Kyllä siinä on. Jos sitä nyt
silön kannalta katselee,, niin kyllä
siinä joutuu sangen kiperään ase-i
maan. Vaikka ei nyt olisikaan mi-maan;
ollaan
liittoihin iseuraavastit
Kirjansitojain kansainvälinen liit­to
193,280, rakennustyöläisten 1,-
146^881; rakennuspuuseppien 113
•ilo kauppa- ja konttorihenkilökun
nan V 809,087, vaatetnstyöntekijäin
373,961, jalokivityöntekijäin 18,633
tehdastyöläisten '1,9&5,'590, elintar-vetyöläisten/
564,141; turkkityöläis^
ten 24,244, lasityöläisten 134,822,
parturi- ja käihertäjätyöläisten t2,-
858, hattutyöläisten 60,457, hoteÖi-ja
ravintolatyölaisten 174^00omaa-työläisten
954^458, nahka^öläisten
345,783, litografityöläisten , 44,435,
metallityöläisten 3,257/2*11 kaivos­työläisten
2 milj. 128,800, musiikki-
Valkoisen t«^rrprin työmaalta Ranskan - ammattiuiiioissa
V I «'Aj-.^ i " « -i. » 1 .1 yleensä taipuvaisia, kiinnittämään
Kreikan ammattjyhdisty^^ on osoittanut kaik-J^^^.^^ kyöyinykseen . «Amiensin
kien maiden työläisille juhstuksen missa kuvataan »y- ehdotuksia" joko myöten tai vas-kyisen
Kreibn hallituksen vainoja työläisiä vastaan, taan», eli toisin'sanoen «RUppnma-
Hallitus on muodostettu upseerikoplasta ja tukee se tontaimmattium'on^^
kaikkia^ kapitalistien hyökkävbia palkkain polfcemi- fen tai vastaan». A^^ ehdo-seksi
jne. Kreikkalaisten työläisten lealipalkka on vii- tulee ' olemaan myös tärkeänä työläisten'62,550, maalarien 87,182
me vbosina huomattavasti laskenut. Niinpä on tupak- P^^^K»^*^^"'! . f kommunististen -
katyöläislen (30,000 mi^tä) palkka laskenut ^^Ikein fc^^^^ ^"^l
puoleen entisestään. Kun kaivostyöläiset katsoivat ole- j 'f!'
vansa pakotetut ryhtymään laljcoon julisti ammatti- {Enemmistön sanotaan olevan konf-iärieslö
yleislakon lukeakseen Iheitä. Lakko käsitti munistien kannalla ja väliemmisto
70,000 miestä ja kesti viikbn. Hallitus lähetti matruu- vaatii, että, «ammattiunioliikkeen or^
seja ja sotilaita rikkureiksi; Lakkolaiset kutsuttiin [pysyttävä toimintonsa määrääjänä.»
sotapalvelukseen jo tämän jälkeeir työhönsä! Kaikki jj^„3^„ .Ammattiunioiden Ylei-kokoukset
kiellettiin. Lej, Liiton yleisneuvoston tekemässä
Tällaisilla keinoilla onnistuivat vallassaplijat tu- päätöksessä halutaan osottaa, että
kahuttamaan lakon ja pakottamaan työläiset takaisin (kansallinen ja paikallinen yhtenäi-tehtaisiin,
hlkkainpoljenta jatkuu. AmmatUyhdistyk- syy» -^^^laan saavuttaa vain perus-
. . . -"^'-an vain mikäli liittyvät porvarilUsiin puo-P?^'*^''"'^^"^^» ^
Mutta työläiset eivät hdUtä, lausutaan j u : ^ ^ ^ ? ' ^S*^'
. „ ' .. . * n^ltfia kutakm teollisnusalaa ka-hstuksessa.
He ovat «lyt siirtyneet passiiviseen vasta-Igj^i^J^^i^jjtj,, gdeneen on maa-posti-,
puhelin- ja lennatintyöläisten
508^00 savi- ja kaakeliuunityöläis-'
ten 13,500 kirjaltajien 178,643, ki-vityöntekijäin
149,319. tupakkatyö-läisten
180,065« kutomoiyontekijäin
1,'695.078, knljetustyöläisten 2,316,-
434, puutyöntekijäin 839,821 ja
yleisiä viroissa työskentelevien työn
tekiiiSin kansainvälinen liitto 428,
027. . /
rintaan ja toivovat moraalista tukea muiden nfaiden -^ioMen aUstottava! kansaDi
työläisiltä. , [sen liiton k o n g r ^ pSätSksim.
inia kansanvallan, demokratian laa­joissa
puitteissa ja sen mukaan
myöskin haluaisi itseään kohdelta­van,-
niin • sittenkin itässä vapaassa
maassa tämä vapaa ajatus: ei vaan
käjytännössä tahdo vedellä.
iKun sitä tulisi ajatelleeksi sellai­set
työläiset, jotka "järjestäytyml-^
sesta pysyttelevät erillään, niin olisi
siitä jonkunlaista hyötyä itselleen­kin,
aiiU' etta kenk^ demokratiaa
se on sellainen kun työpaikat sei­sautetaan
ja työläiset ajetaan hälkär
taipaleelle. Jos menet lakkoon ja
vaadit parempaa palkkaa ja parem­pia
olosuhteita, on heti pyssyhurt-tia
niskassa. Joodiit laahattavaksi
oikeuden eteen, ajossa luetaan laki
a joudut vankilaan, vaikka sitä lain
edessä pitäisi kaikki olla saman­arvoisia.
Se on sitte iassuä. Sitten
ajitellaan sangen tarkkaan kutka
ova^ kelvollisia äänestäjnään. yKyllä
^'a^kuvasti yllä agitatsionia tf;
kansa hyväksi. Tässä keväällä ^
sattumalta pikku - uutisen thh
Bullasta (se ilmestyy Lontsos^^
'Engl.) Siinä kerrottiin eräistj ii-:
vaston'"manööveristä,^joka pideliä'
Scapa Plown luona. Kokeiltiin li^
mittain uudella räjähdys3ineel!^|
jolla luodit, tykit luodit,
täytetty. Siinä sanotaan että: nä^
kapa luoti ei aina sattuisikaan os^
liinsa, vaan putoaa ^ laivan l%|
tyville mereen, on sen räjähdy^
tuottama voima niin suuri, e t t ^ |
syöksee ylös sellaisen vesipataisi
jioka on kyllin suuri kaatamaan
kyisen sotalaivan. Sehtähdcn &
näiden rjakennustyyli mautetttrt^
koionaan ^toisellaiseksi. Ne on t||
täVä päältä' mahdollisimman i eÄ
Vesirajan alapuolelle on kilBjit^j
tävä enemmän painoa, v :|
Eikö' ole ihanaa. W8shingtoiiis^
kokoonnuttiin aseista riisumisiin
renssiin. Tosiaankin, riisua ffiös|:
sellaiset vanhat murhavälineet, M:;
ka ovat tulleet kelvottomiksi o^j
ha-aseiksi, mutta tästä lyödään 4
demokratian rumpua. Retuiiteta|
sitä' kansanvallan harhakumi|
huudetaan kansalle: katsoko», «5^
ole miUtäristejaf väheonäiiiniei«|
meijan mieslukua. Emme IM^i
tia, koska emme rakenna
vojä,' vaan riisumme entiäö
aseista ja suuret joukot usb'^
koska se on omistanut porva^
dtemokratian omaksi asiakseen, i l
tämän harhakuvan loihtimana S!>;J
nyttää uutta kanuunan ruokaa N
liepä vähenee ja puute irv!.**
lohduttaa itseään sillä, että o£»|
kuitenkin olemassa kansianlÄ;
demokratiaa ja jos merHt
paikkansa, tulee se olemaan _tJi>|
kin sellaista, kuten on nykyään
ropassa, nimittäin sellaista, ettaj
^aa kansalainenkin on sen
tunteva. — Jäykkä niska.
j ;V >,a.f^|ii.'%fc iiii )mJ''iHh'tMi'
V-'^.'''i ••••
1;
Kansainvälisiin, ammattiliittoQiiri
ihnoittaultuneiden ttosien liittojen
lakn V. 1922 oli 41. Muutamissa
kansainvälisissä liitoissa väheni jä­senluku
vuoden aikana, yhdeksässä
kansainvälisessä liitossa pysg^-jäsen-
Ittku jokseenkin moottorndttomana
ja seitsemässä,li^antyi jäsenluku
enemmän tai vahenimän.
PufaAanMit on haalilla e D 5 i«
äntainä joulukuun l p . Jofa^p
pukea itsensä kuinka « " « ^
- - - vänsä kun se ei vaan '»^^A.:
on hullua,, kun tässä Canadässakin tapoja. Vieläpä kaikkein ^°'^y^
tassa' kultaisten mahdollisuuksien ti pnetuiDe (maskia ei «a» -
annetaan kolme palkintoa P, ^
sa rahassa. Sopii «is 3«i«af
,^aksa<:tähän' ^ 'harvinajsee^; j | j
Suuteen xm ^ ^f^^^^^l
veäro, ^s^^^ ^^^^^ y-\^0
:5Qi$seÄ-;:Soitto.Vtnke;^^
hyvä. Tanssitaan vanhag^»^
täni^ maan maDiin.
tusta tästä numerosta-, ^ ^
äiti^ani^riSalainen hamM
maassa, naiset/ saivat viimein sen
mahdollisuudien, että; .voivat äänes-ää...?
Niin tässä on'vaan oäa demok­ratiasta
ja sekin' on sangen siisti
ja vaatimaton sen suhteen mitä täs­sä
aijon edelleen jnteDaf*
Mitäs demokratiaa se sellainen
oli kun tässä sotavuosina pidettiin
kotitarkastuksia ja nnoskittiui jos
on sattonnt ostamaan Mdllettyä kir-tjaUisuotta.
Miksikäs' ä&ta sanoisi
kon eduskonta ..^ttl, etta Cana-jkaa,
«TuiikkirafnBn n^el^la^
i i . , - .