Vapaus, February 10, 1955

              Siy« 2 Torstaina, helmikuun 10 p. Thursday, Feb. 10,1955
1
Mm
m
OKpm ef Itaottb Canadlaa*. Bi-
. nmndftj» and 0atnrd»» bjr Vapaus
TOephoBeBi Suf. Office OS. 4-4284 Editoxm Office OS. 4-4265. Manager
ELSukfL £(Utor W. EUosd llfllUng
adilreai: 8ax 69,v8iidlnsi^ Ontario.
iMvertiabff «ate»
Traoslatloa free of ebaisa.
Caaatfam; i tk. Ti» « S.75
' Skk.&89
ntfimOtes l«k.tJQ0«idE,4A>
Formosa kuidu Kiinalle?"
'.v^f" ' sanomalehtien ja propagandistien foiinesta on vii-o
'^(^'^^^'l^f^ iKUvien. aikana yritetty nostattaa epätoivon vun-:
f V' ittaUaj^eOunM^äsity?, että Fonnosan kysymys on loistakin kksittä-f
' ; i i ? ä t t Ä t ä ^ ^ s i ä wm '
(fi 'n'^^'^i^f'^P )^^yy yhtään lukutaitoista Hiroistä *oko, roaail-'
lii itl^^^l^i^^iimpisi^ettaFo saari kuuluu Yhdysvalloille! Asia
<«tt';^^in3Jcin"4ältä ratlyäisevaltajtohdaltaraitkäistu. Siitäliudinu
IVibdyst^tain toimesta asialltsestrpuhuen^^ m
^ 'rJLäpiS&m tietävät; että Chiang Kai-shek ei voisf phää. yirk-|
. Iö^jaab'^a1hksaah iF(ormc^ saaria ilman Yhdlysvaltain asevoimien,
1 Tj^ieMen'ja dollarien apua. Niinpä esimerkiksi tunnettu ranskalamen^
If (iM^mri) lehti Le Jlonde julfcabi äskettäin artikkelin Formosan ti-
^; ''laiÄeestä j a sdittii^elttä'Yhdysvaltain "lähettiläs" -Karl RankiÄ on^
i-^r asitdlisesU.puhu^n ;Forinosan kruunaamaton kuningas.'
,*v , ^^yijpnien 'VO kohtaloita toistaiseksi mää-f
''''^ .ipifXfOnVb^y^kltämi^^ lVilliam Chacen alaisuudessa toimi-
A^^j^|£dy$valtalaiiien'9b jo^ kuuliiu tuhatkunta korkea­mmista'upseeria
jotka yJläonainitun ILe Monden selityksen mu-
; ii^^pV9tyasluvvehfo]li9h ensikädessä Yhdysvaltain yleisesikunnalle! $
^ ^^yaikka yksikään, järkevä ihminen maailmassa ei halua «väittää,
ejtta^FoiTDOsa ktiuluir Yhdysvaltoihin^ nnn tosiasia kuitenkin-on, että
Ybdysvälfain hallitus on "kylän häijyn" tappeluteknifkkaa seuraten
bdapa^QuVja inieliit^tän^^
r j 'va]&ui"49. osavaltio!^.^, - ^
i0l
' ,^«Mtttta historialliset ja kansantieteeniset seikat puhuvat kinnoa-<.
m^Sffpiaekieltä siitä,;että Fbrmosa kuuluu kiinalaisille, ja siis Kiinalle.
,^',i-'JFonno»'on-Hfu^ -kuulunut eroittan^ttomaoa osana KiiV
naän;'%tmnes Japanin nnperialistinen hallitus sen v. IS9S Kiinalla
^iaikaisesa ryösti. ,
^ J^^^altavan suuri enemmistö Fonnosan asukkaista lukeutuu Kiinan
Scanmn.
'^/Senjälkeen ahtoivatBritannia, Yhdysvallat ja Kiina v. 1943 Kai-
'lipn"}i|listuksen,^ jonka mukaan Japanin ryöstämät alueet, lukeutuen
'^siihen Fpm^san saari, annetaan voiton jälkeen takaisin K iinalle. Pots­damin
sopimuksessa, jopka allekirjoittajina on yllämainittujen mai-
^dfett lisäksi myös Neuvostoliitto} korostetaan uudelleen stta^
mosa ja japanilaisten muut ryöstämät alueet palautetaan takaisin Kii-
>iö«e. f "
i Japanin antautumisen Jälkeen Kiinan tasavalta suoritti japani*
laisten sotavoimien aseistariisumisen Formosan saarella ja järjesti sin-a^
e^iinalaisen hallituskoneiston,
' Selvää siis on, että Formosan asema on ratkaistu tältäkin puo­lan
~ se'kuuluu kiistattomasti Kiinaan. ' "
'Tosiasiat ovat hyyinjtsepintaisia ja nämä tosiasiat ovat myös ää-t
!ttömän kiusallisia YVdysvaltain sotaiselle hallitukselle ja sen kan-nattajille.
/ - i ,i? . - . i
' ' Niinpäottkinhavaittu,iCttfi Yhdysvaltain toime^t^oT^ kielletty.si»
46, etteikö-Fornlb^'oW iUnikuiäesii kiiuKftiut-Kiinaan,* ja-'etteivätkö
liittolaiset; mukaanluycn YKdyÄValt?;|ri hälliJUs, ,Olef Im^arihufaiiMa
'qrmosan tÄa!sin'tjinte^"'; ^ J|0
^Päästäkseen pois/j^tlil^lliusallisesta,asemasta.onVYHidysvaltairi
ituksen j a ^ a ksumattajain toimesta esitetty ."uusi" ajatus, että
'ormosasta muodostettaisiin f^tsenäinen'^-valtio;'irt
aten, että Formosan väestön keskuudessa suoritettaisiin Yhdysvaltain
ja Chiang Kai-shekin pistinten v^^ "äänestys'' siitä, että halu­ako
se itsenäistyä,'!l;uteh'yhdysv^talai
} Selvää on, ettei Yhdysvaltain ja Chiang »Kai-shelUn miehitysjöuk-iojra
alaisuudessa voida seH äänestystä suorittaa mikä jotakin
lAerkitsisii? -M
ifadn liallituksen toimesta önjatkirvasti selitetty, että "kansallisuuskä-
;site- on vanhentunut'*> ja että yhteisen hyvän vuoksi on esimerkiksi
:]^änsi-£uroopan maiden kansojen luovuttaiva visseistä kansallisoikeuk-i^
staan, jotta voidaan perustaa suurempi ja paremmin nykyajan vaati­muksia
vastaava "Euroopan liitto."
M pitäisi lohkaista pois
osaymikäon sekä historiallisesti että kansantieteellisestieroittamaton
osa Kiinasta! ' '
^' Kuvaava ristiriita kylläkin! ^
I Tässä on tosin jätetty huomioonottamatta se tosiasia, että "Kii­laan
havJÖstyksen päivät ovat menneet" — eivätkä koskaan enää pa­lleaa.
Parempi olisi, ei vain Kiinalle ja m^
myös ^Yhdysvaltain nykyiselle hallitukselle, että Formosa jätettä
sovinnolla Kiiinalle, ettei sitä jouduta myöhemmin jättämään olosuh-'
i(eiden x>akosta. .
Ranskan uusi hallituskriisi
Kysymyksiä ja
vastauksia
f*
•Cl f
Paijon on vuodatettu i; krokodiilin kyyneleitä Mendes-Francen
^llituluen kaatumisen vuoksi.
l ^Meille on annettu ymmärtää, että Ranskassa toistuvat hallitus-i
i ^ ^ vaikutus-yaltabten
lehtien toimitiiskirjoituksissa että kysymys ei ole cneM-vmästä
eikä vähemmästä kuin siitä Ranskaa pitää *'lup-iettavana
liittolaisena** tai eikö voida.
' [ ' Vississä mielessä Ranskassa toinen tojgtaan seuraavat hallitus^
vixiisitoVat todella heikkouden merkkejä — ne osoittavat, jettä"väki-ei
hauku oravaa", kuten suomalaisessa sahän-
H&sl^usga sanotaan.,
4 fe; Kuten muistetaan. Ranskan kansalaiskokous päätti, esittäessään
mielipiteensä;' vastustaa Saksan militarismin henkiin -herät-
'tämbtö Mutta kun Yhdysvaltain ja Britannian hallitus panivat liik-
'tkeelle kaiken painostukseiuay minkä voivat Ranskaa vastaan, niin
jUnsalUskokous saatiin muuttamaan kantaansa ja antamaan, kanna-l^
ulisensa; tosin vähemmistöäänillä^^( horjuvien kansanedus-
V fajain pidättyessä äänestyksestä) antamaan hyväksymisensä Saksan
'inilitarismin henkiinherättämiselle.
^ f^^^^^^^^>^ voidaan viedä väkisin metsään, muttei sitä
^^da väkisin haukkumaan oravaa^ Näin kävi tässäkin asiassa. Sak­san,
militarismin henkiinherättäminen on asia .mitä yksikään maa­kaan
ja kansaansa rakastava ranskalainen ei voi hyväksyä. Ja huoli­in
Mendes-Francen hallitus kom-
>pastui, Saksana m henkiinherättämisen vaarasta on ensi-
^|cädessä kysymys. j
i los asiaa katsotaan tältä todellisuuspohjalta, niin silloin nähdään,
t vastuksista huolimatta Ranskan kansan
>^dän on terve. Juuri se kun Ranskan kansan sydän on paikallaan,
JI^^^^ vaikeuksia niille, jotka haluavat
**ankkanikansa^liseduistatyälittäniättä palvella yhdysvaltalaisia |sän-ä.^
Mtsiiä fäma Oli kaikltf' hyödyksi, ennenkaikkea »aitskan ^nsal-ja>
samalla^oko ihmiskunnalle. Näinmuodoin ei sitä kannata surra.
KORVAUKSEN SAANTI
fV0TAPATlJB3fAK JOHDOSTA
Kysjmy»; Olen saanut kuuden kuu­kauden
ajan ns, compensatipn-raliaa
käteni katkeamisen 'johdosta mutta
nyt tämän korvauksen maksaminen
on päätynyt. Onnettomuuden Joh­dosta
on jäänyt xxoin tuuman pituinen
kasvoja nun(t>t^j^''a]fp^^Jikädessäaii
omna' ,a inmoast^^än:r,[jib3^ipA^)}takiotm!seni^^vt<^>^^^
va$sa laJs?a.seJla»ta töMB^, Jonlta;
perusteellavo;tt,%|iJla;*'^'
den vammöj
hiljan tulluti
työkykyni^^ ptt^^ paV«l*'f^' entiseU
tli&in ole entisellään on te}M kaksi
vaihtoehtoa.V Ensinnä on teidän vaa­dittava
tapaturman Johdosta louk­kaantuneen
kätenne tjrökyvyn enti­selleen
palauttamista,*. Jo» sitä' ei
kyetä tekemään voitte vaatia kor­vausta
osittaisesta Ja pysyvästä; työ­kykynne
; menetiämisestä. >Monissa
tällalsiasa tapauksissa pyritään työ­läiselle
maksamaan kertaicaikkinen
korvaus vähäisestä Ja pysyvästä työ­kyvyn
menettämisestä. Mutta työ-
Iäisen kannalta on yleensä edullisem­paa
jvaatla jatkuvaa korvausta mikä
maksetaan tavallisesti N kerran kuu­kaudessa,,
{ -
:Mlkäli'ik&svoissanne oleva/^a
kysymyksessä on syytä vaatia : sen
poistamista leikkauksen avulla^ : Mut^
ta miehUIe ei tie^äksemme makse^
mitään erikoista! korvavsta;kasvojen
rumentumisen johdosta.
Keholtamme teitä kääntymään täs­sä
: asiassa työalanne union tai Jon-i
kun'^ asiantuntijan : puoleen saadak-
: senne - neuvoja Ja apua; asian edelleen
ajamiseksi.: :Mikäli.^^^^^
»ymyksessä' on teidän saatava lääkä­riltä
sellainen lausunto mikä osoittaa,
että kätenne ei ole parantunut Ja että
siihen on Jäänyt pysyvä vika mikä
vähentää työkykyänne. Mutta en­nenkuin
Workmen's . Compensation
Board maksaa teille mitään korvaus­ta
to^ökykynne menettämisen Johdos­ta
pyrkii se sitä ennen: palauttamaan
kätenne vtyökyvynentiselleen.\ Ellei
silda* kuiiienkaah'onnistuta -määrltel-lääil's^
n^Jälkefen kuinka suurella pro-
;^enttlmäärällä'työkykynne ön vähen-
'yn^t ik korirausta maksetaan sen
lerusteeuai" ' > ' '
ISAm agressliviset jNlrit
uhkaavat Kauko^idäirmaita
Miia niiuut sanovat
VASTAKAIKUA' ' ; ,
] Ne^j yprK., — Osakemarkklnahln-rtat,.^
painuivat' taaseilen', Venäjän
vaihtaessa, pääministerejä, ; A . v
* Hintojen,, lasku oli. joissakin ta­pauksissa
suuri ; . .Pääsyynä oli se
kun Venäjällä otettiin Malenkovin
tilalle; pääministeriksi Bulganin;rsekä
ulfkqministerlMolotovin äkäinen pu­he
.,.;.T^AP:nuutistleto helmikuun
9 päivänä.
« • «
JALKIMIETELMÄ
Lontoo. — On joitakin, jotka tule,-
vat selittämään, että jos länsivallat
olisivat kuunnelleet Oeorgi Malenko­vin
ehdotuksia, Neuvostoliitossa ei
olisi tapahtunut pääministerin vaih­dosta
. Edward Crankshaw, Lon-r
don Observer Service.
Neljäsosa Canadan
perheistä elänyt
vähillä tuloilla
elänyt vähillä tuloilla. '
Ottawa, r-^ Canadan 3.600,000 per­heellä
oli vuonna 1951 kaikkiaan noin
11500: miljoonan dollarin tulot eli
keskimäärin $3.200 kutakin perhettä
kohden, todetaan Canadan tilastolli­sen
toimiston' julkaisemissa, tiedoissa»
jotka eivät koske larmlperheitä. Noin
neljäsosa perheistä oli pakotettu elä­mään
mainittuna vuonna tuloilla,
jotka olivat alle $1,500 vuodessa ja
noin puolet heistä sai mainittuna
•vuonna $1.500—$4,000 vuositulot ja
neljäsosalla oli yli $4 000 suuruiset
vuositulot.
gVTonet; alhaisimpaan tuloryhmään
kuuluvista perheyksiköistä käsittivät
sukulaisistaan erossa ^eläviä yksilöi­tä
ja kahden hengen perheitä, joista
monet _olivat hyvin nuoria tai yli 65
vuoden ikäisiä, jotka olivat lopetta'-
neet axisio- tai palkkatj-ön Joko koko­naan
tai osittain, sanotaan tiedonan­nossa.
Vedenalainen
vuoristojono
Moskova. — Vedenalainen vuoristo-
Jono, joka. erääa->ä kohdassa saavuttaa
5,000 metrin karkeuden ja jakaa Tyy­nenmeren
luoteisosan kahteen osaan
on ristitty amiraali Isakovlksl.
Neuvostoliiton tledakatemian valta-merentutkimuslaitoksen;
retkikunta
on äskettäin lopettanut Tyynexuneren
vedenalaisen kartoitustyön ja havain^
nut tällöin, että ^nioristojono — osa
siitä selänteestä, johon Havaijin saa­ret
kuuluvat ^ ei pääty 45. levysaa-teen
kohdalla, kuten aikaisemmin on
<^letettu.:vaan että sa 'Jatkuu Kamt-
.shatkan nimelle saakka.'
Kirj. V. Sofinski
Korean aa$^m ja Indo-K|iflissa
palautuneen rauhan, johdosta^^vl^
salnvälinen kireys on Jossain mäyrin
laueimut^ h USA m-: agressliyiset^^itiit
tab^' tyytyg.^
^^I^^mxiMumi^een.
^ iiaÄ'Uipun var­jolla
ne sekaantuvat ipasiaidl^;^^
sisäisiin asioihin, tukahdutta*MJjuI-mastt
kansaOlsta vai»us[^^|^^ja
yrittävät saada Aasismf kansain"apti-maan"
l^«^näänr Aoöeäkan suuiyhtyr
f^eassa ^ VSA> voimistaa ^te^k-käasti
Engman''3been Joukkojit, ja
yrittää YK:ssa kaikenlaisten' juonleni
aviiUa-'häiritä v'Ko;rean,'^k^
rauhanomaista ratkaisemista, .USA Ja
syngmanrheeläiset - ovat torjuneet
Korean ja Kiinan valtuuskunnan.Ko-rean
aselepovaliokunnassa tekemän
ehdotuksen siitä, että Pohjols-i: Ja
Etelä-Korean »väestölle annettaisiin
lupa ottaa ytolslinsa yhteyttä Korean
yhdistymisetujen mukaisesti. , >.
iUSA:n:aloitteesta solmitun Manil­lan
sopimuksen tarkoituksena on <Se-neven
: /^oplmusten tyhjäksitekemlnen
sekä Jännittyneisyyden Ja sodanvaar
ran lisääminen Kaakkois^Aastassa.
Genevessä: solmittuJen^--s^
mukaisesti/ Indo-Kiinan valtiot .eivät
voi yhtyä: minkäänlaisiin:.sotilaslilt-toihm.
Siitä huolimatta ns. 'Kaak-',
kois-AasIan ' - puolustiissopiiM
CSEATOJ liittyvässä pöytäkirjassa afr
•van selvästi sanotaan, .että sotilaalli­sia
ja taloudellisia toimenpiteitä kos­kevia
-pykäliä voidaan soveltaa;' myös
Laosiin, Kambodzhaan ja Etelä-Viet-,^
namiin.
USA.valmistautuu - tehokkaasti
Baodaen sotajoukkojen :aseistamlseen
ja kouluuttamiseen. Tässä tarkoltuk-.
sessa'^^£aigoniin .on saapimut ame­rikkalainen
kenraali Collins. (Hän on
alkanut tehokkaan toiminnan teh­däkseen
tEtelä-Vietitamuta sen
avustamisen 'varjolla Amerikan so­tilastukikohdan^
Jokin aika sitten
Pariisissa Dullclln;; Edenin ja • Men>-
des-Francen kesken käydyissä- meu-
*otteli3ssa m ollut tkysymyssiitäitetta
.'Hanskan. hallitus luopuisi eduistaan
Etelä-Vietnamissa ^ Amerikan antaes?,
sa korvaukseksliiästä' tukeaan 'Men-:
doPrancen^.; hallitukselle. Rcutdrih
tietotoimiston •'välittämien -uutimen;
mukaisesti-f Amerikan "suunnitelmat
cdcH/slävat, e:.tä Eteia.->Vietnarniilii
muodcstetaaniaivan liihialkoina 5.föit
diviilonaa," n-joiden • • aseistuKäeätaf;
tulee 90 prosenttia olemaari .vamerllsj»;
kalaista aselstusta.^Asssoclated:'Press:
kertoo, että Pillppiineille ;muodostot>^
tulhln amerildEalaisiin sotilästuklkoh-^
tiin on avattu sotakouluja, Jonne lä­hetetään
haodaelalsia. Samanalkat^
sesti VCollins > valmistautuu - -lählaSkoir:
na lähettämään' baodaelaisten upsee^
rien ensimmäisen ryhmän;USA:hani
jossa nämä saavat"erikoiskoulu*^
tusta".
Collinsilla on Saigonissa tietenkin
myös tietynlaisia: taloudellisia tarkoi-^
tuksia. Hän yrittää alistaa Etela-i
Vietnamin; Laosin ja Kambodzhan
talouden amerikkalaisten suuryhty-l-mien
alaisuuteen raivaten siellä tiel--
täan ranskalaisia yhtymiä. Ranskan
luopuminen taloudellisista eduistaan
Indo-Kilnassa merkitsee 'Asscciar'
ted Pressin sanojen mukaan sitä, et^ä'
ne: 300 miljoonaa dollaria,-jotka USA;
on myöntänyt Etelä-Vietnamille so^i---
laallisluontolsten tilausten ;rahoitta--
mistä varten, eivät joudu kulkemaati
Pariisin kautta, kuten aikaisemmin,
vaan "ne sijoitetan Vietnamm uuteen
pa'nfckiln". On aivan varmaa, että
Etelä-'Vietnamin "avustamisen" var­jolla
annettavat tilaukset r Joutuvat
amerikkalaisten suuryhtymien taytet-,
taviksi. ^
USA :n agresslivisissa, Kauko-Idan-,
suunnitelmissa on sangen tarkea sija
Japanilla. USA on muodostanut sinne
yli 700 sotilastukikohtaa Ja muuta
sotilaskohdetta käyttäen kursailemat^
ta -hyväkseen ainoan miehitysvallan
• oikeuttaan". Amerikan sotllasvank-^
kiurelhln kytketty Japanin talous on
vaikeassa asemassa. USA:n hallitse-^
vat piirit tarvitsevat Japania ennen­kaikkea
ponnahduslautanaan agrcs^
siivlsten suunnitelmiensa toteutta­misessa
Aasian mantereella. Se tah­too
saada Japanin kantamaan ellei
kaikki- niin ainakin suurimman osan
sotasuunnltelmiensa: toteuttamisesta
koituvista kustannuksista: Japanin'
viimeisimmät tapahtumat,, mm. pää­ministeri
Joshidan: eroaminen, .osoltr
tivat, että Japanissa alkaa olla entis­tä
khemmän- Ihmisiä; Jotka tahtoi*-•
sivät kulkea* tätä japanilaisten kan­sallista
arvoa alentavaa tietä: Japa-.
nissa etsitään' iiyt ulospääsyä muo­dostuneesta
tilanteesta todella riip­pumattoman,
talouden kehittämisen
tiellä, kuten parlamentissa jokin aika
sitten ulkopolitiikasta käyty keskus­telu
osoittaa. Tämä tie edellyttää
normaalien taloudellisten ja si-vlstyk-sellisten
suhteiden uudelleensolmia-mista
Neuvostoliiton, Kiinan kansan­tasavallan
Ja Aasian muiden maiden
kanssa.
•USA on turvautunut ainoan miehi-'
tysvallan ^'oikeuteen" San-Pranciscon
erillissopimusta samoin kuin myös ns.
"turvallisuussopimusta" solmiessaailu
U9A yrittää pakolttaa Japanin yhty-
'I.. - *vfi
mään sotilasliittoutumien amerikka­laiseeni
agressilviseen järjestelmään
Tyynellä valtamerellä/mm; suunn
teltuun^v.^Koillls^Aasian - puolustus*
liittoon'(NEATO>, Johon USA:n mie­lestä
pitäl^, fajpanin lisäksi yhtyä
syngmanrheeläTsten Ja kuomingtangi-laisten.
Erityin | agressilv^ pplitiikkaa
USA ijoiiK^^ta^ K ^ l ^ i l d ä^l "S^rUf^-
kansantasavallan sunt^en.'''ji)UJilktiun'
2. päivänä''19D^ t^i^A:?. Ja <
Kai-shekin* väjaiä'|W"P ip. i^kes]
kinaisen turivaflisuuden. sopimus!'
meiMtsee:'IMwan!h. mdUttamlstai tur
kikohdaksf,'Josta käsin tällä-seudulla
laajennetaan: Amerikan'bydkkäystoi-^
mintaa mm. E:ilnan kansantasavaltaa
vastaan.s Amerikkalaiset agressorif
eivät, voi löytää; mitään puolustusta
sille, että Kiinalta on anastettu sille
Ikuisesti'kuulunut v/Taiwanin v saari.
Amerikan Ja Chiang -Kai-shekin kes­ken
solmittu sopimu^ rikkoo useita
kansainvälisiä sopimuksia, mm. Kai-,
ron ja Potsdamin sopimuksia, Joissa
korostetaan, että Taiwan kuuluu K i i ­nalle.
Amerikan ja C^hiang-Kai-shekin
välinen sopimus on 'vakavaluontolnen
sotaprovokatlo. Kiinan: kansantasa-
' valtaa vastaan. ' Amerikkalaisten
muiden; -provofcatoorlsten K -t^
ohella — amerikkalaisten sotilasko­neiden
timkeutuminen Kiinan alueel-^
^ le, merikaappaukset Kiinan rrannik-kov^
stösSä Ja amerikkalaisten '. va­koilijoiden
lähettäminen KUnaan —
tämä sopimus on omiaan entistä
eneminän kärjistämään Kauko-Idäs­sä
muodosttmutta tilannetta.
USA:ri hallitsevat piirit f ovat tur­vautuneet
erilaisiin keinoihin agres-silvisten
liittojen lujittamiseksi.
Eräänä niistä "mainittakoon USA:n
päätös ;ku{sua helmiktiussa 1855 Tai-landln
/pääkaupunkiin ' (Bangkokiin^
koolle SEATON' jäsenvaltioiden kon­ferenssia-
iTassa konferenssissa -SEAr
TO:n jäs'dhvaltlo:den ministerit tule­vat
pohtimaan . sodan valmistelun
jouduttamista, rauhan ja turvallisuu­den
^horjuttamista ^Aasiassa ja .Gene­ven
sopimusten rikkomista. , .
-Kauko-i;dä4, Ja- ke^o: Aasian,^aur:
haarakastavat maat .^vastaavaj^USAcn,
hallitsevien: piir^en>apessi^vi5een:po-;
lltiikkaän-poUtiikallai joi^
tuksoaa - öii, ka?^a^yälisen Jäpnitty-neisyyden"
Leventäminen jäy^ra^han
l\ij\t\apiimefi., • . , , V ..' ., ,
,^ Ne rauhälUseaa. ,rjnnakkaisen;,oler
•massaolon" -Viisi.„ periaatetta,: Joihin,
'idinfip^kansantausayaUM, Intian. Ja
^^i^an.väliset suHteet perustuyat Ja
•Joitpa .kannattai>a>monet: muutkin
taaat Aasiassa, ovat 'täysin rauhan
"enycitjä
lujittamisen asian mukaiset,vKollek-'
tiivi$en,rauhanpuoIustuksen aatteita
kannattavat entistä Jaajemmat kan-sankerroTsiet
'Aasiassa. Kaakkois-^
Aasiaii tärkeimpien maiden -rr Intiani
Birman.' Indon,eesian ja Ceylonin H-kieltäytyminen
osallistumasta SSAT
TO:on osoittaa, että Aasian kansat
Jahtovat itse päättää kohtalostaan.
Samaa todlstavati Kaakkois-Aaslan
viiden maan-.-r- Iiitianpi|p^neaäa|
firman, Ceylonin JaPakistanin —
tiäämlnisterien: -B)}eorlss
siassa)
votteluä
lussa päätettiin,- että huhtikuuh l3-
pulla'(1^5 • Bamdimgiin (Ihdoneesia)
kutsutaan V -luiblle Aasian - ja Afrikan
maiden rkonferdnssi,-^ Johon myös K i i ­nan
kansantasavalta, tulee, osallistu--:
maan; Tämän konferenssin tehtävänä
tulee olemaan ; rauhan edistäminen
koko maailmassa sekä Afrikan ja
Aasian taloudellisen Ja sosiaalisen ke­hityksen
.edistäminen; kuten, päämi­nisterien
neuvottelun, tiedonannossa
sanotaan.
. Bogoditt neuvottelim^^^ -
osoittavat,' että Aasian ongelmia ei
voidaratkaista ilman suxnfta: Kiinan
kansaa; Samalla neuvottelu osoittaa
Aasian kansojen voimakasta taistelua
täydellisen kansallisen: riippumatto­muuden
puolesta, .siirtomaaorjuutta,
fotudiskrimlnatiota Ja taloudellista
orjuutusta vastaan."
Kiinan: kansantasavalta-, on tässä
taistelussa"kärjes3ä, -Kiinan 'kansa
puolustaa' johdonmukaisesti kollektii»;
vista turvailisuuita;' Korean aselevon
ja; Geneven sopimusten': täsmällistä
noudattamisa,: Japaniin -suuntautu-r
vlen^^oliittlsten;Ja taloudellisten suhr!
teiden saattamista - normaalisiksi;
'Kiinan kansa vastustaa jyrkästi so­taa,
mutta sodan uhkailuilla^ sitä ei
saa^apeloiteltuaeika lannistettua.
Jos joku pakolttaa Kunan kansan so­taan,
niin Kiinan kansa, tulee antar
maan päättävän vastaiskimmaahanr.
hyökkääjille ja provokaattoreille";
sanotaan Chou En-lain- lausunnossa:
jonka hän antoi USA:n j a sen ma­rionetin
:—• Chiang 'Kai-shekift -ir 'Va-*
Iillä ^ solmitun' "keskinäisen turvalli­suussopimuksen':
johdosti.'-.; Tämän
tähden Kiinan-kanoa on'horjumatko-:
jjiastl päättänyt vapauttaa •Talwanin
suojellakseen' - siten ^ synnyinmaansa
alueellista fcoskemattcKnuutta' ja tur-:
valllsuutta- sambin -kuin! myös rauhaa'
Aasiassa ja kokolmaaiimassa. v
>; Agi-eäsorlt unohtavafj etta:^nykypäi-.
vien>Aasia fei; ole::enää' ,19. -vuosisadan;
tai 20;, vuosisadan -alkupuolen Aasia;
jolloin imperialistit saivat .siellä-jan-kaisematta
Tisännöida.Nyfcj'pa3iviea
Realiansiot kohosivat
Tsbefc&oslavaldassa
HO pros. vuodessa
Praha. — T£bekk<^:l9vakian kan­sandemokraattisen
JulUtuk$ento^^
xnenj;i£el^ ansiosta oU*ia9axi tyO^
JälstenJceskimääräinen reaal4»Ikka
viime .vuoden heinäkuussa ylL 20%
k^trkeammalla kuin -vuotta, aikaisem­min.
Viime .vuoden, ensimmäisellä
puoliskolla oU irähittäiskaupan tava­ravaihto
ISj^^^fiUurempl Iniln vucden
1953 samamsP aikana viime -vuoden
behiä—elokuussa taas jo 28% suu­rempi.
Tanskan pääministeri
haudattiin sunnuntaina
'kö^I^'^iiin4^ ' 5 ^ * Kim; jTäHskan
asäoMis^t HUHs Hedtoits Ibäudäti
äin viime sunnuntaina oli tqhänsja
haudattiin Blsperjergin: hautausmaa­han.
' "
Hän kuoli sydänhalvaukseen Tuk­holmassa
tammikuun 28 päivänä.
SITÄ
FAUON VUIAJSnEB
(Poliisi:-r- »»a t e . « to
t^dakunv kuljette ka^^
kadulla rey^olverl vySHiänae?
ruvennut vapaaehtoiseksi
va aiotteko ryövätä pankit
: "Kansalainen: — Minulla <
lään- sellaisia aikeita arvol
taapeli, mutta asia *:on silli
että minä sain ainoastaan yi
lukortin ja ellei minulia
useampaa ystävää tässä' ^1
niin <m varmaa; että tarvits
verin;
KAIAKAITPASSÄ'
'Märyjätär: -4 Kyllä'näma ]
tut> >ja^ paloitetU{; lohet ovat
taa^l näin pmiaisl^ct Ei niitä
Jätty.
- Epäilevä 'asiakas: — Siinä
sessa' ne ovat: punastuneet
hintansa -vuoksi. , , |
Vetoomus a-sodan valmisteluja vasi
Visisit halUtnkset valmlstnvat
nyt atomisodan aloittamista ^ -var- r
ten. • '
::Ne> yrittävät saada/kansat hy-väk^
mään'sen'välttämättömyy­tenä.
Atomiaseiden käyttö 'veisi täy- •:
d^ijliseen-r-iiilioon * Johtavaan • so- :
danbäyntUn,
Me' Jälistamme,vettä mikä ta-:
hansa halUtos, Joka aloittaa ato­misodan,
tnlee menett
kansansa Inottamnksen Ja
maailman \ kalkkien : ka
tnomittevaksL
lOe 'tnlemme vastostamai
i a tnlevaisnodessa' niitä
järjestävät atomisodan.
' Me vaadimme kaikkien ;
: aseiden hävittämistä, huoli
siitä missä ne ovat, Ja
-valmistamisen:: hetikohtaisi
pettämistä.
SIGGE EltlGSÖN VOITTI
E-KiESTARUUPEN;
N-LIITOLLE 2. JA 3 . t l
Falun. ^Huotsalaisilla oli sunnunr
taina helmikuun 6 pnä, todellinen
riemun.ijPäivä;: kun heidän luistelu-valttlnsa
Sigge Ericson , lunastr täy­sin
mi toin häneen asetetut toiveet Ja
voitti pikaluistelun Euroopan mesta­ruuden.
'
Pikaluistelun: EM-kilpailut:aIoitet--
tiin lauantaina huonojen ulkonaisten
olosuhteiden • yallitessa. Ensimmäise­nä
P^iJJpii&v luiäteU^n 5C0 Ja 5.000
metrm„;aialkat. Neuvostoliiton /tois­savuoden
.^MM-mies i Oleg^,
rcn!<o pääsi :silloln hieman yllättäen
pistejchtoon/ maa^miehesjf^^ Sak-a-j
nenkosta.j, raotsalai^eii Eric ioniji ol-less£\
kqlmaijnellavtilsllä. vaiska
voittikin;j5 (|0ö m'.:, yij^tiav^.oli,.e^*t^^'
viäxcs ;::yu'oileJ-i:;M2Cl jpest^rlciies' :Borij-
Aasian kansat kykenevät'.-antamaan
vastaiskun'': mille-ij.hyökkääjället: .;.ta*=
hansa.r v' , . : • - „ -
Shilkov : oli: ensimmäisen kilp
vän- jälkeen-16.; tilalla.? Suomc
nen sijoittui 500 m::*olseksi;'r
500 m. voitti Grishin N:lii1
toinen Salonen, Suomi 45.3 ja
Sakunenko "N:IIitto 46.0.
5 000 metrin matkan -voitti
Euotisi^ 8 57 2, toiseksi tuli !Brc
Hollanti • ja kolmanneksi • G
renko Neuvostoliitto.^
, J Sunnuntaina kin., ^ vallitsi .
sääsuhteet J4 lämmin. ilmaf Jp
.radan,mut ta;^ siitä. huolimatt
Ln kn'eat kilpailut
I^PO nujlmstelun karklpaik
^ivät;: järjestyksessään.; seiirs
. j^oar" Elvliies, 'Norja ja ^Evgen
"jim- NJlutlc^j 2^27,^ ja Siggb;;
'^UQt§i 2,^19.' ' i \
:: Ratkaisu oli siis 10,000 rn. 1
3iInä'pqntsharenko luisteli:;kc
' en' Ay van, a'iari" 19 01,1, mtrfti
.»n ,'lähti öniille' kieiroksiilee
Vlusta ^alkaen alvän toisen
vauhdilla ja saavutti ajan-18.42
l 1 kunenko.-rJNrliitto» saavutti
"Minä suojaan Yhdysvaltain oikeutta ja turvallisuutta" — Kiinan saarilla seisova Eisenhower.
::i8.55.2,* ^V-l"'
' Suomääi&et jäivät 1500 n
aivauyhännille, eika yksikään: ]
mukaan ''kympin" kilpailuun,
tosin . vaikutti suomalaisien
onni.
Kilpailun lopulliset tulokset
roopan mestari Sigge Ericson,
205,960 pistettä 2) Gontsharenk
vostoliilto 207,053 pistettä 3)
nenko. Neuvostoliitto 207,707 p
Saaren asukkaat
nälkäkuoleman partai
Tokio. — Täällä ilmoiteltiin
nantatoa; että lentokone on ku
nuf-Aogo-säaren asukkaille ru
varoita. Tämä saari on 220
päässä Tyynellä:merellä :ja sen
kaiden ilmoitettiin olevan näll
leman partaalla. Ruokatavarair
te 'ilmoitetaan Johtimeen' siksi
sää on ollut erittäin paha.
Marskin kuolinjuhlan reunahuomautus
Me suomalaiset olemme siitä «eri­koisia,
että me emme palvele kuvia —
emme ainakaan suomalaisten sellai­sia.
: Mutta^ Jos on puhe ikänsä vieraita
voimia i' palvelleen \: miehen • kuvista,
iilin se-on vaUan eri Juttu;;:Siihen
pitäisi-suomalaisten kiinnostua täällä
'rapakonkin takana koska-meille' kerr-rotaan
Jälleen; että "Marakin r^tsas-r
tajapateasv^okimta^-kokooatui.;,. r
Ja havaitsi tilanahtauden takia;.ettet
Isaarbi uskollisen ^ kenraalin - patsas
'sovikaan HelMngln' 'kansali^smuseO^'
-Vastapäätä palkka kun on Ulan
^ k h d a s i , ' ^ y - ' ^ '
' Marsidn ratsastajapatsaasta ei ktll-tenkaan
ole "luovuttu, vaikka" useim­mat
helsmkllälset varmaan toivovat,
että tätä tilanahtautta havaittaisiin
kaikkialla maassa.
-Suomi-Seuran uutlsis:a kerrotaan
myös, että Helsingissä on pidetty eri­koiset
juhlat Marskin kuoleman kun­niaksi
' Suomen marsalkka Manner­heimin
kuolinpäivän Johdosta, oli, eri
kansalaisjärjestöjen muodostama
mulstoJuhlatoUnlkunta < Järjestänyt
28/1 L . . arvokasobjelmaiset tilai­suudet"
», kerrotaan mainitun Suonii-takaisille
ja sanotaan kenraaliluut­nantti
V. Valven lausuneen mm:
"Tänään, .viettäessämme Suomen
Marsalkan kuoleman neljättä muis-
.tojuhlaa; ' Joka on nyt omistettu
maamme : sotavammaisille, voimme
todeta; että;v heissäw on ^ todella^ ollut
sitä lannistuhi^^nta äaiia,^ elämähsä
'Jälleenrakenta9^sieksi,-^j6ta. ^^aomen
Marsalkka toivoi f Jä-'Odotti.-; Alkanut
vuosi, on Suomen sotavammaisille
juhlavuosi . . ^ SodisEai^nme^SiaUiVoit-:
tuneis ta 200,00öl miehfestS ]?^: 'stOOO
pysyvän vaim|^liya.h)^ä^ elää kes-kuudesikinin^
Heiä noih' 50.000 . . ."
• lOn '^u&t^^Ä^äjohdonmukaisuutta
piihua sanmllavkertaa^^marskista Ja
Suomen > tuhansista 'sotavammaisista.
Marski oli yiui niistä, joka seurauk­sista
välittämättä' halUsi Viedä Suo­men
kansan sötaselkkailun tielle. So-tavammai^
t ovat valtaosalta miehiä;
Jotka uskoivat; 'että :fcysymys oli to­della
isänmaanpuOlustuksesta —^mie­hiä.
Joilta ei kysytty, iialuarvatko he
sotaan lähteä, vaan 'jotka kommen-nettiin
ilman muuta rintamalle. -:
Kysymys on tällä kertaa siitä, että
miten marski-vainaja ja.: hänen
lupauksensa?
; Antakaamme; puheenvuoro Stfomen
eräälle sotavammaiselle.: En tunne
häntä henkilökohtaisesti.: En ole kos-'
kaan hänelle •kirjoittanut.: Mutta
pöydälläni on Joulun edellä saamani
kirje, missä -kerrotaan mm. seuraa­vaa:
"Kerron ja kuvailen aikoja; Jolloin
alkoi: Euroopassa :polttavat ajat . . .
Olin silloin vasta nuorukainen, . tai
lö-vuotlas. juuri pääsemässänl jaloil­leni;
vKoska^ olinorpo Ja...asuton,
odotin ihannoin .alkaa, jolloin tulen,
taysi-lkäisek!,! . . Sain Jo työtä
^a jsiftä elatuksen. , ^ \
.rMutta s^^tA, oli jnaassanunej -. . ;
Joudmn.v:iny^s::^rin'tamalle/i pienen,
kolmen kUukaudeii:4iarJoltuksen Jälr
k^n . '..)säin.vaikean sotavamman;
Ja v tähän/päättyi' minun rimelmanl
elämäs^^n^ En Jaksanut 'edes aja-:
telia. , JQ^mä ' muuttui' helvetiksL
Menetioijalkani Ja koko elämäni -sei"
sattui \ .-'!V'.'Vastaavasti muukin ter­veys
pettir Pientäkään malKlollisuut-ta
- en näe palata; työhön, .ottaen huo­mioon
»^valkean : vammani: : Aina:kun
yritän,'-tuleel,mahdottomuus: eteeni.
Näin ä olen pyrittänyt: jo', kymmenen
vuotta; mutta aina. tulee elämä vai­keammaksi,'.
^Tuskia on Jatkuvasti;
Elääkm-pitäisi, sillä olen vasta 30-
vuotlas. Mutta Suomen invallldlt on
ajat sitten ityljätty Meitä ei'tarvita
enää. Kukaan ei tunne meitä, eikä
sano Hunisekslkäftn. ;^
^'InvaUtcdii eläke on niin pieni; et;-
tci siitä VirlitRledi^i malnitidtaan. Siitä
ei ole mitään turvaa; On järj(
erinäisiä sosiaalisia ammattiku
joita minäkin suoritin v. 1946.
sekin -osoittautui • turhaksi ; .
muodostettu kiitettyjä i^jarjestöj
valUdi-Säätiö, Sötainvalildien \
liitto Ja-A-osastoja, on kerätty
tusta fcötca J a ulkomailta, mutta
naiaim','kohdalleniron'tullut vat
VeljesHIton lahjoitus - 500 mk.
•kirjoitan siksi, että kokemi
ovat omakohtaisia ja 'varoltu
niille; t jotka: ihannoivat sotaa ja
nattavat' sitä,' eivätkä, muista
llideja, »Jotka ovat sodassa 'kok<
mänsä uhranneet, lukeutuen i
vielä heidän' omaisensakini••'. -
klnpttollseksi avuksemme on J
<vainajan puhe.i^-Maxmerheimln:
älkäämme unhoittako Invaliid(
me; -Unohdettu on hänenkin pu
sa I. , \ :MonI. Suomen inyalili
täysin turvaton, kaikkea turvaa
l a : -•;''Kärsivät-vaivansa- Ja* 1
vat-omia-vammojaan ; ^1 -Vaki]
että aJBla on näin, että Jokaina
nani on totta . . ." ,
/Mitä tuohon Usätään, se on k;
pahasta:- Mtitta<parempi, tuhai
parempi olisi, että nemiljoonat,
on' marskin: ratsastajapatsasta;
ten kerätty, käytettäisiin näidei
vaiildlen elämän huojentamiseki
Me siis liitymme niihin suom
slin. Jotka katsovat, että Suom
liian pieni' < maa' marskin ratsas
patsaita varten. Ja että sen Siy
•UI-, -iS:;
1 1 ( « t
^uranuutistledossa meille rapakon- sotavammaisllTe"'ianlamaanso .suuret toi siität
kerätyt varat pitäisi lahjoittaa 1
-vammaisten hyvSksL - - Känsäto
mm
: . « w ' j > »^