Vapaus, September 21, 1967

              He^Lsinlu; — (Suom-Seuira) -r-
Kekkonen nieteästiämääa B ^ a n '
Kokonainen päivä metsästyk^seile on
varattu prejidentti Urho Kekkoselle
hänen. B^lgian-yierailullaan, tar.
pahtuui2&^29. syyskuuta. Metsästys-retki'
tehdään vierailun kolmantena
päivänä Ija se suuntautuu ^^rdsnnien
vuorJstössa sijaitsevan St. Hubertin
kaupungin tienoille, jossa metsäsl;ys-seurueen
on mahdolbsta saada saa­liikseen
kauriita ja jäniksiä.
Presidenttiparin vierailuohjelmaan
sisältyy mm. kuningas Baudouinin ja
kuningatar Fabiolan tai^joam^.t, 'Juhla­päivälliset
Brysselin linnassa sekä
juhlanäytäntö kuninkaallisessa teatte­rissa.'
Myös valtiopäämiestesi välisUIä
keskusteluille onrhelipäiväisen vierai--
lun aikana varattu aikaa. President­ti
Kdckosen Belgianvierailu on hänen
17. virallinen valtiovieralunsa.
Ulkoasiainministeriön fceskivikkona
(13.9.) julkaiseman vierailuohjelman
mukaan matkalla seuraa , mukana
myös ulkoministeri Aihti Karjalainen.
Presidentin seurueeseen kuuluu lisäk­si
mm. Suomen Brysselin suurlähet­tiläs
Reino Honkaranta.
Vierailun yhteydessä on Brysselissä
järjestetty useita Suomea esitteleviä
näyttelyiä 'ja tilaisuuksia, (^tusmi-nisteri
Reino Oittinen avaa 21. syys-
-kuut suuren ryijynäyttelyn ja belgia­laissyntyisen
suomalaisen taiteilijan
Alfred Finchin teosten näyttelyn.
(HS).
"Paavo Nurmi juoksuradalle
. E h k ä maailman kaikkien aikojen
paras juoksija Paavo Nurmi aikoo pa­lata
radalle. Lokakuun 1. päivänä pi­detään
Baijerissa Bad Bryckenauni-misessä
kaupungissa veteraanien juok
sukilpailu, ns. Opa-kilpailu ja 70 vuo-,
tias Nurmi ilmoitti keskiviikkona (13.
9.) puhelimitse suoraan järjestäjille
osallistuvansa juoksuun.
Opa-jucksu on kilpailu, jossa urhei­lusta
kiinnostuneet 60—75-vuotiaat ve­teraanit
haluavat näyttää nuoremmil­le,
että myös heidän ikäisensä ihmi­set
vielä pystyvät vaativiinkin fyy­sisiin
suorituksiin. Jouksun pituus-juoksu
on 5,000 metriä, jolla matkalla
Nurmi aikoinaan juoksi useita maail-
Cttstom Alttminizing
Windows, Doors, Eavestroughins
and siding
REASONAJBLE PRIOES
Phone 223-7611 (After 6.00)
88 Connang:ht Ave.,
WUlowda]e Ontario
Joseph f. Thompson
(1957) LTD.
HAUTAUSTOIMISTO
lÖo Carlton st., Toronto, Ontario
: (Ainoa osoit^enune)
R. DAVISON, Johtaja
Pnhelin 924-9361
L I M I T E D
"Kukkasovitelmamme
erikoisalamme'
Puhelin HU, 5-2918
Olemme muuttaneet:
1695 BayTiew Avenue
(LäheM Egllntonls.)
T O R O N T O , O N T .
VIKING FOODS
& IMPORTS
Suomalaisten llhajalostriden
valmistaja Torontossa
133 Laird Dr., Toronto 17, Ontario
l>ahelln 425-0450
Myymme kaikkia laatuja tuoretta
lihaa, lihajaloeteita. säilykkeitä,
juustoja, leipää y.m. ruokatavaraa
suoraan tehtaalta. Aukioloajat:
maanantaista keskiviikkoon klo 8
t—6, torstaisin Ja perjantaisin klo
8—6 Ja lauantaisin klo 8—2.
ROMAANEJA
DAPHNE DU MAURIER:
RebeMca
431 sivua — Hinta nid. $1.80
Tämä romaani kertoo Max de
winterin, Manderleyn upean kar­tanon,
omistajan Ja hänen-nuoren
vaimonsa tarinan.
K i r j a i l i ja Daphne du Maurier
kohosi tä)^Iä romaanillaan maail­manmaineeseen.
Miljoonat lukivat
sen ahmimalla; ja Hollywood teki
siitä menestysfelokiiva,n.
FRANCOISB SAGAN:
Pidättekö Brahmsista
130 isivua - Hinta sid. $1.25
FrancoiJse Saganlp parlisilaisro-maanl
on maaUmankuulun kirjai­lijattaren
ennakkoluulotonta ky­nän
jälkeäl Pariisi on tämän rans­kalaisen
kolmiodraaman taustana:
Pariisin kadut, pehmeävarjöiset
bul-evardlt, suurkaupungin yöelämä
syksy, taHyi Ja kevätr
; Tilatkaa osoitteella:
l^OX 69 SUDBURY, ÖNT.
manenaiaiyksiä. '
Järiesritd)/Jvnn kutsunut myös
77-vuotiäan' P a u l ' Wiriedigerm opitte
lemään 'kylqpjään Nunjaen kanssa.
Wiehger voitti nuoren Nurmen vuon­na
1913. (HS-. '
Supnialala^t ndcentavat Irakiss
Kaksi suurta työmaata on y l i 20
suomalaiisen rakenmusliikkeen yhteisel­lä
vientiyrityksellä Finnish. Contrac-tors
LTD:llä tällä hetkellä Irakissa.
Diyalaiokeen rakennetaan kastelupa-
Doa, .josta tulee n. 500 metrin pitui-;
nen ja saman joen" lyli tehdään 180
metrin pitkä silta. Tarjoustoiminta on
käynnissä jatkuvasti ja yhtiön alkupe­räistä;
aluetta, joka 'rajoittui lähinnä
keski-idän öljyvaltioihin, on laajennet­tu
myös Itä-Afrikkaan. : _
Ede;llämainiutilla työhnailla käyte­tään
palkallista työvoimaa, mutta
työnjohtoon suomalaista. (HS)
^omen väkiluku
Henkikirjoihin merkittyjä ihmisiä
9li Suomessa vuoden alussa kaikkiaan
4,654,602, mikä on 18,991 enemmän
kuin vuotta aielmmin, ilmoitetean t i '
lastollisestä päätoimistosta. Kaupun­geissa
ja kauppaloissa asui 2,196,023
ihmistä eli 47,2 prosenttia koko väes­töstä.
Ensinunäistä kertaa maaseu­dulla
oli miehiä eJiemmän kuin naisia
erotuksen ollessa 2,325. Tämä joh­tuu
naisten vilkkaammasta kauppa-loihm
ja kaupunkeihin muuttamisesta.
Ulkomaalaisia oli vuoden vaihteessa
8,012 j a heistä yli puolet oli siVoittu-nut
Uudenmaan lääniin. (US).
TUNNmUJÄ MAANmHIÄMm
Tervehdys
T0rontosta
Toronto. — Eipä tässä tahdo ot­taa
uskoakseen, että kesä mu i.stoi-neen
on jäänyt taakse. Niin se me­ni
nopeasti, että oikein harmittaa.
Mutta olipa meillä suuren suui-et
suurjuhlat ,täällä, joista vieläkin saa
kaikuja kuulla, kuinka täydelliset
ne olivat: Siitäpä toilee kiitokset
osanottajille sekä vieraille, jotka
pitkienkin matkojen päästä toivat
iydämelliseit tuulahdukset tulles­saan.'-^
Omasta puolestani -pahoittelen
kun ei ehtinyt muuta kuin aivan
jokapäiväisen sanan vaihtamaan,
jvaikka olisi oikein kunnallisesti
tehnyt mieli 'rutistaa j a kysellä
"taivalta" niin monen vu-oden takaa.
Sitä on niin monta tehtävää (jos
haluaa auttaa) näin isäntäväellä;
Tuntui, ettei enempää millään olisi
jaksanut.
Mutta nyt on väsymykset nukut­tu-
pois ja odotamme ensikesää sa­moissa
meikeissä Sudbui^yssä mut­ta
sillä erolla, että kierrämme kä­si
ojossa tuttavia tervehtimässä, sil­lä
lupasivat monet tulla seuraaville­k
i n suurjuhlille, jotka vietetään
Sudburyssä..
Mutta ennen kuin olemme ensike­sän
suurjuhlilla asti, on edessäm­me
pitkä, (toimintaa vaativa talvi.
Kuten on jo lehdissä näkynyt, on
täälläkin tehty suunnitelmia, joihin
tai-vitaan jokaisen apua.
Me, Toimen naisetkin, jolemme jo
ahkerasti touhussa. Kaipaamme vain
uusia jäseniä. Seuraava kokous on
haalilla syyskuun 27 pv. kello 7.30
illalla. Sitä ennen, perjantai-iltana
22 pv. on "National conventionin"
vastaanottotilaisuus, joihon me. Toi­men
naiset järjestämme voileipä —
ja ^kahvipöydän. Sinne ovat kaikki
tervetulleita. Ikävä vain, että. vaki­tuinen
kahvinkeittäjämme Mam­ma
Hendricson on sairaalassa. Toi­vomme
hänelle pikaista paranemis­ta.
Hän on Western sairaalassa 399
Bathunst St. Käykääpä Olgaa kat­somassa.
~
Ja vieläkin vetoomus "Rummage"
myynnin lahjoituksiin. Kaikkea ta­varaa
otamme vastaan. Ne voi viedä
haaliUe. Rummage myyjäiset pide­tään
marraskuun 4 päivän aamuna.
Pitäkääpä mielessänne.
Toveriterveisin Meri T.
HILLPQRT TAXI
24 TUNNIN PALVELU
SUOMEA PUHUVAT AJURIT
Puh. DI 5-5461
122 S. Cumberland St.
Port APthuir Ontario
Meiltä saatte kaikenlaisia
rakennustarpeita.
T H U N M R B A Y
L U M B E R C O .
(FORT WILLIAM) LTD,
HENKILÖKUNNAN OMISTAMA
HENKILÖKUNNAN JOHTAMA
" K u u l u i s a palvelustaan"
PuheUn 623-7469
516 Simpson St. Fort William
South Porcu^jine. — Pohjois^n-tarion
tailta-alueen ensiipmäisiiji
asukkaisiin on kuulunut alusta p i ­täen
suomalaisia, työtä ja vaikeuk­sia
pelkä^ättömiä kansanmieihiä j ^
•naisia, jotka ovat uhmarniieet tätta
karua seutua, sen kovia talven pak­kasia,
tuiskuja ja kinoksia, kasvoja
vihmovia tuulia j a raesatieita.
Tällaimeon pioneeiiasukus on myös
kin keskuudessamme tunnettu Ant-tpni
Laine, joka t-k. 29 pnä «täyttää
84 vuotta, ollen siis hyvin kunnioi­tettavassa
iässä.
Monikymmenvuotisen elämänsä
aikana täällä pohjolassa on Anttonl
lUittänyt mainetta monilla itavoin ja
siksi häntä . lukuisat vielä elossa
olevat maanmiehemme suuresti kun
niioittavat. Tietenkin itällä pdttkällS
elämän taipaleella on tullut paljon
tuiitavia, jotka ovat jättäneet mat-käsauvansa
ja luonnonlain mukai-sesti
siirtyneet pois keskuudestam­me.-
:
Elimäen pitäjän Heikkilän kyläs­sä
Sippolan torpassa näki päivän­valon
ensikerran vanttera j a vahva­rakenteinen
poika, joka kasteessa
sai nimekseen Antton. Hän syntyi
Mikkelin; päivänä, jolloin vanhan
sanonnan mukaan piti olla perunat
kuopassa ja viljat laarissa.' Niinpä
hän pääsikin heti uutiseen käsiksi
j a lieneekin se miestä auttanut pit­kän
iän saavuttamisessa.
Heti nuorukaiseksi vartuttuaan
sai Antton sen "Amerikankuumeen"
j a se ei paikantunut ennen kuin se
kuuluisa " A l l a n l i n j a " toi hänet tän­ne
"rapakon" toiselle puolen ja niin
Antton saapui Canadaan Montrea­liin
vuonna 1911.
Montreal ei kuitenkaan miellyttä­nyt
poikaa. Pohjoisessa tarvittiin
pelkäämättömiä-rakentajia. Cobalt-iin
tultua hän kuuli Poixupinen
suuresta kultalöydöstä ja muutaman
päivän hopeakaivannoissa työsken­neltyään,
päätti ottaa "Bääksäkin
pykälään" ja siirtyä edemmäksi poh­joiseen,
jossa elämä e i tiedettävästi
ollut mitään pyhäkoulun käyntiä.
Mutta tällaiseen elämään Anttoni
halusikin. Sitä jo edellytti suuret
voimavarat, joita mies kantoi har­tioissaan.
Tultuaan Porcupineen hän saattoi
havaita ne suuret käreimykset, joita
seutukunnan ensinunäiset asukkaat
olivat joutuneet läpi käymään. Hän
näki uudisasutuksen tuho^utuneen
suuressa metsäpalossa ja kärsimyk­sen
ilmeet ihmisten kasvoilla. Siksi
hän päätti jäädä ja osallistua paik­kakunnan
jälleenrakennustyöhön.
Niinpä hänen ensimmäinen työ­maansa
olikin Toronto-Dominion
pankin rakennustyömaa, joka raken­nus
vieläijcin seisoo entisellään mel­keinpä
paikkakunnan vahvimpana
muistomerkkinä.
Sitten se kaivostyö. Hän o l i kyllä
aluksi ollut joitakin . kaivoskuiluja
alas polkemassa, mutta sen työn
hän huomasi itselleen vastenmieli­seksi
j a niin hän päättikin siirtyä
metsätyömaille.
Niinpä niitä pinoja syntyikin kuin
sieniä sateella, kunnes toiset kave­rit
alkoivat yllyttää Anttonia otta­maan
" J a p i " ja sanoivat, että kyllä
me tulemme sitten sinun kämpälle­si
työhön.
Hän harkitsi asiaa muutamia yön
seutuja.
"Nyt kun olisi jo joku satanen
pankissakin", hän ajatteli. "Ainakin
alussa saisi 'tohvia' kämpän keitti­öön
omilla varoilla. Persuus! Eihän
tuo Ryyttärin Aapelikaan ole kovin
suurilla kitniluitiedoiUa -yarupteto jfi;
on koltp seutukunnan fciujljujia. ipjet-säkämppien
"mnnaaja" ja onhan ne
väjiäji niinkuin omissa nimissä' ne
k§ra,pät Elias Konilallakin. "Hum-steettirupnareita"
on mikä määrän
tietä^", tuumiskeli Anttoni ja päät­ti,
ruveta" metsäui*akodtsijak?i eli
"j.apparjksi" kuten suomalaisten kie­lellä
sanonta kuuluu.
Sitten alkoi .työtouhu. Päiviä o l i
jatkettava. Sunnuntaitkin o l i liitet­tävä
ty.öpäj,vi'in. Sitä kiiji-että riitti­kin
yli kolmekymmentä vuotta, tai­si
riittää lähes neljäkymmentäkin,
joUa ajalla hän ehti rakennuittaa
mpnta ^kymmentä metsäkämppää,
joissa oli tallit, toimistiqft, saunat
ja pesulat, sekä ruoka- ja kokki-kämpät.
Tältä puolen olivatkin: Anttonin
asiat hyvässä maineessa, että kaikki
on saanut paikkaosa nurisematta so­pimuksen
mukaan.
Vaatimattoimana miehenä Anttoni
pärjäsi hyvin työläistensä kanssa.
Hänellä ei koskaan ollut miehistä
puutetta. Sota-aikanakin,: kun suu­ret
yhtiötkin kärsivät työvoimapu­laa,
oli Antitonilla sitä liikaakin.
Tämä johtui siitä, kun hänen työ­maillaan
vallitsi demokratia. Antto­ni
kun ei omannut suuria kirosano­jen
varastoa. "Persuus" oli ainoa
voimasana mitä hän käytti.
Yhtä seikkaa Anttonin elämä on
jäänyt vaille ja se on, elämänkump­pani.
Hän on njimittäin pysynyt
poikamiehenä. Liekö siihenkin syy­nä
ainainen kiire. Vaikka eihän se
rakkaudentulikaan sytytä kaikkia
yhtähyvin.
Kielet ovat kertoneet, että eräs
keittäjä olisi olluit halukas hänen
kanssaan jakamaan ilot ja surut ja
he olivat keskustelleet näistä on­gelmista
talvi-illan hämäi-tyessä
kun mieskämpän puplella kaikki
nukkuivat raskaan päivätyön pää­tyttyä.
Lämmityskaminoissa puut
raksahtelivat ja loivat suloista läm­pöä
sekä hieman valoakin metsä-kämpän
yksitoikkoisuuteen. Keittä­jä
o l i esittänyt Anttonille, että men­täisiin
kihlamarkkinoille ja saman
tien papin puheille. Mutta ajotyöt
oli parhaillaan käynnissä ja Anttoni
ei joutanut. Hän esitti, että käytäi­siin
sitten vasila kun on "polput"
rannassa.
Mutta, vaikka hänellä ei ollutkaan
itsellään lapsia, on hän kasvattanut
ja kouluuttanut kolme m k i a poikaa,
jotka kaikki ovat metsäteollisuuden
palveluksessa. Vanhin heistä on
melko läheises.sä yhteydessä kasvat­ti-
isänsä kanssa.
Hän onkin tehnyt monia ehdo­tuksia,
että Anttonin vanhuudenpäi-vät
olisivat micllyttävänimät mutta
Anttoni on hylännyt kaikki esityk­set.
Hän haluaa elää omaa yksityis­elämäänsä
sivussa kaiken maailman
hurinoilta.
Surullisin puoli tämän tunnetun
maanmiehemme elämässä on, että
hän on jo kymmenkunta vuotta o l ­lut
sokea. Se on kova isiku kenelle
hjrvänsä, mutta Anttoni on koetta-
|nut tyytyjp kohtaloonsa. Viimeiset
lääkärin lousuniioit osoittavat, että
asialle ei voi nittään.
' y a i k k a näön menetys on kysy­myksessä,
ei Ai^ttoni ole menettä­nyt
huumoriansa. Hän on yhtä leik­kisä
-puheissaan ja muisti qn terävä
kuin naskalinkärki. Hän tuntee vuo-sikymmenien
-takaiset tuttavansa
äänestä-ja fyysillisesti ha[n on njin
voimakas, että vo;isi panna vaikjta
painiksi, kuten tapasi ennen tehdä
miesten kanssa.
Anttoni on niitä miehiä, joka on
ollut perustamassa Canadan suo­malaisten
työläisten lehteä, Vapaut­ta,
joka tänä syksynä täyttää viisi­kymmentä
vuotta. Koko sen ilmes­tymisen
ajan hän on ollut leh<len
kannattaja ja vielä nytkin/ vaikka
ei itse näe lukea, tilaa sitä jatku­vasti.
Naapurit käyvät sitä hänelle luke­massa
ja niin ollen hän on pysy­nyt
aikaansa seuraavana kansan
miehenä. Lehti on myös tuonut hä­nen
ilottomaan elämäänsä suurta
virkeyttä.
Omasta puolestani ajattelen, että
kuinka monta maanmiestämme saa
mielenvireyttä lehdistämme; siksi
jokaisen tulisi pitää huoli, että leh­temme
ilmestyminen olisi taattu.
Ei pitäisi ajatella, että minä en sitä
tai-vitse, vaan niin, että kaikki me
sitä tarvitsemme.
Niin lehtiemme avustaminen koi­tuu:
meidän kaikkien yhteiseksi hy­väksi.
Joko olet lukijani tehnyt lah­joituksesi?
Jos eti niin tee se pian?
Anttoni Laine asuu nykyisin
Hoyle-nimisellä paikkakunnalla.
Sinne hän on aikoinaan raivannut
maatilan; Hänen talossaan on moni
matkamies aikoinaan saanut yösi­jan
ja vatsansa täyteen ravitsevaa
ruokaa. Siellä ovat monet metsämie­het
vieUäneet "ioppuaikoja" kun
entiseen aikaan e i ollut mitään yh­teiskunnallista
huoltoa, eikä työttö­myysvakuutuksia.
Kaikesta tästä
ovat monet hänelle suuressa kiitol­lisuuden
velassa. Paljon on sellai­siakin
tuttavia, jotka ovat jo pois­sa,
mutta kaikkia heitä hän hyvällä
muistelee.
Siksi välitän, teille k a i k i l l e Antto­nin
terveiset ja toivomuksen, että
kävisitte häntä teiTehtimässä, kos­ka
tapaaminen vuosien ja vuosikym­menien
perästä on kuin ilon tuu­lahdus,
jota ei voida mitata rahan
mitalla.
Siellä hän isiuu jykevän pöydän
ääressä ja kertoo metsätyöhistoriaa
56:n vuoden takaa, jolloin alettiin
puupäisillä pokasahoilla ja "rouskot-tisahoilla"
mqtsätyöt. Nyt on ehditty;
konesahojen aikaan. Tallin seinus­talla
on vielä vanhoja rekiä ja .saat^
taa olla myös valjaita, jotka ovat
saaneet väistyä traktorien tieltä.
Hän on mies. joka on luonut kan-sallisrikkaulta
mutta verrattain yä:
hän siitä on itse saanut: nauttia.
Tällainen mies on Anttoni Liune,
joka kohta täyttää 84-vuotta. • On-:
neksi olkoon sinulle vanha tutta­va.
— H.
Torstai; syys^k. 21 p. — TKuirsday Sepi. 21, 1967 Sivu 3
PORT ARTNURIN KUULUHISIA
Olut tekee janon rlianaksi -
sal(salaisten oluenjuonnista
Vapauden 50-vuotis-julitat
Torontossa
lolcakuun 29 pnä
Toronto. — Täällä Torontossa, Don-haalilla
tullaan viettämään lehtemme
Vapauden syntymäpäiväjuhlia. Uskon-kin^
että niistä muodostuu aivan ensi­luokkaiset,
ohjeimansakin puolesta,
sillä tuo sama "sakki" mikä järjes­teli
tämän kesän suurjuhlamme ja
sen konsertti tilaisuuden myöskin,
otti asiakseen myöskin nyt mainitun
tilaisuuden "hoitelomiscn" ohjelman
ja muunkin suhteen.
Voinkin Jo näin etukäteen "kehais­ta"
että siitä tulee ainakin yhtä ar­vokas
kaikin puolin, kuin oli konsert-titilaisuutemmekin.
Ohjelmaa onkin jo
suunniteltu ja sitä onkin aivan tar-p.
eeksi Jo, kuitenkaan se ei tule ole­maan
~nran jjitkä, •• joten kaikki^ voi­vatkin
siitä nauttia, tuntematta vä­symystä.
Juhlat pidetään ensi lokakuun 2.9
päivänä kello 4 iltapäivällä, ja siitä
kertyneet puhtaat tulot onkin "komi­tea"
päättänyt antaa Vapaudelle synty
mäpäivälahjaksi. — Tässä onkin nyt
se:n ensimmäinen "hoksaufus" asi­asta,
Tuonnöinpana : tulee taaskin
enemmän "uutisia" kun aika siihen
tulee.; :• •
Juhlaterveislh kaikille:
Vaasn Jukka.
J . K. Juhlakomitean seuraava koko^
Us on 28 priä tätä kuuta Don-haa-lilla
kello 8 illalla .Sama.
Milloin tahansa tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
mieisteri vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
International Co-Op Stores Ltd.
176 S. Algoma Strfiai Port Arthur, Ontario
Saksalaisten suurin lemmikki on
ohranmehu, proosallisesti olut. Vii­saat
kiertokyselijät ovat todenneet,
että joka ainoa saiksalainen kuluttaa
126 litraa olutta vuodessa. Belgia­laisten
jälkeen saksalaiset ovat .si­ten
toisella sijalla oluennauttijoina.
Ehkä tshekkoslovakialaiset pääsevät
samaan luokkaan. Kaksituhatta, pa­nimoa
Saksassa huolehtii koko ajan
oluen toimittamisesta markkinoille.
Viime vuonna juoksutettiin janoi­siin
kurkkuihin 76 iniljoonaa heh­tolitraa.
Mistä lähtien saksalaiset olultaa
juovat on vielä epäselvää. Jo vuon­na
1180 Bremenin satamiisla lähe­tettiin
tynnyreittäin olutta Skandi­navian
maihin. V. 1516 Bayerin
herttua Wilhelm IV antoi lain, jon­ka
mukaan oluen on koostuttava
vain ohramaltaista, humalasta, hii­vasta
ja vedestä. Se pätee edelleen­k
i n . M a i s s i a tai riisiä Uti kemialli­sia
aineita vaahdon saamiseksi ei
sallita Saksassa lainkaan.
Mutta olut ei ole suinkaan vain
olutta. Inokkaat oluen juojat (eivät
alkoholistit!) tuntevat.hyvin erot.
A l i - ja ylikäynyt olut on suosiossa
eri seuduilla. Erilai."»ta olutta saa­daan
eribisissa lämpötiloissa. Van-haolut,
valko-olut ja mallasolut ovat
eri laatuja kuin vaalea olut, eks-poittiolut
ja pukkiolut.
Oluen juonti tekee hilpeäksi.sa­novat
baijerilaiset, ja heidän pitä­nee
se olutkansana tietää. Lapsesta
saakka he ovat saaneet maltailta
niaistuvaa, tiimmaa olutta. Mynche-niläinen
oli|.t on jo vaaleampaa ja
Dortmxiridiija olut samoin aivan oma
merkkinsä. Pilsenor on hieman kat-kerahkoa
ja vaaleata. Vaikka bai­jerilaiset
ovat oluen juojina pistä­mättömiä,
pohjoissaksalaiset tuotta­vat
enemmän panimoissaan. Breme­niläinen
suurpanimo vie olutta 140
eri maahan.
Jotkut juovat oluensa mieluiten
suoraan pullosia. Hienompaan nau­tiskeluun
tottuneet vaativat tietyt
lasinsa ja Baijerissa e i tule kuu­loonkaan
juoda olutta muuta kuin
kiviseideleistä. Litrankin ruukku on
tavallinen. Reinillä juodaan " A l t i a"
ja "Kölschiä"' Nvi^kylasin tapaisista
laseista. Berliinin ".weisse' juodaan
aina suurist.ji maljoista — Ilampu-ris.
sa on tavanomainen "tulppaani-lijsi",
johon mahtuu 20-30 c l .
Kolmannes olue.sta Saksassa juo­daan
kotosalla. Vaikka olut on Citu-päässä
maskuliininen juomti, johon
liittyy vakava miehincn^keskustelu^
naiset silti juovat kernaasti olutta
varsinkin ruokajuomana. Jokanien
k;ipakanomistaja_ tietää mitä olut-hetki
iltaisin asiakkaille merkitsee.
Tynnyriolutta anniskellaan pitkien
tarjoilupöytien ääressä. Ainakin
kolmannes kansalaisista pitää enim­min
tynnyrioluesta —- se vastii tekee
janon ihanaksi, sanoo sananparsi.
— U l r i c h Hagen.
Port Arthur, CSJn Port Arthu-rjn
osaston KokOfUiksessa hyväksyt­tiin
johtokuntien yhtei^n kqkiOMk::
sen esittämä syyskaudep toii^inta-suunnitelma,
joka käsittää vjiQCO^
.telien joka toinen perjantai qsas-ton.
Iskun ja Kaiku-kuorpnja Echo
orkesterin seurapeli-illat. Samojn
jaotelljuna tulevat kabarettiriiHat.
Seuraava niistä on Kaikujfeuxnron
vuorolla perjantaina syysk. 29 pnä
ja edelleen kahden viikon kuluttua
Echo-orkesterin vuorolla. Yhteinen
syysi'oiminnan avausjiuhla on sun­nuntaina,
lokakuun 22 pn|i. VapAil:
den SO-vuotisjuhla on sunnuntaina
marras/kuun 5 pnä. T»ysii?iittaiiien
elokuva 'Märet— Tunturien tytär",
esitetään sunnuntaina marra$k. 19
pnä. Suoipen itsenäisyyden 50-vuo-tisjuhla
tulee JQuIuktiun alussa,
jonka jänjestämiseen nähden pää-itettiin
kuitenkin esittää yhteistoi­mintaa
toisille ryhmille,: jotta se
saataisiin täysin vastaamaan syn­nyinmaamme
yhtenäisyyttä Suo­messa
toimeenpantavissa 50-v. j u h ­lien
kanssa. Kun meille on kaikille
yhteistä Suomen 50-vuotisjuhlalli-suuksien
toimeenpano, niin käsi­teltiin
olevan selvää että täällä p i ­täisi
olla yksi juhla ja yhdessä jär­jestetty
juhlaohjelma;
Yhteisen • johtokuntien kokous
päätettiin kutsua pidettäväksi t;k.
20 pnä järjestelemään ohjelmia
syystoiminnan avajaisjuhliin. Va­pauden
50-vuatisjuhliin ja Suomen
itsenäisyysjuhliin, sekä joulujuh­lien
ja uudenvuoden juhlien y.m.
talven toimintakalenterin suunnit­telua
varten.
Kunnallisvaalien valmistelut ovat
käynnissä kummassakin Järvien-pään
kaupungissa ja ympäristön
kunnissa. Tähän mennessä on Port
Arthurin nyljyinen pormestari Saul
Laskin ilmoittanut ryhtyvänsä uu­delleen
"ehdokkaaksi, ja tällä ker­taa
on j o kolmas toimintakausi.
Mutta hän selittää, että hän on al-kuunpannut
eräitä kaupungin uudis-tukiia,
jotka ovat keskeneräisiä,
-utkimukset kaupunkihallinnon uu­delleen
järjestämisestä ja kolman­neksi
koika hänet nimiteltiin äskei­sessä
Ontarion pormestarien jä
kuntien esimiesten kokouksessa
presidentiksi täytyisi hänellä olla
tilaisuus ja'.kaa palvelustaan. Useat
kaupunkin valtuuston jäsenet i l -
moillavat aikeensa tulevalla viikol­la.
Tämä tuli selväksi valtuuston
kokouksen yhteydessä.
Nu r.-^es' Association of McKellar
Hospilal. joka edustaa sairaanhoi­tajia
ja harjoittelijakoululaisia
.sekä kaikkia, jotka siinä lailokses.sa
työskentelevät enemmän kuin 24
tuntia.on tullut laillistetuksi sai­raalan
työläisten unioksi, jonka
kanssa nyt käynnissä olevassa neu-
V3tteluiia valmistetaan: palkka- ja
lyöehtosopimusta.
Luoteis-Ontarion kauppakamarin
j kokous pidettiin täällä viime toi-s-taina
ja perjantaina. Ensimmäinen
perusteltu päätöslauselma vaatii'pe-'
lustettavaksi luoteis-Ontarion Deve­lopment
Boardin, jonka käytettä­väksi
annetaan kauppakamarin ja
hallituksen valvonnassa oleva luf»-
Arkkukuponkiko?
Dallas, Texas. — Eräs rintaspe-sialisti
Clevelandista sanoi tiistaina,
että savukelaalikkopakkauksissa p i ­täisi
oila lain vaatimuksen mukai­sesti
kuponkeja.
T i i Howard S. Van Oi-strand sa­noi
Yhdysvaltain lääkärien kokouk­sessa,
että näitä kuponkeja pitäisi
voida käyttää lääkärin- ja hautaus,
kulujen maksussa.
-— Vähä tm-va tyttärestä, vävystä
vielä vähempi.
Nurmes.
— Voi vaevast kylä, voi varkkau-rem
pessä ei täsä kärmen kyläs
miästäkkä saa! sano muinaine vahh-p
i i k ,• ' ' . .
LiiUila.
LEHDEN
I R T O N U M E R O I TA
S A A T A V A N A
No. I7:sta 29:ään asti
H I N T A 55ff
po.stitse l&hötettynä
Hinta 60c
Tilatkaa osoitteella.
VAPAUS PUBLISHING
CO. LIMITED
P.O. Box 69 Sudbury, Ont.
Afrikan pakolaisr
ongelma numeroin
Vuoden 1967 alussa arvioitiin Sa­haran
eteläpuolella olevan noin
740.000 afrikkalaista palokaista.
Tänä hetkenä suurimmat pakolais­ryhmät
ovat
— yli 300,000 Angolaitf paennut­ta,
jotka asuvat Kongossa ja
Sambiassa.
— 160,000 Ruandan pakolaista
Buioindissa, Kongossa, Tansa­niassa
j a Ugandassa. '
— 115,000 sudanilaista pakolaista
Keski-Afrikan tasavallassa,
Kongossa ja Ugandassa.
— 75,000 Kongosta paennutta
. Burundissa, Keski-Afrikan ta­savallassa,
Tansaniassa ja
Ugandassa.
— 61,000 Portugalin guinealaista
Senegalissa ja
— 22,000 Mosambikista paennutta
Tansaniasisa ja Sambiassa.
Tukholma. — Neuvostoliiton " y a -
rjipiiolustusministeri ja laivaston
komentaja amii*aali S. G. Goi-sh^Qv
saapui viime viikolla Tukholmaan.
Häntä oli Arlatidin len(qkentäll|i
vastassa Ruotsin laivaston komenta­ja
Ake Lindehialm.
Ahiiraali Gorshkovin seurueeseen
kuuluu viisi 'korkea-amistä neuvos-toliittplaist,'
» upseeria. yieraU^ k M -
tää kahcipji^Sfi päfVllP.
iteis^ntarion tuotjt^xtok^bjltyst^ yar-ten
muodiostebtu irahasto. -Doj^Sfj
l ^ j i s u p n < ^ tOHvota^gj läjpikuijcevan
maantien nopeaa pääj^y^tömistä Mai-nitoban
rajalle asti ja e r i n ^ t e n s i - .
vuteiden kunnostamista.
Myöskin vaqidittiin lainlaadinnal-lista
muutosta perintijilakeihin, joka
oikeuttaisi "kommunistisissa mais­sa"
asuivat perilliset viemään täällä
kuolileiden omaisuuden, joka tähän
mennessä ei ole sallittu. Esityksen
mukaan perillisten pitäisi tulla Ci-nadaan
hakemaan perinnöt, sen si­jaan,
että tähän mennessä ne ovat'
lange^eet Ontarion maakunnan
rahaijt(<on;
Viijkjiiljain valinnassa tuli presii
dentiksi John Andrews Fort .\Villia-
^mista ja sihteeri-rahastonhoitajaksi
,0. W. K i n g Port Airthurista, vara­presidentiksi
A. T. Spence, Dryde-
.nista. .,
Anna Kastula kuoli täällä saira?.-
;las3a viime perjantaina, sj^sk. 15
pnä. Hän o l i syntynyt Alajärvellä
Suomessa ja oli 71rVU0tijtö. Hän o li
asunut vuosikymmeniä Murillon lä­hellä
farnvlla. Jälkeen jäi yksi poi^
ka, Olavi täällä ja kuusi siskoa
Suomessa. Hautaus toimitettiin tiis-jlaina,
tjk. 19 pnä. — A T H .
50 50 50 50 50 50 50 50 50
HENKILÖKOHTAINEN
ONNITTELUNNE
5 0 - v u o t i a a l l e
VAPÄUS-iehdelle
Ensi marraskuun 6 pnä tulee kulu­neeksi
50 vuotta Vapauden ensim­mäisen
numeron ilmestymisestä. Leh­temme
tulee .siUoin suorittaneeksi
kimniallLsen 50-vuotistaipaleen t o i -
minnausa kansalaistemme taloudellis­ten
ja sasiaalisten etujen, kansallis­ten
kulttuuriperinteidemme vaalimi-can,
Canadan kansal^Lcien vapauden
ja suuruuden sekä kansainvälJsen
rauhan puolesta.
Tämän hiscoriaJli; en merkkitnpauk-sen
johdosta kus:3nncta'an ertkoinen
VAPAUDEN 50 - VtrOTISJQHLANU-MERO.
joka ilmestyy loicakuun 26
pnä 1967. Tämä lehtemme 50-vuotis,-
juhlanumero tulee olemaan kunnian­osoitus
Vapauden perustajille, sa-doU'.
e ja tuhansille lehtemme tilaa­jille
ja ystäviUe, asiamiehille ja k i r -
jeenvaih ajiUe, jot:-ta viidenkymme­nen.
vuodEn ajan o\'at uurastaneet ja
toimineet lehtemme hyväksi sekä u h - :
rajmeet taljudellisia varoja sen il-^
mestymiien turvaamiseksi.
Tässä juhlanumerossa julkaistaan
yksityLsten, liikelaitosten,. järjestöjen
seurojen ja unioiden ormitteluja 50-
vuotiaalle.
Valitkaa aUaol-evistta malleista hen-kilökohtajnen
onnittelunne 50-vu6-
tiaaUe!
PARHAIMMAT
ONNITTELUMME
VAPAUS-lehdeUe
sen täyttäessään
5 0 v u o t t a!
Kaimn eläköön Vapatis, yhteis­työn,
rauhan ja edistyksen
. lipunkantaj.^uin!
(Nimi;
(Osaitei
H I N T A $5.00
ONNITTELUMME
VAPAUS-Iehdelle
50-vuotispäivän j o h d o s t a!
Parhainta menestystä ja
tarmökastai elinvoimaa
lehdellemrhe!
toivottavat
H I N T A $4.00
Lähettäkiiä osbifctieeUa:
VAPAUS PUBLISHING
OOMiPANY LIMITED
P. o. BO 69, SUDBlIRy, ONTABIp
50 50 50 50 50 50 50 50 50