1958-05-15-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, toukok. 15 p. — Thursday, May 15, 1958 ällAPAUS Telephones: Bus. Office OS. 4-4264; ^Editorial Office OS. 4-4285. Manager % Suksi. BditCH- W. Sklond. liälling address: Box ti), Sudbuxift Ontario, ^nfaii Of nuusn Canaalans. Es-tibUshed Nov. 6. 1917. Authorized M. .Momd dass kaU by the Post OfdiBe Department, .Qttawa. Pub* UdiiBd thrlce. w e ^ : Tuesdays. t tNrsdays and Säturd&ys by Vapaus PnbtlBhtag tibmpäny.Ltd^ at 100-102 pA et iBndbuiy, Oht^ Canada. Advertlfiing rates upbn an;>Ucatlön. Translation free of cUarge. laiiAUSHINNAT: Cianadassa: 1 vk. 1J60 6 kk. 9.15 $ kk. 2i5 YhdysvaUolssar 1 vk. 8.00 6 kk.'430 Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4-75 H ohjelmapuhe ; y_]l'Can&dari 24i. parlamentti aloitti ensimmäisen istuntokau- • Jensa maanantaina, toukokuun 12 päivänä. . ' *• ' . ' V Varsinainen avajaistilaisuus, jota suosi kaunis ja aiiriri- ;4ii«bien' kevätpäivä, oli perinteellisiesti jiihiaya. A^aliisesti ' piiiHuen voidaan sanoa,' että miljoonat .canädalaisei "saivat; ^^'^^da tämän jiihlaseremonian näköradion välitykselläi yaik- J ^ : näköradio €^^^ "värittömissä" kuvissaan välittää : sitä loistoa, mikä parlamentin avajaisissa vie perinteellisesti niin suurta o^aa. Kuten 'tavallista, parlamentin avajaisjuji-la^ n osallistui maamme asevoimia paraatiasuissa, RCMP:n ; miehiä ratsuineen ja värikkäine pukuin^een, parlamentin, se- ; naatin ja hallituksen jäsenet, sekä heidän rouvansa ja muut ; kutsuvieraat, kaikki iltapuvuissa, • ^utta tavallisen kansan näkövinkkelistä katsottuna pää- ! huomio kiintjry sittenkin; kenraalikuvernööri Masseyn luke- ' maan hallituluen ohjelmapuheeseen, josta saadaan vihjeitä siitä, mitä hallitus aikoo lähitulevien kuukausien' aikana teh- ; dä -r- tai tekemättä jättää. Kuten yleisesti. odotettiin torypuolueen vaalilupausten ! perusteella, hallitukeen ohjelmapuheesta saadaan vihje, että ' Diefenbakcirin hallitus tulee esittämään nyt kokoontuneelle : psMrlamentin istunnolle useita hyvin tärkeitä lakiehdotuksia. ; Osa näistä ehdotuksista on lämpimästi tervehdittäviä ja ne i tulevat saamaan canadalaisten yleisen hjrväksymisen. ' Tällainen yleisesti hyväksyttävä lakiehdotus on esimer- : klksi ehdotus hätätilatyöttömyysvakuutufcien maksuajan r jatkamisesta kuudella viikolla toukokuun 15 päivästä!.iukien. ! f Tämä on .erittäin tärkeää tuhansien työttömi(?n kannalta kat- ! soen. Kyseenalaista vain on, onko kuuden viikon lisäaika : riittävän pitkä? Nykyisellään ollen tuntuu siltä, että tätä hä- , tätilatyöttömyysyakuutusta pitäisi maksaa niin kauan kuin ihmisen täytyy olla työttömänä vastoin omaa tahtoaan. Joka I tapauksessa hallituksen ohjelma on tässä suhteessa myönteinen ja huomioi nyt vallitsevan työttömyystilanteen vakavuuden. Myönteinen ja tervehdittävä kohta ohjelmapuheessa on iriyös se, missä ilmaistaan, että hallitus aikoo vihdoin viimeinkin esittää ehdotuksen oikeuksien laiksi. Nykyisenä ajankohtana, jollon Canadassakin, kuten miltei kaikissa kapitalistimaissa, on havaittavissa pöliittifeeii 'suvaitsema,^tomuuden lisääntymistä ja poliisiVjaltiomi^toon tähtääviä - ^^hitysta (kuten esim. parlamentin, jäsenten polii^Yi^lyojn^ä, poliisivierai- SYNTYMÄ. PÄIVIÄ tjista' Oikeuksien laiksi, joka takaisi' kangaläisyäpsufeien \ yksinään ole takeena kansalaisvapauksien säilymisestä, mut-' ta mitä pahempi oiH^uksi^^ laki m^lläoi?, fitajvai^eämpi on mielivaltaisesti,loiitota kansan oikeuksia. tervehdittävä on myöstiedoituSf että; liittohallitus ryhtyy toimenpiteisiin yhdessä maakuntahallitusten kgnalsa Sou^^^ jokiprpjektiri töteutt^mJBeksi, rätttatien rakentamiseksi Great Slave Lakelle, Canadan pohjoinen kehittämiseksi ja asuinrakennustoimiiinäii tehosta-; miseksi. Mutta niin tervehdittäviä kuin nämä toimenpiteet ovatkin, ne eivät ilmeisestikään vastaa nykyhetken lamakauden vaatimuksia. Suunnitelmat yleisten töiden aloittamiseksi ja kehittämiseksi ovat ilmeisesti aivan liian suppeita. Tässä mielessä pitäisi parlamentin jäseniltä vaatia kautta maan huomattavasti suurempia suunnitelmia työllisyystilanteen (mrantamiseksi. Yleisesti on odotettu tuntuvaa verohuojennusta palkkatyöläisille, farmareille ja muille vähävaraisille simä mielessä, että voitaisiin korottaa kansanjoukkojen ostovoimaa ja siten auttaa "ylijäämävarastojen" kulutusta. Ohjelmapuheessa ei anneta edes vihjettä verojen alentamisesta. Tämä' saattaa johtua siitä, että verokysymykset ratkaistaan tavallisesti bud-j^ ttflsysymyksen yhteydessä ja liittohallituksen budjetti esitetään parlamentille vasta myöhemmin. Mutta vaikka näin olisikin, alahuoneen jäsenille on tehtävä tiettäväksi, että tällaiset vähävaraisen väestöosan verohuojennukset ovat sekä tarpeellisia että mahdollisia. ^ Suorastaan tuomittavana on pidettävä kuitenkin liitto- ' hallituksen ns. "inflationvastaista" asennetta, mistä näkyy • avoimesti Suuren Rahan ahneet kasvot. Ohjelmapuheessa ' lÄennään näillä tiimoilla "koko kansan" fraasin suojaan ja : köh)stetaan, että kansan "tulisi pidättyä vaatimuksista, mitkä ; korottavat hintoja ja tuotantokustannuksia". Työnaritajapiirit ; ja Suuren Rahan sanomalehdet ovat jo tervehtineet tätä lau-f suntoa ohjelmapuheen "tärkeimpänä kohtana" (Globe and ; Mail). T^mä siitä suuresta ristiriidasta huolimatta, että esim.. ) samainen Globe and Mail kertoo yhdessä uutLstiedossaan ; hallituksen pyrkivän talouspulan lyömiseen "kulutuksen j ayulla, jos mahdollista". Miten voidaan kulutusta ^ nimenomaan yksilökansalais- . ten kulutusta lisätä>elieivät yksilökansaläiset saa suurempia • .ttftojr-V-"' ' . • 5 Tosiasia onkin, että hallituksen inflatiovastainen ohjel- ; mä "koko kansan hyväksi" on "puolueettomuutta" — Suuren « Rahan hyväksi. Esitykset "pidättymisestä" sikäli, etteivät i hinnat ja tuotantokustannukset kohoa, ovat naamioilSuja pu- ( heitä kansan elintason alentamiseksi. Näihin juttiuhin sisäl- ' tyy se kokonaan paikkansapitämätön väitös, että pjalkanko^ } 'rotukset ovat yksinomaan aiheuttaneet hintojen kohoami- ' sen — vaikka tosiasia on, että palkkamenot muodostavat vain yhden ja suhteellisesti pienen osan suuryhtiöiden me- ! noista. Näihin puheisiin sisältyy se ajatus, että suuryhtiöiden osakkeenomistajain pitäisi saada entistä suurempia voittoja, ; samalla kun työlästen ja farmarien pitäisi "yhteisen hyvän" • nimissä tyytyä suhteellisesti vähempään ja suostua nälkä- ^ vypn kiristäniiseeni^ Olettaen, että kanga söostuisi tällaiseen yritykseen sanokaamme vaikka kokeilutVtielessä, se ei kuitenkaan parantaisi, ; viJian pahentaisi nykyistä työttömyystilannetta. Nykyinen ' lam|il(ausi ei johdlu ^^^^ tulot > övÄt?^an suOTet'~- kuten iiittohaUitjiilsen olijejbiiiaipuhees* . ^ ^ yUiiataUL Pulakauden syynä on se, että työtätekevien \ l . osuus kansallistuloista on liian pieni. Juuri kansanjoukkojen •—-ostokyvyn heikkoudestaJoht^u, että tavarat jäävät mj^mät^ ' Ölivia Tolvanen, Toronto, täytti keskiviikkona toukokuun 14 pnä 72 vuotta. Hannes Suomala, Sudbury, tä:^- tää torstaina, toukokuuii 15 pnä 60 vuotta. Justina Ritari, Lockerby, OM,, täyttöä s\innuntaina, toukbkuun 18 pnä 77 vuotta. töpi Leskinen, Loiig Lake, bnt, täytti lauiantaina, toukokuun 10 pnä 71 vuotta. Yhdyinme sukulaisten - ja tutta-vain onnentoivotuksiin. Kansanedustaja Hertta Kuusinen: "RAHAT LOPPUIVATrTYÖ LOPPUI, KAIKKI Maataloiisedustajia:^ €aiiadas(a N-Iiittoon Ottawa. — Neuvostoliiton maatalousministeriö on äskettäin kutsunut ryhmän canadalaisia maata-lousasiantuntijoita vierailulle Neuvostoliittoon.- Heidän vierai- Iiujakseen mainitaan touko- ja ke-säkun. Canadalaisten maatalous-asiain tuntijain m>tka Neuvostoliittoon on vastavierailu, sillä N . L:n maataloosvaltunskonta vieraili Canadassa viime elokuussa. NeuvostoUitossa ollessaan jca-nadalaiset maatalonsasiantantijat vierailevat Neuvt^liiton maau-lousnäjrttelyssä Moskovassa sekä erinäisissä . maatalouslaitiriEsissa. Koko matkansa ajan canadalaiset ovat Neuvostoliiton maatalousministeriön vieraina. Hetetaki. — Täkäläisten työläisten vaj[>puj|iälilassa puhui kansanedustaja. Hertta Kuusiiien, Kaisaniemen kentällä Suomen nykyisestä taloudellisesta ^dinkotilästa mm. seuraavaa;'^ Nykyisessä taloudellisessa ahdinkotilassa ei ole ihine, että ihmiset kysyvät: mihin ovat menneet ne sadat miljardit, joita 3%sistään vien-titieölliäuus on kuluneina vuosina tuottanut? Mihin ovat menneet ne sadat ihiljardit, joita kansa veroina vuosittain maksaa? Miksi katipat ovat tulvillaan' tavaroita, mutta kansa ei pysty niitä ostamaan? Se on tulosta vuosien talouspolitiikasta, jota valtapuolueet — lähinnä maalaisliitto ja sosialidemokraatit yhteistuumin kokoomuksen ja ruotsalaisen ja suomalaisen k»isan-puolueen ke^a — ovat harjoittaneet. Kansan työllä hankitut varat on käytetty suuromistajien taskujen täyttämiseen, jotka ovat pohjattomat, kuten ennen sanottiin papin säkistä, ^nne ovat menneet luvatut verohuojennukset Sinne ovat menneet suurimmat "tukiaiset,".eikä suinkaan maaseudun vähävaraisille. Sinne ovat uponneet hintojen nousua vs^avat palkkojenkorotuk-set. Sinne menevät devalvaatiomil-jardlt, joiden vuoksi hmnat. jatkuvasti, kohoavat.. Sinne olivat men- N-UitTO ON SUOHEN AUTTAMAAN ^Helsinki. — (K ,U) — Neuvostoliitto auttaa mielellään Suomen työläisiä ja koko Suomen kansaa sen nykyisissä taloudellisissa vaikeuksissa, totesivat Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen keslniskomi-tean edustajat äskettäin Neuvostoliitossa vieraiHeille SKPn keskuskomitean jäsenille. Edellytyksenä on Vaih; että asiasta tehdään Suomen viiralliSelta'taholta alöitci Mm. Voi-täi^ iiii lisätä Suoihen rautatiideh.ko-n^ l^oie>n^ työtä räkkäkuttamaUa ja ftiM^auttairiaUa' neuvostoliittolaista raitttatiekälustöä 'SUobtössa. Samoin Voitai^iih äntää siiöina^sille raken-nu^ tyaäisille työtilaisuuksia ^Neu-vostoliitossa. Karjataloustuotteiden in^ ja neuvostoliittolaisteq ncnaen^tuonmn- avuUa olisif Ehdollista fhdp^taa' Su<mien pienyiljelijä,väestön ^ vaikeuksia. Neuy(3^bliitt9läiselta tahoita ihme-t^ Ui^. kuitenkin sitä, ettei Suomi ole käyttänyt hyväkseen edes kaikkia niitä mahdoUisuuksia, joita jo voimassaolevat, kauppiasöpiinukset Suomen ja Neuvostoliiton välillä tarjoavat. Keskusteluun ottivat osaa Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen edustajina A. I. Mikojah, M. A. Suslov, V. P. Rosdodosnyi ja SKPn edustajina Ville Pessi, Aimo Aaltonen, Hertta Kuusinen ja Inkeri Lehtinen. — Suomen ja Neuvostoliiton välisen kauppavaihdon ja muun taloudellisen yhteistyön kehittäminen kuuluu molempien maiden virallisille edustajille, lausui SKPn pääsihteeri iPessi. Eri alojen työläiset ovat kuitenkin kirjelmin jä lähetystöin kääntyneet SKP.n keskuskomitean ja SKDLn eduskuntaryhmän puoleen esittäen toivomuksia Suomen ja Neuvostoliiton välisen taloudellisen vuorovaikutuksen, kehittämisestä. Sen vuoksi pidimme velvollisuutenamme tiedustella näistä asioista, koska meillä oli tilaisuus tavata henkilöitä, jotka voivat antaa pätevät vastaukset esittämämme kysymyksiin. Katsoimme aiheelliseksi tiedustella näistä asioista senkin vuoksi, että olemme joutuneet niitä käsitteleinään verrattain pailjon viime aikoina ja kääntymään niiden johdosta maamme työvoimaviraio-maisten ja asianomaisten laitosten puoleen. Esitimme neuvostoliittolaisille tovereille, että Suomen rakennustyöläisten keskuuHessa vallitsevah suuren työttömyyden vuoksi on herännyt Icysyinys eikö suomalaisille ra-kehnus^ Öläisille voisi saada työmahdollisuuksia Neuvostoliitosta. Rautateiden konepajojen työläisten luonamihe käyneet lähety^t ovat tä ja kuh varastohyoneet täyttyvät myymättä jääneistä tavaroista, silloin joutuu tuhansia työläisiä työttömien armeijaan. Meidän vakaa käsityksemme ja toivomuksemme Olakin, että alahuoneen jäsenet hylkäisivät kokonaan kelvottomana hallituksen "inflatiovastaisen" ohjelman, joka on, todelIisui|des-sa kansan kurjistamisohjelma väärällä nimellä. Suurella valppaudella ja epäluulollakin pitäisi suhtautua myös CBC:n kontrollin muutosehdotu|sJiln, j p k ^ tarkoitus on lieikentää Yleisradiotamme yksityisten liikelaitosten hyväksi. • - puolestaan viitanneet mahdollisuuteen, että Neuvostoliitto rakennuttaisi tai korjauttaisi rautatiekalus-toaan Suomen rautateiden konepajoissa. Tämä ajatus on lähtöisin siitä, että valtion konepajojen työläisten työviikkoa on suuresti lyhenriet-ty ja heitä uhataan kesäaikana pitkillä pakkolomilla. Monien muiden alojen työläiset toivovat maittemme Välisen kauppavaihdon ja muun taloudellisen kanssakäymisen lisäämisen avulla tuotteiden menekin lisääntymistä ja siten työmahdolli- ' suuksien parantumista. On ilmeistä, että myös pienviljelijäväestön vaikeuksia' voitaisiin helpottaa karjataloustuotteiden viennin: ja neu- Vöstoliitolaistea maatalouskbneit-ten tuonnin avulla. i : NL AUTTAA KIELELLÄÄN . Vastaavien neuvostoliittolaisten jäi^jestöjen edustajat esittivät meille, että Neuvostoliitto auttaa mielellään Suoinen, työläisfa ja koko Suomen kansaa sen nykyisissä taloudellisissa vaikeuksissa. Väliaikaisten töiden tai työtilaisuuksien antaminen rautateiden konepajoille sekä työmahdollisuuksien saaminen suomalaisille rakennustyöläisille Neuvostoliitosta voivat tulla myönteisesti käsitellyiksi, mikäli Suomen viralliselta taholla tehdään asiasta aloite. ^ SUOMEN OSUUS Tiesimme hyviin, mitä vaikeuksia on ollut Suomen ja Neuvostoliiton viimeaikaisessa kauppavaihdossa. Sitähän ova^ päivälehdetkiin paljon käsitelleet Myös neuvostoliittolaiselta taholta todettiin, että Suomen ja Neuvostoliitoii kaupan, samoin kuin muun taloudellisen yhteistyön esteenä on se, että suomalaisella taholla ei ole käytetty hyväksi niitä mahdollisuuksia, joita on olemassa. Ei ole käytetty edes kaikkia niitä mahdollisuuksia, jotka sisältyvät kauppasopimukseen Suomen teollisuuden ja maatalouden tarvitsemien tuotteiden ostamiseksi Neuvostoliitosta. Suomen ja Neuvostoliiton välisen kauppavaihdon, samoin kuin muun taloudellisen yhteistyön kehittämisen keskeisin kysymys onkin nyt se, missä määrin Suomen taholta ilmenee halua siihen. Neuvostoliiton laivanrakennus- ja metalliteollisuuden tilaukset ovat antaneet työtä kymmenille tuhansille maamme metallityöläisille. Metalliteollisuuden työllisyyttä voitaisiin edelleen parantaa hankkimalla Neuvostoliitosta lisää tilauksia. Monien muiden alojen työllisyyttä voitaisiin lisätä laajentamalla kauppavaihtoa Neuvostoliiton kanssa. KYSYMYS SUOHEN TALOUSPOLITIIKAN SUUNNASTA ^ n tunnettua, että tämä kauppa on ollut Suomelle erittäin edullista. Neuvostoliitosta on saatu maahamme edulii^n ehdoin elintärkeitä tuotteita. On syytä toivoa, että Suomen taholta pyritään kehittämään kauppavaihtoa ja muuta taloudellista yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa, joka antaisi uiisia työtilaisuuksia ja helpottaisi muutenkin maamme nykyistä vaikeata taloudellista tilannetta. ^ Neuvostoliiton taholta on suhde näihin asioihin mitä myönteisin — siihen tulokseen tulimme keskustelumme aikana. Tämä tosiasia, ei kuitenkaan yksinään ratkaise Sluo-men työttömyysongelmaa, vaan; kysymys on ennenkaikkea maamine koko talouspoUitiikan suunnalta, pääsihteeri Pessi totesi lopuksi. ' nä lapsilisät ja vanhusten eläkkeiden vähäiset korotuksetkin. TYÖTÄTEKEVÄT-OVAT LIIKKEELLÄ Mutta työtätekevät eivät ole olleet toimettomina eivätkä voimattomia. Sitä todistaa vanhusten kie-rallamme käymä kamppailu kansaneläkelain Uudistamiseksi ja äitien urhea taistelu lapsilisien puolusta-miseksL Vielä tuntuvampi todistus työkansan yhteistahdon voimasta oli kaksi vuotta sitten käyty yksimielinen yleislakko. Taantiimus ei ole vieläkään tointunut säikähdyksestä, jonka se silloin koki. Ei.sittenkään vaikka Fagerholmin hallitus maksatti saavutetun palkankorotuksen takaisin sUurtyönantajille veroina ja hintojeiikorotuksina. Sitä seuranneet hallitukset ovat jatkaneet samaa menoa. Oikeisto on ryhtynyt oikein "lain suojan" nimellä suunnittelemaan laittomuuksia. Var-memimaksi vakuudeksi pantiin muutamia työläisiä vankilaan, mutta niin paljon ovat ajat entisestä muuttuneet, etteivät he siellä pysyneet. Oikeustaistelu johti heidän vapauttamiseensa. Vielä ponnistus, ja 30- luvun väkivaltakomentoa havitteleva taantumus vetää muissakin, tuumissaan vesiperän. Tärkeä virstanpylväs tällä tiellä on heinäkuun alussa tapahtuva äänestys uuden eduskunnan kokoonpanosta, joka toteuttaisi nykyisen eduskunnan päätöksen siitä, millaista talouspolitiikkaa maassamme on harjoitettava. 18,10/1957 eduskunnan enemmistö päätti, että Suomen kansan elintasoa on korotettava ja saatava siten pyörimään. T\iossa päätöksessä viitoitettiin myös millainen.on se hallitus, joka ottaa käytäntöön Suomen kansan enemmistön etuja vastaavan talouspolitiikan. Se on hallitus, jossa työläisten edustusta on lisättävä, mutta johon maata vahingoittavilla oikeustoaineksilla on selvä porttikielto. Tätä kansanvaltaista päätöstä ei kuitenkaan pantu toimeen. Sen sijasta muodostettiin maalaisliiton ja sosialidemokraattien n.6. virkamieshallitus, . johon kokoomuspuolue tunki jalkansa mukaan. Tuon hallituksen aikana työttömyys nousi huippulukuihin ja valtiolta loppuivat rahat niin tyysti, että piti laina-> ta yksityispankeilta 13 % korkoa vastaan.^ Olihan pääministerinä Sbomen Pankin entinen johtaja, joka tietää miten rahalla pelataan. Eräässä suhteessa tuollaiset rahalaitokset kuin Suomen Pankki, Alkoholiliike ja Kansaneläkelaitos muodostavat ehtynaättömän varastoni - Niidet johtajista liikenee aina yksi vuorollaan pääministeriksi laatimaan milloin pitkän, milloin lyhyen tai keskimatkan suunnitelmia Suomen kansan köyhdyttämiseksi. Urheilua on monenlaista! Von Fieandtin hallitus kaadettiin ja tilalle tuli tyhjäntoimittajahalli-tus. . Eduskunnan kolme suurinta ryhmää kaatoi komeasti von Fieandtin — "Rahat loppui, työ loppui, kaikki loppui" — hallituksen. Olisi luullut, että tuostapa nyt löytyi se todella laaja parlamentaarinen pohja, jolle uusi hallitus muodosteta»!. Mutta ei! Suomen sosialidemokratian nykyiset johtomiehet näkevät vain yhdellä — oikeanpuoleisella — siimallaan. Heidän iUielestään on ^ Suomen kansalla sosiaalisia' etuja jo liiaksikin. Siksi ne eivät pidä mitään niin pahana kuin työväen yhteisrintamaa ja ovat valmiit hajoittamaan omankin puolueensa sekä ammattiyhdistysliikkeen. Kokoomuksen he olisivat kyllä halunneet hallituskumppanikseen. Maalaisliitto, jolla toistaiseksi on ollut suurin sananvalta hallituspb-litiikassa, katsoi partiaaksi välttää ^oko parlamentaarista menoa näm, vaalien alla. Se pyöräytti omine kokoomuslaisine ja sosialidemok-raattisine ynnä muine ystävineen hallituksen, jolle nyt annettiin toimitusministeriön nimi merkiksi siitä, että sc aikoo toimitella pääasiassa vaaliasioita, valmistella ehdotuksia, joista ei koskaan ole määrä tulla valmista! Ei, hy\'ät herrat! Olittepa virkamiehiä, puoluepolitiikkoja tai am-mattiyhdistysmiehiä, olette ottaneet hallitusvastuun ja vastaatte siitä mitä maassa tapahtuu. Eduskunta on selkeästi sanonut, että leivän hintaa on alennettava, työttön^yttä vastaan on taisteltava, maan talouspolitiikkaa on muutettava. KANSANDEMOKRAATTIEN VOIMAN LISÄYS TAKAA SUUNNANMUUTOKSEN Tiedämme varmasti, että Neuvostoliitto'on valmis antamaan työläi-sillemine työtä ja ostamaan mitä erilaisimpia tuotteita Suomesta, kunhan vain vastaavasti lisätään myös tuontia. Sinnehän nyt kuitenkin katseet suunnataan, kun olisi saatava teollisuuslaina ja Saimaan kanava lopultakin kuljetuskuntoi-seen käyttöön. Rauhanomainen yhteistyö kansojen kesken tuottaa parhaat tulokset myös Suomelle. Saakoon sotilaallista varustautumista ja 30-lu-vun pakkokomentoa tavoitteleva taantumus kunnollisen läksytyksen tulevissa vaaleissa. Parhaan takeen antaa se, että työväen yhteisrintama ja kansanvaltaista kehitystä edustava kansandemokraattinen vaaliliitto perii tuntuvan voiton. Detroit. — Vaikka ÄytV^iiysval-l o i ^ sanotaan olevan varastoiska m^iinättöminä toistamiiUoonaa ' l i i an ksi^^',äuto9, Ameiica Motors Corporatitbhin presidentti George Romney sanoi täällä torstaina, iettä "autojen ostajain on hyvä pitää mielessä,^ ettei edessä ol^ autojen halpeneminen vaan'^ hintojen nousu" ^.'^^ • ^. ' ." Mr. Romney julkaisi tämän lausunnon arvosteiles>saan senaattori Paul Douglasin (D. Hl.). esitystä, että liittovaltio alentaisi autojen valmisteveroa Sillä ehdolla, jotta autotehtaat alentaisivat autojiensa hintoja. "Se on hyvää tarkoittava, mutta epäkäytännöllinen ehdotus" sanoi mr. Romney selittäen, että "senaattori Douglasin esitys, hidastuttaa kansakunnan palaamista täyteen ta-lousterveyteen..." Mr. Romneyn "syntipukkina" oli tietenkin työläisten "korkeat palkat" mukavasti unhoittaen osakkeenomistajien jättiläismäiset voitot. SITÄniDlilRim ' EI AUlTAlSt Aiti: "Näin kuinka mäitomies suuteli sinua tänä aamunia. Nora. T tä lähtien minä otan maidon tiran." Tyttö: "Ei se auta. Hän lupasi ettei hän koskaan suutele muita kuin minua." TUOljARI SUOSTUI Tuomari:.'.'Vuosi vankeutta ja 50 senttiä sakkoa?" ~~r . Vanki: "Eikö herra tuomari votsi vaihtaa tuomiota?" Tuoma>i: "Vallan hyvin. Viisikymmentä vuotta vankeutta ja dollari sakkoa?" LAPSET EIVÄT PELKÄÄ Kyllästynyt opettaja erosi ja sanoi: "Nykyajan kansakouluissa opettajat pelkäävät yliopettajia, yliopettajat koululautakuntia, koululautakunnat lasten vanhempia, vanhemmat lapsia Ja lapset eivät pelkää ketääii." Eri maiden SOS. puoltieHle Moskova. — Pravdassa julkaistiin viikko sitten perjantaina tekstit hiistä kirjeistä jotka Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea on lähettänyt Ranskan sosialistiselle puolueelle ja Tanskan sosialidemokraattiselle puolueelle jä joissa se kehoittaa näitä puolueita rauhan turvaamisen ja jännityksen lie-ventändusen puolesta yhtymään taisteluun suunniteltna Länsi-Saksan atomi- ja ohjusaseilla varustamista vastaan. iSamaa kysymystä koskettelevat kirjelmä^ sanotaan Pravdan perjantaisessa nu-nierossa toisa^Ola, on lähetetty myös itali&n sbsia^ii^tisdle puolueelle, iSiaksan' sii^älidem^kraä^ tiselle puolueelle, ispn-Britaäiiiän labour-pUolueelle, Norjan työ-väenpuoluAile,; Itöllaniiiii työni ' pubtueelle,; 'Bellan sosialistiselle dem. :n kirje KUITULEVYN HelsinkL — Tshekkoslovakia on lopettanut kuitulevyjen oston suomalaiselta viiden kuitulevytuotta-jan muodostamalta myyntikartellil-ta ja siirtänyt ostot muihin, maihin, kertoo Tshekkoslovakian kauppakamarin sanomalehtipalvelun lehti "Economic News Service" toukokuun numerossaan. Syynä on se, että viisi Suomen suurinta kuitulevyjen tuottajaa solmivat vuoden 1957 lopussa kartellisopimuksen I^o-rottaakseen hintoja myytäessä näitä tuotteita sosialistisiin maiihn. mainitsee lehti. Kun samat yhtiöt ovat Länsi Euroopan markkinoilta saatujen tietojen mukaan olleet halukkaita myymään länteen kuitulevyjä ilman kartellisopimusta, on Tshekkoslovakia katsonut tulleensa diskriminoiduksi ja lopettanut ostot. ViimeHsisolmitun kauppasopimuksen mUkaän on Suomesta 'viety Tshekkosldvakijuj puukUitulevyjä, emali- ja melamiinipäällysteisiä kovalevyjä sekä lastulevyjä. Canadalainen taiteilija • , sai ylistystä Cannesin filmifestivaalissa Cannes. Ranska. — Canadalainen tÄiteilija Richard .Williams sai hyvän arvostelun osakseen valmistamastaan The Little Island-filmistä —'jeka on ainoa pitkä piirustusfilmi mitä on valmistettu ilman suuremman filmiyhtiön apua. Filmi entettiin täällä Cannesin filmifestivaalissa sivunäytäntönä ja sitä pidettiin alallaan erikoisen hyvänä. Piirustusfilmejä ei palkita täällä pidettävissä filmifestivaaleissa. puolueelle ja Itävallan sosialistiselle puolueelle. Ranskan'sosialistipuolueelle läbc-. tetyssä kirjelmässä todetaan, että Länsi-Saksan aseellisten voimien varustaminen atomiaseilla merkitsisi huomattavaa kansainvälisen jännityksen kasvua. Kuten tunnettua, sanotaan kirjelmässä edelleen, on kaikkien maiden kansojen päättävällä toiminnalla jo aikaisemminkm murskattu hyökkääjien suunnitelmat. Näin tapahtui mm. Lähi- ja Keski-idässä 1957. Länsi-Saksan muuttaminen USAh aggressiivisten piirien hyökkäystu-kikohdaksi merkitsisi todellista vaaraa rauhalle ja uhkaa Euroopalle — ennen kaikkea Saksan liittotasavallan naapureille, sanotaan kirjel-iiiässä. Kirjelniässä, joka on lähetetty "tanskan sosialidemokraattiselle pirolueelle sanotaan mm., että yleinen h^ielipide NetAröstoliito^' on ' kunniioituksellä päUnut merkille Ta^nskan' sosdem-puolueen johtajan Hankenin päättävän ja kielteiis@n asenteen ohju^ukikohtieta perustamisen suhteen Tanskan alueelle. Vetoamme puolueeseenne, Tsms-kan suurimpaan hallituspuolueeseen, pyytäen teitä käyttSihään kaikkea mahdollista vaikutusvaltaanne Länsi-Saksan hallituksen tekemän varustelupäätöksen toimeenpanon Estämiseksi, kirjelmässä sanotaan edelleen. Olemme sitä mieltä, että olisi tällä hetkellä hyödyllistä edustajiem> me Vaihtaa mielipiteitä mahdollisista yhteisistä toimenpiteistä joilla taisteltaisiin atomisodan uhkaa Bun-deswehrin atomiaseistusta, atomi-asekokeiden jatkamista ja itse aseita ivastaan — sanotaan kirjelmässä, jossa'Vielä todetaan mm. että Iän-, sisaksalaiset kenraalit ja amiraalit yrittävät jo nyt saada komentoonsa Juutinmaan alueelle ja Itämeren salmiin sijoitetut tanskalaiset sotavoimat PÄIVÄN PÄKINÄ Terveisiä Soiniulasfa Allekirjoittaneella oli viikon vaihteessa miellyttävä tilaisuus vierailla Sointulassa. Nykyaikana, jolloin lentokone ei ole juuri nimensäkään arvoinen, ellei se kulje "ääntä ^ nopeammin", voidaan tällaisia pitkiäkin matkoja suorittaa nopeasti ja vaivattomasti. Mutta siihen l ^ y y vieläkin helpompia keinoja ja me suo^ttelem-mekin sitl^ kaikille niille "iistiläi-sille", jotka eivät ole sasmeet äikai-semmii) tilaisuutta vierailla Sointulassa. Ja parhain osa tästä ehdotuksesta on se. ettei koko lysti maksa muuta kuin dollarin! Tähän suureeii "alennushintaan" saatavissa oleva Sointulan "matka" on tietenkin tehtävä kirjaUisesti ja siinä on nyt käytettävissämme sikäläisen kansalaisemme Aili Anderso-ninr- englanninkielinen "History of Sointula", (kustantanut Broadway Printers Ltd), mikä on kirjoitettu ja julkaistu British Columbian 100- vuotisjuhlien vieton merkeissä. Kirjanen perustuu pääasiassa Matti Halmisen aikaisenuQin julkaistuun suomenkieliseen kirjaan Sointulavhistoriasta; Se on'erittäin mielenkiintoinen ja samalla ajankohtainen kirjanen. Vaikka kirjoittaja sanookin lyhyessä esipuheessaan itseään vain "asiaan kiinnostuneeksi amatööriksi" historian kirjoittajana, niin esimerkiksi Liekin ja Vapauden, lukijakunnalle hän on vanha ja saUialla pidetty tuttava. Liekkiin hän kirjoittaa, kuten tiedetään. Della nimimerkillä. Tämän "vanhan tuttavuuden" ja toisaalta "tuntemattomien" paikkojen aina Jierättämän kiintymyksen vuoksi ryhdyimme suurella mielenkiinnolla lukemaan Aili Andersonin englanninkielistä "esikoista", emmekä sulkenut kirjaa ennen kuin tuli takakansi vastaan. Lukemalla Aili Andersonin "Sointulan historian" sellainen muukalainenkin, kuin esimerkiksi allekirjoittanut, joka ei ole koskaan niillä main käynjrt, tuntee miltei enemmän sointulalaisia, kuin "omapaik-kaisia" ja vöi miltei sormellaan o-soittaa; minne ensimmäiset suomalaissiirtolaiset Sointulassa tulivat, mistä he tulivat ja inistä vaikutteista he löysivät tiensä juuri Sointu-laan, mitä Sointulassa hommataan ja minkälainen Sointula oli ennen, minkälainen nyt. Sointulan fustoria^ sellaisena kuin Aili Andersmi sen rehellisesti kertoen kuvaa, on monessa suhteessa paljon erilainen kuin Canadan suomalaisten historia yleensä. Saihan Sointula Matti Kurikan ' johdolla niin "korkeaisti" idealistisen perustan, etteivät siirtokunnan jalat ulottuneet maahan ennen kuin vasta monen monituisen epäonnistuman jälkeen. Mutta kaikesta huolimatta Sointulan historia liittyy, saumattomasti Canadan suomalaisten historiaan leensä. Aili Andersonin kirjoittama Sointulan historia osoittaa, että Sointulaan tulleet siirtolaiset olivat lähteneet kuten muutkin siirtolaisiksi tulleet nälkää ja valtiollista-sortoa pakoon Suomesta. Ja kun he joutuivat täällä työnantajapii-rien suurten mielivaltaisuuksien uhreiksi, mikä tahtoo olla siirtolaisten osana vielä nytkin, niin he panivat toivonsa siirtokuntaan.' jonka piti pitää itsensä puhtaana näistä kapitalismin "kukkasista". Mutta kuten muutkin Suomesta tulleet siirtolaiset, sointulalaiset panivat kaiken toiveensa rehelliseen työhön. Suurista vaikeuksista ja vastuksista huolimatta he tekivät kovasti työtä ja yhä edelleen työtä. Ja vaikka heidän ihannesiulolansa ei voinutkaan toteutua, niin juuri tä-mäU ja järjestötoiminnan a-vuUa he raivasivat nykyaikaisen ja vauraan yhdyskunnan mikä Sointula nyt »n.; , . • Tällaisen kuvan saa lukija yleispiirtein Aili Andersonin kirjasesta. Sellaisenaan sitä kannattaa lukea kaukana Spintulan kotiraiman ulkopuolellakin. Me emme tiedä, Jcuka tätä kirjasta välittää mutta ken haluaa sen saada itselleen, voi lähettää tilauksensa (ja $1.00 maksuksi) kirjan kirjoittajalle osoitteella Sointula, B. C. , * * • * Valitettavasti Aili Andersonin kirjanen ei ole käytettävissä tätä juttua kirjoitettaessa, sillä se jäi kotiin. Siksi on puhuttava eräistä a-sioist » aina epävarman ulkomuistin varassa. Aili Anderspn kertoo kirjasessaan, että vuosisatamme vaihteessa Soii)tulaan tulleista en-simmiäisistä uUdi^aivaajista on jä-lellä enää kymmenkunta henkilöä. Mutta nyt on saarella jo noin 5*70 asukasta, ja niin on tämä-nopeasti kasvava Sointula kehittynyt suomea puhuvasta yhdyskunnasta pääasiassa englantia puhuvaksi. Tämä on "vieraalle" mielenkiintoinen toteamus sen jälkeen kun joku "amerikkalais-kristittyjen" lehtinen (Christian Life) luettelee sointulalaisten muiden suurten syntien lisäksi vielä senkin, että he puhuvat vain Suomen kieltä! Sivumennen Scinoen, tämä on ensimmäinen kerta jolloin me olemme saaneet lukea mistään tekeleestä, että suomenkielen osaaminen ja käyttö on verrattavissa muihin synteihin ja paheisiin! Näyttää kuitenkin, että jos he-vossontaa kaivaa, niin siitäkin voi löytyä vielä jyvä. Niinpä esim. Aili Anderson selittää kirjasessaan, että kolme ensimmäistä vuotta Sointulan lapsille opetettiin vain Suomen kieltä — siellä kun ei ollut vanhempien ja lasten apuna nutään koulua. Tämän verran näyttää'siis Christian Lifen jutussa olleen perää — mutta Sointula kuuluu nyt olevan valtaosalta englanninkielinen, vaikka Christian Life sanoo vain "yhden" sielun osaavan siellä englantia. Muuten olisi toivottavaa, että sointulalaiset (ja muutkin canadan-suomalaiset) opettaisivat "toiseksi kieleksi" edelleen tätä kaunista äidinkieltämme. "Christian Life" ja sen kaltaiset jänkki-intoilijat voivat pitää - ;sitä "syntinä", mutta tosiasia kuitenkin lienee, että "Christian Lifen" herrat ja narrit eivät voi kirjoittaa KAHDELLA KIELEiLLÄ näj^l-miä, runoja ja artikkeleita, kuiten voi esimerkiksi John Andersoq:;:;^- naja Sointulassa — eikä liion l ^ o - riikkia, mihin pystyy Aili Ander|on sekä.Suomen että englanninkielellä. — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 15, 1958 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1958-05-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus580515 |
Description
Title | 1958-05-15-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, toukok. 15 p. — Thursday, May 15, 1958
ällAPAUS Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
^Editorial Office OS. 4-4285. Manager
% Suksi. BditCH- W. Sklond. liälling
address: Box ti), Sudbuxift Ontario,
^nfaii Of nuusn Canaalans. Es-tibUshed
Nov. 6. 1917. Authorized
M. .Momd dass kaU by the Post
OfdiBe Department, .Qttawa. Pub*
UdiiBd thrlce. w e ^ : Tuesdays.
t tNrsdays and Säturd&ys by Vapaus
PnbtlBhtag tibmpäny.Ltd^ at 100-102
pA et iBndbuiy, Oht^ Canada.
Advertlfiing rates upbn an;>Ucatlön.
Translation free of cUarge.
laiiAUSHINNAT:
Cianadassa: 1 vk. 1J60 6 kk. 9.15
$ kk. 2i5
YhdysvaUolssar 1 vk. 8.00 6 kk.'430
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4-75
H ohjelmapuhe ;
y_]l'Can&dari 24i. parlamentti aloitti ensimmäisen istuntokau- •
Jensa maanantaina, toukokuun 12 päivänä. . '
*• ' . ' V Varsinainen avajaistilaisuus, jota suosi kaunis ja aiiriri-
;4ii«bien' kevätpäivä, oli perinteellisiesti jiihiaya. A^aliisesti
' piiiHuen voidaan sanoa,' että miljoonat .canädalaisei "saivat;
^^'^^da tämän jiihlaseremonian näköradion välitykselläi yaik-
J ^ : näköradio €^^^ "värittömissä" kuvissaan välittää
: sitä loistoa, mikä parlamentin avajaisissa vie perinteellisesti
niin suurta o^aa. Kuten 'tavallista, parlamentin avajaisjuji-la^
n osallistui maamme asevoimia paraatiasuissa, RCMP:n
; miehiä ratsuineen ja värikkäine pukuin^een, parlamentin, se-
; naatin ja hallituksen jäsenet, sekä heidän rouvansa ja muut
; kutsuvieraat, kaikki iltapuvuissa,
• ^utta tavallisen kansan näkövinkkelistä katsottuna pää-
! huomio kiintjry sittenkin; kenraalikuvernööri Masseyn luke-
' maan hallituluen ohjelmapuheeseen, josta saadaan vihjeitä
siitä, mitä hallitus aikoo lähitulevien kuukausien' aikana teh-
; dä -r- tai tekemättä jättää.
Kuten yleisesti. odotettiin torypuolueen vaalilupausten
! perusteella, hallitukeen ohjelmapuheesta saadaan vihje, että
' Diefenbakcirin hallitus tulee esittämään nyt kokoontuneelle
: psMrlamentin istunnolle useita hyvin tärkeitä lakiehdotuksia.
; Osa näistä ehdotuksista on lämpimästi tervehdittäviä ja ne
i tulevat saamaan canadalaisten yleisen hjrväksymisen. '
Tällainen yleisesti hyväksyttävä lakiehdotus on esimer-
: klksi ehdotus hätätilatyöttömyysvakuutufcien maksuajan
r jatkamisesta kuudella viikolla toukokuun 15 päivästä!.iukien. !
f Tämä on .erittäin tärkeää tuhansien työttömi(?n kannalta kat-
! soen. Kyseenalaista vain on, onko kuuden viikon lisäaika
: riittävän pitkä? Nykyisellään ollen tuntuu siltä, että tätä hä-
, tätilatyöttömyysyakuutusta pitäisi maksaa niin kauan kuin
ihmisen täytyy olla työttömänä vastoin omaa tahtoaan. Joka
I tapauksessa hallituksen ohjelma on tässä suhteessa myönteinen
ja huomioi nyt vallitsevan työttömyystilanteen vakavuuden.
Myönteinen ja tervehdittävä kohta ohjelmapuheessa on
iriyös se, missä ilmaistaan, että hallitus aikoo vihdoin viimeinkin
esittää ehdotuksen oikeuksien laiksi. Nykyisenä ajankohtana,
jollon Canadassakin, kuten miltei kaikissa kapitalistimaissa,
on havaittavissa pöliittifeeii 'suvaitsema,^tomuuden lisääntymistä
ja poliisiVjaltiomi^toon tähtääviä - ^^hitysta (kuten
esim. parlamentin, jäsenten polii^Yi^lyojn^ä, poliisivierai-
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
tjista' Oikeuksien laiksi, joka takaisi' kangaläisyäpsufeien \
yksinään ole takeena kansalaisvapauksien säilymisestä, mut-'
ta mitä pahempi oiH^uksi^^ laki m^lläoi?, fitajvai^eämpi on
mielivaltaisesti,loiitota kansan oikeuksia.
tervehdittävä on myöstiedoituSf että; liittohallitus
ryhtyy toimenpiteisiin yhdessä maakuntahallitusten
kgnalsa Sou^^^ jokiprpjektiri töteutt^mJBeksi,
rätttatien rakentamiseksi Great Slave Lakelle, Canadan pohjoinen
kehittämiseksi ja asuinrakennustoimiiinäii tehosta-;
miseksi. Mutta niin tervehdittäviä kuin nämä toimenpiteet
ovatkin, ne eivät ilmeisestikään vastaa nykyhetken lamakauden
vaatimuksia. Suunnitelmat yleisten töiden aloittamiseksi
ja kehittämiseksi ovat ilmeisesti aivan liian suppeita.
Tässä mielessä pitäisi parlamentin jäseniltä vaatia kautta
maan huomattavasti suurempia suunnitelmia työllisyystilanteen
(mrantamiseksi.
Yleisesti on odotettu tuntuvaa verohuojennusta palkkatyöläisille,
farmareille ja muille vähävaraisille simä mielessä,
että voitaisiin korottaa kansanjoukkojen ostovoimaa ja siten
auttaa "ylijäämävarastojen" kulutusta. Ohjelmapuheessa ei
anneta edes vihjettä verojen alentamisesta. Tämä' saattaa
johtua siitä, että verokysymykset ratkaistaan tavallisesti bud-j^
ttflsysymyksen yhteydessä ja liittohallituksen budjetti esitetään
parlamentille vasta myöhemmin. Mutta vaikka näin
olisikin, alahuoneen jäsenille on tehtävä tiettäväksi, että tällaiset
vähävaraisen väestöosan verohuojennukset ovat sekä
tarpeellisia että mahdollisia.
^ Suorastaan tuomittavana on pidettävä kuitenkin liitto-
' hallituksen ns. "inflationvastaista" asennetta, mistä näkyy
• avoimesti Suuren Rahan ahneet kasvot. Ohjelmapuheessa
' lÄennään näillä tiimoilla "koko kansan" fraasin suojaan ja
: köh)stetaan, että kansan "tulisi pidättyä vaatimuksista, mitkä
; korottavat hintoja ja tuotantokustannuksia". Työnaritajapiirit
; ja Suuren Rahan sanomalehdet ovat jo tervehtineet tätä lau-f
suntoa ohjelmapuheen "tärkeimpänä kohtana" (Globe and
; Mail). T^mä siitä suuresta ristiriidasta huolimatta, että esim..
) samainen Globe and Mail kertoo yhdessä uutLstiedossaan
; hallituksen pyrkivän talouspulan lyömiseen "kulutuksen
j ayulla, jos mahdollista".
Miten voidaan kulutusta ^ nimenomaan yksilökansalais-
. ten kulutusta lisätä>elieivät yksilökansaläiset saa suurempia
• .ttftojr-V-"' ' . •
5 Tosiasia onkin, että hallituksen inflatiovastainen ohjel-
; mä "koko kansan hyväksi" on "puolueettomuutta" — Suuren
« Rahan hyväksi. Esitykset "pidättymisestä" sikäli, etteivät
i hinnat ja tuotantokustannukset kohoa, ovat naamioilSuja pu-
( heitä kansan elintason alentamiseksi. Näihin juttiuhin sisäl-
' tyy se kokonaan paikkansapitämätön väitös, että pjalkanko^
} 'rotukset ovat yksinomaan aiheuttaneet hintojen kohoami-
' sen — vaikka tosiasia on, että palkkamenot muodostavat
vain yhden ja suhteellisesti pienen osan suuryhtiöiden me-
! noista. Näihin puheisiin sisältyy se ajatus, että suuryhtiöiden
osakkeenomistajain pitäisi saada entistä suurempia voittoja,
; samalla kun työlästen ja farmarien pitäisi "yhteisen hyvän"
• nimissä tyytyä suhteellisesti vähempään ja suostua nälkä-
^ vypn kiristäniiseeni^
Olettaen, että kanga söostuisi tällaiseen yritykseen sanokaamme
vaikka kokeilutVtielessä, se ei kuitenkaan parantaisi,
; viJian pahentaisi nykyistä työttömyystilannetta. Nykyinen
' lam|il(ausi ei johdlu ^^^^ tulot
> övÄt?^an suOTet'~- kuten iiittohaUitjiilsen olijejbiiiaipuhees* .
^ ^ yUiiataUL Pulakauden syynä on se, että työtätekevien \
l . osuus kansallistuloista on liian pieni. Juuri kansanjoukkojen
•—-ostokyvyn heikkoudestaJoht^u, että tavarat jäävät mj^mät^ '
Ölivia Tolvanen, Toronto, täytti
keskiviikkona toukokuun 14 pnä
72 vuotta.
Hannes Suomala, Sudbury, tä:^-
tää torstaina, toukokuuii 15 pnä 60
vuotta.
Justina Ritari, Lockerby, OM,,
täyttöä s\innuntaina, toukbkuun 18
pnä 77 vuotta.
töpi Leskinen, Loiig Lake, bnt,
täytti lauiantaina, toukokuun 10 pnä
71 vuotta.
Yhdyinme sukulaisten - ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Kansanedustaja Hertta Kuusinen:
"RAHAT LOPPUIVATrTYÖ LOPPUI,
KAIKKI
Maataloiisedustajia:^
€aiiadas(a N-Iiittoon
Ottawa. — Neuvostoliiton maatalousministeriö
on äskettäin kutsunut
ryhmän canadalaisia maata-lousasiantuntijoita
vierailulle
Neuvostoliittoon.- Heidän vierai-
Iiujakseen mainitaan touko- ja ke-säkun.
Canadalaisten maatalous-asiain
tuntijain m>tka Neuvostoliittoon
on vastavierailu, sillä N .
L:n maataloosvaltunskonta vieraili
Canadassa viime elokuussa.
NeuvostoUitossa ollessaan jca-nadalaiset
maatalonsasiantantijat
vierailevat Neuvt^liiton maau-lousnäjrttelyssä
Moskovassa sekä
erinäisissä . maatalouslaitiriEsissa.
Koko matkansa ajan canadalaiset
ovat Neuvostoliiton maatalousministeriön
vieraina.
Hetetaki. — Täkäläisten työläisten
vaj[>puj|iälilassa puhui kansanedustaja.
Hertta Kuusiiien, Kaisaniemen
kentällä Suomen nykyisestä
taloudellisesta ^dinkotilästa mm.
seuraavaa;'^
Nykyisessä taloudellisessa ahdinkotilassa
ei ole ihine, että ihmiset
kysyvät: mihin ovat menneet ne sadat
miljardit, joita 3%sistään vien-titieölliäuus
on kuluneina vuosina
tuottanut? Mihin ovat menneet ne
sadat ihiljardit, joita kansa veroina
vuosittain maksaa?
Miksi katipat ovat tulvillaan' tavaroita,
mutta kansa ei pysty niitä
ostamaan?
Se on tulosta vuosien talouspolitiikasta,
jota valtapuolueet — lähinnä
maalaisliitto ja sosialidemokraatit
yhteistuumin kokoomuksen ja
ruotsalaisen ja suomalaisen k»isan-puolueen
ke^a — ovat harjoittaneet.
Kansan työllä hankitut varat on
käytetty suuromistajien taskujen
täyttämiseen, jotka ovat pohjattomat,
kuten ennen sanottiin papin
säkistä, ^nne ovat menneet luvatut
verohuojennukset Sinne ovat
menneet suurimmat "tukiaiset,".eikä
suinkaan maaseudun vähävaraisille.
Sinne ovat uponneet hintojen
nousua vs^avat palkkojenkorotuk-set.
Sinne menevät devalvaatiomil-jardlt,
joiden vuoksi hmnat. jatkuvasti,
kohoavat.. Sinne olivat men-
N-UitTO ON
SUOHEN
AUTTAMAAN
^Helsinki. — (K ,U) — Neuvostoliitto
auttaa mielellään Suomen työläisiä
ja koko Suomen kansaa sen
nykyisissä taloudellisissa vaikeuksissa,
totesivat Neuvostoliiton Kommunistisen
Puolueen keslniskomi-tean
edustajat äskettäin Neuvostoliitossa
vieraiHeille SKPn keskuskomitean
jäsenille. Edellytyksenä on
Vaih; että asiasta tehdään Suomen
viiralliSelta'taholta alöitci Mm. Voi-täi^
iiii lisätä Suoihen rautatiideh.ko-n^
l^oie>n^ työtä räkkäkuttamaUa ja
ftiM^auttairiaUa' neuvostoliittolaista
raitttatiekälustöä 'SUobtössa. Samoin
Voitai^iih äntää siiöina^sille raken-nu^
tyaäisille työtilaisuuksia ^Neu-vostoliitossa.
Karjataloustuotteiden
in^ ja neuvostoliittolaisteq
ncnaen^tuonmn- avuUa
olisif Ehdollista fhdp^taa' Su |
Tags
Comments
Post a Comment for 1958-05-15-02