Vapaus, February 16, 1957

              S iW 2 lauantaina, helnjik. 16 p. — Saturday, Feb 16,1957
VAPAUS l Telephone»: Btts. Office OS, 4-4264;
EdltoriaJ Office 08.4-4285. Manager
Z.Sttfc8L Edltor W. Ekhnd. MaiUng
addrots: Bdx 09. Sudbory, Ontario.
Org«n of rUmish Canadlans. < Es-taAiUhed
Kor.fi, 1917. Atitboilzed
M seeood d a » loall by tbe Ftast
Office DtvuUamt, Ottawa. Pob-
Ibtied thtice we^y< ToesdayB,
Ibotsifa}» axUi Sättinf^
PittUsblng Coatpsmy X t d . at 100-102
Ädvertlsittg rätcs upon applieatton.
Translation free of cbarge.
TBLAUSHINNAT:
7»nzdaaAi l«1c 7JOO fi Uc 3.75
3 kk. 225
Yhdysvalloissa: 1 «k. 8.0O 0 kk. 4;iO
luomessa: 1 'vk. 9.S0 6 kk. 4.79
SYNTYA4Är
PÄIVIÄ
SOSDEMIT
RAHOILLA
SyyTTÄVÄT LESKISTÄ PORVARIEN
KIIPEILEVÄKSI AFAARIMIEHiK^l
Budolf mitonen, Porrapine. Ont.,;
ayttäa maanantaina, helmikuun 18
pnä 70 vuotta.
- Yhdymme sukulaisten j a tuttavain
onnentoivotuksiin.
Kuun vaihteessa kokoontuvia jlimaäi^^
pttolmkokous peseae Jopun Ijkapyyldsta
7,1917 — Juhlavuosi vuosikerta
" • * *
i957 Aflitä muut sanovat
Bermudan kpnferemsi
m
l p
mii
MM
M-4
M l i ; ;
x^^^^ Harold Macmillan sanoi viimie
maanantaina alahuoneen istunnossa^ että hän ja Yhdysvaltain
|*residenttiEi maaliskuun 21
' 24 pna pidettäväksi suunniteltuun neuvonpitoon^
^Samalla kertaa ilmoitettiin, että neuvoteltuaan 4 päivää
] E ^ E i h o w e n n kanssa Macmillan keskustelee parina päivänä
niyös Canadan pääministeri St. Laurentin kanssa.
/. Tähän kaavaan liittyy vielä tiedoitus, että Ranskan pää-ft|
bfisteri Mollet vierailee presidentti Eisenhowerin luona
]Krashin|[tpnissa helmikuun 26 ja 27 pnä.
: * fej^ konferenssin tärkeyttä korostetaan tiedonan-hotiä,
että neuvonpitoon osallistuu myös Britannian ulkomi­nisteri
Lloyd ja Yhdysvaltain valtiosihteeri DuUes. Mikäli
tulevan konferenssin työjärjestyksestä, eli keskusteltavaksi
:tuleyista asioista qn puhe, niin ilmeistä on, että siellä vaihdeV
|äki mielipiteitä aina aseistariisumiskysymyksestäEisenh
«rin oppiin ja Suezin fiaskosta länsivaltojen liittosuhteisiin
" asti; Tosi että' lopullista työjärjestystä
pirole ehkä vielä hyvälksyttykään.
Eräi^ piif'eissä on tervehditty Bermudan konferenssia
päiti^nisteri: Macmi^ poliittisena voittona,, joka
^ 9 A t t a a johtaa länsivaltoja^ liittosuhteiden uudistamiseen ja
, enitiudestäan voimistuttamiseenkin.
Tämä sellaisenaan voi kuitenkin osoittautua harhakuvak­si
eli toiveajatteluksi. Totta tietenkin on, että Bermudan kon-leronssi
edustaa Britannian kannalta vissiä edistystä.» Tässä
yJitieydessä on muistettava, että samalla kun Yhdysvaltain
-presidentti ja hänen'henkilökohtaiset edustajansa olivat jat-
' kiivasti yhteyksissä sellaisten suuruuksien kanssa kuin
ibluang Kai'shek, Franco ja Syngman Rhee eräistä öljyku-,
hihgaistä puhumattakaan —^he kieltäytyivät kerta kaikkiaan
kesktistelemasta Britannian edellisen pääministerin, sir An­thony
Edenin kanssa. Yleisesti tunnettu "salaisuus" nimit­täin
on, että sir Anthony olisi halunnut Suezin sotaseikkailun
t jälkeen päästä presidentti Eisenhoiverin puheille, mutta tä­män
länsimaiden liittolaivan "kippari" oli siksi "loukkaantu­nut"
Suezille hänen tietämättään tehdystä Hyökkäyksestä, et-tä
hän kieltäytyi kerta kaikkiaan tapaamasta sir Anthonyä tai
lianen ufiHoministejiään. Eikä tässä kaikki, sillä tunnettu
io^asji^ myös on^ että Yhdysvaltain valtiosihteeri Dulles esit-
' i i jui^ ja Ranskalle selittämällä
elia jos hän olisi amerikkalainen sotilas, hän "tuntisi itsensä
paljon turvallisemmaksi^ Länsi-Idässä jos hänen oikealla puo­lellaan
ei olisi brittiläistä sotilasta eikä vasemmalla puolellaan
ranskalaista sotilasta! Toisin sanoen mr. Dulles antoi ym­märtää,
että Britannia ja Ranska aiotaan häätää lopullisesti
pois Lähi-Idän öljykaivoksilta, joiden isänniksi aiotaan nostaa
> Yhdysvaltain kruunaamattomat öljykuninkaat.
/ : , uTäta taustaa vs^teri katsottuna Bermudassa pidettäväksi
vc^utlhniteltii Macmillan^ edustaa Bri-jtannian'
hallituksen Jcannalta vissinlaista edistystä. Mutta
. «niitäkin huolimatta olisi käsittääksemme ehdottomasti har-
^^^^^^ länsivaltojen sotilasluon-
,toJl|ie|i liittosuhde palautuu nyt entiselleen.
• -Päinvastoin on paljon esimerkkejä siitä, että vaikka liit-
.tosiiäteisiin^ tulleita repeämiä yritetään ehkä paikkailla ja
>peifel]ä,'min entiselleen niitä ei enää saada. Mainittakoon joi-tiään
esimerkkejä; "Eisenho^erin opin" tarkoituksena qn saa-
:da' Lähi-Idän öljyalueet "perityksi" yhdysvaltalaisille öljyku-tUhk^
lle jo ennen Britannian ja Ranskan imperialismin lo­parista
kuolemaa. ' Britannian hallitus ei voi luonnollisesti-
>4taan katsoa suopein silmin tätä suunnitelmaa. Tämä siitäkin
iiuolimatta; vaikka j u l ^ kuinka imeliä
^austtmoj^ tahansa. '
l, Selvää myös on, että Britannian (ja Ranskan) talous ei
pitkää aikaa kestä sitä suurta sotavarustelumenoa, mitä Wa-
3 i^liihgton on niiltä tähän asti vaatinut ja tulee" epäilemättä
^elleen vaatimaan.
Ja ottaen huomioon sen. mita tapahtui ensin Koreassa ja
|itten Suezilla, liittolaisten suhteisiin on tullut piikki, jota on
miltei mahdoton kiskaista pois.
• t Sitäpaitsi näyttää siltä vaikka asiaa tutkittaisiin yksin-
4>m^an yhdysvaltalaisen Ed.-SuUivanin: korkeasti politisoidun
;^ perusteella •— että Yhdysvaltain hallitus on suo-
^^^^ uudeUeen arviointia ja on
: tullut (tai on tulossa) siihen lopputulokseen, että Britannia ja
^ n s k a ovat toi^rvoisessa', merkityksessä silloin kuin on
ja Japanista uusia ystäviä.
Tämänsuuntaiset seikat ilmenevät myös siitä kun esim.
k Britanniassa puhutaan nyt entistä useammin uudesta suun-
Jautimriisesta Euroopan mannejrmaätar^^ Kaiken tämän
perusteella voitaneenVennustaa-, että mitä l\yvänsä päätöksiä
ja suunnitelmia Bermudan konferenssissa tehdään, Yhdys-
" 'Valtain ja Britannian väliset suhteet eivät tule. '-palaamaan
Untiselleen". Päinvastoin ön odotettavissa että kiihtyvä kil-
^ tu-jevat
nostattamaan näiden maiden* välille yhä uusia kiistaky-
^myksiä.
JMYVNTf- JA TAVABAVEROT
' ^EKX~ÄtTOJES mSSAT
Vuonna 1955 Canadan autojen
omistajat maksoivat erinäisinä veroi­na/
pöyristyttävän $508.880,762, Tähän
lukeutuvat autoluvat. gasoliiniverot.
myyntlverot Ja tavataverot.
AutotehtaUIJat luonnollisesti halua- f), Bipiiikään juIkfsuude8sa'so(aa
Keskenään riitelevät soimnat
lyövät, fyrkisti toisiaan vartaan
Suomen sosialidemokraattisessa
puolueessa. Ja tällä hetkellä näyt­tää
sUtä, että riidat tulevat jatku­vasti
kiihtymääia. Leskisläinen
ryhmittymä on julkaissut propa-gandakirjasen
niiäeltä 'fJoriU-;
tää" ja jänestynyt aktiiviseksi
JouJkkloksi, jolla on samankaltai­nen
n'ini vt'Jo riittää- ly''. Se mno-tlostia
siis puolueen puolueessa
ja käy avointa taistelua puolueen
päälinjaa vastaan. Mutta päälinja
on myös rohkaistunut ja se käy
i ; dysmfeUä, Saviomia^^
I tdjia saa Diikaan InpaamaUa
r i i s e s t i kalkissa työväenjärjestöissä | le nopean ylennyksen vastuuna-j
a lehdistössä, annetaan yksityis-[laiseinpaanCja parempltnJol-kohtaiset
kenttätyöohjeet sitä var-1 «penj toimeen. ?KansanedustajiaL,
ten j a luetellaan ne "yleispoliittiset r saa mukaan-lupaamalla pailum
tavoitteet" j a objelmakysymykset,;
j o i l l a oppositio katsoo pääsevänsä 1
j^ksinvaltaan puolueessa. ' |
S^unnitielman mukaan ensimmäir i
'nen' 'vaihe kesti v. 1935 - lokakuun
vat vapautua myynti- Ja tavaravenns-ta
Jotta he voisivat lisätä Jo ennes­tään
paisuneita voittojaan.' 6e seikka
että Ford Ja General Motors kahmi­vat
noin $3 voittoa Jokaisen työläisen­sä
työtuntia kohden, osoittaa kuka on
parhaassa asemassa maksamaan ve­roja,
teiden rakentamiseksi Ja ketkä
helpoimmin voisivat saattaa autojen
hinnat keskinkertaisia tuloja nautti­vien
perheiden ulottuville.
Jos tavaraveroa vähennetään, niin
sallittakoon hallituksen taata, että s i ­ten
koitunut säästö siirrettäisiin ko­konaisuudessaan
kuluttajain hyödyk­si
Ja samalla summalla vähennettäi­siin
täitailijoiden suunnatonta voit­toa,
— Canadian - Tribune.
kisläisiä vastaan tavalla, joka an-
.(aa aavistaa, ettei sovintoa ole
helppo tehdä. Päälinjan lehden
TTK: n palstoilla todetaan jo ^
lehden viimeksi ilmestyneessä
numerossa että Leskisen Iin-*
Jan muonittajia j a rahoittajia o
vat jotkut ulkopuoliset porvarilli­set
piir.t. Syytös on melko anka­ra.
'
Mainittu päälinjan lehti T T K pal­jastaa
Leskisen laatineen oman val­lankaappaussuunnitelmansa,
josta
kappale on joutunut skogilaisten
käsiin. Lehti sanoo, että junttaus­ta
leskisläisten toimesta puolueen
hajoittamiseksi suoritetaan huolel-alkuun,
\ toinen , vuoden loppuun
( T U L : n a^ia), kolmas puolueäänes-tykseen,
i^eljäs jpiirikokouksiin j a ^
v i i ^ ylimääräiseen puoluekökouk-'
seen, joka. pidetään helmi maalis­kuun
vaihteessa,
. Porvarillisen järjestelmän tuhoa­va
mätäpaise, lahjomispolitiil^ka, on
hapettanut sosialidemokraattisen
puolueen, mikä käy i l m i T T K : n lau
tulevassa hallituksessa jne. Aina
on joofcossa niitä, jotka ovat val­miit,
yhteisen'' oppositioedon ni­messä
uhrautumaan, jotta saisi­vat
itselleen ' entistä paremman
aseman. On nuoria ihmisiä, jotka
haluavat edetä nopeasti. On toi­veissaan;
pettyneitä ja aikaisem­min
v epäonnistuneita.. Nyt on ii-:
latsnug; jos oppositio onnistun:
''puhaistnsäikelssaah''/ saada f j^
fcaisin.'menetetyt tilaisuudet.":
Kuri toinen puoli publueeste^^v^X^
kenties vastapuolikin) on suistunut
sunnostai^ jossa kuvataan leskisläis-j tuollaisten menettelytapojen tielle
ten menettelytapoja. Lehti sanoo: toista puolta vastaan, ei tilanne p i -
kein ole normaali vai kuinka? Suu
"Puoluesihteeri tuntee hyvin ; r i K i i n a , nykyistä 'edellinen, l u h s -
puoluekoneiston. Hän tietää että | tui tuollaisiin syihin, selitettiin K i i ­opposltio
tarvitsee jokaiseen pii­nan
- kansahvallankumduksen jäl-riin
yhdysmiehensä, samoin yh-dysmiehet
jokaiseen työväenjär­jestöön.
Tiiöllalsia junttatyönteki-joitä
saa rahalla ja lupauksilla.
Lupaamalla esim. kansanedustaja-vaaleissa
epäonnistuneille bepki-löillif
kaiken mabSOHisen tuen
seuraavalla kerralla 'vaaleissa voi
koota jo melkoisen määrän yh-
Canadaan siirtolaisuus
(Bnnätystasoon tänä vuonna
Canadan nyt j o 1« miljoonaa y l i t - j CLC;n taholta esitettiin^ että siir­tänyt
väkiluku kasvaa nopeammin; tolaisuus tulisi alistaa työministe-j
k u i n minkään muun '
maailmassa^
maan koko I riön hallinnan alaiseksi ja että pe i 1 |l||€pn flCflfllCI^Crl
rustettaisiin neuvoa-antava komi-! ••rr'?^''
tea työväestön, yhtiöiden, hallituk- f
sen ja soslaalihuoltojärjcstöjeri e-l
dustajista. \
C L C myös vaati, etta siirtolaisla­k
i a muutettaisiin siten, että poistet­taisiin
kalkki rotuun, väriin tai kan-perustuvat
: siirtoiai
Vuonna 1956, sanotaan liittoval­tion
tilastotoimiston raportissa,: Ca-nadassa
syntyi 450,000 lasta, synty-väisyyden
ollen 28.5 jokaista tuhat
ta asukasta kohden. Kuolevaisuus
o n 8,3 tuhatta kohden.
Sen lisäksi, j o s nykyinen suun- sallisuutcen
taus jatkuu, tänä vuonna tapahtuu suusesteet.
tapettin 5 ihmistä
sellainen uusien canadalaisten tul­viminen
tähän maahan, jonkalaista
ei ole nähty 44 vuoteen.
Ottawasta saapuneiden tietojen
mukaan tänä vuonna saapuu Cana­daan
y l i 200,000 siirtolaista, joista
noin puoli Brittein saarilta. Siitä
joukosta noin? 25,000 tulee olemaan
unkarilaisia, sanoo siirtolaisuusmi-nisteri
Pickersglll, joka kertoo, että
heitä on j o saapunut 10,000.
Suurin vaikeus näin valtavan siir-.
tolaisuudcn yhteydessä, on se, että
ei ole osoitettu siirtolaisuudelle mi­tään
suurempaa suosiota, sillä tal­visin
maassamme: vallitsee joukko­mittainen
työttömyys.:
Myös erästä tointa puolta pide­tään
yleisesti huonompana piirtee­nä
tämän siirtolaisuuden yhteydes­sä
j a se on se, että siirtolaisiin näh­den
on osoitettu diskriminatiota.
settu heidän edestään kokonaisuu
dessaan, < mutta kaikki muut jodtu-vat
maksamaan itse omalta kohdal­taan
J a joutuvat vielä lisäHsi apua
saamatta yrittämään järjestää uu­den
elämänsä alun tässä maassa.
Unkarilaisille taataan hallituksen
tai Punaisen Ristin apu vuodeksi
tänne saapumisensa jälkeen.
Siirtolaisuusministeri Pickersgil-l
i n ilmeinenkin diskriminatio ei-val-koihoisia
kohtaan, kuten äskettäin
libanonilaisen Christian George
Hannan jutun yhteydessä, o n u s e in
herättänyt työväen ja s i v i i l i o i k c MS
järjestöjen suuttumusta.
EI K U K K A S T E N PÄÄLLÄ
TANSSIMISTA «
Sitten luonnollisesti on vielä Ity-symys
maahan juuri' saapuneiden
{Siirtolaisten kohtaamista vaikeuk­sista,
jota kuvaa tshekkiläisen Otto
Cizekin kohtalo. Hän asuu nyt
Dundbsissa, Ont. vaimonsa ja kuu­den
lapsensa kanss:^ varsin pienissä
huoneissa, joihin hän pääsi vasta
sitten kun talonomistaja lupasi hy­väntahtoisesti
antaa hänelle apua
vähästäänkin.
Tämä 34 vuoden ikäinen huoncka-
J a l a p a , Meksiko. — R i i t a esikoispo­j
an nimestä johti ristiäistappeluun,
missä kuoli viisi ihmistä. Sen lisäk­s
i loukkaantui seitsemän muuta i h ­mistä..-
, '• '
Ayahualulvosta tänne k e s k i v i i k k o ­na
saapuneissa uutiatledolssa keiTOt-t
i i n , että Salvador Perez j a hänen
vaimonsa Rosa eivät päässeet y k s i ­mielisyyteen
poikansa nimestä, S a l v a ­dor
määritteli m i l l o i n lapsi kastetaan,
j a . kutsui tilaisuuteen k a k s i kunnnia.
Rosa n i m i t t i myös kaksi kummia,
j o t k a rupesivat kannattamaan Rosan
antamaa nimeä pojalle.
Seremonian yhteydessä tämä riita
puhkesi . i l m i t a p p e l u k s i . .Rosan kaJcsi
ystävää/:ja'Salvadorin kaksi ystävää
sekä S a l v a d o r i n veli menettivät t a p ­pelussa
henkensä.
j keen- amerikkalaiselta taholta.
I Useat sosdem.piirilehdet ovat
joutuneet "kurjaan Ulaan", tode­taan
TTKrssa, Ja ne 6 miljoonaa
markkaa, jotka ylimääräinen puo-';
luekokoiis: nielee, olisi lehden;
mielestä < ollut viisainta käyttää
lehtien kurja^u tilan parantami-sekSsi.
Myös organlsatio on surke­assa
tilassa'. Puolueella ei ole toi-'
miisijoltä, ja maaseutu ollaan
kokonaan menettämässä. 100,000
sosialidemokraattia maaseudulla
on unohdettu ja hylätty^ l^eski-nen
on^puolucen pääsihteeri mut­ta
nuo 100,000 eivät ole hänelle
minkään arvoisia, hän vaan junt-
.taa.,.- .• .
Tunnettu johtava ^ sosialidemok­raatti
Martta Salmela-Järvinen on
hänkin Littynyt Lesldsen vastusta­j
i i n , vaikka aikaisemmin sanoo o l ­leensa
Leskisen kannalla. Hän o li
halunnut Tanneria presidenttieh­dokkaaksi
ja äänestänyt hänen n i ­meämisensä
puolesta j a jopa hän
o!i kannattanut Leskistä puoluesih­teeriksi,
hän sanoo. 'Mutta nyt hän
on, huomannut, mitä Leslcinen tar­koittaa:
kiipeilyä ja vallan anastus­ta,,
josta puolue kärsii. Helsingin
piirissä on valta leskisläisillä, ja
seuraukset ^ ovat karvaita, toteaa
Martta Salmela-Järvinen. Lainaam­me
palasen hänen kiijoitulcsestaan:
"Ei.hyödytä tnitään vyöryteUä
esiin prosenttilukuja tai puhua l u -
mipjrrxstä, parasta vain nöyrästi
tunnustaa, että p i i r i n elimien köm­pelö,
etten sanoisi tökerö menette
' l y vaaleja valmisteltaessa o l i tähän
syynä. Valitsijoita e i saatu liikkeel-.
le äänestämään listoja, j o i h in kär
k i t i l o i l l e oli junttaamalla nostettu
henkilö, tä, jotka opposition ihietes-tä
piti siellä olla, mutta j o i t a . V a ­litsijat
eivät tunteneet. Vaalipro­pagandan
järjestäjiltä vaaditaan
sekä psykologista' silmää, että jär-
Jestelyvalppautta. Sitä heiltä nyt
puuttui."
Kumpi suunta voittaa, j a saa
sosdem. puolueen " mäaräysval-taansay
on tuntematon asia. JHitä
ratkaisun jälkeen tapahtuu? Ha­joaako
puolue? Vaikea sanoa.
Jos n i i n käy, kärsii sUtä työtäfe-keviefn
etu siinä, lapaukessa, että
toinen puoli puolueesta sen jäl­keen
läbtoe ; mitään häpeämättö-mään
yhteistyöhön äärimmäisen
taantumuksen kanssa. Sen se voi
tehdä sitten: k u n sisäinen puolue-taistelu
ei:sitä enää'sido. Sata
kertaa parempi työväenluokan
asiai'n kannalta tietysti olisi, että
sosialidemokraattinen puolue py­syisi
ehjänä j a kehittyisi jälleen
todelliseksi työtätekevien luokka
taistelupuolueeksi, jollainen se a-
' l u s s a olikTn. Se' merkitsisi voi­mien
suurta kokoamista j a sen
seuraukset olisivat laajat - ja tun­tuisivat
pian helpotuksina työläis­ten
pienviljelijäin ja "muiden
työstään elävien elämässä.
Mutta mitä esim, puolueen/ pää­l
i n j an edustajien lausuntoihin t u ­lee,
ei edes niistä voi huomata voi­mien
yhdistämisen tarvetta. Päälin­j
a hyölckää Leskisen linjaa vastaan
pääosaksi samanlaisin syin kuin
Leskisen linja päälinjaa vastaan:
hyvien leipäpaikkojen takia. Puolu­eesta
on tullut pelkkä väline, pelk­kä
keino, se on portti hyville päi­ville
johtajille, mutta työtätekevien
vaikeat elämänkysymykset unohde­taan
puolella niinkuin toisellakin.
JA
lilTÄlj
TJUUJi KEQTAA n S E .;
Englannin rannikolla päästi nu^^
konttoristi xlkkaan säily&etäitailijij |
hukkumasta. Tunnustukseksi
genpelastuisesta hän sai postiosoiti4.r|
sen kolmeBe djHlingille. .
Muutamaa päivää myöhemmij:;
konttoristi tapasi tehtailijan rano^ :^
la. heitti mereen j a huusi: ."TSJlä k a . ,
taa voitte pelastautua itse!" :
V Kaksi kalastajaa onki kitupiikjjjj:
ylös. * ' '
toi
tapaus Montes, 38:ii
tunnin aficana
Kun Rudolf Montesi,'WiIman isä,;
(Italiassa) liiki lehdestä uutisen ^
kuolleena tavatusta nuoresta nai-,'
sesta, hän ryntäsi ruumishuoneelle.
Siellä hän huudahti heti: "Olen';
aivan vat ma, ettei Wilma ole teh- \
nyt itsemurhaa: Hän, ei ollut'")
millään tavoin masentunut, eikä'
hänellä voinut olla mitään syytä.
itsemurhaan. Murhaaja! Mitä he.
ovat tehneet tyttöraukalleni!" ;^
Isällä Ofi joitakin epäilyksiä tiet-;
tyyn suuntaan, mutta hän ei ilmaise
niitä — tietyistä syistä, jotka my^
hemmin tulevat esiin. Hän käy
tutkimusten aikana mm. erään kor­kean
poliisimiehen puheilla^ joka
kehoittaa häntä perheen maineen
vuoksi tyytymään : ensimmäiseen
viralliseen: selvitykseen, jonka mu­kaan
Wilma Montesille sattui. on­nettomuus
j a \xsa hukkui ollessa^
ottamassa "jalkakylpyä" Ostian
rannalla, ....
Merkittävää tässä : yhteydessä
on, että kristillis-demokraattisen
puolueen v pää-äänenkannattaja
ensinnä kokonaan vaikenee Mon-i:
tesitapauksesta, mutta .sitten jo
ehnen poliisin antamaa selvitys­tä
"vahvistaa", että tyttö on tchr:
nyt itsemurhan. .
Unkarilaisten matkakulut on mak- lupuuseppä kertoi kuinka hän mat-kasi
Canadan rannasta rantaan et
sien työtä. Kun'*hän ei saanut am­mattinsa
työtä^ lupautui hän työs­kentelemään
vaikka missä työssä ja
niin ollen Joutui tupakkafarniille
yhdeksi sesongiksi.
Kun hän ei' löytänyt uutta työtä
ja kun hän e i saanut työttömyysva­kuutusta,
koska oli vapaaehtoisesti
Viime viikolla ilmoitettiin, että j jättänyt aikaisemman työnsä siksi,
y l i 1,000 viimeaikaista siirtolaista että se* sijaitsi noin 50 mailin etäi-o
l i "hävinnyt" — siinä mielessä, et- syydestä asuinpaikaltaan, hän päät­tä
he keskeyttivät heille matkara- ti saattaa kurjan asemansa julki
heiksi- annettujen lainojen maksa- r seen tietoon mainostempun kautta,
raisen. Heidän löytämiseksi on pai-{ Hän kertoi hamiltonilaiselle T V
raportterille, että hän on valmis
myymään kuusi lastaan, jotta häh:
Intiaanit väittävät
olevansa itse
suvereeninen kansa
B r a n t f o r d . — Six .Nations i n t i a a n it
täällä väittävät, että intiaaniasian
virastolla ei o l e mitään oikeutta Idel-täytyä
tunnustamasta heimolakien
mukaisesti solmittujen avioliittojen
l a i l l i s u u t t a .
Tapaus tuli julkisuuteen k " » 16
Hl:n yleisurheilijat Lojitpon kilpailuihin
Lontoo.'- -^Nteuvosidliiton r a t a - Ja
kenttäurheilijat tulevat elokuun 23
Ja 24 pnä Lontoossa pidettäviin u r ­heilukilpailuihin,
tiedoitti Britannian
Amatööriurheilulautakunta keskiviik­kona.
Neuvostourheilijat ovat luvanneet
maksaa omat matkakustannuksensa
Lontooseen korvatakseen siten britti­läiselle
uVhciluJärjestölIe sen talous-ivahingon,
- m i k ä aiheutui' rsiitä: k un
Neuvostoliiton urheilijat vetäytyivät
pois viime syyskuussa pidetyistä u r -
T i e i l u k i l p a i l u l s t a ,
Neuvostourheilijat kieltäytyivät v i i ­me
•syyskuussa kilpailemasta sen
vuoksi, kuten he selittivät k u n k i e -
konhelttajätär Nina Ponomarevaa
vastaan - n o s t e t t i in provokaatiosyyte
viiden h a l v a n h a t u n varicaudesti
Yhtä ja toista Suomen urheilusta
H e l s i n k i . — (SS) — A m e r i k k a l a i n e n ; koltukseensa komea • uusi uimahalli
m t u k a r i n h e i t o n M K - m i e s j a o l y m p i a ­v
o i t t a j a H a i CohnoUy ön p a r h a i l l a a n
tutustuttäm&ssa suomalaisia mörssä-reitä
irienestymisensä s a l a i s u i i k s i in ja
y l i 60 m. k a a r i i n . . . . P^inljoittemme
vuoden ikäinen leski. mrs. Leroy |'men3stys Melbournessa on a i h e u t t a -
kattu yksityisiä salapoliiseja,
C L C HUOLISSAAN
mm .
Kehno esitys
, Toista viikkoa sitten ilmoitettiin Torontosta, että Onta­rion
maakuntapoliisien maantieliikennettä valvovat patrullit
alennetaan salaisen ilmiantajan asemaan.
i ,j , Mzunitun uutistiedon perusteella on tarkoitus panna sivii-
,';> Ifpvtkuisia maakuntapoliiseja patrulliin autoilla, joissa ei ole
. r > nutaan merkkiä siitä, että ne ovat poliisiautoja. Autoilijain
öli.turha vaivata silmiään siitä, onko poliisiautoa lähettyvillä
^„eikQ ole, julisti eräs torontolainen päivälehti ensilenunen
i^^l . l)UI*ma&sa tästä ehdotuksesta kirjoittaessaan.
| - , ' ; ^ Tätä poliisivoimien "naamiointia" on puolusteltu väitök-
' ,^ellä;'että siten saadaan sakotetuksi entistä enemmän'liian no-f^'-:';^
pe^ti ajfiyia autoilijoita. Toisin sanoen, täten muodostettai-
" ^^^n\ tilanne, missä maakuntapoliiseille voidaaa määritellä
Työväenliikkeen huolestuneisuut­ta
siirtolaisten tulvaan nähden k u ­vataan
CLC;n viime kuussa halli­tukselle
annetussa esityksessä,
C L C : n taholla ollaan sitä mieltä,
että siirtolaisuus tulisi tapahtua pa
remmin suunnitellusti.
LiiUohallltukseUe tehdyssä esi-tyfcsessä
sanotaan: "Canadaan so­pisi
paljon suurempi väkiluku,
mutta siten tehdessä tulisi pitää
jatkuvasti ja tarkasti mielessä
työllisyystilanne Ja asuinmahdol­lisuudet."
lij^Vv siitä, kuinka monta sakkolappua heidän tä3rtyy päi-
«if.i»'yittaini ja viikottain antaa Iliiiiik eimesäädöksiä rikkSlTin^ aju*
ko autoilijain kontrolloiminen
Ja kasvatus liikennesäädösten
noudattamisen suhteen? •
Tavallisen kansan mielestä
sakkolappujen antaminen on
toissijainen kysymys; Se on
•'välttämätön paha", jota on
käytettävä keinona liikenne-säädösten
rikkojain kasvatta­misessa.
Jos poliisit pannaan
s i v i i lipukuisina autoilijoita
vaanimaan, se alentaa maakun­tapoliisien
arvovaltaa autoili­jain
silmissä ja mitätöi kaiken
sen "hyvän'* mitä sakkolappu­jen
lisäämisen avulla muka py­ritään
saamaan.
Kaikki ajattelevat ihmiset
kannattavat liikennesäädösten
valvomista — mutta vain ani-
,harvat voivat hyväksyä sen, et­tä
tähän pjTittäisiin maakunta^
poliisien arvovallan madalta-miseit
ja sakkolappujen jaka­misen
lisäämisen hitmalla.
saisi kylliksi rahaa päästäkseen la
kaisin Saksaan. (Hän lähti Tsliek-koslovakiasta
v. 1948 tyytymattö^
mänä siihen miten siellä asioita hoi­dettiin,
vaikka hän kertoi, että hän
oli siellä jatkuvasti työssä, sai hy­vää
palkkaa*ja riittävästi ruokaa.)
H E H A L U A V A T L I H A K S IA
Juttu pääsi sanomalehtien etusi­vuille
eikä kestänyt kauan ennen­kuin
Cizek sai työn. Mutta dunda-silaiset
eivät suuresti pidä hänen
toimenpiteestään.
Nyt hän on tyytyväinen — mut­t
a kuukauden lopussa hänen on et­sittävä
itselleen uusi k o t i ; joka kuu­den
lapsen perheelle ei ole helppoa.'
Cizek kertoo siirtovirkailijain sa­noneen
hänelle meren takana, että
Canadassa on paljon työtä; erikoi
sestikin ruumiillisen työn i e k i j ^ -
le. Hän kertoi että hänelle sanötv
t i i n , jotta eanadalaiset eivät tee kp^
vasti työtä ja että hänellä olisi pal­j
on mahdollisuuksia. Oltuaan Cana
dassa kahdeksan vuotia hän on e r i '
mieltä asiassa.
Smoke s a i tietää, että O n t a r i o n a v i o ­l
i i t t o l a i n perusteella ei tunnusteta
hänen y i l m e . kesäkuussa' heimolakien
perusteella solmittua avioliittoa. T ä ­t
en hänen pieni lapsensa o n a v l o t l o -
muudessa syntynyt eikä äidille voida
antaa valtion äitlysapua, <
I n t i a a n i a s i a l n vhraston päätös o li
t e h t y . v i i m e heinäkuun 1 päivänä v o i ­maan
astuneen I n t i a a n i l a i n muutok­sen
perusteella. Mrs. Smoke meni
n a i m i s i i n kesäkuun päivänä.
>Six N a t i o n Intiaanit väittävät, että
nut v a l t a v a n kysynnän niskanvääntä-jistämme
ulkomaille .heillä o n v a l i t ­tavanaan
U S A ; Etelä-Af r i k k a . Neu­vostoliitto,
T u r k k i . I t a l i a . B u l g a r i a ym
pohjoismaista puhumattakaan! , . .
Ruotsi v o i t t i Suomen käsipallonm^a-ottelussa
22 — 20,
A n t t i Hjrvärinen, mäenlaskun k u l -
tapoika viime talvjolympialälslssa; ä ä ­nestettiin
Suomen parhaaksi u r h e i l i ­jaksi
vuonna 1956. Toiseksi arvostivat
y l i ' 5 0 urheilutoimitsijaa Kyösti L e h ­tosen;
3) Veikko H a k u l l n e i * 4) V o i t to
Metsänistutustöitä
Romaniassa
Romaniassa y l i t e t t i i n viime vuonna
metsänistutussuunnitelma 8,000 heh­t
a a r i l l a . Paljon o n istutettu metsää
Bacaun, C l u j n , Sucavan, Pitesten j ä
Hunedoarin alueella. Maan p u u t a i -
mistolssa kasvatettiin viime vuonna
y l i 300 miljoonaa erilaista puutainta
j a pensasistukasta. . ^'
V i i m e k s i kuluneen 7 vuoden aikiina
Romaniassa on i s t u t e t tu metsää 60O,
000 hehtaaria.
- ^ J a p a n i n laivatelakollle annettiin
.V. 1955 tilaukset 150 laivasta,
v
he eivät o l e - v e l v o l l i s l a olemaan k u u - j H e l l s t en (edellisen vuoden paras), 5)
l i a i s i a sellaiselle laille j a että he m u o - | R a u n o <Mäklnen. 6) P e n t t i Linnosvuot
dostavat suvereenisen kansan. f . . . Tampereella on vihitty ta r -
. . , Eeles Landström. Euroopan ennä-tysmies
selväshj-pyssä. siirtyy pysy­västi
v a l t o i h i n h e t i armeijasta vapau­duttuaan
jä" kansalaisuuspaperit ovat
j o "vetämässä" lähetystössä.
L o p u k s i : kuinka pitkälti-sinä l u k i ja
olet hiihtänyt tänä talvena? Suomen
tasavallan presidentti U r h o KeQckonen
h^iihti äsken 200 k m Miehikkälästä S a ­vonlinnaani
m u t t a hänellä o l i k i n m u ­kanaan
henkilökohtaisena: v a l m e n t a ­j
a n a maailmanmestari. H e i k k i Hasu,
^ Tukholma. — Täällä tiedoitettiin
keskiviikkona, että pelastustyöläi-set
ovat löytäneet kuuden lumivyö-rymässä
surmansa saaneiden ruu­miit
östersundin vuoristosta Ruot­sin
keskiosasta.
Kaikkiaan Joutui lumivyöryn alle
: Rooman poliisipäällikkö Politö
antaa lähimmälle miehelleen, liik­kuvan
c&aston päällikölle, tehtä­väksi
suorittaa tutkimuksia, : Sa-
, manaikaisesti saapuu Wilma Monte-sin
sulhanen Angelo Guiliani (am­matiltaan-
poliisi), Roomaan suorit­taakseen
omia tutkimuksiaan sa­noen
hänellä olevan omat epäilyk­sensä
asioiden striiteen . . .
Sen talon porttivahti, jossa Mon-tesin
perlie asuu, nmoitiaa."" että tyt­tö
o l i lähtenyt talosta huhtikuun 9
pnä n, klo 17.10. Hänen ruumiinsa
oli löydetty huhtikuun 11 pnä klo
7,20' j a : ensimmäinen lääkärintutki­mus
oH osoittanut,^ että tyttö ei voi­nut
silloin olla kuolleena enempää
10 tuntia. Missä Wilma siis o l i ol­lut?
Tässä onkin. 38 tunnin tyhjiö.,;
: Wilma Montesi oli 4 i y v i n sievä
l^ttö: Perhe ja suku on tei*vetta
ja kaikki elivät normaalia elämää.
Kun sulhanen oli matkustanut pois,
kirjoitteli Wilma hänelle ahkerasti:
Perheen mieleen muistuu kuiten­k
i n eräs asia: Noin kuukausi- taka­perin
o l i W i l m a ruvennut käymään .
ulkona. Hän lähti joka- ilta» eikä
kukaan tiennyt mihin j a kenen-luokse.
Seuraavassa - artikkelissa: Poliisi
tekee kaikkensa, mutta asiaa ei
saada painettua unhoon.
nrs
Cali
nelj
oUl
01
m
m
T<
pa
te
•tei
Us
Ri
ta,
"t:
de
191
mi
• 1
siii
sei
pa
ka
ja
sia
1
joi
ter
de(
m
vai
on I
Sai
toisei
icaan,
ryhty
tooh
kerta;
viisir
Sah
asunt
remm
väen
vuode
Moskovassa oleva
USA:n lähettiläs
kotimaahansa
. Washington. ^ Täällä oleva Yh­dysvaltain
lähettiläs Charles Bohlen
matkustaa kuluvan kuukauden aika­pa
Washihgtoniin, tiedoitettiin tääl­lä
tiistaina, -
Bohlen tulee neuvottelemaan val-
19 henkilöä, mutta 13 onnistui pe- tiosihteeri Dullesin kanssa J a . viipyy
lastaa itsensä lumesta. Yhdysvalloissa 10 päivän ajan.
A i n a k i n näin kertovat Suomesta
sodan jälkeen tulleet maanmiehem^
k i r j o i t t i esim. Ranskan miehityksen
aikana iiittolaispoikiemme J a ehkä
Demokraattiset saappaat ja hanhenmarssi
- Aina valpas uutistoimisto A P , jo-1 Ien. että ne ovat 'demokraattisia
k<t^näkee,'.t03in vain oikealla silmäl-1 saappaita' sillä ne on valmistettu
läänr: Ja, j o l l a on kokonaan . kuuro <; pehmeästä nahasta Ja varustettu
V9^en. kprva^ kertoo meille tavaili- kumikannoilla.
sille kuolevaisille > .Bonnista, Länsi?
Saksasta viime tiistaina lähettämäs­sään,
- .jorinassa; 1 että Länsi-Sak^
armeijalla on nyt "demokraattiset
isapppaaC!
Mainitun tarinan mukaan Länsi-1 litarisinin olemuksessa!
j a k s a n sotaministeri Straus o l i mai-1 Jostakin syystä pikkupiru kuis-nittuna:
päivänä'tuonut:sanomaIeh-r kanttaa kuitenkin olan takaa kor-tlmiesten
tiedoitustilaisuuteen näh­täväksi
parin uudelleen elvytetyn
Saksan militarismin "demokraattisia
scappaita".
Sotaministerit yleensä, j a varsin-tuneet
katselemaan. Tällaisen ku^
r a n ahtavat kuvat j a elokuvat; joita
olemme natsiarmeijasta nähneet
Siis pikkupiru bh epäilemättä oi­keassa.;
;!„•:.:..;•:'••- ^'^..^ [-^.
Täten ösoittautuiirettä/^^^
kraättiset; saappaat" a
hyvin kyseeinalaisen vakuutuksen
siltä/et^ Saksan m
ka •?aemökratisbituhut"^ E^^
ihme,: vaikka sotaministeriä hymyi-
• l y t t i i A - - : ^ ^ y ; ^ " - v - V ;^
-V, •:;•••:•;,,: } - ^ ' ' * : ' [ -/^ ]:••
Nyt kun Saksan militaristien^
mentamat; sotamiehet, saavat vetää
jaUcaansa "demolq-aattiset^ ^^^^^
paat^' voimme hengemme silinUIä
yaamme, että sotaministeri Strausil- nähdä mitä tapahtuu saksalaiselle
l a o l i todella hymyilyn aihetta: 'hanhenhaarssille'
Kuten arvata saattaa, pikkupiru Selvää ön, että "demokraattisilla
tietää varsin hyvin mitä natsienkin | saappailla" suoritettava "hanhen-armeijassa
tapahtui. Hän sanoo, marssi": kuvaa nyt todellbuudessa
että natsisotilailla o l i tavalliset ras-l "demokraattista hanhenmarssia" —
me, jotka ovat näitä "aseveljiä" jou- tyttöjenkin kuolemantuomioita ja
'Niiden pohjia ei raudoiteta e i ­kä
niiden avulla käy kantojen kolis­taminen",
sanoi tämä huumorinta­juinen
sotaministeri.
Suuri on ^ siis muutos Saksan mi-huumorintajunsa
kokonaan menet­täneitä
j a häpynsä syöneitä ihmis-muumioita.
k i n Saksan junkkerien palveläkses-sa
olevat seUaiset ovat tavaUisesti vanahkasaäppaat, mikäli hän ei ilta- j j a niinmuodoin e i ole mitäänpahaa
. lomalle menoa varten ollut hankki- i vaikka Eurooppaan N A T O n käytet
nut omia "jatsareita". j tavaksi lähetetyt canadjilaisetkin
Mutta nutä suurempi oli natsi, «sotilaat Joutuisivat harjoittelemaan
Mutta tämä Straus on ilmeisesti sitä korkeammaksi kihoksi hän ko- \ muun ohella myös^'hanhenmarssia"
poikkeus, sillä mainitusta uutistle-i hosi H i t l e r i n Kolmannessa valtakun-> Uskomatontako? - '
dosta näkyy, että hän ymmärtää tnassa — j a korkeimmilla k i h o i l l a e l i 1 Kuten muistettaneen, NATÖm
suumafseilla ei ollut enää rasva-1 Keski-Euroopan sotajoukkojen y l i -
n^hkasaappaita. Heillä oU sodan^ r päälliköksi nimitettiin äskettäin
B n aikana — puhumattakaan nyt | HiUeriä u s k o l l j s ^U palvellut ken-r
auJianaikaisfesta salönkilelionah; räaliluntnSntti
hymyillä aihakin '.hirtehishuumoril-le.
Kas näin siinä kerrotaan: *>: :
. Ensi silmäykseltä ne <Vde-mokraatUset
saappaat" --^ K:) näyt­tivät
vanhanaikaisilta natsi-saap-pcilta,
mutta Straus s e U t t r J ^^
ta salonkilMjonan; raaliluutuMitti Hans Speidel
oloista — 'tpehmeästä nahasta" vai- Kenraali Speidel ön se mies joka
mistetut kiiltonahkasaa ?PP«?3*-., il^tlerin esikuntapäälUkkönä alle-lähetti
"johtajalle'' viralliset rapor­tit
Ranskan patrioottien telottami-sesta.
Kenraali Speidel on yksi niistä
miehistä, joita sodanaikainen liitto­laisemme
Neuvostoliitto syytti siitä,
että hän oli murhannut miehiä, nai­sia
j a lapsiakin Voronezhin rinta­ma-
alueella. " . <• -
" Selvää on että tämä paatiinut-nat'"
sikenraali:ei ole vielä-J^oinut.mitään-todellista
parannusta tai kääntymys-;
tä tehdä. Mikään mahdottomuus eiV
siis ole 'sekään aos;hän' vaatisi: nyt
komennukseensa saamat eanadalai­set
j a muut NATOrjpukot harjoitte­lemaan
j a esittämään >'demokraat-.
tista hanhenmarssia", sillä se kävisi
hyvin laatuun "demokraattisia saap­paita"
pitävien saksalaisten rinnalla.
Vaikka; meillä on omat mielipuor
liset ajatukset hanhenmarssin tär­keydestä
j a tarpeellisuudesta sota­voimien
'kouluttamisessa, niin me:
kieltäydymme: julkilausumasta sitä-:
Mutta pikkupiru kuiskuttaa olan ta- .
kaa, että "kuka tietää, vaikka han-.
henmarssin harjoituttaminen olisi;
auttanut kenraali Speideliä henki-i
riepunsa pelastamisessa siinä suu-v
ressa paossa, niiibin hän Moskovan f
edustalla sai suuren johtajansa ar?.5
mosta -osallistua toisen m a a i l m a n ^ i
dan aikana.". ' ' *
Mene j a tiedä. —Känsäkoura.
hv
nu
E3
K
F-