Vapaus, June 13, 1973

              •' . " f- t .
Si'vu 2 . Keskiviiihko, 'kesäk. 13 p.^— Wed^ June 13, 1973
VAPAUS INDEPENPENf LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
( L I B E R T Y ) ' ' Established Nov. 6. 1917
Edltor: W. EKLUND ManAger: V.KENTALA
Telephone: Office and Editorial 674-4264
Published once veefcly: AVednesdays by Vapans Pobiishing Co. Limited,
102 E lm St. West, Sudbury. Ontario, Canada.
Mallinr address: Box 69. P3E 4N3
Adverti^g rates opon apiriication, translation free of charge.
Second Class Mail registration Number 1076
M e m b t T ot t ht CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. Sll.OO, 6 kk. $5.75
1 vk. S11.50, 6kk. $6.25
Diefenbakerin varjonyi^kkeilystä
Silmät pyörien ulkona päästä^ ääni väristen j a leuka täristen
John Diefenbaker vetosi viikko sitten maanantaina toisiin. kon­servatiivipuoluetta
edustaviin alahuoneen jäseniin j a kehoitti hei­la
kääntämään selkänsä puoluejohtaja Robert Stanfieldille ja ää­nestämään
liberaalipuolueen vähemmistöhallituksen ns. kielilaki-ehdotusta
(Official Language Act) vastaan. Kuten tavallista,
mr. Diefenbaker puolusteli äärioikeistolaista asennetta, kansalli­suuskysymyksessä
sillä, että hän haluaa pitää Canadan "yhtenäi­senä"
niin että " k a i k k i i n rotuihin" kuuluvat pysyvät "tasa-arvoi-
••••sina"..-'
Mutta minkälaista on mr. Diefenbakerin ihailema nyt v a l ­litseva
"tasa-arvoisuus" käytännössä ? Ottakaamme käsiteltäväksi
esimerkiksi asuntokysymys. Vielä joitakin vuosia sitten canadalai-silla
oli aihetta ylpeillen sanoa, että me olemme kotienomistajain
maan asukkaita. N y t ovat asiat suuresti muuttuneet ja tilanne
Quebecissa on paljon pahempi kuin esim. Ontariossa. .
Montrealin asukkaista on 75—^80 prosenttia vuokralaisia;
—Suur-Montrealissa-tämä -luku on 67%^ .^Toisin sanoen 'Montrealin
afäukkaista on prosentuaalisesti enemmän vuokralaisia kuin mis­sään
muussa Canadan kaupungissa. Esim. Toronton tilastot ovat
melko tarkasti päinvastaisia.
Koko Quebecin maakunnan väestöstä on 63 prosenttia vuokra­laisia,
ollen tämä: korkeampi prosenttimäärä kuin muualla Cana­dassa,
sillä muiden maakuntien vuokralaisraäärä on siinä 30.pro­sentin
paikkeilla.
•Esimerkkejä voitaisiin jatkaa. Tällainen "tasapuolisuus" ei
vetele! Jos ranskalaisen Canadan oikeutettuja vaatimuksia ei oteta
huomioon, niin tämän maan yhtenäisyyttä ei voida säilyttää sen
paremmin liberaalien virallisella kielilailla kuin mr. Diefenbakerin
läpinäkyvällä "tasapuolisuudellakaan".
Kerätäänkö avustuskolehti
Torontolainen aamulehti tiesi keskiviikoisen numeronsa etu­sivulla
julistaa neljän palstan levyisellä otsikolla, että ruokatavara-^
kaupan korkeasti monopolisoituneella alalla jatkuu muka " h i i i t a -
sota edelleen, aiheuttaen menetyksiä", kuten kerrottiin erään suu­ran
ketjukaupan canadalaisen päämiehen kertoneen.
Totta tietenkin on, että syötyään pienet, keskisuuret j a muut
yksityiskaupat ruokatavara-alalta miltei • tyyten, suuret monopoli­yhtiöt
tulevat kaikin mahdollisin keinoin vaikeuttamaan k i l p a i l i ­joitaan.'
Tilaisuuden tullen suuremmat monopolit voivat hävittää
j a syödä heikompia kilpailijoitaan. ^ ^
K i l p a i l u a siis on monopolisoituneella ruokatavarakaupan alal­lakin.
Mutta todellista sotaa kilpaili jäin pois raivaamiseksi käy­dään
suuryhtiöiden toimesta vielä toimivien pienempien yrittä­j
i en raivaamiseksi pois tieltä.
Edellämainitun iiutistiedon mukaan Great Atlantic and Pacific
Co. of Canada L t d . i n (A & P ) presidentti F. C. Kennedy Toron­t
o s t a oli -ruokahintoja tutkivan parlamenttikomitean kokouksessa
v i i k k o . sitten tiistaina vaikeroinut "yhtiön menetyksistä viimeksi-kuluneina"
vuosina.
Mutta hän " e n n u s t i " samalla että tilanne tulee voittojen kan­nalta
paranemaan, j a yhtenä syynä siihen hän mainitsi "uusien.;
kauppojen, avaamisen. Ontariossa j a Quebecissa". Toisin sanoen
"kauppasodan! vuoksi tulee menetyksiä", mutta kun yhtiö avaa
lisää kauppoja, niin siitä ei tulekaan lisää menetyksiä vaan keino;
voittojen lisäämiseksi!
Mr. Kennedy sanoi A & P yhtiön pyrkivän voittojen hankin­nassa
"kohtuullisuuteen" eikä siis enimmäisvoittojen tavoitteluun.
J a tämä "kohtuullinen" voittojen määrä on 7—10 prosenttia pää­omasijoituksesta
sen jälkeen kun verot on maksettu. K u n yhtiön
voitot olivat " v a i n " 6:25 prosenttia vuoden 1970 sijoituksista ja
8.86 prosenttia v. 1962, n i i n tätä kuvataan jo peräti "hintasodan" .
aiheuttSLmaksi menetykseksi? E i ole ihme vaikka näissä olosuh­teissa
uusien kauppojen avaaminen tarkoittaa voittojen lisäärity-ihistä.
Yhtiön kokonaismyynnit olivat $250. milj. v. 1970; $236.5
m i l j . 1971 j a $295.7 milj. 1972 Kun mr. Kennedyn selostuksen
mukaan voittomarginaali on yksi sentti dollarin suuruisesta mysm-niöta,
niin tämä tarkoittaa, että yhtiö kahmii kaikkein huonbira-panakin
vuonna miljoonavoittoja. :
y Sivumennen sanoen parlamentin hintakysymyksiä tutkivalle
komitealle sehtettiin, että Great Atlantic and Pacific Co. of Canada
Ltd. ott yksi viidestä Ontariossa ja Quebecissa vähittäisalallalii-kennöivSstä
yhtiöstä. Sen omistaa kokonaan Great Atlantic and
Pacific Tea. Co. Ltd. of Toronto, minkä taas omistaa kokonaan
Great Atlantic and Pacific Tea Co. Inc, of N ew York.
-if Mr.; Kennedy i:pUilmeiMrti niin ettei hän halunnut
i,^.' 'aa|aa y^lts^^köhtälsempia tietoja! siitä kuinka monta miljoonaa
dw1fltia'^*lf "^f^*^* ''^"H^kiii tamft monikanfiftllinen, yhdysvaltalaifltgn
tpliaijPttfrtf!^ Om^'^*:!*!!'!*» yhti» ^canadalaiaten ruokatarpeista! Me
^ V c t a f i P ^ ^ te^dS^uitenkin johtopäätöksemme,
' - ^ ^ t ^ ^ päämies, eli pu-la
Garfield Weston oli hieman avomielisempi tiedolttaes-yhtiön
osakkeenomistajille varatusta
,C[,, ,j:^,SIVuiBenue& eanoen ,We«tonin perheellä on lähes 6,000,000
Ltdltt'osakenttä eli 54. prosenttia kaikista osakkeista
''0i^'^f3iiä^!Wie^ pu<jlestaan kymmenkunta yhtiöä
tohlm Giroceterias ketjuliikkeeh.
|;|^,|§lffiftt^7btl8ko^^ G. E . Creber tiedoitti
^''^(•flt^^itii^n osakevöltön id-pr^senttisi^ ,noususta ja ulkona ole-
/>f%«ä'^!;f||pi^^en^^^ 54 proenenttia tästä voiton noususta me-
" C l ' / " * ! ^
Brezhnevin vierailu USArhaii
JÄRJESTELMIEN KILPAILU SAATAVA
RAUHANOMAISIIN UOMIIN
Moskova. — Kukaan ei odota, että Neuvostoliiton ja; Yhdysval­tain
suhteiden normalisointi ja vielä laajempien sopimusten solmi­minen
aseistuksen supistamisesta johtaisi kilpailun päättymiseen
kahden yhteiskunnallisen järjestelmän välillä. Tärkeätä on, että
kilpailu suunnataan rauhanomaisiin uomiin, kirjoittaa NKP :n piiä-lehti
Pravda tiistaina tarkastellessaan pääsihteeri Leonid Brezhnevin
tulevaa vierailua Yhdysvalloissa.
Lehti toteaa, että suurta kiinnostusta vierailun yhteydessä ovat
herättäneet Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain strategisen aseistuksen
supistamista koskevat neuvottelut eli Salt. Moskovan Salt-sopimus
oli tärkeä käytännön toimenpide kilpavarusteluöhgelman ratkaisemi­sessa.
- y
Tassin taxkkailija Eduard Bas-kakov
kirjoittaa Brezhnevin v erai-lusta
U S A :ssa, että neuvostol:itto-lais-
amerikkalaisten suhteiden a l ­kanut
normalisoiituminen herättää ! edistää suuresti kan.sainvälisen po-sialistinen
suurvaltio ja Yhdysval­lat
toistaiseksi kapitalistissn maa­ilman
johtava, valtio. Siksi niiden
välisten .suhteiden paranitumiijen
mättä joutuisivat mukaan vede­tyiksi
monet maailman maat. '
Miltä tulee neuvostoliittoCais—
tyydybksen tunteen kaikissa maa­ilman
rauhanpuolustajissa. N K P :n
pääsihteerin tulevaa Yhdysvaltain
maailman kansalaispiirit kokonai­suudessaan
pitävät: uutena tärkeä­nä
panoksena sodanvaaran vähene­misen
asiaan ja kansojen välisen
kaikille osapuolille hyödyllisen yh­teistyön
luomiseen.
KENEN HYÖDYKSI?
Löytyy kuitenkin ilkeämielisä
ihmisiä; jotka yrittävät esittää
asian niin, että neuvostoliittolais—
amerikkalaistsn suhteiden paran­tuminen
tapahtuu muiden valtioi­den
etujen kustannuksella ja jopa
tavallaan meiikitseeJfhdysvaltojen-ja
Neuvostoliiton salaliittoa ihmis­kuntaa
vastaan. Onko näin?
Viime vuoden toukokuussa Leo­nid
Brezhnev ja presidentti Ric­hard
Nixon allekirjoittivat histo­riallisen
i asiakirjan, jossa alleviiva­taan
sitä kiistämätöntä totuutta,
että ydinaseiden aikana mahdolli­nen
perusta Neuvostoliiton ja Y h ­dysvaltojen
välisille suhteiHle voi
olla j a sen tulee olla rauhanomai­sen
rinnakkaiselon periaate. Tälle
perustalle alkoikin vähitellen laaje­ta
neuvoston ittolais—amerikkal ai -
nen yhteistyö monilla tärkeillä
rauhan aloilla.
Onko tällä prosessilla vaikutusta
muihin maihin? Epäilemättä. On­han
Neuvostoliitto voimakkain so-
KENTTÄPIISPA
MASSA SUDBURYYN
Sudburyn alueen suomalaisilla
on ainutlaatuinen tilaisuus kuun­nella
Suomen valtion nykyistä
kenttäpiispaa Yrjö Massaa, joka
tulee esiintymään luterilaisessa
Matteuksen kirkossa, 264 Mac-
Kenzie S t kolmena arki-iltana klo
7.30 alkavissa tilaisuuksissa. Kos­ka
useat viettävät viikonloppunsa
järven rannalla tai muuten kau­pungin
ulkopuolella, vierailun
ajan kohdaksi valittiin t i 19, ke 20
j a to 21 kesäkuuta, jotta mahdol­lisimman
monet pääsisivät mu­kaan.
Kaikki tilaisuudet ovat luonnol­lisesti)
paitsi kristillisiä myös po­liittisesti
neutraaleja, sillä kenttä-piispa
Massa ei jo virkansa takia
edusta mitään tiettyä puoluetta.
^ MJS
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Martti Virtanen, Wawa,Ont.
täytti maanantaina, kesäkuun 4
pnä 76 vuotta.
Toby Johnson, Thunder Bay,
Ont. täjrtti maanantaina, kesä­kuun
4 pnä 66 vuotta»
Tom Herala, Thunder Bay, Ont.
täytti sunnuntaina, kesäkuun 10
pnä 64 vuotta.
; Hanna Mekkonen; Thunder Bay
Ont. täytti tiistaina, kesäkuun 12
pnä 72 vuotta.:
Arvi Alfred Jfärvlnen,R.R. 1,
Copper Cliff, Ont. täyttää sun-nnntaina;
kesäkuun 17 pnä 87
viiotta.
{Urho tynjaiä» Sointula, B. C.
täyttää sunnntaina, kesäkuun 17
piia.74 vuotta;,
/Teuvo Säisä, Thunder Bay, Ont täym keskiviikkona, kesäkuuni
24 pnä 7'4 vuotta.
JThdyiinme' sukulaisten ja tutta-vienfonnentohrotuksiin;
liittisen; ilmaston yleistä lämpene­mistä.
.•• . ,.
VOIMAPOLITIIKKA
MENETTÄÄ POHJAA
Onhan selvää, että Yhdysvalto­jen
siirtyminen rauhanomaisen rin­nakkaiselon
asemiin riistää voima­politiikan
kannattajilta kaikissa
maailman osissa heidän entisen
tärkeimmän tukensa. Ja onhan
neuvostoliittolais -amerikkalainen
sopimus strategisen asevarustelun
rajoituksista. vähentänyt ydinase-selkkauksen
vaaraa,. johon välttä-amerikkalaisihi
pitkäaikaisiin kaup
pa- ja taloussopimuksiin, niin niis-.
tä tu 1 se objektiivisesti ottaen teki­jä,
joka edistää kansainvälisten
suhteiden vakiintumista moniksi
vuosiksi eteenpäin, eräänlainen l i -
sätakuu siitä, että kylmä soita ei
palaa, maapallollemme. - :
Jos taas puhutaan neuvostoliito
tolais—amerikkalaisesta tieteöllis-teknisestä
yhteistyöstä, on todet-
(tava, että käyntiin saatettu infor­maation
ja spesialistien vaihto
Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen
välillä tuo kiistämättä ihmistä lä­hemmäksi
voiton sellaisista sai­rauksista
kuin esimerkiksi syöpä
tai sydän-verisuonitaudit.
Sanalla sanoen-, turhaan neuvos-toiliittolais—
amerilkkalaisten suh­teiden
tervehtymistä vastustavat
vsrhoutuvat "ihmiskunnan etujen
puolustajien" vaippaan. Itse asias­sa
he esiintyvät vain. niiden piirien
nimissä, joiden etujen mukaista on
asevarustelukilvan jatkaminen.
Niillä ei ole mitään yhteistä ihmis­kunnan
etujen kanssa.
SUOMI JA N-LIITTO
ERIMERKIN
Moskova. -~ Siiomen poliit- täytyneisyyteen antimonopoiisti-
ANGLIKAANIKIRKOLLA
TORONTOSSA $10 MILJ.
Angligan-kirkon 'Toronton hiip­pakunta
antoi viime viikolla tie­tää,
että sen omaisuuksien mark­kinahinta
on $10,741,507. Toron­ton
hiippakunta on anglikaanisen
kirkon suurin Canadassa.
Vähän yli $2.6 miljoonaa sen
omaisuuksista on hallituselinten
obligaatioina seitsemässä maakun
nassa ja myös kunnallisissa obli-gatioissa
(bonds).
Kirkon Toronton" hiippakunta
on sijoittanut $4,179,046 49 :n
korporation obligatioihin, mukaan
lukien $577,754 Bell of Canada,
$243,125 Imperial O i l j a $223,500
Inter Provincial Pipe Line bon-deihin.
Kirkon rahoja on 21 yhtiön
osakkeissa $2,747,477; se omistaa
$294,750 arvosta Imperial Oilin
osakkeita; $293,288 arvosta Royal
Bank of Canadan; $262,500 Moora
Corporationin^ j a $258,750 arvosta
Toronto-Dominion Bankin osak­keita.-..:
Hiippakunnalla on myös $1,-
116,320 arvosta asuntorakennus­ten
ensimmäisiä kiinnityksiä.
Nämä tiedot saatiin sen jälkeen
kun hiippakunnan synoodi, kir­kon
hallintoelin, hyväksyi päätös­lauselman,
minkä mukaan julkais­taan
tiedot mihin laitoksiin kir­kon
varoja on sijoitettu, j a että
nämä tiedot julkaistaan rutiini­maisesti
joka vuosi Synod Jour­nalissa.
Hiippakunnan johtokunta oli
esittänyt toisenlaista päätösehdo­tusta,
jonka mukaan tiedot hiippa
kunnan pääomien sijoittamisesta
olisi ollut saatavana hiippakunnan
virastosta. Johtokunnan ehdotus
kärsi kuitenkin äänestystappion.
Kokoukseen osallistuneista edus
tajista toiset ilmaisivat toivomuk­sensa,
että kirkko ei sijoittaisi
pääomiaan kyseenalaisiin yhtiöi­hin,
jotka ovat esim. yhteyksissä
sotaan tai elinympäristön saas­tuttamiseen.
Antamansa haastattelulausun­non
yhteydessä hiippakunnan sih­teeri-
rahastonhoitaja Douglas C.
Mackintosh sanoi, .ettei hiippa­kunnan
pääomasijoitusten yhtey­dessä
seurata mitään siveysmää-ritelmiä
("ethical criteria). Y h ­tiöiden
sosiaalisen merkityksen
määrittely on hyvin monimutlvai-nen
asia, hän selitti lisäten viisas­tellen^
että jos tämä asia viedään
loogiseen loppuun, silloin voisivat
kunnalliset obligatiot tulla eirha-lutuiksi
siiksi kun jätteiden pois
kuljettajat eivät tykkää kaupun­gin
joistakin finanssi järjestelyis­tä.
Sijoituksista odotetaan voitto­ja,
sanoi hiippakunnan pääomien
sijoituskomitean puheenjohtaja
F. R. Brook-Hill.
"Ihmiset jotka puhuvat pääoma­sijoitusten
sosiaalisesta arvosta
eivät tiedä mitään pääomasijoi­tuksista",
sanoi mr Brook-Hill.
tfeta elämää esltelleessä artik­kelissaan
antaa Neuvostoliiton
päälehti Pravda perjantaina
tuiiiiustusta Suomen hallituk­selle
Euroopan turvallisuus- ja
yhteistyökokouksen käytännön
valmisteluista.
Artikkelissa kerrotaan suo- i
malaisten käsityksenä, että
Suomen Ja Neuvostoliiton väli­nen
yya-sopimus on "maanosan
maiden yhteisin ponnistuksin
luotavan yleiseurooppalaisen
turvallisuusjiirjesTelmän tärkeä
osatekijä".
Pravdan Helsingin-kirjeenvaih­taja
Juri Kuznetsov kertoo suo­malaisten
todenneen tyydytyksel-lä
Suomen j a Neuvostoliiton näkö
kantojen yhtäläisyyden - monista
tärkeistä kansainvälisistä ongel­mista.
Erityisesti hän mainitsee
tässä yhteydessä jännityksen l a u ­kaisemiseen
suuntautuvan . poli­tiikan
jatkamisen j a kehittämisen
sekä Euroopan maanosan poliitti­sen
ilmapiirin perusteellisen ter­vehdyttämisen.
Euroopassa on nykyisin tapah­tumassa
suuria positiivisia muu­toksia
eri yhteiskuntajärjestelmien
omaavien maiden välisissä suhteis
_sa._ Esimerkkinä^ näistä ^ muuipk^L
sista ovat mm. neuvostoliittolais-suomalaiset
suhteet;
Kuznetsov kirjoittaa Pravdassa,
että Suomen ja Neuvostoliiton,
yhteistyö ilmenee täydellisimmin
talouden alalla. Kauppayhteyk.sis-tä
hän toteaa; että "viime aikoina
on ollut huomattavaa pyrkimystä
molempien maiden toimittamien
tavaroiden lajivalikoiman laajen­tamiseen".
Hän täydentää, että
tavaranvaihdon lisääntymisen o-hella
on "jatkuvasti kasvamassa
pitkäaikaisten tuotannollisten ja
teknisten siteiden merkitys".
Suomen sisäpoliittisesta tilan­teesta
artikkelissa mainitaan Suo­men
työväenluokan j a koko maan
työtätekevien edessä olevina on­gelmina
mm. päivittäinen: hinto­jen
nousu. Kevään lakkotaisteluil
Ie. luonteenomaisena, pitää .kir­joittaja,
työtätekevien käyttöön
ottamia uusia . taistelumuotoja:
lakossa' on vain osa^ ainmattilii-ton>
jäsenistä j a toiset antavat
materialistista j a moraalista tu­keaan.
Kuznetsov on havainnut,
että Suomen työväenluokan kes­kuudessa
laajenee "halu järjes-sen
j a antikapitalistisen taistelun
pohjalla".
Tämän yhtenäisyyden todetaan
pelästyttäneen maan oikeistopor-varilliset
piirit. Kuznetson kertoo
edelleen, että nämä piirit tarrau:
tuvat, "mitä erilaisimpiin juoniin
estääkseen työläisten rivien tiivis­tymisen
ja luokkatietoisuuden vah­vistumisen^'.
•• i ,
Ontarion lääkäreille
uudet ohjesäännöt
konsultaatioista
Toronto. — Pyrkien takaamaan ;
väe_stö.le paremman lääkärinpalve-lun.
Ontarion lääkäri: nyhdistys —
Ontario College of Physicians —
on julkaissut uudet kontrolliohjeet
.siitä, kuinka monta potilasta vis­sit
lääkärit voivat käsitellä päi­vittäin.
Nämä-ohjeet rajoittavat lääkin- ..
täspesialistien (internal medicine
eli sisälääkintälääkärien, neurolo­gien,
eli hermolääkärien, pediaric
eli lapsilääkärien. psychiatry eli
mielisairaslääkärien""jä dermatölö-".
cy eli ihotautilääkärien) työn mää- \
rää. •• •. •
"Internal medicinen", nourolo-gyan".
ja "pediatric" alalla työs­kentelevien
kohdalta ohjesäännöt
määräävät, että he voivat järjes­tää
viikottain korkeintaan 55 kon-sultaatioa.
"Psychiatrisft" voivat järjestää.
155 konsultaatioa viikottain ja
"dermatologistit" 105.
Ohjesäännöt määrittelevät näil­le
lääikäreilie korkeimmaksi vuosi­tuloksi
$100,000. minkä Ontario
Health Insurance.Pian on velvolli­nen
maksamaan.
Lääkärienyhdistys korostaa, et­tä
uuden ohjesäännön tarkoitukse­na
ei ole "rahan säästäminen" eikä
'"lääkärien tulojen rajoittaminen"
vaan 'annettavan palvelun- laadun
korkeassa tasossa pitäminen.
. Tämäntapaiseit ohjesäännöt j u l ­kaistiin
yleisille lääkäreille jo v i i ­me
toukokuussa. Samantapaiset
ohjesäännöt valmistetaan julkais­t
a v a n i joko tämän kuun lopulla
tai- heinäkuun alussa kirurgeille
(surgeon).
laiiiiuiuiiiauiiiiiiaiiaiiiniininnii initniiniiiiii iiauiiiiiuinaiuiiuiiiiiDiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiaiiiiiiiiiiiiut
MITÄ MUUT SANOVAT
OSAKKEET T U L L E E T "KUUMIKSI PERUNOIKSI"
Lontoo. — Englannin kirkko — Church of England — harkitsee
Etelä<Afrikan kultaosakkeittensa myyntiä, tiedoitti kirkon eräs pu­hemies
toukok. 11 pnä. ''Kirkon tavoitteena on aina ollut parhaitten
mahdollisten tulojen saanti pääomasijoituksista, mikäli se ei nostata
eetillisiä (siveellisiä) vastaväitteitä", hän jatkoi. "Oletan, että Etelä-
Afrikka on yksi niistä alueista, missä (pääomasijoituksista) voi
nousta eetillistä oppositioa.'V Etelä-Afrikan pienen valkoihoisten
ryhmän hallitus ylläpitää rotusyrjintää maan tummaihoista suurta
enemmistöä vastaan.--Uutistieto,kesäk. 12 pnä 1973.
T»inaiiitiiauu(mnii»nniiiiii{]iiinuiuiia»wiNtw^
PÄIVÄN PAKINA
KUVAH PAIKKAUS ON HANKALAA
— Se tapa, miten Yhdysval­lat
on suorittanut sodankäyntiä
Vietnamissa, on muuttanut maa­ilman
saamaa kuvaa USA:sta.
Kun B-52 koneilla pommitettim
sairaalaa Pohjois-Vietnamissa,
niin Ruotsin pääministeri Olof
Palme vertasi julkisesti Yhdys­valtoja
Naitsi-Saksaan . . , sa­noo
mainittu kirjoittaja , ja edel­leen:
"Pudotsttuaan atomipommin
Näin vanhemmalla puolella
ikää tulee mieleen kuvastimeen
vilkaistessa, että tuskinpa enää
puuterointi ja muutkaan. kaunis-tuskeinot
auttaisivat.
Samanlaisissa vaikeuksissa tun­tuvat
olevan eräät suuret herrat
j a .viskaalit oman poliittisen ku­vansa
tiimoilta, josta voidaan ja
pitääkin sanoa 'Suomen vanhan­ajan
sotapoikien i laulun lailla, et­tä
". . . . h y i saatana-ikuin se on
ruma.
Joitta meitä ei syytettäisi "puo­lueellisuudesta''
tel peräti "pu­naisuudesta",
tarkoituksemme on
tässä yhteydessä - käsitellä pre­sidentti
Richard Nixonin poliitti­sen
kuvan "parantamista" kah­den
tunnetun sanomalehtimiehen
kirjoituksilla, joiden julkaisemi­sen
välinen aika on. noin 3 kuu­kautta
(helmik. 22 p. ja; kesäk,
5 p. 1Ö73).
Ensimmäisessä; — Arnold Tor
nybeen - _ kirjoituksessa tode-Tinen vetovoima',
taan, ja julistetaanr että presi^
dentti Nixonin pitäisi kaikin mo-k(
»nin saada päorannetukBi poliit­tista
kuvaansai nimenomaan Viet­namin
sodaniftifaeuttainien ru­muuksien
peitUUniseksi.
uhreja . . .
"Jos Nixon käyttää avainta,
hän voi aloiittaa muutoiksen saa­misen
maailman Yhdysvalloista
kehittämään kuvaan . . ."
Parantamisen varaa siinä ku­vassa
on, sitä ei kukaan kieltää
halua.
Mutta Ross H. Munro kertoi
meille kesäkuun 5 pnä Washing-tonista
lähettämässään katsauk-tykset
vetävät häntä yhä syvem­mälle.
"Huolimatta yrityksistä .säilyt­tää
sellaisia instituutteja kuin
C I A , j a huolimatta vetoomulksis-ta
että yleisö erottaisi mielessään
presidenttiviran instituutin ja
miehen joka on nyt presidentitinä,
mielipidetutkimukset osoittavat
suuren yleisön osoittavan suurta
kyynisyyttä ja toivottomuutta
Yhdysvaltain poliittiseen järjes­telmään
. . .
"'Yhdysvaltain poliittinen par­haimmisto
(elite) sopivamman
sanan puutteessa; näyttää merk­kejä
höräämisestä siihen tositilan-jälkeen
pudottaa ja USA :n- olisi
pitänyt ottaa johtoasema tämän
paheellisen menetelmän lopetta­miseksi".'.
. .
"AmerikkaJaiset ovat mielty­neet
kahdesta syystä pommituk­seen.
Heillä oh titaiologinen iih-sessa
että "Watergaten lentohek-
Hiroshimaan ja_Nakasagiin, ei y h - ka VcltaÄ Nixonia .yhä syvemmälr teeseen, että Watergateh paheel- \
tään pommia olisi pitänyt sen le'!. • liauus uhkaa järjestelmää. V i i -
Ja hän kertoo mm. noin ni- meksikuluneen kahden päivän äi-meenaä:
> ^ kana sekä New Y ^
— Tänä'; aamuna, jolloin se- iThe
naatit! kituIustehÄ alkavat uudd- kaisseet- artikkeleita missä suosi-le<
m, Rit*aaxi Nixonin pol^
tuieyftjsuus on uhatumpi kuin hallituksen muodostamista Yh-
^ _ millolnlckan ennen. . dysvaltain saamiseksi vuoteön
tohimo . . . Ja he haluavat käy- "^<Nn viikon ajan tämä 1976 . . ."
dä sotaa uhraamatta amierikka-mies;,[j^ vaata- Toisin sanoen mainitut lehdet i.
laisia miehiä, men pommituk-^ i j ^ ^ suoa:tte^.evöt hylkytavaraksi ehkä •
sella on amerikkalaisiin kaksipuo- ka'epäilevät, hänen, sanojaan ja joutuvan presidentin tilalle jon-hÄllltuäkykyjiaai
MUtta nyt
Hänen (Nixonin) tahallinen näytt&ft, etbfi miUUn se, minkä
Kamboddian ja Laosin veto so- ' hfth pii tenonut tai tehnyt, ei ole
taan, ja hänen Pohol»<Vletnamin todelllSII^|jhl^;n1^^ . ..
pommitukscniia, ei tarkkuus^m- .••PÄln^äötoiii presidentti näyt-mittajina,
vaan &52 könjelllc^. tÄftfrJeptuneön ^
kinlaista haudantoimittajakömeh-toa.
Kolmen kuukauden aikana i$i
presidehtm "kuva" ole ponniste- .
luista huolimatta ainakaan parani '
tunut. ' . • /.
r . -^p-y- ^ r -yj 7 : ^ . 7 ; r , T ^ ~ : , *- joiden oli paldto aiheuttw, «IvUU-<JtoIii«)k^ >^ Kixaä^nnä.wäikiao, uhu ^' '