Vapaus, March 19, 1953

              Sivu2 Tiistaina, maalisk. 17 p. — Tuesday, March 17,1953
OzgflD Of FInnisli Canadians. Es-tabUtfxed
Nor. 9,lBn. AuUunlzed
•8 «eanul class tnail bf tbe Post
Office D^NUlmeDt* ottava. Pub»
U A M thriee veddy: TuesdayB
Tlnmdaya a&d SaturdayB Vapaus
FuUishios Company LtiL, at 100-102
Elm 8 t w:, Sudboxy, ont^ Canada.
TOeptumea: Susiness Office 4-426i
Editorlal Office 4-4285. Manager
E.Su!c6i. EdltorW.:Bdund. Mailing
address: Box 69, Sudtmry, Ootailo.
Advertising rates upon applieatlon.
Translatftn free of cbazge.
TILAUSHINNAT:
Canadässa: X vk. 7JOO 6 kk, 3.75
3 kk. 2 ^
imdysvallolssa: 1 vk..8XK} 6 kk. 4.30
Suomessa X i ^ 8J0 6 kk. 4.75
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Canadan koulukriisi
Ne rajihemmat^: joiden lapseta käyvät f ^vuorotyösauV koulua, tai
Joutuvat taipomaanmailikaupalla avaamattomia talviteitä kansakoti^
'^''luun ilman' minKaänlais^ toivoa sfitä, että voivat "jätkää opiskfelua'
"^^(B^/ mitiiän lisätodisteita siitä, että
J Oipadassa vallitsee j a on edelleen palicntumassa vakava koulukriisi.
VV Lukenialla tämän lehden "Perheen nuorempien" osaston joiden-l^
kin'kirjeenvail]tajain yksinkertaisia ja juuri lapsen silmiltä nähtyjä
:.-?lietoja;varsinkin ma^utujen kouluoloisa — missä opettajain käy-f'piettävissä
on kehnot välineet ja lapset joutuvat talvipakkasessa kulke­neinaan
jopa viisikin mailia kouluun, missä sitten on joko yksi tai
.'iäksi opettajaa kansakoulun kahdeksaa: luokkaa varten saadain
,,setiainen kuva, että joitakin välttämättömiä parannuksia tarvitaan,
v: vaikka lapset miltei poikkeuksetta tunnustavatkin, että heillä on "hy-
.uT^ opettaja" jne.
' Mistä sitten on kysymys? l
' ; '5räs Toronton yliopiston opiskelija, VValter Stewart nimeltään,
'.^tuomits^ lehdessä (The Varsity) koko oppilaitok-
-sen sanoen:
. " T ä s s ä yliopistossa on ainoastaan kolme seikkaa, mitkä tekevät
:sra hyodyttöniä merkeissä^ opettajat
merkkien (todistuksen) merkeissä ja opiskelijat sukupuolimerkeissä.'?
iCyilästyneenä^äli^n mainittu Walter Stewart sanoo, että hän ei pe-
•ru§ta (jenkaan osallistua tämän kevään (hänelle kolmannen kevään)
'|päastotodistuskokeidea.suoritukseen ' . ,
Tuntematta j^liopistoelämää sen, yksityiskohtaisemmin me jäi''
^tämme mr. Stey^ajtin-ifiuut.a^iot'ilmaan arvoopsaj'ta| arvQttomu.ut-,
; iteensa ja takierfiimme sen-kijii^
fmikä on tässäkin^asiassa^kailcen nahuud^p alkii.. , i . ' ^t;
? ^FLV:n Youth i^Vviewn"juuri ilmestynedssä numeronsa JuinnL^'
!tetään erlkoishuonxiota tähän ongelmaan ja .arvioidaan, iettä vuonna
195S Canadassa on 25,000 opettajapaikkaa tyhjänä, eUei liÄätä opis­kelumahdollisuuksia
ja myönnetä opettajille parempia palkkoja, että
'Si^ isÄQttaisi buoda nuehiä ja naisia antautumaan tälle tärkeälle
toimialalle. M^^ yksin Ontarion maakun­n
a t o^ ^Xlg^ist^ me^ioa jatkuen 10,000 tyhjää opettajapaikka vuon­na
1958. Mikä huolestuttavinta, samalla kun väkiluku lisääntyy ja ^
'•sen yhteydessä myÖsopiskelijain lukumäärä, opettajaksi kouluutettu-jen
lukumäärä on nyt vähenemässä.
^ Me tiedämme, että koulyi^ta,©;! kova puute. Vasta viimesyk­synä
keskusteltiin esimerkiksi' Sudbiinrssa hyvi
,.etta.JsotE;ea]^ulujen ovet suljetaan
ri^tön tyttäriltä ja pojilta. Toisinsanoen tätä koulunuorison osaa
uhattiin ran^aistS 4 a % * 3 ; * ; H i Ä H Ä ' Ä H e Ä ' ^
Sudburyn kaupunginrajojen ulkopuolella. Sudburyn seudun monet
kansakoulut ovat tänäkin päivänä '-vuurojtyössä'' sitenj että osa op-
''Koulujen rakennuttamisohjelman laajentamisen suhteen on suu-
5Vf^v7H?^" l?iS.mennessä.tarvitaan ^000 koulua lisääi
^ .,korKeaKoul|i^ib^^^^ on nHjä kertaa suiiWWi(>t
kuin nyt.' '^Mutta kajkkia|la korostetaan *säästJ|äisyyttä'. Raken­nettavista
uusista kouluista' jätetään toisinaan tjpusvaatimusten pa-koitukfiestapois^^
oiniistelusalit ja.auditoriUrtdt.'W VfTSi^^^Ht .
* ../Köko;:täinah pölhön perustanaoritse,» että kffiitien kannettavana
on ylivoimainen taloustaakka koulujen ylläpitämi||n suhteen^^ijtsft aU
heuttaa sitten kaikenlaisia vaikeuksia. Ontarion keskiJiouiujehopet-tajamyhdistyksen
presidentti J . T . Stuhbs sanoi viime joulukuussa:
"Kuntien j a maakuntien voimassaolevat ohjelmat opetustyön kustan­nusten
peittämiseksi ovat täydellisen korjauksen tarpeessa. Huoli-matta
siitä, käsitämmekö me sitä tai emmekö käsitä, me olemme no-
-rpeasti menosta kansallista hätätilannetta kohti, .\siain näm ollen,
ainoa ilmeinen ratkaisu on kansallisten johtajain käsissä.
; Kouluja jätetään rakentamatta sen tekosyyn perusteella ettei ole
y rahaa. Rahaa on säästettävä opettajain palkkauksessa ja opetusväli­neiden
hankinnassa. Mutta rahaa haaskataan kuormakaupalla ase­varusteluun.
Yksi esimerkki riittänee: Canadan kaikkien kuntien
opetiismehöjen'arvioidaan nousevan '250 miljoonaan dollaniii; Mutta
samaan #ikaan, eli vuonna 1952, liittohallitus antoi Euroopan liitto-laisillQ
ilmaisina lahjoina saman summan arvosta tykkejä, tankkeja
ja lentokoneita.
Ei siis ole ihme, vaikka kouluasioihin kiintyneet ihmiset' ovat
huolissaan. Ei ole mikään ihme sekään, jos jotkut opiskelijat, kuten
yllämainittu mr. Stewart, nostavat toivottomasti kätensä ylös ja sa­novat:
"mitä hyödyttää opiskelu". Eikä tämä ole ainoa tapaus laa­tuaan,
sillä äskettäiset tutkimukset osoittavat, että "jokaisesta sa-
:dasta canadalaisesta lapsesta, joka aloittaa koulunkäynnin, vain 22
läpäisee korkeakoulun, ja ainoastaan 3 saa collegen päästötodistuk­sen.
Pois jääneistä on 54 sellaisia, jotka jäivät sivuun taloussyis-tä"
(Canadan Tehtailijainyhdlstyksen opiskeluasiain komitea).
Tällaiset muodot omaa nyt vallitseva ja kehittyvä koulukriisi,
joka on todellisuudessa ylläoleväakin pahempi; sillä kaikista "tasa-arvoisuuspuheista"
huolimatta maaseutulaisilla on huonommat koulu-mahdollisuudet
kui> kaupunkilaisilla ja pienempien kaupunkien nuo­risolla
on nayös Kuönommat koulumahdollisuu^ kuin suurempien
kapunkien nuorisolla — rahamiesten lapsilla on paremmat koulumah-dolKsuudet
kuin köyhien lapsilla, huolimatta lainkaan siitä missä he
sattuvat asumaan.
Vertailun vuoksi ja asian tärkeyttä korostaen esitämme joitain
tilastotietoja Neuvostoliiton kouluoloista. Neuvostoliitossa rakert-nettim
viime vuonna lähes 8,Öb0 uutta koulua ja siellä valmistetaan
nyt 23 uutte koulua joka työpäivää kohti. Eikä suinkaan suotta,
sillä «Neuvostoliitossa käy nyt koulua ja aikuisten kursseilla kaik­kiaan
yli 57. miyöonää henkilöä.
'Neuvostoliitossa on jo tehty päätös (ja se toteutetaan verrattain
lyhyessä ajassa) jonka mukaan korkeakoulusivistys tulee pakolliseksi
- K A I K I L L E XAPSILL E (Yhdysvailat on tässä suhteessa ollut etu-
^ maisin maa, niutta. sielläkään ei mene korkeakouluun muuta kuin yksi
jokaisesta neljästä lapsesta^ jotka koulunkäynnin aloittavat.
Samalla kun esimerkiksi Yhdysvalloissa oli vuonna 1952 vähän
yli 2,000,000 ppbkelijaa collegeoissa ja ammattikouluissa, Neuvpsto-
* liiton yliopistoissa oli 1,440,000 opiskelijaa, ja jatkpkouluissa 1,475,-
OOQ.opigfcelijaa, eli yhteensä 2,915,000.
Samalla kun n.s. länsimaissa pn sotavarustelujen auoksi turvau­duttu
^säästäyäi^yspolitiikkaan? jä vähennetty koulumenoja, Neu-
X^t^^iitja^:<Pfiit^^ rauhanpolitiikan johdosta rakennettu
JpiAlumutassa. ja tehty valmiit suunBitelmat sen hy-
Vak^ptis^i^^ antaa vähintäin keskikoulusivistys.
^^^^ meille.taiteellinen ja jokaisen ca-
AogDst Kumlslo, Lockerby. Ont.,
täyttää tänään 75 vuotta.
Ilmari Xeppälä; Toronto, Ont. täyt­tää
60 vuotta tk. 22 pnä.
Thdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnitteluihin! .
Itä- ja Länsi-Euroopan kauppa
pohdinnan alaiseksi Genevessä
Valhe-uufisef olisi
[(ielletfavi
Huomasin äsicettäin Viap;%uden t o i -
miiuspalstalla erittäin tervetulleen;
selostuksen nykyisin niin voimator
' p a s t a valiiepropagandasta. ' Olen
use£n ollut byvin tyrmistynyt mo?
nien radiosta kuulemieni valiieeUis*
tea uutisten johdosta, mutta kuiten­k
i n olen ajatellut, .että aika ne vielä
eelvittää.
N/^yään valhepropagaoda n ä y t ^
voimakkaasti tähtäävän kolmannen
jpaailmansodan aloittamisen Ja sen
välttämätömyyden osoittamiseen Ja
siksi minusta tuntuukin, että kaikki
voimat/olisi käytettävä sen vastusta­miseen.
'
Kamppailu rauhan puolesta on
vätttämätön sodan estämlseksL T u -
Upakin vaittämlBels}! on tärkeintä
poistaa kaOckl «ulenarat af nekset. So-^
dah ehkäisemiseksi: on välttämätöntä
katitilsta Sotapropagandana kärki,
osoittamana fito valhöellisäusi kaikil*^;
le ihmisUIe. 4>akoittaVia 'syitä sodaa'
aloittamiseen el ole Ja kansat eivä^
iiitä halua. Vaikenemalla•-teetnnici
anteeksiantamattoman' rikoksen ih4
ndsbuntaa vastaaii.
Mielestäni olisi nyt, ennenkuin val-^
he saa voiton, pidettävä kokouksia
kaikkialla, lähetettävä sotaa yastus-i
tavista mielipiteistä tiedot haUituk-:
selle Ja protestoitava radiosa sekä
sanomalehdissä Julkaistuja valhejut-^
tuja vastaan. Erikoisesti tulisi ko-;
rostaa sitä, että protestit tulisi lukea
radiolähetyksissä.
Mitä. pikemmin voimme käydä kä-
'siksl valheiden karsinU^m. sitä p i -
l«2mmin.yotmme odottaa tosluutislaj
r^dlp?ta Ja^fjanomaleh^lstä, - ' , y a l -
hefd^o^^v^haaj^,, , ^,
ti
3 t ; i ) ;
i l !
k ifskelfäln iiedoitti Taloodellinen
Eimwpaii-lHBalasfa» (ECE), että 13
flä- Ja IJiDsl-Enrotq^D valUota;
nlmUtäio Enslanti, Baoska;itä^
lia, B e l ^ , Sveitsi, BaotsI, Korjä.
Tanska,' Itävalta, Kselkiu^ . / l ^ -
vo9(oUtttO.P.UkraJiia (YK:tt'^Qmii^
sä Ukraina esUotjy äänivaltaisena
Jäsenenä)r tiVvlkatliimitmitlh^
banppanenvottelajen aloittamises­ta
Genevessä ensi konti alknpoä-liskolla.
Kansandemduaattisteii
maiden Albanian, Bnlgarlan, !t>ä9-
lan, iRomanlan 'Ja^ Tshekkoslova-
; b/an sekä Snomen valtoate^t o-dottavat
ohjeita malttensa' tialli-toksUfa.
Mntta Jo etukäteen «n
odotettavissa, että- näiden maiden
asenne neuvotteluihin on- oleva
myönteinen. -Vain kolme maata,
nImUtäin TnrkkI, Jasroslavfa ja
Hollanti, on Umoittannt, etteivät
ne i|lQ tnUa mokaan.' Geneven
kpnferenssissa tarjontaa joka.ta-
. paokscssa konkreettisia mahdolli-saoksia
Idän Ja I<ännen välisen
kaapin lisäämiselle.
YiinYSVALLAT ESTJUUtäSSä
JA L^NSIrEVBOOPAN :r
KAUPPAA
Taloudelliset asiantuntijat eri pud
liila pnaallmaa ovat -kiirmlttäneefr p a l ­j
o n huomiota vapaata kansahsväUstä
kaupankäyntiä(_ ahdistavaan . i ^ s k ^ i -
minatloAn sekä/ suositelleet e^fläisid
kaupan edullisuuden. 'Useimmissa
Länsi-Euroopatt' kapitalistimaissa
kaupan hoitaminen ' Itä-Euroopan
maiden kansca ilman varsmaisia
Itoimenpiteitäi tämän • J^öhoisla,] seu­rauksia
aiheuttaneen Ja aiheuttavan
kehityksen lieventämiseksi*.ja ^ m i -
noimiseksi; lEi ole mikään salaisuus,
että kansainvälfstä' lyapaata kaupan­käyntiä
, rajoittamaan pyrkivä . poli­tiikka
ön lähtöisin Yhdysvalloista;
Paitsi sitä, että YhdysvaUat On kät­kenyt
omat markkinansa tunnetusti
eräillä maailman korkeimmilla, .tulli­muureilla
on se pyrkinyt täysinmie-livalta:
sesti estämään kaupankäyn­n
i n muiden valtioiden kesken. ,
kauppasopimuksia on Jäänyt yifsityl&i
ten li,kemiKtcn IsäsUn. LuonnoUisfSr
t i nykyisissä oloissa, täll^iisella kau­pankäynnillä
e£ '^L9mle^ ^sitä: tehok-icuutta
Ja laajuutta kuin Jos sillä on
'kunkin rvaltion kaupallisten virano­maisten
tuki takanaan. ., ' :,
«^TBATEEGISTEN* TAVAEOIDfeN
VIENTlKlfXTO VÄAKÄ JA NAIIVI
YlMiysvallat on perushullut diskri-minatoorisen
menettelynsä oikeutus­ta'sillä,
että se pyrkii estämään itä­blokin
maiden "varustautumisen"
kieltämällä "strateegisesti' tärke.den
tavaroiden viennin! Tällainen ' p e ­rustelu"
on yhtä väärä kuinnaiivikin.
Ensiksi sosialistiset maat eivät i i a r -
jblta mitään jättUälsroälstä kilpava-rustelua
eivätkä.ole esittäneet mitään
sotatarvikkeiden ostoa länsimaista;
iaföärltelmällä ' strateegtset tarvik­keet'"
joudutaan mielettömyyksiin.
Esimerkiksi-eräs Suomen päävientiar-
KAVPPAVAI900N BAJOITCKSES^
TA SIJUBT4 VAHINKOA
KAFITALISTIUAII1.E
Tällä dlSkrhnatoorisella ipoUtiikal-laan
Yhdysvallat pyrkii orjuuttamaan
I^nslrEuroppagt kapitalistimaat,,ta-tlkkeleista,
selluloosa, -voitaisiin ilman
muuta panna mustalle listalle, koska
tästä raaka-aineesta voidaan paperin
lisäksi valmistaa 'mm. dynamiittia,
fihnlä j a keinosilfcklä. Viimeksimai,
nitusta jalosteesta *voltäisiin ^edelleen
'valmistaa laskuvarjoja— Ja;vaikka­pa
jaaisten, uimapukuja, nämä kun
!oWt^lostäih mereisestä syystä Joii-ituneet
myö^ amerikkalaisten sotahul-l
i i j ^ laatlmlDe vientikiellon alaisten
taVaroiiiden listoille.
loudeUiSesti Ja. s f n vä^tfimSnä' J ^
kona;''pqiattIseä;i ria,^f86tilaa4lse8U.
Tällä tleUä se onlcin päässyt j o ' m e l ­koisen
pitkälle. Sen seuraukset ovat
oUeet t u h o i s a t . ' M i l t e i poikkeuksetta
icaikki: -Länisl-Eiu-oopan kapitalisti­maat
. kamppailevat, suunnattomien
taloudellisten vaikeuksien-, par&sa
(tuontirajoitukset, < valuuttapulat,
maksutasekriisit, devatvoitmin; uhka,
työttömyys ym.) Taloudellinen E u -
roopan-komisslo on myös todeimut
suorittamissaan tutkimuksissa, että
Länsi-Euroopan kapitalistimaista j A
k i n tai jotkin voivat parantaa talou^
deU:stä- asemaansa, mutta -vain tois­tensa
kustannuksella. Yhdysvallat
voi jatkaa — tosin sangen kalllshin-i
talsta — avunantamista ja siten h e l ­pottaa
tilannetta, mutta silläkin on
rajansa Ja iät Ja ajat sitä ei voida
jatkaa. .Jo kuluvana vuonna Yhdys­valtojen
on poistettava eräitä kapita-.
listimaita avustuslistalta sekä supis­tettava
tuntuvasti eräiden muiden o-suuksia.
,.
VASTAREAKTIO: SOSIALISTIS-TEl^
l a A l b EK KESKEINEN KAVP-PA
lAAJENTONUT
On karkeaa hämäystä uskotella, etr
tä Yhdysvaltojen diskriminatoorinen
politiikka idän j a lännen välisen k i ^ ^ -
pan estämiseksi mufo pystyisi " p y ­säyttämään
taloudellisen kehityksen
sosialistisissa maissa. E i sinne päin
kä^n. Sen mahdollisesti aiheutta-:
ntat .iialtat ön eliminoitu äten, että
Neuvostoliiton Ja kunkin kansande­mokratian
ulkomaankaupan osuus
näidexr maiden kokonalsulkomaan-kaupasta'on
kasvanut.
Vuonna 1951 Neuvostoliiton osuus
oli Puolan ulkomaankaupasta ^ %,
Tdieäcosiova^an' 28 Unkarin, '29
%, Romanian 51 %, Bulgarian 58 %
j a Albanian 57 %. Viime vuonna em.
prosenttiluvut ovat vain jatkuvasti
kftsyanest. Ymmärrettävästi^ luon­nollinen
työnjako sekä pitkäjännit­teiset
taloussuimnitelmat J a kauppa­sopimukset
ovat olleet omiansa ke­hittämään
Ja laajentamaan sosialis­tisten
maiden keskinäistä kaupifa-vaihtoa.
Yhtä luonnollista on ollut
sosialististen maiden tietoinen pyrki­mys
tähän smmtaan. Jotta vältyttäi­s
i i n kapitalistimaiden pulamarkkC-iu>
iden haitalliselta vaikutukselta.
SOSIALISTISET MA&T HALUAVAT
KAUPANKÄYNTIÄ LÄNNEN .
KANSSA
Mutta, on täysin harhauttavaa, k u ­ten
useat porvarilliset asiantuntijat
ovat väittäneet, että sosialistiset maat
pyrkisivät täydeUiseen taloudelliseen
anarkiaan ja siten katkaisemaan
kaiken kaupallisen kanssakäym;sen
kapitalististen maiden kanssa^ f
Näin ei suinkaan ole asianl^tai-;J^iii;
SITÄ
— J A -
TÄT
korkeimmat 'iok^)axii^i^^i'm&tiatäj^
identäneet kapitalistinen^ ja- Isosiallsf
n ;tisten,maiden täDsenJkaia^
- vilkastumi^.ihahdolllsuueta Jäliyö-'
Muutpksia kiinni-tyslamaiakun<
- f • )( t,i r- 1 - f M i >/
Toxpnjto. i T T f K o p l i a .olev^rv,iainl{ia*
!tiiJs»kuwan, käaltelJl^väT)^;qn eftd^tM
rHJi^mlty^lafapoj^^akeyan lalnsÄäd^j^.
inön,,fnui)|jtajpiai^^t^ slt^yj.^ettÄfVj^l^-
jnttctty^^ , o i ^ a j s f i u ^ ^ ' , , , , k un .yeUcaa
kösWajij s^ör*tuBie<i,,vivästyyät.''?!iy-
Dvhien ;2^nsäildänt<i!,£(^ell]^tää,,etl^
.^letl "l^im'y.öäiiuiije^^ öiji latoUniyöpy^^
ikömiitys.veian koron t a i pääoman
.maksamisen lankee koko kiinnitys-kaan
noudatettu yleisesti (Lakiin
tehtävä muutos edellyttää, että k i i n ­nitys
voidaan uudistaa niin pian
kuin jälcssä olevat maksut on tehty.
Rio de J^eiron satama
on täynnä laivoja
työläisten lakon taida
Rio de Janeiro, Brasilia. — Rio de
Janehxjn satama on täyimä laivoja
seurauksena työn, hiljastuttainisesta.
Joka on ollut l,tlynnissä Jo kuukauden
päivät palklukiistan vuoksi. Laivo-jenlastaajat
vaativat, että se 30 pros.
maksubponus. joka tammikuussa, a n ­nettiin
Rio de Janeiron' kunnallis-työläisllle,
on ulotettava myöskin
heitä koskevaksi.
Laivakuikulilkkeiden konttoreista
annetaan ymmärtää, että' laivojen
ruhkautuminen satamaan alkaa käy­dä
akuuttisetei, sillä 36 alusta odot­taa
jo nyt vuoroaan saada lastinsa
puretuksL
Tässä diskriminatoorlsessa kauppa­politiikassa
on keskeisintä osaa näy­tellyt
nimenomaan kapitalististen ja
sosialististen maiden «välisen kaupan­käynnin^
' I tetäminea ' Yhdysvalloissa
on ^kyll& -kuulunut ivhimakkaita' ääniä
kauppavapauden pUoIesta; 'muUai ine
ovfat^ tähdänneet Jjonktolaisen:- rlfcöl-matmen
tien-': tavoittclejuiseeh. toisin
sanoen''tvajjaaiV kaupankäynnin/'.
distämlseeni väin kapitallstimaldcin fja
nimeiloihaan 'TYhdysvaltojeri' .({ohtat:
lilaan' i . ttiyökicäysblokkiiti r kuulutVKXdi
maideri'keskea.::froi5tat8eksl:YhdySv^j
vJBOKft H^iMefiiifiässyt -vuäissäi "<dlst^l
misVi4)uuhissaam > pi4siQmälle>:'ikttini
isaattamana vounajautrlaip.ijjokavtkiel
tääYhdysvaillotltaiitaloudeUistasraäua:
saavia 1 ittolalsia viemästä sosla^t^j
äSiinanaihin;Jtis.'"3trateegls}a?ituQtftpi-ta
iuhal}a;vettärkellon i;ikkomistar ssux
-raa avun menetys.- Myös -Y-hdysval-
.^ojen hyökkäysHift^bn^^matton^
'seJä*^lillkäÄätSmältf b^P^m
k^bskeyttämään kaupankäjrntmSä so­sialististen
maiden kanssa. ;
i>|ew Y o r k .— Kommunistivastainen *on saatu tietää, että yksi tällainen a r -
PAINOSTUKSESTA HUOLllMATTA
KAUPPAVAIHTO EI OLE
KATKEj^^UT,
Tästä :onnettpmasta tilasta ovat
kärsineet, pahiten Länsi-Euroopan
kapitalistimaat. Joille kaupankäynti
Itä-JEiiroopan maiden kanssa on y h ­tä
luonnollinen kuin perinteellinen­kin.
Kokonaan tämä -kaupallinen
Uusseelantilaista
lihaa myydään
halvalla USAissa
Dicatur. HI. — Täällä myytiin v i i ­kon
vaihteessa Jauhettua Uuden See-
. lännin naudanliliaa, 10 sentin hin­nasta
pauna j a lihan vakuutetaan
olleen hyvää.
Bazley'& Martet asetti 4,000 pau­na
myytäväksi 10 s a i t i n hinnasta
pauna j a sen .kilpailija Walter*s
Market möi 37.000 paunaa 25 sentillä
kaksi pauhaa. \
Stiiniiers Market, joka laski ham­burgerin
hiiman 13 fientUin pauna
luopui hintasodasta Ja palasi 19 sen­tin
hintaan, Cloud's Market, Deca-turista,
möi Vudpn Seelannin n a u -
l^anlihaa perien 3? senttiä paunalta
stepeistä Ja 29 senttiä palapaistista.
Kalkki neljä, lihakauppaa, pU a h ­dinkoon
asti suUotiu täyteen ostajia.
<s^-—, , — '
kanssakäyminen ei ole katkennut Vie­läkään.
Eräillä aloilla se on noussut
melkoisen huomattaviin sumirilin.
Y K i n alaisen Taloudellisen Eufbo-pan-
komlssion (ECE) selvitysten m u -
.kaan Itä-Euroopan inaldeh vienti
^Län^i-Eiuroopan kapitalistimaihin
nousi.V. 1951 913 miljoonaan doHa-riin.
Shtä oli mm. hiilen osuus^233
miljoonaa dollaria, viljan 171 miljoo­naa
dollaria, puutavaroiden 57 m i l ­joonaa
dollaria, sokerin 52 miljoonaa
dollaria, lihan 46 miljoonaa dollaria.
Muista idän vientJartikkeleista mai­nittakoon
öljy. ttnrkikset ym. Länsi-
Euroopan Vienti Itä-Euroopan sosia­listisiin
maihin jai samana vuonna
lähes. 200 miljoonaa dollaria alhai­semmaksi
eli 727 miljoonaan dolla­riin.
3iitä oli mm. koneiden osuus
206 mlljppflaa dollaria ja laivojen 60
miljoonaa dollaria. Muista tuotteis­ta
mainittakoon tekstiilit, kemikaalit,
optllllset kojeet Jne.
Edelläolevasta on erikoisesti
parma merkille, että huolimatta ; k e l ­taisen
lehdistön" valtavasta propa­gandasta
muka Itä-Euro<:q}än toaii^^
kärsittävästä elintarvikkeiden liut^r
teestä, juuri nämä tuotteet ovaj6,:,<ä-
Icet »»iälfstisten maiden ^ääv^äiti^
artikkeleita länteen, fijlaihittaköbn,
että esimerkiksi satovuonna 1951-^^
-Neuvostoliiton vUjanvienti oU"suu-f
rempi kuin ennen sotavuosia. i'^ -
Tuimettu tosiasia , on, että laajat
piirit lännessäkin ymmärtävät idäri
hiysteria, joka uhkaa miltei kalkkien
huopoon^ T^aloan. muualla maailmana,
off;jmp^ -jjimeinkirir kohtiaräassa
jpukkon^p^^isto vastarintaa. iDemok-r^
attiste^, plj^eu^sien puofi^ajain r i -!
( (K|^T{?avana e^inaerkkmä-vilmeäikai
sesta ' keSitytees^ Vo^^^^^^ esilVää'
t ^ l ^ j s e n Daiiy" "w<n-kerin''johtava
''ohaikkoa vastaan-. Sij^ä selostettiin
'deUe.
• i-^iHäetiioltitaiatpkiikotm. lalnläa-itijkt
puhuvat likaisen; kolmikon r i e -
•huntatt -. i^MCCarthya, ' Jenneria • j a
Veldeä — vastaan, joiden faslstimie-hset
hyökkäykset perustuslakia vas-
. taan ovat nostattaneet suuttumuksen
vyöryn kaikkialla maassamme. V i i ­meinen
kehitysvaihe on se kun kong­ressin
Jasen iPranklin D. Roosevelt J r
esitti edustajahuoneelle päätöslausel­maehdotuksen
F B I : n (Yhdysvaltain
Ohranan) entisen asiamiehen erotta­miseksi
edustajahuoneen epa-amerlk-;
kalaisen toiminnan komitean etumie-,
hen toimesta.- ' -
(Roosevelt esitti tämän-päätöslausel­maehdotuksen
pian- sen jälkeen kun
Velde -tölkasi:' tyhtyä "tutkimaan"
kirkkoja. Tätnä uhkaus o l i tyypilli­nen
McCarthylainen: vastaus arvoste-r
lulle riiitä kirkot ovat esittäneet. Nyt
vostelulausunto tuli U . S. A : n *.'Curch
of Christin'^ Kansalliselta Neuvostoi­lta,^
' johon r^uuluu '30: protestanttista
, ja Idän fOikeaopi>:sta .) seurakuntaa;
imissä^on^ kaikkiaan. 35,000.000 jäsen-
Itä. - ( M' ' . 1' < < r
^ Tätä ennen kansallisesti hyvin tun*
netutMcirkonmiehet .-pitivät saaxnqja
mi»ä! tuomittiin tämäa likalse»; k9lr,
?mikon -hyökl&ykset ikoulu j a .vastaan.
Wasliingtohin Kajkkjen< Sielujen, k i rr
kon edustajaiRevi.tri A;PoTwelU>avisS:
inimittiiiMKGarthya, Jenneria-Ja . V eK
idead'' pa^oote-Iksi'. teeskenteleviksi''
ijotka ovat ' moraalisesti sopimatto-
Imia-' koulujen t a r k a s t a j i k s i ^ , r ;c
.Puhuen «oward •yliopistoss^„plO:r4
tsihteerHraftjastonhoi^ja,. James,98,
|€arey I varoitti,, että kqmmunlstiTras:^
ita/set; ? ^ t k i j a t " , ovat, "liberaali-,, Ja
'työvaenvastaisia^sekä.,taantumukselle,
'myjjtämiel siä'.', ^än -sanoi, että tä-
JS& likainen kolmikko haluaa panna
'pakkopaitaan Amerikan ajatukset
Ja että noitajaihti kouluissa aiheuttaa
sellaisen vaaran, että nuorisosta lei­votaan
'sellaista nuorta lammaskar­jaa,
mitä Hitler Ja iaslsmi tuotti aja­tusten
kontrollin avulla'".
Maan suurimmat työväenlehdet —
A P L : n 'News-Reporter, The CIO
News, Labor (rai:'tatietyöläisten lehti)
ovat ryhtyneet arvostelemaan edusta­jahuoneen
noitajahtijäsenten puna-kauhun
lietsontaa.
' Me liitymme amerikkalaistoveriem-
•me suureen enemmistöön suosionosoi­tuksissa-
näille vastarintamerkeille.
Me teemme näin vaikka meistä t u n -
tutikin, että näiden protestien 'esittä­jät
heikentävät omaa asiaansa har­joittaessaan
omalaatuista pimakau-fhtmletsontaa
selittäen, että <he eivät
tanrits9}tf^t^ k o l R ^ c ^ t a l j^
telussa kommuniisinia vastaan''.'
• Työväenjohtajaln Äpetustvön tdci-jäin,
kirkkojeh'' Jrtitohfcl&ililäeA'»jk
kaikkien muiden, jotka ovat epäame-i^
Ucalalsen komitean
m a a l l ^ u n a . , B i
J u u r i " op^onii
he ik r
|t(¥iel
tumiustaa.
vfijara a" svijäil
taa JM&Carl
. y l i , r i i - l . ..
KONSTIT AUTTOlVAi
Auto Jossa Istui kaksi aiiesai
baupungisa kadun yli p^^^
loilla. Poliisi Pidätti auSr**
ajuri kiirehti nopeasti selittT
"Olen pahoillani, muta m
Juuri lääkärissä j a minun oai
dittävä sairaan kanssa hoitoWi
,. Poliisi ..katsoi epäilevästi ^
i n i e h m i . joka sillä aikaa oli e
tuumia mitä oh tehtävä, i g ^ ^
j a s i istuimen selkänojaa vastea^
jmät puoliksi kihmi j a kuiskaili-i
tele jnl^äi >akas!',_ poijTjjj
luvan matkan 'jatkamiseen! '
HUONOSTI OLI KSYNH:
; (Mies: "Ainoastaan juustoaibi
on, tänään; UlaUiseksi?»
N a i n e n : ' " N i h i ; rabiaanl
sianliha syttyi pannussa palaiäa|l
tuli levisi hellalle, täytyi miriim i
tää soppaa sammutusaineena."
EI OLLUT IHÄffi
Ruokavieras: — Tarjoilija,
minun sopassani on kokonain^i
rukka.
T a r j o i l i j a : '— E i se ole mikään^
me. fällä r u c ^ l a l l a on haaroja]
ka puolella kanpunkia.
dyll syyttä kaikille osapuolille,
seikkaa viimeksi Malenkov
täisellä tavalla korosti Stalnin\
.tajaistenp-liteydessä pitämäSsäänj
he^essVi ? jjlikäi tässä suhteessa ple
Jdy^^jvaipfiffelkkiin sanoihin, -vaasi
;es:tetty :k^tännöllisiä ehdotukdjj
t o l ^ ^ p l t k i ä -On . s ^
ito^eeniialtjäkoiy^Df suuri tali
konlOTen^iiviime vuoden huhtl
''j^i';TOrt;i-NfUVosj;oliI^n ja kan
mO^atloiden otUma: myönteinea ^
seimevtulevan huhtikuun konia
shn Genevessä. .
Tämä on. ^ivan johdonmu
Neuvostoliiton johtaman rau
k i n 'Politiikalle. Vain rauhan'
tessa -vilkas ja laaja kansainvi
kaupankäynti on mahdollinen ]a
saalta taas viimeksimamittu onl
kein tärkeimpiä tekijöitä rauhani
jittamisessä. — S., Vapaa Sana,]
slnki.
min, taantumuksen j a fasismin v a a -
•ran. >>i '
MtoCarthysm; jlujefoi-t^di
ityödyksi sitten «mi Jaa^t
kommunisniivastamen ^ta$^(]jäee^^.-;
pulUsesti paljastetuksi ja hyljätiyksi.
•suunnattoman suurt.a lisävoimaa, jos
sen vaatimuksiin lisättäisiin : anmes-
? tivaatimus Smith lain uhreille j a sel­laisten
orjuuttavien lakien kumoami-
•nen kuin ovat Taft-Hartley, Smith,
MoCarran-ja Walter-McCarran lait.
« • ». , .
Kuten sanoimme, kaikesta huoli­matta
me tervehdimme näitä pro­testeja,
jotka ovat viimeksikuluneit-ten
viikkojen aikana nousseet l i k a i ­sen
kolmikon hyökkäyksiä vastaan.
Me uskomme että Jos ne. jotka sei­sovat
demokratian puolella . — työ-väenjärjeestöt.
kirkot, neekerien jär­jestöt
— yhdistäisivät voimansa-Mc-
Carthysmin vaaran torjumiseksi, de­mokratia
mitä me^iellimme. tulisi pe­lastetuksi.
; • - -i
; Sivuuttakaamme -Vejde!' Lopetta­kaa
noitajahti kouluja- vastaan.. - -
Ravhanititon SÖIM
ilflMlnHlssaaii
p#fl.,ka^|tt(|j|a
haxmeuvost^n siihteerlsto on ja
sut julkilausuman, y,jossa •
Kansojen Eauhanpuolustus
^In . i^ätösteiQiv. ^^a4|ieen kaikbjlil
£u|iIumatonian I
Jan vastakaiun. v;;
1 "Paremmin kuin koskaan
-liäl!:evk(/'kari&'ti (kongressin paävaatf
muksessa —, rauhanliiton soi
vaatlinuksessa ^viiden suun-allan'
Iillä — ratkaisim. Jok*a tmTaisl i
ilmanrauhan. kansojen riippuniifo|
muuden j a johtaisi kansalnv;
jännityksen" laukeamiseen", sanota
julkilausumassa.
Silmälläpitäen Kansojen
sin suomia yhtenäisyyden ja
nan näköaloja j a sen paatoksia
koontuu Maailman rauhanneu
Jmhtikuun lö päivänä 1953
pestiin harkitakseen näiden päätöS'1
•ten toteuttamisen keinoja ja me»j
tehniä.
— Intian j a U S A : n kesken on alle-|
kirjoitettu sopimus, jonka mu
Intia tulee saamaan USArsta
saasti teknillistä ,apua. Ainakin. I|
eksperttiä matkustaa Intiaan.
jähetysti
löiroll
Icanadalais
Ue. jotlta
ja
[anna
luoU maa.
kärsimyk
arkea, i
von ansait
pitkä ja
Mi
An
PÄWÄH PAKINA
"Kova luu", kovia emäntiä ja vielä
kovempaa sotamieltä nikkelialueelia
E i n i i n pahaa, ettei siltä olisi jota-kln-
hyvääldn tavataan sanoa.
•Mutta kyllä se "lievä influenssa,
f luu tai kansanjoukkojen hyväilyni-miellä
tumiettu 'kova luu", jöta^ nyt
on ollut lUkkeellä. on sittenkin sel­laista,
pahaa, ettei siitä löydy mäk­ä
r ä tikulla kaivamallaOcaan : njltään
Syvää. Saatuamme ^ nauttia' tämän
"lievän ; influenssan" :'paiJ:>itettua l e -
i o a ' v i i k o n vaihteessa j a vielä tänään
viikon alussakin, mieleen tuli se. että
nadalaisensietäkipenisteellisesti tutkia sen merkU^^ ~
Mutta me emme usko, että canadalaiset ovat yhtään sen huo­noimpia
kuin neuvostoliittolaisetkaan. Tässä maassa voidaan, jos
tahdotaan, rakentaa suhteellisesti aivan^^ yhtä paljon kansakouluja
v u o d ^ kuin Neuvostoliitossa. Alefllä on riittävästi luonnonresurs-v
seja ja ammattitaitoista työv-oimaa koulujen rakentamista varten;
Tämä rikas maa voi maksaa opettajille kunnollisen palkan, ettei tule
opettajapulaa. Ja tässä maassa voidaan ottaa käytäntöön keskikpii-lusivistyspakko,
jos se kerran voidaan toteuttaa Neuvostoliitossakin!
Mitä^ tarvitaan on se, että lopetetaan nykyinen mieletön s5p 3^
varustelu ja, käytetäänvaikkapa v a i a ^ i neljännes nykyisistä J ^ : '
rustelumenoista kouluolojenune parantamiseen. Siinä on tehokas ja
nopea ratkaisu nykyiselle koulukriisillemmc.
sisuskäiut ylösala raatelee'ruU^
i|iista — tai' k(feboko; - se iieriee —
ikäänkuin koko laitos olisi uunissa
l.'aiyunut. luiUBnko, niiltä, rytisee,
iBtisee ja kolottaa kailista nivelistä
" j a niiden välistäkin. Siihen kun vielä
paimaan semmoinen vilutUs jä väris­tys
ettei tahdo vuoteessa pysyä milr
t6i kattoa hipovan peitekasan alla.
rriiitt"sallikaa meidä.n vieläkin kysyä,
" 4t^ m l i j d ^ ^ se "kova l u u " sitten
onkaa/kun Ueväkin'' ihfluehssä ziäih
imväs^ti, koettelee tätä syntistä ole-inustä-''
•
;:s^laista '•lystiä'* emmae totta;
sesti töivd pahlmmalie vihamiehelle-l^
än — mikäli vaatimaton olemub-s|
hune onsiätE^
.^iteta.^Xts^ :^
Ottawan kaupungintalolla vallitsee
"akkavalta", kuten nieilläkln k o -
tona j a ehkä monessa muussakin
mökissä.
Ja Ottawan "yksipulttuhen" por­mestari
löi vähän santaa sen blngo-peli-
vimtyksen ra ttalsln, joka on saa­nut
''siiuriila voitoillaan" — autopal-kiiinollia"'
Jmii — monen' jätkevänla|n,
pään sekaisin. / /H
; Ötiawari^ pormestari,
niin meille kerrottiin alkuviikosta, olji
esittänyt ;,Öntarion maakuntahallir,
tukseri prokuraattorille toivomuksen,
että hän si&rittäisi pertisteelliseh tutr
kimuksen erinäisten bingbpeiicri suh-
,t^en.;:: -
•rata "vaatimusta perusteltiin sillä,
että Ottawassa suoritettujen "suurien
bingopelien" eräät "päävolttäjat"
olivat sellaisia veijareita, että he e i ­vät
asuneetkaan siellä', minkä olivat
csoiteekseen antaneet. Tästä kim­paantuneena
pttawan ^matamipor-mestari
löi jalkaa lattiaan Ja sanoi,
että joidenkin häideia smu-ten p a l -
«blntojen Jakaminen saattaa olla " t e -
kaiistua'' hommaa missä "voitot"
Jäävät kumi jäävätkin "nmnarien'*
käsiin. " '
J a kun asiaa tutkittiin vähän l ä -
heisanjmiii. h i i n silloin havaittiin, et­tä
yhden aikaisemman "päävoiton"'
saajaa öspl^ oli otettu — hautakl-viimtSaastk."'
" ---^
Kaikkien toisten tohvelisankarien
puolesta me yhdymme Ottawan e-mäntäisännän
vaatimukseen, että
näitä "suuria bingopelejä" kannattaa
tutkia vähän siellä j a tääUä; — ei
vai .tällaisten suoranaisten väärin­käytösten,
vaan myös niiden todel­listen
tarkoitusten suhteen.
Me enome tietenkään ole blngope-
•lejä vastaan. Olkoon meistä kau­kana
sellainen ajatus. Mutta asian
johdosta biisi Jo •aika karsia sllmiem-^
me ed^tä pois sitä tekopyhyyttä —
jonka vuoksi el muka valtion toimes­ta
voida Järjestää laiUisla arpajaisia
hsrväntekeyälsyystarkoitukslin—. mut­ta
sen sijaan nyt annetaan tilaisuus
kaikenlaisille veijareille Järjestiiä
"hyväntekevSl^yden" nimissä Jä suu­rien
voittojöa toivossa ihmisten k ^ -
• mistä ---va&kä'"heidän suuret voit­tonsa
saattaviedl; meiinä henkllb^^
joiden L»3tiosplt«: ön' löydettävissä
esim. hautausmaalta..
Sitä "lievää luuta" sah-astellesam-me
huomastounei paikallisesta päivä-lehdestä
erään hengentuotten, niissä
vahingoniloisesti plsteltUn sitä. että
Sudburyn raiihankonferenssissa o li
ainoastaan 14 osanottaja — jätettä
mainitun järjestön kassassa ei ollut
muuta kuin $35 — Josta valtaosa
oli jo "merkattu" patoatusOaskuJen
maksamiseen.
Honsa on StarUiakin — ja kaikki
tulevat autuaiksi omalla uskollaan.
Myönnettäköön — vaikka nämä
neljätoista edustajaa, puhuivatkin
Järjestyneiden miesten * Ja naisten
puolesta .-r; että rauhanliite on Sud-buryssa
vielä «uhteellisen heikkoa.
Syy siihen on se. että rauhanliike ei
Vie voinut — se kun ei saa ääntään
kuuluville sen pai'^nmln rädlb&sa
kuin päivälehden palstoillakaan —
torjua sitä punakauhun lietsonta
jonka tarkoituksena on saattaa ras-hanliike
mahdollisimman huonoa
valoon ihmisten keskuudessa. Ja Sif
miset pelkäämään sitä keinotekoiset
muovailtua "pöpöä".
Mutta aikansa kutakm. sanoi {äff
kun päätä leikattihi. Tämä e i a t
kaan tarkoita sitä, etteikö raiibas-liikkeellä
Ja rauhanpuolustajilla i
suurta aatteellista kannatusta ni-irfialueella.
Jos S t a r ' haluaa toi^
väittää, silloto. sentiilee seUttää
tunnettu, tosiasia. Maanantal-ilfa»
nikkelialueelia pidetyssä opettaj^
oppilaiden Ja lasten vanheoil»o
eräässä hyvin tunnetussa kokoaöä-isa
tehtiin kysjpys'*Uikakansoit*
sesta" johtuvari koulujen vuoroja^
jestehnäh vÄtuksesta lasten t?-
veyteen. ijräs Ä valkn»^
valtainen kansalaiseinnie vastasi tl"j
hän. että iheiHä ^ i ole mitään Jä*"j
syytä koulujen vuorojärjestelfflli^l
sillä me kulutamme njiljoonla jaaiii-|
Joonia dollareita sotakoneistoÄJ
vaikka" lapsest ovat yhteiskum»*!
kaikkein tärieimplä Ja meidän t i ^ l
käyttää ne varat koulujen rakfl*!
miseen.
Me emme *lcdä oliko Star edusti
tuna mainitussa kokouksessa. Mt»»|
Jos se vieläkfai haluaa pilkata
burylaisten rauhantahtoa, niin St»-!
r i n toimittajim korvissa kaikuu rO-l
mastl vieläkfai ne raikuvat suosiSJ-l
osoitukset, m i t b i yllämatoittua bs-j
suntoa-seurasivat.
'^Perästä kuuluu", sanoi torven s^l
taja — Ja rauhanpubliistajaln ^s*!
on kaikista vaikeuslsta ibuoUn^j
valvoa sitä..etfö pilkkaajat joutonpj
mahdollisimnrian pikaisessa Järjest}t'|
scssä syömään omaii b k ^ ^
Känsäkou*^
Pappa Jä
Jenny ja
Lempi ja
Elli ja M)
Elsa ja E
Mr. ja mi
Elina ja E
Hehni ja 1
Allan. Len
Edith ja •\
Irja ja Ge
Margaret ;
Impi ja V
Lyyli ja Vi
Malja ja
Eeva K o ri
Ola ja Nic
Saimi ja &
Tuulikki, ]
Ida ja A. :
Minnie ja
Olga Num
Violet, Alli
Hulda Viri
Sylvi j a J i
Seidi Ja E i
Änsti Pete
Leila ja K
Leila. Man
Onni Rossi
Toini ja B
Laura Ja "V
Irene Ja E
Sylvi Ja 'W
Hilja Ja C
Vieno ja I
Bob. Eva j
Hihna Ja ]
Aino j a U i
Ani ja A a i
Helen ja I
Elvi j a L at
. Juho NIssii
Elsa j a Wi
Elsa Boma
Aino j a Jo
Haluan
set ja yi
maaliskui
Erikois»
emännille
pöydästä.
M
STHallbu