Vapaus, August 20, 1968

              SÖvu 2 , <TiisM, elok. 20 p , — Tutesday, Aiug, 20, 1968
B^rrORi W. EKLUND ' - MANAOKRi B. 8UK9 I
-cumunr Co. p m m . ^^^^I^y^^gj» ro*"^ f??*¥^9*
Cft NADJAN !li,Ali:,!i:
mfiOmi: l yk: m m , 9 ^ USA^H: l ^ »11.00.8 tot^ms
- KuiMpi ott lisfetemm» u u t Ä d o i ^ j>os1ä!aflKm elilheuititattpis-ta
vaikeuUitta Suuoliiniatta 3oelniiQit% 'a!r).t^^ogtmnpn^^^ ^yr
tariasi penistieeUa mxlssm. maini^ ih^j^flnMi, ^
n i s ^ l a popiititii^ umu$a ^^bSKSti^is^ Yliidjysvgätamea eo:^
ii.än BichaoKi Nipcpn nianilte^^ fypaitilfikaiainielti
fNixoD sai jo «ÄBmäÄäga äänestyik^^BiL puoLuielöolkMjk^
sen etoeminlstön «Ii 1,833 edli^maia ica^naiutoen oppoisiiitio-miesten
692 -äänitä vastacb.
•JPiltl Ni.xanliln "uiutta twilfi!rayte'- -7- hän fcfiivi«l aikaisem-
^ppesto1#itokJw^ pJJesisaamL Jlglbn F- ^ienneiglyljfii —
siitä, eilä kuka tdboosa hisiiäm^^^Ms^^
sa Valtsuksi sillä ^ysvaltaiu iI9ab)6a^oln p?):4ii)ypiflftu«>(i ksrWsi,y'
nyt |a smiltMniut predideä^ ihallituskaudto adJkaatiT
saamnidksiin.
^tta.j^jasdlnilain liuomitiikpi tullluit hyyfldJäyssota pientä
l^^ii^^ppQ! kp)$iaa vaatjpa ole tulolitainiut voKttoa,
vaan suuria va:ofc0i«<tiuk^
rabijien vffliset kiSatat ja- kahakojroiit. HaÄl*^^ sota köy­hyyttä
vastaaii on tuoitteisui vfieWn W m m s m m tuilcllssen
kuin siota'^yietn^nla IkeinsEm bUtjjot^talmi^eM!. Y9)dysvaltaJiDi
maiine on TranffalTvvSilifaeät» M^yuit aJIhai^iiiii^paan tasoonsa ja
•Ikailfckivalltias" Yhidysvaltaiin^ hyvin iharjufvia^
tprtämääi perus*ee51a i«pab|i'k!98s»«ft kmiottaain alatoor
v ^ , eitij» heidän ehdoödsian^ jp$ . s e ^ ' v^lhSnkin tavaUi^ta
»4vj^ pBamspi, txijlsB snajTa^kuitte. viailJituikEä VaiUkioi^
sen ta^n i^äaamBsei. ^ ^
' l^odaaalta TepuiblJkaanit nay^ntaivät, «dttä ijoisena ehdolkas-feofceiaiana
ollnUt Niew Y<]a*in'opava!)fction feuveamööri, Neteon
Rödcefeller olisi saamjit;^^ enemmän ääniä
kuin liulee mir. Nixan saamaan, iniullta; hieidiäln .s^njotaan arve-lev^
m, «ttä "NijrnnUla on. paiifnrtr^ puoJlnieen
t&kinäis(ten- rivien' paikk^^ sillä konservatiivisena!
käQj^UegcM mkliism etsitfeen jibeovalipte» ^dann^msn^
jen pipllijflJlfl. ^ '. ' . ' . ^ •
• JfeiUe niäärässä
t$llev|s5l9n ri|udiulta Yfedysvaätatm itrejmblS^ nimi-tyskqkjorjik^
en sjjtamaista ipenoa. "JUieltämättä liaijnkaan re-lyiibllk^')?^
pjiolpeiliciokoi^j^^ > jr^^ei^täjien lava^tlanjiskykyä,
ja «etä, eMsö w M plluit aivpn iri^vliQHJdsUdcihjehnaa, nie'
xiLmtrm ^ i i e n M ^ Qijoiko IhomitmäL venyi Man
pItikMcsi ja joSitaivat piiieet n i ^ vatkaami-sefcsi,
että vioddaan njeilfco valhän varauksin yhtyä siihen yh-dysyalta!
Iaisvix(kai.Ujaan jiQ(ka sainoi/ettt»^ |/Uani|^ samanaikai-kipil^
ontuneiden I m M ^ v ^ i m ^ <M sättienSdn
i j k M f v i ^ i n t n s e i f f ^ kuin oli jreprvcb^kaame^ ipmiityskoiko^
Oikx)oni Sttiolznata
iju]£e, että preasddentti^ on vielä pitämfiittä. Minkfilaiseln
vofftaukBen tulee nr. Miiocon csaaon^ian, 1^ nippuu liaitkaistevasfti
^IM, k^et denK>kraiat)ipu0ltxe^^ eihdioMca^cseen lähi-päiviinä
Idcykoontuva^ kctadkäes^aian.
-Toj^aal/ta on n»:. Nixon an/tamit y^naiprtääi, elbtä hän ei
olig polfltltUesti puthuen eniää ae slaima ^'asiltä^koaiimiunifiti'' imlin'
lidällaiaena hänet tunnebaian talmlnnasltaan McCalrMtyismin noi-tajiaihdin
Ikautenia, ja ehdotidasefstaan, että .YhdysfvaiUat Väyt-täiäi
ydinaseita Vdletnlaflniin. iJuSKtafptyilgeksi' sekä nuuieita saman'
l^^iaiii^^ edesiöittaniisjsta. Toräasu^ samoi ennetä
vlrallillsen nfanityksen saaimiste Miamin puoluetoofeonlksessa,
Qfttä !bän on 'WiUttanut kanteia'', ja l)än d eoää oimakmi
*'}ji0ffmmms^^ työntänijsohj^Imaa" (ts. siosialisitisiteii
läxijefitolmien häiyittäimispoliitiök^^ vaan pyz^ sen sijaan
neuvoitteluihin siodalistisitea snaidlpii- ja (»"rikioi^^
ton kanssa. Mitä se taikoSttala Ifiägntäaanöstsä, se on vöidä avcrin
Ikysynijjins.
Turhaa on tässä yhlte^dessä kannuja valaa siiltä, miten käy
Ijjjcolpjile 'tiideyis^ presidfönttivaigiii^a. ^ftoj^aajita on kmä^
t&oSif^ niabdotontia i&9s& yhitieytiessä vältftää hatusta, että
V S A n r e p i x h l i k m j o ^ ^ ^ vamMo on iteir
a e ^ oLatiettualqn -suurempi.
^R&OPPALAINISN
tutidja i ^ t p r i MeWHi5>r 3. 'X>|l£5-
,Jcers ^ r j o i t f ^ 4Jk. " L d s pve*V
juMtaisus^ yllä miinitvllpotsiköllf
varustetussa artUdcbtlssa löiden.
kJitttoiBi^ eunmpftlaisista .t^m-tholtoloifita.
iAotikkäUnsa alussa M > Dlltkers
^!kasit(fce]«e eosiiinB ^ tauteja tia
n i i ^ Jiyitä. Sitten bän «sittfifi
mHierBfifiBilftlffjfl «Uimänti^ioja ja vdr-tailee
oUtä euiMMVpalaiaUÄ eUni&n^
i&apoihin. TSmSn jtOkeen seuraa liy^
«viii «ipäinieUytifivä-^tilaBto J ^ m r i -
kasta ja se ctsoittaa, että sydänr
tautiin JkuoOee nifHo^ääo pcoaeut^
MBL amerildkalaisista « U noin mii'
joona iiuniistfi . vuosittain,
l o s o i t t a a e^/iuinta ptrosenlljim
imaaihaajssa.
T r i ©ikkere esittää fcysymyksen,
ettS aniten täknä oc» mahdolILsfta
.maaasa, joidca pMisi olla maali'-
man edlstyneempi IfiSteeQeteere»?
Teudin aii^tt&jaksi hän nimeää
pääasiassa voifliistelun puutteen,
$ m r m jännitystllanteen, epäter-jveellisen
ruokaJSrjestelmän, ifavln-
(o^pin tuntema^omuuden, lii^Ujls,e;9
Itupakoinitftt jne-
Sydäntaudin tutfcUaj^evat bavaio-meet,
että on hyviQ valkeata saada
islimisiä muuttaoiaan 'leJIsaltotB^^
jaan ennen kuin he ovat saapeet en-jslmmäisen
sydäDt»tXt«td^
Tgmän jälkeen, ANUiM tilastot piir
lä mitä Euroopassa on^ tribty yli-melis
»' IS vuodrä aiiiana''
sairaudeji t o r j u m i s e k B i.
Tervegr&ogMn tutfdjat samoin kuin
muutlcin tut^cijat oivat paljolta po­liittisesti
puolueellisia, mutta etu-ipSässä
4ie paljastavat tervettä kos-jtevi^
asiat hyvin ftuoiaaujicatetöti.
Tri Dikkiers seUttätt artikfceUs.
«tfcä Euroopassa toimii n y i
kySän n.s, valtiollisia terveyÄes-
;3cuksia (Health eCotens) seuraavas..
ti:
- Neuvosotliitossa 2^00 terveyfikes-
'kustaa
TahokScoslovakiasBa 400;
Itä-Saksaissa 400.
>L^i.&iksassa 20 ja Sveitsissä
sekä Itävallassa neljä kummassa-
* i n .
Niiissä tenr^fiibeslniksissa < hoide»
taan tiAansia sairaita vuo^ttain.
Canadaap rakennettiia tänä-vuonr
na. ensinunälneii yllämainitunlainen
tOQveyskesfcus tja -se sijälifioe r P O '
vrell Riverillä' British Gohunbiassu.
Tämä laitos tuli maksamaan noin
$2,000,000. Mutta tähän mennessä
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
MatiUa Niemi Sprucedale, Ont.
f S y t t i sunnuntaina, elokuun W PPä
86 vuptta.
Verner Lammi, Beaver l.ake, Ont-täyttää
keakiviilckpna, elokuun 21
päivänä 75 vuotta.
Kalle Kuuldianen, Long Lake,
Oht. täyttää torstaina, elokuun 22
pnä 80 vuotte.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavaiq
pnnentoivotult;?iifl.
jei ole maailman riikkaimmaksi sa.
inotu|3sa maassa USA:6sa ollut va-
)raa raikentaa ^rjhtään täHaista lai-jtosta.
(Amerikassa katsotaan viei^aan
jmaan, pommitus tärkeämmäksi kuin
(oman kansan terveys. — Allek.)
•yllämainitut tilastot osoittavat,
^että sos^alisti$et maat ovat hu).;
imasti johdossa kansa» terveyden
(edistämisessä. vArtUckeJioja lopunpa
liri Dikikers esittää näiden terveys-jke
«lEUSt(EO :toimintaa, joka on^^^ 0^
«puiUeen seuraavanlalnein:
tSnaimniäisen kolmen päivän a i r
f<ana suoritetaajt perusteellisen
ituiasinNis potilaan tilasta, otetaan
.riin^efikuvia,' suoritetaan sähkö-llailiii^
illa: jgyiämen toimintalkokeet,
imUejbaant yeren ^rasv^itoisuus ja
jOsflteripitoisMUs sekä suoritetaan
imulta tarpeellisia kojeita.
miä yjikkoa kestävään hoito,
phjrtmoi») sisältyy erilaiset voimis-itefeit,
yesipairannushoito, veslhie-im^
a, jsauna. (kävely, uinti, hengi,
itysharjoitukset, • ryhtihaiijoititicset,
isyjs^kämieUsyyden ppistobarjoitus
ja mnep kaikkea oikeaao ravinto-jäniestelmään
harjoititaminen.
.j^räs ilahduttava seikka näissä
fpornataipjssa on se, että hoitajaa
p p y i ^ a t samaa ohjelmaa kuin po-tilaatHin
ja näin ollen potilatasta-
AK^t ;täyde0 hioittarauksen hoitajal­le.
Henkiliit, jotka ovat läpäisseet
tämän parannusmenetelmän, va-ikuuttavat
sen lisänneen vuohia hei­dän,
elämöäpp» - ia elämiä heidSn
Aru|35iinsa.
— T. J . Ristimäki,
Sointula, B.C
Lappeenranta.^^ijmi^ j i^ii^^tolnen tqlemlnen onngfi leppmh
viety tosiasia; Viime pUrtojiii^
vAilettilj» ffW)fti»Rntftlim, e]«k< s <pnä JS»BMm^wiiaStth , t a m u^
presidenttt Urho £ebkeneit4ca(l(iM
akajifavi. ' • . ^/'\ ?, : ; ,
.'. Saimaan'&Bttavaii|vtfakimisjahlallisnndetv alkotyat -^0 aauuupBlviUIS
vuoknualueella Juustflassa, missä paljastettiin kanavan rakentajien
inuIstomerkM.
^ J(ui^9liaya B/a ,Ii;as.M»]UiQlm UlhtI |^ami^itiv|l|ll IPiUU? , s ^ ^ )kPUt
Mfistplaa mnkfMiaaa kutsnvieraideii Jppkk^. KcoId^iijHI M / ^ i m
Jo paljon ennf^vIbUmlstiyisnuden alkua'saapui kansaa
.käveUen, sadplUa |ieDk^öautoll!a,jakymmenip Uqla-autoiUa.
Sää m m m ^ amrink» pm» imi^fiBiim Svmm
;ja Ne0vost<(li4ton„ Uppida. ^Rlnn8liikaln^lel|gni|8saan liput vj^holi^Mvat
malnhnd fdtii yuiSarrMi, jatailioen initta kanavan* uinaaa e l «Iisi k M - ^
jkaan kaivettu. ' . - < t • <
Täsmälleen aikataulun m u k a i s^
?{i0 14.50 lipui s/s Kastelholip p m - ,
toja^' sulkuun. Mahtavat terjäksiset
sulkuportit painuivat^dlnni sen'tfl-
Itana ja laiya :kohosi sulkukammiQ?-
sa vedenpinnan mukana y l i seltse.
män metriä.
Klo J500 alkoi kanavan Virallinen
v i h k i m i i n Lappeenrannan yams-k^
ntasoittokiunnan jpuhallettua Pori-
I aisten marssin puhui tasavallan
presidentti Kekkonen.
Puheessaan presidentti totesi fvm,
ett$ nUnkä «niekka m katk#ssuti
pen ystiivyys oa jälleeP rakentomt;
Tämä päivä merldtsee ineille suur
r e n tavoitteen toteutuniista- Sai­maan
lEaoavan toinea synty^fUaea
on tapahtunut^ Päämäärä, josta vie-
III kymmenisen vuotta sitten puhut­tiin
kuten atnalfiinikatteettpmiinloi-yeisUa
^kuul^vasta asiasta, pn nyt
toteutuneena edessämme, lausui
presidentti Kekkonen.
Ajatus Saimaan mahtavan vesis­tön
yhdistämisestä suoraan Suomen
lahteen syntyi jo vuosisatoja s i t t^
ja säilytti ajankohtaisuutensa epär
onnistuneista toteuttamishaiddceista
huolimatta. Suomen harjut ja kal­liot
tekivät vielä tuohon aikaan ka-
Säilyykö ih^kunta?
TUm planeetalla tiedetSiin liiahi%n«ien vissejä eJläinla-jejjiaihuomettum
asenviaan^ j ^ suhupuuttldcm.
Me'ltIl0dä^xinr)^ täniän kehityksen
syiltä, välbitellett tapahtuneiden |lnM(?t()s»j3iteidefli vaihtuinii-siesta,
niistä ikfi^ttyi ynipä^ vi<?9eiille
eläimille.
Mitään taleitta ei liioin ollie siiliä, eiltä
ei oilie' äalmanilaJnen'lä)htalo, ' ] ^ ^ Ote «npä:änniytt, ii^tä
jihmjfiikunita tulee ikuisesti cOiemiäan tSMH planie^<la, eikä s i -
^läflriitÄin. flttä cjii^^ ^i^ii^f^)^fwi!M OBB. mssdlmian-kaiklkeudesta.
/Mutta^^^^j^^ eivttt p a l j i M ^ ^ selSbiista
kaukaisessa tulevaisuiudeiaDsa oSevial^' !^^asdi!dk)llJa^
' ' Huole^tinieiisuiultt^ a i ^ Mienjd^
misiss^ voj -tui^ p l a w « j t ^ n ^ ai-
Qfffm ^AxiJi^lmcpmiiii, m f i m m ^ feettntetyte^i Jt^i-nät
m i m & m Meg» « f e ä n fe^tvm^tcä^fikiA ,ydin(voilmarä«
j^^^t^Bten ja jradSMFtMvi/stsn aJiv^dim afUMjc^ «Pahinr
taconi, että nykyniiaailninsBad^ aai^roi^
vto (mivflfeuUuija, .jicKtka ovat va$njjiipÄ W i s ^ m ^i^^fv^ jä^e^?-
1fiinii8e«n. .
T a m i s o V a m i Gk>be aaid kihti i i M ^ ' h^lnäkmum 19
päivfinJi 1068 tiiedion Fenitagonin .jdJSAn «oitaptaaijaa) v k ^
kadiUjain «salaisesta knl^oUlupeistB, t mM ^Ic&iflcluflltieliiu asioi»-
t i t e n kehityksetstä.' Tässä tiedJononinoa oli mmsvm luihin
asti tin&eiultumt kauhufcuvaus:
"Suwi osa 4-päiväiee9tä \ ^
kuoteOiufitta laohdistui aseiden ke­hitykseen
1974 vuoailiuvun ai-
•kaaflj. Yksi airviio, lailnaten nyt
eOakkpeUä ole^ran 8WD4JW e^-
• kamtapäailikön, Jwnawiaji Ha­rold
JottmsomJn tt»l«rtpj«, pit^
lähökdhtana. olietltaimAista 120
nyiljooinan annerMalaisen (kuo­lemasta
1976:n sodia?sa ja esditti)
erinäisiä kejmoija^ ipiften sie (120
• natomain jhnffii^ ^ « n l ^ Yli-dyavaililaisffa)
voitaisiin vätar
täa satfllan miljofonam, kluu-teenkymanenieten
mil^jkx>na^ ja
njOhnJoJlisesti neäji^iänkymlnfie-n<
aen nulj^ippaan."
"Jäilkevien i h w l s ^ n)|iie!Ie^ä
ainoa teMias keino tässä tilan*
teessai oUsi asejlslta yiisuultulmi-nien
elkiä Wl<3tuniiin<^^ fpöje^l-ta
on' ktultenlkhi vooimistumiassk
käAity?, €rttä aAsMrii^mmtsta
ei voida aikidiitaa nidn i f i a^
kun 'yihdyisviallat Jatkaa hyök-jkiiysäoitaiansa
VietamJs^
laa^a ,Biuot9i80a, B P ^ o f d i n yli.**
joipiatoa usk!on)tioiby«ymyHten
jpiofessod, Bev. Robert McÄfee
iiäki asian ytlmieen kun hiän Vh-
(d^valtadn hyöMfeäyBöodm
mitscfmjf^ yhtfiyd^^ aanoi:'
"Meidän jäoMmyftäiirasielc"
^enune tarvitaan maaihnan
yledöen mielipiteeni painoöbus."
mm FESTIVAALI PÄÄJTYI
RISTIRIITAISISSA TUNNELMISSA
Sofla. Rakettien sinhoutuessa
yötaivaalle kymmenien tuhansien
ori rotuja ja ajatusmaailmoja edus­tavien
' nuorten laulaessa Demo­kraattisen
nuorison maailmanliiton
;närssia j a festivaalilipun l a s k e u t ua
essa Nevskhi sta<tionilla tapahtuivat
yhdeksänsien fc^vaalien viileiset!
kättenpuiistuksc^ ja jäähyväisten
^anomiset suomalaisten osalta^ sillä
suomalaiset lähtivät myöhään 6 pn
iltana junalla kohti Romaniaa, jossa
heidän on määrä viipyä kaksi päi­vää
ja jatkaa matkaansa sen jälkeen
Neuvostoliittoon ja Siomeen.
Yhdeksänsien festivaalien päättä­jäisten
eittämättä kaunista ja paa­toksellista
tunnelmaa sävyttivät f es-twäalienftilcana
ilmitulleet fistirii>
liat. Koskaan aikaisemn;«n eivät fes­tivaalin
osallistuneet ole esittäneet
vohnakasta j^rjtiikkiä tpii^iaan koh­taan
eikä koskaan aikaisemmin ole
'käytetty väkivaltaisia otteita iesti-vaaliohjelman
pysyttämiseksi epnal-la
suuraiitellulssa puitteissa. Mutta
koskaan aikaisemmin ei ole festivaa­lilla
ollutkaan näin paljon erilaisia
näkökantoja edustavia nuoria siitä­kään
huolimatta, että useita järjes­töjä
on kutsuttu osallistumaan festi­vaaliin.
Poliittisista ristiriidoista huoli­matta
festivaalin aikana on syntynyt
kiinteitä yhteyksiä eri maiden nuor­ten
välille. Tosin on nähtävissä se,
että ystävyyssuhteet ovat syvinmiät
toisaalta Neuvostoliittoon tukeutu­vien
valtuuskuntien ja toisaalta
lännen kriittisesti Neuvostoliittoon­kin
suhtautuvien mutta imperialis-fidBi
vastustavien nuorten kesken.
Ristiriidoista huolimatta suntautu-minMi'täällä
oleviin vietnamilaisiin
ja koko Vietnamin kysymykseen on
sekä idän että lännen nuorilla sama.
Jokainen nuori on täällä tullut va­kuuttuneeksi
siitä että Vietnamia
kansa toivoo j a uskoo saavansa kai­ken
mahdollisen tuen koko maail­masta.
Täällä olevat nuoret eri
manosista ja maista ovat antaneet
vietnamilaisille soUdaarisuuslupouk-^
cia: Tältä osin festivaalien ohjelma
on varmasti täyttynyt) vaikka muilta
osin festivaali on tuonut iesiin risti­riitoja,
joita ei voida hetkessä pofe-taa.
TyHMYYD^LLSKIN ON EROA
— Tuo Tolppala Uatu kerto
neensa roänneellä viikolla koukku-vehkeeljä
kymmenkilosen haovvim
mätäkkcen on siinä keetoUe peär
synnä . . .
— J a a . . . mutta minulle hän ker­toi
sen painaneen kolmetoista kiloa
— määs hän sellaisella puheella
meinaiSi?
-r- Ee käet se ehkä lie muuta
meenanna, kuj jotta pastorj on
näessä kalastusasioessa sen kolomi-sen
killoo minnuu tyhmemp ^..
SITÄ JA TÄTÄ
ASIA
Liikkeenhoitaja: "Miksi tuo herra
ei ostanut mitään? -Mitä hän tahtoi
nähdä?
Sievä myyjätär: "Minut fauon»D'
i.Ualla."
m
le.
" i
havankaivami^Htykset toivottomik­si,
yasta. yiime yuo?ylsa|la;i .puj^^livä;
;i^ä Ihmisen iyp, ielcnUkH^ j a ' . ^
tSpiisen halu j^tiviit tulokseen,
f^rs Gabriel von jflaartman^ joh,-;
ilolla syntyi Saipiaan: kanaya 112
yuotta ssitten. Kansallit^" suurtyö,
suuriittmlttaisln Suomen kansan sii­hen
mennessä suorittamista raken­nustöistä
oli'valmis, ja kanava pal-liroli
Itä-Suomen tcdouselämää kor-vaamattpmalla
tavalla y l i iBO vuoden
pjan.
Kun muiatammc ks^ya-sjatuk-
^cn vuosisataisen taustaa ei ole i h ­me,
että (mnettoman sodan yanrioi-jden
korjaaminen ja kanavan uudel-leep
käyttökin ottaminen ituU suun-
^ b n i a n koht^ksi. pian r ^ i b m -
teon jälkeen. JäMecn kerran m aja­tus
jSaiowea kapavasta toteutumjt.
^Iinl<ä niiekka icatkaiai. sen rauhan­omainen
työ on jälleen yhdistänyt
Tämä jidilapäivä symboloi yhden
työjakson päättymistä ja samalla
toisen alkamista. Kanava on nyt vai-ptis
kSyttatarkoitukseensa. Tarvitta­vat
tekniset ja poliittiset järjestelyt
pn tehty.
Vuorossa on läricdn se, mihin
on pyritty: vesiväylän käyitfimi.
nen siten että se' mahdollIdmmBn
tefaokluttsti pjdveUsI maamme ta^
lousleSmäfi.'
Kun vuihan Saimaan icanavan
jirihkiäiset pidettiin syyskuun 7 pnä
^886; ieh4et kirjoittivat, että Itä^
^uomi oli ottanut pitkän askeleen
lähemmäs Suomen muita osia. L i i -
kenaeybteydet, - joiden'suhteen 'Itä-
Suomi d i oUut lapsipuolen asemasi
sa maan muäin osUn nähden, olivat
kanavan ansiosta ratkaisevasti pa-r^
ntiuieet. Sama toteamus p ^
myös tänä päivänä. Uusittu, kanava
saattaa Itä-Suon;ien tidousalueen en^
tjstä pareounia ei ainoai^aan xnoan
«mrää^v^jm^ataettsa leii4#& ka- l
aavan Vihl#isjjiil}laU|fpMeii.|l)^ ^
nalv, l9b0.,T^|i,huöma\itii8 <m«i-iistä
todempi mefdän ^ ^ i n " - " - "
liajat; doq^Ös kalkkiBin «auhäUlä
ja yst^vIDlismieii^ten- i^»P^,.,
;ett>älillii',bfevat rajat .symboli
eroja: rajoja ylitfövllt llilä^an^t^
teydet ovat kansojen välisenyhteis- "
, ^yön |jin9pl9ivia.,.V8in äplharyote» .-^
^ tapailko il«i6^vätt^ ijBa^fiM^lp -
selväji kuin ;|^^i;|an'J^T>fWaai|'inä^
;deitt):^|iil|a;||;|^
"Safanaan kanavan rakentainlnen
onSiiamen#;N<!)^VOfl^1||t^||^
sojea y i E ^ v y y d e n +ulo»'', «apoSaan
.kan^ymopiMpeptlliysa, J
tettUn n r a o t M i i a ttoitejft4lfteh:
' esalla, joka-nyi ;pn ^puohraftn: mo- ;
inen käyttoöm Suomen ja Nenvo»-
\toSiton «iiUlien'yatäirfyi^^^f^
nyt mahdolliseksi n e Jajissaan lä­hes
4dnoa3astniaet Ifiijestely^ ^
ta lorvitean toisen vgttBlainiuw;<
alueella loilkevaii lunavan muif-käyttämiseksi.
Molemminpuolinen biottamus v : ^
hyvänyhteiatyön-henki on alittanut
yMltämään esteet, joita maiden ivgU-^
set r a j a t , luonnostaan ase^vatj^a-^
iloudelliselie etktHviteetille. MeJie-dämme'h}
rvin; että' S^m^n ''lu|pa-iVan
vuokrasopimus ja sitä jse^ran-nut
kanavan uudeUeenrak€Kntap^
n e n ei ole ain^a esimerkki Su«;pen
j?. jNeuvostoliiton yälisest^ raiät yljt-:
tävästä taloudellisesta yhteistoimin­n
a s t a . Suomalaiset pvat' NeuyostP-liiton
puolella , r a j a a suqiitfepieet
yoimalaitos- j a mutta rakenmisteb-:
täviä. Valtakuntien yälillä op voi­massa
muun muassa kalastqs^ j a ^ i
psopimuksia. Suomen ja ^ ^ e i ^ o^
päämme nuiiden'6siien, 'Vaan ennen
kaikkea myös koko. muun maailman
9ä .'kansainvälisen kaupan vyhteyteen
•Vanhan ^navan. yihkjäls;|juhli6sa
oli pääjuhlan ,täpaJtkUim|j»p^lldcaaJ^
ij^vaft mukaan koristettu^yytasUlä
hahmoilla, joiden joukossa oli me­renkulun
jumala \ Neptunus: kohni-karkinone,
kaupan jumalavMerlqut-rius
runsaudensarvea kaarteli ja kan
Ritaan soittava Väinämöinen Itä-
Suomen kan;$an luonxi^wimatt edus­tajana.
Vanha Jcanaya täyttikin sii­hen
kohdistut odotuk^' Sen vai­nutun
Itä-Suomen talouselämään eli
lyhyesti sanoen vallankumoukselli-pen.
Liikenneolosuhteet ovat luon­nollisesti
noilta ajoista kehittyneet
ja Uikennevälipeistö iqonipuolistu-nut.
'Muuallsi paadut kokemukset
kuitenkin osoittavat kanavaUiken-te^
en jiitkuvap ,5wur?» mi^rkityksen.
Myös fäUä hetkellä meidäa toiveem.
pae ja odot^ks^pie kohdistuvat ka­navan
vaikutuksiin Itäsuomen ja
koko maami)?e taloiiselämän viryoit-tajana;
Me luotamme itäsuomalai­seen
yrlttäjähenkeen ja luovaan
ttielikuvitukseen, joiden avulla
fiitä olen vakuuttunut — kanavan
avaamat uudet taloudelliset mahdol­lisuudet
v(4daan täyain mitoin käyt­tää
talpttsalueep ja maan hyväksi
"Liikenneyhteydet eivät ainoas-tean
yhdistä eri nuaid^äriä ne
myös aitovat ne td^^iinsa", fxi^ittiia
liiton välinen rajakauppa: pn l ^ i t -
tynytmplentpien osapuolten tyyd]^
tykseksi. Nämä ovat yain eräitä
pierkkejä yhteistyöstä tal<n]deil^d«
la-alalla. * ' ''"^
On helppo panna m e i ^ ^ , vettä
kansojen välisissä suhteissa vallitsee
eräänlainen kumuloitumisen kasaan­tumisen,
laki. Yhteisen' ^rtlyksen
onnistuminen on tttios^ ^t>yvsif^
tiuhteista, mutta tämä o^utistuminen
samalla antaa lisää noahflolllsudksia'
päiden suhteiden edelleen kddrtS-miselle.
Tapahtuu ikään kuin.kyy^n
ystävyyden pääommi kasaantnmJsfca,
pääoman joka on siitä erikoists^ et­tä
se käytettäe^ä vain lis^|bttyy.
Saimaan kanavan viKrtoasoj^us 'ja
kanavan rakentamuien ovat' maaH-nalle
osoitus siitä, että S^oini^/ija
Neuvostoliitto haluavat j a J *^ "
Vät - elämään :^odelfi8ta.räi^ffl
ta rinnakkaineioa. ^u^env'ja;.Nek-vostotiitön'
vlifi^bm ' y s t ^ v y y ^ ^ e i -
den > käiitläminen' OUT.edjeniq^.^o^ ^
juhlapuheiden'ja muodoTli$tto-;v^^ J
kU]ittelujW vaiheen. TääUäS^^^
|;^v9lla ie .on vale^ul^^l^ii^,*^
uurrettu kallioon. ' ' .
Kanavan valmistuessa me' teenune
kunniaa tämän; todella suunq^ifta^. J
sen ja laadussaan vaikean ^^^^Aäv^j
stmrittaneklen miesten- j a ; : n ^ ^ ''
työlle j a ammattitaidolle.; .Äeldäö
ponnisteljjjensa edessä 'evat;iluo>.
xu>nesteet .inurtuneet.
.•nentit, maa ja.vesi. saato nojiflatta-maan
ihmisen tahtoa. Sainutp kana-::
van uudisrkepnuksesta. 00 ^ ' tullut
kahden asian, ^ ö n ja ; y a ^ y ^ ^ ;
pystyvä'iponjumenttL
Menestyköön merenk^dlpi |a
kauppa Sigmaan kfmw^^^^i^
takeon $e vmixantta |a l^r«|n<oiB-tia
Itäsuomen taIon»d^^e ^^a .
koko maalle, ja läjittäköön' ftpttt^ '
vayhtehityö jatkuvasti $ v ^ t m ia
Neuvostoliiton kanojen yftSvyyt- '
tä!
Arabi-Ifintokone
s y ö f c ^ meieen
Nikosia, — Yhdistyneen Arat^ta-savaVan
lentoyhtiön yksi l<a^iflfco^
jossa oli W ihmistä, syöksyi sunnun­taina
mereen Kyproksen'jf.^^igjn^",
välillä. Kaikkiea kpneessa oBeit^jen
ihmisten pelätään kiioUeen.--
PÄIVÄN PAKINA
ENTINBN nm, TY0TT0hiÄNÄ
Niin sanotuilla "vanhoilla pa^
roilla" on sellaisia harhakuvitelmia
että ainoastaan SO-luvun nälkävuo­det
iäpäisseiUä on käsitys ja koke-
PIUS siitä mitä työttömyys tar-
"^ittaa.
Tosiasia tietenkin on, että se on
hirveänä vitsauksena vielä nykyai­kanakin.
_ i
/ Mitä ajatellaan esim. siitä kun
runsas kolmannes työmarkkinoille
tänä vuonna tulleista nuorista opis-ke][
lj9ista joytui vastoin omaa tah­toaan
olemaan työttt^änä?
Me Ihmettelemme joskus hippie-ongelmaa
ja nuorisorikollisuuden
^svua, mutta Tharvemmin tulee
ajatelleeksi sitä, mitä yhteyttä niil­lä
saattaa olla jtyöma|idolllsuuksien
puuttumiseen ja muihin sellaisiin
yhteiskunnallisiin asioihin.
Olkoon näiden asiain kanssa niin
tai näin, kurjaakin kurjempaa on
se kun ophihaluisilta, mutta liian
useia varattomilta nuorilta kieile*
tään yhteiskunnalliaten nlosuhtei-
499 pvitteissa vastoin haidänenaa
ifthtamfl^ahdollisuup aasalta k^yt
.jtjDrahoja opintojep jatkamisen hy­väksi.
'Sellainen työttömyyspulmo jät-tää
pakosta ikuisesti kirvelevän
arven sellaisen nuoren pojan lal
tytön mieleen, joka joutuu rahaa
pputteep ja .typitdiÄyy<i«n ^alda
jättämään npiskelunsa kesken.
Totta on tietenkin se, jptt^ työt­tömillä
työiälsHlä on nyt täällä"
Canadassa jotakin sellaista, mitä
el ollut 30-luvun nälkävuoeien—
työttfiiniUä. On esim. työttömyys­vakuutus
ja JapsUisät JiailkÄ hpl-poittavat
vähän tilapnetta. Mutta
jps jpefheellä op »simerkik» kiJJV
nltyslaina kotimökissä,; vain psit-taln
maksettu auto ja kuukausi­maksuja
huonekaluistakb). niin
kyllä nykyaikainenkin työtön tie­tää
kenenkään seUttämätt» mitä
työttömyys merkitsee. .
jjuyjen. «ivjMBfinne» ^aiie9n
työttömyy^t^^n^ op Umelse^U par
hentunut siinä mäntin, .että enti­nen
työminisferimmekin >on nyt
"työttömänä".
Oshawasta äskettäin saatujen
tietojen n)uka^ tarypuo^ueen k&l-lltukspm
entinen työ;p|i)ii?tert Mi-chaei
Starr on nyf "tylittömBnÄ''.
; ^Palveltuaan uskolHsestl torypuo^
luetta, tämä 57-vuotias ukrainalais­syntyinen
mies sai nähdä, että ka­melin
on helpompi mennä neulan­silmän
läpi, kuin häncnlaiäton
miesteii päästä vanhan torypuo-lueen
jobiajaksL
Sitten m nm j<*lnpostla. Uu­den
demoi^raajttisen j^upl^ieen eh­dokas,
l?ave Bpoadbent vpitti ke?li-kuun
25 päivän vaaleissa ja siten
jäi mr. Starr,'ikuten niin monet
muutkin konesrvatiivit, lehdelle
soittelemaan.
^iKaiken tSinä» tuloksia iisäiin-lyi
Canadan jtyöttö^en luku yb-
(lette t W tapaui£5.e$??i entisellä
työmlnlstjerillf ' -
Öshawal8isti«tojen mukaan mr.
Starr oU sanonut:
"Ifinä en ole aapmit minkään-la|
«ta ty^^kap tai^l,eusta, enkä
jpijtjl^ tiedä mitä rupean tekemään.
"Qlpn halukas jnj^em^jftn takal­asin
työ.hön,' pmtta "ei ole rpjtään
työtä saatavissa. ISi ole kerrassaan
mitään, fiiksi olen toistaisekai pik-
<fu hiljaa."
laOO jäsentä käsittävän paikal-.
ll^en koÄse^atiiyyliiUst^ii sih-tjferi
Vis pon^fd^juipö ;noij<fn i h -
'misen olev^ l^uollssaan mr: Star­i
i n tulevaisuudesta, •'•mutia el ole
mitään sellaista, mitä (tory) yh­distys
voisi tehdä".
Vuoden 1040 jälkeen neljä ker-taaOsbavyanpoi-
mestarlksi valittu
....... ^Jlll"fl! « f P M |g
mr. Starr vaUttiip a l e h n p j ) ^ jg- ^
seneksi v^06ien 1953, ^ 7 , 1 ^
1002,1063 ja 1065 vaaleissa.. Mj^ttp
torypuolueen johtajalehd<^kksNina
ollessaan hän sai toisesaa' Mues^
tyksessä vain 34 ääntä kutep.
sanottu, viime kesäkuun vaalissa '
hän eiituUut e n ä | valituksi alahpi^
neen jäsenyyteen. '
Tultuaan täten omtanpu^^u-eeik '
sa sekä onum v^iipiiiinsiii<v(iiitsi-jalp
hylk^jämälD», m r . Stanip ker-^ <;
rotaan sanoneep:
''Minä vain odotan, että M d n
sellaista mistä pidän, tulee raata­ville."
Toisin M i n tavalliset y i ^ ^ <••
joilta nousee työttömyyden ;|ol^*
dosfta leipävarras pmptaipia jp^*..
taita ylenMnäksi var. ^ r r p^ei^
luultavasti jotenka ipJnieeii yai^
ka'hän ei kuulukaan siihen yly^)?'
kuntapiiriin, minkjli turyana on
työttiigny^av^uutus. > . ' '
Hän aaa parlamentin enilse». Jft- •
senyyden perusteella j^t^QQiJKS '
vuosiel^eej? Ja.kjun mr. $ t ^ ) ^
oli kysytty palhoako h|M|l{pit>|»T
haa, piin hUn o|i vastannut/. !^tf4
"se on minyn aaianj".' .
Jos työttömyys ei "huvita" t^- '
laistakaanmlestä — Jametoivöm. '
Bj»e, että "jotakin" tuji?i' häfM^e- .
k l n — mitä sitten voldaankaäi^/fl^-
noa meidän käde^ auuhun' elä- ^
vien työttömäksi -JoutaMl^^? ^-^ '
-> Känsjikoura,
S