Vapaus, April 11, 1964

              Sivu 2 Lauantaiiitj.hiihtik. 11 p. — Saturday, April 11, 1964
;,i,i::iSW5ädiSjti::
!
V A P A U S INDEPENDENT LABORORGAN
OI- FINNISH CANADIANS
(LIBEI<TY) Köliiblishcd Nov. G. 1917
Edltor: \V. Kktiuid MaiiaKcr: K «uksi
Tek'plu)iic: Offkx" G74:-'rJl>1 — Kditoriiil G74-42G5
Publlslicd Ihrice vvcfkly: TuOf-diiy-;, Tlnii:;da.vs vmd Siiturdaysby Vapaus
PubrisliiiHv Co. LUl., lOO-Kl:! lf;iin at. W<>.s(, öiidbiJiy, .Oulano, Cajiada.
iMalliny addiTS.s: Box 6!)
.' AdvtM-lisiiij' rat(\s ui«ui applicatiiiii. lraii.sla(.i(ins ircc of cliaigc.
Authomed as sccmid, cla.^s mail by Ihn Po.sl Olfico Deparlnient', Ottawa,
and lor paymenl of postage in casli.
GANADIANIIANGUAGEIBRESS 1
Cunadassa:
T I L A l i S l l I N N AT
1 vk. $9.00. () kk. $4.7ri Il.F.A:.<;.sa .
3 kk. 2,75 Suojnessu:
1 vk. $10:i)0 (i kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Hamilton oikeassa, Thompson ei
Kiinassa vic.M\uillLil ja sicMiii^Mlkon^ a kotiutunut eiv.
tisen konservatiivipuolueen liallilukscn niaatak)usministei-i
Alvin Hamilton on kertonut, että Canadalla on holikohtai-
•sia • mahdollisuukKla kaupaiikiiynnin laajentamiseksi Kii-
. nassa. . •
Mr; Hamilton sanoi, olevansa "erittäin tyytyväinen 17-
päiväisen Kiinan-vierailunsa tuloksiin" ja siihen 90 minuut­tia
kestäneeseen keskustelutilaisuuteen, minkä Kiinan kan­santasavallan
pääministeri Tshou, En-Iai hänelle, varasi.
"Minusta tuntui ennen lähtöäni. — ja nyt olen vakuuttu­nut
siitä — että eanadalaisillaliikemiehillä on Kiinassa heti-,
kohtaisia mahdollisuuksia, eikä vain tulevaisuuden mahdol­lisuuksia"',
kerrt)taanmr.IiamiUonin sanoneen ja vihjanneen
samalla, että Canada voisi hänen. käsityskantansa mukaan
myydä nykyislii e n e n n n ä n vehnääkin .-Kiinaan;-
-Mutta hänen mielessään ei ollut ilnieisestikään "ainoas­taan"
vehnän myy.nnin mahdollisuuksien lisääminen, vaan
myös muu kaupankäynti, koska nir. Hamilton sanoi; "Mat­kani
lietikohlaintMv ILIIOS on erittäin tärkeä koko. Ganadalle,
e i k ä vain aavikkomaakuDiiille . . ."
Kuten tiedetiiän. Kiinan kansantasavalta on viimeaikoi-,
na ostanut monenlaisia. k(.)neita ja myös tehtaiden työstci-koneita
Japanista- ja monista L-änsi-Euroopan maista. Y.lei^.
sesti otaksutaan, e i t ä m i ' . Hamilton tarkoitti yllämainitulla
lausunnollaan juuri tällaisten konemyyntien mahdollisuuk­sia.
Nähtäväksi jää. rniten. yhdysvaltalaisten, rahamiesten
omistamat auto- ja.muut tehtaat tulevat suhtautumaan ea-
. nadalaistcn alayhiiöitlensä mahdollisiin konekauppoihin Kii­nan
kanssa? Toivottavaa kuitenkin on, että yhdysvaltalaisten
rahamiesten jarrutustaktiikka ei voisi enää vaikeuttaa Cana-.
dan kansainvälisiä kauppapolitiikkaa, mikä palvelisi maam­me
kansallisetuja yleensä.
Mr. Hamilton v i i l t a s i m y ö s siihen, että pitkän päälle ei
käy laatuun kaupankäynti Kiinan kansantasavallan kanssa,
ellei Kiina sa \'isseilie tavaroilleen markkinamahdollisuuk­sia
Canadasta. Kauppaa käydäänkin "molempiin suuntiin"
ja tätä seikkaa silhiälHipitäen uskomme mr. Hamiltonin, ali­arvioineen
Canadan omaa o.suutla asiaan kun hän sanoi esit­täneensä
kiinalaisjilo toivomuksen, että he tehostaisivat kau­pankäyntiä
Ganadassa. Jos on hyvää tahtoa, Canada voi oma-kohtaisesti.
auttaa vissien kiinalaisten tuotteiden markkinoin­tia
maassamme — ja se. olisi paras tae siitä, että 700-miljoo-naisesta
Kiinasta tulisi pysyvä kauppatuttava Ganadalle..
Kiina on Canarialle -mahdollisuuksien, maa",, kuten mr. Ha­milton
sanoi, jos Canada tunnustaa Kiinan, kannattaa sen
jäsenoikcuksien,palauttamista YK:ssa.jne.
•. Ehdottoinasii v ä ä r ä s s ä— ja eanadalaistcn- katsomuksia
edustamaton — .oli kuitenkin Soeiai Grodit-ryhmän johtajan
Robert Thompsonin lau;^-unto, jonka. avulla hän yrhti paha­maineiseen
punakauhun. lietsontaan turvautuen- "tervata, ja
höyhcntää" mr. IhnniUonin Kiinan "puolestapuhujaksi". .
Luonnolliscsukau|)ankäynti Kiinan kanssa auttaisi myös
Kiinaa— ja silli), seikalla oi ole mitään tekemistä esimer­kiksi
niiden periaalteeMislen. kiistojen kan.ssa, joista monet
canadala!.set, (jvat joko vasemmalta tai oikealta puolen eri
mieltä kimalaisjohlajain kan.ssa — mutta yhtä,paljon, ellei
enemmän siitä hyötyisi Canadan' kansa ja valtio. Kaupan­käynnin
edistämi.scssä Kiinan kanssa on siis kysymys myös
ja ennenkaikkea oman maamme eduista.
Mutta turhaaon kaiketi odottaa, että mr, Thompson täl­laisia
asioita yinmärtäisi tai näkisi, sillä, tosiasia on, että "ku­kaan
ei ole jiiin s(jkea kuin hän, joka ei halua nähdä".
Suomen-NL:n ystävyyssopimuksesta
Kuten on ineidäLikin. lehde.-^sämme kerrottu, Suomen Ja
.Neuv(jstoliiion välisen ystävyys-, yhteistyö ja avunantosopi­muksen
10'. v u o s i p ä i v ä ä vietettiin viikon vaihteessa Hclsiii-
(|is.sä suurin juliialli.suuksin. Suomen''presidentin ja monen
muun huomatun liojikilötv kunnioittaessa sitä läsnäolollaan.
Tämä ystävyys-, yliieistyö- ja avunantosopimus onkin ai­nutlaatuinen
esiiiierkki koko maailmalle — Canada mukaan­luettuna
— kahden eri yhteiskuntajärjestelmiä edustavan
maan —^ yhtäällä suuren sosialistisen ja toisaalta pienen ka­pitalistisen
maan—-mahdollisuuksista toteuttaa rauhanomai
sen rinnakkai/ioi(jn politiikkaa käytännössä. "Tämä 16 vuotta
•kestänyt sopimuskausi on samalla erinomainen todistus
meille it.sellernme luottamuksellisen ja vilpittömän naapuri-ystävyyden
politiikan välttämättömyydestä ja hyödyllisyy­destä",
sanoi fisiasta"'.Su(imcir eniten leviävä työväen päivä­lehti
Kansan: Uutiset sunnun1.ai.se.ssa toimituskirjoilukscs-saan
selittäen: "Kui) vertaa kulunutta-aikaa sitä edeltänei­siin
vihan vuosikymmeniin ja näiden kahden erilaisen ajan­jakson
seurauksia loisiinsa,-tajuaa samalla, miten väittämiin
töntä Suomen kansalle on torjua jokainen yrityskin vahin­goittaa
ystävyyssuhteita ja niiden kehittämistä."
Ky.symyson tietenkin kummankin naapurimaan yhtei-
,:sislä eduista, mutta Kansan Uutiset on käsittääksemme eh­dottomasti
oikeassa alleviivate.ssaan, että näistä hyvistä naa-puruu.
ssuhteista hyötyy sittenkin enemmän Suomen kansa
ja valtio. ';•, •
: Totta on myiis toteamus, että nekään piirit, jotka ystä­vyyssopimuksesta
neuvoteltaessa 'yrittivät estää sen solmi-,
misen,'. eivät avoimesti rohkene enää asettua sitä vastaan.
"ystävyys))oli tilkasta on kehittynyt Suomen kansan vakau­mus
ja. kansamme enemmistö tuomitsee jyrkästi ne, jotka
sitä haluavat Ioukat.a", sanoo mainittu lehti; Tämä onkin eräs
nykyhetken tärkeä realiteetti, jota menneisyyden sumussa
elävät Vissit jiiäräpäat eivät ole täällä vielä tunnustaneet sen
•paremmin itselleen kuin seuraajilleenkaan. '
Juuri y s t ä v y y s - j a avunantosopimus on luonut kestävän
perustan Suomen ja Neuvostoliiton ulkopoliittisille suhteille
ja laajalle, monipuoHselle kanssakäymiselle. Mutta se on
Puhcharjbituslsoiie
kuuromykkiä varten
Valkliii synnynnäisillä kuiiromy,
kiliä pulic-climcl ovatkin tavalllA
sosli täysin lervcol, eivät lic opi
puhumaan ilman erikoiskoulutusta.
Tämä johtuu siitä, otlä kuurouden
takia he eivät kuule toisten lausu­mia
sano.ja eivätkä, siis opi las­ten
tavoin niitä toistamaan.. Kuu.
roniykkien pulicopetuksen helpot
lamiseksi on l'uolassa hiljatlain
telily m e r k i t t ä v ä keiisinlö.
Insiniiörit Ja alan asiantuntijat
ovat öuunnitelleel Ja rakenlaneel
kojeen, mikä piirtää kuvaruutuun
ääneen lausutun sanan tai äänteen
graafisen käyrän. Mallikäyrää apu­naan
käyttäen oppilas voi yksinään­kin
hai-joilella puhetaitoa.
Uuden kojeen .ia siilien liiltyvän
opetusiiienelelmän arvellaan lule^
van yleiseen käyttöön, sillä se no.-
peutlaa Ja helpottaa kuuroniykUieii
I)uhekouluUis(a. -
YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin
näkymiä kahden viime viikon ajalta
"Mitä 011 vapaa yritlcliälsyy.s?
So mcrkilscc vapaille ketuille va­pautta
pujahtaa vapaasti kanalui-liiii
ja^kiiljcskella vai»aasti va|>ai-dcn
kajojenMceskuutltssa."
<Kuuban tcolli-suusmini^tcri
Gucva^i VKn kauppa- ja
kelJilyskonfcrenssissa Gcne-
, vcssä.) . . • •
YKn kauppa-ja kcliil.vskonrBrens
si (lonevcssä on kestänytikaksi viik­koa;
Kaikkien suurvaltojen ja tär-
9 t.t>.t^.0^-^<*^y^'^^^-*U
•OSTA NYT .I^V MAK.SA
JOSKIJ-S" O N ( J i : U l A S TA
'l'ämän nieiiliiii vakavaraisen yli
teiskiinlamnie niitiuile suoma yh
leiskunnalliiieii a.sema .— työtön ----
alkaa nyi jo askarruttaa m i e l t ä,
j T u l i oslelfiia yhtä Ja toisl;i mennet
iiä kuukausina
alaisistaan saadakseen yhtiönsä voi­ton
nou-scmaan 6'/»—C/j piosenl-l
i i i i . Kristillis-sosiaaiiscn opin pe.
i i i s l c l tm mukaan hän vastasi: " E i
I heissä ole mitään eroa! Molemmat
{tavoittelevat mitä he eivät kumpai-iienkaan
oikeastaan tarvitse, heidän
kuimpien leolli.siKistiiaideii piiäval-tuutetut,
ovat ehtineet Jo esittää
näkemyksensä maailman talouden
Ja .sen keskeisimmän o.san, k.-iiisain-välisen
kaupan; nykyisestä lilasta
ja tulevaisuuden näkymistii .sekii
periaalleelliset ehdotuksensa ede.ssä
olovan ongelmavyyhden ralkaisomi'-
.seksi, l^ääosan kokouksen lähänasli-scsta
ajasta on niellyt keliitysinai-dcn
miltei yhtenäisen rikkaita teol­lisuusmaita:
vastaan kohdistuneen
.syytekirjelmän lukeminen, .ta J<i
tähän menncs.sä on käynyt ilmi, mi­ten
vjjhän lännen teoMisuiismailla
on tarjottavaa kehitysmaille. Kirja­vien
ja ristiriitaisten pintal;iäkk(,'i-den
ohella ne tarjoavat kehilysniail
le "tee se i(se"-ohjclmaa, nuilta vain
'vapaan markkin:ilalouden' ))uil-tci.
ssa. Suurista teollisuusmaisia
vain Neuvostoliitolla 011 ollut maan
pinnalla, liikkuva oiiielmaesiiy.s,
jo.ssa on huomioitu sekii iiiaailinaii
kaupan että kehity.sinaidcii oiu;el
mat • j a reaaliset malidollismidct
näiden ralkaiseniisek.si.
On .syytä poimia e r i i i i j i k<iliii;i k e
hitysmaiden (tsittämästii 'kehilvk
scstä". Nigeria: i\T«'itä Oli Ucludtctdi
{' iy«>skcn(elcmääii aiikaraniiitin; jolla
\ tulisimme rikkainnnaksi. V i i M i l i ni
mc nousi vuo.sieii liMfi - ( i l v i i i i s c n ii
aikana 17:i','/. nuilta t i K i t i t i n i i ne
Mitä muut sanovat
iiinitiiiiiiniiiitiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiififiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiifiifiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii^
OrKEISTOKAriNA B K A S I L I A S S A m-
"Amerikkalaisella taholla on kaöinaa tervellditty ilollft sen praaksur JJJ
man kommunismin vaiJtaisen k y l l i n vuoksi, mutta Oi)i]yiartintlQ4niaaminen«|tii
kommunistiksi on tietenkin liiallista yksinkortaistaro^IMa- Luonnollisesti
HiasHian siirtyminen kommunismiin on Washingtonia pelottava pairia;4n
jäinen, mutta välttämättömien uudistusten torjuminen ^asevoimin vSfii'
raivaa eastrolaisuudclte tietä." — Suomen Sosiaalidemokraatti, .3 - r
vähitläisiuaksuilla ' f ^ " ' f saada joku asema tä.ssä , .^47,, .,„„
•Hi mitään käteen, maksu! alkavat ! v'>'o.-skunna.s.sa. e l , asema joka vain
vasta keväällä", katsomuksen iiuikai saavutetaan tavaroilla, el i valtaa I , . ,. , . .... , ,
.sesti. Kaikki tarpeellisia o.toksia ' y ' ' ' J".""
Tuli tä.sä mieleen erään tieteilijän ' '''l "l';'-""'^ • - „ • . , -• Vky,,s.y,.m,,,y,,i i .mi„iika. l,ian• es,itt.i .lu,l,k isel,h, i i: Suuren yhtiön päällikkö on r in-paikalla:
•Mikä on peiu.seio s(!llai- •
sen mielien välillä Jonka kuiik:iiisi ,
maksujen velka on vuosittain I
tOU.OO ja suurylilymän virkailijan, i
joka ottaa kaikki irti .it.sesläaii ja ;
iiastettu tavallisen kovaa työtä t'e.
•<eväu rahvaan kanssa, eikä huomata
iiiitäiiii eroa. Molemmat ovat "ah­neita"
vallasta ja tavarasta Voi
iiiilä Jirlmia paradoksia, mitä .sinko--
telaan päin pläsiä. ' i
. .. . . , "On hyvän kansalaisen merkki se, I
m e r k i n n y t Suomen k a n s a l l e j a ; ^-ttä ostaa oman kodin, ei se mi-v
a i u o i i e paljon m u u t a k i n . Ilo- ujji,, maikka ei ole kuin .$1 000.00'
m i e l n oval s u o m e n kan.san j a ,.ä,eoii. o.sla aulo. silloin l i -i
v a i n o n todelljset yslavat - - - ä ä t työllisyyttä.' Csta joululahjoja
Vapaui^ mukaanluettuna - - , nvt". sanoo kauppakamari. ".Maksa
.saaneet todeta, ctla y s t ä v y y s - , keväällä. Hakentakaa talvella,
sopimus on l u j i t U t n u l ja loii-! ,„i(.|,et saavat niinollen lyötä talvi-n
y i tunnetuksi Suomen ase-. j;, .j,,:) voit maksaa kesällä,
man yleensä kansainvalKsella; Lennä vanhaanmaahan ke.sällä ja
n ä y t t ä m ö l l ä . "Suomalamen maksa talvella", .sanoo lentoyhtiö,
puo.ueettomuus, jonka linjat -Kunnon kan.salai.sct lainaavat meil-
.sopimus m ä ä r i t t e l e e , on tun-; tä rahaa, hvvä tapa ja sinuii yh-n
c t t u j a t u n n u s t e t t u k a i k k i a l l a : loiskunnallinen a.semasi vaatii, eitä
ja maamme- a s i a n t u n t i j a - a p u a sinä lainaat meiltä rahaa", jne.
on^ m(;nesli k ä y t e t t y myös, Mi„ä en läheskään täyttänyt kaik-
YK:n t e h t ä v i s s ä . J u u r i y s t ä - , kj;, „oita ehdotuksia ja vaatimuksia
v y y s s o p i m u s on vahvistanut „ijt;i (ij,,,;! hyvinvointiyhtei.skunta
maamme il.senaisyydcn ja riip-, odottaa että sen jä.senet tekisivät,
p u m a t t o i n u u d e n lujeiiimak:a oslin vain pienen mökin (talon)
k u i n mitä ne koskaan aikai ;,uton (halv.-ni) ja jalkineet (että,
.semmin ovat olleet", selitii pjijisjn löihjn). [
m a i n i t t u lehti edelleen ja k i r ' K„ ,„i„;i niitä kokonaan haalinut!
loitli l o p u k s i : ahiieiides.sa. enkä sen vuoksi, että j
'.'Ystävyys- ja a v u n a i v l o s o p i - i |„i„;i oli.sin ollut vallan himoiiieni
muksen monipuolista k ä y t ä n - , | j „ . v o n tohtori jumaluusopin profes^ |,
non n i e r k i t y s l ä kuvaa myös i.jjoii niin yliluonnollisesli selittää.;
j a t k u v a s t i kasvava k u l t t u u r i - ' sainpahan katon perheen jiään |
vaihto, s i v i s t y k s e l l i n e n ja tie-i piialle, kulkuneuvon päästäkseni '
| e e l h . s t e k n d l i n e n y h t e i s t y ö se-1 työmaalle ja jalkineet että voisin i
kä o p i s k e l i j a v a i h t o j a •stipendi- ] olla siellä; '
t o i m i n t a . Mutta e n n e n k a i k k e a ; .sehän se askertaakin mie |
tuntuu ystavyys.soi)imuk.sen ; les.sä kun ne pitää .saada maksuun, j
000 tonnia^ m.-i:ip;iiil<inöil;i ja s a i i u -
m e . n i i s t ä 120 d o l l a i K i loiinill;i. V.
1J)Ö3 veimnie JifjO.OOO t d u n i a i;i
saimme edelleenkin ILM) d o l l a r i a
lonnilt;i. Saniaii; i i l ; ; i i s i . ' . : | 1 : i n u ' i - i k k ;i
laisten autojen j i i n l i i iioii^ ^ i - ; ; 0 ' - ;
vaikka niiden \ i e n i i k ; i ' ; v ( ) i . :\l:il,--
sia: Kumin t u o t a n i o i n i i n ' 011 iioiis
tSENSIINISTÄ
uunniileen700olwiv ?uhdistQmoa hu'>iehi-limaoilmanbensii-
Oljynporoul<sistaon
vainyl<5i'45:sta
l^annattnva.
t/oQöiryn muodosst
olevQ bGnoiini on 10-
nintnrpeentyydyna- 4iS5O0 mmiijlij..vvuuooddeenn
..ous urakka
la maksaa yli
Bensifninpcirominon
moottorissa topohtuu
1/500 sckunnriSQv.
Mootlorin nSqr.nossa
oipvQ bpnoiifii \-aa-vuttoQ
600 C-Q^tecn
kuumuiJden.
siit ;j viimeksi kuluneen vuodon ai-k;
ii)a 1 r;f.vmutl:mamaan aikaan kii
U l i n iiiiita 'iiiaailmaiiinarkkiiioilla on
laskenut 2.^)';;,. Madagaskar: Vien-limme
on 2-kertaistuiiut U) vuodes,
sa, nuilta vientitulot ovat |)y.syneet
miltei muuttumattomana. Maurela-iiia:
':; ihmiskunnasta on hallussaan
'i,')'.'rm;iailiii;in rikkaiiksLsla Ja tä-i
n i i i i seurauksena % ihmiskuiinast:i
ei, saa tarpeeksi .s.fötävää.
KJ-Trilysinaiden vaaliiniiksien ja
yleensä koko konlercnssiii päätce-j
maksi on kehillynyt kysymys vapau-
I desta. Useat lännen teollisuusmaat
I ov.il ikäiinkiiin ilkkuen esittäneet
i c d i i nyt kehitysmaat ovat saaneet
I l ; o k e a , eitä !)oliittista itsenäistymis-,
l i i ei ole seurannut onnellinen kehi-
I l y s k ; i i i s i j . i etlji näiden olisi oivallet-
' l a v ; i . (liinnen) teollisuusmaiden van­h
a n taloudellisen yhteistyön välttä-i
i u i i t l ( t i i i y y s . .Ne ovat yrittäneet sul-j
l : e a silmänsä siltä tosiasialta että j
(juuri tämä vanhan . "taloudellisen i
'. ylitciityöu" jatkuminen muuttumat j
: t o m a i i a . . t e k e e iioliittisen ilsenäisyy-1
(Ien ontoksi, k u t i M i Male.si;in pääval-i
l u i i l e t t u lausui, .luuri taloudellisen
: vajtauden puuttuminen on.saattanut
' j ; i ))i);iii yhä edelleenkin kehily.s-m
a a t (M aiiioast.-iaii ylipänscMnällö
t n i e i i j ; i y h ä |);thenevien t.-iloudeliis
tcii vaikeuksien keskellä.. ' Vapa:*
kapitalismi jättää vapaat kädel suu­rille
pääoman omistajille muun ih­miskunnan
kustannuksella", totesi i
1'cinii |)ääval(uuletlu.
Lännen l(.'ollisiiusni;ii(leii .suiitjui-liimineii
nieuelclmiin turvatii kehi-l
y s i i i a H l e i i vientituotteiden, ts. raa- ,
l;a ; ' i i i e i f l - : ' i i menekki ja hintatason :
| ) a r : i u t ; i i i r i i u ' n lullien suosituim-;
iniiii;-jiitje.'-'el.villä.ja kansainvälisen'
! i i k i r ; i l K i s l ( i n i)eiustaniisella, on oi
l i i l s; i i i L ' eM kirj; i v ;i; i . Kukin on kat-s
i - l h i l a s i o i t a vain oifi;in ulkoina;in-k
; i i i i ) p ; i i i s ; i lurva;imiseksi. lluuto-k
: i i i | i p a i l u s ^ : ; i meni k;iikkein pisini--o
; ! i : i i l c Kaiisk;i.i»ka lupasi avokäti
s c s i i o.s1a;i enemmän kehitysniai.sla.
rii;ii-.s-;i:i ! ; i . ' i k ; i - . - i i M ' ' i s l ; i p;irempi;i h i n -
ioj;i. sallia kehitysm;iiden leolli-
.-iiusluoUeiden luonnin lisiiämisen
\ ; i ) . M i i t l ; i i;ansk;iir1;irj()ukset i)äte-v
ä t vain. mikäli se s a : i vaslineeksi
enemmän markltinoita koneilleen ja i
l e o l i i s m i . s t u o U e i l l e e n . Hanskan esi- i
i v k M - i i .t,-ik;ia kuulsi liian näkyvästi i
l ; i p i ( l e (iiiullen pyr.rmykset Riiiis-k
a i ) jolilaniaii ' kolm;mneii voiman"
i i i ' i i m . s ( ' k s i 111111. keliity.smaideli ;ivul- I
l a r.^Aii aj>ul:!isiilk(»minisleri Ital- i
!iii esmilyiuiiien toi mieleen Wall i
S l i - i - e t i n v a i i l K i i i : - i i d e i i . Ki iiiKään I
m-, o i i i i v i v k s i ä j;rinuutoksi; i Sen si- 1
I. - i a i i .eiilistä tiukempia uhk;iuksia. •
• \-;:li!c,^.'^^;i;!n,' kansallisen poliliik- ,
k:i:i-,-iii('i;! k c - l i i l v ; i n a i d e i i on olljiva i
l i ( ' l u i s i ; i lidoudeliisien tosiasioiden ;
\ ; i l H ; . n K i i l i i i i ! y y ( l ' . ' s l i i . Yksityisen sek^
II) i!i (•l) i r u . ' ! ' M ! U i i i ' . ' i i t a i iiikomais ,:
(CM piilu.sle. i i c s l a i i u i i r i i nierkilsee ••
T K M A KI O L K F K L A T T U V l E L A L O I T I J U N " v „ ,
' lOpäilcmältä Yhdysvaltain mielenkiinto Brasiliaa kohtaan on variSVi*"'»
.syvä ja m ä ä r ä t y s t ä näkökohdasta katseltuna aiheellinenkin. Onhan brasi­lialaiselta
maaperällä kiinni erinäisiä miljoonia dollareita a m e r i k k a l a i ^ ^ . -
pääoni:ia. minkä lisäksi Drasilia on kuulunut USAn ylläpitämän.'edistj^-*
liiton' avustuskohteisiin. ' r -. *.
r e l i ä ci ole kuitenkaan pelattu vielä loppuun'Brasiliassa sillä vaik^/"^"
tihiniie päällisin puolin näyttääkin olevTTh kapinallisten hallinnassa, cjtvat"
perusongelmat Ja -vastakohtaisuudet ole muuttuneet miksikään. Ktiii^"'^'
Urasilias.sa on osa koko latinalaksen Amerikan koiiristuslilasta, joka'CB^
iiemiiiiii tai myiihcmmin purkautuu ehkäpä hyvinkin rajulla /lavalla." "f*''
— Päivän Sanomati -'f-f
!!illl!llil
NL vdpautti itä-Saksaa
loukanneet vakoiiulentäjät
vaikutus kaupankäynni.ssä, Jol-^
la meille on mitä suurin niei-kity.
s. .,.Suunlautuuhan esim.
rrieta11 iteollisuutemme. viennis-t
ä ' , y l i ()0''f Neuvostoliittoon.
Tämä osoittaa mikä vaikutus
Suomen ja Nf>uvo.stoliiton' ta-i
loudellisejla kanssakäymisellä
on yksinomaan työllisyydelle.
Mutta selvää on, että hyöty o n
niolemmiiipuolista, ja että
Ncu\'osloliitoIle on ylitä hyvin
kii'n meillekin kaikkinaista
etua hyvien suhteiden kehityk­sestä;
: :
• Canadalla on Neuvostoliiton
yhtenä naapurimaairamahdol-lisuus
oppia Suomen Ja Neu-vostoliitfjn
välisistä suhteista.
Ja kukaan ei yritäkiiän kieltä.ä
sitä tosiasiaa, ettc^ikö näistä hy­vistä
naapurisuhteista ole ollut
" k a i k k i na is ta e tua " k u m m a 11 e-kin
maalle, ja=tirikoisesti Jiuiri
Suomelle, niin miksi ei Canada
käyttäisi tilaisuutta hyväkseen
järjestämällä hyvät naapuri-,
kauppa- ja kulttuurisuhteet
Neuvostoliiton kanssa?
.Ottav^asta saatu tiodoitus,
että yleisradiomme, CBC, ai­koo
. avata oman toimistonsa
Moskovassa, on askel, oikeaan
suuntaan. Neuvostoliiton kans­sa
äskettäin tehty suuri vehnä:
kauppa antoi kuitenkin meille
eanadalaisille esimakua siitä,
miten hyödyllistä olisi edetä
"seil.scmän peninkulman saap­pailla"
nuhteiden ''normalisoi­mista"
kohti Canadan ja Neu­vostoliiton
välillä. Suomen hy­vien
kokemusten tulisi , siis'
rohkaista Ottav^aa ottamaan
viivyttelemättä askeleita jotka
avaisivat , meille pysyvästi
markkinamahdollisuuksia ää­rettömän
nopeasti laajenevilla
markkinoilla sosialistisessa
maailmanosassa ja erikoisesti
juuri Neuvostoliitossa.
l'itää kai mennä ja otla;i "r. i ll
1'ayer Loan" s.o. "Lainan-maksu
lainan", saa. n ä h d ä antaisiv;itko ne
hyvä- ja Jalosydämiset tainahcrrat
minulle sitä? Saajias nähdä kuinka
siinä käy, minä yritiiii. |
Tuli täs.sämieleen, että mikii
melu siitä nousisi, jos joku tycilön j
menisi J a estäisi tämän meidän hy-1
vinvointiyhlciskunlamme kan.san
(•diist;ijieii ja senaatorien nost;imas
la heidän jialkkaansa. H ä n varmaan­kin
menettäisi k:ins:il:nshiotlainuk:
seiis;i ikuisiksi ajoiksi j;i talletet­taisiin
pohjoisnavalle Aatamin ptr
vussii jäävuorta k:iivam;ian;
— Vesa Kovapim.
Revellin poissaolo puheenaiheena
Toronto. Kaupin>;.;in virkailijat ovat huolissaan .S.">0 miljoo­nan
dollaria n)aksa> an iiiul<'n kaiipunginlaloii stiiinnillclijan, suo­malaisen
arkkitelidin, \ ' i l i o i ; e v ( ' l l i n poissatdosla.
Hiin ei olr olliil täiillä i:{ tai 11 kinikatileen sanoi kaupungin­talon
loiiiiiniian ylt<lniniiikaistiitlaja <ieorge l i r l l keskiviikkona koii-
(rollilaulakniniaii kokouksessa. ".Minä en ole todellisuudessa k<»s-kaan
tavannut liiint:!.":
Kontrolleri .Allan Lamportcsitli, elia mr. Hegeliin tulisi palata
j o l l a rakenfeitla olevaan kattpuniiinlaloon voidaan (ehdä eräs arkki-
I r l i l i i u r i n n i niiiiitos.
M r . Itev<>ll sai viime vuonna iMeksikossalialvauskohlaukseuju
jiieni siellä Helsinkiin loipiima:iii. lirään loronlolaislehdeu kerto-juaii
mukaan hän saattaa tulla lakaisin Torontoon ensi syk.synä.
Kontrolleri l.aiiiportiii ii):unitsenian "arkkilelituurisen muutos-
1'lidoluksen" lakana o n esitys, ettii uuden kaupungintalon kahden
puoliympyrän muotoisen osan; väliin rakennettaisiin silla ihmisten
liikunnan lielpollainiseksi yhdestä osasta toiseen.
Moskova. — Neuvoslolijtlo var
i pantti "viime perjantaina,amerik­kalaisen
IMMHi-tieduslelukoueen
kaksi lentäjää, kapteeni : David
IloHandin ja kapteeni IVIelviu
Kesslcriii. Neuvostoliiton taholta
korostettiin, että miesten luovutus
tu|)ahtiii puhtaasti poikkeustoi­menpiteenä
ja vain sen vuoksi,
että l\SAn hallitus oli ilmaissut
valittelunsa tapahtuneen Saksan
, demokiaatlisen tasavallan ilmati­lan
loukkaamisen vuoksi. .Lisäksi
II.S;\n hallitus oli vakuullauul an­taneensa
asianomaisille amerik­kalaisille
elimille tiukan mää­räyksen
ola toistamalla vastaavia
rikkomuksia tutevaisuudessa. .
.\eiivostoliitlo .sanoi päätöksen
tehdyn' yhlcistyö.ssä asianomaisien
kehilyslä edistävän pääomalähtcen
ehtymisiä.•' Tämä oli l i a l l in esityk-
•sen ydin. 'Vapaan markkinatalou­den"
säilyttämisiä ja siihen liilty-,
van tälväiuistisen kauijpapoliittiscn
suunlaukscn jatkamista kannattivat
"l^SAn irstitei m i l t e i kaikki lännen
leollisiuisin;ia1..Tiima ei: .suinkaan
tarjoa kehitysmaille mitään,lohdulli
sia, iu)|)eit;i Ja rauhallisia kehitys­näkymiä.
iNeiivosloliitlo esitti täysin proiia-g;
riulavai)aan ja tosiasioiden parLs-sa
liikkuvan ohjelman, jonka mukaan
se on valmis lisäämään raaka-ainei­den
puolivalmisteiden ja valmiiden
tuotteiden tuontia kehitysmaista Ja
lukema;in hintatason vakjiiittamisti
sekä k;iii|)|)asopiiiuisteii eitä, luotto
ien puillei.s:-a. Se tukee kehitysmain
(Ien (M ikfiif;tuii'isl;r j ; i on valmis aul-
:;ijiia;ir. keliitysmaidi'!! ke.skinäislä
kauppaa supis-amalia om;i;i vien-liiiäii
,.sell;iisten l;ivaroiden osalta.
l(iil;r kcl)iiy.';m;ial voival itse vaihtaa
':('.^ke!i;i;!ii. ,\'euv.'»sto!ii'(3 ei pyri
-:iif)ii!!ani;i;in n iliijin oi^iia sijoiluk-
,i;ia!i keliily.siiiaihin eikä Hoin halua
i i l T i i yksilyi-;f;i k'.'iii;jlieluhioiitoi.s-
•;i yriiysloi:in;il;Ki;.^ • •:•
;\euv')s!{)lii!oii esilyksi.n eräs kes­keisin
l\o!:<;i oli ehdoin:; uuden kan-
';;unv;iliseu k:uiiii):iiäijeslön perus-
';iiiiisesl;i. 'I ämä ilmei^:e.s|i muodos-itiu
(i.'neven kauppakonlerenssin
•ji-äiiksi kiislellyi uimaksi Ja ehkä
alkaisex inuviiiksi ku(;linl\iveksi. Y-Kii
yhteyde.ssä läliäii asti toiminut
Catt-jäl-jeslö (yleinen talli- Ja kaup
p;isc)pimiis) »11 osoitt;uituiiul rikkai­den
iii;iide!iklul)iksi, jonka 16 vuot-l;
i kesiäneeii loiniiiinaii aikana ci
ole riitlänyt pieniäkään tekoja kc-liilysni;
iideii ongelmien ratkaisemir
seksi. .Mistii nuo teot nyt tulisivat?
kysyvät keliitysm;iat. Lännen tcoUi-suusm;
ial ;iiiia .l;ip;iiiia,-. Kuolsia ja
.Suomea myöten ov;il olleet rikkait­ten
kiuhiu sililytliimiseii k;rnnalla,
v;iikk;i eräät toivovat siihen hiajen-iiiiksiji.
Keliitysniiiiden suuri enem­m
i s t ö Jii sosialisti.set maat ovat uu­den
kauppajärjestön perustamisen
kiinnalla. — Zibra.
iläsaksahiisten elinlen kjinssa,-Tut;" '
kimukset todistavat koneen lientä-; "
necn tarkoituksellisesti DDRn alu^. ;L
cclle ilmavakoilutarkoituksessa. K"tf-;'"
ne oli koko lentonsa ajan kaksipuoi^, -
Iisc.s.sa radioyhteydessä US An-- l'eW'''
non johtoon. Sen ovat myöskin" laSf
kuvarjoilla pelastautuneet: lentäjiit • .
vahvistaneet. Näin ollen -kysymykY"
.sG.ssä ei ollut suuntautumisvirhei'-^'
Kun kone ei noudattanut-Iaskcu;(j[|)ii,
miskäskyjä ampuivat neuvostoliit­tolaiset
asevoimat koneen alas saan
tuaan siihen Saksan dem; tasaval; '>
lan asianomaisten elinten suostU"-)<
Hiuksen. /
NATO L E N T A . I I L LE
UUSIA MAAKÄVKSIA
VVashingtoii.—^ Yhdysvaltain puo-luslusministeriön
edustaja saröli"»
Yhdysvaltain ryhtyneen entistä t i * , ft
kompiin varotoimiin NATOn äiiJt-**
eclia, jotta amerikkalaisia k o n e i l ^ -
estettäisiin lentämästä vieraidpp,,..
maiden alueelle.
Viime perjantaina voimaan tul­leet
säännökset koskevat 160-klto»
mei rin levyisiä aluetta rajasta Iän- '
lecn. • r"'-'
— Miksi aina ajat hissillä kuii*
clcnleen kerrokseen vaikka asät' •
..seitsemännessä kerroksessa;
••• -~ En ylety painamaan - hissin''
viintä nappulaa.
P Ä I V Ä N P A K I NA
MAAILMAN RIKKAIMMASSA MAASSA
Tammikuun kahdeksantena päi­vänä
esitfämä.ssiiän ohjelmapu-hecssa
kehoitti Yhdy.svaltain pre­sidentti
.lohnson aloittamaarT •^eh­dottoman
sodankiiynnin" köyhyy­den
hävittämiseksi Vhd.vsvallol.ssa.
Tämä selhiisenaan oli varmaan
tyrmistyttävä tieto monelle joka
uskoo tai Joka on .saatu uskomaan,
että USA.ssa on nykyään aina­kin
yhtä hyvät olot mitä o l i f a r a -
tiisissa ennen kuin Eeva leki .sen
kohtalokkaan virheen, että maistoi
"kielletyn puun hedelmästä".
Odottamattomana Uili monelle
myös tieto siitä, että peräti 30 niil-joona^
i amerikkalaista kuuluu per­heisiin,
joiden vuosiansiot eivät
ole edes kahtatuhatta dollaria, ja
että sen lisäksi on Yhdysvalloissa
vielä 3 000,000 sellaista yksilöä,
joiden ansiot ovat vajaa $1,,')00 ,
vuodc.ssa.
Aulotyöläisten union (UAW)
osasto no. 444 Nevvs-lehti kirjoitti
näislii asioista m m . >.eur;i;iva;i:
Arvalen.T'tlii |)i(vsi(ienllr kosket­telee
o|ijelm;ipulieessa;iii iiäitii
seikkoja. The Detroit Kree 1'iess
julkiiif^i iisiasta tainmikiiuir :"> pii
numero.ssaaii AVasliiiigtoflin' kir-jeciivaihtajaiis;
i yk.silyiskoli(;iiseii .
selostuksen, mistii saaliin eräitä
hyvin niieleukiiiiloisi;i t()siasioit;i.
Yksi amerikkiilaineii . viideslii
elää mainitun iiulistiedoii mukaan
''köyhyyskuopassa". 'riimä VIIDES
anierikk;il;iiiieii saa' hyvin viiliiiii,
jos laiukiiaii siioja;iv;ia lääkehoi­to;!.,
Ilän (li saa riittiiviisti riiok;ia.
JÖH hän ;istiu kaupimgi.ssa, liiineii
lisäta;ikkaiiaan oii ahdas asunto­tila,
yksilöviipaiideii puille sekä
lasten l'eikkii)aikko.|en puute.
Free Pressin ;irtikkeliii inuk;iaii
"keskinkertainen jue.oslavi;ilaiiieii
.syö e n e m m ä n— ;iiiiakiii yhden
mitla.staii(iarliii muk;i;iii proleini;i
(lihaa Jne.) kuin keskinkertiiiiieii
amerikkalainen".
Sk;iiidiuavi;iii niais.s;i syntyvällä
lap.^-Ha on .'JOproseiitlisesti . pa-r
e i i ^ i inahdollisuus elää eiisim-luiiiseii
elinvuotensa iöppauii kuiii
(Ml ^•|ldysvalloiss;l.syntyvällä vau-v;
illa.
,•>;! niiljoona;i ;imerikkal;iisla,
joi ka eivät köyhyyden vuoksi
omaa edes v;i;itimaloiita (inodest) .
elinsl;indartti;i. vajaa kolma.sosa
saa jonkinlaista yleistä avustusta.
Käyttäen proleinlruokicn (liluia,
kaljia. j a kauiia-) käyttöä vuoan yh­teydessä
parhaana mittana siitä,
voidaanko matjn kansalaisia pilää
rikkaina tai köyhinä, Yhdysvallat
on yhdennellätoista sijalla riittä­vän
ravinnonsaannin kannalla
kat.soen.
Keskinkertainen amerikkalainen
ei .syö niin hyvin kuin .syö Uuden
Seelannin, Argentiinan, Ishintin,
llan.^^kan, Canadan, Suomen, Jugo-shivhin,
Kreikan Tanskan ja Aus-tra;
ili;in keskinkertainen k;insalai- '
,;nen. .; ,
'{'oiseiur köyhyyden merkkinä
011 vauvojen kuolevaisuus. Tä.ssä
011 Yhdysvallat 12. tilalla, ollen
v;uivojen kuolevaisuus 26.4 Inhat-;^
l:i syiilyviiä 1;ista kohti.
'1'ämä .jafiää Yhdysvallat jälkeen
Uuotsi.sla. Islamista. Hollannista,
NorJiisUi; Austraaliasta, Sveitsistä,
'ranskasi;!, Hritanniasla. Suomesta^
Inidesta Seelannista j ; r Tshekko-sloviikiasta.
"Amerikan rajojen sisäpuolella
011 toinen ni;i<iilm;i, missä .Ameri-kiin
unelma on kuolemassa. Se
on maailma, missii, kun sataa öi­sin,
kaikki nousevat ylös siirtääk­seen
vuoteensa pois vuotavan pai-k;
in alla. Missä ei ole sähkövaloa.
Missä pcrh(,'ct elävät säännöllisesti
aina kuukauden lopulla esim.
marjojen ja leivän varassa. Missä
lapset nukkuvat talvisin lattialla
säkkien päällä ja X-.sädckiival
o.soitlavat, että heidän keuhkon.sa
ovat 12-vuoliaina kuin vanhojen
ukkojen keuhkot. Missä opiskeli-j;
it kuljeskelevjit nälkäisinä ja vä^
linpilämältöminä kouluissa ja hei­dän
vanhempansa kuolevat 10, 20.
ja 30 vuotta nuorempina kuin hei­dän
maanmiehensä.
Näin kirjoitti Ben H. Badkik-kian
Saturday Evening Post-le)h-den
artikkelissa "Näkymättömät
amerikkalaiset" (The Invlsiblc
Americans).
'Amerikasta on tulossa kaksi
kansakuntaa, yksi työssä käypä..
loinen työtön . . Työssäkäypä.,
kansa ei tiedä juuri mitään työttö-^i
mistä ja tekee .suunnitelmiaan'
ikäänkuin työtön kansa ei olisl^,
olemassakaan." . ,".
Näin kirjoitti Chicagon yliopis-'
ton entinen kansleri, tri Robert
llutehins. ... ,
Presidentti Johnsonilla oli siis'
täy.si oikeus ja velvollisuus aloit­taa
"ehdoton sota" köyhyyden hä-,
vittämiseksi Yhdysvalloissa.
i^sia erikseen on, minkälaisia
tuloksia on odotettavista niistä
keinoista, millä Yhdysvalloissa
köyhyydsn Jiävittämiseen nyt'-py-r
i l ä ä n— mutia siitä voimme pu­hua
jokin toinen kerta.
Känsäkoura... '