Vapaus, February 19, 1955

              Sivu 2 lauantaina, AeiimKuun i!»p.
lm
l i i i i i i i i i i i i
• • f J M M M j i f • • Q l g i i J L t r t L • • f l l _ L ' i - J l j l l IL il LM - '
Telepiunoes: Bua. Office OS. 4^4264
Edltorlal Of f ice OS. 4Hl2e$. Utanager
E. Sukd. Editor W. JBUosd. UalUog
address: Soz €9/SuUnar» Ontario.
tgUMMA inir..fi, 1M7, AntboSrized
W MMsd d a » maU tqr tbe Poni
OtDee I>eimrtmeDt, Ottava. Pob-muA^
Oui» veddy: mesdsy»
: llmndajv Satimlaiinby Vapaa»
JBm 8k'W^^^ Canada.
Aidvertietog latea mwn tafiloMoa.
Tnutslatfoa fireeo f CSUUBK.
; TITiATTfiHINMAT;
Caaadiiaa: t vk. 7i)0 6 kk. S.TO
Jlkk.22S
rbOfnäOeam^i i « k . « j t o « l k . « ao
Soomeaa 1 «k. &80 6 kk. 4.75
"""""'^"''"'^"iCanadan Vienti on
vähenfynyi 1954
6 prösöntilia
Vaativat toimenpiteitä Suomen
oikeiston tciihoitu^ta vastaan
Jääldekoii MM-ldlpailut
'Muutama päivä sitten tuli tieto, eitä jääkiekon maailmanmesta-ruuslUIpairuissa
Canadaa edustava Penticton V's jääkiekkojoukkue,
O^nagan laaksosta, British Columbiasta, on jo saapunut Berliiniin.
Kuten tiedetään, pidetään jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut
tänä vuonna'helmikuun 25 päivän ja maaliskuun 6 päivän välisenä
: aikana Länsi-Saksan neljässä eri kaupungissa. Tosiasiassa on nämä
ilusat jaettu A i ja B . luokan sarj^^^
: ja tämä kiinnostaa luonnollisesti eniten meitä canadalaisia j a myös
Canadan suomalaisia — Canada, Xeuvostoliitto, Yhdysvallat, Tshek-j
koslofvakiay Rnotsi, Sveitsi, Puola, Suomi ja Länsi-Saksa. /Mestaruutta
^Er puölus
B- eli junior-sarjassa puolustaa viimevuotista mestaruutta Italian
Kvjoiikkue^ j a toisina osanottajina ovat:^^^R^
lanti. Unkari, Jugoslavia j a Länsi-Saksan B-joukkue.
- . Kuten tiedetään, A-sarjan pelijärjestys dÄ sellainen, että Cana-vK
daa edustava Penticton V s joukkue joutuu vastakkain Neuvostoliiton
.;. j kanssa vasta viimeisenä kilpailupäivänä — ja yleisenä en-
: nakkolaskelmana on, jos ei mitään vahinkoa tai yllätystä tapahdu
si^päjoukkueille tapahtuu
tänäkin vuonna Neuvos Canadan joukkueen välillä.
IJrheilun harrastajina ja ystävinä me luonnollisesti sanomme,
että "parempi Joukkue" voittakoon tässäkin k
v.dä^ on luonnollisesti oman joukkueemme, Penticton
V s joukkueen puolella.'
Me olenune myös sitä mieltä, että Xeuvostoliitolla täytyy olla
todella hjrvä jääkiekkojoukkue pelissä, jos se tänäkin vuonna maail-daa
«dustaa nyt todella hjrvä joukkue, mikä viime vuonna voitti ko-vassa"
Ailvassa Canadamnestaruuden..
1 Mutta vaikka me toivomnie oman joukkueemme voittoa, me
Canaidan täytyy voittaa hinnalla millä tahansa. Paljon reilumpaa
iv j^viirheilumieli^
: että rehdille voittajalle annetaan täysi tunnustus, huolimatta lainkaan
i siitä, mikä joukkue lopulta voittaa. Jos Neuvostoliiton tai jonkun
^muiin maan joukkue voittaa maailmanmestaruuden, niin urheilijoina
j a urheilun ystävinä meidän tulee ensimmäisenä rientää voittajajouk-
;kuetta onnittelemaan. Jos taas voittajaksi selviytyy Canadan jouk­kue;
jouten on^to^ -r- j a tänä vuonna mahdollistakin, niin
asianmukainen pidättyväisyys olisi eduksi sinä suurena kunnian'päi­vänä.
" , . . ,
Samalla kun maailman parhaat amatöörijääkiekkojoukkueet ot-
•rlelevat maailmanmestaruudesta, voivat näiden joukkueiden jäsenet
i tutustua totnsntoisiinsa ja siten edistää yhteisymmärryksen, ystä-
• vyyden ja kansainv nuorison keskuu­dessa.
Katsottakoon siis tätä maailmanmestaruuskilpailua niiltä kan­nalta
tahansa, aina päädymme samaan lopputulokseeni mikä vaatii
s sanomaan: jaonneksi olkoon Penticton
y[s joitkkueemme!
Tri Ureyn lausunto
Toisessa paikassa lehteämme julkaistaan tänään uutistieto, mis-
• s ä selostetaan lyhyesti hyvin tunnetun tiedemiehen, Nobel-palkinnon
voittajan, ^ri Harold G. Ureyn Chicagossa pitämää puhetta, jossa
J;v kiinnitetään huomiota siihen tosiasiaan, että senaattori McCarthyn
; leny toimi Julius ja Ethel Rosenbergin sekä Morton
i Sobellin oikeuskuulustelussa apulaissyyttäjänä.
Kuten tiedetään, $25 päiväpalkalla F B I : n ammatti-ilmiantajana
;-! toiminut Harvey 'Matusow, joka on tunnustanut tehneensä vääriä
^> v ^ ja lähettää syyt­tömiäihmisiä
''väärien mieli vuoksi vankilaan, On myös
• tunnustanut, että hän on erinäisissä oikeuskuulusteluissa a n t a ^ t val-
" hedlisi^ todistuksia ja tehnyt vääriä valoja yllämainitun RoyX'ohnin
tieten jä avustamana.
Vaikka onkin totta, kuten tri Urey puheessaan vihjasi, ettei i l -
: m uskoa sen enempää kuin hänen
AV "syytöksiinkään", niin sittenkin on oikeutettua kysyä, ktJten tri Urey
; menetteli, että kuinka paljon voidaan antaa arvoa millekään "oikeus-
; kuulustelulle" missä mainittu Roy Cohn on ollut yhtenä syyttäjä-
, viranomaisena.'
Julistaen, että Rosenbergit ja Sobell eivät ole saaneet oikeutta,
t r i Urey korosti puheessaan:
'•Jos asianm'ukaista oikeutta ci voida taala epämieluisille
^ ihmistlle, niin silloin ei sitä voida taata enää sellaisillekaan ih^
; f eivät ole aivan yhtä epämieluisia, j a niin se jat­kuu,
kunnes^okeutta ei voida enää taata kennellekään."
. .Fasismin historia Euroopassa on lahjomattomana todistuksena
siitä, että tri Urey on tässä ehdottomasti oikeassa. Fasististen vir­tausten
mukana nousseet poliittiset 'oikeusjutut" Yhdysvaltain '"vää-
;,rinajattelevia" kansalaisia vastaan ovat myös kauhistuttavina todis­tuksina
siitä, että tri Urey on oikeassa. N i in pian kuin joku yhteiskiiiir
^ taryhmä tehdään lainsuojattomaksi, ovat kaikki kansalaiset lainsuo­jattomia
— sillä maailman helpoin asia on '•ajatusten paimenten"
/selittää, että se tai tämä henl^^lö lukeutuukin juuri siihen lainsuojat­tomaan
yhteiskuntaluokkaan — eikä "syytetty" voi mitenkään itseään
"puhdistaa", sillä 'lainsuojattomien" todistuksia on vaikea saada,
f eikä niitä kukaan uskokaan.
:;.:''-r.rMe olemme alusta pitäen liittyneet niihin, jotka ovat epäilleet,
että Rosenbergii joutuivat poliittisen vainon uhreiksi. Me olemme
myös vakuuttuneita siitä, että tämä käsitys tulee yleisesti omiste-
; luksi vakaumukseksi vielä meidän aikakaudellammei
; i < R o s e n b e r g i e n kohdalta ei enää voida asiaa korjata — mutta Y h -
" dy^altain valtion^^^^^n^ nimi vaatir sitä, että samasta jutusta 3 0
vuodeksi .Alcatrazin vankilahelveitiin tuomitulle Morton Sobellille p i -
täisi myöntää uusi oikeuskuulustelu.
Jos osoittautuu, että hän on sj^-yUincn, niin asia päättyy luon­nollisesti
s i i h e n— mutta jos osoittautuu, että hän on syytön, kuten
Sobell ja hänen ystävänsä ovat aina väittäneet, niin asia on vielä
'hänen kohdaltaan korjattavissa.
; t;^^^ että Sobellin ja Rosenbergien jutussa syj-t-täjän
apulaisena toiminut mr. Cohn on tietäen osallistunut syyttäjän
;api((Iaisena toimiessaan väärien todistusten laatimiseen ja esittämiseen,
on läksi raskauttava syytös Yhdysvaltain oikeuslaitosta vastaan, että
«seVaatii uuden oikeuskuulustelun myöntämistä Sobellille — tai muus-
I i sa topauksessa nia^ yleinen mielipide vetää sellaisen johtopää-
J; töksen, että Yhdysvaltain hallitus pelkää täyden totuuden paljastu- •
tuista^'
-Oftaira. — Canadan tilastollinen
toimisto ilmoittaa, että Canadan koti­maisten
taotteiden vientikauppa o li
viime vuonna, anvoltaan 3376.134.000
dollaria eli fcuiul prosenttia vähem­män
i i u ln i m Toimisto välttää, että
noin- 2A prosenttia mainitusta vä­hentymisestä
aiheutui hlntain alene--
mlsta Ja 3.6 prosenttia tavarain pal­jouden
vähentymisestä. ; .
Mikäli täj^einunät vlentlöuiat ovat
kysy.Tiylcssffiä osoitti Canadan vienti
viime vuonna vähentyililstä seuraa;-
v i ln maihin nähden: 'SrhdyAallat,
Britannia, Japani, Belgia 'ja Luxem-;.
burg, EtÄlä-AfrKdca; Hollanti; Vene­zuela,
JtoksiloSco, Sveitsi Ja itaUa.
•Vienti lisääntyi seuraaviin maihin:
Länsi-Sa&sa, 'Australia, Brasilia, Norr
Ja^ BanKka Ja Colcmbia. .
. Tärkeimpiin vientitavaroihin näh­den
osoitti vienti vähentymistä «eu-raavastl:
Vehnän vienti vähentyi y l i
192 miljoonalla, muut viljat 90 m i l ­joonalla
Ja vehnäjauhon 14 miljoo­nalla
dollarilla.
Liriläntymistä todettiin seuraaviin
tärkeimpiin tuotteisiin nä|iden: S a ­nomalehtipaperi
lankut Ja laudat,
puumassa, alumiini ja valmisteet, nik­keli,
Snipari Ja valmisteet, dcalat J a
valmisteet, maatalouskoneet Ja-kalus-to,
sink3d 'Ja valmisteet ynnä Jalot me­tallit,
kultaa Itfeunottamatta.
Vienti Yhdysvaltoihin oU 2.313 m i l ­joonaa
dollaria e l i 106 miljoonaa vä­hemmän
kuin 1953. Britannian vienti
oli 653 miljoonaa eli 13 miljoonaa vä­hemmän
kuin edellisenä vuonna. J a^
pania koskevat vastavat luvut olivat
96 nill>conaa j a 22 miljoonaa; v .
Canadas^ lähetetty
perintöinä Suoman
49,009 doUarla
•Helsinki — Ulkoasianministeriön
antamien tietojen mukaan, saatiin
iSuomeen "kuluneen vuoden aikana pe­rintöinä
iilkomailta seuraavat sum­mat:
295,058 Yhdysvaltain dollaria. 49,-
0C9 Canadan dollaria, 1,507 A u a r a -
l i a n puntaa, 18,787 Ruotsin kruunua,
270 Tanskan kruunua, 12.973 Argentii­nan
pesoa, 31.800 Braslllian cruzeiroa
Ja vähäisiä eriä muissa- valuutoissa.
Helsinki, — (VS) Edttftojik
Hertta KööiKiiien ym. fcaman^ r
mikouo piA littäBcet fuOlM
inksen asfanomalst^ ^iaenteiiii:
vastatta vaksi .fcyBclyn, Jossa tie^
diutellaan, onko- iuUiti» pan-J?
niit tnetkine, että. iuAoomnspiao-^l^;
laecn Jöhtaäa äärimmätJaen oi»-
kelstö yhteisymmärryksessä'län^::';
nen : sonrvaltojen 8odanluilof|rtcftv^
piirien banssa Jätiestelm^Usieslf |f
pyrkii afVuänfa^iHftan itw^niinff:-^
loittonemlsta sodan Jälkeen
Dmaluntmtav kansainvälisillä m-pfmnksilla
Ja hallitnstemme Jnlrj^/;'
fclsilla vakoataksilla vahvfstetttB^'
ta virallisesta nIkopolllttisestä\:
satintaaicsesta; Ja mitä haUltiu ^
aikoo tehdä oikeiston iässä: mle- T-lesc-
ä harjoittaman bansammr -
etnjen vastaisen kUboitns^l^^g
maan toiminnan hillitsemiseksi?
Kyselyn pernstelolssa sanotaan:
Maamme omaksui sodan Jälkeen
rauhan Ja ystävyyspolltllkan saun-^
tauksen. Jonka päämäärinä on osal­taan
vahvistaa sekä oman kansamme
että muidenkin Itansojen turvallisuut-;
ta niin^ohjolassa kuin myöskin koko
Euroopassa. Tämä ulkopoliittinen
suuntaus, Jonka .virallisia ilmauksia'
ovat rauhansopimus Ja ystävyysso-'
pimus Neuvostoliiton kanssa sekä
hallitusten eräät Julkiset kannanU-'
maisut (Viime kuukausien aikaria,: j a
jota hallituksemme aivan äskettäin
vastauksessaan erääseen eduskunta­kyselyn
on vakuuttanut noudätta-r
vansa, on useissa yhteyksissä, vilmek<>
si tämän kuun 8. päivänä, saanutr
osakseen mitä arvovaltalsinta tun­nustusta
sopim\iskumppänlemme ta-,
•holta.
Toisaalta on valitettavasti j o pit­kähkön
ajan kuluessa ollut havaitta­vissa,
että maatamme yritetään pai7
nostaa luopumaan edellä mainitusta
rauhan ja ystävyyspolitllkan suiinr
tauksesta. Tällainen painostus on e r i ­tyisen
selvästi tulkit näkyviin sen
Jälkeen, kun "Suomen j a Neuvostoni-:
ton välillä viime heinäkuussa allekir-.
joitettiln uusi. kauppasopimus sekä'
siilpien liittyvä ulkopoliittinen tiedon^i
anib, jossa molempien maiden h a l li
Unionistit vaativat
maamme rikkauksien
suojelua USA:lta
Helmikuun alussa Hamiltonissa
pidetyssä Ontario Federation of
Laborin (CCL) vuosikokouksessa
hyväksytyssä päätöslauselma»^
paheksuttiin sitä kim suuri o^a
Canadan luonnonrikkaakslsta,
rautamalmi, metsät j a öljy. s i i r -:
t3rvät yhd}-svaltalatsen pääoman
käsiin.
OFL: n 200,000 jäsenen edustajain
hjnräfciTmässä päätöslauselmassa vaa-citaan
kalkissa hallltusportaissa Suo­jelemaan
Canadan luonnohrllckauksia
kehittääkseen niitä Canadan kansan
j a talouden etujen mukaisesti". K o -
I-couksessa hyväksyttiin neljä kohtaa
käsittävä ohjelma asian edlstämlsek-iV:
Ohjelman pää&ohdat ovat seuraa­vat:
Maame luonnonrikkauksia kä­sittelevien
tcolllsnukslen kehittä­minen,
:katen esimerkiksi teräs­teollisuus
Järvlenpäässä. mikä a n -
taisA canadalalsllle Iftää työmah-dollisnnksia.
Canadalaisten tuotteiden Ja
työvoiman käyttäminen kallds^a
yleisissä rakennustehtävi^ k u ­ten
St. Lawrencen vesitien raken­tamisessa.
(Eräässä toisessa pää­töslauselmassa
keholtettiin meri­tien
; rakentamiseen yksiomaan
Canadan t<rfmesta.)
Kruunun yhtiöiden muodosta­minen
kehittämään teoIUsnuksia
missä se on tarpeellista
Voimatuotannon laajentaminen
6ähkö-, atomi- Ja kaasualoilla
kehittääkseen mahdollisimman
runsaasti työmahdollisuuksia ca­nadalalsllle.
Vuosikokouksessa kannatettiin kaa­suputkilinjan
rakentamista valtion
toimesta j a valtion omaisuutena sekä
paheksuttiin Ontarion maakuntahaK
lituksen tekoa kun se on luovuttanut
tämän alan yksityisyrittäjille.'
03hawan autotyöläisten edustaja
WiU Ouffield arvosteli päätospona'.-
komiteaa siltä kun se oli jättänyt pois
päätöslauselmasta jhdysvaltalaisten
finanssipiirien kaappauksen putkilin­j
an suhteen.
Valtavat suosionosoitukset tervehti­vät
hänen ainojaar) kun hän torjui
väitteet, etteivät canadalaiset'k}''kene
omilla voimillaan rakentamaan putki­linjaa.
•'Voimme täällä tehdä kalke^
sen mitä rajan eteläpuolella voi­vat
tehdä," vakuutti hän, osoitta­essaan,
että putkilinjan rakenta­miseen
voitaisiin ryhtyä hetL
Päätösponsikomltean puheenjohta­ja
Eamon Park. joka on Ontariossa
OOP: n * maakuntajärj eston puheen­johtajana,
myönsi edell&oletvan huo­mautuksen
olQvan oikean Ja lisäsi.
että päätöslauselmaapa oli myöskin
jäänyt pois . canadalalsta rakennus­ainetta
Ja työvoimaa koskevat kohdat,
mutta että molemmat nämä kohdat,
slsälytylvät luonnonrikkauksia koske­vaan
päätöslauselmaan, .. ,
; Wlndsorin Labor CÖuncilin- edus-,
taja ja terästyöläisten unlon jäsen
William Hall terve&tl luonnonrtk-)
kauksla koncevaa päätöslauselinäa,
koska siinä vastustetaan Yhdysvaltain
yliherruutta Ja sen aiheuttamaa u h -
Ciaa Canadan Itsenäisyydelle. -Hän huo­mautti,
että rakennusteräksen tuo-,
tannossa on työllisyys vähentynyt 30
prcBentilla, 'ja että- canadalaisten pää­omien
sijoltukajt- olivat supistuneet
27 • prosentilla !Hän sanoi tilanteen
johtuvan siltä, että terästuotannon
laajentamista jarrutetaan koska ny­kyisenä
johtopolitiikkana on lähettää
raaika-aineet pois Canadasta j a tuot­taa
takaisin valmistettuja terästuot­teita
tuk<et vakuttttivat kaiikiA t a v o lh pon­nistelevansa
kansojen välisen rauhan
j a turvaSinioden takaamiseksi. Vä-littamästl
täsian Jälkeen Kiihtyi Jär­jestelmällinen
kamppailu maamme j a
Neuvostoliiton välistä taloudellista
kanssakäymistä Ja ystävällistä yh-teistyeStä
tra^is^ '
äekä täl^läisissä ^ varsinkin ko-koomuspuoiiijeen
i —,•• ,että myösldn
amerikksOiU^issa^
niotsailaisissabikeistdkhdissä alkoi
tiheään ilmaantuariHihjääksla: Ja us-kotteluja,
että maäinme riippumat­tomuus
joutuisi vaaraan, joUei uiko-mapikauppaamme:
Neuvostoliiton %
kanaandemokraattlsiten miaden: kans--
sa supisteta Ja sitä suunnata entistän
Idn enemmän lävitisten suurvaltojen
markkinollle. Samalla julkaistiin vaa^:
timuksla. että Suomen olisi pidätyt^
tävä lahianeuvottehilsta Neuvostolii­ton
kanssa ' ^ k o . lainpjen ilmei«estä
edullisuudesta huolimatta ~ Ja seii'-^
sijaan pyrittävä hankkimaan uusia
amerikkalaisia lainoja. Joiden äulöt
eivät vastaa maamme k^msantalouden
Ja riippumattomuuden etuja.
Tämän -suuntaisia vvlbjauksia/^^^^^t^^
kotteluja. Ja' vaatimuksia on kokoo^
muspuolueen: lehdistössä esiintynyt
runsaasti; vieläpä kokoomuspuolueen
edustajat ovat: niitä saattaneet eslt-^
tää eduskunnassakin.
Usäksi on oikeiston taholta esitetty
vaatimuksia; että maanune tulisi
hankklai^^joiikixUainen' VväMapaino"
NeuyostolIiton:kanssa solmitulle ys-täT^
ryssopimukseUe - J a ' ."liittyä Poh­joismaiseen
neuvostoon, r Jonka: Jäsen-.
ten • enemmistön - muodostavat' hyök-
Icäsrsluontoiseen riPohJols-Atlantin so­tilasliittoon;
kuuluvat valtiot.;
- Kaiken-tämän ( ^ l l a on pakko to­deta;
-että eivät - edes -hallituspuoluel-.
den lehdet — äärimmäisen oikeiston
lehdistä puhumattakaan — ole jaksa-:
neet pitäytyä julkaisemasta puolivi­rallisen
Suomen Tietotoimiston vällt-^
tämiä läntisen propagandatolmistojen
sellaisia ns. uutisia; joiden sisältö sel­västi
on oUut ristiriidassa maamme
omaksuman virallisen rauhanpolitiir
kan kansto.Vieläiiä suomen Yleisra-;
diollakin, jonka .t9lminta on edus­kunnan
määrättävissä^f on ollut t a ­pana
uutlslähetyksls'saän levittää
Suomen Tietotoimiston välittämiä ul­kopoliittisessa
propagandatarkoltuk-!
sessa laadittuja.•'uutisia".' '
-Täkäläisten ja ^^nnen ;oikelstopii-rien
'esiintymisten Ja vaatimusten yh­densuuntaisuus
yja samanaikaisuus
r^littäs^. niiden:.Jäirjestelptälliseenyh-.
teistoimlntaan Ja yhteisiin päämää-
,rita.
Yleisesti tunnettua on, että maasr
samme on toiminut yhteenliittymiä,
joiden- pjn-klmyksenä on ollut — yh­teistoiminnassa
länsivaltojen sodan­haluisten
piirien kanssa r— huhu-
,kampp^lulla. sanomalehtlFropagan-^
?dalhc l a ^muilla, keinoin vastustaa ^Ja
halvieiMk'Jrauhanpolltlikkaa Ja sitä
•harJoiCtavia; henkilöltä sekä aikaan­saada
jtmaahime lähentymistä hyök­käyssodan
valmisteluihin.
Tällaisen toiminnan surkuteltavista
seuraamuksista saatiin vUme syksynä
havalnnolltoen esimerkki kokoomus­puolueen,
erään tunnetun taloupolllt-tlsen
-Johtomiehen' suorittaman .veri­teon
yhteydessä. Valltettiaivasti näyt­tää
kuitenkin isiltä, että äärimmäisen
oikeiston henkisestä tasapainostaan
horjahtaneilla Johtomlehillä on saat-jpllasnuorlson
ja upseeriston keskuu-iSeasa.
Upiseeristoa Ja reservlapseeriS'
ton edostajia ön osallistunut kiihcd-tustyOhdn,
joka ei ole sopusoinnussa
maamme etujen kans». Vieläpä val­tion
viralliset elimetkin ovat voineet
unähtaa velvoUIsuulcslaan. Niinpä
iutkimtikset. joita/on odotettti suori­tettavan
armeijamme Joidenkin u p ­seerien
sekä' eräiden nimeltä mainit­tujen
kansalaisten väitettyjen y h ­teyksien
johdosta länsivaltojen tie­dustelutoimintaan,
on syystä t a i t o i ­sesta
Jätetty keskeneräiseksi.
, ; Sanomalehdistdssä' esiintyvän mai­nitunlaisen
kiiholtustoimlnnan va­hingollista
vaikutusta kansalaisiin on
tietenkin i vaikeata täsmällisesti ar­vioida.
'Sitävastoin voidaan selvästi
todeta, että taloudelliset suhteemme
Neuvostoliiton J a kansandemokx^t-tisten
maiden kanssa eivät — oikeis­ton
harjoittaman kiihoituksen j a Jarr
rutuksen Johdosta — ole päässeet ke-faittymään^-
täysin niin suotuisasti,
kuin: olisi ollu^ mahdollista. E i tar­vinne.
epäillä/ etteikö kokoomuspuo-iueen
johtaman äärimmäiten oikeis­ton
; harjoittama Järjestelmällinen
kamppailu maamme virallista ulko­poliittista;
suuntausta vastaan: vai-;
keuttalsl tämän stiutauksen johdon­mukaista
noudattamista Ja'.hallitus­valtamme
i tehokasta ::'OsallIstmnista
toimenpiteisiin sekä .oman: maamme
että koko Euroopan rauhan turvaa­miseksi.
A. LaiioooT» esiintyy Anton Tsheho-vln
kerfomnkseetti perustuvan f .Anna
^ 1 •
— J A -
Cross^-nlmlsen v: nenvostofOmin nimi­osassa.
Tämä fibnl esitetään LaSalle-teatterlssä.
.iTorontossa, maanantaina
tk. 21 pnä alkavalla viikolla:
40,000 m u i l la
l^^taUa SaJssassa
-Bonn, Länsi-saksa. — Eräs h a l l i ­tuksen
virancmaineh sanoi täällä v i i ­me
viikollai että JÄnsirSa^ tur-vallisuusvirasto
on .pannut mustalle
listaUenohi 40,000 henkilöä, Joitä p i ­detään
.vaar^iäna Bonnin tasaval­lan
- turvallisuudelle.: Asiantuntijat
välttävätrsen Johdosta, että tällä mus­talla
listalla el ole muuta kuin ani*
harvojen johtavissa asemissa olleiden
nata'en nimet. Luettelo on muodos­tettu
pääasiassa niistä vasemmistolai-slste.
voimista, jotka ovat todellisen
demokratian .'ystäviä. .-
VJILTTI VAHl
. saiväreparta-Jobans
rst^u toinen silmä tuni
telea niin sanoaksenu
loilla Eteläsatamasta
no'^kaa; mutta kaljapa
jahtaa kolera-altaasee
tenkin märkänä rämp
maalle; kun paiicalle o
hyväsydäminen vanha
kaa surkutella: .
— Voi. voi, miesj
murheelllnea vahinko
t u l !
i — El, hyvä rouva mi
txillut. M i n u l l a oli s on
lon suulla koko ajan, c
päässyt.
Sobell ja Rösenbiersit
eivät saaneet oikeutta
sanoo U S A : n tiedemies
Lähes 40 pros.
veroista Ont.
maakunnasta
Ottan-a. — Veroministeri McCann
ilmoitti- tk. 14 pnä parlamentin alar
huoneeft» tehdyn ikyselyn johdosta,
että canadalaisilta perittiin maalisJc.
loppuim 1954 päättyneen tilivuoden
aikana tulo-ja perintö^-eroina liit­tovaltion
hallitukselle kaikkiaan hiu.-
kan yli 2,618 miljoonaa dollaria. Kos­ka
tästä summasta saatiin l^hes 1.298
miljoonaa Ontarion maakunnasta,
merkitsee se sitä, että-mamitun maa*-
kunnan yhtiöt ja asukkaat maksoivat
miltei 40 prosenttia liittovaltion peri­mistä
veroista.
•Viiden viimeisen vuoden aikana on
liittovaltion verominisiteriö kerännyt
näitä veroja seuraavat määrät:
Chicago. — Nobel -palkinnon;
voittanut tiedemies tri Harold
C. Urey ilmaisi täällä viik<m
vaihteessa mielipiteensä, että iu-^ :
Uus j a Ethel Rosenberg jamonet
•~.mut samanlaisen : kohtelun alai-seksi
Yhdysvalloissa Jääneet ovat -
Joutuneet "vääryyd^ uhreiksi".
: ;Puhuef#:aan ! hähen .. ifcunnlaksfeen
"^Järjestetyssä Illalllstllaisuudessa -tämä
•kuuluisa tiedemies kehoitti maanmie-hlään
"tekemään, Jotakin näiden
epäilyttävien olkeudenkuulustelu jen
lopettamiseksi, sillä ne uhkaavat tä­män
suuren, vapaan maan yksilökan-salaisten
tiurvalllsuutta." .
T r i Ui;ey sanoi, että vehkeilystä va­koilun
hy)väksi tuomittu j a njrt Alca­trazin
vaiikliassa30-vuotlsta vankila­tuomiota
palveleva Kforton Sobell " e l
saanut asianmukaista oikeuskuulus-telua"
Ja -että "hänelle annettu tuo­mio
ei ole oikeutettu".
Tämän tilaisuuden t r i Ureyn 'kun­niaksi^
oli järjestänyt' Chicagon komi­tea
mikä toimii oikeuden voittamisek­si
Sobellille. Tämän tuomitun mie­hen
vaimo; mrs Helen Sobell ojensi
t r i Vreylle tunnettujen tiedemiesten
lausunnolflita valmistetun kirjan.
Syventyen yksityiskohtaisemmin
Rosenberg — Soben asiaan trr Urey
lausui:
"Jos epämieluisille Ihmisille ei
voida jestää asianmukaista o l -
keuaknnlustelua, niin silloin ei
voida taata oikeutta Jossakin
määrin vähemmän epämlelulälle
ihmisille, j a nUn se Jatkuu, kun­nes
oikeutta ei voida taata lain-:
Iiäan."
. T r i Urey arvosteli sitä i u n Yhdys­v
a l t a in oikeuslaitos ja kongressin.va­liokunnat
käyttävät apunaan ammat­ti-
Ilmiantajia j a samalla hän viittasi
Har^rey Matusowln. äskettäiseen lau­suntoon,
että hän (Matusow) antoi
Roy Cohen kansaa väärän todlstuk-seh
Selittäen, että vaikkei iMatusowln
lausimtoihln kenenkään suhteen voi­da
luottaa, t r i Urey -osoitti samalla,
että Roy Cohen (jota on syytetty s i l ­tä,
että'hän auttoi tahallisesti Matu--
ri:wiavää?änvalan teossa) toimi syyt­täjän
apulaisena SobelUn ja Rosen­bergien
olkeusjutusai Samalla hän
viittasi siihen, että Sobell tuomittiin
lausunnon perusteella, jonka antoi
henkilö, j c ^ a on tunnustanut teh­neensä
väärän valan toivossa, että
satsi armahduksen todistuksestaan
Sobellla *vastaan.
T r i Urey viittasi pulTcea^aan myös
Oppenheimerin j a Lattimoren jut­tuihin
seSä erinäisiin passinkieltota-pahtumiin
Yhdysvalloissa.
Neekerien s
WäsliingtonJ
malelitiklul)
Yhdysvaltain :pääfc£
neekkei^illä oikeua Isi
sanomalehtimlesaitlossi
täydet sanomalehtimii
Valkoiseasa talossa ; ja
valittu kongressin jäsei
siellä toimii 911 jäsentä
nomaIehtlmiea'en • k l i
Press Club), joka on nli
että siihen ei kelpaa nl
Joku aika sitten sai 5\
Lautier-nlminen neeke
Washingtonis3a neekeri
timiesliiton ja Atlanta:
kirjeenvaihtajana; pää
sen, että hänen pitäisi
Press Clubin jäsen koi
taisi olla hyötyä hänen
Niinpä hän sitten klr
kemuksen, johon hän s£
luisan sanomalehtimieb
Klubin johtokunta p
vucsikokouikselle, että
väksyttälsiin, mutta ]
6 äänellä 4 vastaan,
uhkasi puhjeta myrsk
vuosikckooisessa, jor
kummankin riitapuolen
kivat sopimuksen siits
neekkerln j äsenekfii
alistetaan klubin jäser
nestyksesn, mi^ä on ens
lainen äänestys koko 1
saolon aikana. Päätös
sestä tehtiin siinä mlelf
voidaan välttää sellair
mikä saattaisi muodost
ja sppimattomatei" ja
hyvän maineen.'
Sivumennen malnitt ai
tional Press Clubiin k
eri maiden.sanomalehti!
sen rodun edustajia,
jne. mutta ei ainoatal
Perunoita ostettu
. Helsinki. — Valtion llsenssitoiml-kimta
on päättänyt myöntää lia^nssin
500 tonnin suuruisen perunamäärän
tuottamiseksi Tanskasta Suomeen.
Tammik; puolivälissä oli perunapula
ilmeinen niin täällä k u i n maaseudul­lakin.
Todennäköisesti ei tämä 500
tonnin erä riitä, pulan torjumiseksi,
vaan enemmän perunoita on tuotet­tava
maahan kevättalven aikana.
Haluaa Yhdysya
tekevän pesäerot
Chiangin kanssa
Birmingham, A l ^ . —T
puolueen senaattori K
nesseestä sanoi -täällä,
valtain pitäisi välttämäi
selvä pesäero Chiang K
lituksesta. Hän sanoi,
toiminta Formosalla ns
sen idän kansoista
maailmaUe vanhan si
kan tuomiselta ja Jatl
tä syystä olisi Yhdysva
vä Chiang Kai-shek ,
hänen tukemisensa.
Puiie- ja painovapautta kerrakseen
1949/50 . . . . : . . . . .$U01 miljoonaa-
1950/51 $1,357
1951/52 $2.204
1952/53 $2,594
1953/54 . . . . . . . . . $ 2 . 6 18
viimeksimainitun tilivuoden aikana
kerättiin näitä veroja, eri maakunnis­t
a seuraarat määrät:
Nfld . 24 miljoonaa
p.E.i. 3
N.S. . . . . . . .. . . . . 41 1» .
NS. ....... 34 »t
ft
•» • •
Man. 112
Sask 58 ••
Alberta . . . . . 1 1 2 ff
B. C. . . . . . 236 ' I»
! •
Kuten lukijamme varshi hyvin tie­tävät
on meillä tämän länsimaisen
yksitylsjTitteliäi-yyden yhteiskunnas­sa
puhe- ja : painovapautta suunnll-ieen
siinä -määrin kuta meillä on näi­den
"vapauksien" edellytyksenä olevia
kaikkivaltiaita dollareita. Mitä enem­män
meillä on näriä kaikkivaltiaita
sitä enemmän meillä • on myöskin
puhe- ja paino-vapautta: j a sitä enem­män
meillä on myöskin kaikkia mui­ta
Vapauksia ja oikeuksia. Joku voi
väittää, että onhan köyhällä perke-leelläkta
esimerkiksi puhevapaus, että
liähellä on tilaisuus puhua j a ilmaisr.
t a mieUpiteensä tästä r k a i k k i en alko^'
Jen f parhaimmasta" kapitalistisesta
yhte^iskunnaata Ja hän voi puhua
ihan sydämen..kyllyyteen saakka po-httlkästa,'
tieteestä,., taiteesta,' rakkau--
desta j a vaflcka mistä.' Niinpä onkin,
eihän sltä/JräKaan kielläkään.
-'^Mutta^^^lsaalla.-jokaisen ajatU^^
ihmisen täytyy^myöntää. että p u ­hevapauden
sen paremmin kuin pai­novapaudenkaan
merkitys ei rajoitu
siihen, että ihminen saa puhua hö­pöttää
lähimmäne ystäväUeen :tai
pienelle kuuliJakunnaUe. Siihenhän
meillä, jokaiseUa ön mainio tUaisuus
joutbalkänamme Ja^ sitä vapauttahan
me Icaikki' käytämme. Jotkut suurem­massa
j a Jotkut vähäisemmässä mää­rin,,
Ei, todelhnen puhevapaus el
merkitse sitä. Se merkitsee sitä, että
meiUä olisi tilalsutispuhda tiihansille.
jopanilljöonmeikin. JasÄllalhen p u ­hevapaus
meQlä'on ainoastaan Siinaa
tapauksessa, että meillä on aikamoi­nen
määrä kaikkivaltiaita dollareita.
jotka me voimme käyttää tähän tar­koitukseen,
jos sitä 'haluamme.
Asia on nähkääs siten, että ihmi­set
haluavat käyttää' puhevapautta
yleensä sitä varten, että he voisivat
sen avulla levittää mielipiteitään y h ­teiskunnallisista
ym.: asioista Ja saar
da niille malidoUisimman laajan
kuulijakunnan j a kannatuksen. Kos­ka
sellainen on mahdoDlsta ainoas­taan
suuren kokouspaikan -vuokraa­misen,
radion tai sanomalehden käyt­tämisen
avulla, o n siinä 'heti ensim­mäisenä
kj-symyksessä .ne kaikkival­tiaat
dollarit. : J a se johtaa-siihen,
että Sinulla on sitä enemmän puhe-:
vapautta mitä enemmän .Sinulla on
rahaa puhevapauden harjoittamiseen
näiden välikappaleiden ,-avulla. Mei­dän
köyhien suomalaisten sosialis­tien
painovapaus on-jonrl niin laaja
kuin lehtemme lukijakunta. , iMutta
j c s on miljoonia niin silloin on mah­dollisuus
nauttia tästä puhevapau­desta
paljon laajemmin ja 'teh(&-
kaammln .
Edelläolevat ajatulcset tulivat mie­leemme
k im luimme -viime viikon lo­pulla
siitä, että eräs montrealilataen-raharuhtinas,
R. Howafrd "VVetoster,
« n saanut käsiinsä Canadan suurim­man
aamulehden. Torontossa hoin
l l l vuoden' ajan- ilmestyneen Olotie
and Mall-lehden. Hän osti lehden
sen entisen omistajan kuolinpesältä
-Ja ostohhman väitetään olleen 10J
miljoonaa dollaria.
Kaikkiaan 12 tarjousta iloäoitetaan
tehdyn lehden ostamiseksi,' aautta
luonnollisestikin paras tarjous hyväk­syttiin.
Tarjousten runsaus todistaa,
että kapitalistit käsittivät varsin h y ­vin
puhe- ja^"- painovapauden
merkltyjisen j a tietenkin sitä suurem­malla
syyllä koska sanomalehdestä;
SO. puhe- j a painovapauden harjoit­tamisesta
ivol ns. aatteellisten voitto­j
en lisäksi saada varsin runsaat r a ­halliset
voitot. Mikä johtaa mieleen
senkin, että tavalliselle kuolevaiselle
merkitsee puhe- Ja painovapauden
harjoittaminen rahallista tappiota,
ollen tappiot sitä suuremmat mitä
tehokkaammin ja laajemmin joku
pyrkii näitä vapauksia harjoittamaan
Mutta raharuhtinaalle on tämä suh­de
ihan .päinvastainen. Harjoitet-tuaan
mielin 'määrin puhe- ja paino­vapautta
saa raharuhtinas siitä kak­sitahoisen
voiton, eikä/tappiota lain­kaan.
Yhtäällä hän saa aatteellista
voittoa tyrkyttäessään lukijakuntansa
mieliin miten ihana tämä kapitalisti­nen
järjestelmä on j a miten kurja
j a kelvoton sosialistinen järjestelmä
on. Toisaalla saa hän tästä propa­gandan
^harjoittamisesta raiiaiiista
voittoa; mikä suurlehtiin nähden k o ­hoaa
miljooniin dollareöiln. ?El ole
kummakaan, että kapitalistit pitävät
tätä toisen työn riistämiseen perustu­vaa
yhteiskuntaa 'kaikkien 'aikojen
parhaimpana" koska siitä saa -ruhti­naallisia
. voittoja joka' taholla. Y h ­täällä
näitä voittoja Voi saada palk-katyövolman
riistämisestä Ja toisaalla
'vleläisiitäkltt kun ylistetään tätä r i l s -
tovolttojärjestelmää ' ja yritetään p i ­tää
p a ^ a o r j a t uskollisina ^ j a k u u -
liaishia niin j^täjllle kuin heidän
järjestelmäUeenkhi.'^ '
Kuten tiedetään alkaa Vapauden
levlty^ryhtäys maall^k. 1 pnä Ja kes­tää
koko kuiAauden ajan. Koska
työmiehen puhe- Ja painovapaus sekä
tämä lexUiOSEsntäys ovatsuoranai­sessa
yhteydessä toinei
syytä kosketella vielj
Asia ön nähkääs siten, i
lukijakimta on heijastu
edistysmielisten suoma
ja painovapauden laaj
k i n suuremmalla syylli
sadat lehtemme luklj<
tämän lehden siinä r
seen. että kirjoitta(vat
vaikka lehtemrae.lukija
täisikään Vajauteen' n
Ilmatta on Vapaus hei
painovapautensa välik;
siinä julkaistaan. heii
mlaan aatteita vastaavl
ja meillä on sj'ytä "usko
enemmistö lehtemme
väksyy lehden omaksi
mielisen kannan. Se I
että mitä suurempi Vai
kunta on sitä suurempi
novapaus lehtemme luk
se levittää heidän oma
toja j a aatteita tämän
laisen väestön keskuut(
Kaikten edelläesltety
keholtamme lehtemme
listumaan Vapauden li
seen ja hankkimaan leli
sia tilaajia. Siten . sa:
lemme entistä laajempi
novapaus ja samota
kannattajille. Päämää
250 uuden tilaajan hanl
vaa niiden tilaajien i
jotka ovat kuluneen v
kaatuneet hautaan ja
jäädä .vielä vähän rapi<
" k u t e n tämän jutun
tita' on mr. Websterillä
novapautta aivan kerri
meillä sitä on vielä Ihan
me elämme vielä kapital
teissä,- joissa nämä V)
rahan panttina. Siis ki
lehtemme levltystyöhön