Vapaus, July 12, 1952

              Sivu 2 Lauantaina, heinäkuun 12 p. — Saturday, J u l y 12,1952
OBgaa of Finslab Canadians. E B -
^tälaUed No7. 0. 1917. Authorized
es eeeond d a » maU by tbe Post
CfiOeo Departmen(> Ottava. .Pub»
EUlted tbrlee veekly: Toesdays.
SSmzBdajnB a n d Baturdaj» by vapaub
ffOtillshlnff «Jnnpaiijr L t d , at lOO-Utt
Ete m. W, Sodtnny, O o t , Canada.
Telepbones: Soslneffi Offloe 4<42!I1
Editortal Office 4-«289. Matiager
a BukftL Editor W. EUund. MaOinff
address Box 69. Sadbnty. ^ t a t l o .
Advertlsing rates opon eppUeatloo.
Tranriatlon Iree o i dtoJgc ••••
U L A U S B I N N A T :
Canadaaa: 1 vk. 74)0 6 k k 3.75
Ybdysvanotesa: t vk. BJOO 6 kk. 4.39
Suomessa: 1 vk. 8JB0 6 tt. 4.75
: ^ Olympiauutiset^ Vapaudessa
J * 'Mc suomalaiset olemme yleensä urheilua harrastavaa väkeä ja
T niinmuodoin on luonnollista, että viikon kuluttua Helsingissä aika-v^^
kiinnostavat niin nuorempia kuin vanhempiakin,
maanmiehiämme Atlantin tälläkin puolen.
; • Tämän yleisen kiintymyk$en tuntien Vapaus on pyrkinyt jär­jestämään
asiat niin, että se voisi antaa lukijoilleen mahdollisimman
' ' Näihin järjestelyihin, oman ra-portterin
lähettämiseen, kuvapalvelun hankkimiseen jne., on jouduttu
iiliraamaan^ievoinen rahamääräkin, mutta toimituksen ja johtokun­naan
käsitys on, että Vapauden lukijakunnan suuren enemmistön tah-to
on se, etta tähän kysymykseen kiinnitetään riittävästi huomiota.
^ : ; T ^ Ed. Suksi on jo Helsingissä,
missä hän on tässä asiassa tehnyt useita tärkeitä järjestelyjä.
Me rohkenemmekin esittää, että Vapaus tulee antamaan urhei­levaa
lukijaktmtaansa tyydyttävän tiutis- ja kuvapalvelun olympia-
; kisoista. Siksi me suosittelemme muillekin — tilatkaa iVapaus aina-
^^kinolympialabten ajaksi ja huolehtikaa siitä,^^^ e
j (Helsingin olympiakisoista näyttää urheiluosanotoltaan muodos-
' tuvan suurimmat, mitä maailma on vielä milloinkaan nähnyt. Tämä
;/:;:8iitäkin huolimatta vaikka Kiinan kansantasavalta estettiin väärä-
^ (Suomi ei ole siitä välittömästi vastuussa) osallistumasta
^^^^ Kun vuoden 1948 Lontoon kisoissa, joissa oli tähän
A asti suurin osanottajamäärä, pii noin 6,000 osanottajaa ja niistä 4,000
iirheflijaa 59 maasta, on Helsingin kisoihin ilmoittautunut 70 maata ja
I- 8,000 osanottajaa ja niistä '6,dOO urheilijaa. Erikoista mielenkiintoa
/herättää vielä se kun'Neuvostoliiton, urheilijat osallistuvat nyt ensun-
(Qäistä kertaa olympiakisoihin.
t 'VJeisesti ^käsitetään, että kilpailun kiristyessä, pienen Suomen
urheili^ olla enää sellaisia kunniamahdollisuuksia, mitä on
.eräitten muiden olympialaisten aikana ollut, mutta luonnollinen asia
;.;0n>-että lehtemme lukijat seuraavat mielenkiinnolla Suomen ja myös
..r^^Canadaih urheilijain saavutuksia.
''£^i'y;:;::\'-ljybyesti sanoen Vapaus on pyrkinyt järjestämään uutispalve-r^
klunsa erikoisesti niiltä urheilu^ ja muilta aloilta, jotka tämän mante-
V kiinnostavat ja kuten sanottu^ me rohkenemme
ainakin olympialaisten ajaksi suositella lehteämme niillekin, jotka ei­vät
ole aikaisemmin Vapautta tilanneet.
hoi, järki älä jätä'*
otsikossa oleva sananparsi tuli varmaan Toronton Vapaan Sanan
monen lukijan mieleen viime tiistaina lehtensä toimittajan pakina­palstan
"todistuksesta", että kaikki se mitä Vapaus on kirjoittanut
s/kansalaisiokeuksien puolustamisasiasta on sittenkin totta. 'Vapaa
l$aiiaJQuJ^ut?nyt vastoin tahtoaan myöntämään,^ttä-seAi
'.dysvaltain. sotaisten kenraalien vaatiman ajatusten kontrollin puo­lesta
on todellisuudessa 'osoittautunut toiminnaksi poliittisen hirtto­nuoran
kiristämiseksi niin "punaisten" kuin "valkoistenkin" maan­miestemme
kansalaisvapauksien kurkkuun.
Kuten tiedetään, Toronton Vapaa Sana on lähihistorian kaikista
opetuksista huolimatta kiivaillut ''kommunisteja" vastaan ja porvar
. reitakui porvarillisempana vaatinut, että "kommunistien" kaikki oi­keudet
ön riistettävä pois, lukeutuen tähän oikeus kauttakulkuun
'Yhdysvalloissa ja kommunistien "omaisuuksien palauttaminen oi­keille
omistajille", kuten se täysin lapualaisittain on asian esittän)rt.
; Meidän lehtemme Vapaus on puolestaan selittänyt, että fasistisen
mielipidesorron ja poikkeuslakien alaisuudessa joutuvat ensisijassa
kaikki^^^s vähemmistöryhmät vainon kohteeksi —
ja että ^tilanteen kärjistyessä fasististen lakien varassa valta-asemissa
olevat taantumusvoimat ervät vähemmistöryhmiltä kysy lainkaan
sitä,mitä poliittista tai uskonnollista mielipidettä he ovat. Tästä
syystä> kuten fasismin nousun historia niin selvästi meille Euroopassa
«osoitti, pitäisi kaikkien demokraattien ja ennenkaikkea juuri kaikkien
vähemmistöryhmien kaikista poliittisista mielipide-eroavaisuuksis-^
taan huolimatta yhteisvoimin puolustaa demokraattisia kansalaisva­pauksia,
j Jos yksi ryhmä tehdään lainsuojattomaksi joko poliittisen
tai uskonnollisen tekijäin varjossa, niin maailman yksinkertaisempi
asia on sitten leimata kaikki vähemmistöryhmien jäsenet juuri siihen
ryhmään kuuluviksi, joilta jo on kansalaisoikeudet riistetty.
(Näin opettaa meille historia.
' . INäin myös joutui Toronton Vapaa Sana viime tiistaina kirjöitta-
.maan:
, "Olemme tässä jo pitkän tovin ihmetelleet, jotta mikähän-noita
jänkkejä oikein vaivaa . . . :
"Kysymys on nimittäin noista Yhdysvaltain kautta naatkusta-vien
ihmisten kauttakulkuviisumeista. Niitä kun näköjään kielle­tään
ja myönnetään — miten sun sattuu .
"Eräs perhe — kaksi henkeä — oli lähdössä Torontosta Suomeen
vierailulle. Vaimo matkusti muutamaa kuukautta aikaisemmin New
Yorkin kautta ja mies aikoi käyttää samaa reittiä. Mutta hänpä ei
saanutkaan viisumia New Yorkin kautta — enempää kuin minkään
muunkaan Yhdysvaltain alueen kautta . . .
"Myöskin eräältä Suomeen matkustaneelta yhdeltä 'saletim-malta'
kommunismK-astaiselta Canadan suomalaiselta kiellettiin
kauttakulkuviisumi Yhdysvaltain konsulaatissa . . . Nämä ovat vain
.muutamia harmittavia välikohtauksia . . . "
; Ja näitä "harvittavia välikohtauksia'^ tulee sitä enemmän, mitä
pitemmälle mennään fasistisessa ajatusten kontrollissa Yhdysvalloissai
ja täällä — ja mitä enemmän on sellaisia lehtiä ja laitoksia, jotka
oman näennäisen mutta silti petollisen ryhmäetunsa vuoksi antavat
ijonkin poliittisen verukkeen varjossa siunauksensa ja kannatuksensa
Jkansalaisvapauksien fasistiselle riistolle.
Vapaan Sanan ilkeämieliset vihjailut Vapauteen päin ovat siksi
iarvottomia, ettei niihin kannata kajota lainkaan, sillä ilman muuta
tiedetään, että pääsy Setä Samulin maahan on vielä joissakin paikoin
I vähän helpompaa ja toisissa kireämpää. Fasistisessa rautaverhossa
t on vielä joitakin aukkoja, joista pääsee ihmisiä kulkemaan^
]^ Mutta vakavasti puhuen, Vapaan Sanan toimittajat: Mitä pi-
' taisi tehdä?
pr Kiertämätön tosiasia on, että nykyinen taantumussuunta on jq
« vienyt siihen, että niin '/punaisilta" kuin "saletisti" kommunistivas-
] täisiltäkin maianmiehiltämme on kielletty Yhdysvaltain kauttakulku-
1 viisumi, mitä valitettavasti kyllä tarvitaan esim. erinäisiä Suomi-f
jpatkoja suunniteltaessa. i
Eikö tämä ole huutavan ääni korvesta, joka sanoo: "Äly hoi,
f järki älä jätä!" OEikö ole tullut aika jolloin meidän sopii unhoittaa
vähempimerkitytselliset poliittiset erimielisyytemme, yhdistää kaikki
voimamme muihin canadalaisiin demokraatteUu^ ja ryhtyä aktihd-amtqmva
^MKKE-
.Kertomus Kinne-veljeksistä, kes­kinkertaisesta
t^^ttUälsestä , L e e ^
pertieesta, on lybytoti ketrottu, mutta
se inihuu paljpn.
Kesällä 1950, vanhin KJnncn y c l -
jckslstä, ^ Ääymond, läiietettlin K o ­reaan.
Ennen hänen miumn .kaksi
nubrempaa.veljeä;
Ja iSrvuotlas Valentine lupasivat, että
ios Baymond |caatun; petek',ottaa laa­tien
pail&aiua/-jä.Jos'I»er^ ^kaatuu.
Valentine.sepräa jhäntH Koreaan-
Vuoden^i9ii9 «ykQll^;jE^ynw>iMl l(aä-tul
taistelussa: /Tämän jälkeen Perek
Jättt tySmaaiuä.Jiittyi annefjäan ja
tammikuussa /I951: meiil jiarthvimpef'^
landin f^ i l . e r s i e n mukäA» .brittiiäf-teh
lehdistön; suuren ';i>r6p^anda-rtimmuttikfien
. rÄmlnÄBsä 'koreaaii.
8eh vuoden keväällä fltaOitettUn; että
Derek^oli kateissa'Jä kuusi kuukautta
kestäneen palncstaVan odotuksen jäl­keen
4iäncn äidilleen mrs. , v ; K l n -
nelle ilmoitettiin,-että Derek oli sota­vankina.
Ny t tuli nuoremman K i n n c -
pojan vuoro. Mutta Valentine, joka
on miltei loppuunpalvellut aikansa
armeijassa,-ori päättänyt, että vuoden
1950 lupauksesta ;VäUttämättä hän ei
seuraa veljiään Koreaan.; Hänen äl-tinsä;^^'
Joka-sai' onnitieiutervehdyksen
A t t l ^ l t a <Joka'bli .siUoin iTäämmiste
rinä)/ jä kenraaU MaeArtburUto pOl-käihsä'toimenpltelstä.'
ianöi'&skettäln
eÄäh^bHttimiseniehdenkirjeenvalh-tajälfe;
' ' / j
" E i yksikään minun poikani uhraa
enää^heidceään sodassa j o l l a - e l ole
mitään tikemistä, B r i t a n n i a n ' k a ^^
Valenttnc jää i«inah;4äok8eni. 8e'ra
kUimictitetiJlya i ^ ö himelleif I^Uollmftt-ta^
siltä lupauksesta/minto hän'.
jllieen iintol.. Ne .miehet. Jotka näitä
sotia JärJe8täVät;:oltavat,4poikamffle
m e i l t ä ^ . . ' M K ä he todeUa, väUttä-
•vät <:meistä — eivät •kerrassaan m i ­tään.
Kaikki brittiläiset pojat pitäisi
tuoda kotiin Koreasta j a kaikki korea­laiset
s(>tavangit pttäisi;pälauttaa ko-telhin8a.'
V—ll(JWfl-JUltol8U;
Neiivo^toliitto. toivoöii^uhaa amerikkalaisten
kaiissa^ei sikd. etta .se olisi Jieilcko, vaan
koska sen sydän on suuri — Ilja Ehrenburg:
.>vaan:«ilui,«ttä sen sydän on saori.
Amerikan raiiliaii-ristirllken
rauhan iilijelma
vxauöaffo. ~ i^uhaiulstiretki-jä
tön «rikoiskömitea, Johon kuuluu de­mokraatteja;
republikaanejt^vptogres-siivejä
ja ittenäi8iä,:t^ee '(ftittäi^
kunkin «puolueen r ohjelmakomitealle
rauhaan ohjelman. Jossa sanotaan mm.
seimia&aä: . . , ' '.^ •
^^^kokö ihmiskunta haliiaa rauhaa.
Kalkkien >Uunlsten velvollisuutena on
ykSUönä Ji^'hamtuksensavkäutta t o i -
.mia' maailman rauhan eaavuttamisen
h s ^ ^ l .
"Maailman sota voidaan Ja tulee
välttää. Me uskomme, että kaikki eri­mielisyydet
voidaan /sopia neuvottelu­jen
tietä: Neuvottelut rjaht&vien-val-
•tojen -keäken ^^a^aisivat tien Sorean
j a Saksan kysyniysten' rauhalliseen
Tatkalsui^' tja>maäilQMin laajuiseen
aseistariisumiseen, hyvinvointia-edlsr
tävään ka^ankäyntlln, siirtomaiden
vapauden palauttam&een Ja kehittä­miseen,
sekä rotukiihköilun lopetta­miseen.'
"Rauha on -maamme parhain p « o -
luatus.: Tuhannet inUJoonat' dollarit,
jotka kulutetaan «Qd|an yalmmteluihin,
saatekaan. omistaa ^-valistuksen, ter-veydenhoMon.
kotien ym. toimintojen
kehittämiseen ja pallEkoJen saattami­seksi
icorkeampaa elintasoa vastaa­viksi.
'
"Sitoudumme koko sydämestämme
työskentelemään Y K : n alkuperäisten
päämäärien puolesta rauhan raiienta-mibeksl.
Luottaen, neuvottehUen
kautta saatavaan rauhaan, sitoudum­me
antamaan huomion kaikille ^tois­ten
maiden sovittelues^tyksille.: sekä
tekemään itse alotteita yleisen rau­han
aikaansaamiseksi j a oikeuden ja^
kamiseksi kaikjiUe. kan8oille.'r
vTämän päätöslauselman' kehoite-taan
ka»(kia puolueita ottainaan o h ­jelmaansa
Ja toimimaan sen jnnkaan.
Se on myöskin lähetettsr kaikille pre-sidentinehdokkaille.
.
Aseita Englannista '
Francon l^panjaan
Lontoow — Britannian-hallitus^ on
päättänyt. sallia - aseiden viennin E s ­panjaan,
ilmoitti . ulkoministeriön
edustaja äskettäin.
.Tiedonannossa - k u i t e n ^ -vakuute­taan,
että brittiläisen yhteisön l a A t ­lantin
liiton jäsenille; turvataan etu­oikeus
aseiden saantiin. Toimenpiteen
tarkoituksena on Britannian viennin
lisääminen.
BerUinL. — Neuvostokirjailija Ja
san(Mnalebtimies nja EhrenbUTE ke-boltti
puheessaan heinäk. 1 pnä Ame­rikan
kansaa marssimaan rinta r i n ­nan'
Venäjän kansan kanssauif kuten
tapahtui taistelussa fasismia'vastaan.
Kän oli sitä midtä, että Aijoetikan
kansappitäisi l i e t t ä ä suuri 1^^^
kunta -'maailman V rauhanneuvoston
seuraavaan kongressiin. Se pidetään
tämän vuoden marraskuussa.
• Monet maifllman katissi pelkää­vät
vähemmän NenvostoUittoa
'ludn tmahdfdllsiratta, ettär-Xhdys-yaUat
volvai aloittaa aUHBodsodan,
iansol hän maaliman n^^^iannear
veston Jatkefoissa neovotttihrisss.
Sanokaa johtajillenne, sanoi, hän
amerikkalaisille, että he lopettaisivat
kerskailunsa Ja istuutuisivat-sen s i ­jaan
- neuvottelupöydän ääreen Neu­vostoliiton
rja muiden ^suurvaltoJen
kanssa koettaakseen saadaaikaan yk­simielisyyttä.
E i ole totta, lisäsi hän,
että Venäjän, kansa vihaa Amerikan
kansaa.
Netijvostollltto toivoo ffanluw:ame-
' .riblulalstcn fcaassa oUva^^ he re-pabllkaaoeja:
tai - demokraatteja,
tyiiläfslä tai kaplfalisteia,^ sanoi
V Ehtenborir. ;Nettvo8tQlUtio,;et toivo
•. iaohaa vain ystäviensä kanssa
; vaan finyös ^vibolUstensa^kamsa. el
:'^sen.vaoksi, että se olisiVl^elkko,
: Ne valtuutetut, jotka lausunnois­saan-
olivat hyökänneet amerikkalais­ten
elämäntyyliä vastaan useimmissa
kohdin, kuimtelivat - hiljaa, < kun £ h -
renburg lausui: . »
y:--fVt!X&^VL kapsa jkannloittaa sitä,
mitä Amerikan:'kansa on saanut
:^; aifcaant'vKirJaIIiJana annan paljon
arvoa- monien amerikkalaisten k i r -
ialUipiden teoksille siitä bnolimat-
1 . t a , että heidän käsityksensä poik­keavat
omistani".
—: Bikolliset ovat aloittaneet sodan
Koreassa, Jatkoi Ehrenburg, ja Julis­taneet
että he siten puolustavat Syng-man
Rheen hallitusta kommunisteja
vastaan. Minä en tiedä, ketä voi miel­lyttää
Syngman Rheen hallitus. Jota
vastaan kapinoivat yksinpä hänen ni-.
mlttämänsä ministeritkin. Mutta
olettakaamme että eräät amerikkalai­set
ovat innostimeita tällaisesta hal­lituksesta.
.Hyvä.: Heillä on oikeus*laulaa sen
.ylistystä. Mutta on turhaa heidän
; ajatejla,'että polttamalla Fyong-
! yangin napalm-pommeilla he vol-
' V v a t vakauttaa korealaiset amerik­kalaisen
elämäntavan ylemmyy-
::, .destä. Jtte.enune erikoisemmin r a ­kasta
erältä asioita Amerikassa.
Esimerkiksi pitäisimme parempa-na,
että amerikkalaiset vihaisivat
mastaa slelna, eivätkä mustaa ihosi.
Että he konnloittaisivat vähän Tä
hemmän dollaria ja vähän enem­män
Ihmistä^ Keskitason amerik­kalaisen
pitäisi käsittää, että el
todellisen tai kovitellan vapauden
nimissä voi riistää toisUta vapaat­ta.
Amerikan ääni julistaa säännöllir
sesti. että Amerikassa on perustettu
yhdistys Venäjän vapauttamiseesi, jo­ta
johtaa henkilö, joka äsket­täin
Oli Yhdysvaltain lähettiläänä
Moskovassa. ' M i n u n maassani ei ole,
eikä voi olla yhdistystä Amerikan var
pauttamiseksi. Vaikka me haluai­simme
tuhota Yhdysvaltain rotudis-kriminätlon,
me tiedämme, että se ei
riipu Neuvostoliiton paremmasta v a -
'rustautumisesta, vaan se riippuu ame­rikkalaisten
tietoisuudesta j a omasta­tunnosta.
Lopuksi kirjailija Ehrenburg vetosi
amerikkalaisiin kirjailijoihin. Hän
sanoi: "Voitteko muistaa maanne parr
haimpien lapsien ihanteita. Sanokaa
johtajillenne, etta he hylkäisivät kers­kailun
j a uhkaukset; Että he aset­tuisivat
pyöreän pöydän ääreen Neu­vostoliiton
edustajien Ja muiden suurr
valtojen edustajien viereen ja että he
yrittäisivät vilpittömästi päästä sopi­mukseen.
Siten tulette pelastamaan
maanne, lapsenne j a tulevaisuutenne.
Minä uskon Amerikan kansan Jär­keen
j a sydämeen".
nan amieen
Kirj. Fred Oelssner
Julkaisemme oheisena. itatkel.
maii .Saksan soshrilstlsen 7htenäl-syyspaolueen
tnnnetna Johtohen­kilön
tov. Fred. Oelssnerbl laa­jemmasta
esitelmästä "känsaUl-sabakysymykaen
nykyinen merki­tys".
PinansslharvaUindta
Kapitalismin siirryttyä imperialis-mtn
asteelle tapahtui sen hallitsevan
.luokan, porvariston, . keskuudessa
muutos. Valta slhtyl lopullisesti pie-neUe
sUurtepitaltotlen i^hmäl^^
'ka iconiehtöa Lenhi fliianssi.'
harvatavallalcsl,. joka Mllitsee^^^koko
muuta .yhteiskuntaa, sanelee. sille''o-inÄn
tahtonjsa Ja on levollisesti muut­tunut,
taantumukselliseksi, inatä tä­mä
merkitsee? Se merkitsee sitä, e t ­tä
iämä porvaristo ei kykene esittä­mään
Johtavaa . osaa kansakunnan
keskuudessa. T%Ilä emme kuitenkaan
tarkoita sitä, että - porvaristo «Itsea­siassa
olisi luopunut kansallisuusky­symyksestä.
Sanomme .vain: se ei
enää jö^kene johtamaan kansakuntaa,
ta. porvariston herruuden aläisexja el
kansakunnalla ole edelleenkehlttymi-sen.
mahdollisuuksia.
Porvariston maanpettnrnns
Porvaristo lakkaa edustamasta por-
>vBrill!stenkin valtioiden kansallisia
etuja, se muuttuu kosmopoliittiseksi,
ts. se sUrtyy kansallisen petoksen t i e l ­le
siiojatakseen luokkaetujaan. Meillä
op tästä tarpeek^ historiallisia esi­merkkejä:
RanäEan porvariston osa
1871. jolloin se avoimesti petti kan­san
edut lyödäkseen (Pariisin kommu-nardlt.
Venäjän porvariston menet­tely
lokakuun vallankumouksen jäl­keen,
Jolloin se kutsui maahan'Inter-ventit
pelastaakseen omat etuoikeu-
.tensa ja .osinkonsa. Saksan porvaris-ton,
menettely 1918. jolloin se liitossa
sosialidemokratian kanssa heittäytyi
läntisen imperialismto armolle es­tääkseen
oman maansa sosiaalisen
vallankumouksen,' herra Adenauerin
johtaman iheiniläisen porvariston
menettely . ^ n askaroidessa rheUii-läisen
puskurivaltion muodostamises-.
sa erlstääkseen Itsensä Saksaa uhkaa­vasta
vallankumouksellisesta kehityk­sestä.
Näemme siis selvästi ja^epää-mättömästi::..
(Fioanssiporvarista (har­joittaa
kansallisten etujen .pettämis­tä.
Senvuoksi se ei kykene .olemaan
kansakunnan'johtajana.
Slirtomalden^porvaristo .
Tämä on nähtävissä myös siirto­maissa.
RUttää. .'kun mainitsee
Tshiangkaishekin,nimen. Myiöts^hän.
möi Kiinan kanSan- riippumattomuu­den
amerikkalaiselle Imperial^Ule.
joka tuki hänen taantumulcsellista
luokkaherruuttaan pistintensä avulla.
Kaikissa siirtomaiden kansallisissa
liikkeissä lähestyy melko nopeassa
tahdissa se -hetki, Jolloin porvaristo
proletariaattia peläten siirtyy kansal­lisen
petoksen tielle, myös siellä, mis­sä
se vielä nyt jossakin määrin on
valmis avustamaan kansallista val­lankumousliikettä,
••
Talouselämän rappio
Toiseksi ei kapitalismin- imperialis­tisen
kauden porvaristo .enää kykene
turvaamaan kansakunnan talouselä­män
y kukoistusta; v. Imperialismihan
bn tunnetusti loismaista, mätänevää
kapitalismia, joka el, enää kykene
Icäyttämään täydellä tehoUa tuotan^
tovdlmia. . Mutta tämä merkitsee, s i ­tä,
että. Jcansakunnan tuotantovoimat
eivät enää laajene siinä mitassa kuin
.olisi mahdollista, jos ne .voisivat ^ke­hittyä
vapaasti. Porvaristo, ei enää
kykene tmrvaamaan täystyöllisyyttä,
syntyy pysyvä työttömien/armeija, ts.
osa Jcansasta (proletariaa'tista) sysä­tään
syrjään. Lopuksi ei porvaristo
kykene saavuttamaan talouselämän
noiisua. paitsi sotaa, hptvitystarkoi-tuksia
silmälläpitäen.
^Kansallinen knlttauriperinne
Kolmanneksi se merkitsee, että^por.
Varisto ei,vain ole kykenemätön ke­hittämään
kansallista kulttuuria;
vaan että se myöskään ei kykene säi­lyttämään
kansallista kulttuuriperin­nettä,
että se luopuu tästä perintees­tä
Ja antaa seiTrappeutua. Sensijaan,
että se kehittäisi kansallista kulttuu­ria,
se lähestyy yhä enemmän kult-tuurlbarbariaa,
kansallisen kulttuu­r
i n madaltamista j a tuhoamista. •
Työväenluokan tehtävä
Kapitalismin imperialistisen kau­den
porvaristo ei siis enää kykene o t ­tamaan
kansakunnan Johtoa käsiinsä.
Tämä merkitsee, että työväenluokan
x)n .otettava-'käsiinsä kansakimnan
Johto. Huomattakoon, että en puhu
proletariaatm) diktatuurin valloitta­mista
seuraavasta kaudesta. Jo sitä
ennen lankeaa työväenluokan tehtä­väksi
ottaa kansakunnan Johto kä­siinsä.
Sen tehtävänä on pelastaa
kansakunta j a turvata sen edelleen
.kehittyminen. Tämän tehtävän voi
työväenluokka täyttää vain. Jos se
sen tajuaa. .Kansalllsuuskysyn^ksen
tuntemattomuus ja sen aliarvoiminen
.eatää luonnollisesti työväenluokkaa
täyttämästä 'velvollisuuttaan kansa­kuntaan
nähden. Siitä on esimerkik-s
i ; Saksan työväenluokka Jo pitkän
ajan kärsinyt. Se ei ole oikeaan a i -
.kaan havainnut tehtäväänsä kansa­kunnan
suhteen.
Tämä tehtävä ei ole ristiriidassa
proletariaatin erityisten luokkaetujen
j a luokkatehtäviensä kanssa, päin­vastoin,
kansallisten tehtävien täyt­täminen
helpottaa luokkatehtävien
ratkaisemista.
Poliisien palkka
lisääntyi $466,510
Toronto. — Rahastonkomissionerien
kontrollilautakunnalle tekemän i l ­moituksen
mukaan tulee poliisien
palkkamenot, kohoamaan vuodessa
$466,510, kun sovintolautakunnan eh­dottama
korotus itoimeenpaimaan. -
Palkkojen korotus
toimeenpannaaii
Itä-Saki^issa
- Berilinl. —: Saksaii Demokraattisen
Tasavallan hallitus on sosialistisen
yhtenäisyyspuolueen poliittisen toimi­kunnan
päätöksen mi&aisesti r j l i t y -
nyt toimenpiteisiin yleisen palkanko­rotuksen
toimeenpanemiseksi tasaval­lan
kaildlla teollisuusaloilla.
Palkankorotukset suunnitellaan sel-laisUcsi.
että ne muodostuvat kannus­timeksi
tuotannon lisäämisessä. Pal­kat
tulevat kohoamaan työläisten ja
työnjohtajien kohdalta 5 pros. aina
100 prosenttiin asti palk*catason ja
ammattitaidon mukaisesti. Teknik­kojen
ja insinöörien palkat kohoavat
joissakin tapauksissa vielä enemmän.
Kalkkarokäärme
tuli eteiseen
^IV»tCk.lborne.--Kahden Jaiaa^^^^^
tuinen j a seitsemän t^xitii^Jt
k a r o m n n e t a p e t t i i n ^ S r S f'
pna E. Crawlordin eteisessTS^'
meen huomasi ensiimnäiseisi S""
emäntä, jika kutsui padalle ^
o l o n ruokamiehen. Joka tappoi S *
meen. *^
NEMETU ON MELKO
VARMASSA KUNNOSSA
Praha. - Viime viikolla täällä D U ,
tyissä yleisurheilukilpajiuissa w
Nemeöiin moukari taas yb 59 njeS'
Paras heitto oli 59.13.
Korotukset tulevat taannehtimaan
heinäkuun 1 päivään astL
Vetoomus jätetty tuomiorovasti Johnsonille
— allek. 5 piispaa ja 13,000 katolilaista
i
Peking:.— Canterburyn tuomio­rovasti
tohtori 'Hewlett Johnson
puolisoineen Ja Oxfordin lehtori A .
: T. DTye -vierailevat parhaillaan
K i i n a n pääkaupungissa tutustuen
-siellä kristittyjen senrakuntlen
toimintaan. Näiden knululslen
vieraiden saavuttaa Peklnglin pu-heenJiAtaJa
Mao Tsetnng otti hei­dät
vastaan pääministeri Tshou
Enlain läsnäollessa. Lukuisat k i i .
. nalalset protestanttiset ja katoli­set
järjestöt sekä niiden Johtajat
ovat viime viikon kuluessa käyneet
taomiorovasti Johnsonin luona 'tai
lähettäneet hänelle kirjeitä tuomi­ten.
amerikkalaisten icäymän bak-.
teerlsodan Ja pyytäen häntä saat­tamaan
Kiinan kristittyjen mieli­piteen
tannetoksi kaikkialla maa­ilmassa.
•Kirjeessä, jonka 36 protestanttista
Järjestöä Ja Amerikkalaista ihyökkä-ystä
vastustavan Kiinan kristittyjen
komitean puhemies W u Jaotsung ovat
lähettäneet tuomiorovasti Johnsonil­le,
sanotaan:
"Teidät on otettu uudessa Kiinassa
lämpimästi vastaan, koska Teidän
saapumisenne symbolisoi Kiinan ja
Englannin kristittyjen yhteistoimin­taa
maailmanrauhan puolustamisek­si.
Me K i i n a n kristityt tahdomme ker­toa
Teille epäkristillisestä rikoksesta,
Jonka amerikkalaiset^hyökkääjät ovat
äskettäm tehSeet Soittaessaan bak­teriologisen
sodanvKllnan Ja Korean
kansoja vastaan.
Kunnianarvoisa Pekingin seura-kiintakirkon
rovasti TVang Tsutshung
teki K i i n a n uskonnollisten' piirien e-
.dustajana matkan Koreaan j a P o h -
jois-Kiinaan Ja näki omin silmin eri­laisia
bakteerein myrkytettyjä hyön­teisiä
j a näitä hyönteisiä 'sisältänei-'
tä pommeja, Joita Yiidysvaltojen i l ­mavoimat
olivat pudottaneet. Hän
kokosi omin käsin monia todisteita
amerikkalaisten bakteerisodasta. Mo­net:
kristilliset tohtorimme ovat saa­neet
todistuksia amerikkalaisten
hyökkääjien levittämistä hyönteisistä,
jotka kuljettavat bakteereita. Me
K i ' n a n kristityt vakuutamme, että to­distukset
amerikkalaisten hyökkää­jien
bakteerisodasta ovat kumoamat,
tomia."
Samassa kirjeessä sanotaan Kiinan
kristittyjen uskovan, että jumala ran­kaisee
j a maailman kansat tuomitse­vat
amerikkalaiset hyökkääjät heidän
synneistään. Tuomiorovasti Johnso­nia
pyydetään viemään maailman
kaikille kristityille tieto siltä, etti
K i i n a n krist.tyt esittävät vastalau.
seensa amerikkalaisten hyökkääjien
tekemien rikoksien johdosta ja kt.
hoittavat muun maailman kristlttyji
toimimaan siten, että nämä rikokset
saataisiin päättymään. -
- K a t o l i l a i s e n reformaatiollikkeen
puhemies Tshlng Tshengming ja Pe.
kingin> katolisen kirkon apulaispiispa
L i Tshunwu ovat lähettäneet tuomio,
rovasti Johnsonille ja muille englan­tilaisille
vieraille samankaltaisen
iirjeen. jossa ilmoittavat laatineensa
•vastalauseadressm bakteerisodan joh­dosta
ja keränneensä siihen 13,151
kristityn nimeä.
Allekirjoittajien joukossa on 2 piij.
paa,,.3 apulaispiispaa, 141 ylipappia,
130 pappia, 110 nunnaa ja 13JfH
muuta katolilaista. Allekirjoituksia
keruuta jatketaan vielä.
S I T Ä
JA
i
1
m
TÄTÄ
SAVUSTUS • : V
Itätuulella: savutti tehtaan umL
Larsson, Joka hoiti lämmitystä vuti!
peltiputkea pidentääkseen savupiip­pua.
Johtaja lupasi, mutta viikkii]i
kului eikä pyydettyä peltiä kuuluni!
Eräänä päivänä, kun savu oli e rM
sen sakeaa, sattui Johtaja tulemaan
tehtaalle.Larsson käytti tilalsmitti
hyväkseen Ja sanoi:
— Kyllä silakalla on sentään hyvä-
: - r -Kuinka niin, kysyi johtaja.
— No, sehän on sentään kuolltit
ennen kuin se savustetaan, mutti
meidät savustetaan elävältä. —
Johtaja katosi ja seuraavana päi­vänä
ilmestyi savutorven jatkoa.
ODOTTAMATON KOROTUS
Pettersson työskenteli liimapeito
ääressä hikoillen, osittain kuumuudes.
osittain kiivaan työtahdin vuoU.
Mutta piti kuitenkin tahdista kUnM
päästäkseen edes kohtuullisiin anaai-hin.
Eräänä päivänä hän kultentti
vaati. aikatutkimusta suoritettanis
Ja tähän myönnyttiin. Aikatuödjo
suorittaessa työtään, huomasi hän, ei­tä
lilmapannu oli liian alhaalla ja
pani pölkyn pannun alle. Kunatto
aikatutkimus oli suoritettu kjsji
Pettersson tulisiko hänen urakka-an­sionsa
nyt mahdollisesti nousemaan.
— E i , ainoa mitä korotettiin, ci
liimapannu.
PÄIVÄN PAKINA
Siat pyrkivät kasvitarliaan
Paljon porua; on viime aikoina p i ­detty
siltä, kun neuvostoliittolaiset
taistelukoneet ampuivat alas Neuvos­toliiton
laivaston manööverejä vakoi­lemaan
tulleen Catalina-tason, koska
se ei totellut laskeutxunlsmääräystä.
J a sen kanssa rinnan, Ruotsin E n -
bom-Juttu, jonka avulla jätetään
päästäRuotsin kommunistisen puo­lueen
niskavilloihin käsiksi, jossa
maanpetokselliseksi on mm. pjrritty
osoittamaan se, kun Joku laski Ruot­sin
läpi kulkeneet Hitlerin sotilasju­nat.
Päästäksemme helpommalla an­namme
Työkansan Sanomien Llukr-
'kaan Luikun. Jonka järjentuotetta ot­sikkokin
on. kertoa 'asiasta, sillä s l l -
sesti puolustamaan kansqlaisväpauksiamme. Omalta kohdalt^mn^e
me sanomme, että on kokonaan toisarvoista se, onko henkilö 'fsale-tisti
kommunistivastainen" tai päinvastoin silloin kuin on kysymys^
heidän ja meidän kaikkien yhteisistä oikeuksista. ;
Älköön liioin unhoitetUko sil^ tosiasiaa, että taistelu kotoisia
sortolakiehdotuksia, uutta rikoslain luonnosta (H-8). ja siirtolaislain
huonontamise^dotusta (Bill 305) vastaan, on taistelua ka&kien
maanmiestemme ja koko Canadan kansan demokraattisten'oikeuk­sien
puolesta — sekä sen lisäksi taistelua Yhdysvaltain mielivaltaistfi
passiviisumikieltoakin vastaan mistä Vapaa Sanakin on jo saanut
ensimakua. On nimittäin muistettava, että meidän kotoiset softor
lakitekeleemme ovat Washingtonin hallituksen sanelemia — ja jos
ne täällä saadaan torjutuksi, niin yhdysvaltalaisille demokraateilla Qn
sitä helpompi kumota heidän huonon hallituksensa laatimat, monessa
tapauksessa peru^uslakivastfiiset sortolakinsa. '
'Käsi sydämelle Vapaan Sanan toimittajat: Eikö ole tullut aika
nostaa pää pystyyn suomalaisen työmiehen lailla ja nousu päättä­västi
pahuutta vastaan?
^ loin se. tapahtuu asiallisesti j a nase-vasU.
Näin Urjoittaa,Liukas Luikku:
Ruotsin maasta kuuluu nykylSta s i ­kamaista
röhkinää. J a on luonnollis­ta,
että kun siat röhkivät Ruotsissa,
alkavat .porsaat vinkua^Suomessa.
Tämä sikamainen leikki alkoi siltä,
.ett|k Ruotsin Hestapon herrat ottivat
kiinni erään miehen. Joka oli erotettu
kommunistisesta puolueesta ja ilmei­sesti
sen jälkeen, ellei ennemmin, an­tautunut
amerikkalaisen vakoilun
palvelukseen. Kun mies ei muuten
kelvannut enää ameriUcalaisiUe, p a ­kotettiin
hänet näyttelemään enti­seen
tapaan konmunistia j a sen lisäk­si
vakoilijaakin. Oli mies muka v a ­koillut
Neuvostoliiton laäcuim, vaikka
todistuksista käy Ihni. että kysymys
on pelkästä amerUd:alaisten sods^-
valmistajain ostamasta provokaatto­rista.
Mutta mitäpä todistuksista;
kun o n dollareita Ja kruunuja kylliksL
Mies, jonkanimi on Enbom, todistaa
parhaillaan Tukholman oikeuslaitok­sen:
edessä, että vaikka hän ei olekaan
kommunisti, niin hän tahtoo nyt olla
kommunisti voidakseen panna pahat
tekonsa kommunistien tilille. Ja nat-silainen
sikakuoro röhkii: — K u o l e ­ma
konmiunisteille, röh, on se Kosola
meiUäkin, öh!
Sitten Ruotsin viranomaiset lähet­tivät
lentokoneita etsimään Itäme­reltä
jotakin)' lentokonetta, joka oli
aikaisemmin ilmoitettu kadonneeksi.
Ruotsalaiset lentäjät etsintähommis-saan
pyrähdelleet alueille, joissa Neu­vostoliiton
laivasto olla köllöttelee
päästämättä länsimaiden lentokoneita
valokuvien ottoon j a - muihin länsi­maista
sivistystä edistäviin vakoilu-toimiin.
Lenneltyään aikansa vie­railla
alueilla eräs rtiotsinmaalainer
vesitaso, mitä lienee ollut Catallna-merkkiä,
päästi hätähuudon Ja ilmoit­ti,
että kaksi venäläistä Mig 15 merk--
kistä lentokonetta on päässyt heidär
kanssaan taistelukosketukseen j a ettf
vakoilutoiminnan Jatkaminen on jä­tettävä
sikseen. Minkä jälkeen Cata
liimsta ei ole kuulunut olomerkkejä.
. Jos Catalina-vesitaso on niin muo­doin
lakannut oleskelemasta, on sr
sille itselleen ja toimenantajillee'r
hiukan surullinen Juttu. Mutta ihmis­ten
Ja valtioiden kesken sellaiset t a ­paukset
on yleensä hoidettu diplo­maattista
tietä. On kyselty ja saatu
vastauksia Ja yleensä siihen ti^paan.
että ruotsalaisten ei pidä lennähdellä
Neuvostoliiton alueelle eikä neuvosto-
Inisten Ruotsin alueelle. Jos vahin­koja
sattuu, pyydetään anteeksi Ja
valitellaan. Jos vakoilijat tavataan
itse teossa, niin sanoakseni rysän
päältä, silloin tärskäytetään. Etenkin
näin kylmän sodan aikana se on y m ­märrettävää.
Mutta ruotsinmaalaiset natsmannit
eivät ihneisesti kuulu ymmärätäväisiin
ihmisiin, vaan niihin sikoihin, joista!
heidän: ihailemansa englantilainen
Orwell on kirjoitatnut. Sen vuoksi
ruotsinmaalaiset natsmarmit eivät ole
tyytyneet diplomaattiseen asian sel­vittämiseen,
vaan ovat ilmeisestikin
amerikkalaisten karjujen ja englanti­laisten
emakkojen käskystä alkaneet
röhkiä. Heisinkin Sanomat kertoo
siltä amerikkalaisen U P : n avustuk­sella
seuraavaa: '1
"Tukhohna, 16. 6. (UP) Suuri
Joukko ruotsalaisia (sikoja — L L )
kokoontui myöhään maanantai-iltana
Neuvostoliiton Tukholman^
lähetystön edustalle huutaen: " H a ­luamme
nähdä Stalinin hhlettynä"
. . . . Y l L tuhannen henkilöä . .
latiloi Ruotsin kansaUislaulua ja
poltti kommunistisen lehden "Ny
Dagin^' kappaleita julkisesti."
Poliisikin on kuulemma ollut kuun-
•elemassa tätä sikojen kansaUIsröhki-lää
ja ilmoittanut: "Jännitys voi
'ielä muuttua kapinaksi, mutta saam-ne
vahvlstusjoukkoja . . ."
Meteh on siis melkoinen, ja kaikki
'n tapahtunut pikavauhtia, josta nä-
-yy. että.ennakkovalmistelut ovat o l -
eet moitteettomat. Suunta on myös
lelvä: Narvaan, Pultavaan ja Mosko­vaan'noin
vain Ny Dagin irtonume-
-olta poltellen!
Minä en ymmärrä diplomatiasta m l -
^ään. Voihan olla, että naapurival-takunnan
päämiesten uhkaileminen
hirttosilmukalla kuuluu dlplomaatti-sihi
tapoihin- Muistaakseni Hitler
uhkkili samom vuonna 1934. Ja se on
ainaikln varmaa, että Stalin vastasi
silloislUe natslröhkiJölUe puheessaan
bolshevikkien XVH puoluekokoukses-v
sa tähän tapaan: ^
"Kuka haluaa rauhaa ja pyn"
kauppayhteyksiin kanssanunft^
löytää meistä aina tukea. Mata
ne. Jotka yrittävät hyökätä mm-me
kimppuun; kohtaavat musert»:
van vastaiskun, jotta ei nlKtoj;^; |
taisuudessa enää tekisi mleU^!;
tää siankärsäänsä neuvostolaiso *
kasvitarhaan." ''••„^
Tämä oli sanottu Hitlerille,
gille Ja GöbbelsiUe, jotka ovatkin^
taneet sanotusta sikäli vaann,»»
eivät enää uhkalle Neuvostoliitt»f|
Valitettavasti Adenauer ei ole Ji»
viisa. vaan kuuluu niihin OnreBn^
koihin. Jotka yhä pyrkivät vieraa^
yrttitarhaan. Nyt Orwelllii ja^«^
rikkalaisten ruttokenraallen öat ny­kivät
jo Ruotsissa ja niin rma^
tä meillä. Suomessa eivät nsW^
enää natsisiakaan paästele nlM iB»
ääniä, korkeintaan vlngahtelcyat,^
maan tahtihi, niinkuin tuo « J »
Erisiko.
• Mutta aika alkaa •''»'»'^ ^JS
se hattu, joka Moskovan ^ a » » ^^
lahti Napoleonin otsalta ja
sitten Hitlerin kulman ^uäm^
vaksi, sopii paremmin Bu°^^2>
selle sankarikunlnkaalle. » a n e^
annettiin täälläkin Helsmglafa_^
täin jokin kunnlatittcli. >
annettita juuri siksi, etta m ^
lähteä Uralille tutkimaan « " » ^ ^
lajeja. Jotka Mannerheun-va3i»J»f
jäivät tutkimatta. »i*
Omasta puolestani varoitan-kaan
me suomalaiset emm^,W'^
avustaa tutkimusmatkaUe l a n ^
Marsalkka Mannerheim on k M " " ^
vaikka korpraali Möttönen J J » ^ !
ja rallatteleekin. niin eiban
korpraalista, tästä Mottöseste
ole, ei ainakaan avuksL
Puolestamme emme katso t ^
seksi edelluolcvaan n ^ ' ^ ^ ^ !