Vapaus, September 21, 1928

              Sivu 2
•
Perjantaina, syyskuun 21 p;nä—FrL, Sept 21
VAPAUS
A. VAARA.
T O I M I T T A J A T t
B . A- TENHUNEN. H- SULA. K. PEHKONES-K
«paseT«d «t tba Poat OltU* Dcpansest. OtUMs. aa —cond eUaa tattta.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
lfc!BaHsot«ka(i »IJOO kota. (ZiM k a U fcactaa. — A»ioliittooBm«ioUjaotaIu«t SOe. palascnma. —
iBaesaanttoUmotniuet SOe. karu, t l - » J kertaa. ~ SrniTniiilaociikjet I I . » kerta. »2JM S kertaa. —
A»lo«oitoottk»et CXO kerta, »34w kakai kertaa. — KiitoailiaotBkaet flXO kerta. — Kaoleoiainlsioiak.
Mt 12A. karu, SOe. l i u i n a kM tiitodaxarclu tai a s i a t o r i z ^ i a . — iialataaauedut Ja raoteOiaotskael
lAe. kerta. SI JM kolaia kertaa. — TilipalallBOflajiaa ja UmotBaajenttanrien on. raadittaeaaa. UheletOza
itMBiiusu «taUicca. — Tllaakaia, Joita ci aevaa ralxa. ci talla l a e t a m ä S n . fyaitai aaiÄlieatcB. Joilla
• • takaakact.
TILAUSHINNAT:
1 rk. f*M. 6 kk. trSO, S kk. »1.75 Ja 1 kk. 11.00. — Th<Jra»aIto{iia Ja Sooaäeo a eU maaalV
t f c O M r i l l e ; 1 fk. $6joa 6 kk. I3.S0, S kk. $3.00 Ja I kk. 11.00.
VAPAUS ( t i b « « r)
th» oBij Msao of rtonlth VorUr» ia Canada. PnHi«he<J (JaHf at Sodbnrr, Ontario.
Luteen aiotnt flmotsktet piUä olU kontton»»a kello i ip. j!me»trmi«pi>t»n e<Jelli«ni aiki?ii»ä»ä.
VapAtdca toiajtoa: LOiertf Baitdiac. 33 Lorca Street. PubcUa S36W.
Tapaade» konttorij Liberty Boildiai. « Lome S i . Pnbelin 1038. PoatioMO: Box 69. Sodbary. Onl.
General ad»ertUiBf n m Tte. per eol. ineh. Minimoin ebatje for ainfla inaertioo TSe. Tbe Vapao»
B« t>c8t adrertiAoc mediom amocf tbe Finniab People to Canada.
Joa ette miUo-n t a a a o » ••* »••uurt.j eoiim«i»e<o kirjeeaeenoe, kirjottakaa oodeUeen Ijilkeenboiuiaa
» • a i i i i n i l f i i i Hl t i m f l l a . J. V . I l A ^ ^ A a T O , tiikkecnboiuia. '
Mihin pyritään itsekritiikiUä Neuvosto-
Kiton järjestöissä
Mihin ikinä Neuvostoliiton tyÖ-vä.?
njärjestöi!-5ä ryhdytäänkin, koet-lavat
iosiaIidcniol:raatit kaikissa
raai,s>a '•elitlää f-en mahdollisimman
huonovsa ja vai-hcf-llisessa valossa.
Viijnc aikoina on sosialidemokraat-lintn
k h o i s l ö kaikissa maissa kiin-nitlänyt
.-uurta huomiota Neuvosto­liiton
tyoväenjiirjestöisSä harjotcl-tavaan
ilsekriliikkiin. Sosialidcmo-kraalil
oval selittäricvt, että kysy­mys,
on Neuvostoliilos.->a oleilu esil­le
SL-n vuoksi, etlä vähemmistön dik-latuurivalla
tuntee Jieikkoutensa ja
koetJaa näin .'caada vahvisleluksi ase­maansa.
Sosialidemokraatit oval seliltäneel,
eitä tässä mielessä harjotetaan itse­kritiikkiä
Neuvostoliiton ammatilli­sissakin
järjestöissä. Näin tahdo­taan
halventaa Neuvostoliiton am-malillisen
liikkeen merkitystä ulko­maiden
työväestön silmissä. Itse­kritiikistä
sepittävät sosialidemo­kraattiset
lehdet kaikenlaisia mah­dottomia
juttuja. Sen vuoksi on
loiseltakin puolelta syytä selostaa
itsekritiikin larkotusta Neuvostolii­ton
ammatillisissa järjestöissä sellai­sena
kuin se todellisuudessa esiin-iNeuvostoiiilon
ammatliyhdislyslen
keskusneuvoslon bulletinissa seloste­taan
tätä asiaa seuraavasti:
Ensinnäkin läytyy homaullaa, et-lä
itsekritiikki Neuvostoliiton am-matliylidisi^
ksissä ei ole mikään
uusi "keksintö", sanotaan selostuk­sen
alussa, y^mmatliyhdistysten ko­ko
toimintasuunnitelma on varsinkin
yiime vuosina perustunut milf» laa­jimman
ilsearvostelun pohjalle, mi­kä
on aivan välttämätöntä ammatil­lisen
liikkeen demokratian vuoksi.
Saa mennä mihin ammatillisen väen
kokoukseen, järjestöjen kongressiin
tai konferenssiin tahansa, joissa am­matillisen
liikkeen järjestäjät teke­vät
selkoa toiminnasta, ja heti huo­maa,
että niissä kiinnitetään pää-hutomiota
puutteellisuuksiin eikä
suinkaan siihen, mitä jo on saavu­tettu.
Neuvostoliiton oloihin tottu­maton
henkilö voi helposti kummas­tella
sitä ankaraa ja armotonta ar­vostelua,
jota tällaisissa tilaisuuk­sissa
suoritetaan.
Siitä huolimalta pidetään Neuvos­toliitossa
itsekritiikin kehittymistä
vielä riittämättömänä. Todellisten
puulteellisuuksien paljastaminen
ammatillisessa liikkeessä ja tanno-ka-?
taistelu liikkeeseen pyrkivää by-
Vokratl^mia vastaan vaatii itsekri­tiikin
kehittämistä alhaalta päin.
Silloin vasta voidaan saada selville
kaikki ne puutteellisuudet, jotka e-siintyvät
ammatillisen liikkeen joka­päiväisessä
toiminnassa.
Vaalioikeus, julkisuus ja säännöl­linen
tiedotlaminen ammalillisen
liikkceen toiminnasta ja kehitykses­tä,
ne ovat ne periaatteet, jotka
aina ovat .olleet vallalla Neuvosto­liiton
ammatillisessa liikkeessä. It­sekritiikin
syventämisvaatimuksen
ohella katsovat Neuvostoliiton am­matilliset
järjestöt, että näitä peri­aatteita
on noudatettava ja toteu­tettava
vielä.kin suuremmalla tar­molla
ja ankaruudella kuin tähän
asti. Varsinkin eräillä ammatti­aloilla
on työläisten keskuude^sa-kin
ammatillisessa liikkeessä ollut
havaittavissa byrokralisinia. joka
on saatava häviämään. Paljon on
muitakin . puutteellisuuksia. jolka
vain täten saadaan korjatuiksi. Niin
on asian laita. Jos sosialidemo-dasta
mielikuvitusta. Kysymys on
-en järjestelmän .syventämisestä, jo­ka
alunperin on juurtunut Neuvos­toliiton
ammatilliseen liikkeeseen ja
joka on Neuvostoliiton ammatillisen
liikkeen perustus ja pohja.
Itsekritiikin kehittäminen Neuvos­toliiton
am.maltiyhdistysliikkeessä on
jo johtanut siihen, että lukuisasti
puutteellisuuksia toiminnassa on
voitu korjata, onpa täytynyt suo­rastaan
ryhtyä uusiin järjestelytoi­menpiteisiinkin.
Esimerkiksi Smo-lenskissa
hajotettiin kokonaan ku-vernementtijärjestöt
ja toimitettiin
uudet vaalit. Eräillä muillakin paik­kakunnilla
on huomattu suuria puut­teellisuuksia
ja ammatillinen poi­minta
on sen vuoksi ollut heikkoa.
Kun näitä on käyty korjaamaan e-ritläin
tarmokkaasti, ovat ulkomai­den
reformistiset ammattiyhdistys­miehet
ja sosialidemokraattiset sa­nomalehdet
selittäneet silloin mah­dollisimman
mustin värein koko
Neuvostoliiton ammatillista liikettä.
Nämä mustamaalaukset sivuutet­takoon
tässä. Neuvostoliiton am­mattiyhdistysliikkeellä
ei ole kos­kaan
mitään verhoa, jolla se koet­taisi
puuttceltisuuksiaan salata.
Päinvastoin se aina vallankumouk­sellisella
tavalla paljastaa kaikki
puutteellisuudet ilman pelkoa, että
se vaikuttaisi mihinkään vahingol­lisesti.
Valtava, monimiljoonaisen
työläisjoukon käsittävä järjestö, jo­hon
kuuluu paljon sivistyksessä ta­kapajulle
jääneitäkin joukkoja, ei
aina voi välttää sitä, ettei sen toi­minnassa
ilmenisi mitään puutteel­lisuuksia.
Ammatillisen liikkeen voima ja
valla-asema Neuvostoliitossa pe­rustuu
siihen, että se ilman pelkoa
ja aivan avoimesti voi puhua puut­teellisuuksistaan.
Kuinka suuria
puutteellisuuksia sen toiminnassa
vielä onkin, eivät ne kuitenkaan
ole voineet estää ammattiyhdistys­ten
valtavaa kehitystä Neuvostolii­tossa
kaikilla aloilla.
Joukkojen itsekritiikin syventä­minen
ja työväenluokan vetäminen
näin omakohtaiseen toimintaan am­matillisen
liikkeen alalla, poistaa
varmasti paljon puutteellisuuksia
ammatillisessa liikkeessä ja paran­taa
ammatillisten järjestöjen toimin­taa.
Ammatillisen liikkeen alallakin
opitaan Neuvostoliitossa virheistä.
Ja sen tähden ei niiden paljasta­mista
pelätä, vaan juuri sen kaut­ta
saavutetaan korkeampi taso työs­kentelyssä
ammatillisen liikkeen a-lalla.
Sen kautta taasen saavute­taan
yhdenmukaisuus ammatillisten
järjestöjen toiminnassa ja yhteis­työn
avulla taas paremmat elinehdot
amraalillisesli järjestyneelle työvä­elle.
Mutia sen avulla saavutetaan
vieläkin enemmän. ' Joukot amma­tillisissa
järjestöissä oppivat parem­min
täyttämään ne tehtävät, jotka
heille työväenvallan maassa kuulu­vat.
Sosialidemokraattisten lehtien y-ritystä
käyttää itsekritiikkivaalimus-ta
Neuvostoliiton ja sen ammatilli­sen
liikkeen mustaamiseen, täytyy
näin ollen pitää täydellisesti epä­onnistuneena.
Itsekritiikki Neuvos­toliitossa
tähtää juuri päinvastai­seen
suuntaan kuin sosialidcmokraa-
Canadan anunattikoi^ressin konventäoni
Canadan aminattikongressin 44:s
vuotuinen iajnventsloni, joka kokoon­tui
Torontossa, syyskuun 9—15 päi­vinä,
seurasi uskollisesti Amerikan
Työväenliiton (A. F. L.> taantur&uk-sellista
kantaa. Aivan samoin kuin
Los Angelesissa, Calif. porvarillisen
valtion edustajat sanelivat A. F. L.
viimeisen konventsionin suunnan,
tapahtui täälläkin prikulleen niin. Il*
meisen avoimesti pyrki johtava byro­kratia
kaikissa asiain käsittelyissä
osoittamaan, etä se on yhtä taantu­muksellinen
kuin Toronton konserva­tiivinen
ajatusmaailma.
Edustajia oli noin 280, joista enem­mistö
ratkaisevasti johtavaa taantu­muksellista
virkakoneistoa, ja vain n_
kolmas osa ollen lähempänä pohja-joukkojen
todellista ajatusmaailmaa.
Konventsioniin oli lähetetty yh­teensä
115 päätösesitystä, joista jul­kaistiin
vihkosena 113, mutta kaksi,
joissa vastustettiin poliittisten mieli­piteitten
pohjalla va.noamlsta ja eroit-tamisia
ammattiunioliikkeestä, esitet­tiin
johdon taholta heitettäväksi ilman
muuta roskakoriin muka kongressin
päätösvallan ulkopuolelle kuuluvina.
Kuitenkin heti ensi töikseen esitd joh­to
tov. Jack MacDonaldin edustaja-valtuuksien
hylkäämisen, vain siksi,
että hän oli kommunisti ja ajoi Ca­nadan
työväenliikkeen yhtenäisyyden
asiaa. Tällä toimenpiteellä osoitettiin,
että konventsionilla oli valta käsitellä
tällaisia asioita, jos esitykset osoittau­tuvat
olevan sopusoirmussa johdon
pyrkimyksien kanssa. Tov. MacDonal­din
edustajavaltuuksista käsittelyn
yhteydessä oli konventsionissa 97 edu.s-tajaa,
jotka nousivat alunpitäen vas­tustamaan
hänen oikeuksiensa riistä­mistä,
nuosten seisoalleen ensimmäi­sessä
äänestyksessä, mutta kun toi­meenpaneva
komitea halusi saada pe­rinpohjaisen
merkinnän nimenhuudon
kautta, niin supistui tuo luku 21 edus­tajaan,
jotka olivat kommunistipuolu­een
jäseniä ja varmoja taistelijoita.
Päätösponsista, jotka puolueemme
taholta lähteneinä, monien unio-osas-tojen
ja keskusneuvostojen hyväksy-minä,
oli esitettynä konventsionille,
tuli hyväksyttyä sellaiset kuin 40-
tuntisen, 5-päiväiseh työviikon vaati­mus,
lakkovartioinnin laillistuttaml-nen
, naistyöläisten järjestäminen,
nuorten työläisten järjestäminen, kn
dettlliikkeen vastustaminen ja pari
muuta, jotavastoin tärkeät ponnet,
vaatien Neuvostoliiton kanssa, diplo­maattisten
suhteitten palauttamista
ja lainain myöntämistä sosialistisen
talouden rakentamiselle, ja kansalli­sen
ammattlunioliikkeen yhtenäisyyg,
hyljättiin.
Poliittisesti taistelivat konventsionis­sa
ammattlunioliikkeen johtavat kon­servatiivit
ja liberaalit vallasta. Joh­don
enemmistö toivoi konservatiivisen
puolueen palaamista valtaan. Vaikka­kaan
sitä ei suoraan sanottu, niin.il­meni
se selvästi pjrrkimyksessä saada
Winnipegln lakonmurskaaja, fasclsti-senaattori
Gideon Robertson veljes-edustajaksi
Britannian ammattiliiton
seuraavaan konventsioniin. Olikohan
se kohtalon ivaa nähdä "sosialisti",
petturi Simpson tukemassa senaattorin
valintaa. Liberaalien taholta taistel­tiin
Jack Buckleyn (rautatienjuna-mlesten
veljesliitosta) puolesta. Va­semmistolaiset
asettuivat lopullisesti
myöskin Buckleyn kannalle ja olivat
vaikuttavana tekijänä ratkaisussa, kun
valinta tapahtui muutamien äänien
enemmistöllä. Tässä tilanteessa ei
Buckleyn valintaa voida pitää vasem-mlstosuunnan
voittona, mutta oli se
tappio johdolle ja lausuipa sihteeri-rahastonhoitaja
Draper valittelunsa
jälkeenkinpäin. Buckleyn valinta oli
luonnollisesti mahdollinen vain siksi
että liberaalit yhdistivät voimansa to­dellisten
työlälsedustajain kanssa, jot­ka
eivät voineet mitenkään sulattaa
senaattori Robertsonia.
Brittiläisen edustajan puhe oli myös­kin
myrkkyä johdolle. Vaikkapa hän
olikin reformistinen työväenedustaja,
niin painosti hän erikoisesti työväen
itsenäisen poliittisen toiminnan vält­tämättömyyttä.
Tästä johtui, että
presidentti Tom Moore joutui itse vas­tauksessaan
vetoamaan, että "tilarme
t-ääii^ on erilainen," mutta samalla
yhä osoittaen, ettei tämän johtavan
byrokratian taholta voida toivoa pie­nintäkään
tukea poliittiseen itsenäi­syyteen
pyrkimyksessä. Jokohan nyt
aljetaan käsittää, ettei' näiltä ainek­silta
voida odottaa Canadan työväen­puolueen
tukemista eikä toimintaa .".en
hyväksi, ellei se alistu suoranaise.-ci
näiden porvarillisten lakeijain mai­rittelevaksi
vaalikoneistoksi. Katsaus
tähän konventsioniin osoitti mitä sel­vemmin,
että Canadan Työväenpuolu­een
välttämättömy>'s on todellinen,
ja yksistään sen federaattisen pohjan
perusteella voidaan vedota unioyksik-köihin
ja tehdä tunnetuksi työväen
luokkataistelun poliittinen luonne.
Näin ollen on Canadan työväenpuolu­een
rakentaminen ja yhä voimak­kaammin
sen tunnuksen kohottaminen
tärkein ase taloudellisen liikkeen luok-kakannalle
kehittämisen yhteydessä.
Järjestymättömien järjestämisen tar­peellisuutta
painostivat vasemmistolai­set.
Ja lausuipa eräs tp. komiteankin
jäsenistä kaksi helisevää lausetta,
mutta oli se todellisuudessa vain ivaa
koko kysj'myksestä, sillä käytännölli­sesti
ei sille lainattu mitään huomio­ta.-
Tälle työlle annetaan ammattiunio-byrokraatien
taholta huomio vain sil­loin,
kun tulee kysymykseen estää työ­väen
joukot Joutumasta luokkataistelun
tielle. Tällaista oli autotyöläisten 'jär­jestäminen'
Oshawassa viime kevännä.
Työläisten järjestäminen luokkatais­telun
pohjalla on myrkkyä heille. Ca­nadan
työväen unioliikkeen yhtenäis­tymistä
ja itsenäisyyttä vastustetaan
viimeiseen saakka, koska käsitetään,
että tämän' kautta saisivat työläiset
todellisen perustan taisteluilleen kol«
miyhteistä vihollistaan, Canadan kan­sallista,
brittiläistä ja amerikkalaista
kapitalismia vastaan. Nykjisellään
ollen on mahdollista pitää CanatÄn
järjestynyt työväestö A. F. L:n hol-honnan
kautta Amerikan imperialis­min
politiikan lumoissa ja kahlehdit­tuna
siihen, ja toiselta puolen valta­kunnan
"yhteisö"-konferenssien ja
Kansainliiton työviraston kautta brit­tiläisen
imperialismin ulkopolitiikan
siirtomaa-rilstäimän ja sotavarustelun
sokeana seuraajana.
Sitten tarkastimme huoneita tai
"sellejä" kuten niitä kainosti nimitet­tiin.
Tilavia'sellejä, joissa on riittä­västi
valoa- Kaksi vuodetta joka sel­lissä
— seurustelu ainakin näyttää
olevan luvallista. Pöytä, liinoineen jo­ka
sellissä. Pata ja lasit teetä varten.
Sähkövalot, Radiovastaanottoaparaatti
joka sellissä. Neljän tuhannen nidok­sen
kirjasto tarjoaa runsaasti luke­mista.
Otimme käsiimme kaksi kirjaa
sellistä. Yksi oli Gorkin ja toinen
Rollandin kirjottama. Joka sellissä oli
pesuastiat sekä juokseva vesi. Nais-kumppanimme
tietysti olivat uteliaita
tietämään mitä rikoksia oli tehty.
Yksi heistä valitsi kirkaskasvoisen,
selväpiirteisen, sinisilmäisen, noin kol-menkymmenvuotiaan
nuorukaisen ja
kysyi miksi hän oli täällä. Oikullisesti
hsmiyillen ja kohauttaen olkapäitään
hän vastasi: "Tapoin jonkun."
Saksalainen professori jutteli erään
saksankieltä puhuvan vangin kanssa;
vanki olikin saksalainen, ja M n ilmot-ti
olevansa ammatiltaan lääkäri. Hä­net
oli tuomittu poliittisesta vakoile­misesta.
Hän epäröimättä sanoi, että
vankilaolot Neuvostoliitossa olivat pal­joa
paremmat kuin Saksassa. Hän sa­noi
ei koskaan aikovansa palata takai­sin
Saksaan. Hän oli ollut anti-kom­munisti
ja vastavallankumouksellinen
ja väitti, joko tosissaan tai muuten,
että vankilasta päästyään hän käyt­täisi
aikansa kommunistiseen työhön.
Hänen seliinsä pöydällä oli suuri kuk-kais\'
ihko. Seinillä riippumassa oli
kaksi viulua ja mandoliini. Hän näytti
niin mukavuudessa elävän kuin mies
voisi haluta.
josta avustetaan vankeja ulos päästes­sään,
jne. «
Vieraita lasketaan joka kahden vii­kon
päästä, ja kaikki ulkopuolisilta
tuttavilta lähetetty otetaan vastaan
kaksi kertaa viikossa.
Nämä ovat yleispiirteet "raakalais-maan
vankilaoloista'! Ja seurueen
porvarillisetkin jäsenet kirjottivat yk­simielisesti
vankilan konttorissa sitä
varten varattuun kirjaan: "Parempaa
ei vielä ole nähty."
ERIKOISTA, TAVALLISUUDESTA
POIKKEAVAA
on osaston haalilla maanantai-ilta-na,
syyskuun 24 päivä. Silloin on
siellä iltamat L. W. L U. of Cana­dan
toimesta. Ja mehän kaikki tie­dämme,
että kun metsämiehet ker­ran
jotakin alkavat hommaamaan,
niin tekevät he sen perusteellisesti.
Niinpä näissäkin Iltamissa tulee oh-jelma
olemaan erittäin arvokas ja
monipuolinen. Josta mainittakoon
"Yhteiskuntamme lapsia" kahdessa
näj-töksessä, puhe, runoja, y.m. ja
lopuksi vielä "saarenpää" sivistys­tä.
Joten kenenkään ei pitäisi jäädä
pois tästä tilaisuudesta. Samaa oh­jelma
tullaan suorittamaan Fort Wil-liamin
haalilla syyskuun 27 päivän
iltana.
TULIPALO
No. 205 — mi
Vankilassa on osuuskauppakin, mis-j
tä vangit voivat ostaa ylimääräiset ta-• teki noin 1,500 dollarin arvosta va-varansa
mitä haluavat. Siellä on' y,inkoa viime "sunnuntai aamuna
myöskin hyvin varustettu parturitupa. | Vendome-hotellissa. Tuli sai alkun.
Paljon valistustyötä tehdään, Mo-' lämmityslaitteesta johtavasta put-net
vangeista ovat maalaisia, jotka: kesta, joka oH kuumentunut liikaa,
ovat kulkeutuneet kaupunkiin. On. p^jokunta sai työskennellä kaksi;
pakollista lukutaidottomien oppia lu-; tuntia ennenkuin tuli oli täydellises-1
kemaan ja kirjottamaan. On clemas-; tj sammutettu^
sa korkeampi koulu toisille. Luennoi- i "
daan kaikista aineista — ter/eydestä. j UUSIEN RAKENNUSTEN
maanviljelyksestä, mekaniikasta, ym. i ... • -o . . .
vangeilla on klubinsa, ön olemassa i Py^tyttammen, Port Arthunssa sa-shakkiklubeja,
valistusklubeja. musiik-! f o^^^n ylittävän kaikki Canadan
kiklubeja ja taideklubeja. Siellä on! kaupungit asukaslukuun verraten.
Järjestymättömien järjestäminen on
siis sanmanaikaisesti työskentelyä ta­loudellisella
Ja polUttisella alalla. Vain
laajojen järjestymättömien perusteol­lisuuksien
halpapalkkaisten työväen-joukkojen
järjestäminen ja taisteluun
mobilisoiminen voi taada työväen am-mattiunioliikkeeh
suunnan kallistumi­sen
vasemmalle, ja vain sitä tietä voi­daan
työväenliike irroittaa porvarilli­sen
politiiRan lumoista ja rakentaa
taisteleva Työväenpuolue.
Tämän kaiken käsittää nykyinen
ammattiliikkeen taantiunuksellinen
johto, ja kapitalismin uskollisena a-slanajajana
varustautuu se kerta kaik­kiaan
asettamaan esteet työväen luok­kataistelun
kantaa edustaville aines-sille.
Muodollisesti esitettiin juuri
päättyneen konventsionin lopussa, että
seuraavalle konventsionille tullaan
esittämään muutosehdotus sääntöjen
toiseen lukuun, jolla pakoitetaan jo­kaisen
jäsen, joka. tulevaisuudessa ot­taa
edustajaedokkuuden vastaan, van­nomaan
uskollisuutensa A. F. L:n
edustamalle suunnalle ennenkuin hä­net
voidaan valita edustajaksi. Todel­lisuudessa
on se tarkoitettu kommu­nistien
ja Canadan työväenliikkeen
yhtenäisyyden puolesta taistelevien
syrjäjrttämiseksi. Tähän haasteeseen
voidaan vastata vain voimakkaam­malla
työskentelyllä ammattiunioliik-keessä,
rinnan järjestymättömien jär­jestämisen
ja Työväenpuolueen rar
kentamisen kanssa. .
A. T. HILL.
suuri huone, Joka tsaarin aikana oli
kirkkona. Se oli siten rakennettu et­tä
vangit pienten reikien läpi sai­vat
katsella pyhää isää. Tämä kaikki
on revitty alas; istuimia on laitettu
parvekkeen ympäri, ja tätä käytetään
luento- ja klubihuoneena.
Vangit Jaetaan kolmeen osaan. En-simäinen
ollen alhaisin, joille anne­taan
yksi viikko vapaaksi vuodessa.
Tämä tarkottaa vankilan ulkopuolella,
vierailulla kotonaan, jne. Toinen luok­ka
saa kaksi viikkoa vapaata, jopa
joskus 3 kuukauttakin. Kolmas luok­ka
lasketaan "ojennustäloon". joka
todellisuudessa ei ole mikään vankiin.
vaan kulttuurilaitos. Kaikki vankilat
ovat ojennuslaitoksia eikä kapitalisti­maiden
mallisia rankaisulaitoksia.
Vangit tekevät työtä kahdeksan
tuntia päivässä. Työ ei ole pakollista,
mutta melkein kaikki haluavat tehdfi
työtä. Vangeille maksetaan työstään.
Heidän tuotteensa myydään osuus
kauppojen kautta. Vankien tuomiot
lyhermetään sillä* perusteella, että
kahden päivän työ vastaa kolmen
päivän työtä.
Kaikesta vankityöstä maksetaan.
Keskimääräinen palkka on neljäkym­mentä
ruplaa kuukaudessa. Joka on
tavallisen hjrvä palkka. Kenenkään
työläisen ei aimeta ansaita enemmän
kuin viisikjmimentä ruplaa. Kaksi­kymmentäviisi
prosenttia annetaan
vangille persoonallisia menojaan var­ten,
vaatteita, osuuskaupan ostoja var­ten,
jne. Vaatteet kyllä annetaan
vankilan puolesta, mutta useimmat
h^uavat omat. Tuloksena siitä on­kin,
että venäläisillä vankiloissa onkin
vaihtelua pukujen puolesta eikä aina
samanlaisuutta kuten kapitalistisissa
vankiloissa. Kaksikymmentäviisi pro­senttia
palkoista menee valtion hal­linnolle,
josta maksetaan vankiloiden
paraimukset ja ylläpito, ja loppu viisi­kymmentä
prosenttia — pidätetään
vankia varten kunnes hän pääsee va­paaksi.
Tämän yli vankilan tuotteista saa­dut
voitot jaetaan kulttuurityön, klu­bien,
3mis., vankien yhteisavun kanssa,
Tähän mennessä on täällä myön­netty
rakennuslupia tänä vuonna
4,851,115 dollarin arvosta. Asukas-luvun
arviolta ollen 19,000 henkeä,
tulee siitä yli 2,500 arvosta asukas­ta
kohti. Mutta onhan, meitä tääl­lä
silti vielä useampia joilla ei ole
edes tuota 2,500 dollarin taloa.
POLIISIOIKEUDESSA
oli syyskuun 17 päivä paljon väki-juomalakien
rikkojia tuomittavana.
Kolmea henkilöä sakotettiin 100
dollaria ja kulut, kahta 50 ja ku­lut
ja kolmea 10 dollaria ja ku­lut.
— S.
Montreafin uutisia
METSÄMIESTEN ILTAMAT
L. W. I. Union of Canadan Mont­realin
jäsenet toimii iltamat union
kasvatustyön edistämiseksi t.k. 30
päivän iUalla osaston lukutuvalla.
Ohjelmassa tulee olemaan erilaisia
numeroita union jäseniltä ja unio.
toin^innan kanhattajilta. Koetetaan­pa
kaikki silloin taasen täyttää luku­tupa
seiniä myöten.
L. W. I. UNION OF CANADAN
MONTREALIN OSASTON
kokous pidetään osaston lukutuvalla
sunnuntaina syyskuun 30 päivä kello
1 iltapäivällä. Kaikkia union jäse­niä
kehoitetaan saapumaan tähän
tilaisuuteen, samoin jäseniksi aiko.
vat. Nyt on talvitoiminta juuri al­kanut
ja muutoinkin union toiminta
on. laajentunut. Ontarion puolella
esim. on union puolesta päätetty
panna yhteinen taistelu palkkojen
alasi askemista vastaan ja taistella
union edustajakokouksessa asetettu­jen
palkkataksojen puolesta. Tämä
taistelu tulee olemaan yhtä aikaa
koko Ontariota käsittävä. Eikö mei-
(Omistettu Kommunistisen nuoijsj.
intemationalen viidennelle
kongressille)
Sydän maailman
syksyllä kukkii,
kun saapuvat
ääriltä maan
Työvaltiaan perintöprinssit
Punaiseen Moskovaan.
Eri maisia
ja suunnilta vaikka,
mut Moskovan seinien luo
työ yhteinen
työläisnuoret
vaik esteiden ylikin tuo.
Tuo lännestä
tullut on tuolta,
tuo Atlannin
ääriltä sai.
Ja Aasian, Afrikan puolta
ei poikia puuttune kai.
Ei joukko se
komeile, loista,
mut taiston on
intoa täys.
Ei löytyne joukkoa toista
yht uljasria työhön mi käys.
Se katselmus
nuorten on lioimain,
joit hoitavi
raatava maa,
ja joukon
mi vai puissa vanhain
perinnöks maailman saa.
Tää joukko se
aikahan rauhan
rauhassa toimia ties.
Mutta työ kun taistohon tahtoi,
niin liikkeelle
läks joka mies.
Ja taistelun kestäissä
koolle
nyt neuvosto kutsutaan.
Et taistelutaktiikka selvä
ois kaikilla
ympäri maan.
Ja kutsua kuullen,
koolle, joukko nyt
rientävi tää.
Käy selväksi
taistelun kulku
ja selväksi määränpää.
Taas yhdessä oltua,
innoin
lähtevät äärille maan.
Ja taistelun
punaista kukkaa
kylvävät kulkiessaan.
23. VIII—28.
L. HELO.
''Raakalaismaan vanidlaolof
tU sanovat. Sen avulla saadaan jou­kot
entisiä laajemmalla pohjalla
toiminiaan oman asemansa kohotta­miseksi.
kraattiset lehdet nyt olettavat, oltä, ,
itsekritiikki A"euvosloliiton aniiuat-1 -amanluontoista, rakentavaa itse-tiyhdistyksissä
on jokin tilapäinen | ^"^"^^»^ ^^i^itaan kipeästi myös
ohimenevä ilmiö, niin se on puh-' ^^"^^^^^^^ ammatillisessa liikkeessä.
Canadan kommunistisen puolueen
sihteeri, toveri Jack MacDonald, joka
edusti Canadan kommunistista puolu­etta
vasflkään päättyneessä, Mosko­vassa
pidetyssä Kominternin kongres­sissa,
oli Moskovassa ollessaan pistäy­tynyt
sikäläisessä vankilassa. "Isolato-rissa",
erään seurueen mukarui. Johon
kuului muun muassa eräs englantilai­sen
tuomarin vaimo, saksalainen pro­fessori
(Leipzlgistä) Ja muuan ame-rikalainen
nainen. "Isolatorissa" teke­mistään
havainnoista kirjottaa toveri
MacDönald Workerissa seuraavaa:
Ensiksi on sanottava, että kaikki
saivat vapaasti keskustella vankien
kanssa. Saksarikieli on hj-vin yleinen
europalainen kieli ja useat vangeista
voivat vähän keskustella sillä kielellä.
Saksalainen professori ja muutamat
joukkueesta ymmärsivät jonkun ver­ran
venäjän kieltä. Ei ollut mitään
\-ahtia ympärillä keskustelun aikana.
Ensimäinen osasto missä vierailim­me,
oli työhuoneet. Vangit olivat pää­asiallisesti
kutomatöissä. Ei yksiväris­tä
kangasta, mutta monivärisiä kan­kaita
leninkejä, konkimattoja ym. var­ten.
Tarkastimme sellaista työtä kuten
kaulanauhoja, kaulaliinoja, leninkejä,
puseroja, ym. Uusia koneita Saksasta
juuri pantiin paikoilleen. Siellä oli
noin kuusikymmentä suurta kutoma­konetta.
Vahteja ei o!lut miesten ym-
IjärUlä, ja kaikki näyttivät oUeen kiin­tyneitä
työhönsä. Se näytti aivan ta­valliselta
tehtaalta. Toisia liuemä oli
metallitöissä. Yksi kuudenkymmenen
ikäinen mies oli juuri valmistamassa
taiteellista metallikaiverrusta. Kun.
Mneltä k3^tiin, miksi hän oli vanki­lassa,
vastasi hän, "vääränrahan teos­ta".
Nähtävästi he käyttivät hänen
taitoansa tällä alalla.
Ulkona useita vankeja oli työssä
rakentamassa uutta lisärakennusta
rakennukseen, joka tulee käjlettäväk-si
asuin- ja klubihuoneina.
Sitten vierailimme! keittiössä ja,
kun päivällisaika oli lähellä niin saim­me
tilsLisuuden maistella ruokia. Päi­välliseen
sisältjri soppa, liha ja peru­nat,
putinki ja tee. En halua mennä
liiaksi yksityiskohtiin, mutta haluan
ilmottaa sen, että porvarilliset kiunp-panini
maistoivat ruokaa ja arvosteli­vat
sen hj-väksi. Seinällä oleva lauta
ilmotti kunkin vangin annoksen, joka
näytti olevan hytin runsas. Kolme
päivää on ainoa kokemukseni vanki-laelämästä,
mutta voin totuudenmu­kaisesti
sanoa, että neuvostolan "poor-ti"
on paljon parempaa kuin cana-dalainen.
Töllin vaarin juttuja
dän tulisi myöskin täällä Quebecis­sa
seurata toisten työläisten esi­merkkiä?
Jos emme voikaan vielä
nostaa taistelua sitä palkkojen alas-polkemista
vastaan mikä on täällä­kin,
mutta voimme kuitenkin avus.
taa niiden työläisten toimia, jotka
ovat Ontarion puolella antaneet tais­teluhaasteen
puutavaraparooneille.
Kaikki kokoukseen ja myöskin yh­tymään
Canadan puutavaratyöläis-ten
teollisuusliittoon!
OLI SIINÄ KERRAKSI
Erääksi aamuksi oli rikosasioiden
oikeuteen haastettu 95 autoilijaa,
jotka kaikki olivat syytettynä lii-kennelain
rikkomisesta. Tuomari pi­ti
erikoisen nuhdesaarnan, selostaen,
että tilanne on käynyt kaupungis-
"THuomasin äskettäin, etten olekaan
mikään rauhan ihminen, vaikka olen
sellEdsena itseäni pitänyt pienen ikäni,
lukuunottamatta tietysti sitä aikaa
kymmenen vuotta sitten, jolloin Suo­men
maankamaralla pistettiin hyrs­kyn
mjrskyä tussareiden avulla por­varien
kanssa. Mainitussa rohinassa
porvari veti silloin pitemmän tikun
ja me punanauhaiset jouduimme hor­jumaan
piikkilanka-aitojen taakse,
jonne porvari meitä ruokki nikkelillä
Ja kalorioilla. Silloin jo vaimottiin
Mutta olenkin tullut huomaamaan, et­tä
eipä se kamaran muutto ole pal­joakaan
petrannut sapuskapöytääni.
Iloisesti vain silakka, yhtälailla kuin
Suomessakin, on vllkauttanut pyrstö-ään
nielustani alas matkatessa Ja
kih-eempikin täällä on ollut, dollarin
siellä Suomen valtion tarjoamaa "risu­aitaa"
Järsiessä, että aimahan ajan,
kulua, toisen tulla toisen mennä, eh­käpä
tässä vielä päästään toistenkin
tussarin peräpuolelle, niin silloin siitä
ei niin hevillä hellitetäkään kuin teh­tiin
silloin vuotena kahdeksantoista.
Näistä ajoista, kuten tiedämme, on
kulimut jo kymmenen pitkää vuotta
Toiset meistä silloin vankileireillä ol­leista
ovat joutuneetkin tappelemaan
uudestaan porvaria vastaan kiväärin
ollessa oikein päin kädessä, menemällä
Neuvostoliiton punaiseen armeijaan,
toiset ovat tapelleet sen jälkeen henki­sen
taistelun kentillä porvaria ras­taan,
toiset ovat muuten hukkuneet ri­veistämme,
toisten viruessa parhail­laankin
vankiloissa. Tärnän kirjoittaja
on tällä välillä ehtinyt kulkeutua lu­kemattomien
muiden mukana tänne
maassa, ei ole joutanut edes piimästä
velliä keittämään, vaan on se täyty­nyt
särpäistä kiireen vilkkaa niine
keittämisineen. Rahaa on tosin, se
täytyy rehellisesti myöntää, tullut hiu­kan
lihavammasti kuin Suomen nik­kelimarkkoja,
mutta — sitä lihavam­masti
ne ovat näkyneet matkaavan
myöskin tiehensä.
Niin, sanoin tuolla alkupuolella jut­tuani,
että olen huomannut itsem
äkkiä kaikeksi muuksi, mutta ei rau­han
mieheksi. Joo, että mistäkö sel­lainen
on nyt istunut päähäni? —
Se on istunut siitä päähäni, että olen
tahan asti kuvitellut olevani oikeassa
kultalassa, mutta tuDutkin äkkiä
huomaamaan, että jos kerran tätä
doUarimaata kultalaksi nimitetään
min silloin on työmiehen sutä puhues­saan
tuo "kultala" nimitys asetettapa
lainausmerk-kien sisään. Pon-areUle
tama maa lienee kultala. mutta työ­läiselle
se on vain — "kultala".
Lähdin tänne lännelle metsästä-maan
doUareita. Kun Hankoniemes­tä
alkoi Suomen höyrylaiva-yhtiön
"Jäimen kultalaan". muka pakoon pii- vihehäinen rottamakasiini, jota mvös-mävelliä
ja mynnähtäneitä sUakoita "kin hienommasir^lli;;^'STtsStSi"
erkaantua Ja "suloinen Suomi" häipyä
herttaiseen sineen, niin silloin myller-tell
aivoissani senkin seitsemiä suun­nitelmia,
tulevaisuuden suiinnitelmia,
Joista ei ainakaan lennokkuutta puut­tunut.
Olen tavallisella mielikuvituk­sella
varustettu, ja totta totisesti —
kyllä sitä tuulentupia tulikin raken­nettua.
Sitä tuli mietittyä, kuinka
sitä lännen "kultalassa" (en käyttä-nj^
silloin tuota sanaa lainausmerkeis­sä)
lapioidaan muutama vuosi dol­lareita
kasaan ja sitten tullaan tänne
kotinurkille, rehvastellaan amerikalai-sina
ja ostetaan komea talo, "aatomo-pillit"
ja korskuvat oriit ja näytetään
Suomen porvareille, että tällaista hy­vää
se punikkikin saa vapaissa län­nen
maissa. Tuntui ihan suloiselta
tuollaisia ajatella siinä rottamakasiinin
karmella, katsellessa etäisyyteen häi­pyvää
Suomen rannikkoa., Sitä näs^e-tään
vielä muutaman vuoden kulut­tua
porvarille, että olemme suuria her­roja,
että on rahaa, on tavaraa, vaik­ka
olemmekin punikkeja. Suomen van­kileirien
likaisilla ja täisillä puularit-soilla
luurankoina maanneita "valtio-pettureita."
Niin. tultiinhan sitä "Amerikoihin",
Iskettiin kiinni työhön kuin leipään.
Ei siinä säästetty voimia — eikä siihen
ollut tilaisuuttakaan, slUä "hännäntup-pi"
oU alinomaa hihkumassa selän ta­kana
"horioppiaan" Mutta tuohon ei
tuUut kiinnitetyksi* silloin huomiota,
mielessä kangasteli vain ne ihanat
hetket jolloin tämä poika matkustaa
"vanhaan maahan" povi dollareita
pullollaan ja liivin taskut kukkuroil­laan
loistavahäntäisiä kultakeUoja, sekä
matkalaukussa silkkinen leninkikangas
r.anann
"ia ant
siksi
odota
Mrs.
B.
Mrs.
Alex
01i%-ia
Kusti
Mikko
.A.ate
Aug.
Toivo
M. P
Elna
Erkki
Emil
Viet
Aino
Hilja
\Vm
Matt
Gusti
Victc
.A.lex
John
Mrs
Wilh
Osca
Aino
Niko
Fran
edes
män
olla
sam
El"
40
tisi
tas
pu
räi
gil
ra:
mi
hä
se
sij
m
ka
Pi
kc
ta
S(
]
1
yi
m
(•3
ei
1