Vapaus, June 25, 1921

              Caasäan suomalaisen työväestein
iäDeo!ianDattdj&, iliseEtyy Sudbo»
xym, Ont, joka tiistai, torstai ja
Issantsi.
H. PUBO, J. W. SLUP,
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Work-ers
in Canada. Published J n Sud-bory,
Ont., every Tuesday, Thureday
and Saturday. '
Advertising rates-SOc per toi
incb. Minimum cbarge for ein^ie
insertion 75c. Discount on standing
^vertisement The Vapaus is th«
best odvertising mediont among the
Finnish People in Canada.
Umotnshinta 60c palstatuumalta.
Alin hinta kertailmötuksesta 76c.
—Kuolemanilmotukset $2.00 (muis-tovärsyistä
&0c kultakin lisäksi). --
Sihlaus* ja aviol. Umot alin hinta
$2.00, nimenmuutosilm. (muuten
imin avioliittoilmotusten yhteydessä
$2.00 kerta, — AvioeroUm. $2.00
kerta (2 kertaa 13.00. .... Syntymä-ilm.
$2.00 kerta. Halutaan tieto­j
a osoteilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00) —• Kaikista ilmotuk-fiista,
joisfftvei ole sopimusta,' tule(>
sahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Ctenadaan yksi vk. $4.00,' puoli
vk. 12.26, kolme kk. |1.60 ja yksi
•kk, 7 6 c .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen,' yksi
vk. $6.60, puoli vk. $3.00 ja kolme
kk. $1.75. *
Tilauksia, joita ei eeuraai raha, ei
talla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla OD. takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty BiKilding, Lome S t , Puhe-
Iin 1038.
;,Po8tioBote: Box 69, Sudbury, Ont
Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen, liikkeenboitajari
jjiersoonalUsella nimellä.
J . V. KANNASTO* liikkeenhoitaja.
Ree^tered at the Post Office, De­partment,
Ottawa/ as second class
matter.
Toverin toimitus
Toveri-lehti kertoo:
Häkemusaika Toverin avoinna ol­leeseen
toimittajan paikkaan päättyi
^k^säkuun 9 päivänä ja valitsi Toverin
johtokunta viidestä hakijasta toveri
..George Gratchefin, joka jo on astu-luit
toimeensa. "
' _ Toverin; vast&avan toimittajan
paikkaan ei ollut ilmaantunut haki­joita,
joten hakuaikaa" päätettiin vielä
jatkaa. Hakemukset palkkavaatimuk-sineen
ja auosituksineen on jätettä­vä
Pacific Development Societyn joh­tokunnalle
viimeistään heinäkuun
26 päivään menn^U.
Gompersiri valta horjuu
Ensi kerran- sitten vuoden 1894,
jolloin kaivostyöläisten järjestön vir
kailija, John-'McBride voitti Samuel
Gompersiri AFB:n presidentin vaalis
sä, esiintyy Gonipersille vaarallinen
kilpailija mainitun liiton presidentin
toimeen. Gompersin vastaehdok­kaana
on Amerikan TyÖväenliiton
suurimman union presidentti John L.
lewis. Paitsi mainareita, monet suu­rimmat
ja edistysmielisimmät uniot
näyttävät olevan päättäväisiä siitä,
että (5ompew on suistettava vallas­ta.
Tällaisiä unioita ovat konetyö-
Iäisten järjestö,^ toiseksi suurin A P
L:n unio j a puuseppäin unio, naisten
väatetyöläisten unio, tämän lisäksi
on Le\visillä suuri kanatus rautatie­läisten
veljesjärjestöjen kesk;dudes^a
sejiä ciriannin tasavallan» kannatta­jat,
jotka ovat pahentunieet Gomper-siin
sen takia^ ettei hän ole toiminut
viimeisen konventionin päätösten mu
kaisesti Irlannin itsenäisyyskysymyk
sessä, näyttävät kaikki kallistuvan
Lewisin kannattajiksi ja, heitä on pa^
jon. Näyttääpä hjn^inkin: mahdolli-selta
» että Gonipers ei tule enään uu
destaan valituksi.
Minkälainen mies sitten on Lewis?
Muutamia vuosia' sitten pidettiin hän
tä hyvinkin radikaalisena ja epäile­mättä
hän vieläkin ainakin yrittää
näytellä edistysmielisen osaa, Kui­tenkin
Lewisilla on useita syntejä,
joilla hän on vahingoittanut järjesty­neen
työväen asiaa ja saanut osak­seen
halveksumista todella yallanku-mouksellisen
työväen taholta. Niin­pä
esim. viimeisen hiililakon aikana,
jolloin Wilsonin hallitus julisti kuu­luisan
injunktioninsa United Mine
Workersin virkailijoita vastaan, l a ­kon
julistamisen johdosta ja vangi­tutti
heidät, osotti Lewis ja hänen
toimeenpaneva komiteansa häpeällis­tä
perääntymistä ja pelkuruutta. Tä­män
hän teki aikana, jolloin hänellä
olisi ollut tilaisuus ansaita kaikkien
vallankumouksellisten jopa vähemän
kin edistysmielisen työväen ainesten
kunioituksen itselleen.
Mutta kuitenkin kaiketikin osot-taa
Lewisin ehdokkuus radikaalisten
ainesten • kasvua ja voimasuuruutta
Amerikan Työväenliitossa, joskaan
isin valitsemista
ei. Ja «päilemättä Lewi£in valitse­minen
palvelisi edistystä ja, vieläpä
vallankumouksellisten ainestenkin a-eian
voittoa. Sillä Gompersin masii­nan
J8 hänen valtansa murtuminen
on ensiroäinen tärkeä asia. J a kun
hänet kerran suistetaan, ei hän enäan
kykene kiipeemaän siihen vaikutus­valtaiseen
asemaan, jossa hän niin
kauan on ollut tuossa .siinmjsa työ­väenjärjestössä,
jarruttamassa radi­kaalisen
työväen aineksen toimenpi­teitä
j a palvelemassa suorastaan riis­täjien
etuja. Gompersin suistami­nen
tuosta asemasta merkiteeisi hä­nen
joutumistaan romukasaan, jon­ne
hän olisi päiviä sitten jo joutanut
Suurkapitalistinen lehdistö 'käykin
jo voitnakasta vaalitaistelua Gomper
sin puolesta, tajuten hänen syrjäyt­tämisensä
olevan ankaran tappion p-mistavan
luokan eduille ja vaikutus­vallalle
Amerikan työväenliikkeessä.
Ja vaikkakin muutamat.libitaaliset
ainekset j a J^bdetkin näkevät/voivan
sa kannattaa Lewisiä, niin sittenkin
hänen valitsemisensa kautta piisi ^ n -
simäinen ja vankin taantumuksen tu­kikohta
Amerikan Työväenliitossa
inurrettu, jonka jälkeen radikaaliset
ainekset saisivat vapaamman j a väl-
Jeuimän toimintamahdollisuuden' sii­nä,
yanhollistenkin joukkojen jumal
usko Gbmpersiin j a hänen taantu­muksellisiin
luutnantteihinsa häviäi-si.
Ja työväenluokan vällankumouk-selliseh
tietoisuuden kasvu kyllä sit^
ten pitää huolen Lewi8in syrjään suis
tamisesta, ellei hän kykene kohoa­maan
joi>kkojenvvallankumoi(ka«lli8.
ten vaatimusten palvelijaksi ja niitä
edistämään. ;
Sanalla sanoen, Gompersin ja hä­nen
esikuntansa suistaminen Ameri­kan
suurimman työväenliiton johdos­ta,
olisi epäilemättä suuri ilonaihe
jokaiselle luokkatietoiselle työläisel­le.-
^-'^ •
joka lujalla rautaisella orjuudellaan
sortaa kansan suurta enemmistöä,
riistäen siltä kaikki vapaudet ja oikeu
det, tai sitten prolet diktatuuri,
joka tulisi vapauttamaan v Unkarin
kansan suuren enemmistön horthy»
laisten monarkistien j a militaristien
diktatuurista ja sorrosta. Nämä mi­nisterit
eivät näytä muistavan tai
eivät tahdo muistaa mitenkä sosiali;
petturit ayusjfvat Unkarin proletaari-vallan
kukistamista ja perustivat sen
tilalle demokraattisen kansanvallan,
joka eli ainoastaan kolme päivää,
tullen horthylaisten militariristien
j a monarkistien toimesta kukistetuk­si:
' ••,
Unkarin tyoväenvallan. ja vieläpä
demokratisen kansanvallankin koke­mukset
opettavat, että ainoastaan
työväen neuvostovalta voi ottaa ny­kyisen
Unkarin valkoterrorihallituk
sen paikan ja todella vapauttaa Un­karin
työtätekevän kansan valkoisen
lahtarismin terrorismista ja sorrosta.
laisen Beuvotteluko-
EaslooniD, Saban ja bobo mailoutD
työlSisillfl
Johtajat
Unkarin "tasavaltaif
neti'' lahtarihallitus
Kapitalistinen sanomalehdistö kaut
ta niailman on pitänyt hyvää huolta
siitä, että Venäjän neuvostohallitus
on tullut mitä katalammiji mustatuk­si.
Sen päälle ovat kaiken mailman
taantumukselliset ja heidän '«vapaa­mieliset
» apurini^a, aina sosialidemo­kraatteja
myöten, heittäneet mitä
lokaisinta kuraa. Vähän ovat sentään
«liberaalitkaan» kaivelleet lahtarihal
Utusten syntejä. Nyt kuitenkin Un­karin
tyoväenvallan rauniolle perus­tettu
Horthyn lahtarihali; on uponnut
niin syvälle kaiken puolin, että itse
porvaritkin uskaltavat ruveta sitä
sadattelemaau. Niimpä Unkarin enti­nen
rahaministeri PaUl Szehde kriti-seeraa
nykyistä Horthyn lahtariko-mentoa
vastaan, selostaen että Unka­rin
kansan suuret pohjakerrokset,
kuten talonpoikaisväestö ja. palkka
työläiset sekä inteilektuaalit ovat
ankaramrain_ njrkyistä- valko-terrorihallitusta
vastaan. Hän kuvaa
edelleen mitenkä «tasavaltalaisessa»
Unkarissa, on rikos omata tasavalta­laiset
'mielipiteet, sillä Horthyn «ta-savaltas-
komento on mitä jyrkimniin
monarkistinen hengeltään ja teoil­taan.
Mutta kukaan todella tasaval­talainen
ei uskalla ilmaista mielipi­teitään,
koska se saattaisi merkitä
hirsipuuta tai mestausta nykyisen
valkoterrorin hallitessa.
Ja eniten Unkarin sisäasiain ml
nisteri E.V.Benitzky sanoo Unkarin
nykyisin olevan yksinomaan upsee­rien
tasavallan. «Se oh mitä pelku-rimaisin
ja tyhmin sotilasdiktatuuri-valta
mailmassa», lausuu tämä ent
ministeri. Sitten hän kertoo mitenkä
100,000 upseeria, jotka ovat saaneet
hyväpalkkaiset, mukavat ja turval­liset
asemat, ovat kaikki mitä kiivaim
pia monarkisteja, koska he tietävät
että todella kansanvaltaisessa valti­ossa
heidäh nykyiset mukavat toimen
sa ja virkansa olisivat mennyttä ka­lua.
Siksi he innokkaasti ja kaikella
voimallaan puolustavat hapsburg;i-laisen
monarkian palauttamista ma-gyaarien
militarismia tukemaan ja
pystyssä pitämään. Benitzky sanoo
Unkarin olevan «kuningaskunnan i l ­man
kuningasta».
Suuret maanomistajat ovat myös­kin
uskollisia monarkismin tukijoita,
koska he pelkäävät muussa tapauk­sessa
suurten tiluksiensa menettä­mistä.
Ainoastaan vahvan monarkian
ja sitä tukevan voimakkaan milita-ristivallan
suojissa ovat heidän tillik­sensä
turvatut Korkeampi papisto
niinikään on vahvasti monarkistinen,
koska kansanvaltainen hallitusmuoto
tulisi riistämään katoolisen kirkon
poliittisen vallan ja sen taloudelliset
etuisuudet
Tri Szende lisää vielä, että nykyir
neri vaikoiheh dik-tatuuri murskau­tuisi
heti, jos vain pidettäisiin sel­laiset
yleiset ijpälit joissa jokainen
Unkarin kansalainen olisi oikeutettu
vapaasti äänestämään ja tulkitse­maan
mielipiteensä.
Mutta kumpikaan näistä demo­se
ei vielä tulkitse selvän vallanku­kraattisista
ministereistä ei voi näh-mouksellisen
luokkatietoisuuden joh- jdä porvarillista demokratiaa edem-taman
aineksen selviä p^kimyksiä. | maksi; sitä he vain ikävöivät He ei-
Eaikessa tapauksessa todella luokka- vät käsitä, että sellaisessa maassa
tietoiset aineksetkin kanattavat Lew- kuin Unkarissa on mahdollista vain
Yksi enimmän käytettyjä syytök­siä
meitä kommunisteja vastaan on
se,.että nte pyrimine saamaan johta­javallan
j a että kommunistien tarko
tus on ottaa pienilukuisen johtaja-joukon
käsiin kaikki valta. Työläis­joukoilla
pitäisi näin oUeh. olla 'inah-dollisimman
vähän sananvaltaa asi­oissaan.
Viime aikoina' on tämä puhe kui­tenkin
vaijennut, sillä todellisuus on
näyttänyt .kouraantuntuvalla tavalla,
että > kommunistiseen puolueeseen
kuiiliivilla työläisil^ on kaikki valta
puolueessaan. Johtajat jiauttivat
vain työläisten luottamusta ja kadot
tavat sen heti,-jos he käsittelevät a-sioita
liian omavaltaisesti.
: Keskittämiseen eivät. meidän pilk­kaajamme
ole tarttuneet He luuli­vat
sen olevan johdon yksinvaltaa,
mutta nyt näkevät he, että jos ku­kaan
niin jiiuri kommunistien johta­ja
on riippuvainen puolueen suur­ten
joukkojen tahdosta. ) Keskittä­minen
edellyttä^ että taistelu vallan
painopisteestä keskitetään johtoon,
joka kuitenkin on erikoisesti riippui
vainen järjestöistään: Internatio-nalen
toimeenpaneva komitea edus­tajakokouksista
ja puolueitten kes­kuskomiteat
puolueensa jäsenistöstä
jne. Katsokaapa vain Levi-tapausta
Saksassa, jossa me näemme puolu­een',
edustajakokouksessa jäsenten
ratkaisevan-tämän tärkeän kysymyk
sen; eikö tässä ole kysymyksessä juu
ri kommunistien johtaja joka on saa­nut
kuumimman löylytykSen.
Köyhälistön kansanvalta on aivan
toista kuin porvarillinen kansanval­ta.
Köyhälistön kansanvalta ei eroi-ta
j<ihtajiä ja joukkoja, vaan yhdis­tää
molemmat yhteen järjestöön.
Porvarillinen kansanvalta on sellai­nen,
että johtajat määräävät jouk­koja,
jotka vain tottelevat • näiden
määräyksiä ja sillä liyvä. Joukoilla
ei ole mitään määräämisoikeutta,
vaan seuraavat he johtajiaan kuin
lammaslauma. '
Katsokaa oikeistososialisteja! Kos­ka
niitten puolueessa saavat jäsenet
jotain määrätä, välittömästi tai vä­lillisesti,
valtiopäiväedustajainsa,, ta­hi
Brantingin, Möllerin, Per Alb.
Hanssonin tahi Social-Demokratenin
toiniintatavoista tahi politiikasta?
Kominunistisessa puolueessa täy­tyy
meillä olla yhtenäinen järjestö ja
suorasukainen johtajain arvostelu.
Koinmunistisen puolueen jäseneksi
ei voi tulla kuka vaan, mutta ne, jot­ka
ovat, jäseniä, heillä on myöskin
mitä laajimmat oikeudet; He voivat
antaa johtavan vallan vain sellaisil­le,
jotka nauttivat heidän luottamus­taan;
he voivat eroittaa pois sellai­set,
jotka käyttävät väärin heidän
luotamustaan. .
Kommunistisessa puolueessa tulee
vallita mitä laajimman köyhälistö-vallan.
Puolueen ulkopuolella on lu
ja, yksimielinen luokkataistelurinta-ma.
Meidän johtajiemme valtiopäi-vämiesten,
puolueentoimitsijain, toi­mittajien
on oltava järjestöjen tar-kartukseh
alaisina, joilta vaaditaan
samaa kovaa kurinpitoa ja järjesty.3-
•tä kuin jäseniltakin. Jäsenen tuice
ehdottomasti totella johtoa, mutta
yhtä ehdottomasti tulee johdon totel­la
järjestöä.
Kommunististen johtajien tulee e-delleen
aina johtaa, sts. mennä etu­nenässä
ja näyttää joukoille tietä.
He eivät saa milloinkaan seurata pe-tässä
ja tulla jyrkiksi vasta silloin
kun joukot ovat menneet edellä ja
heidän käreivällisyjrteiisä on alkanut
loppua. Johtajat osoittakoot joukoil
le tien vallankumoukseen ja opetta­koot
heille niitä se'on ja mitä se mcr
kitsee. Täten osoittakoot johtajat o-malla
esimerkillään, miten kaikki tä­mä
tapahtuu. .
Kommunismi tahtoo v&nanicamoaB
ta, jonka vuoksi sillä täytyy olla
yallankumoukseilisia johtajia. Niitä,
jotka pelkäävät taistelua ei vallan­kumous
voi käyttää hyväkseen. , Pik
kuporvarillisille aineksille ei kom­munistisessa
puolueessa ole paikkaa,
vaan ainoastaan päättäväisille köy-hälistöläisille,
taisteluun valmistu­neille
johtajille .ja jäsenille, kirjottaa
«Revontulet».
Toverit!
Viimeisten viikkojen aikana ovat
Pietarin jkaupungin tehtaiden ja ko­nepajojen
työläiset pohtineet - koko
joukon nykyistä vaikeata sortokaut­ta
koskevia kysymyksiä.
Kaikkien Pietarin tehtaiden j a ko­nepajojen
kokouksissa, joihin otti o-saa
tuhansittain työläisiä ja työläis-naisia|
valittiin ammatillisten Mättö­jen
neuvosto ehdotuksesta' valtuu­tettuja
yhdessä NeuvostovallaQ kans­sa
käymään Pietarin työläisten elä­män
parantamiseen ja käsi kädessä
rakentamaan uutta, elämää. . Tänään
tämä ensiinäinen^ kaikkien tehtaiden
jo konepajojen edustajien yleiskau-punkilainen
neuvottelukokous: aloit­taa
työskentelynsä ja meidän neuvot
telukokouksemme ensimäiii^n sana
kuuluu teille, veljet, %glannin ja
Saksan työläiset
Päivänä, jolloin-.mealotamme työs
kentelymme, lennätin tuo tietoja sii­tä,
että miljoonat englantilaiset kai­vostyöläiset.
Englannin .rautatieläis­ten
ja .muissa ammateissa työskente­levien
työläisten kannattamina, käy­vät
uuteen ratkaisevaan .taisteluun
Englahhin :|)ääomavaltaa vastaan.
Meidän sydämemme sykkivät 'yhdC;^
sä teidän sydäntenne kanssa, kalliit
toverit. .1^^^^ ovat Venäjän työ­läiset
saaneet kärsiä Pntenten kata­lista
vainoista, ententen, jonka joh­tajana
kaiken aikaa oh esiintynyt
porvarillinen Englanti. Englannin
imperialistit ovat kaikista eniten syyl
lisiä siihen, että Neuyosto-Venäjän
on tullut elää,kokonainen sarja näl­kävuosia.
Pietarin työläiset ovat kai
kista. eniten kokeneet omassa selkä­nahassaan
Englannin hallituksen kä­sillä
kärjistetyn nälkädaarron kauhu­j
a - - V ' ;
Mutta kaikkein vaikeimpinakin
hetkinä me aina olemine luottaneet
Englannin työväenluokan tplevaisuy
töen. Miten päättyisikääh'^ Englan­nin
kaivostyöläisten alkama suurem-moinen
taistelu, on sillä jo tällä hiet-keliä
ääretön historiallinen merki­tys.
Kehittäkää taisteluanne, älkää
pysähtykö 'puolitiehen, työntäkää nis
kasta syrjään ne keltaiset johtajat,
jotka sosialidemokraattien ja «riip­pumattomien
» naamareilla koettavat
vetää teitä «sovintoon» porvariston
canssa, s.o. liäluavat, että te edel-eenkin
jäisitte Englaniiin, kapitalis-
;ien orjiksi. Järjestäkää j a muodot
takaa ammattiliittonne punaisiksi l i i ­toiksi.
Liittykääi kahsainväliseen
punaisten''ammättillisten liittojen jär
jestöön, jotka ovat julistaneet lep-pymättömän
sodan sosialipettureiden
keltaista' amsterdamilaista järjestöä
vastaan. Kaikkien maiden itsetie­toiset
työläiset tulevat olemaan hei­dän
puolellaan. _ i
Myöskin käännymme me teidän puo
leenne, veljet. Saksan työläiset ,Te
oloette juuri käyneet uuden j a vai­kean,
taistelun Saksan porvaristoa
vastaan, jonka johdossa ovat miljar­döörit,
kuten Stinnes ja sosialistipet-turit
kuten Scheidemann ja Ebert
Kaksi ja puoli miljoonaa työläistä
Karl Liebknechtin ja Rosa Luxem­burgin
perustaman mainehikkaan
puolueen johtamina ottivat osaa tä­hän
taisteluun. Silti te että vielä
kyenneiet saavuttamaan täydellistä
voittjo:^ Teitä Vastaan 'järjestyy
taantumuksellisten koko lauma, a l ­kaen
Wilhelmin kenraaleista ja päät-'
t y e n s o s i a l i p e t u r e i h i n— oikeisto-riippumattomiin.
Monet sadat tove­reistanne
ovat antaneet henkensä
työväenluokan asian eteen. Tietä­kää
toverit, uhrauksenne eivät ole
menevä hukkaan. Ohdakkeinen on
koko mailman työläistert tie taiste­lussa
kapitalistisen, orjuuden häyittä
miseksi, mutta voitto on kuitenkin o-leya
kansainvälisen proletariaatin. I -
kuinen muisto kaatuneille sankareil­le.
Kunnia viel4 eläville ja Karl
Liebbknechtln osoittamaa tietä jat­kaville.
Viime viikkoina, erikoisesti Krons-tadtin
tapahtumien yhteydessä, on ui
komaille levitetty mitä järjettomim-piä
huhxija ja parjauksia meidän pu-naisesti
Pietaristamme. Koko mail­man
itsetietoiset-työläiset ovat kui­tenkin
Neuvosto-vallan kolme j a puo
livuotisen olemassaolon aikana riit­tävän
hyvin oppmut siihen, "että kaik
kien maiden porvaristo^ parjaa jä
valhettelee meistä. Viimeisinä viik­koina
on valheen lokavirta ollut en­nen
näkemätöntä ja ennen kuuluma­tonta.
Länsi-enropalainen porva-ri'sto
ori ollut valmistamassa uutta
salahautaa Työläis-Talonpoikais-Ve-näjän
meno varalle ja tämä valheen
lokjBivirta on ollut sille tarpeellinen
salakavalien velikeilyjen menestymi­seksi.
' ••<^i'>!^
Tietäkää, toverit, että Pietarin työ
Iäiset seisovat lujina i a järkähtämät-mattoman
määrän uhreja j a kieltay*
tyrnistä. Monasti me olimme nään­tyä
ikeen alh taistellessamme kan- _
sainvälieiä j a ^enäläisiä valkorosvo- »
ja vastaan, tnutta usko j a luo^amus
kansainväliseen proletariaattiin'^ aina
antoi meille uutta voimaa ja kestä­vyyttä.
Vaikein aika on jp taka­namme.
Ja kon me emme menehty­neet
silloih, kun meidän tuli taistella
kymmeninä; ^ t a m i l i a ulkomaisen
porvariston j a Venäjän suurtilallisten
lähettämiä tsaarin kenraaleja vas­taan,
niin tietäkää, me emme meneh­dy
nytkään. Pietarin työläiset, koko
Venäjän työläiset täyttävät velvol­lisuutensa
loppuun asti ja voittavat
Venäjän tyolStsille ja taloBpojille
Ammattiliittojen.,neuvoston esityk
sestä on kutsuttu koolle kaikkJen teh
daslaitosten edustajain yleiskaupun
kilainen neuvottelukokous. Kaikki
Pietarin teollisUulaitokset ovat poh­tineet
eteennousseita uusia kysymyk­siä,
joita me-vaikean kevään yhtey­dessä
ja lopullisesti siirtyessämme
Sodan tilasta taloudelliseen elämään^
koemme. Koko työläis-Pietari on
kokouksissaan ollut mukana. Kaik-kieil
tehdaslaitosten j.valtava enem'
mistö Pn hyväksynyt ammattiliitto­jen
neuvoston hyväksymän päätös-lauseen.
Kymriieriet- ja sadattuhan­net
Pietarin työläiset ja työläisnaiset
o\^t' ottaneet osaa käynnissä olevan
neuvottelukokouksen edustajain va
liutaan; ' , ,..
Neuvottelukokous kääntyy teidän
koko Venäjän työtätekeväin talou'
poHcain ja raatajain puole«n. Kol­men
j a puolen ankaran taisteluvuo
den aikana, lukemattomien uhrien
ja kurjuuden vallitessa, on teidän
kaikkien Venäjän työläisten ja,tyon-tekijättärien
tullut kpkea runsaita
kärsimyksiä. Pietarin osalle on lan­gennut
enimmän, Neuvosto-Venäjän
enimmän nälkää nähnyt kaupunki on
Pietari. Eiiimmän valkokaartilaisia
sotaretkiä on suuntautunut Pietarin
kiriippuun. Enimmän 'uhreja luke­mattomilla
kansalaissodan rintamil­la
ovat kärsineet Pietarin työläiset.
Ja yhtäkaikki Pietarin proletariaatti
aina on pysjmyt ja edelleen seispo
taisteluasemallaan. .
Viimeisen Kronstadtih; kapinan
yhteydessä, jorikä, kuten nyttemmin
on täysin selvästi todettu, oli järjes­tänyt
ententen porvaristo j a Venäjän
valkolahtarit, on Pietari viime viik­kojen
sisällä kokenut uusia vaikeuk­sia.
Ulkoiset ja venäläiset pääoman-omistajat
ja /heidän Jhannystelijänsä
ovat hykerrelleet mielihyvästä käsi­ään,
ilkamoiden Kronstadtin tapah­tumasta
ja parjailleet koko mailmalle
Pietarin työläisiä. E i löydy sitä asiain
tilaaj ei keksintöä, joista meidän v i ­hollisemme
eivät kyhäilisi Venäjän
työläisten silmäin liimeksi ja harhaan
johtamiseksi sita, että Pietarin pro­letariaatti
on luopunut entiseltä kan­naltaan.
Pietarin tehdaslaitosten edustajain
neuvottelukokous sanoo teille koko
Venäjän työtätekeville: Olipa tilanne
kuinka vaikea tahansa, me emme ma­sennu,
tiedämme, _^että raskain'-on
jo elettyä. Me olemme kakistaneet
vihollisemme sotarintamilla ja me
ryhdymme "saattamaan kptoon ta­louselämäämme.
Mitä raskaimman
kolme ja puolivuotta kestäneen sota-ajan
kuluessa on meidän tullut m^ne
teliä monasti yksinomaan sotilaalli­sesti.
Tämän ajan kuluessa on ka­saantunut
koko joukko virheellisyyk­siä
ja laiminlyöntejä. Mutta virheis
tänime, yirkavaltaisuuden j a virasto-oikeuden
painaijaisesta me suoriu­dumme,
omin voimimme, meidän häi­riötilamme
kustannuksella eivät^ kä­siään
lämmittele ne, jotka nimittä-rät
itseään, sosialisteiksi, mutta itse
asiassa puolustavat tilanherroja ja
pääomanomistajia. Tilanne on" täl­lä
hetkellä sellainen,* että voimiam­me
ponnistaessa ja kaikkien tietois­ten
työläisten yhteisvoimin työsken­nellessä
me suhteelisen lyhyen ajan
kuluessa suoriudumme voittajina kai
kista, me voisimme lyhyen ajan sisälTv
lä menettää kaikki, r
Tämänpä vuoksi me sanomme:
Syrjään kaikenl. horjuminen. Em-me
anna vihollisillemme toivoa onnis
tumises^an saattaa hajaann. rivei-himme
ja murtamalla ne, lyödä liei-dät
hajalleen, yksitellen. Puolueetto-maift
yhteistoiminta kommunistien
kanssa On tällä hetkellä enemmän
kuin konsanaan muulloin taattua.
Työväenluokan liitto talonpoikaiston
kanssa etenkin neuvostovallan nyky­ään
hahmottelemain toimenpiteitten
jolidosta elintarvepolitiikan alalla,
on myöskin entista enemmän turvat­tu.
Olemme täMn asti taistelleet
Venäjän muodostamisesta työläisten
ja talonpoikain maaksi, neuvostoHi-sella
pohjalla tilanherrain ja" pääo­man
omistajain Venäjää: vastaan,
Nyt ori meidän uurastettava koliot-taaksemme
ja korjataksemme neu­vostoamme
sellaiseksi, kuin tarve
vaatii. Me tulemme korjaamaan a-sit^
t, eivätkä pääomanomistajat, tilan
herrat ja heidän liehakoitsijansa.
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
40c lähetyksistä alle $30.00; 60c. lähetyksistä $3(i^«.„ •?
lähetyksistä $40.00--$60.00;>75c lähetyksisiä $60.0(^S!:*'^ \^
$100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää. '""^O"-^
V A P A U S
Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A . T Hm trr
fairAvenue.
iiniiii
VMAIJÖEN ; A S ) L^
Ryhtykää levittämään Punikkia oikein erikoisella tarmolla M
maan helppo tehtävä, sillä.jokainen työläinen tila^ itselleen: pmiflriÄ
vaan asiamies siitä hänelle huomauttaa, **|ato2i]
Canadan toverit ovat olleet pakotettuja olemaan Umaa ptolet».
l a - j a kuvalehteä jonkun aikaa, mutta Punikki tulee nyt vapautanT i
siitä tilanteesta saapumalla luoksenne 2kertaa kuukaudesa (Uv^
tava vielä, että Punikki ei edusta pilaa vaan pilan vuoksi vaan « ^
ivalla paljastaa tämän kapitalistisen järjestelmän-nurinkurisundAn'^ KUVAT JA KIRJOTUKSET TARRAAVAT AINA K B I J i n , , , P f TAPAHTUMIIN PAlVöI
Asimiehet voivat myöskin tilata Punikin irtoriaisnumeroils
. varsinkin suuremmilla suomalä^RntnVeiltoirä.. *x^-•,, .'''TuiiiSi.-.lg;
Lähettäkää tilauksenne Vapauderi konttori Ä y C
' VAPAUS- ' . ' • ' ^
Toverillisesti, PUNIKIN KONTTORI, Snperior, Wis.
raät-työläiset ja työläisnaiset paikoil­leen
joista työväenluokan kohtalo
ppuu. Syöskäämme luotamme käik
ki ne, jotka vielä nykyäänkin sodan'
päätyttyä toivovat hyötyvänsä näläs­tä
ja vilusta lopulta palauttaakseen
Venäjän takaisin perustuslakia sää­tävään
kokoukseen tai muuhun' pörva
rilliseen orjuusmuotoon. Sodan
päätyttyä tuntuu tämän aiheuttama
curjuus kipeimmin- Siten tällä het-keliäkin,
siirryttäessä raskaasta tais-telutilasta
rauhalliseen taloustoimin
taan, tuntuvat puutteet erittäin kär
istyneiltä. Mutta kuta ähdinkoisem-mat
ajat, sitä enemmän rehellisiä tie­toisia
työläisiä tulee liittyä riveihim-me.
Eläköön koko Venäjän ja" koko
maailman työläisten. raudanluja vel-eys.
Eläköön työväenluokan ja työ­tätekeväin
t^Ionpoikaistöh liitto.
1-^
töminä kansaipväliseh proletaarisen Työskennelkäämme kaikella tarinoi-vallankumouksen
paljon kokeneen
punalipun suojana. Me elälnmejvai-keata
kevättä, kolme.ja puoli vuotta
kestäneet, mitä raskaimmat taistelut
ovat vaatineet meiltä ennen kuulu­tamme
saattaaks. ammattiliittom­me
virkoamaan, parantaaksemme neu
vostokoneistoa, kohottaaksemme^tuo-tantolaitostemme'
työtehoa, sijoitel-
Iäksemme rehellisemmät j a parhaim-
Karjalan asioitten
järjestely
Kaikki Karjalan Työkansan Kom­muunia
koskevat kyselyt ovat, tästä-ähtien
osotettavat: Yrjö Halonen,
110 West 40 . S t , Room 506, .New
York City.
. Samoin vielä tilittämättä olevat
Karjalan kirjapainorahat, jotka ovat
kerätyt S. S. Järjestön virallisten or­gaanien
ulkopuolia, tilitetään nyt y l -
läolevalla osotteella.
Karjalan kirjojen lähettämisestä
annetaan heti tarkemmat ohjeet, kun
New Yorkissa ori saatu järjestettyä
varastohuone.
New York, kesäk. 9 p.
, Yrjö Halpnen.
SÄULfMlRIEN
uumiA
Aniteelksi pyyntö!
mäni pyhittämään työväen aatt«i
Ja pyydän' järjestyn; vallanlTuii.
seliisia: työläisiä auttamaan mimijp
nä_ vakaumuksessa ottamalla "kj
taistelutoverikseen jäsenenä itfi jLi
töihin, ja unhottamaan meaneiy,
den.
Olen sitten jälkeen sisällissodui
lu<P jäsenenä Suomen SosialWeiy|
raatisen puolueen , Nurmeksen p
jän osastossa ja olen pji*
nyt todistuksia. Saatuani todislj
set.tulen: ne Vapaudessa JBlks
maan.
Toveruudella, Ida Kirjavainen l i i
derson).
• *. •
Täten minä allekirjoittanut avoimes
ti tunnustan työläistovereilleni kuu­luneeni
Suomen sisällissodan aika­na-
valkoarmeijaan toimien rintaman
takana sotilassairaalassa sairaanhoi­tajattarena
kolme viikkoa kaksi päi­vää.
Olen siis sillä tavoin avusta­nut
Suomen lahtareita taistelussa
Suomen vallankumouksellisia työläi­siä
vastaan, i.
Selostukseksi miksi yhdyin sairaan
hoitajattarena valkoarmeijaan olen
pakotettu lausiimaari seuraavaa:
"5fhtyessäni valkoarmeijaan olin sil
oin melkein lapsi ainoastaan kuusi­toista
vuotias, porvarillisen kasvatuk
sen saanut En ymmärtänyt yhteis-cunnallisia
asioita silloin. E n tunte­nut
sen taistelun tarkotusta, jota sil
oin Suomen työväestö kävi kapita-ismia
vastaan. En tuntenut Mand-aiseif^
sialismin periaatteita, en sen
jaloja, pyhiä pjrrkimyksiä, sillä olin
tiefömätön ja kokematoin ja kuin lu
vattiin hyvä palkka, nimittäin kolme
sataa markkaa ja ylöspito kuukaudes
silloisen palvelijan tavallisen pal-cari
ollessa noin viisikymmentä mark
[aa kuukaudessa.) se oli seikka joka
sai minut tuhansien toisten tietämät­tömien
ja kokemattomien työläis-tyttärien
kanssa vietellyksi edellä-majnittnun
kurjaan ainmattiln.
Edellä olen selostanut miksi ölen
joutunut yllämainittuun toimeeri ja
samballa raknatan pyhästi katuvani
tekoni. Ja vakuutan etten olisi sitä
tehnyt, jos olisin ymmärtänyt asian
jalouden minkä puolesta Suomen tyÖ
väestö taisteli, llnkä tule toiste e-
Lnentokuruien lopettojuMi
Luentokurssien lopettajaiset (il
p. t k;^'a olikin haali ääriään nji
den .'saapunut'yleisöä" tähirhar
seen tilaisuuten, sillä tämä o!i d
kerta- Soon Suomalaisten liistoi-i
kuin tällaisia kursseja on ollut, ja se
pä tähden niistä muodostui eri i
juhlallinen ja nautintorikas ilta. 01
jeima oli seiiraava: Alussa laiil( &
yhteislaulu Punalippu, joka toi i
laisen juhlallisen tunnelman. 11
seuras tervehdyspuhe Lauri Laj lä
runo Ida Sy/jälä, duetto laulua 1 in
Lappi, Lempi Harju ja Impi H i
nen, puhe Helma Laakso, soolo i
lua Lauri Lappi, lausuntoa 11( ^
Lehtinen ja juhlapuhe Heikhi Pi-i!
ta. Kupletin lauloi Urho fita)
kertomus Frank Mäki ja myöit
näyteltiin näytöskappale <Wali s
Prinssin Seikkailut» joka lopoka ^
yleisön hyvälle naurutuulelle i i
kaikki hilpein. mielin lähtivät loi s
sa yhtä käydessä kellon sunnaJ
aamuna.
Koko ajan mukana kursseilla^
vakituisina oppilaina seuraavat: IJ
Aalto, E . K u u s e l a , J . Stohlberg,^
Mäki,'E. Tienhaara, M. Jalonen, i
Mäki, J . Lemonkalma, E. V a l to
K . Karjalainen, 0. Laahonen,lö
Syrjälä. U. Kataja, L . Lappi,
tinen. Liina L a p p i , Ida Hämäk:af.^
O. Alonen, E . H a u t a l a , H. Häm^-- -
nen, N;-Harju, Lempi Harjuja»'
ma Laakso ja väliaikaisina mf^^
olivat E . Perkiö, V i v i Mäki ja-'1^
Hendrickson. Seuraavista, aine^^
luennoitiin, Hautamäki. kaksHi^
toa. Taloustiede ja 21.teesiä.
Valtion synty, kehitys ja m " ^
Luokkataistelu taktiikk.a,.. •
Välinen>öväenliike. ( P ' ^ " ' ! ; ':
nys) 'Suomen luokkasodan h i s j^
k i a H . P u r o , T o i n u n U t y o v a n 3 a | -
töissä,., T e o n i s u u s o n ^ m ^^
TeoUbuusP'''^
kansainväliseen
ja icommunismiin,
JJaisen yhteiskunallinen ase^
kommunistinen naisluke. Ja_
oli viimeisenä päivänä feimi)
puheissa ja runojen l a ^ « ^ ; ^ ^ .
Toivottavasti taas t^^f^t^. .«ö
saadaan tällaisia luentoja Jil»iv ^it»' ^M f f.
voivat' tuUa mukaan, , .
lä kerralla syystä tai toj^-^^^
tettu sivussa olemaan. s U i a .
taman paljo on - ^ ^ ' ^ ^ V
t^ j a tutkimista e n n e n k m p^
nemme niitä:tärkeita a s ^ ^ ^ «
maaa ia.toimimaaii^^-°;^
moustaistelua. Me.lls_prt^L^
Viliä periaate kuin niyoBJan
rä mihin pyrimme.
Lähti. Soooeea-
• T k s i kurssien OVP^^^^J^"^
kin- monivuotinen . . f ^ J ^ i
EmaVäKama lähti-kohden^
Suomea tämän kuun I» P-näan
niin tekemään, sBlä tulen elä-menetiinni)p yhden