Vapaus, April 30, 1955

              sivu 2 Lauantäiij^uhtikuun 30 p. — Saturday, April 30,1955
V A P A U S
masmto. vow. t, »n. AatbaxtxM
m mcGoA ti$m a a U I7 tbe Post
CMDee P o n r t m c o t . Ottevs. JPub'
TMuA thrlce veekly: TveaCiy»
MiUtfl}X« Cfifflpaof 1 4 ^ « t 100-103
aa» Ml W4 0ndlnuy, Q s i , CUUMI».
Telephone*: Buti. Office OS. «HQM
Edltonal Office OS/4HI269. Manager
E.euk«^ £mtorw.EUuxutM«mQg
•ddre»; Box «9, iSudbuxy. Qstario.
AOvextMag ntcs «tpon «pjjUcsUoo.
Traaslstion free of cbMge.
mAVBBINNAT:
Caatdaa»; 1 vC ? i » « tt. t.75
S kk. 3 ^
mfmOolMft: 1 tk. BJOO $ tk. 420
StHOMM t «k. M O 0 kk. C76
on parantamisen varaa
Kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu, pääministeri St,
Laurent "yllätti'' oman puolueensa parlamenttijäsenet antamalla
tunnustuksen siitä, että työttömyystilanne on todella kehittynyt niin
pahaksi, jotta jotakin on tehtävä niiden a v u s t ^ i s e k s i , jotka ovat
loppuunkuluttaneet työttömyysvakuutusmerkkinsä uutta työpaikkaa
löytämättä.
Heti tämän merkittävän tunnustuksensa jälkeen pääministeri St.
iLaurent teki liittovaltion j a maakuntien yhteiselle konferenssille O t -
tawassa ehdotuksen, että näiden työkykyisten työtttnnien avustami­nen
järjestettäisiin siten, että liittohallitus maksaa avustusmenoista
30-50 prosenttia loppusumman jäädessä maakuntahallitusten ja kun­tien
maksettavaksi.
Tämä sellaisenaan palauttaa mieleen 30-luvun nälkävuodet. Silloin
myös, mikäli avustusta työttömille annettiin, jaettiin kustannukset
liitto-, maakunta ja kunnanhallitusten kesken.
Mutta kaikesta huolhnatia tilanteessa on suuri ero. Ensinnäkin
on huomattava, että työttömyysvakuutuslaki laadittiin nimenomaan
siinä mielessä, että vältyttäisiin '"köyhän almun", eli työttömyys­avustuksen
jakamisesta, mikä on sekä riittämätön että työttömän
<nnanarvon tuntoa loukkaava toimenpide. Tältä pohjalta asiaa kat­soen
tuntuisi johdonmukaiselta,' että työttömyysavustuksen jakoa p i ­dettäisiin
väliaikaisena hätätilatoimenpiteenä siihen asti kunnes voi­daan
työttömyysvakuutuslakiin tehdä sellaisia muutolcsia, että sen
avulla voidaan huolehtia kaikista työttömistä siihen asti kunnes he
' p ä ä s e v ä t takaisin tuottavaan työhön.
Toinen huomioonotettava ero 30-luvun ja nykytilanteen välillä
on se, että kunnat ovat entisestään köyhtyneet. Suhteellisesti puhuen
kunnat eivät v o i työttömyysavustuksessa kantaa niinkään suurta osaa
mikä niiden kannettavaksi sysättiin 30-luvulla.
Viimeksimainitusta tosiasiasta johtuu, että pääministeri St. L a u -
..rentin ehdotus ei vastaa lähestulkoonkaan nykyhetken tarpeita. A i ­noastaan
liittohallituksella on riittävästi rahaa j a valtuuksia kun­nollisen
työttömyysavustuksen järjestämistä varten. Liittohallitus
<voi, jos se haluaa, käyttää osan sotavarusteluun haaskattavista m i l ­joonista
dollareista työttömien avustukseen aiheuttamatta mitään
lisämenoja veronmaksajille. Selvää siis on, etta liittohallituksen
pitäisi maksaa vähintäin 70 prosenttia työttömyysavustuksesta aiheu­tuvista
menoista, jotavastoin kunnanhallinnot pitäisi vapauttaa miltei
kokonaan siitä.
'Mikäli on puhe työttomyysvakuutuslain puutteellisuuksista niin
siinä suhteessa o n myös korjaamisen varaa. Mutta työttomyysvakuu­tuslain
parantamisen asemesta sitä pyritään nyt vissillä tavalla huo-
'ontamaan.. •-
Pidetäanpä mielessämme se tosiasia, että työttömyyden lisään-,
yessä, tulee yhä enemmän sellaisia ihmisia, joilta loppuu työttömyys-vakuutusmerkit
sen vuoksi k u n heidän työttömyyskautensa pitkistyy.
Pääministeri St. Laurentin ehdotus on avoin tunnustus tasia, koska
on jO' tarpeellista tehdä vissejä järjestelyjä työkykyisten työttömien
avustamiseksi ,työttömyysvakuutuskin ulkopuolella.
. Mutta kun työministeri Gregg esitti tuonnottain työltömyysva-kuutuslakiin
muutosehdotuksen, jonka mukaan työttömyysvakuu­tusmaksujen
korkein määrä korotetaan 25 :stä dollarista 30:ecn dol­lariin
v i i k o l t a , niin samalla hänen ehdotuksensa ''vähemmän mainos­tettuun"
osaan sisältyy ajatus, että;tätä työttömyysvakuutusta mak­setaan
ainoastaan 30 viikon ajalta entisen 51 v i i k o n asemesta. Toisin
sanoen, vaikka liittohallitus tunnustaa, että hintojen kohoamisen
vuoksi on työttömyysvakuutusmaksuja korotettava 24:stä dollarista
30:een d o l l a r i in v i i k o l t a , niin työttömyyskausien pidentymisestä huo­limatta
vakuutusmaksujen aikaa lyhennetään kahdellakymmenellä
v i i k o l l a . •
Toiselta puolen katsoen työministeri Greggin ehdotettu työttö-myysvakuutusmaksukauden
lyhentäminen tarkoittaa tätä: Vanhojen
säädösten perusteella voivat työttömät saada työttömyysvakuutusta
korkeintaan $24 viikossa e l i ? 1,224 vuodessa, mutta työministeri
Greggin muutosehdotuksen perusteella työttömät voivat saada työt­tömyysvakuutusta
korkeintaan $30 viikossa cli $900 vuodessa. To­dellisuudessa
työministeri Greggin ehdotus edellyttää, että pitkäai­kaiseen
työttömyyteen joutuneilta tyiiläisiltä vähennettäisiin työttö-myysyakiiutustidoja
$324 vuodessa!
K a i k k i tämä osoittaa, että liittohallitus ei suinkaan ole tchtäivänsä
tasolla nykyisen työttömyystilanteen johdosta. Toisaalta nykyiset
puheet siitä, että hallitusviränpmaiset eivät muka ;'tiedä'' paljonko
on Canadassä työttömiä, ja niinkälaisia työttömiä pn eniten, ovat myös
tuulesta temmattuja. Tosiasia nimittäin on, että työttömien rekis-teeraus
osoittaa riittävän tarkasti että tässä maassa o tällä kertaa
yli 600,000 työtöntä, jotka haluavat päästä työhön ja: Joiden työn­saantimahdollisuuksilta
valtiovalta Oli ehdottomasti vastuussa. Työt­tömien
lukumäärän "'ei^äselvyydestä'' puhuniinen onkin tarkoitettu
toimettomuuspolitiikan verhoksi keinoksi kiinnittää huomio pois
työttömien inhimillisestä hädästä — työttömien tilanteen huojeiita-misesta
johonkin uuteen \'tutkimuksccn'' — joka ei anna yhtäkään
leipää hädässä oleville työttömille.
Pahenevan työttömjystilanteen vuoksi pitäisi viivyttelemättä
järjestää työttöm37sävustusta kaikille sitä tarvitseville — ja l i i l t o -
hallituksen tulisi maksaa vähintäin 70 prosenttia kaikista avustus-menoistaj
jättäen 25 prosenttia maakuntahallituksille ja korkeintaan
5 prosenttia kunnille! '^'^
Työtilanteen parantamiseksi tulisi liittohallituksen j a •maakunta­hallitusten
järjestää laajassa nutassä suoritettavia yleisiä töitä, kutcii
v a l t i o n toihiesta rakennettava läpi maan kulkeyä luonnonkaasuput-k
i l i n j a ja muut samansuuntaiset rakennustyöt.
Jotta saataisiin varastoissa makaavat tavarat markkinoille ja
tehtaiden pyörät käymään sekä farmarien tuotteet niitä tar\Mtseville,
liittohallituksen pitäisi siinoutua irti Yhdysvaltain u l k o i x ) l i i t l i ; i s ta
siteistä ja' ryhtyä toteuttamaan maan parhaiden etujen mukaista, täy­sin
itsenäistä ulkoijplitiikkäai minkä perusteella voitaisiin järjestää
normaaliset diplomaattiset ja kaupalliset suhteet kaikkien maiden.,
erikoisesti K i i n a n Kansantasavallan, Xeuvostoiiiton ja kaikkien mui­den
maiden kanssii, j o t ka haluavat ostaa hyviä tuotteitamme, lukeu­tuen
näihin maihin ensitilassa Britannian Common\vealthin maat. ,
Kotimaisia markkinoita voitaisiin suuresti laajentaa jakamalla
maan kanSallistulot tasapuolisemmalta ja oikeudenmukaisemmalla
tavalla siten, että vähennettäisiin vähän niiden osuutta, jotka liiaksi
saavat ja lisättäisiin niiden tuloja, jotka eivät saa nykyajan vaati­muksia
vastaavia -tarvikkeita. Selvää nimittäin on, että miljoona­t
u l o j a nautth-at yksilöt eivät voi syödä kerralla muuta kuin yhden
vatsallisen, pitää kerralla v a i n yhtä vaatekertaa, asua kerralla vain
yhdessä rakennuksessa, ajaa vain yhdellii autolla jne. Mutta jos
miljoonaisten pikkuihmisten tuloja lisätään, niin silloin tulee kysyntää
miljoonille ruoka-annoksille, miljoonille pukukerroksille, miljoonille
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
JjiUÖvaJ]
; :^,umiuntajna; touitokuun 1 jxaivana 79 |
vuotta. ••• •• •. • .!
; Yhdymme sukulaisten ja tuttava:,»: j
i onnentoivoiuitsim.
Ulkomaalainen nimi
ei kelvannut koulun
nimeksi W:pegissä
. Toisen maailmansodan aikana .
menetti canadalainen ilmaiia-up-i>
eeri XKATCV Mynarski henkensä
Ranskiassa Ja sai' sen Jolidosta
brittiläisten korkeimman sotilaal­lisen
kiuiniamerkJn — Victoria-ristin.
Mr. Mynar.'dan lentokone oh ollut
pDmmJtusretkella kun saksalaisien
k r a n a a t t i osui .siihen. Han maaräsi.
koneen miehistön hyppäämään la.">ku-varjon
avulla p o i i koneesta Ja kieltäy­tyi
it-ie tekemästä sita ennenkuin jo­kainen
hänen komennossaan oUut oli
pelastunut., K u n hänen vuoroasa t u ­li
oli se lilan my6.näan., jonka johdos­ta
h a n menetti henkensä; Mynars-kin
muiftVon kunnioittamiseksi myön­nettiin
hänelle Victoria-risti uhrau­tuvasta
urhoollisuudestaan.
•Kun lVinnipegiin valmistui äs­kettäin
uusi koulu ehdottivat mo­net
kaupungin asukkaat, etta se
nimitettäisiin Andrew Mynarskin
kouluksi, mutta koululautakunta
el hyväksynyt hänen ulkomaalais-vivahteista
nimeään "tahan tar­koitukseen
sopivaksi. Koulun ni­meksi
valittiin "Lordi Tweeds-muirin
koulu." Lautakunnan paa­tos
on synnyttänyt kaupungLvsa
niin suuren suuttumuksen, etta
lautakunta on luvannut uudelleen
harkita paatostaan.
Suomen vaali-lakeihin
tehtäneen
muutoksia
Helsinki. (S-S) — Valtiolliset
vaalilakimme niin hyvn kansanedus-tajcn
kuin tasavallan presidentin v a ­litsemisen
osalta ovat parhaallaan
uudistamisen alaisina.
Huomattavin muutos nykyiain voi­massaolevaan
ivaalilainsaadantoon on
se. : t t td ulkomailLa oleskeleville Suo­men
kansalaisille järjestetään t i l a i ­suus
osallistua vaahin Siina maassa,
misni he silloin oleskelenrat.
Äänestyspaikkoina olisivat uiko-,
mallia Suomen lähetystöt ja konsu­laatit;
minka Iisaksi suomalaisilla
aluksilla matkustavat ja missä pal­velevat
suomalaiset merimiehet sai
.'('.vat myös osallistua vaaliin.
»Ulkomailla oleskelevat Suomen
kans-alaiset saisivat kuitenkin ottaa
osaa vaahln vain silla edellytyksellä,
että he ovat haiikkmeet kotimaasta
Itselleen vaaliotteen. joka oikeuttaa
heidät aancstama)an. Mikali edus­kunta
ohtli käsitellä puheena olevat
lakiehdotukset hyjvissa ajoin ennen
presidentin rvalit/»Jamiesvaaleja, so­velletaan
uutta vaUtsijamiesvaalila-kia
JO ensi tammikuussa toimitetta­vassa
vaalissa.
Kyseessä oleviin vaalilakeihm eh­dotetaan
useita multakin muutoksia,
jotka Johtuvat paaaslas.na. eduskun­nan
hyväksymistä, toivomuksista. X U -
"Arubän'' matkaa
koskeva vastaus
Eduskunnan : i 9 . 4; pidetyssä, täys­istunnossa
jaettiin ulkoasiainminis­teri
Virolaisen ya-Y.auä ed. Ryömän Ja
eräideiv muiden kommunistien kyse­lyyn,
jossa tledusleltllri. ''mihin toi­menpiteisiin
hallitus aikoo rj'htyä
suojellakseen maamme kauppameren­kulkua,
muuta elinkeinoelämää. ja
Bandua!».-^ 39 vallan konfe­renssi
BandpniiM» päiiii •vn-n
un taina^ Jolloin Jkonferexbsi iop'
pui. tiioroJta kotonialiagnin tolM»-,
sa iIroep«ai«»podffitiiiiaaii pafiaiU,
fDika oialMloiJisicunan pian^ ra
liävitettäTä maailmalta,
Koofeiennfi» ««Itbotetoi hy­väksyivät
n i i n i k i n päätöslaasei-man.
jossa vaaditaan Irokci inaail-,
man käsittävää aseistariisiimisi» :
sekä joukkotuhoaseiden yaJntiSr
toluen ja käytön kieltämisiä.
Valtuutetut sopivat päätöslaosel-massa
edelleen siitä, eittä Aasiaan
ja Afrikkaan perustetaan Joukko
valvonta-asemia tutkintaan, voiko:
radioaktiivisnitden lerlämlnen oli»
I vahingollista ihmisille. JPäätmi-
I lauselmassa sanotaan, että aseis-i
Uriisuminen ja atomiaseiden klel- ,
to ovat välttämättömiä, että i h ­miskunta
voitaisiin pelastaa täy­dellisen
hävityksen pelolta ja uh-kaiu.
Konferenssi kehbittaa edelleen
Yhdistyneitä Kansakuntia Jatka­maan
ponnistukslaan yleiseen
aseisUriisumlseh aikaansaamisek­si.
Odotettaessa atomi- ja vety-
- aseiden valmistuksen täydellistä
kieltoa vetoaa tämä konferenssi
kaikkiin asianomaisiin valtioihin, ;
etta ne pääsisivät sopimukseen :
tällaisilla aseilla suoritettavien ko­keiden
lopetamis^ta,.; sanotaan
päätöslauselmassa,
Liopullisessa tiedonannossa keholte-taan
siirtomaavaltoja myöntämään
kaikille kansoille vapaus j a itsenäi­syys.
•
«ollannm halutusta keholtetaan
mitä pikemmin aloittamaan neuvot­telut
Indonesian vaätmiuksesta. Joka
koskee Uuden . G u i n e a n lähsiosla.
Konferenssi puoltaa lisäksi kanspjen
oikeutta maarata itse asioistaan ipoh-jols-
Afrikassa ja keholttaa Ranskaa
aikaansaamaan rauhallisen ratkaisun
Algerian, Tunisian jä Marokon kysy­myksissä.
•
KAUKO-IDÄN MAAT
OTETTAVA YK ihon
Konferenssin pdliittinen valiokunta
hyväksyi paattäjäisistunnossäan sun­nuntaina
Klmän hallituksen päämie­hen
Ghou En-lain ehiiotukseh. joiika
mukaan 29 valtion konferenssi pide­tään
tuleva jsuudessakih. Ehdotus
hyväksyttiin saadun tiedon mukaan
yksimielisesti, mutta seuraavan kon­ferenssin
aika ja paikka jätettllri vie­lä
määräämättä.
PAATOKSET YKSOIIELISESTI
Siamin ulkoministeri prinssi Wan
ilmoitti sunnuntaina, että Bandungln
afrikkalais-aasialalnen konferenssi oli
päässyt yksimielisyyteen kaikista pää^-
tosia uselmista, myös siirtomaapolitii­kan
tuomitsemisesta.
Valtuutetut olivat kokoontuneet Jul­kuseen
täysistuntoon. Jossa 29 osanot­tajamaan
edustajilla oli tilaisuus a n ­taa
täydentäviä lausuntoja erinenkon-feren.
ssln päättymistä.
(Poliittinen valiokunta hyväksyi P a ­kistanin
ehdotuksen, että Afrikan ja
Aasian maiden pitäisi Säädä enem­män
edustajia Y K : n turvallisuustieu-vostoon.
Lisaksi jjäätettlih vaatia, et-tU
Kambodia, Ceylon, Jordania, Jar
pani, Laos, Libya ja Vietnam pääsisi­vät
Y K :hon. Tämän päätöksen p i ­tää
saada kaikkiaan 2Ö riiaan valtuus­kunnan
johtajien hyväksymisen,
VIRALLINEN TIEDONANTO
Bandungm konferenssista a^nnetus-sa
lopullisessa tiedonannossa sano­taan:
Afrikkalais-aasialalnen konferenssi
pohti Aasian ja Afrikan asemaa Ja
keskusteli toimenpiteistä, joiden avul­la
kansat voivat ryhtyä mahdollisim­man
kiinteään taloudelliseen, sivis­tykselliseen
jä pciiittlaien yhteistyö'^;
hön.
Afrikkalals-aaslaiainen konferenssi
oivalsi merkityksen, mikä on Aasian
j a Afrikan taloudellisen kehityksen
mahdollisimman pikaisella edistämi­sellä:
Esitettiin yleinen toivomus ta­loudellisesta
yhteistyöstä konferens­sin
osanottajamaiden kesken molem­minpuolisten
etuisuuksien perustalla
sivistyksellistä y-htclstoisiintaa.: vaan
jT.yös sortaa kansojen kansallista kult­tuuria.
Eräät siirtoBJaavaJlat ovat
kieltäneet alaisiltaan kaiisoilta perus­ta
vaä laatua olevat vapaudet ja oi'
keudel kysymyksen ollessa opetuksesta
ja kulttuurista; Tämä koskee erityj-sesti
T^uxiaiaa. Algeriaa Ja Marokkoa,
xniasä känsän oikeuksia opiskella
onmlla kielellään on poljettu, samoin j
inäärämispikeuden ja • DikeUtfea' r i i p - .niiden aiaiden jäsenanomuksia, j o i k a ; . .Oita«;a.
puniattdaauuteea,'sekä k e h o i t t l E a n s - ' fääatöjen mukaan katsotaan: järjes-:^on:iasken
k a n ijaJlitusta yii^teleö34ttä a i - töa Jäseniisi kelp.aaviks;,, • /
kaansaamaan rauhallisea ratkaisun
RAI»AN J A V B T E I S T V Ö V
£OC6TA»U,V£N 9L%AII,HA6SA
: Koaferenssi ön sitä; ;nieltä, että
YK.-n jäsenyj-den tulisi olla yleistä
HEIKKISEN
can Cominittee for Protection of
maan omaa kulttuuria: . .;; maajlaiassa j a kehoittj tuxvalllsuus-
. ^ Konferenssi oU sitä mieltä, että A a - 1 neuvostoa kannattamaan kaikkien
sian j a Afr^nsiyirtyksellistä yhteis- '
työtä: pn kehitettävä suuremmissä
j3Uittei?sa koko maailmaa varten,
4> Aasiassa pn useita maita, samoin
Afrikassa, Jotka eivät ole voineet k e ­hittää
opetus^ Ja tieteellisiä laitok­siaan
eivätkä znyöskääntekiniikan tut­kimusta.
Konferenssi suosittelee, et­tä
ne Aasian Ja A f r i k a n maat,; Jptka
ovat tässä suhteessa onnellisemmassa
asemassa, ryhtyisivät toimenpiteisiin
vastaanottäakseen opiskelijoita sellai­sista
maista omiin laitoksiinsa. ^,
Konferenssi hyväksyi periaatteeni
kansojen Ja!maiden itsemääräämis­oikeudesta
sellaisena kulli se ilmenee
Y K : i i säännöksissä.
Aaslälais-afrlkkalalhen konferenssi
esitti yaiittelunsa rotusyrjinnän takia,
mikä vallitsee suurissa osissa Afrik­kaa
jä muualla maailmassa.
Huomioonottaen keski-idässä vallit­sevan
Jännityksen Palestiinan tilan­teen
seurauksena, 3*11101 asialais-äf-rikkalalnen
konferenssi tukensa Ara­bian
kansan' oikeuksille Palestiinassa
ja vaati Y K : n päätöslauseiinlen hy­väksymistä
iPalestiinan. kohdalla.
..: Konferenssi oli sitä isieltä/etta.
atoBJii- sekä yetya^eiden tijotan-oon,
käjiön ja: niillä kokeilemi-seh
tol<£i olla kiellettyä Ja vält­tämätöntä:
oJisi varusteiden vä­hentäminen,
jotta; ihtmiskunta,.
Toisi vapaotua jbukkqtuhoh pe­losta.
• •; •
.askenu
••,TiO- •ja.tui
;lär;:eiitä'li
r döän.- Sen
.rc:u].o*.,:ku:
^ raavälla, -is
•.•"Kenkilök'
myynt:
r•t utulpoa: kkäven — 9;.
I ^ .;se;iuiä ja
:l-'tiä.
/Uiisi;Tu
•^.Nw:Yor^L - - - T r E Ulkps^atyä |.net; vankilan .ristikkojennaakse; ole-[keksitty
ten p u o l u s t u s k o m i t e a a - ' - • '
Knut Heikkisen; suomalais-a.me-
R)relgn- Born — arvioi,:että Seitse- J<rikkalaisen päivälehden • 'Työmies-
RUPPUVAISUUSSUHTEISSA
OLEVIEN KANSOJEN ONGELMAT
Konferenssi 'hyväksyi Algerian,
Marokon ja Tunisian kartsäri itse-männen
Vetoomtii Kierto-oikeuden
joltakin päiviä sitten antama päätös,'
jossa peruutettiin Knut Heikkiselle
annettu kymmenvuotistuomio ja j u ­tulle
määrättiiii annettavaksi .uusi
kuulustelu, •* vaikkakaan se ei ollUt
täydellihen \'oittpV niin siitä huoli­matta
tämän epäoikeutetun: tuomion
peruuttaminen, joka käytännössä
olisi ollut kuolemantuomio tälle 65-
vuotiääile riiiehelle. on oi oite Yleisestä
•Walter-McCarrän ja. sen rotusyrjin­tä-
j a ulkomalaissyntyisten vastais­ten
säädösten kasvavasta vastustuk­sesta.
Öikeusdepartmeritin kostonr
häluisuus asettaessaan mr. Heikkisen
syytteeseen,. vaikka hänellä oli pas-;
sejä vastaava asiakirja ja hän oli v a l ­miina
matkustamaan Suomeen, osoit­taa,
että oikeusdepartmentti el 'ole
kllimostiinut hänen maastäkärkoltta-miseensä.
Se halusi vain saada hä-
IHMINEN
. Ylläolevalla. otsikolla julkaisi Hei- näitä tavallisia ihmisiä
singissä ilmestyvä S K L : n äähenkanr niiksi.
taipuisem-nattaja
Vapaa. Sana viime sunnuntalr
na toliiiituspalstallaan nykyajan tär­keistä,
: kysyinyksistä • ja " m i l j o n l en
tunternattomien ihmisten" osuudiesta
niihin seuraavan .erittäin mieienklln-toisen
artikkelin:
Jpkäliien päivä tuO uutisia Leip-zigistä,
missä Euiroopan työläisten
edustajat neuvottelevat. Ei ole help­poa
lähettää suiiria, monikyirinien-jopa
satapäisiä valtuuskuntia suo­raan
työkoneitten äärestä. Täytyy o l ­la
kysyrnyksessä tärkeä ja kiireelli­nen
asia ennenkuin miehet lähtevät
keskellä työaikaansa ulkomaille, jos­sa
vielä kielivaikeudet lisäävät muu­tenkin
vaativan kokouksen rasituksia.
K u n tällainen Ihme kuitenkin pn
tapahtunut ja Euroopan työläiset,
eikä ainoastaan työväenjärjestöjen
toimitsijat, ovat kokoontuneet Leip­zigissa,
on sitä ennen jo täytynyt
tapahtua miiuta. Sitä ennen on o i ­vallettu,
että tällaista, juuri tällaistja
neuvonpitoa nyt tarvitaan.
Sodah ja rauhan kysymykset ovat
peräti moiiimtitkaisla, ulkopolitiikani
^seuraaminen normaaUsissakin olo-isuhtelssa!
tuottaa kansalaisille vai­keuksia
meidän aikanamme, kun po­liittiset
langat kietoutuvat kautta
maapallon yhteen, kaksinverroin. J a
mitä lähempänä, sota ön puhkeamas­sa
sitä suuremmaksi käy poliittinen
hämäännys.; MUtta eräs asla on pe­räti
yksinkertairien. Sotaa ei voida
käydä ilman tavallisia työtätekeviä
ihmisiä. Tavallisten ihmisten tahdos­ta,
taipumisesta tai taipumattomuu­desta,
riippuu loppujen lopuksi sotien
käyminen. Sodanvalmistajatkin oi-,
valtavat tämän varsin:hyvin ja siksi
heidän. valmistuksissaan koulutetaan
Ihmisiä myös psykologiseen sodan­käyntiin,
toisin sanoen käsittelemään
K i i n näin on, n i in tehokkain sulku
sotaa vastaan on tavallisten ihmisten
yhteistoiminta. Täriiäh vuoksi rau-
, hahpuolustajain liike •herättää niin
suurta vihaa ja pelkoa sodanlietso-:
jissa ylhäa. jonka he puolestaan
koettavat erilaisin valhein tartuttaa
myös muihin ihmisiin. Psykologisessa
sodaiilcäynnissä on tärkeä: : tehtävä
raiihanliikkeeii ppisjuurruttaminen.
Euroopan työläisten konferenssi on
kokoontunut lähinnä sen levottomuu­den
vuok^li jota Länsi-Saksan aseis­taminen
j a saksalaisen imperialismin
vlienklln herättäminen ön synnyttä­nyt
kaikkialla maanosassamme. K o n -
ferenr:5lE5a ovat niukäna^J Euroopan
työläisten kblme.suurta valtaryhmää:
kansandemokraattiset ja kommunis­tiset,
sosialidemokraattiset sekä kris-
; tiiliset tcröiäiset.-;;;'-,; .-r: V :
, ;Yhtälälses kiiin työläisten yhteis­toiminta
konferenssissa : suuntautuu
välittömiä sodanvalmisteluja vastaan,
yhtäläisesti: se suuntautuu jätktivaa
ellntasoii alentamista, työtehon k i ­ristämistä
sekä työväestön demo­kraattisten
oikeuksien kumoamista
vastaan. ' •:., ^ ' :•'
Euroopan työläisten neuvottelu t a ­pahtuu
samariaikaisiesti kuin 1,400
miljoonaa Ihmistä edustavat Aasian
ja Afrikan maiden hallitusten edusta­jat
neuvottelevat Bändungissa. ja
kuukautta ennen, kun maailman rau­hanpuolustajien
: maailmankongressi
kokoontuu Helsingissä. Maapallon
ihmiset ovat jalkeilla, ja sodanval-mlstajien
yhtälöihin ilmestyy yhä
suurempana ja pelottavampana X . ei
vain tuntematon sotilas, vaan tunte­maton
ihminen, vielä enemmän: sa­tojen
miljoonien: tuntemattomien i h ­misten
yhteistoiminta "sotaa vastaan.
Eteenpäi.*!" toimitustyöläisen . Supe-riorista,
Wis. tuomitsi tuomari ;Stohe
Yhdysvaltain .• piifioikeudessä ^ a s -!
säussa, .Wis.^ kjTnmenekisi. vuodeksi
vankeuteen ..huhtik. 13 p. 1954. Tuo­mio,
perustui-; kahteen syytökseen •—
tahalliseen ; laimlnljxintiin poistua
Yhdysvalloista kuuden kuukaifäen
kuluessa sen jälkeen kun karkoitus-määräys
oli annettu j a : tahallisea'ia
laiminlyönnistä anoa aikanaan .mat­kustamista
varten asiakirjoja. .War-.
. ter.-McCarran lain alaisuudessa lai­minlyönti
anoa matkustusasiakirjoja
kuuden .kuukauden-kuluessa.sen. jäl­keen
kun karkoitusmääräys on: a n ­nettu,.
/on. : "rikos", josta. saatetaan
raiigaista kymriiehen. vuoden tuo­miolla.
'Mr. Heikkinen: - vangittiin karkoit-tamista
varten 1949 oletetun jäsenyy­den
. raoksi kpmmunistipuolueessa.
Hari bn; ollut Yhdysvaltain, asukas
sitten yubderi 1916; V. 1950, sen j ä l ­keen
kun McCarrän-laki. oli hyväk­sytty,
yänglttilri .hänet ilman takauk­sella
vapaaksi pääserriisen mahdolli­suutta,
maastakarkbitustoimenpitel-den
yhteydessä ja hän o l i pidätettjmä
.83 päivää :ja vapautettiin takuuta
vastaan vasta,Kahdeksannen Vetoo-muskiertb-
oikeuden päätöksellä.
Pariisi. —
ty-tusi ant
tanut •;;iJeti-tapausten
;
venäläinen
j ö i aparhä
cEallistuaks
rra. sairaukj
siin. Valiu
van tubei
rouva Sina
: Venäläise
Pariisiin • Si
1948--54 br
heiden ja k
hyt 50 pbs.
.nut siitä, e
oliut parem
kaisessa va
desta antlb
tivsasidista,
-käytetty, ai:
.Ottawa. - - C a n a d i a n Presrrn- k i r -
JEenvaihtaja totesi perjantaina: huh­tik.
22::priä, etta parlamentin alahuo-rieen
istunnossa oli saapuvilla ainoas­taan
33 sen 263 jäsenestä: Sen mu­kaan
oli .saapuvilla ainoastaan. .12.5 santa jäsene
prosenttia eli j-ksl jokaisesta kahdek- ' v a t :"rbkuli3
Uusi vä']
Canä^ai
rähanyr
Toronto.
lylpntrealissi
yäliHärJan i
ruuden yoii
ja 147 paur
menetti me
me -.^ötta.
paunaa•k9\
rille.: Mapl
puriut noin
12 erän otte
rit ratkäisii,
rin hyväksi.
Sault Stc. Marien alueen tvttaret ovat, kuten
maiden ja metsien mmisterion kuva osoittaa
purolphien pyytäjiä kuin miehetkin. Puroloh;
lauantaina, hujitikuun 30 pnä.
1 iippumaitomuutta sekä kaiisalai.^ia
ja heidän omaisuuttaan laittomiin uh- ja huomioonottaen hiiden kansallinen
kaukslln nähden. puolustaakseen
maamme ja kanninVme kaupalta en­siarvoisen
tärkeätä oikeuttamme rau­hanomaiseeni,
talpudellisceh yhteistoi­mintaan:
yslävällisniielistehvaltioiien
kanssa sekä tui-valaksecri tankkilaiva
'.\ruban" esteettömän matkan mää- i laivan
läsatamaan." Vastauksesfu sanot.^än
seuraavaa:
••Kuten tunnettua tankkilaiva
•Ai-uba' joutui • matkallaan kiinalai­seen
satamaan kansalnvälläen huo­mion
kohteeksi;- koska vältettiin, että
sen lastinaan kuljettamaa paloöljyä
käytettäisiin taisteluleintokonciden
poittcaineiia. Formosan kiinalaisten
taholta liMiKsi uhkailtiin valiari alus..
itsenäisyys.
Aasialais-afrikkalainen konfere^nssi:
totesi, että kolonialismi Aasian ja
Afrikan monissa osissa, missä muodos­sa
se. esilntyneekirii e i ainoastaan estä
isamiistfi. sopi; la.stihon>)sta-j
ai n kasissa siltä, että laiva palaisi
takaisin. Suomen hallituksella ei voi
olla täyttä kuvaa muuttuvasta tilan­teesta
kaukaloilla KUhan vesillä. ja
meille on tärkeintä, etteivät suoma­laiset
merimiehet joudu vaaralle a l -
tiikiii. Laivan Isännlstön ja lasti-omistajain
välillä hyvässä yhtpis-ymmärräyksessä
tehty sopimus vas­taa
laivaväen aikä myös ihc renkul-
Kun nämä seikat tuUvat 'Aruban' i kiimme ettijä Ja hallitus katsoo, ette"
laivaväen tietoon, kieltäytyi laivan
miehistö, viittaamalla , mcrimicslair..
tämä järjestely ole häirinnyt talou­dellisia
suhteitahime K i i n a n Kar'5ari-i
36 pykälään jat.ka:nasta matkaa.: ja ! tasavaUaan."'(HS)
— — ^ — — — - — ' ' • • • •
;asunnoille, miljoonille autoille jne,
Kan.>;ikinman o-^tovoiniaa Voidaan parhaitefi lisätä siten, etta au­tetaan
työläisiä saatuaan parempi palkka, että: farmareille taataan
paremmat tulot, ja että korotetaan lapsiavustusta, vanhuudcneläkettä
ja työttöniyysvakuutiiksia ja järjestetään sellaisia tuiki välttämät i i i - '
miä spsiaali.sia paraiinuk.^iai kuin kansiillinen ter\-eysvakuutus jne.
Katkkitämä on tarpeellista jä välttämätöntä jos mielitään uh­kaava
talouskriisi vältiää — mutta kaikkein kiireellisin tehtävä tällä
kertaa on kuitenkin se, että annetaan riittävästi, työttömyysavustusta
k a i k i l l e niille, jotka sitä tarvitsevat, ja että liittohallitus maks.i.l näistä
kuluista vähintäin 70 pro.<;enttia.
esta ei pitaisi
Pääministeri St. Laurent puhui jo­k
i n aika sitten liberaalipuolueen; ko­kouksessa
Ottavassa ja ahtoi kuuli--
joldensa käsittää, että työttömyyticstä
puhuminen P h — - e l l e i suorastaan
maanpetpllistä niin ainakin hyvin
vaarallista maan hyvinyblnnin kan­nalta
katsoen. •'Sellaiset puheet voi­vat
helposti johtaa tappiomlelialään
j a sellaiseen ajatteluun mikä saattaa
hävittää sen uhkuvan liiottamuksen
mikä on oUtit niin surena tekijänä
meidän maamme rakentamisessa",
sanoi pääministerimme kuulijakunr
nalleen. Ja mikä vielä pahempaa,
vaikka päaministenranie jätti sen sa­nomatta,
on se tosiasia, että-työttö­myydestä
ja sen laajuudesta puhumi­nen
saattaa asettaa St. Laurentin
hallituksen huorioön valoon kykene­mättömänä
maan asioiden hoitajana.
•Me olimme Jo ennen tätä ^Ifuhetta
panneet merkille sen tosiasian, että
monet canadaiaiset lehdet p^T^kivät
järjestelmällisesti tekemään mitättö­mäksi
työttömyyden todellisen laa­juuden.
Sillä tavalla, tosiasioita sa­laamalla,
ne pjTkivät esittämään
työttömjyden laajuutta koskevat tie­dot'
paljon lievemmiksi kuin niitä ne
todellisuudessa oll\-at; Vieläpä y h ­dysvaltalainen
viikkolehti "Time"
noudatti samsia tapaa, arvatenkin s i i ­tä
syystä, että ^ T i m e " käsittää C a ­nadan
nykyisen työttömyyden aiheu­tuvan
etupäässä juuri siitä väärästä
olla vähintäänkin 632.900 kuten työ-, prosenttia,
ministeriön tiedoissa todetaan. Olem- .laajenee n
me maininneet tästä asiasta näin y k - i: menoista s
sityiskohtaisesti, että' lukijoillamme 50 pfösentt:
olisi oikea käsitys siitä miten julkeasti Maakuhti
hallituksen taholla saatetaan : käsi- s hyväksynee
teliä totuutta kuii se sattuu olemaan.| mutta sitä
vastenmielinen.; . '; sirnmat tie
Koska suuri; osa maan- työvoimasta • ehdotuksen
ei ole työttömyysvakuutuksen alainen |. virkamiehis
i voimme .•• turvallisesti .sanoa, että 1 koislcomites
maan : työttömäin todellinen luku- :.ehdotukseit
määrä oli viime maalisk. 19 pnä a i - - simmah pi£
nakin 700 000 eli noin 13 prosenttia ;.asta kyeit
maan työvoimasta. ! ennenkuin
: Vaikka' liittovaltion pääministerilomalle, m
onkin halunnut kiertää , työttömyys- I köiisesti kei
kysymystä kuin kissa kuumaa puiiroaj on tämä .1
on hän kiiitenkin joutiinut perääniy- i hj-vin suur
mään hj-vässä; järjestyksessä sen v a i - | den varassi
tavan painpsti^sen johdosta mikä on • ön . mahdo
kohdistettu hallitukseen työväen j a j rhjysapua
f sen järjestöjen taholta. Alkuviikon j maan ensi
aikana nimittäin kerrottiin, että pää- | tömäin lu:
ministeri pn suostunut asettamaan i' kohoamaan
työttömyj-skyssrmyksen • sen l l i t t p v a l - r Mikä osi
tlon j a maakuntien vaimistayankon-j herrain kii
fererissin työjärjestykseen mikä. k o - i että noin.
kopntui Ottawassa viime :tiistaina. • ikään jään;
Pääministeri oli :pakoitettu ehdot-; tilstaTeikä •
tamaan maakuntien pääministereille, | tään mahd<
että ilittovaltio maksaisi: 30-50 pro- jtaän muua
senttiä siitä työttömjysaviistuksesta ' väestön tat
•Wall Streetin politiikasta, • mitä St.
Laurentin hallitus toteuttaa käytän-,
töön tässä maassa. s
Mainitun pääministerin pulieen
jälkeen ovat monet hyvät liberaalit
j a : heidän lehtensä ruvenneet yhä
suuremmassa määrin värittämään
työttömyyttä koskevia tietoja kaikin
mahdollisih keinoin. Siltä ori varsin
hyvänä esimerkkinä Toronto Daily
Starin uutinen tk. 19 päivältä, jonka
otsakkeerra julistettiin suurin kirjai­min,
että maaliskuussa oli maassia
401.000 tjötöntä. vaikka uutisessa
kerrottiin myöskin toisesta jä enem
män totuudenmukaisesta luvusta, n i ­mittäin
632,900 työttöniästä, mikä pe­rustuu
liittovaltion työvälitysjärjes-tön
antamiin tietoihin maalisk. .11
päivältä.
Liittovaltion tilastollinen toimisto
julkaisee säännöllisesti vlikkobulle-tiiriia
tilastollisista asioista. ArvatlEn-kln
on tämä laitos saanut tehtäväk­seen
keksiä sellaisen "tilastotiedon"
missä väheksytään työttömyyden laa- | mitä maksetaan sellaisille, henkilöille, j tettava plk:
juutta :Ja tehdään mitättömäksi h a i - jotka eivät saa työttömjysvakuutus- .rymistä tyi
lltuksen tj-ötninlsteriön enemmän to- ta. jpkb sen takia, että eivät ole va- l ta. varsinki
tuudenmukaiset tiedot työttömyy- kuutettuja tai sen takia, etfä ovat ' l a i n en mah
destä. käyttäneet oikeutensa vakuutuksen; eivät hv-vä
sessä
Mainitun buUetllnln vllmel-numerossa
oli ensimniäisenä saantiin. : Ehdotus edellyttää, että i tehtyä ehc
kohokohtana jo aikaisemmin mainit­t
u väärä tieto, että maalisk. 19 pnä
maassa oli vain 401.000 työtöntä työ­läistä
eli 7.4 prosenttia maan työvoi­masta
— vaikka, mainittu luku pitäisi
kun työttömyj-s ylittää n s . normaali- : lisäksi on 1
sen tason, maksaa liittovaltio 30 pro- avaamista
senttiä työttömyysa'vustukseen käy- mieluummli
tettävistä varoista ja maakuntien ja kuin eläisii
kuntien' maksettavaksi jää loput 70 j tuksen vara