Vapaus, January 2, 1958

              Sivu^ Torstaina, tammik. 2 p. — Thursday, Jan. % 1958
1 VAPAUS
~ OUBERXT) — iDdepeDaent Labor
QtVKD oi Flnniah Caoadiana. Bs-ti4UI|
bed Nor. 8. 1817. Authorized
M . MiQODd daaa num by the Post
iQttCk» Depftrtmoit, Qtt8Wft. Pia>-
lUhM tbiiee WMk&: Tundays.
-^WMK/» and Batuxda^ l>y Vapaus
Pddihiiig Oompaoy Ltd., at 100-102
JBitifit W., Sodbory. O f t , Canada.
Telephonea: Btis. Office 06. 4-4984;
Editoria] Office OB. 4-4265. Manager
E. Sidcsi. Edltor W. Eidund. Kalllng
address: Box 99, Sudbury, Ontario.
Advei:tislng r a ^ upon applicatlon.
Translation ttte of charge;
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 8 kkT 8.7&
8 kk. 2M
yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 3 kk. 4.30
Suomessa: 1 ^ a» 8 kk. 4.75
^ ^ ^ ^
Olkoon meistä kaukana epätoivo ja pessimistisyys tule-vafetiuden
suhteen. Päinvastoin me katsomme tulevaisuutta
hyyifi toivorifeänTminTc
k a j ^ Canada on todella suuri ja rikas maa, jonka suu­ruus
on vielä ""niirkan takana". Samoin on ihmiskunta koko­naisuudessaankin-
vielä nuori vasta suuremman tulevaisuu­tensa
%nnyksellä.
^ Mutta nämä seikat huomioiden me emme voi, emmekä
saa ummistaa silmiämme .sille tosiasialle, että meidän edes­sämme
on sekä kansallisesti että kansainvälisesti suuria p u l -
ma^^myksiä. Nämä pulmakysymykset ovat tietenkin niin
suuria ja kauaskantoisia, että n^e "pikkuihmiset emme voi
niille mitään" — mutta mitä suurempi jokin puhnakysymys
01^ 4tä eäenimän tarvitaan juuri lavallisten kansanihmisten
ymmärrystä ja ponnistelua, sillä loppujen lopuksikin on asia
niin^ että ihmiskunta.luo itse oman historiansa. Tässä reali-i^
jäessä kun katselemme nykyhetken ongelmia, silloin ha-väi^
e^^öifte kuinka tärkeätä pn, että me kaikin annamme
onMöti':Vkiltimattö^^ ja y k s i t ^ e s ti
riiidäa ratkaJis " /
/^^^Ihhuset eivät tietenkään voi olla kaikki samanlaisia ja
kgifejfifiHä samalla kertaa. Mutta on kuitenkin kysymyksiä,
j.ötkä,ovat yhteisi^^ avijla aute-tsIaiä^^
lQFl^en^ käsittelyä.
^ ^ i ^ ihielessä me haluaisimme kiiimittää uudelle vuo-delife.
lähtiessä huomiota seuraaviin-seikkoihin:
' Nj^t alkaneen vuoden aikana olisi ihmiskunnan parhaim­miston,
yhteisponniätelujen avulla päästävä vihdoinkin käy­tännöllisiin
toimenpiteisiin aseistariisumisen hyväksi: Tässä
. m i e l i ä {»täisi meidän kaikkien yhteisesti vaatia niin Neu­vostoliitolta
kuin Britannialta ja Yhdysvalloiltakin, että n i i ­den
tulee lopettaa viivyttelemättä ydinaseiden «kokeet, sekä
tehd$vi^:^^^^j^ ydinaseiden pannaan julistami­sesta
ja ns. tavallisen aseistuksen vähentämisestä.
Kotoisista aapista puhuttaesia kiintyy huomio ensikä­dessä,
työttömyystilanteeseen. Kauppaministeri Churchillin
lainniaKsi on sanottava, että hän myönsi avoimesti, jotta työt-toniyysUlaime
on > pahenemassa. Selvää kuitenkin on, että
ha11itusyirano]|ilisten tähänasti^ eivät työttö-inll^
tiUuUietla: p ^ Toiveet siitä, että "kuluttajain os-töjiäal
parantaa työttömyystilanteen — mihin
kiuf^pfsonini^ pani vuodenvaUiteen lausunnossaan
niin suuren paiium^ ovat parhaassakin tapauksessa vain itse-p
e t ö ^ : Nylcyrti^an^^ on vaadittava hallitukselta kauas-iäife
»isjiav to^ työlljsyj^tilanteen parantamiseks
Stiixjia^0a£^t^J^^ kuin yksikin henkilö
on Jaottomana va^^ omaa tahtqaan, valtiovallan velvolli-siittB
«mJ>i\iQlehtia. tämän työläisen j a hänen rakkannpansa
tdmeen^ostiB.
Kolmantena kysymyksenä kiintyy huomiomme ennem­min
tai myöhemmin edessäoleyiin liittovaaleihin. Monet ca-nadälaiset
ovat hälyyntyneitä torypuolueen mahdollisen voi­ton
vuoksi, eikä suinkaan suotta. Mutta kukaan ajatteleva
kansalainen ei halua palata siihen olotilaan, missä oltiin libe­raalipuolueen
valtakaudella. Mfeille tullaan tietenkin töryjen
toimesta selittämään, että he ovat jo parantaneet vanhuuden-eläkettä
~ mistä liberaalit härkäpäisyydessään kieltäytyivät
— että he ovat parap;taneet hieman työttömyysvakuutusta
jne» Tällä perusteella tulee torpuolue vetoamaan^ valitsijoi­hin,
että jos se tulee valituksi "ehdottomalla enemmistöllä'
niiQ silloin on lisäparannuksia odotettavissa. Tosiasia tieten-kii^'
jOn vallan päinvastainen. Mitä tahansa parannuksia on
nyt'Saatu, niitä on saatu nimenomaan siksi k im meillä on
•ihmunlstöhaUitiu, joka tavoittelee suuren yleisön suosiota.
Niin pian kuin siitä tulee "enemmistöhallitus", torypuolue
timfee asemansa varmani ja unhoittaa totuttuun tapaan vaa-liiupäuksEaisa.
Tässä tilanteessa ja huomioonottaen maamme
polöttisen työväenliikkeen nuoruuden, meidän mielestämhie
olisi parhain ratkaisu se, jos tulevat vaalit päättyisivät taas
vähemmistöhallituksen muodostamiseen! Siinä mielessä olisi
tehtävä kaikki mahdpllihen työväen edustuksen timtuvasti
lisäämiseksi alahuoneessa niin, että se voisi olla vaikutta­massa
hallitusratkaisuja teloessa.
Neljäntenä kysymyksenä toivomme, että yhteisymmärrys
yhteishenki ja yhteistyö kehittyisi edelleen täkäläisten maan-miistemme
keskuudessa kaikkien kansalaistemme yhteiseksi
edukö^niln kultturellisella kuin muillakin aloilla.
tSssS mielessä lähdemme toivorikkaina nyt alkaneelle
uitddle'vuodelle.
Mitä muiit sanovat
% » ^ ' e i tuimu ri^^
, Toisinaan on vaikea ratkaista ketsL kulloinkin voidaan-
U^cÖt- jÄutta sit^ parempi ihmiskunnalle yleensä olisi se,
joe^lc&ikkiin "ikuisiin iötuuksiin" ja niihin verrattaviin asioi-h£
gj^^uduttoisfin vakavin varauksin.'^ ^
,^ Nämä ajatukset tulivat mieleemme lukiessamme puolus-fu^
ninisteri Hon. George Pearkesin lausuntoa, että hän
**epSaee*' Canadan ilmavoimien erään viralta jääneen kor-keto
upseerin lausunnon todenperäisyyttä siitä, että Yhdys­vallat
on asetehiailijainsa voitonhimon vuoksi estänyt Cana­dan
kehittämästä jä tuottamasta omaa aseistusta maanpuo-l
u i ^ t a varten.
'Ilutta puolustusministeriömme "epäily" ei tunnu oikein
vakuuttavalta kun muistetaan mita tämä Canadan ilmavoi-mUrti
vuosi sitten yksityiselämään jäänyt ryhmäkapteeni
(evientii vastaava — T.) l^mbrick sanoo canadalaiselle " A i r -
C f i f t " julkaisulle kirjoittamassaan artikkelissa. Hän syyttää,
«US "Pentagonin vehkeilyn" ansiosta Canadassa käytetään
aifllooiiitni dollarien arvosta sellaisia maanpuolustusväiineitä,
voitaisiin valmistaa kotona". Hän syyttää a.nerikka-laisttlbtatarvetehtailij
ja upseereita "ahneudesU" ja k u -
^Bikan^, hän pitää Yhdysvaltoja imperiälistiriistäjänä Ca-iiiiliäui
nähden. . . M i n u n mielestäni ahneutta ei saisi
fld^... todisiassa se (ahneus) vaarantaa meidän puolustus-
RASKAAN J A KEVYEN
SARJAN MIESTEN OTTELU
Uontdai — LondMi Daily Mirrorin
pakinoitsija Cassandra.kirjoitti vii
me maanantaina, että Neuvostolii­ton
raskaansarjan miehet voittivat
helpqsti yhdysvaltain kevyensarjan
miehet diplomaattitaistelujen eris­sä
vuonna 1957.
"Meidän ystävämme, amerikkalai­set,
eivät ole koskaan enn^n kärsi­neet
niin paljon tappioita" hän kir­joitti.
"Heidät on- kaikissa kään­teissä
teknillisesti tyrmätty, moraat
lisesti lyöty ja diplomaattisesti voi­tettu.
"Tämä ei ole kokonaan yllätävää.-
Suurmaa, jota johtaa sellaiset jou
tavanpäiväiset kevyensarjan miehet
kuin Eisenhower; DuUes (presiden­tin
sanomalehtien tiedoittaja) Ha-gerty
ja (aseistariisumisasiain neu­vonantajana)
Stassen, saa olla iloi­nen
siitä, ettei se ole tullut pah-m-min
lyödyksi.'" — UP:n uutistieto
jouluk. 30 pnä. .
Pääminisferi matkusti
lomalle Nassaiiiin
Nassaa. — Canadaia päämihistjeri
John Diefenbaker saapui tpne
lauantaina lepäämään ja kalasta­maan.
Hän sanoi palaavansa Ottawaan
osallistuakseen parlamentin avajais­istuntoon
ensi perjantaina.
Vuodesta 19St työtätekevien vuosi!
Mott»'iyhmakap^eni Limbrick meni vielä pitemmälle
J*^iy3«|ir«tta Yhdysvaltain korkein johto plUa canadalaisia
yleensä epäluotettavinapa epäi-lynalaisina
— ilmeisesti siksi,
että tämän verukkeen 'vuoksi
voidaan tarpeen tiilien canada-laiset
sivuuttaa tärkeimmistä
avainasemista. Hän syytti avoi­mesti,
että amerikkalaiset (kor­keat
upseerit) eivät tunne Ca-nadaa,
eivätkä luota canadalai-sen
tutkimustyön sekä puolus-tustuotannon
mahdollisuuksiin:
Hän sanoo, että amerikkalaiset
turvallisuusvirkailijat ("vääriä
ajatuksia" etsivät nuuskijat) ei­vät
luota canadalaisiin, ja että
tämä on aiheuttanut hämmäs­tyttäviä
ja naurettaviakin t i ­lanteita.
Lopuksi ryhmäkap­teeni
Limbrick viittaa puhei­siin
Canadan, .Yhdysvaltain ja
Britarmian yhteistoiminnan ke- '
hittämisestä tieteellisen tutki­mustyön
alalla ja sanoo: "Tätä
ei saavuteta täydellisesti ennen
kuin kaikki yhdysvaltalaiset
omaksuvat kokonaan toisenlai­sen
asentieen."
Kuten sanottu, puolustusmi­nisteri
Pearkesin "epäilyn" l i ­säksi
tarvittaisiin tässä asiassa
hieman pätevämpiä todisteita,
sillä kaikki tunnetut tosiasiat
viittaavat siihen, että "missä on
savua, siellä on tultakin".
Yleisesti tiedetään, että juuri
tällä tavoin ovat yhdysvalta­laiset
kohdelleet muitakin liit­tolaisiaan.
Esimerkkinä mai­nittakoon
Bonnista, Länsi-Sak­sasta
viime maanantaina tullut
uutistieto, jossa kerrotaan, että
Länsi-Saksa on peruuttanut, i l ­meisesti
Yhdysvaltain painösr
tuksesta, Britannialle antaman­sa
SR177 raketti-suihkumoot-tori-
l e n t o koneiden tilauksen.
Tämän toimenpiteen sanotaan
aiheuttaneen Britannialle 100
milj. punnan^ eli $280,000,000
tappion ja uhkaa heittää työt­tömien
armeijaan 3,000 britti­läistä
ammattimiestä. Brittihal­lituksen
sanotaan olevan va­kuuttuneen
siitä, että länsisak-salaiset,
jotka olivat aluksi hy­vin
kiintyneitä tähän lentoko-nieeseen,
peruuttivat tilauksen­sa
Washingtonin painostuksen
johdosta.
"Keskustelkaamme amerik­kalaisten
kanssa suorasukaises­ti
tästä^ asiasta'', kirjoitti kon­servatiivinen
Daily Sketch leh­ti.
"Kysylraämme heiltä, onko
totta,_että Länsi-Saksan päätös
. . .-tehtiin amerikkalaisten
painostuksesta Amerikassa val­mistettavien
koneiden hyväksi?
. . . Amerikkalaiset ovat maail­manmestareita
myyntimiehinä.
He ovat myös määräävinä teki­jöinä
NATO-liitossa. Ottakaam­me
selvää, ovatko he tässä ta­pauksessa
käyttäytyneet ystä­vinä
— vaiko kateellisten k i l -
pailijain tavoin."
Työväenlehti Daily Herald
arvosteli hallitusta ja lausui:
Viikko sitten tämä tilaus oli
pussissa. Nyt se annettiin äk­kiä
päästä pois pussista . . "
Kun tällaista tapahtuu tuhka
tiheään, niin ei ole lainkaan
ihme, vaikka ca^Aadalaiset
yleensä suhtautuvat ep&iUen
puolustusmiiiisterin ont^ntun-toiseen
"epäilyin".
Aloittaessamme uuden vuoden sa-nomalehdeti
radio- ja televisiover­kostot
ovat tulvillaan ennustuksia
siitä nputä uusi vuosi tuo tullessaan.
Mitä se tuo? Ra)^£uiko? Korkeam­man
elintason? Työtä kaikille? E i.
kukaan muu kuin työväestö ole suu-remtäin
huolissaan näistä kysymyk­sistä.
Ja^vain työväestö kykenee ai­kaansaamaan
niiden todellisen rat­kaisun.
-Mitkä, sitten ovat juuri alkaneen
vuoden mahdollisuudet?
Taloudellisella rintamallamme on
m}7skyn merkkejä, varoittaen mei­tä
mahdollisista vaaroista. Kutsut­takoon
^itä vaikka millä nimellä:
talviaikaiseksi työttömyydeksi, ta­louden
tasaiantumiseksi, lamakau­deksi
tai pulakaudeksi, niin eräästä
seikasta voimme olla varmojakin:
kapitalistisen talouden kukoistusta
seuraavat lamaannuttavat tendens­sit,
joita ei voida salata sen enem­pää
pääministeri Diefenbakerin
kuin monopolistien puhemiesten-kään
rohkaisevien sanojen avuUa.
Työttömyys jatkuvasti lisääntyy
Canadan ollessa taloudellisesti ja so­tilaallisesti
Yhdysvaltain yliherruu­den
alaisuudessa. Itse Yhdysvallat^
kin kokee taloudellista laskusuun­taa,
jota suuntausta se nyt pyrkii
kääntämään sotilasmehojen lisäämi­sen
tietä, joka kuitenkin vain kärjis­tää
kansainvälistä tilannetta ja pol­kee
kansan elintasoa.
Nyt ei puhuta yksinomaan vain
työttömyydestä ja työttömien luku­määrästä,
jota seikkaa ei enää voi
da ylenkatsoa tai kieltää, vaan sii­tä
kuinka kauan nykyinen lamakau­si
tulee kestämään ja koska saam-meuälleen
kokea talouden nousu
kaun^
Jotkht taloustieteilijät sanovat,
että nousukausi tulee alkamaan jäl­leen
tämän vuoden puolivälissä, toi­set,
että tulemme näkemään paran­nusta
kevään tullen ja vielä toiset,
että joudumme odottamaan ensi
syksyä ennenkuin näemme talou­den
elpymistä.
Kaikkien näiden ennustusten ta­kana
piilee tarkoituksellinen yritys
väheksyä todellista tilannetta ja
saada järjestynyt työväki toimetto­maksi
sillä verukkeella, että tilan­ne
korjaantuu itsestään kunhan
vain jaksamme odottaa.
Mikään ei olisi järjestyneelle työ­väelle
ja sen liittolaisille tuhoisam­paa
kuin uskoa tämänlaisiin väittei­siin,
sUlä vaikka onkin väärin otak­sua,
että edessämme on täydellinen
talouskriisi tai että s^ on aivan nur­kan
takana, niin on myös yhtä vir­heellistä
uskoa, että vastassanune
on vain sesonkimaineh tai talviai­kainen
työttömyys, joka varmaan­kin
häviää kevään tullen.
Suurpääoma ja hallitus käyttävät
hyväkseen joidenkin mielessä ole­vaa
illusiota, että v. 1949 ja 1953
tapahtuneet lamakaudet olivat ly­hytaikaisia
ja että sama tulee uu­siintumaan
vuonna 1958. ~
Mutta V . 1949 lamakausi päättyi
Korean sotaan ja v. 1953 häipyi voi­makkaaseen
teollisuuden laajenta­missuunnitelmaan
j a uusien sijoi­tuksien
tekoon, joka ilmiö on ny­kyään
loppumaisillaan.
Juuri tästä syystä työttömyys l i ­sääntyy
nykyään toryhallituksen tiu­kan
rahan politiikan vain pahen<
taessa tilannetta ja Canadan kansan
ostokyvyn ollessa riittämättömän.
Mikään hallituksen tähänastinen
toimenpide ei ole kyennyt muut­tamaan
suuntausta. Se, voisi kelMt-tyä
vakavaksi talouskriisiksi ellei
sitä estetä työväenliikkeen joukko­voimalla
ja poliittisella painostuk­sella.
Monopolistien taholta rummute­taan,
että työläisten tulisi tänä
vuonna luopua palkankorotusvaati­muksistaan
ja että heidän tulisi sen­sijaan
keskittää huomionsa tuotsm-tokyvyn
kohottamiseen — ja luon­nollisesti
myös monopolistien voit­tojen
lisäämiseksi — keinona työt­tömyyden
torjumiseksi.
Nämä lemmenluritukset on tar­koitettu
vain tosiseikkojen salaami­seksi
— sen, että työn tuottavaisuus
on suuresti kohonnut, työtahtia on
suuresti kiihdytetty, voitot ja hin­nat
seisovat ennenkuulumattoman
korkeassa tasossa ja että nämä se­kä
jotkut muut seikat ovat johta­neet
työttömyyteen.
Lienee tarpeetonta sanoa, että jos
työväki hyväksyisi tällaiset ehdotuk­set,
niin se väistämättömästi johtai­si
talouskriisiin.
Nyt alkanut vuosi tulee olemaan
kärjistyneen taistelun vuosi talou­dellisella
ja lainlaadinnallisella rin­tamalla.
Työläisten on taisteltava
jokaisesta pienimmästäkin voitosta
kohti täystyöllisyyttä, parempaa
elintasoa sekä ammattiyhdistyksien*
sä oikeuksien turvaamiseksi.
Työväestön on itse esitettävä
vaihtoehtonsa uhkaavalle talouden
rappeutumiselle. Sen on yhdistet­tävä
tehdastyöläiset ja farmarit yh­tenäiseen
liikkeeseen ja kaksinker-taistutettava.
edistysmielistä edus­tusta
parlamentissa.
CCF on tähän asti osoittautunut
kykenemättömäksi yhdistämään far­marien
ja työläisten voimaa. Ja
vaikka nyt alkaakin ilmetä yhä
enemmän työväenpuolueen tai yh­distetyn
farmarien ja työväenpuo­lueen
perustamista kannattavaa
mielipidettä, niin tiiskin sellainen
tulee tapahtumaan kyllin ajoissa
seuraavia liittovaaleja varten, jot­ka
mahdollisesti pidetään tämän
vuoden kuluessa. ^
Tällaisen tilanteen vallitessa olisi
soveliasta, että Canadian Labour
Congress, maan ammattiyhdistyk­sien
keskusliittona omaksuisi aloit­teenteon
ja /pyrkisi sopimuksen ai­kaansaamiseen
kaikkien asiaan kiin
nostuneiden farmarien, työläisten,
osuusliikkeiden, CCFn ja muiden
järjestöjen kesken, jotta voisimme
valita tulevaan parlamenttiin vai­kuttavan
työläisten ja farmarien
edustajiston.
Sellainen .5fr—60 edustajaa käsit­tävä
parlamenttiedustajien ryhmä
voisi pakoittaa vaikka minkä .tahan­sa
vähemmistöhallituksen taipu­maan
kansan tahtoon ja ryhtymään
kauan sitten jo kaivattuun lainlaa-dintaan
molempien työtätekevien
ryhmien eduksi.
Samanaikaisesti se voisi' heiken­tää
monopolistien asemaa, jossa he
ovat olleet kokonaan liian kauan ja
raivata tietä kohti monopolismivas-täisen
hallituksen muodostamista
tulevaisuudessa.
Tämä nyt alkanut vuosi voisi to­dellakin
olla työtätekevien vuosi
jos työtätekevät käyttäisivät niin
taloudellisia kuin poliittisiakin voi­miaan
yhtenäisen poliittisen toimin­tansa
kautta.
Tämä mahdollisuus on olemassa.
Ja työväestöllä on voima tämän ta­voitteen
saavuttamiseksi. — Wm.
Kashtan.
Maailman tapahtumia v. 1957
Vuosi 1957 jää maailmanhisio-
. riaan ennen kaikkea maapallon
.ensimmäisten, tekokuiden avaruu­teen
sinkoamisen Vuotena, mutta
niin ylivoimaisesti kuin tämä ta­pahtuma
onkin hallinnut Ihmisten
miellä viime kuukausien aikana,
voidaan vuoden tapahtumissa
erottaa useita muita "valtavir­tauksia".
Sellaisia ovat ennen
kaikkea entisten siirtomaiden jat­kuva
Itseniistjnnlnen, maailman
(ledemlespljrelhin ^ ja tavallisen
väestön keskuuteen ulottunut
kamppailu atomiaseiden käyttöä
ja kokeiluja vastaan, koko se
maailmanpolitiikan perusteiden
uudelleenarviointi, joka seurasi
mannerten viilisen ohjuksen ja
tekokuiden lähettämisiä ja joka
selvästi heijastui AUanUn liiton
Pariisin konferenssin taustalla
sekä vihdoin sosialistisen maail­ma^
entisestään lujittunut yhte-aälsyys,
joka sai Ilmauksensa
kommunististen ja tyoväenpup-lueiden
edustajien Moskovassa
pltindsu neuvottelukokouksissa
marraskuussa.
KANSALLISEN VAPAUDEN
PUOLESTA
Itsenäistyneiden siirtomaakan-sojen^
tolsttlu yhä täydellisemmän
riippumattomuuden puolesta on
vuosi vuodelta jatkunut ja selkey­tynyt,
niin että tämän hetken
maailmanpolitiikassa nuo valtiot
Intiasta ja Indonesiasta Egyptiin
ja Tunisiaan asti muodostavat
oman selvän kokonaisuutensa.
Kuluneen vuoden aikana on syn­tynyt
jälleen kaksi muodollisesti it­senäistä
valtiota, Ghana Afrikassa
ja Malaija Kaakköis-Aasiassa. Vaik­ka
niiden itsenäisiksi julistaminen
n^erkitsikin vasta ensimmäistä as­kelta
täydellisen riippumattomuu­den
tiellä, on se joka tapauksessa
ollut huomionarvoinen askel.
Pohjois-Afrikan arabikansojen var
paustaistelu laajeni Ifnin espanja­laiselle
erillisalueelle saakka, jossa
taistelut edelleen jatkuvat. Algerian
vapautusarmeijan vastarinta ranska­laisille
kolonialisteille voimistui ja
laajeni Auresln vuoristosta algeria-l
a i ^ n Saharan alueelle.
Tunisian asenne entistä emämaa­ta
Ranskaa vastaan on edelleen jyr­kentynyt.
Turhaan on USA yritellyt
selittää, että Yhdysvaltojen ja Eng­lannin
Tunisialle toimittamat aseet
jäävät vain Tunisiaa vahvistamaan.
Vaikka muodollisesti näin taptOitui-sikin,
nämä länsivaltojen keskuu­dessa
kärkevän konfliktin aiheutta-heet
aseet kuitenkin voimistavat
myös pohJois-Af rikan kansojen tais­telua
kokonaisuudessaan eikä^iu^si-dentti
Bourguiba ole epäillyt julis­taa
jatkuvasti solidaarisuuttaan ai-geriala(
isiUe.
Takaiskun koki arabimaailma Jor-dinian
s i i r t y i avohnesti USAn ja
Ene^annin ohjaaman Bagdadin lii­ton
kannattajaksi, mutta Jordanian.
kuninkaan asema maassaan on jat­kuvasti
horjuva ja Yhdysvaltojen
provokaatiot Syyrian peloittainisek
si Bagdadin liitti^n ovat kärsineet
täyden haaksirikon.
Aasian puolella Indonesia on te­hostanut
itsenäisyyttään iryhtymällä
likvidoimaan Hollannin taloudellis­ta
otetta maahan.
TIEDEMIEHET ATOMIASETTA
VASTAAN
Maaliman rauhanpuolustajain
Ulke on kuluneen vuoden aikana
saanut tuekseen ennen kaikkea
tiedemiesten laajat joukot taiste­lussa
atomiaseiden käyttöä Ja ko­keilua
vastaan.
Viime keväänä esiintyivät tässä
asiassa erittäin aktiivisesti Länsi-
Saksan ydinfyysikot ja tiedemiesten
vastalausekokouksia on pidetty Neu-vostoliitossa^
Japanissa ym. - Valta­vaa
huomiota herätti maailmankuu­lun
tri Schweitzerin asiaa koskeva
esitelmä, jpka ,r^ioitiin useissa
maissa. Mm. Norjassa syntyi sen
pohjalla laaja nimienkeräyskamp-pailu
atomiaseiden kokeilua vas­taan.
Atomiasekokeiluja vastaan
ovat lisäksi esiintyneet sellaiset voi­matekijät
kuin Länsi-Saksan sos.-
dem. puolue ja huomattava osa la-bourpuolueen
edustajista Englan­nissa.
'
Vaikka tämä rauhanpuolustajien
ja erikoisesti tiedemiesten kamp­pailu
kasvatti mielipiteitä yhä laa­jempaan
kamppailuun joukkotuho­aseita
vastaan, eivät konkreettiset
tulokset ehtineet kypsyä tämän vuo­den
aikana, vaan tuhoisat atomi-pommikokeet
jatkuvat edelleen!'
SUUNNANMUUTOS MAAILMAN­POLITIIKASSA
Voidaan täydellä syyllä todeta,
että pitkään aikaan eivät tavalli­set
ihmiset ole tunteneet mate-maattida
ja luonnon tieteitä ja
niiden tuloksia kohtaan niin suur­ta
mielenkiintoa kuin tämän vuo­den
aikana. Syytä ei tarvitse kau­kaa
etsiä: maapallon tekokuun
jatkuvaan liikkeeseen, sen lähet­tämiseen,
sen radiolähetinten toi­mintaan,
sen näkyväisyjrteen, sen
antamiin tieteellisiui tuloksin ha­luttiin
perehtyä mahdollisimman
tarkasti. Olihan tekokuu sellainen
tieteen tulos, jonka Jokainen saat­toi
omin silmin havaita taivaalla
vaeltamassa.
Tekokuiden laukaisemisen sa­moinkuin
mannertenvälisen ballis­tisen
raketin lähettämisen saa las­kea
ansiotuilleen sosialistinen suur­valta
Neuvostoliitto.
Nuo toimenpiteet eivät nierkin-neet
ainoastaan valtavaa tieteel-listeknillistä
harppausta eteen­päin
koko maailmantiieteen mitta­kaavassa,
ensi valhetta koko ih­miskuntaa
kiinnostavassa avaruu­den
valloitfämisessa' -~ millä oli
myös syvälle ulottuvia, laajakan­toisia
vastavaikutuksia maailman­politiikan
voimien ryhmittymi­siin.
Mannertenvälinen ballistinen ra­ketti
mullisti tosiasiassa maailman-strategian:
maailman toinen suuri
sotilaallis-poliittinen voimatekijä
Yhdysvallat ei enää ole sotaaalli-
Jatkuu 4:nnellä sivulla
Quebecilaisen kylän, Beaucevillen, asukkaat joutuivat
äskettäin kovan kohtalon alaisiksi kun heidän kylänsä
ohi kulkeva joki tulvi jäiden patoutumisen johdosta.
Liikenne seisahtui ja omaisuusvahingot nousevat suun- '
nattomiin summiin vaikka ihmishenkien menetyksiä ei
tapahtunut
UUSI YARUSTELUAALTO
USA:N TOm>U UHTEEKÄ
Geneve. — Vuoden 1957 kol­mannelle
neljännekselle olivat
leimaa-antavina Länsl-Euroopan
tuotannon lisääntymisen heiken­tyminen,
valuuttavaikeuksien jyr-kentjnninen
maissa, joiden valuut­tavaranto
jo ennestään oli pieni.
Yhdysvaltojen talouselämän heik-ko
lamaantuminen ja tavaramark­kinoiden
yleinen heikkeneminen,
sanotaan YKn taloudellisen Eu­roopan
komission Viimeksi laati­massa
raportissa.
E^lleen mainitaan, että nyky­hetkellä
on Länsi-Saksalla parhaat
edellytykset^ voimistaa koko Länsi-
Euroopaii taloudellista kehitystä,
mikä katsotaan välttämättömäksi.
Tässä yhteydessä esitetään,' että ny­kyinen
tilanne huomattavasti poik­keaa
VV. 1953—54 vallinneesta.
Yhteenvedon mukaan paranisi
kansainvälinen taloudellinen tilan­ne
kuitenkin huomattavasti uuden
voimistumisen alkaessa Yhdysval
loissa, f missä diskonttQkqron alen­taminen
ja jnenojen todennäköinen
lisäys <— puolustusmäärärahojen,
korottamiseen liittyvä — johtanevat
maan talouden virkistymiseen/'
Itä-Euroopan maissa on teollinen
tuotanto lisääntynyt suunniteltua
nopeammin, vaikkakin myös usieis-sa
itäeurooppalaisissa valtioissa'oiii
vuoden 1956 jälkeen ollut.todetta­vissa
hidastumista tuotannon kas*
vuvauhdissa, sanotaan raportissa.
SUUNNATON SOTAMENO-HAASKAUS
PELASTAA MUKA
TILANTEEN?
Washington. — Yhdysvallat on
vaaranalaisemmassa asemassa
kuin milloinkaan olemassaolonsa
aikana ja on pelottavasti lialm-massa
toisen luokan valtion ase­maan,
sanotaan Waslilngton Pos-tn
kertomaiTmukaan salaisena pi­dettävässä
lausunnossa, jonka on
kansallisen torvallisnusneuvostOB
pyynnöstä laatinut selvityksensä
perusteella entinen poheenjiAta-ja
Rowan Gaither.
Lausunnossa esitetään Amerik­ka
alueeksi, joka on joutunut Neu­vostoliiton
ohjusaseiden miltei vi-,
littömän uhap aJaiseksi^l^ CiaitKi^
vaatii lehden tietojen roukaim;^
tilasmenojen suunnatonta lisäämis­tä.
Tämä on välttämätöntä, j ^ t a
Yhdysvallat kykenisi estämään
muuten väistämättömän tuhon, hän
sanoo.
Miksi aseistariisunta tulisi
e kalliiksi
Moskltva. — Eräs Moskovan ra­dion
selostaja käsitteli viikko sitten
torstaina Yhdysvaltain ulkoministe­rin
D(|Ilesin Chicagon ulkopoliitti­sessa
jihdistyksessä antamaa lausun­toa,
missä tämä sanoi, että hinta,
jonka i^Vhdysvallat joutuisi maksa­maan
l^^öplmuksesta Neuvostoliiton
kmissa^'on a i ^ liian korkea — se
merkiksi Atlantin liiton purkamis­ta
ja ileuvostoliittoon kohdistuvan
kauppasulun kumoamista.
Tutkikaamme, mitä Atlantin^ lii­ton
hävittäminen merkitsisi, selosta­ja
.sanoi. Se.merkitsisi sodanuhkan
hävittämistä, koska Neuvostoliitto
ei ole koskaan .vaatinut länsimaita
yksin riisumaan aseensa. Jokainen
lännen varustelujen vähentämiseen
tähtäävä teko sen jälkeen saisi ai­kaan
vastaavan teoh sosialistisen
leirin maissa.
Ja mitä Amerikalla on pelättä­vänä,
jos kauppasulku poistettai­siin?
Sallikaa minun ensin sanoa,
että Neuvostoliitto haluaa olla
kauppasuhteissa Yhdysvaltoihin, ei
vain strategisten vaan myös yleis­hyödyllisten
tavaroiden ollessa ky­symyksessä.
Ja toisekseen, jos va­rustelujen
vähentämiseen tähtäävä
sopimus todella saadaan aikaan, ei­vätkö
kaikki tavarat menetä silloin
strategista merkitystään?
Eikö Amerikka voittaisi, jos se
laajentaisi kauppaansa Neuvosto­liittoon,
erityisesti juuri nyt, kun
maa on lähestyvien taloudellisten
vaikeuksien varjossa. Nykyisen ti­lanteen
realistinen arvostelu voi
johtaa vain yhteen terveeseen Töli^
topäätökseen: rauhanomainen yh­teiselämä
on välttämättömyys. Jos
rauhanomaisen yhteiselämän ja rau­hanomaisen
kilpailun ajatus heite­tään
pois, se voi johtaa vain kaik­kiin
maailman kansoihin kohdistu­vaan
onnettomuuteen.
PÄIVÄN PAKINA
— Pohjoinen jäämeri käsittää
5,541,000 neliömailia ja sen syvin
kohta on 17,850 jalkaa.
— Neuvostoliiton kalatuotanto
vuonna 1956 saavutti 2,617,000 ton­nia
kun sensijaan Canadassa tuotet­tiin
vain 1,077,000 tonnia kalaa.
"Pcriuriioila" emme siis ole
Näyttää siltä, että n.s. "pimeässä
Afrikassa^' on valtavan nopeasta ke­hityksestä
huolimatta vielä niinkin
suurta takapajuisuutta, ettei siellä
tiedetä mitään "kielletyn hedel­män"
nauttimisen välittömimmästä
seuraamuksesta —- vaatetuksen tar-pieellisuudesta.
Muiden tavallisten kadun mies­ten
ja -naisten tavoin me olemme
tähän asU ollut »tä mielipuolta, että
esimerkiksi venäläiset ja kiinalaiset
ovat "pakanoita", koska heidän
tanssijansa Ja näyttelijänsä pitävät
itseään melko säädyUisesti puettui­na,
ja että esim. Hollywoodyn im­meiset
ovat lähinnä täydellisimpiä
kristittyjä, heille kun riittiä miltei
postimerkki vaatekerraksi. Näin
olemme siis aprikoineet syntiinlan­keemus-
kertomuksen perusteella.
Mutta nyt on tämäkin udcomus
saanut väistyä njrkyaikaisempien
katsomusten Ueltä. Näyttää nimit­täin
siltä, että suurimmat pakanat,
elelevät kuten Eeva ja AataAm. i Pa­ratiisissa
ennen kuin söivät sitä koh
talokasta "kiellettyä hedelmää" —
kokonaan alastomina, mikäli kristi­tyt
viranomaiset ja ristihenkimieli-set
lähetyspapit sen sallivat.
Että asia näin On, se näkyy esim.
viime syyskuun puolivälissä julkais­tusta
London Obscrverin kirjeen­vaihtajan,
Colin Legumin Lontoon
kirjeestaf missä meitä tietämättö­miä
valistettiin näiltä tiimoilta seu­raavasti:
"Parhaimman koulukasvatuksen
saaneet afrikkalaiset johtajat ovat
tulleet hyvin tunneherkiksi joilla­kin
alueillaan vallitsevasta alasto­muudesta,
mitä pfdetään takapajui
suuden merkkinä.
"Ennen kuin kristilliset lähetys
työntekijät ryhtyivät käännyttä­mään
uskovaisia kehonsa peittämi­seen
halvalla Ja vSrildcäällä Lancas-hiren
vaatteilla (brittiliiskankaal-la!)
moslemit ryhtyivät käärimään
seuraajiaan varpaista päähän asti.
Nykyään, ainoastaan pakana-heimot
ovat arvokkaasti ja muista välittä­mättä
alastonttina. Heihin ei ole vai-kuttanut\>
i^pineitten ja muiden pa­remmassa,
asemassa olevien esi-merkki-
eikä suosittelu.
"Nigerian:ylätasangolla ovat mie­het
vetmiifc- housut jalkoihinsa,
mutta sOäQSiset naiset pitävät vie­läkin
arvi^aampina tuoreita leh­tiä,
joita iMiipitäVäthyyin viehättä­vällä
tavaliryllättävän laajaa muo-timakua
^vltiten.
"Mutt«3:l^kalaisten keskuudessa
Sudanin'liireUiosassa ja Cameroon-sin
pakt^iiMUmojen joukossa mie­het'ja
naiset pitävät aniharvoin ver­honaan
edes lehtiä, vaikka heillä
useilla on rannerenkaita ja sormuk­sia.
" . . . joissakin tapauksissa alasto­muudella
on pakanauskoihin ulottu­va
pakanallinen perusta. Toisissa ta­pauksissa
. avioliittotavat myöntävät
oikeuden pitää minkälaisiia ruumiin-^
peitteitä tahansa.
naiset käärivät nopeasti hätävaat-teen
rinnoilleen - ja vyötäröilleen
saavuttuaan kauppalan rajalle, mut­ta
he vapauttavat itsensä vaateker­rasta-
yhtä nopeasti päästyään ta­kaisin
vapaalle alueelle..." '
Meistä talvimaahan ja -pakkadin
tottuneista krii,atyistä ja syntisisU
tuntuu hieman oudolta ktm puhu­taan
sutä, että ihmisiä pitää opettaa
ja suostuttaa vaatteiden pitoon?
Itsestään selvänä voidaan tieten­kin
pitää, että Lancashiren vaate­tusliikkeet
yrittävät laajentaa liike­toimintaansa
ja saada nämä "paka­nat"
ostamaan "halpaa ja virlkästi
kangastaan" tietysti hyvin korkeasta
hinnasta.
Mitä taas afrikkalaisten vaatetus-tapaa
edistäviin lähetyssaarnaajiin
tulee, niin he kaiketi tietävät, mitä
tekevät ja minkä vuoksi.
Mutta todettakoon fariseusten
malliin: Me pohjolan asukkaat olem­me
^sentään Luojan kiitos siinä on­nellisessa
asemassa, että^ostanune
Jotkut kauppalain hallinno.t ovat. . ^ja^^ p^i^d^äj^m^ m,^e^ m^,a5h ^do. llisimma^n ^p^al^jo^n
talvisin alastomuussynnin halua, ei­kä
niinmuodoin vaaraa tulla "paka-i^
oihin" verrattaviksi.
—^Känsäkoura.
nyt määränneet, ettei kukaan alas­ton
tai puolialaston henkilö saa tul­la
niiden markkinapaikoille ja ylit­tää
niiden kunnallisrajaa. Tämän
vuoksi i;iahdäan. että puolialastomat