Vapaus, December 29, 1966

              Sivu 2 Torstaina, jöuliikv 29 ~ Thiirsday, Dee. 29, 1966
VAPAUS ( L I B E R T V V
I N D E P E N D E N T L A B O R O R O AN
O F F I N N I S H G A N A D I A NS
Established Nov. 6, 1917
E L . / O R : W . E K L U N D MANAOER» E , S U K S I
TEUEPHONE: O F F I C E A N D E D I T O R I A U «74.42«4.
Publtshed thrice weekly: Tuesdaya^ Tttursdayft and Saturdayq»^
Publishing Cö. Llxnlted, 100-10»JBin:ÄWe5lfcS»d»W7i OanadA-Advertlslng
rates upbn appUcatlöil, t!t'ailBlatIb]I free Of c l ^^
Authorized as second class mati by the Post Office DepartxllSBt,'Ottawa,
and for pliyilieilt #<^ta^^tt
'! M f m b e r of Ih «CANÄDIÄNaANGUÄGtlPRESS
TILAUSHkNI^AT: ..
Canadaasa: 1 vt. $».00. 6 kk. «4.76 tJfiÄci*» » V*. IlttOÖ;. & Kk. 05.25
8 kk. ITO^ Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 5.76
Oi onnettomisi auurlukkeitar
~~ Kuten on uutistiedoissa kerrottu, elinkustannusten suurr
ta nousua tutkinut senaatin ja aiahuonieen' yhteinen komitea
~" julkaisi jcuiu~Bdellä "Salomonin päätökseen" verrattavan
—väliraportin, missä sanotaan, «ttä hintojen suuresta viime-adkaisesta
noususta ei voida syyttää mitään ryhmää ei
vähittäiskauppialta, ei tukkuliikkeitä eikä tuottajia, mutta
sanotaan kuitenkin, että hallituksen Ye^^mllisuus on toimia
paremmin kuluttajain "opettamiseksi" ja "turvaamiseksi".
Siitä sitä onkin koko suun täydeltä "kaikkea kaikille"
ohjelmaa: Suurpääoman voittoilulle annetaan siunaus sano­malla,
että mitään ryhmää ei voida hintojen noususta syyt­tää,
mutta samalla kertaa olisi kuulema hallituksen toimesta
annettava kuluttajille sekä "turvaa" että "opetusta" väärin­peluuta
vastaan! Meidän on kuitenkin vaikea käsittää, miksi
hallituksen pitäisi mainitun väliraportin mukaan perustaa
erikoinen osasto tai peräti ministeriö "teututtajain etuja vat
vomaan", jos siinä suhteessa ei kerran niitään"valvottavaa"
ole — kun Vmitään ryhmää ei voida syyttää" sen parenomin
hintakiskonnasta kuin voittoilustakaän?
Asiaa tarkemmJ^;^ ajatellessa on kuitenkin myönteisenä
seikkana huomioitava se puoli, että tämä parlamenttikomitea
ei kaikesta huolimatta esittänyt"plkaa amelioita suurpää­omalle"
liikkeen perustamista niitä- "itsekkäitä", "etuUevia''
ia "turhasta ryppyileviä"perheenemäntiä vastaan, jotka jou­lun
alusviikoilla järjestivät protestimifelenosoituksia suurten
ketjukauppojen edustalla niahdottomiin mennyttä hintakis-kontaa
vastaan. .
Sanotaan "että väkisin metsään viety koira el hauku
oravaa" — ja tässä yhteydessä tuiee muistaa, että niitä "ora­via
haukkuvia koiria" eli työväenliikkeen (NDPn) edustajia
on tutkivassa parlamenttikomiteassa vain pienen pieni vä­hemmistö.
Tämä selittää .sen, miksi komitean virallinen kan­ta,
mikä julkaistiin tässä väliraportissa, on niin, säyseä, kesy
ja pyöreä, ettei sillä ole kerta kaikkiaan paljoakaan arvoa.
Emme kuitenkaan lukeudu niihin, jotka kyynillisesti oi.
kapäitään kohauttaen sanovat, ettei tällä kuulustelulla ole
muka mitään arvoa. Tosiasia nimittäin on, että yksistään
tämän kuulustelun järjestäminen pakotti suuret ketjuliikkeet
panemaan vähän jarruja päälle ruokatavarain hintojen jat­kuvalle
korotukselle juuri joulun alla, jolloin suurpääoman
mielessä on kaikkea muuta muttei hinnankorotusten estämi­siä.
Peläten yleisen mielipiteen valtavaa painostusta, suurten
ketjukauppojen täytyi ottaa huomioon tämä kuulustelu ja
alentaa hieman voittoilutähtäintään.
Kyseenalaista on, auttaisiko asiaa se, jos liittohallituksen
yhteyteen perustettaisiin sellainen osasto tai ministeriö, jonka
erikoistehtävänä on "kuluttajain etujen valvominen''. Eikö­hän
tällaisten kysymysten käsittely kuulu nyt jo useammalle
eri ministeriölle? Suurin heikkous tässä ehdotuksessa on se,
että mikä tahansa osasto tai ministeriö tulisi erottamatto­maksi
osaksi hallituksesta ^ ja kuten olemme nähneet, halli­tuksilla
on erikoinen hinku tanssia suurpääoman pillien mu­kaan.,..
• • • - •:• :
Paij on parempi olisi mielestämme se, fettä muodostettai-
. siin hallituksen ulkopuolella oleva täysin itsenäisesti toimiva
hintatarkkailukomitea (elin ta miksi sitä sanotaankin)- jossa
olisi edustettuna kuluttajain lisäksi työläisten ja" farmarien,
mutta ei suurliikkeiden edustajat. Tällainen komitea tai elin
voisi vaatia ketjuliikkeiltä ja ruokatavaräteollisuuslaitoksilta
"perusteluj a" ennen kuin mihinkään hinnankorotuksiin an­netaan
lupaa, jotenkin samalla tavialla kuin ammattiyhdis-tysväen
on nyt perusteltava palkankorotusvaatimuksia työ-suhdelautakuntien
edustajille.
Täysin kannatettavia ovat väliraportin ehdotukset niin
vaatimattomia kuin ne ovatkin, että esim. "yhden, sentin
alennusilmoitukset" poistetaan pakkauksista, että ruokatava­rain
psdtkaus standarttisoidaan siten, että .ostajat voivat to­della
verrata kunkin aineen määrän, painon ja laadun perus­teella,
mitä lajiketta he haluavat kvUoinlÖMt ostaa. Tämä pois­taisi
monenlaisen keplottelun ja petoshomman, jonka perus­tana
on "jumbo"- ja muut sentapaiset ylikorostukset, joilla
ei ole itse asiassa mitään yhteyttä sen paremmin ko. tavaran
määrään kuin laatuunkaan nähden.
Mei]le sanotaan, että komitea jatka tutkimuksiaan tule­van
vuoden alussa. Hyvä on. Toivotaian,: väin, että näiden
tutkimusten yhteydessä puraistaisiin/ asiaan kiinni ainakin
tekohampailla, jos omia teräviä haanpaitakoäutealla ei ole,
sen sijaan että yritetään luukovaa asiaa kalvaa paijailla ike­nillä.
.', • " • r : - '•
Erikoisesti olisi tutkittava hintakysymystä sellaisten
""mustekalojen" kuin Westonin firman kohdalta mikä konr
troUoi lähes kolmattaosaa Canadan koko ruokatavarateolli'-
suudesta. Komitea voisi esimerkiksi selvittää kuinka monessa
vaiheessa sama Westonin firma keritsee jostakin ruokatava-ralajikjteesta
voittoa ennen kuiln se kuluttajan pöydälle tulee,
niin sanotun pystysuoran integroitUimisen'' luomeksi kaiketi
yhdentymän) perusteella mikä tapahtuti siten, että yksi ja
sama liike ostaa ruokatavarat farmatellt»,, myyvät ne ruoka-tavaratehtaille,
mitkä myyvät ne tukkukauppiaille ja tukku­kauppiaat
vähittäiskauppiaille — "myyjänä" ja "ostajana"
ollen aina sam.a omistajan liike, omistajain käikert lisäksi
peries* "holding-yhtiöittensä" avulla vuokratuloja niistä toi­mipaikoista,
mitä.annetaan eri tehtaiden, laitosten ja liikkei­den
käyttöön. ;^ I
Se on monitahoinen ja sekavalta näyttävä vyyhti — to­siasiassa
tämä koneisto on rakennetta tällaiseksi Voittojen
salaamisen tarkoituksessamutta jos-on vdin hyvää tahtoa,
niin tutkimuksen avulla löytyy varmasti "sylttytehtaalle joh­tavat
jäljet", eli se, kuinka paljon pyramiidin huipulla Istu-
AVARUUDESSA TULEE AHDASTA
Maallisen omaisuuden luetteloin,
ti on aloitettu jo kauan sitten ja
sitä suoritetaan monissa muodois­sa.
Avaruuskohteiden inventointi
on uusi ala, mutta erittäin \välttää
mätön, sillä niiden määrä kohoaa
jatkuvasti. Vuosi 1965 oli ennätys-vuosi
onnistuneiden" lähtöjen suh.
teen — sillä ensi kertaa avaruu­teen-
ammuttujen kohteiden määrä
ylitti 100 rajan. Vuosi 1986 aloitti
avaruuslaskunsa"yhtä merkitykseni-sesti,
sen tiliin on merkitty jo 70
lähtöä avaruuteen. Kaikkiaan ava-ruuskaudella
on ammuttu avaruu­teen
muutamia satoja keinotekoi­sia
taivaankappaleita.
Lähtöä pidetään onnistuneenay
jos kohde, oli sitten kysymykses­sä
sputnik; automaattinen planeet­tojen
välinen avaruusasema tai. oh.
jaltu avaruusalus, on ohjattu sille
määrätylle radalle. Tässä tapauk­sessa
avaruusalus rekisteröidään
kansainvälisen investointijärjestel-män
mukaan ja sille annetaan vas­taava
numero.
Jokaisen lähdön yhteydiSSa'ava­ruuteen
ammutaan- useampia koh.
teitä, joista toiset toimivat hyöty­kuormana,
kun taas toiset toimivat
apuvälineinä (kantoraketin viimei
nen vaihe ja raketti järjestelmän
erilaiset rakenneosat). Palautta­kaamme
mieleen, että Abel Star-^
raketti hajosi 200 sirpaleeseen sen
jälkeen kun sputnik oli eronnut
siitä. Jokainen näistä kohteista on
huomioitu kansainvälisen investoin,
tijärjestelmän mukaan, joten jo.
kaisella niistä on oma lähtönume.
ronsa ja kirjaimensa.
Esitämme seuraavassa erään esi­merkin:
16 marraskuuta 1965 Neuvosto­liitossa
ammuttiin radalleen maan
keinotekoinen kiertolainen. Tämän
jälkeen starttasi tältä kiertolaiselta
käsin raketti, joka saattoi Venusta
kohti kulkevalle radalle automaat
tisen avaruusaseman Venu5-3. 'Täs-tä
lähdössä oli hyötykuormana itse
avaruusasema, joka saikin oman
numeronsa luetteloihin — 196.5-92-A
Erillään avaruusasemasta lensi
kohti Venusta myös kantoraketin
viimeinen vaihe. Se liitettiin ava-ruusaikakauden
historiankirjoituk-seen
numeroilla 1965.92-D. Maan
kiertolainen, jolta lähtö kohti Ve.
nusta tapahtui, sai oman merkin
,..--...p »j..—--..i*
SYNTYMÄ- y
PÄIVIÄ
David Kujala, Siidbury, Ont.
täyttää perjantaina joulukuun 30
pnä 70 vuotta.
Sylvia Kallio. Silver Mountain
Ont., täyttää sunnuntaina tammik
1 pnä 80 vuotta.
Paul Isännäinen, Kirkland Lake
Ont-, täyttää sunnuntaina, tammik;
1 pnä 65 vuotta.
Gust Salminen, Toronto, Ont.
täyttää maanantaina, tammikuur
2 pnä 80 vuotta. :
Yhdymme sukulaisten ja lutr
tavain onnentoivotuksiin.
a • O n BB
Kirjeitä
IHANA VAPAUS
Silmiään saavat taas hieroa ne­kin
metsästäjät, jotka luulevat ta­vallista
paremman riistaonnen hei­tä
kohdanneen metsiä samoilles-saan.
Luulevat pian itse Tapiolan
ohjanneen karjansa heidän ulottu­villeen
ikään kuin myöhästyneeksi
joululahjaksi. Näiden kylkiin kun
ei siinä kiireessä ehditty laittaa
suurta ilmoitusta: Tämä on lehmä,
vaikka ei sekään aina sää.stä innos­tuneen
metsästäjän surmanluodista.
Kaikki sai alkunsa siitä, kun
eräässä talossa päästettiin joulun
tienoi.ssa noin puolisen tusinaa hy­väkuntoista
hiehoa vähän haukkaa­maan
raitista ilmaa ja kuinka olla­kaan,
ne ihastuivat niin valtavasti
talviseen maisemaan, että laukka­sivat
kauas metsään. Talonväki nä­ki
niiden kiipeilevän korkeilla vuo­rilla,
joista ei tällä perukalla ole
puutetta.
Talonväki vetää pitkää tikkua
siitä, mitä tulisi tehdä karjan ko­tia
saamiseksi. Onko etsittävä pai­menpoika
tuohitorvineen kutsu­maan
karjaa kotiin, vaikka tus­kin
nykyaikaiset lehmät enää tun­tevat
paimentorven. kutsua, kun
ovat tottuneet atomiaikakautcen.
Toivotaan vaan, että ne palaisi­vat
seikkailultaan entistä viisaam­pina
kodikkaaksi käyneeseen na­vettaansa,
jossa sentään »on val­mis
ateria tarjolla. Se ruoansaanti
kun näin talvella on, luonnosta vä­hän
vaikeaa. Toista se oli sen ka­ranneen
porsaan kans.sa kun sil­loin
oli viljat vielä pelloilla.
Kiikari
tänsä — 1965-92-B. Se kiersi maata
kymmenen päivän ajan ja paloi sen
jälkeen maapallon ilmakehän ti.
heissä kerroksissa. Tämän ohella
liikkui avaruudessa vielä kaksi ra.
kenneosaa, jotka olivat irtautuneet
lähtövaiheessa muusta järjestelmäs.
tä. Ne merkittiin kirjoihin nume­roilla
1985-92C jal965.92-E.
Kaikki Venu.3-3 lähdön yhtey.
dessä avaruuteen ammutut kohteet
saivat numerokseen paitsi vuosilu.
kua myös luvun 92. Tämä luku
merkitsee, että kyseessä oli 92 on^
nistunut lähtö avaruuteen vuoden
1965 aikana. Avaruuskohteiden
tarkka luettelointi on välttämä­töntä,
jotta niitä voitaisiin seurata.
Kaikki avaruudessa olevat kohteet
muodostavat yhdessä määrätynlai.
sen '-avaruusilmapiirin", jonka tun­temus
auttaa tehdä sputnikkeihin
liittyviä havaintoja maasta käsin ja
suunnitella uusia avaruuslentoja.- -
Nimet annetaan vain hyödyllisil.
le . avaruuskohteille (Vofihod-2,
Explorer-30 jne) kun taas kaikki
muut luetteloidaan vain kansainvä.
lisen investointijärjestelmän mu­kaan.
Minkälaiset avaruuskohteet on
siis luetteloitu tänä vuonna?
Ensimmäisenä laukaistiin avaruu­teen
vuonna 196611 tammikuuta
neuvostoliittolainen; sputnik Ko.s.
mos-52 (kohde 1965.01-A.) Sadas
kohde oli amerikkalainen ohjattu
alus Gemini-7 lOöJi-lOO-A). Vuon-na
1965 on laukaistu onnistunees­ti
112 avaruusrakettia, jotka nosti­vat
avaruuteen hyödyllistä kuor
maa. Neuvostoliittto on onnistu­nut
laukaisemaan vuoden aikana
48 kertaa erilaisia avaruuskohtcita
36 kantorakettia saattoi radoilleen
,52 Ko.smos-sarjan .Sputnikia kolmas­ti
yhdellä raketilla ammuttiin viisi
Sputnikia kerrallaan ja kaksi ker­taa
ammuttiin yhdellä raketilla
kolme- Sputnikia), Nämä sputnikit
toteuttavat laajaa tieteellistä lyötä
Tassin 16 maaliskuuta 1962 julki­suuteen
saattainan avaruusohjelman
puitteissa. Tämän ohjelman mukai-sia
tutkimuksia suoritetaan .sään.
nöllisesti ja jatkuvasti. Radoiltaan
siirtyvät aikansa palvelleet sputni
kit korvataan toisilla, jotka jatka,
vat avaruuden parametrien tuiki
mistä sekä niiden muutoksia ajassa
Tähän päivään mennessä on lau
kaistu kaikkiaan 127 tämän sarjan
-Sputnikia.
Vuonna' 1965 Neuvostoliitossa
laukaistiin avaruuteen kaksi ..eri­koistunutta
laitetta: kaksi Proton,
sarjan Sputnikia, jotka tutkivat kor.
kean energian avaruusbiukkasia.
kaksi yhteyssatelliittia MoInija-1
sarjasta, kuumatkan tekniikan ke­hittämiseksi
sekä pehmeän laskun
parantamiseksi lähetettiin neljä
avaruuslaitetta sarjasta Luna. Auto
maattinen avaruusasema Zond-3'
lähtö pitkälle matkalleen tutkiak.
seen eri järjestelmien työskentelyä
pitkälAsen avaruusmatkan aikana.
Kaksi automaattista avaruusasemaa
lähtivät kohti Venusta.
Näin ollen Neuvostoliitossa on
ammuttu avaruusradalle viime vuo
den • aikana kaikkiaan 64 kohdetta:
57 _sputnikia ja 7 muuta avaruus,
laitetta.
Viime vuoden merkkitapahtuma
oli Voshod-2-aluksen (1985-22.A)
lähettäminen-ja ensimmäisen ker­ran
toteutettu ihmisen poistuminen
avaruusaluksesta Vapaaseen.avaruu­teen.
USAssa toteutettiin viime vuoden
aikana 63 onnistunutta lähtöä. Niis.
tä 24- tulee NASAn osalle: kaik
kiaan 28 hyödyllistä kohdetta. Nii­den
joukkoon kuuluu ranskalainen
satelliitti FR-1, canadalainen Alou-ette-
2, planeettojenvälinen Pioneei
-6, kaksi' Ranger tyyppistä avaruus,
laitetta, jotka kuvasivat kuun pin
taa ja tuhoutuivat kuuhun törmä.
te.ssään, 5 kaksipaikkaisia ohjatta­vaa
Gemini-alusta.
Muut 39 lähtöä on toteutettu US
An ilmavoimien toimesta vakoilu­satelliittien
saattamiseksi radalleen
Niiden lukumäärä käsitti 67 kappa-letta
(vuonna 1964 laukaistiin 60).
Huomautamme tässä, että vuodesta
19.58 lähtien NASA on toteuttanut
95 onnistunutta lähtöä avaruuteen
ja Pentagon 171, siis melkein kak
sinkertaisen määrän;
Vuoden 1966 alkuun mennessä
kiersivät aurinkoa omilla radoillaan
18 maassa luotua keinotekoista pla.
nettaa. 10 niistä oli neuvostoliitto,
laisia: Luna-1, Luna-4 ja Luna-6, 3
Venustyyppistä laitetta, 3 Zond.
sarjan laitetta/automaattinen ava
ruusasema Mars.l sekä Samerikka-laista
laitetta: Panger-3 ja Ranger:
5, Marincr sarjan 2, 3 ja 4 laite ja
kolme Pionoer-sarjan laitetta 4, 5
ja 6.
Neuvostoliittolaiset automaattiset
asemat Venus-2 ja Zond-3 sekä
liman $aasitus ihmisen vaarana
Montreal, - i - ' Pphjois-Amerikan
ilman suurin saastuttaja, auto, tu­lee
Yhdysvalloissa olemaan sellai­sena
ainakin vuoteen 1980 astit sa­noi
ilman saastutusasian erikois­tuntija
haastattelulausunnossaan
Viikon lopulla.
Kalifornian terveysviraston i l ­man
puhtaanapito-Osaston johtaja
John A. Maga oli Montrealissa
•paneelikeskustelussa.
-Hän sanoi,, että kun yhdysvalta­laisten
autojen keski-ikä on noin
6—7 vuotta, tulee todennäköisesti
vuosi ^1980 ennen kuin kaikkiin
amerikkalainen laite Mariner-4 tu-levät
lentämään auringon ympäri
kulkevaa rataansa ikuisesti, jos ai­kaa
myöten ei, keksitä keinoa pa:;
lauttaa ne maahan niiden asetta­miseksi
museoon. I ^
Jos vuonna 1957 vain Neuvosto
liitto lähetti avaruuteen Sputnikeja
ja vuodesta 1958 vuoteen 1964 Neu­vostoliitto
ja USA, niin nyt on il-mestynyt
- kolmaskin avaruusvaltio
— Ranska.
Avaruusaikakauden alusta vuo.
teen 1966 mennessä suoritettiin
neuvostoliittolaisilla, amerikkalaisil
la ja ranskalaisjila raketeilla yh-teensä
401 laukaisua avaruuteen
ja ohjattiin tämän yhteydessä ra
doilleen .500 hyödyllistä kohdetta
Painavimpia sputnikeista ovat neu
vostoliittolaiset Protonit 12.2 ton-nin
. painollaan. Kevyimpiä ovat
amerikkalaiset TRS-satelliitit, nii
den paino ei ole kuin 0.7 kg.
Yllä mainitut tiedot kertovat
osaltaan siitä, kuinka laajat mitta­suhteet
avaruudentutkimus on saa
nut ja siitä, kuinka nopeasti se ke­hittyy.
Vuonna 1966 saimme olla
todistamassa , uusia huomattavia
avaruustapahtumia. Neuvo.stoliitor
maaperältä on startannut tänä vuon
na jo 28 lentävää laitetta hankkiak­seen
tieteelle lisätietoja äärettö­mästä
maailmankaikkeudesta. Sele-nan
pehmeä laskeutuminen kuuhun.
1986-27-A numeron saaneen Lunan
ampuminen avaruuteen kirjoitetaan
avaruuskauden historiaan suurilla
kirjaimilla. Mielenkiintoisen ohjel
man ovat suorittaneet amerikkalais,
ten Geniini-alusten miehistöt, sekä
neuvostoliittolainen sputnik Kos.
mos-122.
Avaruuskohteiden' "inventointi'
jatkuu. — (APN).
autoihin saadaan ilmaa lik^ömista
estävät laitteet. Hänl^mol että
ainoana ratkaisuna orifilnni^ saas-tuttamisvastaisten*
lakien"' täytän­töönpano.
V
New York. — Washiri|f|()nin..yli­opiston
luonnontieteen biologisen
keskuksen johtaja Dr. Barry Com-moner
sanoi, että planeettamme tu­lee
sopimattomaksi ihmiskunnalle
ellei ilman ja vesien saastutusta
saada ehkäistyä. ' ^'o-:,''';
Hän sanoo, että teollisuuden air
kuaikoina oli kohtuullista odottaa,
että kaikki kuona-aineet puhdistui­vat
puhtaan, ilman ja veden vai­kutuksesta,
mutta nyt olemme sii­nä
pisteessä, että meillä ei yksin­kertaisesti
Old ilmaa ja vettä, tar­peeksi
puhdistamaan - sitä : j äteaine-määrää,
mitä nykyaikana ihminen
tekee. •
Dr. Commoner otti esimerkiksi
Erie järven, jonka hän sanoo ole­van
niin ylikuormitettu~^äteaineil-la,
eitä sen keskiosassa hapen-mää-rä
on laskenut nollaan.
"Järven elämän kiertokulku on
pakoitettu pois tasapainosta ja en­nen
niin ihana, kirkas ja tuottoi­sa
sisämeri on vuosikymmenessä
tullut likaisten jäteaineiden kaato-altaaksi.
Koska ja kuinka tasapai­no
voidaan palauttaa on arvoitus."
vat todelliset omistajat kusta­kin
eri operatiosta voittoa kah­mivat.
Aselähetyksiä USAsta
Husseinin Jordanialle
Washington. — Yhdysvallat toi.
mittaa Jordanialle lähempien kah'
den kuukauden. aikana sotamateri­aalia
maan puolustuskyvyn vahvis­tamiseksi,
ilmoitti Yhdysvaltin uL
koministeriö Washingtonissa.
Suurin osa varusteista toimite,
taan lentoteitse. Jordanian tilaaml-en
F-104-hävitläjien toimitusaikaa
on myös lyhennetty, kertoi ulko­ministeriö
edelleen.
Virallisia piiiejä edustavien läh­teiden
mukaan tehtiin asiasta pää.
tös jo u.seita päiviä aikaisemmin.
Tarvikkeiden toimittamista pyysi
kuningas Hussein marraskuussa Is-raelin
suorittaman hyökkäyksen
lisättyä sisäistä ja ulkoista uhkaa
kuningasta ja hallitusta vastaan;
Asioista perillä olevien lähteiden
mukaan asetoimitukset ovat määräl.
tään suhteellisen pieniä. •
L-Sa>ksan työllömyys
ennätyslukemiin
Numberg. — Työttränien määrä
Länsi-Saksassa lisääntyi joulukuun
kahden ensimmäisen viikon aikana.
110.000: stä 327,300: een, iinioitettiin
Nymbergissä. Työttömien määrä on
siten 1.5 pros. työtätekevästä väes­töstä.
Länsi-Saksassa pelätään nyt, että
keskuspankin harjoittama kireä raha­politiikka
ja taloudellisen kasvun hi­dastuminen
saattavat lisätä työttö­mien
määrän 700,000: ään tänä talvena
Ranskan joulkot
jäävät Saksaan
Bonn. — Ranska ja Länsi-Saksa si­netöivät
viime viikolla sopimuksen^
jonka mukaan Länsi Saksan maape­rällä
ofevat arviolta 62,000 ranska­laista
sotilasta jäävät edelleen maa­han.
Sopimusta edelsivät kuukausia kes­täneet
neuvottelut, .jotka aloitettiin
Ranskan päätettyä irrottaa joukkonsa
Naton ylijohdon alaisuudesta. Nyt sol­mitun
sopimuksen mukaan ranskalais-joukot
jäävät Länsi-Saksaan niin pit­käksi
aikaa kun Bonnin" hallitus~ha-luaa,
ja joukot toimivat läheisessä
yhteistyösä Länsi-Saksan sotavoimien
kanssa.
TilaHtaa Vapaus!
PÄIVÄN PAKINA
LÄHDf, ÄLÄKÄ MEINAA
Uuti-stiedoissa on kerrottu, että
liberaalipuolueen entinen raha-asiain
ministeri Walter Gortlon
aikoo erota alahuoneen jäsenyy­destä
kääntääkseen ehkä selkän­sä
koko kuppikunnalle.
Me puolestamme sanomme.
Rautavaaran erään laulun sano­ja
hieman muuttaen, että lähde
WaUer, eläkä meinaa.
Tämä sellaisenaan ei ole tie­tenkään
mitään uutta Vapauden
lukijoille. '
Meidän lehtemme ei ole kos­kaan
salannut sitä tosiasiaar etfä
jos muuta valinnan mahdollisuut­ta
ei olisi, silloin olisi mr. Gorr
don meidän ikioma kcllokkaam-me.
,
Samalla olemme tämän lehden
palstoilla kuitenkin todenneet
senkin, että mr. Gordonin yri­tykset
sen hyväksi, että liberaali­puolueesta
tulisi hänen .sanojaan
käyttäen "rcformipuoluc" ja
"kansallisia etuja ajava" laitcs,
ovat olleet alusta pitäen epä- _
onnistumaan tuomittuja harha­kuvia,
Vain sinisilmäiset sielut voivat
ottaa täydestä viime vaalien jäl­keen
annetun meriselityksen, että
mr. Gordon erosi hallituksesta
vain niiden "virheellisten neu-
, vojen" vuoksi mitä hän kertoi
pääministeri Lester B. Pearson
nille antaneensa. .Jo silloin oli
selvää, että eron takana oli jo­takin
muutakin, ja että tämä "jo­takin"
oli sejvä suunnan muutos
oikealle.
Ja mitä eneihmän on vettä vir­rannut
siltojen alitse, .sitä sel­vemmäksi^
n tullut, että juuri
oikeistosuuntauksesta on kysy­mys
liberaalipuolueessa.
Toisinaan tuntuu siltä, että itse
pääministeri Pearsonkaan e i j i na
tiedä mistä tullaan ja minne
mennään. Muistetaanpa vain se
tosiasia, että vähää ennen Lon-loo.
ssa. pidettyyn Britannian Kan-sojcnyhteisön
pääministerien kon-ferens.
siin lähtöään mr. Pearson
vakuutti, että vaaleLssa pyhästi
vannoen luvattu kansallinen sai-rau.
shuoltolaki a.stuu voimaan .sa­tavuotispäivämme
kunniaksi hei-näkuu.
ssa 1967.
Mutta tuskin oli pääministeri
Pearson Lontooseen, ehtinyt kun
liberaahpuolueen "uusi toivo",
nir. Gordonin tilalle raha-asiain
ministerin salkun pitäjäksi nimi­tetty
Mitchell Sharp sanoi, että
aikaisemmin esitetyistä joutavis­ta
jutuista huolimatta mainittu
sairaushuoltopalvelu astuu voi­maan
vasta seuraavana vuonna,
siis heinäkuussa 1968.
Pääministeri Pearson vakuutti
tietenkin takaisin tultuaan, että
hänkin oli tietoinen tästä 'aika­taulun"
muutoksesta, mutta se ei
voinut olla jättämättä pienoista
sivumakua canadalaisten suuhun.
Mikäli liberaalien, suunnan
kääntämisestä "oikealle" on jol­lakin
ollut epäilyä, niin mr.
Sharpin maanantaina esittämä
minibudjetti, jota myös kahmi-jain
talousarvioksi on sanottu,
antoi havainto-opetusta siitä, mi­tä
"oikealle siirtyminen" tarkoit­taa
käytännössä. Se on "vyön-ki­ristämistä"
ja "hevoskuuria" kan­salle.
Monet asiantuntijat myöntävät,
otlä mr. Sharpin minibudjetin ta­kana
ei ole lainkaan taloudelli­set
realiteetit, vaan poliittiset
tavoitteet.
Hänen esittämänsä sanoma ei
jätä mitään arvailun varaan. Ny­kyisen
ohjelman perusteella - -
näin sanoi asiallisesti puhuen
mr, Sharp mitään sosiaalista lain-laadintaa
ei toteuteta kansalais­ten
veroja korottamatta. Jä näi­tä
veroja korotetaan huolimatta
lainkaan siitä, tarvitseeko halli­tus
lisää rahaa tai ei, sillä ilmei­senä
tarkoituksena on saada ca-nadalaiset
omaksumaan sellainen
käsityskanta, että tämä suurista
rikkauksistaan aineellisesti ylpei­levä
maa, ei muka voi talous-''
syistä varata sellaista sosiaalista
huoltoa mitä pidetään itsestään
• asiaan kuuluvana seikkana mo­nessa
Euroopan maassa — sosia­lististen
maiden ulkopuolellakin.
Mitä enemmän kuluu aikaa, ja
tämä oikeisto-ohjelma muotoutuu,
sitä selvemmäksi tulee, että Wal­ter
Gordonin tapaisilla reformeja
kannattavilla liberaaleilla ei ole
enää tilaa liberaalipuolueen hui­pulla.
- -
Näyttää siltä, että mr. Gordon
on vetänyt asiasta juuri tätiTäh-tapaiset
johtopäätökset.
Mr. Gordonin ero olisi tieten­kin
liberaalipuolueen tappio"^^
mutta meistä tuntuu, että asiain
nykyisellään ollessa hän voisi
liberaalipuolueen ulkopuolella te­hokkaammin
toimia "kansallisen
talousohjelmansa" ja sosiaalisten
reformien hyväksi, kuin liberaali­puolueessa,
missä hän on käsis­tään
ja jaloistaan sidottuha oi­keisto-
ohjelmaan.
Siksi olemme taipuvaisia olet­tamaan,
että hänellä ei todelli­suudessa
ole nykytilanteessa mi­tään
muuta valinnan inahdolli-'
suutta — kuin lähteä, eikä mei- "
nata. — Känsäkoura.