1960-10-27-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
e,^j^^^j\n 4y^,*.«./-i^ ^^^'^^jOsfiXJS^^^X^Cö^ (LIBERTY) — «In^epjBiident^^lAbor 5äsf«econd*class' maU^ by^thetP;»t; , oni<>e;^,Department> Ottawa: - Pub- 'li8hedV'thricei weekly:'A?Tuesday8,' ' Thutsäays^and-Saturdays byJVapaus Publishing\Ooinpiiny.'Ltd..va4; 100£102> Elm StA'W.',^;6adbury,-.Oiitn Canadal-!^^ TelephoDes:>Bus.' Offte^ 09.>'4-4264;, Editoria! Office.OS.' 4-4265/Manager; E. Suksi. Edltof W.' £klund.^MalUng| 'address:::^x j69„ Sudbury, pntarle> kk: 2.50 1 vk: ».00 »idL^4M^ 1 yk. ».SO «kk. 62S>> ; t-' TILAUSHINNATrjirJiy,,-? CanäaasÄr^:ylik?8.o6-6 " yhdysvalloissa: ' - • - ' ' " ^ * Suomessa: ^"4 YKn viiosipäivänClipuliliii Viime maanantaina vietettiin Y K n 15-vuotispäivää. Ypisitoista vuotta . s i t t e n ; lokakuun 24r päivänä astui voimaan Y K n peruskirja;; -ininkä^^Jierusteeiiav^M ^tolBinen< suuri päivät -YKnr- merkityksestä j a suuresta tarpeesta maailman rauhan' säilyttä» rtiisett hyväksi, mutta etusivulla kerrottiin Leopoldvilleitä ^ tulleessa uutistiedossa, että Y K n pääsihteeri Hammarskjöldin myötätuntoa nauttineen "voimamies" Mobutun sotilaat riehuvat Kongossa "räyhä-tenjtaK) aen; rosvoten!ja siviiliväestöä terrörisoiden^. m vallitessa Kongossa" (APn uutistieto). T9][laisten "rikkaruohojen" johdosta on kyynikoilla taipumusta suhtäfttuakielteisesti Yhdistyneisiin Kansakuntiin j a verrata sitä^p haenteisesti Kansainliittoon, joka osoittautui tehottomaksi aseeksi sotaa: yastaan. - ^ Tosiasia on kuitenkin tässä tarua kummempi. Ensinnäkin on syytäJmuistaa; että vaikka mr.Hammarskjöld ilmeisesti otaksuu, että hän 01»! "itse" Y K tai ainakin se napa, jonka ympäri koko maapallo pyörii, j a mitä ilman ei Y K " voi tulla toimeen, niin hänen virheensä ovat sittenkin ohimenevää laatua. Kongon surkea tilanne ennakoi hänefnohjelmansä perusteellista romahtamista. Valitettavaa vain on, että häöen:virheistään saa Kongon kansa maksaa äärettömän, kalliin hinnan. — Y K on kuidenkin paljon suurempi kuin joku yksilösuuruus. Vaikka suuria"toiveita ei olekaan kokonaan täytetty — kiitos sälä Yhdysval-tain' Imperialismin aloittamalle ''kylmäl'e sodalle", niin tosiasia on sittenkin se, että Y K l l e lankeaa suuri kiitos siitä, ettei kolmas maailmansota ole päässyt puhkeamaan. Y K on ollut eräänlainen varaventtiili, missä on "puhumalla" V - selvitetty monta sellaista pulmakysymystäv m neet fuv6ta "aseet ''puhumaan". Tässä mielessä Y K on ollut ja on edelleenkin erittäin tärkeä foorumi, missä eri valtojen edustajat : voivat 'kosketuksia toisiinsa .ja väitellä; maailman yleisen 'mielipiteen punta- •, rissa kiistanalaisista kysymyksistä. Y K n merkitystä maailman rauhan " v a a l i j a n a ei voida liioitella Suez ja monen muun samanlaisen tapahtuman yhteydessä. Kuluneen 15 vuoden aikana on maailma muuttunut suuresti, ja v a i k k a " Y K : k i n on osaltaan muuttunut, niin se ei ole valitettavasti, ' kyllä voinut riittävästi kehittyä maailman mukana. ' Viisitoista .vuotta sitten liittyi Y K n 51 jäsenmaata. Viisi suur- ValtaaVTYfidysvallatiBritanniai Ranska, Kiina ja Neuvostoliitto saivat silloin YKssa yhteisen.sopimuksen mukaan itselleen veto-oikeuden^^ vakituisen paikan sen tärkeässä Turvallisuusneuvostossa. Veto-oikeus tarkoittaa asiallisesti sitä, että Y K e i ole mikään valtakuntien yläpuolella, oleva " mau parlamentti", missä ratkaistaan asioita enemmistöpäätöksen pe: rusteella^ YKta ei ole koskaan suunniteltu tällaiseksi "maailmanhallitukseksi", vaan nimenomaan itsenäisten valtojen kansainväli- ' seksi järjestöksi, minkä avulla ja kautta pyritään neuvotteluteitse . . r a t k a i s e m a a n kaikki kansainväliset kiistakysymykset. I YKn perustamisen jälkeen on kuitenkin käynyt niin^, että Kiina on tullut estetyksi jäsenoikeuksiensa käyttämisestä YKssa j a Turval- • i lisuusneuvostossa^^^^^^^:^^^^^^^ Chiang Kai-shekin käytettävissä. Todellisuudessa on siis asia siten -että Yhdysvalloilla on Turvallisuusneuvostossa^^^ peräisten suurvaltojen yhtä ääntä vastaanj Sen lisäksi on muistettava,~etä YKssa on nyt miltei kaksi kertaa • enemmän jäsen^ jäsenoikeuksiensa käytöstä. Tämä tarkoittaa muun ohella sitä, että YKn-jäsenyydessä on muitakin suurmaita kuin alkuperäiset "neljä V - suurta". 4(M>-miljoonainen Jntia: v in suurmaita ^uin esimerkiksi Ranska. Mutta näiltä uusilta voimatekijöiltä on asiallisesti puhuen kielletty tasavertaiset oikeudet YKssa. Kaiken tämän johdosta onkin syytä Y K n vuosipäivän yhteydessä lodefb^," että YKsta on vastoin perustajainsa toivomusta kehittynyt V •'länsiVäUojen'^jiv e avulla on yritetty komennella maailmaa Pentagonin piirustusten mu-kaisesti.~ Nyt dn ilmeisesti tultu kuitenkin siihen tilanteeseen^ että Y K n • V':;: on palattava'ennemmin tai^m — fciiisiitä^^aaditaan-voimakkaasti, mu kansainvälinen foorumi, ^mikä vastaa nykyajan todellista 'maailmaa^ niin,"6ttä kolme suurta valtaryhmää — sosialististen, puolueettomien j a imperialististen maiden valtaryhmät — saavat siinä tasapuolisen asem'aii. Jos ei tällaiseen maailmassa tapahtuneen kehityksen vastaavaan uudistukseen suostuta, silloin ei voi Y K täyttää historian sille asettamia tehtäviä. Miten voidaan kuvitella, että koko maailman asioita voidaan::tyy-dyttävSsti käsitellään sellaisessa kansainvälisessä elimessä, missä eii4 oteta huomioon ihmiskunnan enemmistön mielipiteitä ja pymkimyk-.' siä? Mitenkä v o i ' Y K tehtävänsä kunnollisesti täyttää jos sen jäse-^ nyyden ulkopuolella' pidetään 600-miljoonainen Kiina ja lapsipuolen . asenaassa, 400-miljoonainen Intia — jotka yksinään muodostavat y li kblmanneksen koko ihmiskunnasta. " ' mm Miten voidaan odottaa myönteisiä tuloksia aseistariisumisen alalla^ jos joku.edellämainituista suurista valtaryhmistä yrittää teknilli^Ss j sellsTäänestysvoimallä pakoittaa ihmiskunnan enemmistön oman tah-s tonsa,filaisuuteen? ' :m:m. \ Kysymyksen, avain .onkin siinä, että YKta ei ole tarkoiteUulf , miksftSän_^''m^ parlamp^ "t««itVvaan^tsenäisten ja,tasaaryoisten maiden kansainväliseksi foo-| fe^r,'.«"rumiksi eli puhujalavaksi, ^missä järkeen vedoten^ yritetään puhu- ^s:: J mailätratkaistalkiistakysymyksiä niin, että aseet'Vo'itaisiin takoa a u - , mm ^^OttofNisgnenrSudliurysta tiitkr-23,'pna^60 vuotta. Yhdymme.' sukulaisten' ..ja tutta-vien' 5;onnentoivotuksim. ' - > - 5 Kysymys: Olen avannut työttö- , myysvakuutuksen viime joulukuun 4 pä (1959). Sen jälkeen olen o l lut tuntitöissä kaikkiaan ;13^;viikkoai: iNautin? työttömyysvakuutusta aina kun ei ollut työtä. Viimeisen' viikon nautin v-työttömyysvakuutusta elokuun 12 pnä alkaneeseen viikkoon.' Sen jälkeen olen kalastanut 16 viikkoa;: joista;kaikista'/olen saanut merkit. Olenko oikeutettu saamaan työttömyysvakuutusta heti kun hallitus sulkee kalastuksen, jos ei ole muuta asianmukaista työtä saatavana. ;:Joulukuussa^^-a vakuutuksessani on rahaa jälellä $216. — Kesällä kalastanut. Vastaus: Meidän käsityksemme mukaan olette: oikeutettu - saamaan työtomyysvakuutusta. ole^vieläkäSnilopuUlsesHlvedetty Ktoiigoi ^iteel(a;f^r myös käy.| nyt selvlUe;fettä ^"YKii ^ joukko-1 j e n " . päällystö rteU/ sopimakseni Katangan maakunnan Viranomais-f ^ten kanssa ^ns/ "puolustusaluei-| den" jaosta tuossa maakunnassa.; Tällainen sopimus merkitsee o-, lennaisesti sitä, että on otettu uu-; si askel kohti Kongon laillista' liallitusta , vastaan ' toimivan Tchomben klikin tunnustamista.' Tämä osoittaa, että "YKn jouk- ' kojen"' päällystö pyrkii siunaa-/ maan Kongon alueen jakamisen kolonisaattorien, etujen mukaisesti, sanotaan Neuvostoliiton Y-Kn valtuuskunnan antamassa \äär sunnossa. — Samanaikaisesti on meneillään Kongossa olevien " Y K n joukkojen" johdon alistaminen NATOn jäsenmaiden valvontaan. Saatujen tietojen mukaan " Y K n joukkojen" 86sta esikuntaupseerista on 45 ' NATOn JS muiden hyökkäyshenkisten liittojen jostakin jäsenmaasta. Jopa Ranskallakin, joka on Belgian' liittolainen NATOn välityksellä , ja myös afrikkalaisten siirtomaiden omistajana, on oma edustajansa esikunnassa. Lisäksi Kongossa on y l i 500 NATOn, SEATOn ja CEVi- Neljän maan julkilausuma L-Saksan a-aseistamisesta New York. — Neuvostoliitto, Puola, Tshekkoslovakia ja Itä- < Saksa ovat ~kehoittaneet> kaikkia toisessa maailmansodassa ilittou-: tuneiden: puolella taistelleita maita yrittämään estää Länsi-Saksan . varustaminen ^atomiaseini :Maini-tut neljä maata kelioittavat lisiik- : bi maailmansodassa Saksaa vastaan taistelleita valtioita käyttä- : mään : vaikutusvaltaansa;; rauhansopimusten aikaansaamiseksi mo-. lempien Saksan valtioiden kanssa. — Saksalaisten sotilaspiirien vaatimukset käyvät kerta kerralta hä-vyttömämmiksi ja.itsepäisemmiksi, sanotaan neljän ; maan yhteisessä julkilausumassa, joka julkaistiin viikko sitten tiistaina YKssa. \— Johtavat länsisaksalaiset piirit harjoittavat politiikkaa, joka tuo .,. nuiM^tiu ^valUryhman sisaisun asioihm^ sekaantumista.»' Se vaatii maa-ilmassajiapahtuneen kehityksen johdosta vissejä uudistuks a j a paran-: ?4{niikQi]ii>itsp.VKntrakenti>es<:a^ mutta <:nmallA'1rArtn9'nn cvvfd lrni<ncta<ii':'j! Diefenbakerin vero-jakoetidotuksesta ei mitaan nyotya Ottawa. — Pääministeri Diefen-baker ehdotti; eilen Canadan 10 maakunnan pääministfreille heidän ollessa täällä neuvottelemassa liittohallituksen kanssa tulo- ja perintöverojen jaosta, että maakuntien tulisi itse periä osuutensa veroista sen sijaan, että liittohallitus antais i " niille nykyisen tulo-: ja. rpcrintö-veron jakojärjestelmän puitteissa 14 prosenttia perimistään yksilötu-loveröista, 9 prosenttia yhtiötulo-veroista ja 50 prosenttia perintöveroista. •Diefenbaker lupasi, että liittohal: litus tulisr vähentämään näistä lähteistä perimiään veroja vastaavissa määrissä antaen -maakuntahallitukr sille tilaisuuden periä vastaavan määrän veroa maakuntiensa asukkailta tavaran hintaan sisällytetyn myytiveron muodossa. Tätä tarkoitusta varten olisi kuitenkin tehtävä muutoksia maan perustuslak i i n , jota sellaisenaan ei voida muuttaa ilman Britannian parlamentin hyväksymistä ellei kaikki maakunnat suostu muutokseeni; Kolmipäiväinen konferenssi jat-kiiii tänään, jolloin maakuntien pääministerien odotetaan; antavan vas tauksensa liittohallituksen pääministerin ehdotukseen, joka ei mitenkään lisäisi yleisiä-tuloja, vaan merkitsisi yksinkertaisesti sitä, et-tä- liittohallitus pääsisi osalta näiden verojen perimisestä-ja se tehtävä sälytettäisiin maakuntahallituksien harteille. Diefenbaker lupasi samalla, että liittohallitus tulisi jatkajnaan niiden vuotuisten noin $220,000,000 suuuruisten • "tasauttamismaksu jen'' maksamista niille maakuntahallituksille, jotka väestököyhyytensä takia ovat huonommassa asemassa verojen perimisessä kuin esimerkiksi Ontario ja-Quebec. < Perustuslain, mukaan maakunnat ovat oikeutettuja perimään kaikki' tulo- ja perintöverot, mutta miltei kaikki maakunnat ovat aikaisemmin suostuneet siihen, että^ niiden perimisoikeus' annettiin :liittohalli-tuksellesillä/ edellytyksellä, että liittohallitus .palauttaa' niistä .maa-^ kunnille' mainitut' prosenttimäärät, l Kaikki jmaakunnal ovat "tulona-- iässään;: tväatirieet, Jetta liittohalli- ,tuksenVon.)annettava maakVntähalli-selvästi mieleen: kolmannen.vvalta-kunnan juuri enneui toisen maailmansodan puhkeamista, julkilausu-miissa sanotaan.;: Englanti, Ranska ja Yhdysvallat ovat puolestaan lietsoneet revanshiajatusta Lansi-Sak-s; issa Juuri Yhdysvaltain painostuksesta päätettiin joulukuussa 1957 varustaa NATOn joukot — ja samalla myös Länsi-Saksan joukot r r - . uusilla nykyaikaisilla aseilla. Tällöin laskettiin Länsi-Saksan atomi- ja ohjusvarustelulle pohja. ^ Englantia, Ranskaa ja Yhdysvaltoja kehoitetaan neljän; maan j u l k i lausumassa varomaan kohtaloa;, jo-ka tuli niiden maiden osaksi jotka tukivat aikoinaan nalsirSaksanjäl-leenvarustelua. Valamiehistö ei vielä . päässyt yksimielisyyteen Finch-murhajutussa Los Angeles. — Täällä toisessa oikeudenkäynnissä tri Bernard F i n - chia ja hänen rakastettuaan Carol Tregof f la vastaan - o l i ^valamiehistp viime tiistai-iltaan "mennessä harkinnut isyytöstä: kuusi päivää; pääse^ matta vielä siihen mennessä yksimielisyyteen: asiassa. .Heitä: syytetään: t r i . Finchin vaimon; :Barbaran murhasta heinäkuun 18 pnä 1959.: Toinen oikeudenkäynti määrättiin pidettäväksi sen jälkeen kun valamiehistö; ei ;ollut:paässyt:;yksir mielisyyteen- ensimmäisessä; oikeudenkäynnissä. MMttafasia ei rajoituryksinomaan tahan.vViime aikojen use^t-tapahtumat ^^soittavat/ ettäHiläiine Kon-igon;;: 4asavallassä«'>pähenee1; jatkuvasi: ti. Tässä vaiheessa "asiat on saatettu siihen liisteeseen, ettei Kongon tasavallanrlaillisellaFhallituksella ole: iminkäänläisiaimähdollisuuksia:.suo: rittaa tehtäviään j a että tämän hallituksen päämies, herra Lumumbä', on faktillisesti; suljettu kotiarestiini' Häneltä riistettiin mahdollisuus matkustaa' Y K n 'yleiskokoukseen, jossa hän voisi henkilökohtaisesti antaa selostuksen maassa vallitsevasta tilanteesta,jfaikka " Y K n jouk-lwjen"; päällystö^ ilman • minkäänlaisia vaikeuksia voisi varmistaa hä-j i e n matkansa turvallisuuden N e w Yorkiin. * " Y K n joukkojen" päällystö ja pääsihteeri henkilökohtaisesti ovat itse asiassa kieltäytyneet :; turvaamasta'normaalin toiminnan ' edellytyksiä Kongon tasavallan korkeimmalle ^ valtioelimelle r — Kongon parlamentille.'He^ ovat viitanneet kintaalla Y K n 15. y-leiskokouksessa useita kertoja esir: tetyille vaatimuksille sjitä, että Kongon parlamentille on luota- : : v a : tarvittavat toimintaedellytykr: set. Tämän tilanteen selittää vain äe, että: " Y K n - joukkojen'-; päällystö ja pääsihteeri; vastoin^;viimemainitun vakuutteluja' pidättäytymisestä sekaantumaan Kongon; sisäisiin asioihin, pyrkivät estämään Kongon parlamentin koollekutsumisen, selr västikin peläten, 'että parlamentti vahvistaa jälleen, kuten min moneen kertaan aikaisemminkin; l a i l lisen ' h a l l i t u k s en :; valtuudet, ;mikä puolestaan paljastaisi täysin Mobutun ja muiden hänen /kaltaistensa toiminnan seikkailuluonteen ' arraskuun^lBäpna jest$mät' ' la^ikkopäiväUiset ovat' marraskuuri IS^pnä^eikä 6 phä,^u-; ten^ailcaisemmin oli päätös. Toivottavasti yleisö ottaa tämän huomioon ja saapuuvsuurella:;joukolla:^nauttir maan ''taas niistä herkuista, joitä emähnät valmistavat. Siellä varmaankin tulee olemaan yhdeksää; kymmentäyhdeksäät s o r t t i a ; I V O n h an min mukava vaihteeksi nauttia toistenkin laittamaa ruokaa sillä kyllä sitä kotona saa syödä. Koska meillä vielä on tällainen paikka--missä;saamme kokoontuaga tavata ystäviämm'e, niin näin samalla saamme; tulojasmeidän toimintapaikkamme ylläpitoa : ^ r t e n ; ToivottavastiLnuoretkin vaimot ottavat myös tämän huomioon ja jättävät; päivällisen' laittamatta imainit-luna päivänä ja saapuvat perheineen haalille päivällisille. - S i i s tervetuloa! — T. N . Tansica suunnittelee asejoukkojen antamista Kööpenhamina. — Tanskan hallitus on pyytänyt armeijan johtoa valmistamaan ; suunnitelman ;:;pysyr väisen tanskalaisen: asejoukon; saattamiseksi Y K n palvelukseen, ilmöit-; tl ;:puolustusministeri)^^PoulHansen taPä viikolla. Bonnista valittelu NeuYostoiiitolle Bonn. — Länsi-Saksan hallituksen; toimesta on.- esitetty Neuvostoliitolle virallinen valittelu siitä: dip-lomaattisesta :"selkkauksesta".: minr kä keskipisteenä oli Neuvostoliiton lähettiläs Smirnov, Kun Länsi-Saksan talousasiain ; m i n i s t e r i E r h a r d : puhui.: joutavia Euroopan. :; kansandemokraattisista maista "Afrikan viikon" avajaisjuhlassa, niin-paikalla ollut lähettiläs Smirnov esitti asiasta vastalauseensa heti; :Tämän johdosta kokouksen järjestäjät; kehoittivat;järjestäjiä johtamaan lähettilään; pois kokousr huoneesta. Tämän diplomaattisen" selkkauksen johdosta esitti Länsi-Saksan hallitus ^ virallisen valittelunsa ja toivomuksen, ettei se johtaisi suhteiden^ huononemiseen; k.oi-maiden välillä. Täällä otaksutaan, että valittelu esitettiin itse kansleri Ade-nauertn- määräyksestä. Erinäiset oikeistolehdet ovat arvostelleet Adenauerin hallitusta tämän yalitteluniesittämisen johdosta. Paljon on "huligaaneja" Salisbury, Etelä-Rhode^a. — V i i konvaihteen aikana pidätettiin B u - lawayo, Salisbury, Quebec ja Gwelo nimisissä afrikkalaiskauppaloissa 500 afrikkalaista ja 2 valkoihoista vastikään hyväksytyn irtolaislain perusteeIIa;:'jonka':'mukaan voidaan pidättää "vetelehtijät, tyhjäntoimittajat ja huligaanit". ^ / ^Poliisit , pidättivät . summassa kaikki afrikkalaiset jotka eivät voineet 'esittää'' todistusta siitä,' että heillä on työpaikka.' ,^ ' . . Sanomalehtikirjeenvaihtajia' ^ei päästetty niille pidätysleirejlle, m i : hin näitä".maan, alkuasukkaita kerättiin eivätkä "kirjeenvaihtajat saa- 'Muhoksen Mimmi' 6sitGitiin livvjn ^ Don-haalilla Toronto. — Lumihiutaleita mcilla JO ilmoissa huiski, maahan kun joutui, niin vetenä luisti. "Muholisen Mimmi" veti runsaan ja pirteän kannattajaioukon puoleensa, se palkitsi näyttelijät jatkuvilla suosionosoituksilla j a erikoisesti lopussa palkitsi kappaleen ohjaajan Helga Gionqvistin. Mi ja mrs. Niskaset saivat tunnustuksen korkeatasoisesta teknillisesta avustamisestaj: erikoisesti •valotuk'^ se.sta ja tanssin ohjauksesta. N i i n taas kuulut Don-haalin näyt telijat kunnostautuivat hyvin. .Ajattelin kuinka;kulkevat romaanit: voivat puhua paikallismurietta. Nyt on railakkaat kabaretlitans sit tulossa; jonka. .: jo . ovilippujen menekki osoittaa;; :;Newyorkäilaisen Laurfenin kuuluisa yhtye takaa, että silloin on hyvä tanssia la hyvä olla kuulijanakin. Sisahnp'aasykin on vain $1.25 Kyllähän silloin sopii kaikille tulla. Laatikkopäivälliset on järjestetty marraskuun 13 pksi Don haalille. TORONTON KUULUMISIA Toronto. — Don haalilla on' k i i rettä ja vilskettä, josta pitää i l moittaa muillekin. Ensiksi tulee kaiketi kabaretti-tanssit mihin tulee soittajatkin vallan Amerikasta saakka Tämä ka-burettitilaisuus on Don haalilla perjantaina,: marraskuun'4 päivänä;; Siellä on paljpn hyvää syötävää ja juotavaa. Ovilippu on vain $125 kappale. O.stakaa lippunne etukä-: •tee;i,' JOS m i t ä teille Kkaupataan,. tai soittakaa asiasta Don haalille. Seui aavaksi on järjestyksessä "Toimen naisten" järjestämä laa-tikkopäivallineni. .Tällaiset ;päiväl-iistilaisuudet ovat :onnistuneet aina byvin ^ja; nim v toivotaan > nytkin; hyvää yleisömenestystä.: "Toimen naiset" takaavat, että ruoka ei tule loppumaan kesken.; Tämä päivEllis-tilaisuu. s; on Don haalilla; marrasr kuun 13 pnä alkaen kello 12.30. Laatikoita, otetaan; myös kiitollisuus della vastaan. Seuraava järjestyksessä on "Totinen naisten" järjestämä suuren suuri bingotilaisuus; ; Lahjoituksia Iata tilaisuutta varten otetaan kiitollisuudella :vastaan;;ja lahjoituksia on JO saatukin Tilaisuus on Don haalilla joulukuun ; 4 pnä alkaen kello 4 ip ' Sitten tulee Finlandia kuoron konsertti. Ihirjoitusten:alIa on kolme aivan uutta laulua joita ei Ole ennen ' kuultu ja kuorolaiset; uskovat Silavansa neljännenkin uuden: ;lau-. lun valmiiksi. Kuoron konsertti on Don haalilla joulukuun 11 pnä kello 4 iltapäivällä. Siellä tulee olemaan:. paljon ::hyvää; ohjelmaa;' m.m.; meidän vastaperustettu; .soittokuntamme avustaa; tätä; konserttia.; Pi-; takaa siis; mielessä nämä. tilaisuudet — O. R.ivintola tulee .olemaan hyvä sillä ovathan suomalaiset naiset :kuuluja. hyvien ja. maukkaiden; ruokain vai-, niistämisen taidosta: ; Tätä on taas kaunista .;nahdd-;p ja mieluista maistaa monia lajeja mita parhainta ruokaa. Tilaisuus alkaa ksllo 12 30 päivällä. Valistuskomilean kokous pidetään tiistaina, marraskuun 1: pnä, kello 8 illalla Don-haalilla. Kaikkien jäsenten läsnäolo toivottu. Stcatharinelaiset^ ovat lupailleet tulla näyttelemään "Lainatun rouvan" marraskuun 27 pnä. Parhain kannatus heille ja kyllä me muistamme sen, että heidän esityksensä ovat olleet mainioita. — N . mm iM""" Mm» kumpi',' voisi ' p a r h a i t e i ^ nujertaa Kuuban -nylcyiseii ^hallituksen, c' S U| nä on ollut piuitti'^ja pykälä sekS vieläpä kauhistuksen paikka kiin tälle .pallonpuoliskolle on kiteytymässä ^ Kuubassa' "kommunistinen" hallitusmuoto. ./ Välillä on kuitenkin keretty lyödä/ sukaista Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshovia molempien presidenttiehdokkaiden'taholta; koska Neuvostoliiton päämmisteri:;mei-naa astua Yhdysvaltain. varpaille kaikenlaisilla i:ponunipannaan#ilis-tuksilla. PahaTmies Hrushtshev oa heidän|mielestään^kiRf7ei: anna: Setä Sämiu'lentää: atomipommi^kainalossa: ympäri: maapalloa ;;]aiuhata\vtap-' paa: kaikki;: jotka ? uskaltavat'; asettua Yhdysvaltain'rahamahdinsuunnitel mia vastaan tarkoituksella ; orjuuttaa' kaikki: kansat ^riistääkseen; niitä. En ole kuitenkaan kuullut heidän kiihkeissäVvaalisaarnpissaan; mainittavan mitä uusi presidentti tulisi tekemään 5 miljoonan oman maansa työttömän hyväksi, jotka Setä Samin vaipan ympärillä-kiertelevät a l - muja anoen nälissään; j a viluissaaui Kun katselee ja kuuntelee'amerikkalaista TV-ohjelmaa n i i i i ei ole vä-: liä::;kumpi ehdokkaista puhuu ;niin riemuisia, hurraahuutoja ja: kättentaputuksia esitetään ;kummallekin samassa kaupungissa saman yleisön taholta. : Näin rajan'takana tuntuu siltä, että yleisö tuumii, että "mo-lempi- parempi"; koska ; e i ole .kolmatta; joka' katsoisi työläisten etuja. V.- j a u.-seura Star järjesti sau-n a p a a r t i t U . Harjun ;paikalle.;;Ilma sattui olemaan sateen , tuhruista, vaan siitäkin huolimatta yleisöä o l i kohtalaisesti \ja tulojakaan ei ole moitittu. Mainitsen näistä sauna-paarteista siksi, että eiköhän ne:oi-: leet ensimmäiset ;: laatuaan; ;tääUä Canadassa ja sellaisia paarteja voisi kokeilla muuallakin missä sellaiseen on ;tilaisuus; ja täälläkin r.vielä toiste Löylyä ei puuttunut vaikka kyllähän Uuno siitä varmaankin o li huolen pitänyt. ^ : Suomesta/vierailumatkalta; ovat kotiutuneet Hilda Karlson j a Esteri Väisänen. He viettivät kesänsä Laatikkepäivältinen marraskuui 6 pnä St. CatharinesissT st. Catharines, Ont. — V . - j a u.- seura; Starin päivälliset on siirretty kuudenteen päivään marraskuuta, alkaen; v^e silloin puolenpäivän a i : kaan; Kuten ennenkin,:.siellä on tar-jolla monipuolisia; laatikkoruokia maukkaan jälkiruoan kera; Toivomme; k a i k k i a : laatikkojen valmistajia ja ruokamiehiä ottamaan huomioon tämän muutoksen. Onnistuneet "saunajuhlat" pidettiin 15 pnä Harjujen hedelmäfar-milla. Yleisön osanottajamäärä olisi kyllä saanot-ölla suurempi. Ilokseni huomasin, että; yleisö; o l i kovin innostunutta ?;seurapeleihin: ja se nosti juhlatulot odotettua suuremmaksi. Kiitos yleisölle kannatuksesta sekä Mimmille j a Uunolle paikan luovuttamisesta : j a ; muista-; k i n antimista.; Kiitos ;myös.bingo-: voittojen lahjoittamisesta j a yleensä kaikesta avusta. - Halla ei ole vielä vienyt meiltä kukkia,; vaikka syksy onkin tulossa. Syysterveisin — Hilda. rytminen träUäVv^imakXaai^^^^ ' da^kertoi; pääsuomessa on 'paljoÄ<f' ty«tä--'mieWllerÄ5venäjälle OB ^ ^ tilattu paljon kaikenlalsta,tavara1| ^^^^^ ja rakennu^öt .ovat kovassa käyn- J i nissä. Niillä paikkakunnilla missä hän kävi, olipa oikein miesten puu-, . • - J ^ l r . ^ ij te. • Hän'kertoi olleensa niiden^ijou-,; Ht{ jm kossa, jotka qlivat^^euvostoliitönj,,'^'|| pääministeriä vastassa|kun'hän saa-', 'i i)A pui presidentti Kekkosen.syntymä-iA< ''^^1 päiväjuhliin. Hilda sanoi, että pää-!; , ' 'fM ministeri Hrushtshev dnlyhyläritä,K— ' ' ' ' ' tanakka ja muureh komea mies*se-.\, kä._että hän oli n i in lähellä päämi-nfsteriä, että olisi melkein voinut -* kädestä tervehtiä. , ''.j ^ —j. ' Kaupungin lähellä asuvat; kansaa j\| läisenime mr'. j a mrs.Teudor Repo'. ' lähtivät' vierailumatkalle sukulaistensa luokse Beayer Lakelle k u n saivat hedelmät' j a viinirypäleet korjuuseen. Israelilainen merimies E l i Pingo, kotoismäHaifasJ^. loukkaantui oUes^^ saan työssä' canadalaisessa;laivassa;^ kun putosi rappuja alas. ^Hänet kuljetettiin'täkäläiseen sairaalaan. Varas-murtautui St Christopher-sin kouluun lasista viime lauantaina. Rikkoontuneet' lasin sirpaleet pinkosivat kaapin päälle ja niissä oli veriset sormenjäljet. Saaliina hän sai noin kymmenen dollarin vaiheille. ' ' Kuolema kohtasi 74-vuotiaan Cor-nell Robinsonin matkalla kotiinsa.' Hän , sai sydänhalvauksen i samalla kadulla, jonka varella hän asui. Hän kuoli auton ohjauspyörään, ja auto pysähtyi 61 Queenston St. huoneen seinään pysähtyen siihen.' Talven merkkejä oli k un kylmä, voimakas tuuli puhalsi ja lumihiutaleitakin lenteli joskin maahan, \ päästyä ne sulivat. Ilmatieteilijät ovat ehtineet lohduttamaan tiedoit- , tamalla lämpimämmästä säästä sen- , • jälkeen kun tämä on kirjoitettu. ; Lokakuun viimeinen päivä lähenee ja sinä iltana taas lapset hämärtyessä lähtevät liikkeelle keräten makeisia, joka sinänsä on heille N: lystiä, miitta isommat pojat ja miksei tytötkin voivat joskus tehdä pahuutta, niin että aiheuttavat autoille ja asunnoille vahinkoja ja vieläpä sytyttävät vaarallisia tulipaloja. Se e i ole hauskuutta vaan ilki-, mielistä pahantekoa, josta saa rangaistuksen., ^ Koulujen hallintojen *- puolesta yritetään järjestää"^ h u v i t a . ' laisuuksia;: että nuoriso pysyist;pois;;^^ vahingollisesta pahanteosta. R i e - muitkaa lapset, mutta ilkeamieli-syys ja pahanteko pois. — O. L . ^ jm m m ' " f ''Jm m W0A I ^ J 'M JA lllllllllilllllTÄTÄ ASIALLINEN KYSYMYS L a i l a vaati tiukalla äänellä: — A i t i , minä haluan uuden nu-" ken! — Mutta, lapsikulta, sinulla on niin hyvä nukke. Se ei ole vielä lainkaan kulunut. E i silloin hankita uuta. — Mutta äiti, enhän minäkään ole yhtään kulunut ja kuitenkin' sinä olet hankkinut uuden lapsen' ' TEHOKAS VAROITUS Eräs amerikkalainen farmari metsästyskauden alussa asetti; maal-? leen tauluja, joissa sanottiin: "Metsästys kieltotfy. Eloonjääneet i annaan syylteeseeii." PÄIVÄN PAKINA Liian vähän ja huonoja lehtiä na Juttelimme;;päivänä • muutama-, erään kansalaisemme kanssa maailman asioista yleensä., Siinä yhteydessä kaverini esitti mielestämme suoraan naulan kantaan:osu-; -neenvsuorasukai^en;; huomautukseni; "Porvarillisen maailmankatso-' muksen.;;omaavan:;; sanomalehdistön; uutispalvelu tulee yhä tendenssi-maisemmaksi", sanoi han tai koittaen sitä. että valtalehdistiJn uutiset saavat tällä mantereella nykyään erittäin räikeän poliittisen tai ''puolueellisen" värityksen. Asia on todella niin. Mainitta-; koon;vain; ettiiesimerkiksiiKiinasta? ei valtälehdissä puhuta muuten; kuin "kommunl-sti-Kiinasta" ja siihen liitetään tavallisesti joitakin|; uloskuluneita kliseitä tai voimallisia" kirosanoja- ^ - - ' " ' { Sama pätee sadoissa muissa samantapaisissa kysymyksissä. Ja joka' kerta kun porvarilliseni maailrrmnkatsomiiksenlbmaava-Jehtil tai joku muu "asiantuntija" puliuu kapitalistisen jaijestelmnn kieltämättömästä' seuralaisesta, työttö-muuta sellaista hölynpölyä, minkä tai koituksena on antaa muuten nsialli.selle uutiselle vissi työväen-vastainen sävy — porvarisetien ja -talien tai paremminkin heidän järjestelmänsä hyväksi., - Tämä tendenssimäisyys — mikä -on asiallisesti vain sievempi nimi •hyvin rumalle:;menettelytavalle, von tullut jo niin räikeäksi ja laajakantoiseksi, että lehellisimmät porva-; 1 itkin tuntevat sen johdostaj)ahoin-vointia. ' ^ ' Yksi tällainen omantunnon vaivoja tunteva suurperho on Cyrus E a ton, joka iCPn uutistiedon' mukaan^ selitti virne perjantaina-Ottawassa, että "amerikkalainen *sanomalehdis-j tö vaarantaa maailman rauhaa halpamaisella (unworthy) taktiikalla., CPn tiedonannossa s a n o t t i i n : - -• "Journalismi on "laskenut" Yhdysvalloissa 'suhteellisen alhaiselle t a solle ulkomiasten asiain käsittelys-; sä''sanoi mr. Eaton; Neuvostoliiton; pääministeri ITrushtshevin läheinen tultava , • / l , ^ . '"Sanomalehdistön.'yleisön jä po-; l i t i i k k o j e n ; sokea ''ja"'perusteeton j a: olosu hteiden r ii Itämättömään; tie-doittamiseen: j a : toimituskirjoitusten puolueellisuuteen." "Tärkeissä ulkomaatapahtumissa 'me olemme miltei täydellisesti tietojemme suhteen sanomalehdistön armoilla.' Tämän vuoksi sillä on^ muksia. Näin ollen noin 1,500 mii erikoisvelvollisuus ulkomaisten..-tar pahtumain itosiperäisestäv:tiedoitta-misesta ja tulkinnasta. "Samalla kun mr. Eaton antoi tässä suhteessa amerikkalaislehdis-töUe mustan silmän; hän selitti; että 'Canadan lehdistö . . . suorittaa yleispiirtein puhuen, tehtävänsä kunniallisesti . . " Jos amerikkalainen lehdistö on todella näin paljon^anadan valta-; lehdistöä kehnompi; niin:;silloin täytyy ikävällä tunnustaa, että sikäläisen vporvarilehdisiön*moraalista ja vastuuntunnosta ei voida puhua enää mitään.< Yksi lisäsyy siihen, miksi nykyään tarvitaanr,Uyöväenlehtiä;4;kipeämmin: kuin milloinkaan ennen! , Mutta asiassa on vielä toinenkin puoli. i Pöydällämme on Y K n j a l a i s en UNESCOn äskettäinen raportti missä vedetään'yleismaailmallisen tut-; kimuksen perusteella sellainen, johtopäätös r että maa, jossa 100 asukasta "kohden'et ilmesty,kymmentä; kappaletta päivittäistä^ sai\omaleh-: teä j a ' jossa samaa asukasmäärää ^kohden 'ei-ole viittä radiovastaan-tusvälineidenollessaA kysymyksessä.-; Tältä, pohjalta tarkastellen, selittää UNESCO, on Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa yhteensä yli 100 valtiota tai hallintoaluetta, jotka eivät täytä vaati-jQonalla ihmisellä — lähes 60 prosentilla maapallon koko väestöllä - 7 - ei ole riittäviä mahdollisuuksia saada uutisia j a tietoja . . . ' - Ja mikäli tällaisia mahclollisuuk- ^ia ön,-kuten esimerkiksi-Yhdysvalloissa ja^ täällä Canadassa, ihmiset saavat Suureh Ralian kontrollissa olevien lehtien, julkaisujen, radioiden, näköradioiden, elokuvien ja muiden laitosten välityksellä' niin puolueellista ja tendenssimäistä tietoa, että se kuvottaa jo rehellisempiä porvareitakin! - S:i:ftä • I m Työväenlehtien ylläpito tällai- m ' sessa tilanteessa ei tietenkään'ole lasten leikkiä. Siinä vaaditaan" jatkuvaa t työtä ' ja ~> ponnistelua; Mutta koska. on' uudistuksia, - pa* rannnksia ja .sosiaalista' edistystii yleensä saatu "helpolla"? „ - i" :©?Jos;: mielitään' pysyä aikamme ta solia ja siinä yhteydessä estää/yal-^'^ heen' edelleen ^ pullistumisen;: täval-, T- "•'^'^ lisen' kansan täytyy;'kiinnitt8r'en-"''';p« tistä , suurempaa' .huomiotä^Cönnah j lehdistönsä,' nimenomaan tyÖtätekef' ^^^^ vien oman sanomalelidistön Vakenr^ tanilsen jö^levittfim'iseri"V^-hyyäksi..
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 27, 1960 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1960-10-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus601027 |
Description
Title | 1960-10-27-02 |
OCR text |
e,^j^^^j\n 4y^,*.«./-i^ ^^^'^^jOsfiXJS^^^X^Cö^
(LIBERTY) — «In^epjBiident^^lAbor
5äsf«econd*class' maU^ by^thetP;»t;
, oni<>e;^,Department> Ottawa: - Pub-
'li8hedV'thricei weekly:'A?Tuesday8,'
' Thutsäays^and-Saturdays byJVapaus
Publishing\Ooinpiiny.'Ltd..va4; 100£102>
Elm StA'W.',^;6adbury,-.Oiitn Canadal-!^^
TelephoDes:>Bus.' Offte^ 09.>'4-4264;,
Editoria! Office.OS.' 4-4265/Manager;
E. Suksi. Edltof W.' £klund.^MalUng|
'address:::^x j69„ Sudbury, pntarle>
kk: 2.50
1 vk: ».00 »idL^4M^
1 yk. ».SO «kk. 62S>>
; t-' TILAUSHINNATrjirJiy,,-?
CanäaasÄr^:ylik?8.o6-6 "
yhdysvalloissa: ' - • - ' ' " ^ *
Suomessa: ^"4
YKn viiosipäivänClipuliliii
Viime maanantaina vietettiin Y K n 15-vuotispäivää. Ypisitoista
vuotta . s i t t e n ; lokakuun 24r päivänä astui voimaan Y K n peruskirja;;
-ininkä^^Jierusteeiiav^M
^tolBinen< suuri päivät
-YKnr- merkityksestä j a suuresta tarpeesta maailman rauhan' säilyttä»
rtiisett hyväksi, mutta etusivulla kerrottiin Leopoldvilleitä ^ tulleessa
uutistiedossa, että Y K n pääsihteeri Hammarskjöldin myötätuntoa
nauttineen "voimamies" Mobutun sotilaat riehuvat Kongossa "räyhä-tenjtaK)
aen; rosvoten!ja siviiliväestöä terrörisoiden^. m
vallitessa Kongossa" (APn uutistieto).
T9][laisten "rikkaruohojen" johdosta on kyynikoilla taipumusta
suhtäfttuakielteisesti Yhdistyneisiin Kansakuntiin j a verrata sitä^p
haenteisesti Kansainliittoon, joka osoittautui tehottomaksi aseeksi
sotaa: yastaan. - ^
Tosiasia on kuitenkin tässä tarua kummempi. Ensinnäkin on
syytäJmuistaa; että vaikka mr.Hammarskjöld ilmeisesti otaksuu, että
hän 01»! "itse" Y K tai ainakin se napa, jonka ympäri koko maapallo
pyörii, j a mitä ilman ei Y K " voi tulla toimeen, niin hänen virheensä
ovat sittenkin ohimenevää laatua. Kongon surkea tilanne ennakoi
hänefnohjelmansä perusteellista romahtamista. Valitettavaa vain on,
että häöen:virheistään saa Kongon kansa maksaa äärettömän, kalliin
hinnan. —
Y K on kuidenkin paljon suurempi kuin joku yksilösuuruus. Vaikka
suuria"toiveita ei olekaan kokonaan täytetty — kiitos sälä Yhdysval-tain'
Imperialismin aloittamalle ''kylmäl'e sodalle", niin tosiasia on
sittenkin se, että Y K l l e lankeaa suuri kiitos siitä, ettei kolmas maailmansota
ole päässyt puhkeamaan.
Y K on ollut eräänlainen varaventtiili, missä on "puhumalla"
V - selvitetty monta sellaista pulmakysymystäv m
neet fuv6ta "aseet ''puhumaan". Tässä mielessä Y K on ollut ja on
edelleenkin erittäin tärkeä foorumi, missä eri valtojen edustajat
: voivat
'kosketuksia toisiinsa .ja väitellä; maailman yleisen 'mielipiteen punta- •,
rissa kiistanalaisista kysymyksistä. Y K n merkitystä maailman rauhan
" v a a l i j a n a ei voida liioitella Suez
ja monen muun samanlaisen tapahtuman yhteydessä.
Kuluneen 15 vuoden aikana on maailma muuttunut suuresti, ja
v a i k k a " Y K : k i n on osaltaan muuttunut, niin se ei ole valitettavasti, '
kyllä voinut riittävästi kehittyä maailman mukana. '
Viisitoista .vuotta sitten liittyi Y K n 51 jäsenmaata. Viisi suur-
ValtaaVTYfidysvallatiBritanniai Ranska, Kiina ja Neuvostoliitto saivat
silloin YKssa yhteisen.sopimuksen mukaan itselleen veto-oikeuden^^
vakituisen paikan sen tärkeässä Turvallisuusneuvostossa.
Veto-oikeus tarkoittaa asiallisesti sitä, että Y K e i ole mikään
valtakuntien yläpuolella, oleva "
mau parlamentti", missä ratkaistaan asioita enemmistöpäätöksen pe:
rusteella^ YKta ei ole koskaan suunniteltu tällaiseksi "maailmanhallitukseksi",
vaan nimenomaan itsenäisten valtojen kansainväli-
' seksi järjestöksi, minkä avulla ja kautta pyritään neuvotteluteitse .
. r a t k a i s e m a a n kaikki kansainväliset kiistakysymykset.
I YKn perustamisen jälkeen on kuitenkin käynyt niin^, että Kiina
on tullut estetyksi jäsenoikeuksiensa käyttämisestä YKssa j a Turval-
• i lisuusneuvostossa^^^^^^^:^^^^^^^
Chiang Kai-shekin käytettävissä. Todellisuudessa on siis asia siten
-että Yhdysvalloilla on Turvallisuusneuvostossa^^^
peräisten suurvaltojen yhtä ääntä vastaanj
Sen lisäksi on muistettava,~etä YKssa on nyt miltei kaksi kertaa
• enemmän jäsen^
jäsenoikeuksiensa käytöstä. Tämä tarkoittaa muun ohella sitä, että
YKn-jäsenyydessä on muitakin suurmaita kuin alkuperäiset "neljä
V - suurta". 4(M>-miljoonainen Jntia:
v in suurmaita ^uin esimerkiksi Ranska.
Mutta näiltä uusilta voimatekijöiltä on asiallisesti puhuen kielletty
tasavertaiset oikeudet YKssa.
Kaiken tämän johdosta onkin syytä Y K n vuosipäivän yhteydessä
lodefb^," että YKsta on vastoin perustajainsa toivomusta kehittynyt
V •'länsiVäUojen'^jiv e
avulla on yritetty komennella maailmaa Pentagonin piirustusten mu-kaisesti.~
Nyt dn ilmeisesti tultu kuitenkin siihen tilanteeseen^ että Y K n •
V':;: on palattava'ennemmin tai^m —
fciiisiitä^^aaditaan-voimakkaasti, mu
kansainvälinen foorumi, ^mikä vastaa nykyajan todellista 'maailmaa^
niin,"6ttä kolme suurta valtaryhmää — sosialististen, puolueettomien
j a imperialististen maiden valtaryhmät — saavat siinä tasapuolisen
asem'aii.
Jos ei tällaiseen maailmassa tapahtuneen kehityksen vastaavaan
uudistukseen suostuta, silloin ei voi Y K täyttää historian sille asettamia
tehtäviä.
Miten voidaan kuvitella, että koko maailman asioita voidaan::tyy-dyttävSsti
käsitellään sellaisessa kansainvälisessä elimessä, missä eii4
oteta huomioon ihmiskunnan enemmistön mielipiteitä ja pymkimyk-.'
siä? Mitenkä v o i ' Y K tehtävänsä kunnollisesti täyttää jos sen jäse-^
nyyden ulkopuolella' pidetään 600-miljoonainen Kiina ja lapsipuolen
. asenaassa, 400-miljoonainen Intia — jotka yksinään muodostavat y li
kblmanneksen koko ihmiskunnasta. " ' mm
Miten voidaan odottaa myönteisiä tuloksia aseistariisumisen alalla^
jos joku.edellämainituista suurista valtaryhmistä yrittää teknilli^Ss
j sellsTäänestysvoimallä pakoittaa ihmiskunnan enemmistön oman tah-s
tonsa,filaisuuteen? ' :m:m.
\ Kysymyksen, avain .onkin siinä, että YKta ei ole tarkoiteUulf
, miksftSän_^''m^ parlamp^
"t««itVvaan^tsenäisten ja,tasaaryoisten maiden kansainväliseksi foo-|
fe^r,'.«"rumiksi eli puhujalavaksi, ^missä järkeen vedoten^ yritetään puhu-
^s:: J mailätratkaistalkiistakysymyksiä niin, että aseet'Vo'itaisiin takoa a u - ,
mm
^^OttofNisgnenrSudliurysta
tiitkr-23,'pna^60 vuotta.
Yhdymme.' sukulaisten' ..ja tutta-vien'
5;onnentoivotuksim. ' - >
- 5 Kysymys: Olen avannut työttö-
, myysvakuutuksen viime joulukuun
4 pä (1959). Sen jälkeen olen o l lut
tuntitöissä kaikkiaan ;13^;viikkoai:
iNautin? työttömyysvakuutusta aina
kun ei ollut työtä. Viimeisen' viikon
nautin v-työttömyysvakuutusta
elokuun 12 pnä alkaneeseen viikkoon.'
Sen jälkeen olen kalastanut
16 viikkoa;: joista;kaikista'/olen saanut
merkit. Olenko oikeutettu saamaan
työttömyysvakuutusta heti
kun hallitus sulkee kalastuksen, jos
ei ole muuta asianmukaista työtä
saatavana. ;:Joulukuussa^^-a
vakuutuksessani on rahaa jälellä
$216. — Kesällä kalastanut.
Vastaus: Meidän käsityksemme
mukaan olette: oikeutettu - saamaan
työtomyysvakuutusta.
ole^vieläkäSnilopuUlsesHlvedetty
Ktoiigoi ^iteel(a;f^r myös käy.|
nyt selvlUe;fettä ^"YKii ^ joukko-1
j e n " . päällystö rteU/ sopimakseni
Katangan maakunnan Viranomais-f
^ten kanssa ^ns/ "puolustusaluei-|
den" jaosta tuossa maakunnassa.;
Tällainen sopimus merkitsee o-,
lennaisesti sitä, että on otettu uu-;
si askel kohti Kongon laillista'
liallitusta , vastaan ' toimivan
Tchomben klikin tunnustamista.'
Tämä osoittaa, että "YKn jouk-
' kojen"' päällystö pyrkii siunaa-/
maan Kongon alueen jakamisen
kolonisaattorien, etujen mukaisesti,
sanotaan Neuvostoliiton Y-Kn
valtuuskunnan antamassa \äär
sunnossa. —
Samanaikaisesti on meneillään
Kongossa olevien " Y K n joukkojen"
johdon alistaminen NATOn jäsenmaiden
valvontaan. Saatujen tietojen
mukaan " Y K n joukkojen" 86sta
esikuntaupseerista on 45 ' NATOn
JS muiden hyökkäyshenkisten liittojen
jostakin jäsenmaasta. Jopa
Ranskallakin, joka on Belgian' liittolainen
NATOn välityksellä , ja
myös afrikkalaisten siirtomaiden
omistajana, on oma edustajansa
esikunnassa. Lisäksi Kongossa on
y l i 500 NATOn, SEATOn ja CEVi-
Neljän maan julkilausuma
L-Saksan a-aseistamisesta
New York. — Neuvostoliitto,
Puola, Tshekkoslovakia ja Itä-
< Saksa ovat ~kehoittaneet> kaikkia
toisessa maailmansodassa ilittou-:
tuneiden: puolella taistelleita maita
yrittämään estää Länsi-Saksan
. varustaminen ^atomiaseini :Maini-tut
neljä maata kelioittavat lisiik- :
bi maailmansodassa Saksaa vastaan
taistelleita valtioita käyttä-
: mään : vaikutusvaltaansa;; rauhansopimusten
aikaansaamiseksi mo-.
lempien Saksan valtioiden kanssa.
— Saksalaisten sotilaspiirien vaatimukset
käyvät kerta kerralta hä-vyttömämmiksi
ja.itsepäisemmiksi,
sanotaan neljän ; maan yhteisessä
julkilausumassa, joka julkaistiin
viikko sitten tiistaina YKssa.
\— Johtavat länsisaksalaiset piirit
harjoittavat politiikkaa, joka tuo
.,. nuiM^tiu ^valUryhman sisaisun asioihm^ sekaantumista.»' Se vaatii maa-ilmassajiapahtuneen
kehityksen johdosta vissejä uudistuks a j a paran-:
?4{niikQi]ii>itsp.VKntrakenti>es<:a^ mutta <:nmallA'1rArtn9'nn cvvfd lrni |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-10-27-02