Vapaus, October 27, 1960

              e,^j^^^j\n 4y^,*.«./-i^ ^^^'^^jOsfiXJS^^^X^Cö^
(LIBERTY) — «In^epjBiident^^lAbor
5äsf«econd*class' maU^ by^thetP;»t;
, oni<>e;^,Department> Ottawa: - Pub-
'li8hedV'thricei weekly:'A?Tuesday8,'
' Thutsäays^and-Saturdays byJVapaus
Publishing\Ooinpiiny.'Ltd..va4; 100£102>
Elm StA'W.',^;6adbury,-.Oiitn Canadal-!^^
TelephoDes:>Bus.' Offte^ 09.>'4-4264;,
Editoria! Office.OS.' 4-4265/Manager;
E. Suksi. Edltof W.' £klund.^MalUng|
'address:::^x j69„ Sudbury, pntarle>
kk: 2.50
1 vk: ».00 »idL^4M^
1 yk. ».SO «kk. 62S>>
; t-' TILAUSHINNATrjirJiy,,-?
CanäaasÄr^:ylik?8.o6-6 "
yhdysvalloissa: ' - • - ' ' " ^ *
Suomessa: ^"4
YKn viiosipäivänClipuliliii
Viime maanantaina vietettiin Y K n 15-vuotispäivää. Ypisitoista
vuotta . s i t t e n ; lokakuun 24r päivänä astui voimaan Y K n peruskirja;;
-ininkä^^Jierusteeiiav^M
^tolBinen< suuri päivät
-YKnr- merkityksestä j a suuresta tarpeesta maailman rauhan' säilyttä»
rtiisett hyväksi, mutta etusivulla kerrottiin Leopoldvilleitä ^ tulleessa
uutistiedossa, että Y K n pääsihteeri Hammarskjöldin myötätuntoa
nauttineen "voimamies" Mobutun sotilaat riehuvat Kongossa "räyhä-tenjtaK)
aen; rosvoten!ja siviiliväestöä terrörisoiden^. m
vallitessa Kongossa" (APn uutistieto).
T9][laisten "rikkaruohojen" johdosta on kyynikoilla taipumusta
suhtäfttuakielteisesti Yhdistyneisiin Kansakuntiin j a verrata sitä^p
haenteisesti Kansainliittoon, joka osoittautui tehottomaksi aseeksi
sotaa: yastaan. - ^
Tosiasia on kuitenkin tässä tarua kummempi. Ensinnäkin on
syytäJmuistaa; että vaikka mr.Hammarskjöld ilmeisesti otaksuu, että
hän 01»! "itse" Y K tai ainakin se napa, jonka ympäri koko maapallo
pyörii, j a mitä ilman ei Y K " voi tulla toimeen, niin hänen virheensä
ovat sittenkin ohimenevää laatua. Kongon surkea tilanne ennakoi
hänefnohjelmansä perusteellista romahtamista. Valitettavaa vain on,
että häöen:virheistään saa Kongon kansa maksaa äärettömän, kalliin
hinnan. —
Y K on kuidenkin paljon suurempi kuin joku yksilösuuruus. Vaik­ka
suuria"toiveita ei olekaan kokonaan täytetty — kiitos sälä Yhdysval-tain'
Imperialismin aloittamalle ''kylmäl'e sodalle", niin tosiasia on
sittenkin se, että Y K l l e lankeaa suuri kiitos siitä, ettei kolmas maail­mansota
ole päässyt puhkeamaan.
Y K on ollut eräänlainen varaventtiili, missä on "puhumalla"
V - selvitetty monta sellaista pulmakysymystäv m
neet fuv6ta "aseet ''puhumaan". Tässä mielessä Y K on ollut ja on
edelleenkin erittäin tärkeä foorumi, missä eri valtojen edustajat
: voivat
'kosketuksia toisiinsa .ja väitellä; maailman yleisen 'mielipiteen punta- •,
rissa kiistanalaisista kysymyksistä. Y K n merkitystä maailman rauhan
" v a a l i j a n a ei voida liioitella Suez
ja monen muun samanlaisen tapahtuman yhteydessä.
Kuluneen 15 vuoden aikana on maailma muuttunut suuresti, ja
v a i k k a " Y K : k i n on osaltaan muuttunut, niin se ei ole valitettavasti, '
kyllä voinut riittävästi kehittyä maailman mukana. '
Viisitoista .vuotta sitten liittyi Y K n 51 jäsenmaata. Viisi suur-
ValtaaVTYfidysvallatiBritanniai Ranska, Kiina ja Neuvostoliitto saivat
silloin YKssa yhteisen.sopimuksen mukaan itselleen veto-oikeuden^^
vakituisen paikan sen tärkeässä Turvallisuusneuvostossa.
Veto-oikeus tarkoittaa asiallisesti sitä, että Y K e i ole mikään
valtakuntien yläpuolella, oleva "
mau parlamentti", missä ratkaistaan asioita enemmistöpäätöksen pe:
rusteella^ YKta ei ole koskaan suunniteltu tällaiseksi "maailman­hallitukseksi",
vaan nimenomaan itsenäisten valtojen kansainväli-
' seksi järjestöksi, minkä avulla ja kautta pyritään neuvotteluteitse .
. r a t k a i s e m a a n kaikki kansainväliset kiistakysymykset.
I YKn perustamisen jälkeen on kuitenkin käynyt niin^, että Kiina
on tullut estetyksi jäsenoikeuksiensa käyttämisestä YKssa j a Turval-
• i lisuusneuvostossa^^^^^^^:^^^^^^^
Chiang Kai-shekin käytettävissä. Todellisuudessa on siis asia siten
-että Yhdysvalloilla on Turvallisuusneuvostossa^^^
peräisten suurvaltojen yhtä ääntä vastaanj
Sen lisäksi on muistettava,~etä YKssa on nyt miltei kaksi kertaa
• enemmän jäsen^
jäsenoikeuksiensa käytöstä. Tämä tarkoittaa muun ohella sitä, että
YKn-jäsenyydessä on muitakin suurmaita kuin alkuperäiset "neljä
V - suurta". 4(M>-miljoonainen Jntia:
v in suurmaita ^uin esimerkiksi Ranska.
Mutta näiltä uusilta voimatekijöiltä on asiallisesti puhuen kiel­letty
tasavertaiset oikeudet YKssa.
Kaiken tämän johdosta onkin syytä Y K n vuosipäivän yhteydessä
lodefb^," että YKsta on vastoin perustajainsa toivomusta kehittynyt
V •'länsiVäUojen'^jiv e
avulla on yritetty komennella maailmaa Pentagonin piirustusten mu-kaisesti.~
Nyt dn ilmeisesti tultu kuitenkin siihen tilanteeseen^ että Y K n •
V':;: on palattava'ennemmin tai^m —
fciiisiitä^^aaditaan-voimakkaasti, mu
kansainvälinen foorumi, ^mikä vastaa nykyajan todellista 'maailmaa^
niin,"6ttä kolme suurta valtaryhmää — sosialististen, puolueettomien
j a imperialististen maiden valtaryhmät — saavat siinä tasapuolisen
asem'aii.
Jos ei tällaiseen maailmassa tapahtuneen kehityksen vastaavaan
uudistukseen suostuta, silloin ei voi Y K täyttää historian sille asetta­mia
tehtäviä.
Miten voidaan kuvitella, että koko maailman asioita voidaan::tyy-dyttävSsti
käsitellään sellaisessa kansainvälisessä elimessä, missä eii4
oteta huomioon ihmiskunnan enemmistön mielipiteitä ja pymkimyk-.'
siä? Mitenkä v o i ' Y K tehtävänsä kunnollisesti täyttää jos sen jäse-^
nyyden ulkopuolella' pidetään 600-miljoonainen Kiina ja lapsipuolen
. asenaassa, 400-miljoonainen Intia — jotka yksinään muodostavat y li
kblmanneksen koko ihmiskunnasta. " ' mm
Miten voidaan odottaa myönteisiä tuloksia aseistariisumisen alal­la^
jos joku.edellämainituista suurista valtaryhmistä yrittää teknilli^Ss
j sellsTäänestysvoimallä pakoittaa ihmiskunnan enemmistön oman tah-s
tonsa,filaisuuteen? ' :m:m.
\ Kysymyksen, avain .onkin siinä, että YKta ei ole tarkoiteUulf
, miksftSän_^''m^ parlamp^
"t««itVvaan^tsenäisten ja,tasaaryoisten maiden kansainväliseksi foo-|
fe^r,'.«"rumiksi eli puhujalavaksi, ^missä järkeen vedoten^ yritetään puhu-
^s:: J mailätratkaistalkiistakysymyksiä niin, että aseet'Vo'itaisiin takoa a u - ,
mm
^^OttofNisgnenrSudliurysta
tiitkr-23,'pna^60 vuotta.
Yhdymme.' sukulaisten' ..ja tutta-vien'
5;onnentoivotuksim. ' - >
- 5 Kysymys: Olen avannut työttö-
, myysvakuutuksen viime joulukuun
4 pä (1959). Sen jälkeen olen o l ­lut
tuntitöissä kaikkiaan ;13^;viikkoai:
iNautin? työttömyysvakuutusta aina
kun ei ollut työtä. Viimeisen' vii­kon
nautin v-työttömyysvakuutusta
elokuun 12 pnä alkaneeseen viik­koon.'
Sen jälkeen olen kalastanut
16 viikkoa;: joista;kaikista'/olen saa­nut
merkit. Olenko oikeutettu saa­maan
työttömyysvakuutusta heti
kun hallitus sulkee kalastuksen, jos
ei ole muuta asianmukaista työtä
saatavana. ;:Joulukuussa^^-a
vakuutuksessani on rahaa jälellä
$216. — Kesällä kalastanut.
Vastaus: Meidän käsityksemme
mukaan olette: oikeutettu - saamaan
työtomyysvakuutusta.
ole^vieläkäSnilopuUlsesHlvedetty
Ktoiigoi ^iteel(a;f^r myös käy.|
nyt selvlUe;fettä ^"YKii ^ joukko-1
j e n " . päällystö rteU/ sopimakseni
Katangan maakunnan Viranomais-f
^ten kanssa ^ns/ "puolustusaluei-|
den" jaosta tuossa maakunnassa.;
Tällainen sopimus merkitsee o-,
lennaisesti sitä, että on otettu uu-;
si askel kohti Kongon laillista'
liallitusta , vastaan ' toimivan
Tchomben klikin tunnustamista.'
Tämä osoittaa, että "YKn jouk-
' kojen"' päällystö pyrkii siunaa-/
maan Kongon alueen jakamisen
kolonisaattorien, etujen mukai­sesti,
sanotaan Neuvostoliiton Y-Kn
valtuuskunnan antamassa \äär
sunnossa. —
Samanaikaisesti on meneillään
Kongossa olevien " Y K n joukkojen"
johdon alistaminen NATOn jäsen­maiden
valvontaan. Saatujen tieto­jen
mukaan " Y K n joukkojen" 86sta
esikuntaupseerista on 45 ' NATOn
JS muiden hyökkäyshenkisten liitto­jen
jostakin jäsenmaasta. Jopa
Ranskallakin, joka on Belgian' liit­tolainen
NATOn välityksellä , ja
myös afrikkalaisten siirtomaiden
omistajana, on oma edustajansa
esikunnassa. Lisäksi Kongossa on
y l i 500 NATOn, SEATOn ja CEVi-
Neljän maan julkilausuma
L-Saksan a-aseistamisesta
New York. — Neuvostoliitto,
Puola, Tshekkoslovakia ja Itä-
< Saksa ovat ~kehoittaneet> kaikkia
toisessa maailmansodassa ilittou-:
tuneiden: puolella taistelleita mai­ta
yrittämään estää Länsi-Saksan
. varustaminen ^atomiaseini :Maini-tut
neljä maata kelioittavat lisiik- :
bi maailmansodassa Saksaa vas­taan
taistelleita valtioita käyttä-
: mään : vaikutusvaltaansa;; rauhan­sopimusten
aikaansaamiseksi mo-.
lempien Saksan valtioiden kans­sa.
— Saksalaisten sotilaspiirien vaa­timukset
käyvät kerta kerralta hä-vyttömämmiksi
ja.itsepäisemmiksi,
sanotaan neljän ; maan yhteisessä
julkilausumassa, joka julkaistiin
viikko sitten tiistaina YKssa.
\— Johtavat länsisaksalaiset pii­rit
harjoittavat politiikkaa, joka tuo
.,. nuiM^tiu ^valUryhman sisaisun asioihm^ sekaantumista.»' Se vaatii maa-ilmassajiapahtuneen
kehityksen johdosta vissejä uudistuks a j a paran-:
?4{niikQi]ii>itsp.VKntrakenti>es<:a^ mutta <:nmallA'1rArtn9'nn cvvfd lrni<ncta<ii':'j!
Diefenbakerin vero-jakoetidotuksesta
ei mitaan nyotya
Ottawa. — Pääministeri Diefen-baker
ehdotti; eilen Canadan 10
maakunnan pääministfreille heidän
ollessa täällä neuvottelemassa liit­tohallituksen
kanssa tulo- ja perin­töverojen
jaosta, että maakuntien
tulisi itse periä osuutensa veroista
sen sijaan, että liittohallitus antai­s
i " niille nykyisen tulo-: ja. rpcrintö-veron
jakojärjestelmän puitteissa
14 prosenttia perimistään yksilötu-loveröista,
9 prosenttia yhtiötulo-veroista
ja 50 prosenttia perintöve­roista.
•Diefenbaker lupasi, että liittohal:
litus tulisr vähentämään näistä läh­teistä
perimiään veroja vastaavissa
määrissä antaen -maakuntahallitukr
sille tilaisuuden periä vastaavan
määrän veroa maakuntiensa asuk­kailta
tavaran hintaan sisällytetyn
myytiveron muodossa. Tätä tar­koitusta
varten olisi kuitenkin teh­tävä
muutoksia maan perustusla­k
i i n , jota sellaisenaan ei voida
muuttaa ilman Britannian parla­mentin
hyväksymistä ellei kaikki
maakunnat suostu muutokseeni;
Kolmipäiväinen konferenssi jat-kiiii
tänään, jolloin maakuntien pää­ministerien
odotetaan; antavan vas
tauksensa liittohallituksen päämi­nisterin
ehdotukseen, joka ei mi­tenkään
lisäisi yleisiä-tuloja, vaan
merkitsisi yksinkertaisesti sitä, et-tä-
liittohallitus pääsisi osalta näi­den
verojen perimisestä-ja se teh­tävä
sälytettäisiin maakuntahalli­tuksien
harteille.
Diefenbaker lupasi samalla, että
liittohallitus tulisi jatkajnaan nii­den
vuotuisten noin $220,000,000
suuuruisten • "tasauttamismaksu jen''
maksamista niille maakuntahalli­tuksille,
jotka väestököyhyytensä
takia ovat huonommassa asemassa
verojen perimisessä kuin esimer­kiksi
Ontario ja-Quebec.
< Perustuslain, mukaan maakunnat
ovat oikeutettuja perimään kaikki'
tulo- ja perintöverot, mutta miltei
kaikki maakunnat ovat aikaisem­min
suostuneet siihen, että^ niiden
perimisoikeus' annettiin :liittohalli-tuksellesillä/
edellytyksellä, että
liittohallitus .palauttaa' niistä .maa-^
kunnille' mainitut' prosenttimäärät, l
Kaikki jmaakunnal ovat "tulona--
iässään;: tväatirieet, Jetta liittohalli-
,tuksenVon.)annettava maakVntähalli-selvästi
mieleen: kolmannen.vvalta-kunnan
juuri enneui toisen maail­mansodan
puhkeamista, julkilausu-miissa
sanotaan.;: Englanti, Ranska
ja Yhdysvallat ovat puolestaan liet­soneet
revanshiajatusta Lansi-Sak-s;
issa Juuri Yhdysvaltain painos­tuksesta
päätettiin joulukuussa
1957 varustaa NATOn joukot — ja
samalla myös Länsi-Saksan joukot
r r - . uusilla nykyaikaisilla aseilla.
Tällöin laskettiin Länsi-Saksan ato­mi-
ja ohjusvarustelulle pohja.
^ Englantia, Ranskaa ja Yhdysval­toja
kehoitetaan neljän; maan j u l k i ­lausumassa
varomaan kohtaloa;, jo-ka
tuli niiden maiden osaksi jotka
tukivat aikoinaan nalsirSaksanjäl-leenvarustelua.
Valamiehistö ei vielä .
päässyt yksimielisyyteen
Finch-murhajutussa
Los Angeles. — Täällä toisessa
oikeudenkäynnissä tri Bernard F i n -
chia ja hänen rakastettuaan Carol
Tregof f la vastaan - o l i ^valamiehistp
viime tiistai-iltaan "mennessä har­kinnut
isyytöstä: kuusi päivää; pääse^
matta vielä siihen mennessä yksi­mielisyyteen:
asiassa. .Heitä: syyte­tään:
t r i . Finchin vaimon; :Barbaran
murhasta heinäkuun 18 pnä 1959.:
Toinen oikeudenkäynti määrät­tiin
pidettäväksi sen jälkeen kun
valamiehistö; ei ;ollut:paässyt:;yksir
mielisyyteen- ensimmäisessä; oikeu­denkäynnissä.
MMttafasia ei rajoituryksinomaan
tahan.vViime aikojen use^t-tapah­tumat
^^soittavat/ ettäHiläiine Kon-igon;;:
4asavallassä«'>pähenee1; jatkuvasi:
ti. Tässä vaiheessa "asiat on saatet­tu
siihen liisteeseen, ettei Kongon
tasavallanrlaillisellaFhallituksella ole:
iminkäänläisiaimähdollisuuksia:.suo:
rittaa tehtäviään j a että tämän hal­lituksen
päämies, herra Lumumbä',
on faktillisesti; suljettu kotiarestiini'
Häneltä riistettiin mahdollisuus
matkustaa' Y K n 'yleiskokoukseen,
jossa hän voisi henkilökohtaisesti
antaa selostuksen maassa vallitse­vasta
tilanteesta,jfaikka " Y K n jouk-lwjen";
päällystö^ ilman • minkäänlai­sia
vaikeuksia voisi varmistaa hä-j
i e n matkansa turvallisuuden N e w
Yorkiin. *
" Y K n joukkojen" päällystö ja
pääsihteeri henkilökohtaisesti
ovat itse asiassa kieltäytyneet
:; turvaamasta'normaalin toiminnan '
edellytyksiä Kongon tasavallan
korkeimmalle ^ valtioelimelle r —
Kongon parlamentille.'He^ ovat
viitanneet kintaalla Y K n 15. y-leiskokouksessa
useita kertoja esir:
tetyille vaatimuksille sjitä, että
Kongon parlamentille on luota-
: : v a : tarvittavat toimintaedellytykr:
set.
Tämän tilanteen selittää vain äe,
että: " Y K n - joukkojen'-; päällystö ja
pääsihteeri; vastoin^;viimemainitun
vakuutteluja' pidättäytymisestä se­kaantumaan
Kongon; sisäisiin asioi­hin,
pyrkivät estämään Kongon
parlamentin koollekutsumisen, selr
västikin peläten, 'että parlamentti
vahvistaa jälleen, kuten min mo­neen
kertaan aikaisemminkin; l a i l ­lisen
' h a l l i t u k s en :; valtuudet, ;mikä
puolestaan paljastaisi täysin Mobu­tun
ja muiden hänen /kaltaistensa
toiminnan seikkailuluonteen '
arraskuun^lBäpna
jest$mät' ' la^ikkopäiväUiset ovat'
marraskuuri IS^pnä^eikä 6 phä,^u-;
ten^ailcaisemmin oli päätös. Toivot­tavasti
yleisö ottaa tämän huomioon
ja saapuuvsuurella:;joukolla:^nauttir
maan ''taas niistä herkuista, joitä
emähnät valmistavat. Siellä var­maankin
tulee olemaan yhdeksää;
kymmentäyhdeksäät s o r t t i a ; I V O n h an
min mukava vaihteeksi nauttia
toistenkin laittamaa ruokaa sillä
kyllä sitä kotona saa syödä.
Koska meillä vielä on tällainen
paikka--missä;saamme kokoontuaga
tavata ystäviämm'e, niin näin sa­malla
saamme; tulojasmeidän toi­mintapaikkamme
ylläpitoa : ^ r t e n ;
ToivottavastiLnuoretkin vaimot otta­vat
myös tämän huomioon ja jättä­vät;
päivällisen' laittamatta imainit-luna
päivänä ja saapuvat perhei­neen
haalille päivällisille. - S i i s ter­vetuloa!
— T. N .
Tansica suunnittelee
asejoukkojen antamista
Kööpenhamina. — Tanskan halli­tus
on pyytänyt armeijan johtoa
valmistamaan ; suunnitelman ;:;pysyr
väisen tanskalaisen: asejoukon; saat­tamiseksi
Y K n palvelukseen, ilmöit-;
tl ;:puolustusministeri)^^PoulHansen
taPä viikolla.
Bonnista valittelu
NeuYostoiiitolle
Bonn. — Länsi-Saksan hallituk­sen;
toimesta on.- esitetty Neuvosto­liitolle
virallinen valittelu siitä: dip-lomaattisesta
:"selkkauksesta".: minr
kä keskipisteenä oli Neuvostoliiton
lähettiläs Smirnov,
Kun Länsi-Saksan talousasiain
; m i n i s t e r i E r h a r d : puhui.: joutavia
Euroopan. :; kansandemokraattisista
maista "Afrikan viikon" avajaisjuh­lassa,
niin-paikalla ollut lähettiläs
Smirnov esitti asiasta vastalauseen­sa
heti; :Tämän johdosta kokouksen
järjestäjät; kehoittivat;järjestäjiä
johtamaan lähettilään; pois kokousr
huoneesta.
Tämän diplomaattisen" selkkauk­sen
johdosta esitti Länsi-Saksan
hallitus ^ virallisen valittelunsa ja
toivomuksen, ettei se johtaisi suh­teiden^
huononemiseen; k.oi-maiden
välillä. Täällä otaksutaan, että va­littelu
esitettiin itse kansleri Ade-nauertn-
määräyksestä.
Erinäiset oikeistolehdet ovat ar­vostelleet
Adenauerin hallitusta tä­män
yalitteluniesittämisen johdosta.
Paljon on
"huligaaneja"
Salisbury, Etelä-Rhode^a. — V i i ­konvaihteen
aikana pidätettiin B u -
lawayo, Salisbury, Quebec ja Gwelo
nimisissä afrikkalaiskauppaloissa
500 afrikkalaista ja 2 valkoihoista
vastikään hyväksytyn irtolaislain
perusteeIIa;:'jonka':'mukaan voidaan
pidättää "vetelehtijät, tyhjäntoimit­tajat
ja huligaanit". ^ /
^Poliisit , pidättivät . summassa
kaikki afrikkalaiset jotka eivät voi­neet
'esittää'' todistusta siitä,' että
heillä on työpaikka.' ,^ ' .
. Sanomalehtikirjeenvaihtajia' ^ei
päästetty niille pidätysleirejlle, m i :
hin näitä".maan, alkuasukkaita ke­rättiin
eivätkä "kirjeenvaihtajat saa-
'Muhoksen Mimmi'
6sitGitiin livvjn ^
Don-haalilla
Toronto. — Lumihiutaleita mcilla
JO ilmoissa huiski, maahan kun jou­tui,
niin vetenä luisti.
"Muholisen Mimmi" veti runsaan
ja pirteän kannattajaioukon puo­leensa,
se palkitsi näyttelijät jat­kuvilla
suosionosoituksilla j a eri­koisesti
lopussa palkitsi kappaleen
ohjaajan Helga Gionqvistin. Mi
ja mrs. Niskaset saivat tunnustuk­sen
korkeatasoisesta teknillisesta
avustamisestaj: erikoisesti •valotuk'^
se.sta ja tanssin ohjauksesta.
N i i n taas kuulut Don-haalin näyt
telijat kunnostautuivat hyvin. .Ajat­telin
kuinka;kulkevat romaanit: voi­vat
puhua paikallismurietta.
Nyt on railakkaat kabaretlitans
sit tulossa; jonka. .: jo . ovilippujen
menekki osoittaa;; :;Newyorkäilaisen
Laurfenin kuuluisa yhtye takaa, että
silloin on hyvä tanssia la hyvä olla
kuulijanakin. Sisahnp'aasykin on
vain $1.25 Kyllähän silloin sopii
kaikille tulla.
Laatikkopäivälliset on järjestetty
marraskuun 13 pksi Don haalille.
TORONTON
KUULUMISIA
Toronto. — Don haalilla on' k i i ­rettä
ja vilskettä, josta pitää i l ­moittaa
muillekin.
Ensiksi tulee kaiketi kabaretti-tanssit
mihin tulee soittajatkin val­lan
Amerikasta saakka Tämä ka-burettitilaisuus
on Don haalilla
perjantaina,: marraskuun'4 päivänä;;
Siellä on paljpn hyvää syötävää ja
juotavaa. Ovilippu on vain $125
kappale. O.stakaa lippunne etukä-:
•tee;i,' JOS m i t ä teille Kkaupataan,. tai
soittakaa asiasta Don haalille.
Seui aavaksi on järjestyksessä
"Toimen naisten" järjestämä laa-tikkopäivallineni.
.Tällaiset ;päiväl-iistilaisuudet
ovat :onnistuneet aina
byvin ^ja; nim v toivotaan > nytkin; hy­vää
yleisömenestystä.: "Toimen nai­set"
takaavat, että ruoka ei tule
loppumaan kesken.; Tämä päivEllis-tilaisuu.
s; on Don haalilla; marrasr
kuun 13 pnä alkaen kello 12.30.
Laatikoita, otetaan; myös kiitollisuus
della vastaan.
Seuraava järjestyksessä on "Tot­inen
naisten" järjestämä suuren
suuri bingotilaisuus; ; Lahjoituksia
Iata tilaisuutta varten otetaan kii­tollisuudella
:vastaan;;ja lahjoituksia
on JO saatukin Tilaisuus on Don
haalilla joulukuun ; 4 pnä alkaen
kello 4 ip '
Sitten tulee Finlandia kuoron kon­sertti.
Ihirjoitusten:alIa on kolme
aivan uutta laulua joita ei Ole en­nen
' kuultu ja kuorolaiset; uskovat
Silavansa neljännenkin uuden: ;lau-.
lun valmiiksi. Kuoron konsertti on
Don haalilla joulukuun 11 pnä kel­lo
4 iltapäivällä. Siellä tulee ole­maan:.
paljon ::hyvää; ohjelmaa;' m.m.;
meidän vastaperustettu; .soittokun­tamme
avustaa; tätä; konserttia.; Pi-;
takaa siis; mielessä nämä. tilaisuu­det
— O.
R.ivintola tulee .olemaan hyvä sillä
ovathan suomalaiset naiset :kuuluja.
hyvien ja. maukkaiden; ruokain vai-,
niistämisen taidosta: ; Tätä on taas
kaunista .;nahdd-;p
ja mieluista maistaa monia lajeja
mita parhainta ruokaa. Tilaisuus
alkaa ksllo 12 30 päivällä.
Valistuskomilean kokous pidetään
tiistaina, marraskuun 1: pnä, kello
8 illalla Don-haalilla. Kaikkien jä­senten
läsnäolo toivottu.
Stcatharinelaiset^ ovat lupailleet
tulla näyttelemään "Lainatun rou­van"
marraskuun 27 pnä. Parhain
kannatus heille ja kyllä me muis­tamme
sen, että heidän esityksensä
ovat olleet mainioita. — N .
mm iM"""
Mm»
kumpi',' voisi ' p a r h a i t e i ^ nujertaa
Kuuban -nylcyiseii ^hallituksen, c' S U|
nä on ollut piuitti'^ja pykälä sekS
vieläpä kauhistuksen paikka kiin
tälle .pallonpuoliskolle on kiteyty­mässä
^ Kuubassa' "kommunistinen"
hallitusmuoto.
./ Välillä on kuitenkin keretty lyö­dä/
sukaista Neuvostoliiton päämi­nisteri
Hrushtshovia molempien
presidenttiehdokkaiden'taholta; kos­ka
Neuvostoliiton päämmisteri:;mei-naa
astua Yhdysvaltain. varpaille
kaikenlaisilla i:ponunipannaan#ilis-tuksilla.
PahaTmies Hrushtshev oa
heidän|mielestään^kiRf7ei: anna: Setä
Sämiu'lentää: atomipommi^kainalos­sa:
ympäri: maapalloa ;;]aiuhata\vtap-'
paa: kaikki;: jotka ? uskaltavat'; asettua
Yhdysvaltain'rahamahdinsuunnitel
mia vastaan tarkoituksella ; orjuut­taa'
kaikki: kansat ^riistääkseen; niitä.
En ole kuitenkaan kuullut heidän
kiihkeissäVvaalisaarnpissaan; mainit­tavan
mitä uusi presidentti tulisi te­kemään
5 miljoonan oman maansa
työttömän hyväksi, jotka Setä Sa­min
vaipan ympärillä-kiertelevät a l -
muja anoen nälissään; j a viluissaaui
Kun katselee ja kuuntelee'amerik­kalaista
TV-ohjelmaa n i i i i ei ole vä-:
liä::;kumpi ehdokkaista puhuu ;niin
riemuisia, hurraahuutoja ja: kätten­taputuksia
esitetään ;kummallekin
samassa kaupungissa saman yleisön
taholta. : Näin rajan'takana tuntuu
siltä, että yleisö tuumii, että "mo-lempi-
parempi"; koska ; e i ole .kol­matta;
joka' katsoisi työläisten etu­ja.
V.- j a u.-seura Star järjesti sau-n
a p a a r t i t U . Harjun ;paikalle.;;Ilma
sattui olemaan sateen , tuhruista,
vaan siitäkin huolimatta yleisöä o l i
kohtalaisesti \ja tulojakaan ei ole
moitittu. Mainitsen näistä sauna-paarteista
siksi, että eiköhän ne:oi-:
leet ensimmäiset ;: laatuaan; ;tääUä
Canadassa ja sellaisia paarteja voi­si
kokeilla muuallakin missä sellai­seen
on ;tilaisuus; ja täälläkin r.vielä
toiste Löylyä ei puuttunut vaikka
kyllähän Uuno siitä varmaankin o li
huolen pitänyt. ^
: Suomesta/vierailumatkalta; ovat
kotiutuneet Hilda Karlson j a Esteri
Väisänen. He viettivät kesänsä
Laatikkepäivältinen
marraskuui 6 pnä
St. CatharinesissT
st. Catharines, Ont. — V . - j a u.-
seura; Starin päivälliset on siirretty
kuudenteen päivään marraskuuta,
alkaen; v^e silloin puolenpäivän a i :
kaan; Kuten ennenkin,:.siellä on tar-jolla
monipuolisia; laatikkoruokia
maukkaan jälkiruoan kera; Toivom­me;
k a i k k i a : laatikkojen valmistajia
ja ruokamiehiä ottamaan huomioon
tämän muutoksen.
Onnistuneet "saunajuhlat" pidet­tiin
15 pnä Harjujen hedelmäfar-milla.
Yleisön osanottajamäärä oli­si
kyllä saanot-ölla suurempi. Ilok­seni
huomasin, että; yleisö; o l i ko­vin
innostunutta ?;seurapeleihin: ja
se nosti juhlatulot odotettua suu­remmaksi.
Kiitos yleisölle kanna­tuksesta
sekä Mimmille j a Uunolle
paikan luovuttamisesta : j a ; muista-;
k i n antimista.; Kiitos ;myös.bingo-:
voittojen lahjoittamisesta j a yleen­sä
kaikesta avusta.
- Halla ei ole vielä vienyt meiltä
kukkia,; vaikka syksy onkin tulossa.
Syysterveisin — Hilda.
rytminen träUäVv^imakXaai^^^^ '
da^kertoi; pääsuomessa on 'paljoÄ<f'
ty«tä--'mieWllerÄ5venäjälle OB ^ ^
tilattu paljon kaikenlalsta,tavara1| ^^^^^
ja rakennu^öt .ovat kovassa käyn- J i
nissä. Niillä paikkakunnilla missä
hän kävi, olipa oikein miesten puu-, . • - J ^ l r . ^ ij
te. • Hän'kertoi olleensa niiden^ijou-,; Ht{ jm
kossa, jotka qlivat^^euvostoliitönj,,'^'||
pääministeriä vastassa|kun'hän saa-', 'i i)A
pui presidentti Kekkosen.syntymä-iA< ''^^1
päiväjuhliin. Hilda sanoi, että pää-!; , ' 'fM
ministeri Hrushtshev dnlyhyläritä,K— ' ' ' ' '
tanakka ja muureh komea mies*se-.\,
kä._että hän oli n i in lähellä päämi-nfsteriä,
että olisi melkein voinut -*
kädestä tervehtiä. , ''.j ^ —j.
' Kaupungin lähellä asuvat; kansaa j\|
läisenime mr'. j a mrs.Teudor Repo'. '
lähtivät' vierailumatkalle sukulais­tensa
luokse Beayer Lakelle k u n
saivat hedelmät' j a viinirypäleet
korjuuseen.
Israelilainen merimies E l i Pingo,
kotoismäHaifasJ^. loukkaantui oUes^^
saan työssä' canadalaisessa;laivassa;^
kun putosi rappuja alas. ^Hänet
kuljetettiin'täkäläiseen sairaalaan.
Varas-murtautui St Christopher-sin
kouluun lasista viime lauantai­na.
Rikkoontuneet' lasin sirpaleet
pinkosivat kaapin päälle ja niissä
oli veriset sormenjäljet. Saaliina
hän sai noin kymmenen dollarin
vaiheille. ' '
Kuolema kohtasi 74-vuotiaan Cor-nell
Robinsonin matkalla kotiinsa.'
Hän , sai sydänhalvauksen i samalla
kadulla, jonka varella hän asui.
Hän kuoli auton ohjauspyörään, ja
auto pysähtyi 61 Queenston St. huo­neen
seinään pysähtyen siihen.'
Talven merkkejä oli k un kylmä,
voimakas tuuli puhalsi ja lumihiu­taleitakin
lenteli joskin maahan, \
päästyä ne sulivat. Ilmatieteilijät
ovat ehtineet lohduttamaan tiedoit- ,
tamalla lämpimämmästä säästä sen- , •
jälkeen kun tämä on kirjoitettu. ;
Lokakuun viimeinen päivä lähe­nee
ja sinä iltana taas lapset hä­märtyessä
lähtevät liikkeelle kerä­ten
makeisia, joka sinänsä on heille N:
lystiä, miitta isommat pojat ja
miksei tytötkin voivat joskus tehdä
pahuutta, niin että aiheuttavat au­toille
ja asunnoille vahinkoja ja vie­läpä
sytyttävät vaarallisia tulipalo­ja.
Se e i ole hauskuutta vaan ilki-,
mielistä pahantekoa, josta saa ran­gaistuksen.,
^ Koulujen hallintojen *-
puolesta yritetään järjestää"^ h u v i t a . '
laisuuksia;: että nuoriso pysyist;pois;;^^
vahingollisesta pahanteosta. R i e -
muitkaa lapset, mutta ilkeamieli-syys
ja pahanteko pois. — O. L . ^
jm
m
m
' " f
''Jm
m
W0A
I
^ J
'M
JA
lllllllllilllllTÄTÄ
ASIALLINEN KYSYMYS
L a i l a vaati tiukalla äänellä:
— A i t i , minä haluan uuden nu-"
ken!
— Mutta, lapsikulta, sinulla on
niin hyvä nukke. Se ei ole vielä
lainkaan kulunut. E i silloin han­kita
uuta.
— Mutta äiti, enhän minäkään
ole yhtään kulunut ja kuitenkin'
sinä olet hankkinut uuden lapsen' '
TEHOKAS VAROITUS
Eräs amerikkalainen farmari
metsästyskauden alussa asetti; maal-?
leen tauluja, joissa sanottiin: "Met­sästys
kieltotfy. Eloonjääneet i an­naan
syylteeseeii."
PÄIVÄN PAKINA
Liian vähän ja huonoja lehtiä
na
Juttelimme;;päivänä • muutama-,
erään kansalaisemme kanssa
maailman asioista yleensä., Siinä
yhteydessä kaverini esitti mieles­tämme
suoraan naulan kantaan:osu-;
-neenvsuorasukai^en;; huomautukseni;
"Porvarillisen maailmankatso-'
muksen.;;omaavan:;; sanomalehdistön;
uutispalvelu tulee yhä tendenssi-maisemmaksi",
sanoi han tai koit­taen
sitä. että valtalehdistiJn uuti­set
saavat tällä mantereella nyky­ään
erittäin räikeän poliittisen tai
''puolueellisen" värityksen.
Asia on todella niin. Mainitta-;
koon;vain; ettiiesimerkiksiiKiinasta?
ei valtälehdissä puhuta muuten;
kuin "kommunl-sti-Kiinasta" ja sii­hen
liitetään tavallisesti joitakin|;
uloskuluneita kliseitä tai voimalli­sia"
kirosanoja- ^ - - ' " ' {
Sama pätee sadoissa muissa sa­mantapaisissa
kysymyksissä.
Ja joka' kerta kun porvarilliseni
maailrrmnkatsomiiksenlbmaava-Jehtil
tai joku muu "asiantuntija" puliuu
kapitalistisen jaijestelmnn kieltä­mättömästä'
seuralaisesta, työttö-muuta
sellaista hölynpölyä, minkä
tai koituksena on antaa muuten
nsialli.selle uutiselle vissi työväen-vastainen
sävy — porvarisetien ja
-talien tai paremminkin heidän jär­jestelmänsä
hyväksi.,
- Tämä tendenssimäisyys — mikä
-on asiallisesti vain sievempi nimi
•hyvin rumalle:;menettelytavalle, von
tullut jo niin räikeäksi ja laajakan­toiseksi,
että lehellisimmät porva-;
1 itkin tuntevat sen johdostaj)ahoin-vointia.
' ^
' Yksi tällainen omantunnon vaivo­ja
tunteva suurperho on Cyrus E a ­ton,
joka iCPn uutistiedon' mukaan^
selitti virne perjantaina-Ottawassa,
että "amerikkalainen *sanomalehdis-j
tö vaarantaa maailman rauhaa hal­pamaisella
(unworthy) taktiikalla.,
CPn tiedonannossa s a n o t t i i n : - -•
"Journalismi on "laskenut" Yhdys­valloissa
'suhteellisen alhaiselle t a ­solle
ulkomiasten asiain käsittelys-;
sä''sanoi mr. Eaton; Neuvostoliiton;
pääministeri ITrushtshevin läheinen
tultava , • / l , ^
. '"Sanomalehdistön.'yleisön jä po-;
l i t i i k k o j e n ; sokea ''ja"'perusteeton
j a: olosu hteiden r ii Itämättömään; tie-doittamiseen:
j a : toimituskirjoitusten
puolueellisuuteen."
"Tärkeissä ulkomaatapahtumissa
'me olemme miltei täydellisesti tie­tojemme
suhteen sanomalehdistön
armoilla.' Tämän vuoksi sillä on^ muksia. Näin ollen noin 1,500 mii
erikoisvelvollisuus ulkomaisten..-tar
pahtumain itosiperäisestäv:tiedoitta-misesta
ja tulkinnasta.
"Samalla kun mr. Eaton antoi
tässä suhteessa amerikkalaislehdis-töUe
mustan silmän; hän selitti; että
'Canadan lehdistö . . . suorittaa
yleispiirtein puhuen, tehtävänsä
kunniallisesti . . "
Jos amerikkalainen lehdistö on
todella näin paljon^anadan valta-;
lehdistöä kehnompi; niin:;silloin täy­tyy
ikävällä tunnustaa, että sikäläi­sen
vporvarilehdisiön*moraalista ja
vastuuntunnosta ei voida puhua
enää mitään.<
Yksi lisäsyy siihen, miksi nykyään
tarvitaanr,Uyöväenlehtiä;4;kipeämmin:
kuin milloinkaan ennen!
, Mutta asiassa on vielä toinenkin
puoli.
i Pöydällämme on Y K n j a l a i s en
UNESCOn äskettäinen raportti mis­sä
vedetään'yleismaailmallisen tut-;
kimuksen perusteella sellainen, joh­topäätös
r että maa, jossa 100 asu­kasta
"kohden'et ilmesty,kymmentä;
kappaletta päivittäistä^ sai\omaleh-:
teä j a ' jossa samaa asukasmäärää
^kohden 'ei-ole viittä radiovastaan-tusvälineidenollessaA
kysymyksessä.-;
Tältä, pohjalta tarkastellen, selit­tää
UNESCO, on Afrikassa, Aasias­sa
ja Latinalaisessa Amerikassa
yhteensä yli 100 valtiota tai hallin­toaluetta,
jotka eivät täytä vaati-jQonalla
ihmisellä — lähes 60 pro­sentilla
maapallon koko väestöllä - 7 -
ei ole riittäviä mahdollisuuksia
saada uutisia j a tietoja . . . ' -
Ja mikäli tällaisia mahclollisuuk-
^ia ön,-kuten esimerkiksi-Yhdysval­loissa
ja^ täällä Canadassa, ihmiset
saavat Suureh Ralian kontrollissa
olevien lehtien, julkaisujen, radioi­den,
näköradioiden, elokuvien ja
muiden laitosten välityksellä' niin
puolueellista ja tendenssimäistä tie­toa,
että se kuvottaa jo rehellisem­piä
porvareitakin! -
S:i:ftä
• I
m
Työväenlehtien ylläpito tällai- m
' sessa tilanteessa ei tietenkään'ole
lasten leikkiä. Siinä vaaditaan"
jatkuvaa t työtä ' ja ~> ponnistelua;
Mutta koska. on' uudistuksia, - pa*
rannnksia ja .sosiaalista' edistystii
yleensä saatu "helpolla"? „ - i"
:©?Jos;: mielitään' pysyä aikamme ta
solia ja siinä yhteydessä estää/yal-^'^
heen' edelleen ^ pullistumisen;: täval-, T- "•'^'^
lisen' kansan täytyy;'kiinnitt8r'en-"''';p«
tistä , suurempaa' .huomiotä^Cönnah j
lehdistönsä,' nimenomaan tyÖtätekef' ^^^^
vien oman sanomalelidistön Vakenr^
tanilsen jö^levittfim'iseri"V^-hyyäksi..