Vapaus, March 26, 1957

              Tiistaina, maalisk- 26 p — Tuesday, March 26,1957
te
VAPAUS
iätiOäudVtn. e, m7. Authorlzed
i ^ V s e ^ ^ xnaO tty the Post
:CHmeeP(9ajtm«n^ Ottava. V Pub-llshed
thrice: vertsly: Tuesdays,
IbittBdajv <md Öattmla^ Vapaus
^UbUahins Company LtcL. at 100-102
.6t. W^; Sudbuö'. O n t , Canada.
Telephones; Bus- Office OS. 4-42C4;
EditoriaJ Office OS. 4-4265. Manager
E. Sutad Editor W, EUund. Mailing
address: Box 69, Sudbury. Ontario.
Advertising rates upon appUcation.
Transiation free of charge.
. TILAUSHINNAT:
Canadassa: l Vk, 74)0 6 kk 3.75
-'V 3 kk.'2.25
Thdyjsvalloissa: 1 vk. SM 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
$150 eläke kuukaudessa
K i r j . J A C K P H I L L I PS
Järjestyneen työväestä -vtulisi
Selina V i s i l , ^South Pölrcupine,^ ssettaa; tavoitteekseen $150 :kuu^
täytti maaliskuun 20 päivänä 60 f kausieläkkeen saavuttamjsen kaikil-
VUOtta. *-• - • - « - • —XI-:-:..-
Yhdymme sukiilaisten j a
vain onnentoivotuksiin.
Ie eläJckeelle siirtyvill e työläisille,
tutta-1 Voitte mahdollisesti sanoa, että sei-kaa
vanhuuden turvallisuuden mi-nin^
vaatänui^ia. t
65—70 ikävuotiset saavat vanhuu-deneläkdtä
vain siinä tapauksessa,
että voivat todistaa olievansa varat-
.tomia,---':
Täten, j o s työläinen parhaimpana
vuonniaan ansaitsisi $4,001). hänen
eläkkerasä ^ vuoden palveluksen
jäjkeen phä $1.2(M) raod eli
SIQO kuiikaudessa. Kun< eiäkkeeii
siiuruus lasketaan tällä perusteella.
On siis yhmiärrettävää, että niis- niin'siinä voidaan huomioida vuo­t
i a i n en on mahdotoöta, mutta n i i n e i , sä t e o U i ^ u k s i s s ^ joiden omistajatisien kuluessa saaviitetut palkanko-n
J S ^ S ^ i ^ - i y : -
Juhlavuosi-^40. vuosikerta —^ 1957
»rtit mentiieet
YUiSdN
KIlUE
tosiasiassa ole.
Vv. -ISSe—37 noin 8 prosentilla
saavat suunnattomia voittoja, tuleei'rotukset j a johtöen siitä' eläkkeet
tämän maan teollisuuslaitoksista oli
: työläisten yrittää pakolttaa työnan- ovat paremmin siihteelliset ansai-monta
tulista vaa-monta
ehdokasta
siellä l^imitetään ensi k e s ^
" Trinityn vaalipiirissä asuu pääasiassa työläisiä ja muita
y^hairiurälsia, joi^
hje^ä^ sekä melko paljon toivomuksia tulevaisuuden suhteen.
>^ Niin selvänä" asiana sitä kun
liber^igitoliieen tri gtanlejr Haidasz
liipaa» että jos hän tulee valituksi, hän huolehtii Ottawaan
.'päästyään seuraavasta:
Minä tulen taistelemaan vanhuudeneläkkeen parantami­nen
puolelta; minä tiilen taistelemaari nykyaikaisen terveys-tavästi
finin oppiiaille."
tästä TrihiiyntyöläisväUtsijat.siUä^^^^J
ph liberaali pannut "suu säkin' mukaan''.
^Eri^äsia^pn;^^ liberaalipuolueen vaali-
4tipauk8ijn luottaa.
«fefeÄä^a*®;^-^^^^^-^^ näissäkin
l?a|ilei^a?tyt^^ ts. pääasiassa
CXiF:n ehdokkaiden vaiitseniisen hyväksi. ; V
Mutta mitä bnGGiP:llätai^ottav
- - • ^ 1 8 i s i v a n t s i j p i l l e ? ' : V : j ^ ' ; ;
iulleen.••uutistiedon 'mu-
'^-^'^^^:.im^r:: . • • " Eiiroo^asta tulleita sosialisteja on liittynyt C C -
(korostus Vapauden), että he saavat jatkaa
yastärintaänsa kömmuhismia kohtaan;
liettualäissyrityiseltä tri Frank
:;j^j5;|j|pjp.vjj5^v;,.^^ wM«i/««««lta, Trinity vaalipiiflssä .: •
I t k t t }''v* Tänia 51-vuotias kansalaistunut canadalainen... on pereoona-
Jkohtaisen tutkimuksensa perusteella todennut, että Trinityn;
ol^n valihis antälm^äh isen (bdustuksen) heille iötiavva^sa. :.
VTätnä 'harmaatukkainen liettualais-canadaläihen kers-
,värikkäästä menneisyydestään, lukeutuen siihen hetkiä
•sariöiiialehtimiehenä Berliinissä (!)," poliittinen 'pakolaisuus
- ^ ^ ^ Liettuassa ja natsiyankeus Saksas-,-
' " ' ' vaUttaisiin
jos
. tajansa rahoittamaan osaltaan yksi-1 tun palkan kanssa. Tämä onjpal-
; yksityisiä elakesuunnitelmia tydlai- ^yl^•^^ eläkesuunnitelmia. Pelkkä o-! j on parempi tapa kuin se, että maJc:
: siäan varten. Kymmenen vuotta losuhteiden pakko on pakoUtanut Isettaisim vissi eläke vaiii palveliis-
I myöhemmin oh l u k u noussut 25 työläiset täile tielle. ; vuosien perusteella eikä huomioitai-
: prosenttiin, Vuoteen 1950 men- Nykyinen .«uuntaus on yhdistää si ansaittua palkkaa lainkaan. •
I nessa se o l i edelleen kohonnut 4o yksityiset eiäkesuunnltelmat liitto- Jos työläinen voisi suHyä 65 vuo-f
prosenttiin. Vaikka elak^uunni- valtion .vanhuudeneläkkeen kaiissa.; den ikäisellä;&lpo'kuukausieläkkeel
i leimat eiyat koskeneet ehdottomasti Ajatus on se. että siten säännöstel- le ja saadä^iäiiialla liittovaltion van-
Kirjoitan tänä kertaa •'Tekonlmuk-i kaikkia työläisiä niissä teollisuus^^^
selle" Ja koetan vähän antaa tietoja ;;toksissa, niin eläkesuurinitelmien s j g i j n a t j a taattaisiin yhtäjaksoinen
siitä, miksi ei ole täältä Kulta-alueel- \ kasvu oli siitä huolimatta hämmäS', j u i ^ elinijäksi Tämä meikilsisi
VERTAA ENTISTÄ J A
NirkYisTx BiniTOAiKAA
ta osanottoa suomalaisten hiihtokil-i tyttävän suuri.
pailuissa.
Täällä on tilanne »ellataen kuin oli
Nykyään sellaiset eläkesuunnitel-mat
koskevat y l i miljoonaa canada-siellä
siubfai kun* tulin Canadaän ja f laista työläistä. _ On enemmän kuin
näin sinut CreigMon Mlnella. Siellä
i oli ollut aikaisemmin vilkasta urhei-t
lua ja muuta toimintaa, mutta silloin
se oli lamassa, kerroit minulle; Suo­malaisten
lildat olivat :haJoittaneet
kaikki. Tilanne on nyt täällä saman-iutihtainen.
Kyllä täällä/on suoma­laisia.
jä uusia tuleeSiipmesta — hy­viä
Hrheliljoitftkln. mutta el ole voi­npa;
Joka heidät yhdistäisi/ Silloin
kun minä Oreightoon tulin, oli k u i ­tenkin
järjestö Joka ryhtyi uriieilua i
sattuma, että tämä eläkesuunnitel-mien
kasvu tapahtui samanaikaises­ti
unioliikkeen kasvun j a voimistu­misen
kanssa. ;
Vuosisatamme alussa suuremmat
yhtiöt edistivät tällaisia suuiuiitel-miä
tehdäkseen työpaikkansa Jialu- i
tummiksi avaintyöläisilleen, tai sit-1
ten osana rajoitetusta huoltosuuhni-1
leimasta, jonka tarkoituksena : o l i !
elinijäksi.
suurempaa eläkettä ensitnniäiseu
viiden vuoden kuluessa j a sen jäl­keen
piericmpää kun eläkkeellä ole­va
alkaa saada myös liittovaltion
vanhuudcncläkettä.
" J i u t t a yksityisillä eläkesuunnitöl
millä on myös rajoituksensa. Taval­lisesti
niitä 011 taidolla vain suureiu-pien
yhtiöiden työläisille, sellais­ten,
joissa on työssä 500 työläistä tai
enemmän. . Fienempien yhtiöiden
työläisillä ja useilla muilla ryhmil­lä
ei ole samoja mahdollisuuksia.
Metsämiehet, kalastajat j a räkenr
huudeneläkkeen^ n i i n ; hän ei olisi
kovinkaan kaukana ^ siitä $150 eläk-j
keestä, josta mainitsimme tämän
! kirjoituksen alussa. Jos liittovaltion
i yanhuudcn^läke korotettaisiin- S75.-
I i i n j a se muksettaisiin varallisuu-
I desta liupliinatta kaikille 63 vuottct
; täyttäneiilc. työläiset saisivat silen
I S175 kuukaudessa,, eli $25 eiiem-
; man kuin mainitsemamme tavoite.
l Luonnollisestikin vanhojen puo-rlueiden
politiikot. lukeutuen heihin
I hallitusmiiiiälerit, jotka kuluttavat
1 kuukaudessa enemmän kuin keskin-i
kertainen eläkeläinen vuodassa, sä-
] noisivat, että sellaisen eläkkeen ta-i
voitteleminen on unelmointia. Mut
Mita muut sanöi^
lista, eUä, eläkemaksut jatkuisivat! H H T E N $40 E L 3 K K E E L L S
leskellfe!'^ I V O I SÄILYTTÄÄ H E N K E N S J **
Tässä valossa tarkisteltuna $150; = ,
e Ä ^ kuukaudessa ei ole'mikään! Ottawa.— Alahuoneen naisjääfe
uniktiVä union jäseneUe. ! j ^ miss Margaret Aitken, PC, York
Jltjestyneen työväestön on vaa-*
d l t t a y ^ että eläkkeelle siirtyneille
työi|;siile sutjdaan se inukava elä-
. mä.vjöhon vanhemniat kansalaisem­me
ovat oikeutettuja. Heitä ei saisi
p^kpittaa elämään elämänsä loppua
nykyisen vanhuudeneläkkeen kur­juudessa.
' -
ammatti-! nu.työläiset ovat ammattinsa luon-! ta eivätkö samanlaiset politiikot sa-
' Ä S u u r i unioliike oh ottad takia milteipä kokonaisimdes-; .f ^
(ja muutakin tplmihtaar kehittä(- |_.^ .^ J^JWJJJ^J" ..... . . j ! saan vksitvistcn elakesuunniteiimen . sesta. ja tapaturmavakuutuksesta,
mään. .Ja h i in tuli. alka„ että Cana- i nut käsiinsä johdon tällaisten suun-, ^ ^ ^ ^ ^^.jj^ . jo^ka siitä huolimatta ovat nykyään
dassa syntyneet suomalaiset Ja Suo- |rntelmien edistämiseksi j a paranta- . j^^^^^^ • canadalaisissa teolli- i lainvoimaisia,
mesta tulleet saivat tolmtntatilalsau- .. „ . , , ^ , „ „,„h....c-ist^ ' suuksissa. j o i l l a o n sama.hlaisia on- j Sen se kan. että paremmin jäi jes
den, missä opittiin Ja opetettiin; Y m - i S^SSf ^ U^^^^. uniot ovat perustaneet eiö- i tyneet työläiset ovat kyenneet pa
märrät paremmin kun sanon: Siihen tarkoituksiin antamaa kolmea dolla-; ^^suunnitelmia, joihin useat lyön-alkaan
jolloin sieltä nlkkellalueelta j " a kohden Canadassa annettiin v. useai tjon
tuji hiihtoJoyWto Timminsiin hiihto-kilpailuihin,
täällä pii yhteistolintnta-laitoksla
missä sai levätä Jä ruokailla.
Nyt ei ole. Ne on hajoltettu.
Kun erihcp tuli Suomesta hyviä •ur­heilijoita
he liittyivät suomalaiseen
'II-:
^^^imaiiäyAely
issa
Humber — selitti mainitun jnsu.
tuutin miesjäsenille,mi&aan lukien
valtiovarainministeri Harrisille, että
heidän puheeiisä inflaatiosta ja
suurista rahasummista, eivät mer­kitse
juuri mitään hänelle.
"Mutta minä voin ymmärtää van-huudeneläkeläisten
huolia", sanoi
miss Aitken. Hän sanoi hiljaa lu­keneensa
ohjeet, miten voi $40 kua.
kausieläkkeella elää:
"Älkää syökö; älkää menkö min.
nekään, sillä se kuluttaa kengän
pohjia; istukaa paikallanne j a luk^
kaa, jos teillä on mitään luettavaa;
menkää nukkumaan aikaisin, ettei
tule nälkä." — C P : n uutistieto.
1953 kaksi dollaria yksityisten elä-! f"^^^^^ vpivat osallistu^. Tyonan-kesuunnitelmlen
V rahoittamiseksi 1 «J'en osuus mudcn m u k ^ n makse-nifden
työläisten edestä, jotka halu-^i |^f."..»^'>^^.^^\'^!^^t,lin m ja
työläiset säilyttävät eläkeoikeutensa
vaikka
sivat parempaa eläkettä kuin liitto­valtion
vanhuudeneläke. ; i f • >i
Asiaan liittyvien seikkojen tutki-j t°*^"'®-
. . , ^ ^. «*v. m . * . minen toteaa, että tämä kehitys! Sen sijaan kuri useiden yksityis
totolntaan. E^lyät h? sl^^^^^ merkitsee myönteistä saavutusta 1 ten eläkesuuhnilelinien mukaan
järjestyneelle työväestölle. i työläinen on oijceutettu eläkkeoseen
K u n V. 1927 ruvettiin jakamaan 1 vasta 20 vuoden palveluksen jäl-
$20. vanhuudeneläkettä kuukaudes-1 "^^^"^^ tutkittiin erinäisiä 400.000 työ
sa, se o l i tavallaan avustusta, jota i vuoden palvelusajan vaatimiseen !
annettiin 70 ikävuotta täyttäneille i kelpoisuusehtona. Tässä kampan-
- ' jassa ovat uniot. tienraivaajina. •
Lukuislcit : eläkesuunnitelmieii
erilaisempia kuin nytkääh tulleet.
Eroa oli vain siinä, ettei vlranöpiais-ten
toimesta pplltlkoitu uusille tulok­kaille,
kiiteii nyt. Jos kehitys menee
nykyistä suuntaansa, nlhi pian lop­puu
Canadan suomalaisilta kulttuuri­toiminta
kuuluen siihen myös urheilu
koittamaan työnantajansa osallistu­maan
eläkssuuiinltelmiin, tulisi k i i -
höittaa to:ä'akin työläisiä .yleensä
väatimacn, korkeampia eläkkeitä
Samassa yhteydessä tulisi kehittää
siirtyvätkin työnantajaltd! mahdollisimman laajaa poliittista
toimintaa paköittaakseen liittohalli­tus
suostumaan vanhuudeneläkkeen
korottamiseen j a sen maksamiseen
kalkille 65 vuotta täyttäneille i l ­man
värattomuusehtoa.
L i i t t o v a l f on tilastotoimiston ta-j
varattomille. Myöhemmin ppistet
I t i in varattömuusehto ja koirotettiin
Jokin aika, sitten olleessa kulttuuri-! eläke. 40 dollariin kuukaudessa kai
p ^ i ä i f : : ; f ;3c4tU v:*?iHisiis'iitä a; •olisiriime •' isltä "iloisempi v •-• jo
M Isiitälieiyi^eiTrihityii .väeistöllei
' " ^ f i * " ^asuiäcaat 'haluavat, parempaa. van--
IfJIiip^vf^ir-^^ii^^tia^^
- kaikki se, mitä uhrataan "kommunistivastaisen!''hysrteriän'
. lijCtsomiseen. Siksi ei tri Ancevich voi tulla valituksi v^^^^
^ " ^ ' " l l l l l j vi'^^ k a ^ jä muut propagandayälineet viit-j
Ä f e - i ^ g j ^ ^ yrittäisivät puuhata hänen
v^iih CCF:liä ole parempaa miestä
Trihityyn?
aikaiötä^ raide
'7^;/f ; Lehtemme, uutisosastolla julkaistaan tänään uutinen on-jieliisesti
päättyneestä rakkaustarinasta — missä asianomaiset
'•saiyat toisensa ja elävät (toivottavasti —* V.) onnellisina elä-mänsä
loppuun asti".
: , Me iloitsemme luonnollisesti kaikesta onnesta ja erikoi­sesti
nuorten onnellisesti päättyvistä rakkausjutuista, Mutta
tämä asia kiinnostaa näiden rivien kirjbittajaa sitäkin suu-renunalla
syyllä kun hänen äitinsä -— rauha hänen 'tomulleen
Juhlassa eräs Yhdysvallpista tullut
supinalalnen vieras sanoi: El.meillä
enää saada tällaisia juhlia toimeksi.
Minä puoli^iani .Ufkon tilanteen sup-malalsten
ke^Iraudessi^i olevan .samanj^.
laisen muuallakin kun' ajatteieri sitä
miksi. tulivat teille pitämään hllhto-kUpsf.
lluJa, sillä tunnen Sudburyn ym-p&
rlstöji' riiaaston Ja "entiset ä Jät, E h ­kä
on hajoltettu eikä ole luotu uutta
tUallc? Täällä oli ennen yhtiöiden
varjossa olevia urheiluseuroja. Joiden
jäsenmaksut "vedettiin" miehen pal­kasta.
Nekin ovat ihajonheet. - Minä­kin
uskoin olevani hyvässä hiihto­kunnossa
vaikka kilpailujen varalta,
mötta en kuulu mihinkään urheilu­seuraan.
Olin sentään kerran hllh-itämässä.
sitä entistä suomalaisten
hiihtolatua ja sisUä oli "tpisklelinen"
iirhellun harrastaja, lehtimies. Joka
halusi tietää, miksi he eivät saa enää
mitään apua suomalaisilta hiihdossa?
Minä vastasin, ettei ole enää suoma­laisten
keskuudessa "Touhu-Taavet­tia",
joka pitäisi ratoja kunnossa ja
opastaisi hiihtoa. Yksilöjä kyllä olisi
taitoaan näyttämään. — Mainori.
k i l l e 70 vuotta täyttäneille. Liitto­hallituksen
viime budjetissa koho­tettiin
se edelleen, mutta vain 4S
dollariin.
:Siitä huolimatta se on kansallinen
häpeä, sillä se ei lähimainkaah^^ta-
Iäistä koskevia eläkesuunnitelmia.
S i l l o in havaittiin, että 51.8% työläi­sistä
maksoi eläkevakuutusmaksut
kokonaisuudessaan oinakohtaisesti.
velusvuosicn luvulla.'
SUOMAL. AIRKKITEHDIN
TÖIDEN Ni^YTtELY
Moskova. —• Moskovan arkkiteh-. kirjallisuuteen.
deille ja suunnittelijoille on nyt
ensi kerran tarjoutunut laaja tilai­suus
tutustua etevän suomalaisen
arkkitehdin Eliel Saarisen (1873-
1950) luovan työn teoksiin. Hänen
teostensa näyttelyssä arkkitehtien
keskuskodissa on nähtävänä lukui­sia
piirustuksia j a maketteja •—
enemmän kuin puolivuosisataisen
työn tiiloksia.
E. Saarisen töiden näyttelyn on
järjestänyt Suomen arkkitehtuuri­museo
yhdessä Neuvostoliiton ark­kitehtien
l i i t on kanssa.. Moskovaan
ovat saapuneet museon edustajat.
. . . näyttelykomitean jäsenet, suoma-u
u s i e n s i i r t o l a i s t e n a j a t u k s i a — i lajset arkkitehdit Keijo Petäjä ja
j a kieltää k a i k i l t a " v ä ä r in ajät^ j Eero Eerikäinen. Pääkaupunkilai-t
e l e v i k s i " l e i m a t u i l t a pääsylu-1 sen "Moskovski stroitelj" lehden
v a n . Ajatusten k o n t r o l l i joh- I kirjepnvaihtajalle suomalaiset ark-taa
1onniilcäriP«!^ä qiihpn ktitpn I '^^tehdit kertoivat suurella rakkau-t
a a loppukaciessa s i i h e n k u t e n j aentunnolla etevästä kotimaalaises-s
11 r t o l a i S m i m s t e n PickersgiU j taan
I p o l i i t t i s e s s a s i n i s i l m a i s y y d e s - • _ Me uskomme, että näyttely-ik^
h "^-^ — m y ö s " O l g a " , k u t e n o n s e n n e i t o s e n n i m i , j o s t a y l l ä m a i - j sään myönsi, että p o l i i s i n on 1 aineisto herättää mielenkiin^^^^
^ ^ | i ^ ; l 3 i päätettävä päivänvaloa kaihta-[moskovalaisissa, — K . Petäjä sanoi.
iifiSifte^^^^^^^^v^^:^' - M ^ tshekkoslovakia- j v i s t a piireistä ( u r k k i j a - j a i l m i - | — Tuskin voidaan kuvitella toista
; " ^aJsen kultaniitali-tytöh, Olga Flkotovian ja Bostonista kotoi-mukaisesti,
määritellään . työläisen, ^^put maksoivat ne yhteisesti työn
saama eläke hänen niaaraityna antajien kanssa,
vuonna tai^ vuosina ^^nsaitspmansa useimmissa tapauksissa, joissa
palkan mukaisesti, \leisesli la-ra. työläiset maksavat osaltaan eläke-on
yksi prosentti työläisen parhaipi-, vakuutuksesta; he maksavat sitä . 5 -
masta-vuosiaosiosta kerrätiuna p i i - .Q% p a l k a s t a a n . ' K u n ne maksut yh
distetään kaikkien muiden erinäisr
ten vakuutusmaksujen ja poistojen
: kaassa, n i i n . erikoisestikin älenimin
palkatut työläiset tuntevat ; varsin
hyvin sen vaikutuksen.
Uiisisla eläkevakuutussuunnitcl-mista
neuvottelevien unioiden kan­nattaisi
huomioida seuraavat ehdo-
Uikset:.-'-.
1. N i i n kauan k u i n eläkkeelle /siir­tyminen
merkitsee työläiselle elin­tason
alenemista, tulisi pyrkiä eläk­keiden
koroUamiseen,
2. Työläisten tulisi olla oikeutet­tuja
eläkkeeseen, aivan samoin kuin
palkkolhinsakin, ilman palveluai­ka
ja ikäuajoltuksia.
3;-Joidenkin suunnitielmien mur
kaisesti työläisille annetaan työhön
kykenemättömyyden sattuessa elä
kettä
sanomalehtiin ja
aikakausjulkaisuihin.
' Keskusteluun yhtyy arkkitehti E .
Eerikäinen:
• — Nfäyttelyajaksi: muutun am-mattiveljeni
kanssa auliiksi ja ah­keraksi
oppaaksi. Ilman vastausta
emme jätä näyttely-yleisön yhtään
kysymystä. Kaiken vapaa-aikamme
uhraamme kaypunkiin tutustuak-seiiime
ja käymme ehdottomasti
Moskovan rakennussuunnitteluins-tituutissa,
rakennustaideakatemias-sa,
Moskovan yliopistossa Lehin-vuorilla
sekä kaupungin luoteis­osassa.-''
Helsinki (SS) Neuvostoliiton
atomivoiman rauhanomaista käyt­töä
iesittelevä näyttely avattiin Hel­singissä
B-Messuballissa 12/2. Ta-
;5avaliän presidentti Urho Kekko­nen
kunnioitti tilaisuutta läsnäolo!:
laän. Avajaisiin pii saapunut arvo­valtainen
kutsuvierasjoukko, pää­ministeri
K.-A. Fagerholm, ulko­ministeri
Ralf Törngren, opetusmi­nisteri
Johannes Virolainen, kaup­pa-
j a teollisuiisministeri K.A. Klee­mola,,
sosiaaliministeri Eino Saari
ja maatalousministeri M. Miettu­nen,
Neuvostoliiton Helsingin suur­lähettiläs
V. Lebedev, lähetystö­neuvokset
M. G. Kotov j a V . S. Sö-lomko,
ensimmäiset lähetystösihtee^
r i t A. H . T c h u r i l in j a S. S. N i k o l s k i
sekä attashea A. P. Akulev. Näyt­telyn''
avauksen suoritti kauppa- ja
teollisuusministeri Kleemola. L i ­säksi
puhuivat suurlähettiläs Lebe­dev
ja näyttelyn tieteellinen johta­ja,
pofessori F. J;FedoröyI Tilai­suudessa
esiintyi myiis Helsingin
icaupunginorkesteri E r k k i Aaltosen
johtamana. Kleemola suoritti näyt­telyn
avauksen lausuen mm. seu­raavaa:
•
Kehitys tieteen ja tekniikan alal
l a on tämän sukupolven aikana
mennyt valtavin askelin eteenpäin.
Ehkä suurin tämän vuosisadan kek-i^
innöistä pn kutnhiinkin se,, että
ihminen. ,pn, pystynyt valjastamaan
luonnpnyoiman, joka piilee, atomi-ytimissä
j a käyttääkseen hyödylli­s
i in tavkoituksiin.-, Viisaasti ja tar-kPituksenmukaispsti
käytettynä voi
atomivoima monella tavalla palvel­l
a ..ihmistä. Tässä suhteessa riittä­nee,
josv-viittaan" siihen suureen
merkitykseen, mikä; määrätyillä ra-dioaktiiyisilla
lisptoopeilla on mm.
iriaatalquden tieteellisessä Kehittä­mistyössä..
j a lääketieteen apuväli­neenä.
On ilolla! tödlettava, että
kansainvälinen yhteistoiminta, ato­mivoiman
rauhanomaisessa käytös;
sä on viime vuosina Vhälisääntyjiyt.
Tämä on erikoisesti pienille maille
kuten Suomelle, tärkeätä, koska nii­den
mahdollisuudet pysyä kehityk
sessä mukana olisivat muuten var­s
in rajoitetut.
Synteettistä
penisillinia
New York. — Kahden amerik^
kalaisen tutkijan on onnistanut
ratkaista tiedemiehiä useita vuo.
sia askarruttanut kysymys syn­teettisen
. p e n i s i l l i i n in valmistami-
: sesta. •
Yrityksessä onnistuivat kemian
professori tri John Sheehan ja
t r i K. Hcnery-Logan, jotka toimi-vat
Massachusettsin teknillisessä
korkeakoulussa. Kymmentä sya-teettistä
penisilliinilajia kpkeil-laän
parhaillaan, jotta saataisiin
selville niiden soveltuvuus lääOliui.
tätarkoituksiin; Synteettisten vai-mfstelden
ei. uskota aiheuttavaa
n i i n herkästi allergisia reaktioita
kul<n luonnontuotteen, mutta • aii-den
kehitläminien tiilee ainakin
tässä vaiheessa kalliimmaksi.
Bulgänin ja Gaitskell
ovat yksimielisiä
Berliini. — Englannin työväenpuo­lueen
I Johtaja Hugh' Galtskell, joka
•jailiaillaan bn Saksassa, huomautti
äskettäin, että Neuvostoliiton päämi­nisterin
viimeisin aselstariisuntaiehdö-tus
on täysin yhtäpitävä työväenpuo­lueen
esittämän viisikohtaisen, Euroo­pan
. puolueetonta vyöhykettä koske­van,
ohjelman kanssa. : \
Länsi-Berliinissä pidetyllä lehdistö-vastaanotolla
Gaitikell sanoi, että
Neuvostoliiton suunnitelma. ilmatar-
>astuksesta ja joukkojen • supistami­sesta
on Englannin työväenpuolueen
käsit.vksen mukainen..
JA
TÄTÄ
sanoivat olevansa varmoja siitä,«et­tä
Moskovassa avattu näyttely tulee
edistämään neuvostoliittolaisten ja
suomalaisten arkkitehtien ystävyy­den
j a heidän luovan yhteistyönsä
edelleen lujittumista.
Elänyt 100 vuotta
silmät u m ^
Ponti^c. — Viettäessään 100-vuotis-päiväänsä
p r s . Elizabeth Russell sa-vain
siinä: tapauksessa että! täällä, ettei hän ole koskaan ää^
työläinen bn kokonaan kykenemä- nestäiiyt, ja että hän ei anna suurta-kaari
arvoa naisten äänioikeudelle.
Hän - huomautti: "Tämä on miesten
maailma, ja he tulivat toimeen • aika
hyvinä kunnes naiset salvat äänioi-tön
kaikkiin töihin. Tulisi hyväk-
Lopuksi suomalaiset arkkitehdit syä kohtuullisempi määritelmä, jon­ka
perusteella voitaisiin antaa eläke
siinäkin tapauksessa, että työlä.nen
on kykenemätön vain työehtosopi-; keuden",
muksessa määriteltyihin töihin.
4. Useat eläkkeet päättyvät työläi­sen
kuolemaan. Usein on tarpeel-
— Egyptissä odotetaan - saavan
1,500,000 paalia puuvillaavV, 1957.
T I L A U K S E S S A EREHDYS
Talpssa oli pdotettu uutta tulo­kasta,
pienokaista, jo j o n k un aikaa
ja isä o l i kertonut kuusivuotiaalle
Kertulle, että isä o l i tilannut hä­nelle
-pikkuveljen. .Vaimo synnytti­k
i n kaksoissisarukset. Silloin nuori
Kerttu j p o l i pettyneenä sap,piiut
äidille: " M i k s i ette itse antanut sitä
tilausta, kun isä aina sekPittaa
kaikki asiat."
HYVÄ LÄÄKE
* •
— - Näyttää siltä, että vaimonne
oh kokonaan parantunut hermostu­neisuudestaan.
Minkä lääkärin luo-aa
hän kävi?
— E i minkään. Minä vain yksin­kertaisesti
selostin hänelle, että se
on ensimmäinen merkki vanhentu­misesta.
t i e t o - • snomalaista arkkitehtiä, jonka luo^ |
^ , ' l muksiin olisivat niin laajasti j a '
KUKa I monipuolisesti sisältyneet vuosisa-
I anto-piireistä) saatujen
I jen" perusteella siitä,
jpäästetään Gähadaart ja kukaltamme alkupuolen erilä^
PÄIVÄN PÄKINÄ
nustaiteelliset virtaukset jä tyyli-
] •ÄsiWn'väkaviiipuc;irön'täm 1 ominaisuudet. Saarisen- luömuk-
'; Z7e^n*t^e^r- pva>no,s.k;ru.vn.,^«+ar, j^ok« ia, oi lmei- i ^»«sa on^ t.ä^r^k ei^n^tä^ ^^se , että han ta-
\ sesti pakeni* Neuvostoliittoa, ; mistyönsä hengen Rakennustaiteen
Vaikka sanotaankin, että "suutari
pysyköön lestissään" -—missä neu­vossa
saattaa pila hieman perää,
monista, j o t k a ovat joutuneet j ka issa tilanteissa pysyen aina uskoi-1 emme nialta o l la kajoamatta otsikos-kärsimään
f | | l iä .I.v sin olevan moukarinheittäjä-rnaailmanmestari Harold Con-l
i . H "' -* -^^JyJi (ammatiltaanppettaja),onnellisesti päättynyt rakkaus-l
l f i Iv"^ - juttu. Näniä nuoret tapasivat toisensa, niin on meille kerrot- i ei pääse
tjii^fMelfaournen olympialaisissa ja he rakastuivat miltei ensi
näkemältä. • • ..' ^ '
fmlji Sitten tuli se "mutta". Heidän rakkautensa eteen nousi
||^-^ig|Y|;N^v^^s^ nfaaiimanosän väliin rakennettu iön epäilemättä väin yksi niistä | kaikissa kriisivaiheissa ja epäva-
"rautaesirippu". Mutta rakkaus voittaa pahimmatkin esteet. — - i - . . . * . — ^ - * ; i - ^ i e c o ti\^r.*^;c.^ '
S ^ l f f i i l V 1^ moukafihheittäjä-maailmanmestari Harold
"fljjj. \<' Coihnolly matkusti Tshekkoslovakiaan. Suuren Rahan päivä-
Iktfl' % ^~lehdet pitivät yllä runiputulta siitä, että Vantaako Tshekkoslö-
^^:|p| | | . ; i : : K : ^ ; ' i ^ hallitus• Olgalle;;:luvan lähteä Amerikkaan,•
|s4f > v i —vai eikö anna?" Suuren yleisön mielehkiihtoä pidettiin mah-
^ ^ ^ ^ ^ i p l l ^ i ^ i Ä ^ i ^ ^ ylhääiläja sitten;kerrottiin hälyyhtynein:äänen-'
''^f: —sävyin, että mr.Gönnölly ei saanutkaan omaansa, sillä v i i -
' '\'! sutniaikansä päätyttyä hänen täytyi poistua Tshekkoslovaki-i^|
p;:^';^,ä^tS^ Olga ^sai;luvan-;poistua.:.maasta.--
§^f^?^^'M''^i'^-^^^ on^hyvä, niin kaikki muukin on hyvin".
^pois-syrmyirimäastäan ja 'niin;saayat.,ra-'
Heliuftelii ja perhe-elämän rappeutumi­sen
estäminen sotaväessä palvelun iavulla
siirtoläisministeri-; itselleen. Tulkoon maini-jsa mainittuihin asioihin sellaisena
tuksi erikoisesti,.että juuri Saäri-\ kun ne viime viikolla meille kadun
^lllpfeixföi^sttinee toisensa..;: Onneksi'olkoon!
^®5piS;S'S'Si^;4S-"^^ jos ..esitämme;
ömme " k o m m u n i s t i v a s t a i s e s t a ' _ . . . . . . . ^ ^ .. . . . „ .
u i • ; ^ r . - .— T ! on herättänyt aatteen työn miehille j a - n a i s i l l e trahteerattiin,
h y s t e r i a s t a . Tama o s o i t t a a k e r - • <, e s e n tralisoimisesta kaupunkien Mihvaukeesia t Yhdysvalloista)
r a n u u d e l l e e n , että j o s j o k u i h - : suunnittelussa, että hänel^ kuuluu maaliskuun 20 päivänä lähetetyssä
! m i s r y h m a pannaan s o r r o n j a ; aate seuralaiskaupunkien luoini- New Y o r k Timesin uutistiedPssa pu-
' p a i n o s t u k s e n a l a i s e k s i , s i l l o i n ^ sesta, mikä lienee myös erikoisen huttiin siellä pidetyn Katolisen Per-ei
o l e enää minkään i h m i s r v h -:
r«.Jr. •,.,.,,.,c^cW ' ; arkkitehdeille. Ensi kerran tämä
m a n o i k e u d e t t u r v a s s a . i Saarisen aate olennoUui Tallinnan
J a h u o l i m a t t a l a i n k a a n siitä ; rakennussuunnitelrnassa.
mitä o n näistä a s i o i s t a s a n o t t u 1 Näyttelyssä moskovalaiset. saavat
1 t a i s a n o m a t t a jätetty^ tosiasiana;~-^"^^stua. — K. Petäjä jatkoi, —
toivomuksen, että
'V\v , ""Olgan ei tarvitse alistua sormenjälkikuvien ottoon sulhasensa
fes^l^iSs 1^?^^ että Yhdysvaltain hallitus an-
-taa vastaisuudessa tähän sulhaspoikaansa verrattaville henki­löille
oikeuden tulla "valtoihin", vaikka he olisivatkin poliitti-
^j-^sesti e^
I pysyy että Tshekkoslovakia; tämän mainion mestarin sellaisiin
. T T i j . I luomuksiin kuin Suomen eduskun-
I nousee O l g a n j a H a r o l d i n on- nan talo; ammattiyhdistysten talo
i n e l l i s e n r a k k a u s t a r i n a n j o h d o s - i Riiassa, Sofian kuninkaanlinna,
i tä p a l j o n p a r e m p a a n v a l o o n i h - TKäiron sairaala. Grainbruckintaidii-
I miskuhnän silmissä k u i r i C a n a - i akatemia. Huomattavan mielen-
I d a mr. P i c k e r s g i l l i n edesbttä-! ovat Munkkiniemen _
i m u s t e n v u o k s i . -...H^ a g ^ " j a Canberran rakennus-kikoululäisia
varten järjestettävissä
radio- j a näköradio-ohjelmissa sekä
sanpmalehtikirjoituksissakin. . Jääm-me'mieluiminin
sivuun tästä keskus­telusta
siitä yksinkertaisesta syys­tä,
että lenamen. asioissa on kuulema
kaikki luvallista,, kuten on sota-asipissakin!
Puhukoot siitä "isot
pojat", j o i l l a ön enemmän kPkemus-tä..
v\---
Mutta jos vanha isäukkomme eläi-he-
elämän25:nnen Kansallisen Kon- si, n i in hän o l i s i epäilemättä valmis
ventionin asioista. Siinä kerrottiin i painamaan peukaloa Rt. Rev. Blanc-ensiksi.
Rt. Rev.-Irving A, de Blanc- j in kanssa j a sanomaan, että kyllä
in. Perhe-elämän konferenssin joh- [ "kahden vuoden" pienoisavipliitto
tajan sanoneen, että"vakituinen f riittää, vaikka hyväksyttäisiin puo-seurustelu
(kansan kielellä heilut-^ i i n j a toisin sellainen kansanvU-telu)
on pakanallisuutta, ellei ole : saus, että "sikaa ei osteta säkissä",
kohtuullisia mahdollisuutta, että se Samassa tilaisuudessa esiintyi pu-johtaa
avioliittoon kahden vuoden
kuluessa. Vakituisen seurustelun
hujana myös eräs sotapappi, luut­nantti
John J . 0'Connor„ joka kuu-tapa-
on lopetettava jos mielitään ! l u u Yhdysvaltain laivaston sotapap-!
säilyttää k r i s t i l l i n en käsitys ayiolii- } pikorpukseen. Allekirjoittaneen!
tpsta." . j vanhanaikaisuus j a rutikonsei-vafii- [
Eklelleen mainitussa uutistiedossa I visuus annettanee anteeksi — sota
)|^ähiälla ic^rtaä toivoisimme, että meidän oma siirtolais- ; rakkausasioissakin
i m a a m m e m a i n e j a n i m i n o u s i s i i t i oitin rantakatujen raklnnussuiin- mainitun papin selittä- > ja kenttäpappien tarkoituksenmu- j
a i n a k i n ; nitelmat.
Näyttelyssä on myös Saarisen
suunnitelmia, jotka hän on laatinut
neen, että vaikka nuorten ihmisten i kaisuuden suhteen,
vakituista seurustelua on selitetty 1 Muun ohella luutnantti 0'Connor
pienöisavioliitpksi. niin se e i ole sanoi, että "sotaväen kuvaaminen i
kuitenkaan hänen mielestään vai­ti
" m i l i t a r y " sanaa) " on ottanut kä­siinsä
johdon luonteeaiaatuopetuk-sen
ohjelman edistämisessli kehit­tääkseen
niitä luonteenlaadun omi­naisuuksia
(character), mitkä ovat
häviämässä Amerikan elämästä."
1 Allekirjoittanut ei tietenkään ole
I "asiantuntija" siinäkään, miten ar­meijassa
palvelu loppukädessä nuo­risoon
vaikuttaa. Mutta" oltuamme
henkilökohtaisesti sekä Suomen^ et­tä
Canadan a s e v o i m i s s a ^ Suomes­sa
rauhaiioloissa asevelvollisuutta
suorittamassa ja täällä sotatilantees­s
a — me; voimme kuitenkin puhua,
näistä: asioista jonkinlaisten oma­kohtaisten
kokemusten perusteella.
Ja^ioi^in kuin,ehkä. joissakin p i i -
eissa^uidi^n^i allekirj^^^ ei lii­ty
iiwiin^^jotka^ ta asevol-missä'>
V|^aTve]lim ja kaikissa t i ­lanteissa
i^pabaksi" j a nuorisoa rap­peuttavaksi.
Sosialistisen maailmankatsomuk­sen
oniaav&na henkilönä, siis vakau­muksellisena
rauhanasian puolus­tajana
haluaisimme tietysti päästä­vän
siihen tilanteeseen, missä ei
enää olisi, sotia — eikä edes sotavoi­mien
tarvetta.
Mutta vaikka sodat voitaisiinkin
jo estää, kuten se nyt on mahdol­lisuuksien
puitteissa, asevoimia
tarvitaan vielä ^toistaiseksi (tosin
yhä' pienenevässä määrässä) kai­kissa
maissa j a kaikenlaisissa yh-tcislsunnissa.
Sotaväessä palvelu liioin ei ole
ten miesten kehitykseen. Sitä on
turha kenenkään kieltää.
, - , I yhdessä poikansa Eeron ja arkki-^ mistelua avioluttoon menoa varten, lyä".
öninie järjestäisi iltakoulu-is.;i^^„^^^^ Lundgrenin' j o s tavoitt^na^ o^^^^ nau- j j a esitettyään eräitä- tUastoUeto-nuorisoa
turmelevaksi on hölynp<>., yksinomaan nuorisoa rappeuttavaa.
l^3^|r«|!teleifö Zenteriltä pää-
^ l l l ^ i u ^ n Canadaan. Zenter-piarisjkunnan suuren onnettomu
siirtolaismihisteriömme "seuloo"
tunnpn, missä keskusteltaisiin
kanssa.
Eräässä
jAui^u r t ac Jj a ki s"a Te n O/ l g- a n j•a 1 H *a r o i - eS'u"o'm• ^en^ ^ny-ky^ise^n rakennustaiteen
VI,- Zenter-pariskunnan saavutuksia. Näyttely-yleisö saa
r a k k a u s j u t u i s t a . j tutustua rakennusalaa käsittelevään
Unto. j a — m.ra.' lausunnon, että Yhdys-
Plkopn meistä kaiikana ajatus se-1 valtain 43,000,000 lapsesta elää 12,-
kaentumisesta-nuorten lemmenasi-kuten
on työväenliikkeen "penikka­taudin"
aikana pyritty selittämääni 1
Tässäkin asiassa on kaksipuolta, ku­ten
on ^makkarassa kaksi» 'päätä.
000.000 - lasta vain ; joko isänsä tai i Päinvastoin,; esim: fyysilllneh^ har­oihin,
vaikka siitä näköään puhu- äitinsä kanssa luutnantti 0 ' C o n - [ j o i t t e lu j a koulutus ^^hteistoiinin-taan
jatkuvasti puolin jattoisten kes- nor korosti, että sotaväki (han käyt- taan" vaikuttavat edullisesti nuor-
J a jos,sanomme, että maan puo­lustusta
varten tarvitaan vielä pit­kä
aika sotavoimia, vaikkei sotia
enää päästettäisi syntymäänkään,
n i i n s i l l o in on myös tunnustett£-
va, että sotavoimissa, palvelu *on
"hyödyllistä työtä ~ huonmattä
lainkaan siitä, onko eri maiden
kansallisperinteiden mukaisesti
ky.symys joko pakollisesta (ai va­paaehtoisesta
asepalvelusta.
Mutta tämä ei tietenkään tarkoita
sitä, että armeijan koulutus Voisi
mitenkään ottaa "johtoasemaa" yk-silökansalaisten
1 u o n t e e nlaadun
kouluttamisessa. Päinvastoin on
myönnettävä se valitettava tosiasia,
että olemuksensa perusteella asevoi-.
missä palveluun l i i t t y y myös ääret­tömän
paljon kielteisiä seikkoja.
Kaikkein räikein esimerkki, mut­tei
suinkaan ainoa, saatiin jokin ai­ka
sitten Yhdysvaltain merijalka-väestä,
missä eräs juopunut ker­santti
vei alokasjoukkueensa yölli­selle
rangaistusmarssille siliä seu­rauksella,
että hän hukutti miehiä
jokeen? •
Kuten sanottu, tämä on yksi räi­kein
esimerkki sotilaselämän varjo­puolista,
muttei missään tapaukses­sa
ainoa l a a t u a a n— ja se vaikuttaa
siihen, että'sotilailla yleensä on va­paa-
aikoinaan taipumus etsiä "loh­dutusta*:
j a "unhoitusta" jostakin
sellaisesta, mikä ei suinkaan auta
heidän, "luonteenlaatunsa kehittä­mistä".'
. Miten sotilaselämä todella vaikut­taa
nuorisoon, se saadaan selville
vasta sitteu' kun^ huomioidaan nämä
inyimtciset j a kielteiset puolet j a
tehdään niistä tosiasioihin perus­tu
va yhteenveto. Känsäkoura, v :