Vapaus, October 21, 1954

              2 Torstaina, Iokakuun21 p.—Thur5day,October21,1954
VAPAUS
tm ''''fiidcpendciit''X0lN<r
I «]a« xnaU tqr t l » Fioft
tbrlee treekly: 'Aifldaji
jfB j a t f 8atarda]9 br V^iMtti
»bli» Ckmpanf Ltd, «tiloO-ICB^
Telcpbooes: Bos. Offlee O0.
eauortai ottlce OB. 4-4269, tSaaagtt
1 fk. fJO 0 fck. 4.79
i
; Tulvan uhreja avustamaa»
:iv-^imeynikm}o^ Ontariossa riehuneen myrskyn 'ja sen yhtey-nousseiden
suurten tulvien menetysten suuruutta oh äärettömän ^
i kuvitella. Mutta kun kuolleiden lukumäärän tiedetään jo ole-kahdeksankynunenen
paikkeilla ja katkki merkit vu
tämän myrskyn tai paremminkin tplvan johdosta ktioU ehkä ftäkunta. ihmistä; niin sen perusteella voidaan jp todeta se suuri suru
^karsihiys, mitä bniiettomuus kansanjoukoille aibeiit^^^ ^' ' ^
KuoJJ^itten surevien omaisten ja hädintuskin itse pelastuneiden
ilunisten hätä ja kärsimys on Jotakin^^s^ voida millään
korvata. • < ^» -
' "'Mutta näiden kuolleiden omaisilta ja tuhansilta muilta ontario-klsSta
tuhoutui tulvan voimien edessä katkki ne pienet omaisuudet,
mitä ovat elinkautisen ponnistelun -avulla saaneet kootuksi vanhojen
päiviensä varaksi: Tämän lisäksi: tulvavedet ja tuulen voima aiheutti
tithainsillevmuille työläisille, farmareille^ ja muille pikk niin
suuria^omaisuusmenetyksiä^ että heidän on miltei mahdoton päästä
voimin uudelleen jaloilleen.
Nämä vähempiosaiset ihm/setj jotka ovat menettMeet joko kaik-tai
huomattavan osan pienistä omaisuuksistaan, tarvitsevat nyt
;unnan apua ja ynMnärrystä.iOn luonnollisesti hyvä^ ettäjyksi-^^^^ ^ •
laitokset, järjestöt ja ^kansalaiset auttavat vointinsa mukaan
n uhreja. Mutta «liin kaunista kuin ^tällainen vapaaehtoinen,
ukyö onkin; se ei mitenkään vastaa nykyhetken tarpeita. Onnet-uden
uhreille on saatava valtiovallan välitöntä apua ja täma-littaaisitä;
että niin liittohallitus kuin Ontarion maakuii
ovat- moraatisesti ja poliittisesti vastuuvelvollisia siitä, että,
^ avustusta annetaan oikeudenmukaisesti ja .auliisti.
• Tässä yhteydessä on nimittäin muistettava, että vaikka ihmisvoi-el
yoidakaian^vielä ''Hazelin''tap
paljon:AToidaan kuitenkin tehdä tulvatilanteen .välttämiseksi, ja
"^yhteydessä on ihallituksiemme toiminnassa paljon toivomisen
> "Hazelin" yhteydessä kehittynyt tulva, mtkä suurimmat va-aiheutti,
paljasti sen tosiasian, että me olemme kansakuntana
stumattomina vastaanottamaan mitään suurempia luonnonvoi-myllerrykslä,:
niin ylpeitä kuin me olemmekin teknillisestä edis-
;pyydestämme, jä vastuii tästä tilanteesta lankeaa haHitusnriran-lillemme,
jotka jmielulnmiin kuluttavat miljoonia dollareita f h
"ipuolustukseert", kuin käyttäisivät »ne rahat yleishyödylliseen
Itukseen mabdollisteh tulvien torjumista varten jne. , ^
Kuten sanottu, tulvan uhrejaiei saa jättää yksityisten kansalais*
: hyväntahtoisuudesta rin>puvaan asemaan, vaan heitä on autettava
^tidenmukaisesti * jä riittävässä v määrässä my ös,'ja • 'ennenkaikkea -
iTidlanftoimesta, sisältyen tähän niin Ontarion maakunnan kuitT/'
illit^uksenkin. moraalinen velvollisuus.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
\WfO naimatn, U&ttAVa. Fapioon
townÄJJp, täyttöä 70 vuotta ensi «un-nuhtaina,
tJs. 24,jpnä.
Olgs AUoat, Heant, Cnt, i&yim
60 V, etu 1 sunnuntaina, t k. 24 pnä.
iAle» Kofnmeo. Chicago Mine. Ont..
täyUäi 13 Viiotta ensi mmnuntaina.
- ' i i
-k
Saksan aseistaimnen on
SUOMEN PAKETEISTA
* Kysjnnjs: Nyt icun on tullut välitfin
pälcettipoetipalvelu Suomeen haluan
tietää vieläkö pakettien mukaan p i ­tää
täyttää follalset paperit, kuten
ennenkin, joissa pitää Ilmoittaa rimi.
paketin sisältö,,.Ovatko pilenet lah-
:japaketit y M edelleen;tulllvai»at? ~
KlitoUInen .
Vastaitt,. Mitään ,muite muutoksia
ei ole viime aikoina tehty Suomeen;
lähetettävien poitipatettien suhteen
kuiii pieni alennus pcstimaksuissa
Vähäixot tavaramäärät OTat yhä edel­leen
tullivapaat. Esim., kahvia saa
lähettää kilon (kaksi paunaa) mutta
ios sitä on enemnian joutuu västaanr
ottaja maksamaan tullin koko p i e ­tistä.
Entiset säädökset ovat vdi-oiasäa
ns. lahjapaketteihin näliden.
mäi mM. sähovait
m
Veijbkansamme, Unkarin urheilevan
'kbtimaisl9sa':^uinv>kovissa^kansainväH
et jäs^|iv|t^ede^lee3^in suurta huomiota kaikkialla m
onltnalidöllista, .e^ on näin nopeastij l^^hitty^ny
m:
jöhtav^urheOumaa^^vkysyv^t ennak
niin meidän canadänsuomalaisten keskuudessa kuin; muuaH
iavätkohan Unkarin Hähtiurheilijain^saaivu^
tilaa s^ellä'^. sanovat epäilevät Tuomaat, ;jotka eivät o
'aiähd^, tai eivät halua nähdä sitä mitä on todella tapahtumassa.
Vastatkaamme ensin lyhyesti^ epäilijöille. Paras keino tässä
lesCy että käytämme; asiantuntijain lausuntoja, ]niin ^p^^
sosialistienkin. Tässä yhteydessä palautuu m suurten
^.jpialaissaavutustensa Jälkeen rakennettiin Unkarin pääkaupunkiin
'Budapestiin:suuri kansanstadio, jonka juhlava avaustilaisiius, pidet? ;
Unkarin perustuslain päivänä, elokuun 20 päivänä 1953. Tässä;
udessa oli Kansanstadionilla 80,G00 katsojaa ja kahdeksansataa
800) urheilijaa.
tTätäUrheiluhistoriallista tapausta kunnioitti läsnäolollaan myös
inyälisen Olympiakomitean ämerikkalainen^puheen johtaja Averyi
age; jonka poliittisia kannanottoja ei ole ainakaan "vasemmisto-ydeUä?'
ipilattu. Mutta iirheilumiehenäBrundage näki Buda-vieraillessaan
jotakin suurenmoista ja sen johdosta häh lausui:
."Unkarin urheihm^H^^
: menestykö niin sanoakseni, koko maailmaa. Niin
pieni maa, jolla on kuitenkin niin.suurenmoinen urheilu. Tämä
on pääsyy siihen, että tulin New Yorkista Ksnsanstadionin ava­jaisiin.
Paljon nähtävyyksiä tarjoava juhla on teltnyt, minuun
syvän vaikutuksen. Järjestely oli suurenmoinen."
Toiselta puolen Neuvostoliiton terveydenhoitoministeriön fyysil-ilculttuurin
ja urheiluhallinnon varajohtaja A. N. Skvorzov sahoi:
"Meitä ilahduttaa suuresti, että Unkarin urheilijat ovat
^ vihkineet niin kauniin stadionin. Unkarin Työtätekevien puolue,
hallitus ja Unkarin kansa ovat palkiiitieet Unkarin-urheilijain
' ; tähänastiset saavutukset erittäin arvokkaalla lahjäUa. Tämä
llooiissttia^vvaa llaahhjjaa vveellvvooiittttaaaa Unnkkaarriinn uurrhheeiilliijjooiittaa oossooiittttaamaaaann kkiiii-tcrllisuuttaan
uusilla voitoilla, uusilla saayutuksllla
ja Suomen Olympiakomitean pulieenjohtaja Erik von Frenckell
'puhui myös kiittävästi näkemästään lausuen mm.: - N
NEUVOSTOLIITTO • SIVUUTrA-MASSA
USA:N TUOTANNON
Detfirti. — V, •1952:demck^aättipuo-lueen
presidentti ehdoklu ollut
Adlai Stevenson myönsi täällä julki-jsestl,
että Neuvostoliitto on sivuutta­massa
Yhdysvallat taloudellisilla
aloilla.,
"^'Samalla kun Yhdysvaltain taloiiSr
elämä öh kutistumassa, Neuvostoliitcn
talouselämä kasvaa nopeasti", sanoi
mies, ^oka hävisi Eisenhowerllle vaa-,
'iftal^teiussa.. \
' ätevensdn sänol lieuvostolliton' ta-?
louselämän kasvua tämän hetken, tär-
Ikeimmäksi kyjQrmykseksi maalimassa.
Hän sanoi, että se on vieläkin tär-keärapl\
tekliä' kiiln, neuvostojen äse-vblMenVälivistumlnön.:--
trntistlfeto.
Pacific TObune. ''
Torönto.c;—< Täällä on paljastettu
että maakunnan, työminbterin apulai­nen
J . B . Metzler on antai^ut sovitte-iulautakuntien
puheenjohtajille mää­räyksiä,
että työriitoja koskevat asiat
pitäisi käsiteUä suljettujen ovien ta­kana.
Sen Johdosta on työväestön kes­kuudessa:
syntynyt tyytymättömyyttä,
koska moinen menettely Johtaa Julkls-
^ten. asioiden salaiseen käsittelyyn.
Niin kauan kuin työrlitaisuuksia -kos­kevat:
neuvottelut ovat työnantajan
ja unioiden välisiä ei-kenelläkään ole
tähän mennessä ollut mitään muistut­tamista
sitä vastaan, etta niitä ou
käyty suljettujen ovien takana.^:
-Muttaniin .pian kuin neuvottelut
joutuvat maakuntahallituksen nimit-tämän^
sovittelulautakunnan käsiteltä-väkfd
^ t u l | v ä t nämä riitaisuudet ylei­siksi,
kaikkia koskeviksi asioiksi. Josta
syystä .sovittelulautakunnan istunto­jen
pitäisi ;olla Julkisia. Monet aikai­sempi^
S3vlttelulautakuntien pu­heenjohtajat
ovat omaksuneetkin tä­män
: asenteen sillä esimerkiksi kaksi
• vuotta sitten oli Incon ja Mine-'Mill-union
riitaisuuksien käsitteleminen
julkinen ja sama piti paikkansa myös­kin
teurastamotyöl^ten palkkanitaa
käsitelleeseen- sovlttelulautakuntaan
nähden. Nämä tuomarit, jotka toimi­vat-
sovlttelulautakuntlen : puheen­johtajina,
cmaksuivat, sellaisen asen­teen,
että niin pian kuin hallitusta
pyydetään toimimaan työril.taisuudes>
sa, tulee siitä yleinen Ja julkinen
asia. jota on käsiteltävä julkisesti ei­kä
stUJettujen ovien takana.
Asiantuntijat sanovat edelleen.' että
kummatkin riitapuolet joutuvat esiin-
.tymään Julkisesti on sillä sovitteleva
vaikutus rkoskajriltapuolet eivät halua
esiintyä niin sotaisella tavalla kuin on
mahdcllista suljettujen ovien takana.
iohn Burns
(/olu Bänu «m 0riUiuifan'pa-
Jokantalaisfcn - tmion vab^ebi$(^':
taja. Vle^toesaan äd^^fil
Canadass»°, pan pidud^ VjoHcd
' EleeMeal 'Woiri^^
: Tentlonlssa. Tämit hänen > »r^^X
keUnsa oa snbmemetl^ j n s ^
sähkötyöläistea iinion teiHa^iH
.'Fltäislk6r'^ak8a^ aseis'taa? \TSx&'on
ehkä suuria kysy[mys Mllä Jlcen^^Ja
siihen • vastaavat'en
valla.
On ymmärrettävää, et^ minä 'rah-taudun
;tahän kysymykseen tavallisen
IJalokuntalalsen näkökannalta ja, Jou­dun
siinä vastatusten politiikkojen
ja kapitalistien kanssa. .
Jos henkilö ci ole koskaan' asimut
Washlngtonin.: Seattlen tai-Säh.lF&an-ciscon
rajojen ulkopuolella.'niin'jpiltä
hän tietää pommeista. Virsta^*tai
V2;5ta? , ^ '
Brittein saarten ^anso^e kysymys
Saksan: jälleenaseistamisesta ;«f:eii^ ole
mikään akateeminen kysymys. ^
anELETTOTIYTTCÄ
'Kuinka hyvin minä muistankaan
ilmapommituksen aikaiset yöt ja päi­vät
lK)ntcon Itäosassa ja erikoisesti
satama-alueella? Tulij^alot olivat
min suuria, että .me^ä •tuntui; jettei
niitä saada koskaan sammutetuksi.
Pommisuojissa värjötelleet nalsemr
me rukoilivatiPäivänvaloaja-pitkfin
yön päättymistä.
Ensimmäisen maailmansodan päät­tymisen
jälkeen he sanoivat. * että
'keisari on mennyt mutta kenraalit
jäivät". Nyt on Hitler kuollut, mutta
pankkiirit ja teoUisuuspcxhot^ "-ovat
jälellä.
: On 's^^^ Järjettömyyttä se,: jos^an-netaan
Saksan nykyisten hallltsijain
v j ^ k l n voimaläcaimpla aseita^ Jfoukkojen '3a 17 Tmuun natsljärjestfin
^i^^ ^i.. V, ...j j j j j t i j g ^ ^ _ inle»Jpka v. 19«0 varaisi
Julkisesti uskoUIsuu^ «itlerille.
H . K a t i s i ^ A<^eDa|Uer^ / neuyonanta'
'Ön':iäii||^f8y|'yk^iri0^
k e u s ^ ^ ä s d ^ f j i t f ^ 8odai£i^aiw
kana Abs-cail|^,niistä Saksan ka^r
deksas^u^n^^kilristaia' teOUisum-mieh^
iii^J|§f^|iMiiie^
^ v a i k U m r o t l t ; ^ ^^
_ iieina Oli V, 1 ^ . Heidän ajattiic-sensa
ylivallasta Ja tuhatvuotisesta
valtekunnaste on yhtä voimakas kuja
aikaisemminkin.- y " - < '^l
nm^aseifa ei p 0 e t ä leikkikaluina
vaan työltaltiina. tehtäväo, jvoiitta»
xoista varten. \Ja ensimmäisenä ','teb^
täi^iiä" p n ' ; i t ä - S a ^ a n "vapauttaini-nen'V
'jl i*t- ^ T'""
': SIttc»pi^;^tfn Adouku^^ banonut/
he tule^t U^£i9dk takaisin sen ini-^
t \ heiltä btef^tt pois v. 1945 — tär-;
koittaen luonnollisesti Puolan Ja
Tshekkoslovakian'^alueita.' ')
Saatuamme.: kokemusta kaikesta
tästä aikaisemmin: on tiu-haa suun-pleksentää
puheet :tekeista,;sopimuk-sis(
a Ja mmista hölynpölystä.
Keisari sanoi B e l ^ n sopimusta
"paperipalaksirr ja 25 viiotta myöhem-xn^
jMitler sanoi. kaikUa tekemiään
st^j^U^ta aryottoimksi )7apä^
siksi. Meitä on varoitettu.
Meidän .työväenluokan, joukkoliik­keessä
^«levien • täytyy' sanoa ' el Ja
osoIttaä^ttäLänsi-^Saksan uudelleen
asei^anunen ei vain ole ratkaisemat-;
ta^nykylsiä ongelmia;.vaan se -tekee
Saksani^distämlsen demp&raattisestl
Jalf^^QOmaisiEJ^ vkliioksr' vielä
mM^^^vi^oIn entistä - vaikeammaksi.
Suuret .trustit ja kartellit ovat jäl­leen
piiWllar joka palvit yhdistetään
tehtaita, varsinkin suurempia tehtai-.
KerranxUUdeUeen — varmasti 12
kuukauden kuluttua -^j ialousvoimat
ov^t''jäU(|en^ niiden ^uujt{(mien mies-teniäslÄä^
jotka olivat läheisissä.yh­teyksissä
Hitlerin kanssa.
Äaiiii^rHaannin suiu-en :kaIvosr ja
InslnööÄomblnaatin päämiehenä on
Ayiineta«Zangen, joka oU Hitlerin
teölisuusliiton; päämiehenä; myrsky-iimvat
«.^tsiea~<rtaIouspolitli^
-kehltlöeen/'::: ^
Kaiken tämän kehittyessä me
'näemme myös -seur kurjmiden'.;-että
teolUsuusunlcnistlen asema! rappeutuu
Länsi-Saksassa; siellä on älhaijset.palj^
kat. pitkät työpäivät Ja allnbm^en
työttömyyden uhka.
Meidän tulee antaa kalkki-tukemriie
Länsi-Saksan edistysmielisille voImU-le,
-JöTtä voitaisiin löyhdyttää sitä ku­ristusotetta,
minkä Tpurlstukseen suu­ret
kansanjoukot ovat siellä joutu­neet,
Länsi-Saksan «ostelideinpkraat-tlnen
•puolue vastustaa -katkerasti
Lähisij-Saksan uudelleen, aseistamista^
Ranskan työväenlucfcan •; niiehet
ovat unIohiiBtisessa Uikkeessään'Ja P OT
lilttlsissa puolueissaan johtaneet maa-,
taan taistelussa tätä itsemurhapollr
tilkkaa vastaan.
' Euroopan;. Puolustusyhteisö • sopi­muksen
jälkeen 'yritetään toteuttaa
Saksan uudelleen' aseistaminen -jonr-köi
muun verhon suojassa. Tämän
vuoksi tulee järjestyneen työväestön
korottaa äänensä sen vaatimuksen
puolesta, että suurvaltojen tulee uu­delleen
kokoontua neuvottelemaan
Saksan ongehnasta. ;
Ainoastaan' tällaisen kokouksen
avulla voidaan saksa jälleen yhdistää
ja Eurocppaa; uudelleen uhkaava so­dan
vaara torjua, ^ ^
Puobp kansanfa-l^
aM nopea
Vihmon. — Puolassa «n Icansanta'
'[toJBtro^^rtlhkötetämlsen ^alailä saavu-ie^
eadrlsk tuloksia. Oh raketmettti:
useita uiiäiaiä^iivoim
nä luvussanilnkin suuria, kuin Dyhor
vln säh]{(^inlalaItos j a monet muut^
Joiden käyntilnpanp on*salhnut l i ­sätä
frihkövolman ^ tuotantoa miltei
3,5^kertaisesti sodanedelUseen aikaan
verraten.
'Ktfnlii£ssä'/J& ÖstroJenklsrii: Varso-ivaän^'^
kennetaan tasavallan ensim-isf'jä'kdlrfä^
äiinaan käyntlto. Jfäca
alkä^^t^n'-pantiin käyiitUti höyry-v{
äma;f:Öil:öäsenian''ensim^
lie m^uaS^ises^ telitaassa. '
SäliköiebfBsuuG on myöskin kehit-tyiiytr'$
an§äiivaUan aikina huötnat-ta(
vastl.^''^ykyään Puola tuottaa uusia
'äil^paS&iid. irblöngin sähkötek­nillinen''.
t^dascn alkanut rakentaa
iimötSiHifäfieja. ^ On alpite.ttu myös­kin,
UUsiensähkö^
tfäl sahfeökoheläen rakentaminen.
SITÄ
sssmm
yiej.
• SAI tassua mtxmifsl
ChurshiU XMOl '4
p}-sl kyytii BrJtamiian
studioon.
— Olen pahbaiani, yiister.
kuljettaj" mtttta Churchill
kohta radiossa enkä halua jättää I
lematta tiänen : puhettaan,
kuinka iso J^erra.balualsl kyytiä.
Churchill tunsi, itsensä hyvuj
reiluksi Ja:plstl punnan setelin i
tajan kouraan; Tlmä vilkaisi rai
ja &noI:
— Hypätkää kärryille, heU
Churchill!
Maltonin ilmailur
aseina e siiureniniaksi
• ' Toronto. Liittovaltion
minlsterin.apulainen J . B . ^ald
Ihnolttanut täällä, että 1
hallitiis;tulee tulevien r20 vuode
kana käyttämään kaikkiaan
miljoonaa A dollaria 'lilaltonin
aseman laajentamiseen Ja ny
kaistamiseenf'-Laajennustöita
on jo hankittu tarpeelliset maat; |
sijaitsevat ilmalluaseman ete
kaakkoispuolella fa.Maltonin
tien eteläpuolella.
Suomalaisten lehtimiesten
vaikutelmia N-liitöstä
. - Moskova. ^ Neuvcstoliitn' ulkomir
nlsterlön''sanomaleihtiosaston;*
man suomalaisen lehtimiesvaltuusr
kunnan parin, viikon^ oleskelu.ono^yas-tavierallunei^
vostölehtimi^sten^iäyn-nille
suomessa keväällä; vuonna -i^33.
Moskovassa vieraillessaan suomalai­set
V / lehtimiehet ovat... 'tutustugeet
Kremliin
galleriaan
dan toimituksessa, maktaloiisnäytte'f.
lyssä ja Stalinin autotehtaalla.
' Valtuuskunta teki myös matkan
Gruusiaan^ jossa tutustui Tbllisln i k i
tomatehtaaseen;; Shampanja viinien
valmistamoon, ylioplstocn 3a fionefe*
r i p a l a t s i l n . " >
Lokak. 15. pnä pidettiin täällä suo­malaisten
toivomuksesta: lehdistöviiä-taanotto,
jossa läsnä oli neuvostolai­sia
lehtimiehiä Ja ulkcmaisia kirjeen-'
vaihtajia. Valtuuskunnan johtaja, äa-von
Sanomain päätoimittaja E. Lap­palainen
antoi lausunnon, jossa häh
korosti sitä ystävjryttä Ja vieraanvsi-raisuutta,
jota valtuuskunta on saa­nut
nauttia Neuvostoliitossa.
Edelleen E. Lappalainen lausui val­tuuskunnan
Jäseniin tehneen syvän
vaikutuksen se valtava rakennustyö;
jota Neuvostoliitossa suoritetaan. Hän
totesi neuvostokansan korkean sivis­tystason
Vastatessaan Izvestijan edustajan
kysymykseen mahdollisuuksista laa­jentaa
Suomen Ja Neuvostoliiton tär
loudellista yhteistoimintaa E. Lappa-lalneii
sanoi:
. Neuvostolais-suomalaiset suhteet
ovat v,iime vaosuia:_kehittyneet mo­lemmille
erittäin ednlliseen suun­taan.
Voidaan olla vain iloisia sil­ta,
että kahdella maalla on Anllii
hyvät naapnraus£uhteet. Sen ystä­vyyden
j a vieraanvaraisuuden, jota
valtauskantamme on saanut osak­seen
Neuvostoliitossa; me katsomme
ystävyyden osoitukseksi koko maa-
'tamme kohtaan. Olen vakunttunnt
että nämä suhteet tulevat vastai­suudessakin
kehittymään suotni-sasU.
Vastatessaan .romanialaisen Scan-tela-
lehden; kirjeenvaihtajan kysy­mykseen
valtuuskunnan matkavaiku-:
telmista, valtuuskunnan Vapaan Sa­nan
-toimituksen jäsen Kivinen- vas­tasi:
Pienen maan edustajina meitä suo­malaisia
" dn."- könnostanut, millaiset ^toivovat xauhaa ;ystä\ällinen suttau-
'ellnmah'dcliisnudet ja olosuhteet ovat .tuminen meihin, ja mei<?äh-väli,t^k6a-
Ipleneili SaifsaUasuiuren valtion'pUit- lamme Suomen kansaan^ 9n edistävä
.teissä.^"jollainen Neuvostomttö. ötf. näitä ystävyyssuhteita vastaisuudes-
'^Siksl'*kkäi;I-Vält&ilskunnan'-Jäsenet sakin. -r"^ c ' " { ' '/
häiusivkti päästä Oi:u^«5iääri,iiJa'pyyii^- Moskovan Pravdan edustajan kysy-
! töömme-sasfdä matkustaa' siiihe'suosi-
Jtuttlhii Mat^fi^alkana ofe
^lif^Ö/^.^tU- 'aihd&slaan i»äivöstolfi¥qn
?toWöi-kSrisöJenn-eIjeilise£3ä^pei-heesi^
; sä'^ Gruusian 'kansa' saattoi kehittää
:yaltavaa'i:akenntistyötätisä,' käyttäen
! menestyksellisesti 7 hyödykseen \ Gruu»;
r sian 'taroodelllsi^; voimavaroja. Myös
; Gruiisiari kansalllfaen^uIttUul-l' on ke^
ihlttyny f'korkealle--Neuvostokansajen
[sopuisassa perheessä fGruusian' kansa"
8fa'r'Saanut-'mahdollisuuden ^^kehlttäa
;telOUttaah Ja kulttuuriaan, 'rakentaa
valoisaa tulevaisuuttaan.
-Suomen S:silidemokraatIn päätoi­mittaja
A. Pohjanmaa kertoi puo­lalaisen'
' tiedoitustolmlston edustajan
pyynnöstä :vaIkutelmiaanneuvOstolhr
mistea'suhtautumisesta työhön. :
V. Hän >'Jaasni neuvostoihmisten ole-
- : van Idinnostniielta työstään koska
~ saavat sUtä hyvän palkan; ja tietä-yätr
«ttä.;heldän työnsä tlokset me-
^ neröt yhteiskunnan hyväksi, s.o.
:il~eidän itseiisä hyväksi. Tämä seik­ka
ei voi oUa,vaikuttamatta neu­vostoihmisten
- suhtaotumlseen työ-
^&sä.
:'kansan Lehden päätoimittaja Tee­rimäki
'lausiti Bulgarian tietoitoimis-:
ton edustajan tiedusteluun^Neuvosto-liiton'
vaikutelmista:
^ t neuvbstclh-misten''
suhtautuminen : valtuuskun­taamme
on ollut-harvinaisen ystäväl-,
lista J ja -lämmintä; Neuvostoihmiset
Uök^äfih teollisuus-
:^ijaäafntaiiia lokakuun 16 pnä <
arä^ttiinHldslngis^U teol-i
iisoatmäyttäy.; l A k ^ .
päätiaiqMngin^ Järjes-
^'^ipv^T>c>..'^^^
Uidcaritu tMUisnus pittäytyi vi^
Ibätti&västL Se oli hyvällä maoUa
jarje^tty; havainnollinen Ja mo-
-nipuolinen. 7 Helsingin Vapaa Sa­rana
kertoo asiasta,seuraavaa:
lul^feeÄlille sijoitetut valökuva^r
issa
toiml{t^jaSilkalö'äa.:=^ ^ '
-.'"Enslmmälseää^-^ 'väikufehnäfaa
yleisliittolaisena' xäaatälOdsnä^tfelS^s-sä
Oli-se, että Neu^ösedlättöftott'ääret-tömä'ri
rikas maVr'-!jolla'cll^löiildtia
eirhtärvlkkeitÄ,'''luktiimottamVitta'"/.te-kä
sellaisia.'jbtkä^' k a s v a v a t ' t i ^ -
I kissa: suuren vaJkutöKseh nltoUöft-te­ki
NeuT^östofiitoii^ V maatalouden ' k o -
neeliataminen, ''[' - • " " ^ ' S '
Toimittaja' Tienhelmo Länsi^Säyp-lehdestä
totesi : puheenvuorossaan
Neuvostoliiton; teollisuuden 'nopean
kehityksen'Ja. teollisuus&Itosteri .ko-neellistamlsenkorkean
tasonsekä-^-
hoi valtuuskunnan keskustelleen työ­läisten
kanfsa. Jotka IhncittLvat .ole­vansa
täysin tyytyväisiä saamaansa
palkkaan.
Suomalaiset lehtimiehet vaatadvat
moniin muihin lehtimiesten tekenilin
kyssmyksiin, ' ,
Suomalainen Mnomalehtimlesretkl-kunta,
Joka on vieraillut Neuvostolii­tossa,
matkusti lokak. 15. päivähä
ningradin kautta; Moskovasta Jfeotl-maahan.
— Aikaisemmin^ cli ulkömlT^
nisterlön lehdistöosa^ton i^Ulkkö
Filyshev ottanut heidät vastaan. '
. r - r Canadan Ja Kiinan • välisesi
kaupankäynnistä. . on . tietoja viime
vuosisadan; alusta, jolloin kaksi UI*
nalaista laivaa toi ,19,obo laatikkoa
teetä.
Suu
suiurennukset esittätvät • havainnollisia
välähdyksiiG Unkarin uusista suurista
Ja hyvin -fenistetuUita teoUlsuuslai-toksiftlaj
Näyttelysaliin sijoitetut esi-neetfl^^
idenviaitosten tuotteita.
Omissa osastoissaan esittäytyvät mi­tä-.
eEHalfömpIen teollisuusalojen tuot­teet;
,iiij|«arJto>3raskasta metalllteolllT
!suattat-:edustavat(; eriiaUet* uusimaiiir^
jsetf työlMlukoneeti kuten sorvit, pora-
;kpnee^.firjyfainkoneet^ ym,, .: HupmiO!
ikilnfci!y>^i?5aise3ti . j ^ ^
|leihln,?iJotkanesittä.vätiraskaanvteplll-t
i-.uden tuotteita, ncsto'tui'iia, uusir
maHi3ia.i)yai»:iJa: erilaisia :kQne^ta se-,
kä teollisuuslaltclc^lien! erllaTsla tup-r;
taatsdPsseasejai, Niii)PA,inäyttelynsä;
nättdään ,ipn»;,*uöi;eo myllyn ja pit-.
i'kälIaiWei»t^i4ni-JiiJif|el\taan pie^pjjv^
!mf('Äfaö.£?'jEca-'iJt(5^aiiv?}/ näy,ttslyssä
S saroaavi'tanaajv ku\;^.^vaj:Staa vat, luon-,
'noUJffm:i«)äf»?v.piei'&Maitöic5ej;>, ^Myos
;upsit«öU»l^l^siaj.*8iopttoTipybria Ja
'purjeivene!t»,fiisiteJJi^;j. . , ,
i -i^täifeitlletiätafiälsta^ aloista kiinnos-i
tUiteiUöiitefJöjar/riäyttely iraljon uufcr
;fa«aftitäVää> Erittäin ^eduniovat ctyat
liyi^^^1«^titejä jae kevyen •teollisuu­den
taottoftä erittelevät osastot. Un-kaäla£
set>t&iteelllset käsityöt esiin-tyvät>:
näyttelyssä; 'monipuolisesti, ja
erik0L*i«A<-'hiäuska on' nam. kokonaan
uakarilaisin käsitöin sisustettu "iloi­sen
nUoren-Tiarin asunto", jossa näh-dään'''-
mifii'harvinaisen kaunisunka­rilaisen
naisen kansalli:c>uku Ja leik-kank^
n^:'#'r maalauksin^ koristeltuja
huoneka)(^' ym. Jokapäiväisiä käyt-töesineit^
Vir,.Mlelenkiintoa herättivät
eilisen'/ tutustumistilaisuuden aikana
er2£Olsestl,;/myörikori£ealaatuiset un­karilaiset
; turkistuotteet, jotka esit^
osastossaan. : -
tn 'puremille vsiKmia-
; täytyvät'o
i Urheili
laisUIe oU ätyöä erittäih mielenkiin­toista
tutustua meilläkin jo jonkln-verratt
ttuiJ3ittulhit> unkarilalsilngur-heIluvälf^'
eiMhi;~ joilla: • on . omar osas-tonsa(;-'.^
iä^ksl esitellää^ Unkarin
vilkasta-.kÄttuvri; Ja urheiluelämää
kuvieii/ija^JBelasteiden avulla.
... Kevyt ^metalllteollljiiUs, hienome-kaanlnen-
Ja .raäiotealUsuus, sek
mialUnen- Ja elmtarviketeolIisu|
asetettu näytteille myös: eritt
nlpuolisestl;.^ Erikoisesti kai)
mainita vielä varsin edustava
keatasoinen pontUimtuottelden I
to.
Näyttelyn yleisvaikutelma: on
tain häu5':ca. Huolimatta näy
mordpuqlisuudesta ei näyttel;
ole ahdettu; täyteen Ja. siten 2
on erittäin hyvät mahdol]
nähdä kalkki mitä on esillä.
— Tervehdimfiie; lämpimästi 1
kia Unkarin Kansantasavallan I
.ftelyn vieraita,; lausui näyttelyn [
Ga, Unkarin kauppakamarin
lyosar»;on apulaispäällikkö
Rostä. Messuja cijäTjestäe
näjrttelyaineistoa .kokoonpa
me o l e ä ^ e pyrkineet siihen;
antasivat mahdollisimman täyd
•'kuvan ma^aione-tsollisuuden ja
itajouden. tuotannosta,vient'
lienunf. laaijasta. asteikosta ja;,
;kaikkea: maamme: taloudel"
;kulbuu):3sesta. .elämästä.,', .U{
'hiaa harjoittaa kauppaa
i^äitten kan,ssa< tafiipuolisten;!
tsiden mukaisesti tasa-arvc
;^olXjalla. Luotamme siihen,
:karin, nä^tely^lähentää-^toisu
jm6i''Jälierin-l^nfeoja -ja^*
'samalla taloudellisia suhteita |
temhie välillä; lausui' rouv^ l
V
Hiiöiib j^UiMtus USA:]
atomivoimalla 'JkuUcer
yissä vedenalaisissa
:: Wa5hington. Atom*voiE
sieni öniimoittenut, että uude
mivoimalla kulkevassa ve
sa oh: havaittu samanlainen j
putkitus ikuin-oli-nuvoimalla
kulkevassa USA:n i
alaisessa; ; jossa :•. tapahtui rS
Komissioni ilmoittaa vede
välmistanjen yhtiön ottavan
mahdollisesta erehdyksestä.
MaysvUle, Ky. — Miss Sai
lock odotti 103. syntymäpäil
täällä sitä oikeata miestä, f
kanssa hän • voisi' meimäaviclj
Täyttäessään tk. 15 pna 103
sanoi miss'Bullc>cksaaneensa:l|
avioUittotarjöuksia, mutta
kastuneensa siinä m&ar.n
tuunsa. että hän on ne hyi]
Vaikka hän on kulkenut
on häii aina palannut takai
seudulle, jossa hän on syntynj
"Koko juhln oli suurenmoinen, paljon nähtävää tarjoava
urheUunäytös, jossa esiintyivät kauniit, voimakkaat ja iloiset
nuoret tytöt ja pojat. Sc oli kuin Unkarin urheilun suurennioi-
I ; - nen kukkakimppu. 'Urheilumiehenä minuun teki hyvän vaiku-tukse
?H kaiketi nyt pitää toteennäytettynä, etlä^ Unkarissa
ttiksen myös se, että ohjelma sujui loistavan hyvin.".
f:^:itt^ sillä ilman laajaläntoista urheilutoimintaa.
]|e:i^$roidais^ järjestää, mistä yllämainitut lausunnot
I on annettu?
* • Jäistä sitten johtuu Unkarin urheilutoiminnan ihniömäinen ke-fhit^^
ji^isty^? . ' , ,
i l ^ v y ; Vas 0|n yksinkertainen ja selvä, jos haliiamine
-r* | u i^ perustavaa laatua olevia ^tosiasioita: , Ja västaus.on ~
Elämä on tullut paremmaksil Muutaman > lyhyen vuoden
bn^Unkarin nuorisolle avautunut todella'laajakantoiset f mah-udet
kehittävään urheilutoimintaan osallisttnnlsta \ ^
jbiikköiiirheilun yhtenä tärkeänä "sivutuotteena" on; Ä
Unkarissa ön jo suuri määrä maailmanmestareita 'ja muita "tähti-^
uthellijoiia".
Jannenr Kansantasavallan perustamista, ennen Unkarin kansa'h'p
vapautumista, pidettiin. Unkaria hiin urheilullisesti, kuin taloudelUy
sesti ja poliittisestikin takapajuisena maana. Unkari oli toisen maaii^
mansodan päättymisvaiheeseen asti puolifeodaalinen ja puolifasistinen^
maa, jonka teollisuus pii kehittymätön ja kovin takapajuinen. Mutta;
yapauduttuaan sodan loppuvaiheessa puolifebdalismih jä puolifasis- •
niin ikeen alta, Unkari lähti päättävästi kansandemokraattiselle tielle;
sosialismia kohti. Tätä tietä kulkien on Unkarin teollisuus ja maa-'-
talous kehittynyt harppa-askelin. Rinnan tuotannon suuren kohoami^v
'stn kanssa on kohonnut myös työläisten, talonpoikain ja oppineiston
elintaso.
- .-Ja ^un elämä On tullut helpommaksi, paremmaksi'ja täyteläisem-Vv
maksi, niin se on avannut ennen kuulumattoman suuria kehitysmali-?;v
dollisuuksia kaikille kansalabpiireille, mutta erikoisesti juuri urheilfc^"
L yalle^ nuorisolle. Tässä on Unkarin Kansantasavallan Urheilijain"
suurten saavutusten todellinen, joskin sUppea selitys.
PÄIVÄN RÄKINÄ Muita '.'otetaanpa yksi piskianen
ajatuSköeVjieldän; katumuksensa vil'^
pUlI^den todlstämisekM.
' ^Olettakaamme, että Su'c>messa;:min-kä
aslSit^^^e itse kukin tunnemme
Jossakin inääriiu ruvettaisiin -kalkepa
hiljalkindessa perustamaan'uutta
suojelu^imtaa ^ mutta Icuh suojelus­kunnista
Stski huono maku yleensä,
iniomäfoisten; keskuudtösa, illih tälle
iradel$'~*{u^i^älle päätettäisihi an-ika
J o ^ | » | p « i pimOlMitr tästä iu-isi?
Uusi suojeiuskuhta.joliä tosin on
illmleh «iuilfeiebrivahan 'sievlstelty
, Sai]^ P i ^ palleansa Saksan impe-riälistieh
> suunnitteleman uuden ar­meijan
suhteeäi. ^Huolimatta siitä
miläi i i t ä sanotaan, se on edelleenklil
jaksan Impo^Ustlen ^ytettäväksl
inuodostettava asemahti, joka ^ Uhkaa
^as Euroopan kansojen turväUisuut.^
tW ja koko maailman xaufaäa. ''
,.-Kuvavaa, muuten on, että tämän
uudella kyltillä varustettavan Saksan
Imperialistien- armeijaa rdemökraät-tiseksi*^
perustaksi ja malliksi oh otet­tu
YhdysväKafai arinelja, diUssa rotu-
^jmta hMkereltä ja muita "värllll.
asr vastkan^kukoistaa faiten Hitlerin
Aatu-valnajan anneljasstTkbiisaiiaan!
f 8ak«amvu^ atmeijan suunnitteli­jat
oyaSoitlYUmennen sanoen- kovhi
vaatfamttmnia miehiä: He eivät Omlua
mitään ijmuta «uin palvella- kaikki­valtiaita
:dölläm';'jä'^
etter h ä d ä n omapoUitfinen vätlnSä
tulisi-mitenkään suureii'yIeisÖn näh.£
UUSI flimi
IsUtä peritty vanha sucmen kansan
sananlaskUvon opettanut meille, että
-"'ei nimi miestä pahenna, ellei mies
nimeänsä." ,
.ylfanhotniagna ja varovais^ mie­henä
aliekirjoittonut on tuossa asiassa
ollut saniaa pelipuolta. „
'Mutta näyttää.siltä, e t t ä ^ v ä ä r ä^
pl»nme .me lcEd^i..pUeet, jqtkp^~oIi^^
inejcunnlplttai^t isiitämme perittyjä,
t ^ [ ^ asti -viisaina pidetyja neuvoja.
. .Crttalcaannne nyt vaikka NewJs^^^
T l m e ^ klrjeenvaflita j än MT. S. Hanä-leiih;
Bonnista lokakuun ;14.: päivänä
lähettämä uutlstletö, missä hän näin
iinllskaksi pantuna "händlää" meille
tiedon.;, että^ ISnsI^ksan Imperi^-t
min; käytetävälcsi sulmnitellun puoli-mUj<
x>naIsen 'armeijan nimeksi^^^^^I^^^^
tafaeen -je'^Streitfcr^lte" eli erifelkn-nlksi:"
aiie Porce" jd härmäksi kaike-ti~"
asevoImat".
Tämä sellaisenaan .on jo maailmaa
mulllsta-viai uutinen. Otkutta sita merki-l^
rkselbsmpiinä voidaan sitä i^Itää
Hapälerin antomän selostuks^ :j(^-
a<j^. että VtfUmaitn tasavältakn ja
n^l^äi'kolnuntecn yaltakmitaan l i i t ­tyvä''
Clei(äisweto Ja 'WtehrmacÄt ni­inet
eivSt tule uudesti syntymSän.''^
EdeUeen mainittu kirjeenvaihtaja
selostaa; etta Länsi-Sa&an imperia­listien
armeijaa aiotaan rahoa. tästä
lähtien "Läbdstn^tkrafeksi", '.lälvak-toa
"Seestrelkraf teksi'^ jä ilmaVöiäOa
•LufstreltkraftcksI". . - .
Ja kaUcelia'.tSn^ iMml^\miitittJBi.-
mlsen vilUykseim on I^.Utfk^
kuten Handler > sapoo -uutisäedos^an •
"Uu^en nimltjäTtra^ytäntäbh
taminen ^0I^'osä yleissöm^^
demokraattistenn.asib^yöimied niuöiios-tamiseksi
IThdysvaltaln - esUnerkin
mukaan . T." -
: Kuten näkyy SaksanJmperlkllstellla
on huono omat^to. Ölleh- sitä: mfel^
tä. että tieldän aisevoliiaansa^:^^^
lanneet nimensä äilnä niBSrln; -että
niille on aimettava Jdiikköoliitassa^iiU-siii
nimiä, höirat n a ^
salaiset sotahuUot viittaavat Icintaalla
kaikkito taväQIidiix .suoJnalalsOn ^ qa
muihin^: ;<^uhai9U0lustajUn) t: jotka
ovat latä)neet. että V i
päUenHa". i " '
Ylläolevasta voisi beipoikti vetää sen
virheelllsen.joht^^ eftäsak:.
san hnperiaUstii: katuviit nyt voirus^
keitä s h ^ j ä ä n ja aikovat tehdä J^i».:
rannukken.
täväksL
NUripä yllämainitussa uutistj
kerrottUn Saksan uuden
suunnittelijan,- "entisen
Adolf Heusingerto sanoneen, <
koitus el ole muodostaa Satoaj
esIkmitaa-'sUnä mielessä että j
tisl strategiset ja taktilliset suij
mat"=sillä kuten Heuslnger
mä tehtävät Jäävät amer
kenraalien Johtaman "kat
»eurooppalaisen päämajan
Ikluttä Saksan Imperiali
armeijaa] varten tarvitaan
isiicuntaupseerlen kcrpus
slailsbitnu' eSIkuntatyöhön:
joUkko-osastoja varten"
Singer heti seuraavassa her
sa. Tolsi^ sanoen, tällä kertaa t
ffipieriailsmi ei tuime It
niin vohnakkaaksi. että
täyttä kontrollia uuteen
Slköi^se laskee,-että ensin
tä saada hampaisiin asti >
melja ja esille ,"q?esIalisolt
päällystö, joka ottaa sitten
kääinsä kUn ttilee aika Jär-että
Saksan^lmperialismi
mannen' kerran' maailmaa
maan ''ellntilakseen".
^ ^XÄohhoUlsestl'' meille
että Uudella nimikyltillä
Saksan imperiallstiett
ole tilaa entisille
vaiUta eiliset natsit ovat
mfehlä,'Jotka .tätä uutta
suunnittelerot Ja
KStt^äkoural ' /
.••7-iv---v','V/"'.i- M;-' mi-
'Mm mmm