Vapaus, October 11, 1952

              Sivu 2 JLauantaina, lokakuun 11 p — Saturday, Oct; II, 1952
ity^^BiTV) ^ Xnd^eiulcot Labor
Organ o i FMinisb Canadians, £»•
'tabli£!hed KOv. 0, 1917. Atäliorized
as eecond c l a s s m a U b y the Post
Office D^artanent, Ottaw3. Pub-
Usbed thrice veeOcly: Tuesdays
Tbursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
E lm 8t, W., Sudbiuy. Ont., Canada.
TelephonesrBuriness Office 4'4264.
Edltoriäl Office 4-4265. Manager
E. Sulosi. Editor W. Eiclund. Mailing
addfess: Box 69. Sudbury, Ontario,
Advertlsing rates upon appJication.
Translation frec of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 v5c 7JOO 6 kk- 3.75
' 3 fck • 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. SXX) 6 kk! 4.30
Suomessa 1 vk. 0:50 6 kk. 4,75
Korean väliräuhanneuvottelut
Yhdy.svaltalaiset sotaherrat lopettivat keskiviikkona ylimielisesti
Korean valirauhaneuvottelut "epämääräiseksi ajaksi" samalla heittäen
: jonkjnlaisen ultimaattumin korealaisille ja kiinalaisille/ että heidän
täytyy alistua'^amerikkalaisten vaatimuksiin r— vaikka eivät olekaan
hävinneet sotaa!
Tama sellaisenaan muodosti uuden vakavan tilanteen Korean
valirauhan<>uvotteluissa ja vaatii kaikilta oikeamielisiltä ja hyvää
'tarkoittaViltaJhmisiltä lisää ponnisteluja rauhan hyväksi.
Ameriklcalaiset sotaherrat marssivat mielenosoituksellisesti pois
valirauhaneu^tteluista ja sanoivat, että he eivät tule jatkamaan näitä
neu^votteluja ennenkuin korealaiset ja kiinalaiset suostuvat yhteen
kolmesta vaihtoehdosta sotavankien vaihtami.sasiassa viimeinen
-kysymys, mistä välirauhaneuvotteluissa ei ole vielä päästy sopimuk­seen.
Asiallisesti puhuen, sotavnkien vaihtamiskysymyskin on jo rat-
" kaistu asia. Genevan sopimus, jolla on kansainvälisen lain voima, sää­tää
nimenomaan, että kaikki sotavangit on palautettava. Kysymys
el siis ole lainkaan siitä, mitä erimielisyyksiä Korean välirauhaneu-
-'vottelijain kesken on ollut sotavankien vaihtamisaslassa, vaan siitä,
etta noudatetaanko, kansainvälisiä sopimuksia ja lakeja vai saa­vatko
amerikkalaiset sotaherrat heittää nekin "arvottomina paperi-i
pahina," roskakoriin, kuten he ovat heittäneet niin Potsdamin ja J a l -
tan sopimukset kuin omat Oikeuksien lakinsakin.
Lopettaessaan epämääräiseksi ajaksi valirauhaneuvottelut, ame-j|[
ikkalaiset sotaherrat sanoivat menetelleen.sä "korkeammalta taholta
tulleiden ohjeiden mukaan".
Mitä talla '^korkeammalla taholla" tarkoitettiin, siitä ei ole an­nettu
tätä kirjoittaessa lähempiä tietoja. Käsityksenä kuitenkin on,
t^ma "korkeampi taho" ei ole Y K : n päämaja, eikä mikään " l i i t -
Jo^^lsmaa", Vfu»n Yhdysvaltain sotapäämaja ja sen Tokiossa oleva
•> alaosasto, joka Korean sotaa on käynyt.
' T^mä sellaisenaaix nostaa kysymyksen, että oliko e.simerkiksi
. CaJoajtlaA hallitukselle tiedoitettukaan etukäteen siitä, että välirauha-
..fl^uvottelut aiotaan lopettaa, puhumattakaan nyt siitä> että asiasta
olisi neuvoteltu? Samalla kertaa on ajankohtaista vaatia, että Ca-
••Wadan liittohallitus^ esittäisi hetikohtai.sen vaatimuksen Washingto-
!, f " ^ ^ i f J K ^ o r ^ a f l .välii-auhaneuvotteluja on, ei vain jatkettava, vaan
•yyi*M*v«^*^"P^"»; siteny että;lopetetaan ampuminen ja joukkömittai-
«t-ftet» t#p4itvinen heti. •
ai .il
^t- K,orean sodan näyttäessä kulkevan 'iiiitta.i<riis1^ koTiti' meidän,
» 'Sietai' palatrt'taa'miele(fmme eräitä iisketUijsiä asioita; Kprean sodan,
suhteen. Kuten on maailmalle selitetty/ Korean sodan .piti'oleman
Y K : n i>onisitormintaa , Koreafsa. Osoittautui kuitenkin, > että siitä
.jnpiupdpstqi täysmittainen sota Yhdysvaltain ' ja Koreim' Kansaritasa-
• «.^ivallanpvälille; ;javaikka tätä sotaa^n käyty Y K n l i p i i n varj6ss4,'ni,in
i tosiasia kuitenkin on;' että 'Korean sodasta ei ole aijnakaj\p vuoteen
'^itUhutlu mitään _^_Krfi elimissä,'ja kaikkein vähimmän sen siini^; eli-lifessä)
jolla yksinään pn valtuudet ja mahdollisuudet sotatoimien; Ip^
RSttamiseeo, ts. Tucvallisuusneuvostossa, ' . ' ' •
l , Njft ('^iifneviikkojen: .aikanaj on kuitenkin liikkunut lehdissä * i l -
^ meisesti Washingtqnin innoittamia kiertoartikkeleja, joissa puhutaan
' siitä, etta Korean kysymys otetaan esille pian alkavassa Y K : n yleis­kokouksessa
Kaikesta huolimatta on merkkejä siitä; että vaikka
" Yhdysvaltain hallitus tunteekin itsensä pakoitetuksi esittämään Ko­rean
kysymyksen Y K : n yleisistunnon käsiteltäväksi, niin tällä kertaa
se, yrittää viivyttää sitä mahdollisimman paljon. Ilmeinen tarkoitus
' on se, ettd Yhdysvaltain presidentin vaalit olisi ensin saatava pois
päiväjärjestyksestä, ennenkuin voidaan Korean sodasta ryhtyä kes­kustelemaan
Y K : n yleisistunnossakaan, puhumattakaan nyt siitä,
että se vietäisiin Turvallisuusneuvoslon kokoukselle, minne se asialli­sesti
kuuluu.
Toisena huomattavana seikkana voidaan pitää republikaanipup-lueeu;
presidentinehdokkaan, kenraali Eisenhowerin Springfieldissä
111. äskettäin pitämää puhetta, jonki yhteydessä hän sanoi kannattia-vansa
sitä, että aasialaisia tappelutettaislin aasialaisia vastaan amerik­kalaisten
sQtatarvekapitalistien varatessa heille hyvää maksua vas­taan
aseita. Samassa yhteydessä kenraali Eisenhower sanoi, että hä­nen
mielestään tätä '"aasialaiset aasialaisia vastaan!' ohjelmaa olisi \
ryhdyttävä toteuttamaan hetimiten siten, että amerikkalaiset sotajou­kot
Koreassa vedettäisiin etulinjoilta reserviin, jotta etelä-korealaiset
saisivat taistella ja kuolla.
\5>r?- 'Kuten myiis Vapauden uutistiedoissa sanottiin, Springfieldin kuu­lijakunta
antoi voimakkaimpia suosionosoituksia arvon kenraalille
'juuri ^tiloin kun hän mainitsi, että amerikkalaiset sotilaat olisi vedet-läivä:
pois kuoleman kidasta Korean taistelurintamilla. Tätä voidaan
l^l^äsotavastaisen mielialan yhtenä ilmaisuna Yhdysvalloissa. Eri
^iSiä on tietysti se, käsittivätkö Eisenhovverin kuulijat sitä, että ,r^r
j^rg^likaanien tarkoitus ei ole lopettaa Korean sotaa, vaan kalastella
^^giägogisilla fraaseilla sotaan kyllästyneiden ääniä.
"^''^.AJliten yhdysvaltalaiset' äänestäjät lopulta: Eisenhovrerin dema-in
suhtautuvat, se nähdään myöhemmin. Mutta muualla maa­varsinkin
Aasiassa ja vieläpä Euroopassakin hänen rötii-
^iminatorinen puheensa on ymmärretty juuri siinä mielessä kuin
||§«n esitti — että amerikkalaiset pojat ovat liian "hyviä" kirole-nilssä
sodissa, mitä amerikkalaiset sotatarvetehtailijat ja hei-rkenraalinsa
ja politiikkonsa järjestävät. "Huonompien" ihmis-aasialaisten,
eurooppalaisten ja muiden täytyisi olla tykinruokana
Vall Streetin miesten niittää siitä "nappulasta.painettavasta so­ilta"
suuria voittoja.
Että tämä asia on näin ymmärretty, se ilmeni hyvun sattuvalla
tavalla 'Etelä-Korean varapääministerin lausunnostaj jonka hän antoi
i^nraali Eisenhowerin puheesta. Mainittu eteläkorealainen politiik-
^o, jota ei voida syyttää ainakaan punaisuudesta, vaati YK:ssa ole-j
; ^ 'Etelä-^Korean seuraaja-edustajan takaisin kutsumista sen vuoksi
Ijijn hän oli antanut myönteisen lausunnon kenraali Eisenhowerin yllä-crainitusta
puheesta. Sen lisäksi hän vasLisi Eisenhowerille, että mil-erusteella
amerikkalaiset haluavat vetäytyä reserviin sillä teidän-sptaa
se onkin, koska koko sota "sai alkunsa Yhdysvaltain oh-jelBasta"^
^
r Vapaius puolestaan on edelleenkin sitä mieltä, että Korean sota
pitäisi viivyttelemättä ja oikeudenmukaisesti lopettaa neuvottelupöy-
\ „ däaiiäressä. Ottawan hallituksen velvollisuus olisi vaatia'Washingto-
•'"Caii^ päättäviä tounenpiteitä sodan lopettamiseksi Koreassa.
L V i i V T SHaUitTEXMA IBASISTA
"Iran on yhteiskunta missä k<5yhät
ovat rehellisiä koska heillä ei ole.
tilaisuutta muuhun ja rikkaat ovat
tavoiltaan miitiii Ja epärehellisiä.
Iran on valtio missä kartanoherrat
omistavat noin 40XH)0 maan 41.000:sta
kylä<<tä. Suurin osa kartanoherrols-ta
ovat paheellisia. välinpitämätt<i-mlä
j a ahneita. Rahanlainaajat, kaur
punkien kauppiaat Ja mädät virkaili­jat
— kaikki he vaanivat .saalista
tavalliselta kansanmieheltä." — A l -
!b;on Rosa. New York Times, syysk.
23 pnä 1S52.
Taantumus kärsi
tappion Japanin
vaaleissa
.^loskoTa. — Amerilckalaiset imperia-.
listit tahtoivat ^Uoda sellaisen käsityk­sen,
että laajat yhteiskuntapiirit mu­ka
tukevat Japanin uudelleenaaeista-mispolitiiUcaa,
kirjoittaa Kudrjavtsev
Isvestijassa julkaisemassaan Japanin
vaaleja käsittelevässä artikkelissaan.
Tämä amerikkalaisten yritys ei knii-tenkaan
tuottanut kerrassaan min­käänlaisia
tuloksia. Kansanliike rau­han,
demokratian Ja kansallisen r i i p ­pumattomuuden
. puolesta voimisttU
vaalikamppailun aikana entistä enem­män
ja "liberaalisen" puolueen vaa­leissa
saavuttama "voitto" on hyvin
suhteellinen.
Vaalikamppailun päättyessä libe­raalien
rivit eivät suinkaan olleet voi­mistuneet,
vaan heikentyneet.. Ensin­näkin
liberaalinen puolue menetti 45
paikLua Ja toiseksi sitä heikentää
Yoshidan Ja Hatayaman välillä syntyr
nyt taistelu vallasta. On huomattava^
että eniten uusia paikkoja,-kaikkiaan
33, valtasivat vasemmistososialistit.
joita monissa vaalipiireissä kannatti­vat
Järjestöt, Jotka tukevat kansalli­sen
vapautuksen demokraattisen rin­taman
luomista. Tämän atteen, k u ­ten
tunnettua, on esittänyt Japanin
kommunistinen puolue. Näin ollen
Japanin parlamentin ennenaikaiset
vaalit eivät täyttäneet niiden toi­meenpanijoiden
toiveita, )
Kirj. Bay Gardiner
"»li'. Gardiner onTvancoqVet Sun
lehden entinen toimittaja. Ja i o n -
nettu canadalainen raohanpoolus-toja,
Jpka os^lUstai Pekingin rau­hankonferenssiin;
Matkalla Pekingiln. —" •Minä k h : -
joltan tätä neuvostoUttolalsessa; len­tokoneessa
lenföessämme Varsovan
yllä missä kaksi vuotta sitten pidet-tUn
historiallisesti tärkeä maailman
toinen rauhankongressi.;:
Me läksimme Juuri matkalle Pra­hasta,
missä Sheffield-Warsova kon­ferenssissa
1930 syntyneen Maailman
Rauhanneuvoston Johtajat tekevät
suunnitelmia Kansan rauhankongres-sla
varten, mistä epäilemättä muo­dostuu
entisiä tärkeämpi kokous.
Tämä Kansan rauhankongressipi-dbtään
Wienissä, alkaen Joulukmm
5 pnä.
Prahassa, maailman uudessa tie-risteyksessä
missä kaikkien maiden
rauhanpuolustaajt kokoontuivat ys­tävyydessä,
me keskustelimme kan­sainvälisesti
kuuluisain rauhanliik­keen
johtäjain kanssa. Heidän kä­sityskantansa
mukaan Wienin kon-
^essi on -ratkaisevaa laatua.
. .Rev. John Darr New Yorkista, Jo-r
ka toimii yhdysvaltalaisena sihteerinä
Maailman rauhanneuvostossa; otti
meidät vastaan Maailman rauhan­neuvoston
ipäämajassa. Se on suuren­moinen,
kuusikerrok^nen rakeimiLs,
missä on muiden lisäksi auditoriumi
ii ravintola. Rakennuksen edessä
oleva Picasson kuuluisan rauhankyyh-kysen
suurikokoinen jäljennös, mikä
on tämän rakennuksen Julkisivulla,
näkyy monen katuneliön päähän, ,
Yhtenä Varsovan kongress'im o-sallistujana
minä tiedän kuinka laa­joja
piirejä edustava maailman toi­nen
. rauhankonsi-essi oli. Tiedän, et­tä
se edusti kahta kertaa suurempia
voimia kuin edeltäjänsä. Tulevan
Wienin kongressin suhteen odotetaan
vieläkin suurempia tuloksia.
John Darr osoitti meille, että vuo-
^den. ,1950 .kokou.skutsussa pyydettiin
miehiä J a naisia saapumaan kokouk­seen
ke^ustellakseen viidestä erikois?
kysymyksestä rauhan lujittamiseksi,
aseistuksen vähentämisestä, Joukko-tuhoaeiden
laittoznaksi Julistamisek­si,
sot^ropagandan lakivoimaisesta
kieltämisestä jne.
Wienin. kongressin kokouskutsu on
kirjoitettu paljon' laajemmassa mie­lessä
— .sUnä ei ole. keskustelua varten
mitään, määriteltyä asiaa. 6en s i ­jaan,
kuten John Darr korosti, siinä;
kutsutaan : t i k k i ä ihmisiä kokoukr
seen cman' ratkaisunsa löytöä varten
Ja tuomaan tuhanesia ratkaisuehdo­tuksia
Wieniin. Wienissä nämä k a i k ­k
i ehdotukset menevät sulatuskatti-laan
Ja niistä kaikista taotaan y h ­teinen
ohjelma rauhan säilyttämisek­si.
On helppo nähdä että tällä pohjal­la
Wienin kongressi on avoiima- k a i ­kille
mahdollisiUe mielipide-ihnai-suille
mitä rauhaa puolustavien kes­kuudessa
vallitsee.
John Darr viittasi myös siihen mer­kittävään
seikkaan, että Wienin kon­gressi
ei die "maailman kolmas r a u -
hankongressi" — ts. se ei ole Järjesty­neen
rauhanliikkeen kolmas kongres­si
— vaan avoin kookuspaikka kai­kille
kansoille.
"Se tosiasia kun me voimme njrt
järjestää sellaisen: kongressin; on
merkki liikkeemme kasvusta', sanoi
hän.
Illalla minä j a vaimoni menimme
Alcron hotelliin tapaamaa» hrittiläis-'
tä fihniohjaajaa Ivor Montagna, jo­ka-
kirjoitti tekstin Warsovan rauhan-kongressin
(filmiin. Me- halusimme
sanoa • Montagulle,: että hänen f i l ­minsä
on pannassa British Columr
tolassa. . H ä n tyrmistyi tästä tiedos­ta.
Montagu ei ole vain Öritatuiian
rauhanliikkeen Johtaja Ja maailman­kuulu
filmljohtaja, vaan myös maa­ilmanlaajuinen
asiantuntija sellaisis­sa
kysymyksissä kuin esim. pöytäten­nis
j a Juusto. Niin, Juusto!;
Rauhanliike kasvaa nopeasti Eng­lannissa
hän sanoi. Edellisenä i l t a -
na ;ljontoossa pidettyyn rauhanko­koukseen,
missä' puhui Canterburyn
tuomiorovasti' Jä-: Bedfordln herttua,
osallistui 10,000 kuuUJaa.
Montagunpöjrtään oli kokoontunut
Yhdistyneet Kansat pienoiskoossa.
Hänen seuralaisinaan olivat mm:
•-tiOn kulunut:seitsemän• vuptta siitä,
•kun milltaristi;ien: Japajoi eil^oitta^
antautui^ Tänä. aikana iöiukp-lidäs^;
on tapahtunut paljon. Ensi siln^yk-seltä
voisi näyttää. ?lltä, että sellaiset
.tapahtumat kuin Korean,sota,, joukal
tukikohdaksi ovat muodostuneet Ja-;
«panin saaret,; Japanm asevoimien'
avoin:' uudelleenmuQdostaminen Ja
imperialistien voimistunut, taistelu
vaikutuksensa laajentamiseksi kaak,-
kois-Aasiassa, Jättäisivät varjoon sen,
mitä tapahtui syyskuussa 1945. Mutta
nä'.n on vain pmtapuollsesti katsoen.
Rauhaarakastavien kansoj en v. 1945
agressiivisesta Japanista saavuttama
voitto tuntuu'joka päivä, joka aske­leella.
Historian pyörää ei voida
kääntää taaksepäin, samoin ei myös­kään
voida tehdä tyhjäksi niin tär­keän
historiallisen tapahtuftan seu­rauksia
kuin oli v. 1945 tapahtunut
militaristisen Japanin kukistaminen.
ANTAUTUMISEN M E R K I T YS
Jos me tahdomme tarkastella lä­hintä
menneisyyttä ja lyhyesti selit».
lää ;v. 1945 tapahtuneen militaristisen
Japanin antautumisen merkitystä,
niin meidän on ennen kaikkea muis­tettava,
että toinen maailmansota
päättyi Japanin antautumiseen. P u ­huessaan
tästä tärkeästä tapahtu­masta
neuvostokansan johtaja J. V .
Stalin korosti: "'Nyt voimme sanoa,
että olosuhteet, joita tarvitaan rau­han
saavuttamiseksi koko maailmas­sa,
on jo saavutettu."
Saksan Imperialismin kukistuminen
lännessä Ja Japanin militarismin k u ­kistuminen
idässä vapauttivat ihmis,
kunnan todellakin kahdesta sodan-vaaran
pesäkkeestä. Tämä avasi A a ­sian
kansoille vapaan Ja riippumat-toraan
kehityksen näköalat. Näitä
mahdollisuuksia kuten tunnettua,
käytti hyväkseen Korean kansa, jo­ka
muodosti Koreaan karisandemok-raattisen
tasavallan, Kiinan kansa,
joka loi K i i n a n kansantasavallan, ja
Vietnamin kansa, joka muodosti Viet­namin
demokraattisen tasavallan. I l ­man
Japanin militarismin kukistu­mista
tuskin olisi voinut tapahtua
muutoksia monien muiden Aasian
maiden oloissa ja elämässä. L i i ­oittelematta
voidaan sanoa, että J a ­panin
militarismin kukistumisen a n ­siosta
Aasia harppasi pitkän aske­leen
eteenpäin. Se kykeni tämän te­kemään
ja sillä oli oikeus tehdä tämä,
koska se asetti toiveensa taloutensa ja
kulttuurinsa pitkäaikaiseen rauhan­omaiseen
kehitykseen .
ENTÄ JAPANI ITSE?
Eikö sekin militarismin kukistumi-ren
tuloksena saanut valoisaa näkö­alaa,
että se voi kertakaikkiaan v a ­pautua
sotilasdiktatuurista Ja tilano-mistajaln
keskiaikaisesta monarki­asta,
joka oli sortanut tämän maan
kansaa io vuosikymmeniä, uhannut
muiden kansojen rauhaa Ja olemassa,
oloa? Japanin Ja Aasian muiden
maiden 'rauhanomaiselle • rinnakkal-
' selle Olemassaololle ''muodostuivat rea-liset
edellytykset. •
' JfilpailiA' saaret olivat Kauko-Idän
kahs'6ja 'vastaan • kloitetun agressiivi-^
sön-fiödan lähtökohtana. 'Sieltä''al-
-koivat -aikoinaan agressiiviset «odai?
Venäjää; Koreaa, Kiinaa, Filippiinejäj
Indonesiaa, Australiaa. Intiaa ja B i r^
maa vastaan. Agressiiviset piirit yrit-'
tävät tässäkin suhteessa tehdä ole-,
mattomaksi rauhaarakastavien kan­sojen
v. 1945 saavuttaman voiton,
minkä tuloksena Japanin saaret —
kuten näytti — lakkasivat ainiaaksi
olemasta naapurikansoja vastaan
tähdätyn agression tukikohtana. N y t
tietää jokainen, että Japani on ame­rikkalaisten
Koreassa aloittaman ag­ression
tukikohtana. Amerikan soti-lasylijohdon
tiedonannoissa avoimes­ti
tunnustetaan, että pommittajako-neet,
jotka tuhoavat Korean rauhalli­sia
kaupunkeja ja kyliä, nousevat i l ­maan
Japanin saarilla sijaitsevilta
lentokentiltä.
JAPANIN KANSA NOUSEE
Tuhat keftaa oikeassa on Maail­man
Rauhanneuvosto sano^saan J a ­panin
kysymystä koskevassa päätök­sessään,
että miljoonat ihmiset kaut­ta
koko maailman tukevat Japanin
kansaa sen taistelussa niitä militaris­tisia
sopimuksia vastaan, jotka J a ­pani
pakotettiin San Franciscossa a l ­lekirjoittamaan,
koska nämä sopi­mukset
uhkaavat ei vain Japanin
kansaa ja Aasian kansojen,. vaan
myös koko muun maailman kansojen
rauhallista kehitystä. Kauko-Itä on
Jo lakannut olemasta kaukainen E u ­roopan
kansoille.
iVuonna 1943 Kauko-Idässä saavu­tetun
voiton tulokset suovat edistyk­selliselle
ihmiskunnalle mahdollisuu­det
taistella'^menestyksellä sitä vaa­raa
vastaan, joka sisältyy Japanin
militarismin henkiinherättämiseen.
Japanin kansa ei tahdo palata siihen
tilaan, jossa se oli vuoden 1945 edellä.
Japanin kansa on noussut taistele­maan
maan fasistisoimista, kurjuut­ta
Ja oikeudettomuutta vastaan. Täs­tä
ovat todistuksena Japanin kansan
mielenosoitukset ja lakot, jotka qn
kohdistettu Japanin remilitarisointiä
vastaan.
ENTISEEN EI P A L A TA
K i i n a n kansantasavalta on voima­kas
tekijä Kauko-Idässä. Neuvosto­liiton
Ja Kiinan kansantasavallan
välillä solmittu sopimus ystävyydestä,
liitosta ja keskinäisestä avusta on h y ­vänä
takeena taistelussa imperialis­tista
agressiota vastaan Ja rauhan ja
turvallisuuden puolesta Kauko-Idäs­sä.
Kiinan kansa pyrkii kaikin t a ­voin
saavuttamaan rauhan, koska se
tarvitsee sitä kansantaloutensa Jäl­leenrakentamiseksi
Ja kehittämiseksi
samoin kuin myös kansalliseri k u l t ­tuurinsa
kehittämiseksi. Korean Ja
Vietnamin kansat ovat sankarillisella
taistelullaan'vapautensa •.: pa .'<rUppu-mattdmuutensa'
/puolesta < osoittaneet,
•että ne eivät halua palata^^^nnee—
seen. Myös muut Aasian kansat, pvat;
lukuisia ikertoja 'vakuuttaneet, pyrki-i
vänsä rauhaan Ja kansajliseen riippu-;
jnattomuuteen.. INe ymmärtävät, että
ellei Japanin militarismia olisi v., 1945
saatU;Voitetuksi, ne eivät olisi saavut­taneet;
sitä,' minkä ne kansalUseri ke­hityksen
tiellä ovat nyt saavuttaneet.
SAAVUTUKSIA PUOLUSTETAAN
V., 1945 tapahtunut militaristisen
Japanin kukistuminen on tärkeä h i s -
toriallitven tapahtuma. Sen hyödyl­listä
vaikutusta Aasian kansojen koh­taloon
on vaikea yliarvioida. — U u ­den
maailmansodan julistajat eivät
koskaan onnistu ihmiskunnalle todis­tamaan
Japanin militarismin' hen­kiinherättämisen
tarpeellisuutta, y-rittävätpä
he tätä kuinka paljon ta-,
hansa. Hyvän tahdon ihmiset kaut­ta
koko maailman ovat rauhan n i ­messä
valmiit puolustamaan niitä
saavutuksia. Jotka suurilla uhrauksil­la^
saavutettiin seitsemän vuotta sit­ten.
•
Professori Henry BrandweUier. jo­ka
on kansainvälisen lakitieteen Jaos­ton
JohUja Grazin yliopistossa; Itä­vallassa,
oli myös puheenjohtajana
kansainvälisessä lakimie^omissionis-sa.
Joka tutki bäkteerisotaa Koreassa.
T r i Brandwemerojf nuori., lämmin­sydäminen
Ja llohien mies, mutta hän
tuli hyvin vakavaksi sanoessaan
meille; "Minä olen täysin vakuuttu­nut,'
että he v ^amerikkalaiset) ovat
käyneet bäkteerisotaa Koreassa.
T r i . Brandweiper ; el ole peräänty­nyt
siitä pamostuksesta huolimatta
miiikä alaisä&siliän Joutui k o t i in p a ­lattuaan.
Wienissä oleva Yhdysval­tain
korkeakomlssioneri pakotti so­tilaallisin
keinoin peruuttamaan sen
kokouksen, missä t r i Brandweinerin
piti puhua.
On myös tehty yritys hänen erot­tamiseksi
toimestaan Ja rikossyytök-slä
on tulossa. L " H e sanovat, että"
minä olen loukannut maani puolueet­tomuutta",
hän sanoi • nauraeri. Hän
tietää olevansa oikeassa Ja antaa
palttua peloittelu-^ j a vaimpntamis-yrltyksUle.
Mme Isabelle 'Blume, Belgian par­lamentin.
jäsen :Ja myös Maailman-rauhanneuvoston
jäsen. Äfme Blume
aikoi viime keväänä tehdä puhuja­matkan
Canadaan, mutta häneltä
kiellettiin Canadan vlisumL
•AFVovaltaisen''näköinen Mme B l u ­me
oli' iloissaan Brysselin uutisten
johdosta. Päivää aikaisemmin oli
siellä 50,003 ^ hengen mielenosoitus
natsikolalbräattorlen vankilasta va­pauttamista
vastaan. Kahdessa muus­sa
kauppalassa osallistui 20,000 hen­keä
samanlaiseen mielenosoitukseen
mikä kohdistui myös Saksan jälleen-aseistamlsta
vastaan. Belgiassa on
kehittymässä -voimakas kristillinen
liike," värshiälseh rauhanliikkeen r i n -
nal^le. SakskWise^tamissuunnitelmiä
•vastaan.' Belgian J^Jcstyiieessä' fäu--
hanliflckeessä bh -luonifolKsestSl -paljoh
mybi^k!i^lstailsfcä''väk'Bä.'''- ' •'
: ' Jiiiifln 'P^Jeltä;^- itälfati'•parlamentin
•jäsen. " l y h y t ' Jal' Itsl^vanHa,' 'inies, 'sä'-
noi meille: *MeUlä on 18,000,000 Hen­kesi
käslttä)yä,,rj|\jhjii;ai|^^e,j;ja jos he
• <halUlt.}iä:ien&t^y[elv^ ,jm;?nie
johtoa, n i i n l|aef.annamm^
.IcuLijö^iye".^ X . ^ ^ , '
raali ;ii^^d^ayi .^^rfP*^
Ceylon suiinnittelee
tunnustaa EUinan
^^^H^savallan
ColMnbo. Pääministeri Etudley
Senanayake Ilmoitti että Ceylonin
hallitus on tiedottanut Kiinan ban-eantasavallalle,
että se on valmis r y h ­tymään
diplomaattisiin suhteisiin K i i -
jian kanssa. Tiedotus annettiin }iä-nenparlamenttlpuheensa
yhteydessä,
JTa samalla tiedotti hän, että Ceylonin
kauppa valtuusto on parhaillaan K i i ­nassa
neuvottelemassa kauppasuh­teista
Ja erikoisesti riisin ostosta.
Lainlaatijakunta
kooUe tk. 20 pnä
Toronto. — r Pääministeri Leslie M :
Frost on ilmoittanut, että maakunnan
lainläatljakimta aloittaa ylimääräisen
syysistuntokautensä maanantaina tk.
20 pnä. Täinä lyhyt, istuntokausi p i ­detään
pääasiassa liittovaltion h a l l i ­tuksen
kanssa tehdyn .veroasioita
koskevan sopimuksen käsittelemistä
varten, vaikka muitakin asioita saa­tetaan
alistaa lainlaatijakunnan kä­siteltäväksi.
'
OS.*SI VAST.^^TA
Pikku ystäväni, sanopa minulle
Joku esimerkki k o i ^ viisaudeSa.
— K u n täti laulaa, nln meidän ko'.
ramme pyrkii aina silloin nlos
. - . •• • . • : • « , : • • • •,.
IHUnSYSTXVX
— Miksi sanoit häneUe. että ase
malle on vain yiiden minuutin matka
vaikka hyvin tiedät, että sinne tävtw
ajaa vähintähi viisitoista minuuttia»
— Minusta hän näytU niin V3CT1
neeltä. '
VAROVAINEN
Farmari ja hänen vaimonsa kävclll
vät kauppalaan markkinoille ja vaimo
kantoi koko matkan eväskoria. Kun
he saapuivat markkinatorille olevaan
myäokliljeoeunL: .kopn. niin farmari sanoi vai­"
Eiköhän ole parempi, että minä
kannan eväskoria, sillä voimme eksyä
tässä väkijoukossa." . . '
Raitennustyeläisef kaJMsta maista
osallistuvat rauhan työhön
Helsinki. — Ammattiyhdistysten
Maailmanliittoon kuuluva Rakennus-,
Rakennusaine- ja Puuteollisuustyö-lälsten
löinsainvälisen Liiton H a -
linnoUinen Komitea päätti täällä j o ­kin
aika sitten pitämässään kokoukr
sessa vedota kaikkien maiden raken­nustyöläisiin,
että he antaisivat ak­tiivisen
kannatuksen Wienissä jouJ
lukuussa pidettävälle kansojen rau^
hankongressille. Tämän tärkeän asi­an
johdosta hyväksytyssä päätöslau­selmassa
sanotaan: .
K A I K I L L E RAKENNUS^,
RAKENNUSAINE- JA
PUUTEOLLISUUSTYÖLÄISILLE
•Käännymme teidän puoleenne täs­sä
vakavassa tilanteessa, jolloin r a u ­ha
on Joica hetki uhattuna imperia­listien
taholta. Jo u s e i t a vuosia on
iiiih
ei
, Rldgway.rpfasl^lsia .mainöstelta .'saa-lii^
inata,,' )Le8i»<^^essä'' raiihanpuöiustä-
Jat Jioudättiyat!;*tätä / ^määräystä ' ^a
Jihjpsiyar seiniin, ia.• puhelinpylväi­siin
tätä ker^aaUaVmairittelevla m k i -
nöksa. Nämä ii^ainöksensa' he sivel-telivät
hunajalla.' K u n Bld!giway saa-,
pui tähän kauiiunkiln hänen mainos-jul£
teensa olivat kärpästen peittä­miä.
Tämä oli Leghornen terveh­dys
miehelle,- joka Euroopassa tunne­taan
microbikenaraalina.
Henri ^Aismer« iloisenluontoinen
ranskalainen (filmiohjaaja esitti meil­le
uudelleen sen-näytöksen mitä t a ­pahtui
Pariisissa silloin k im R i d g -
way saapui sinne. /'Seuraavana päi­vänä
erosi LOOO-miestä poliisin toi­mesta",
sanoi hän.:
F.räänä toisena iltana me kolme
(Ted Baxter entinen Jumaluustieteen
opiskelija Montrealista) vierailimme
tri J . Hromadkan'luona. T r i Hromad-ka
on Euroopan yksi parhaiten tun­nettu
teoloogi. Sodan aikana ja sen
Jälkeen häii oli kahdeksan vuotta
Princetonin (Yhdysvalloissa) teologi­sessa
-seminaarissa.; Hän p n nyt jär-;
jestelmäilisen teologian -professorina.
.Prahassa. Hän on Maaibnan r a u -
ihanneuvoston johtokunnan sekä myös
(Maailman kirkkoneuvoston jäseh.
Hän sanoi: "Me oleinme Tshekkos-lovakl^
sa • Vpkiiuttuneita. siitä,' - ettei
sota puhkea f miiiomjka^n 'idästä.
ei kerta kaikfkiaan;voi tapahtual.Mjeil-lä
o!n-'täällä 'nläri- paljonvtehtävää,
koko; yhtel^iixtamme muuttaminen.
Sota"hävitiisi iailfeh;^^ mih^ä.;ra-;
kentamiseksi olemme, tehneet niin^ko-r,
vasti työtä viimeksikuluneet seitse­män
vuotta'."
Me näiinme,'Piuhassa joitakin suu-risuuiitaisia
vasuntorakeimusprojekte-
Ja Ja ne muodostavat-vain pisaran
hallituksen rakennusohjelmasta;;
i fr Mmä ckksyin -tri=Hcomadkaltaj, ,£t^^
huiko hänellä erikolsanomaa Canadan
kristityille. "Te voitte sanoa" hän
lausui, että "kristillisen kirkon vuok­si
heidän pitäisi luopua anti-kom­munistisesta
hysteriasta. On väärin
Ja vaarallista sekä skandaalimaista
kristityille yrittää vakuuttaa meaie,
että me emme v o i työskennellä kom­munistien
hallitsemissa maissa."
"Oikeus j a äly vaatii myös sitä,
että kristittyjen pitäisi työskennellä
K i i n a n hj-väksymiseksl Y K : n jäse­nyyteen."
Minun pitää nyt lopettaa kirjoituk­seni,
sillä laskemme kohta Mosko^
vaan, missä odotustemme mukaan
meidän tulee elää useita päiviä rau­hallista
rinnakkain oloa paikkakun­nan
asukkaiden kanssa.
Koreassa raivonnut sota. jota käy^
dään epäinhimUlLsillä keinoilla. Tä­män
sodan haluavat imperialistit
laajentaa koko maailmaa käsittäväk­si,
Rauha voidaan säilyttää, jos kan­sat
ottavat rauhan asian emiin kä-sUnsä
ja puolustavat sitä loppuun
saakka. Myös meidän tuotantöalaam.
me käyttävät imperialistit sotavarus-teluihinsa.
Kasarmeja. linnoituksia ja
lentokenttiä a;akennetaan.' Samänai-kaisestl.
vallitsee asuntokurjuus, joka
tulee yhä suuremmaksi. Työttömien
rakennus-, rakennusaine^ ja puuteol-lisuustyöläisten
määrä lisääntyy.
Miksi? Siksi, että imperialistit tuh-.
laavat meidän työmme hedelmät £o-tavarusteluihin
Sensijaan, että ne ase­tettaisiin
palvelemaan rauhanomais­ta
rakennustyötä. Sitten TJSArn ka­pitalistit
käyttävät 75 pros. budjetis­taan-
sotavarusteluihin, ja Hollannin
kapitalistit 50 pros. Jo nämä menot
osoittavat, että tuleva sota tulee
syöksemään työtätekevät Ihmiset täy-
-delliseen taloudelliseen kurjuuteen.
•Viime sodassa surmattiin 36 miijofr-naa
ihmistä, j a uudessa sodassa tämä
luku itulisi olemaan moninkertainea
'Kaikki .työ, niläkä ihmiset Qvat suo­rittaneet
Jälleenra^entamiäQ^^ltiy vaksi
vuodesta ,1045, tehoisiin t)ibjäksi. ii
l^^akei:'hävltettäisiii^^kail^li'j^e; miki
ftällijin:.vielä oli.,J5ää§tynyl-,..,
Elntafsoa olisi Voitu kohottaa en-
Hneqnäkemättömäesä laajuudessa, jol­let-
näitä varusteiuta^aoJat^lÄ edelli­sen
sodan hävityKapr^öilsi" olemassa.
Mutta me emme haluV uutta sotaa,
emmekä miljoonia uusiavuhreja, em-
;me halua hävitettyjä^ ^oteja ja mit­taamattomia
kärsimyksiä. So~ta ei
ole väistämätön kohtalo,-sitä valmis-,
televat kapitalistit ammatillisen, liik-
.kee.a-.Jiajoit^ajieij ,avuU?i -J?- -,pfin,;]f«i
estää työläisten yhtenäinen taisteld.
Siksi kohotamme äänemme kutsuen
teitä -Joka päivä taistelemaan rauhan _
puolesta. Valmistautukaa perusteel­lisesti
Wienissä joulukuussa pidettä­vään-
kansojen rauhankongressiln.
Käykää tästä asiasta keskusteluja
rakennustyömailla ja -tehtaisa. Va­litkaa
edustajia kansallisiin rauhan-konferensseihin.
joiden edustajat tu­levat
esittämä'än teidän vaatimuk­senne
Wienissä. Vaatikaa uusien
asuntojen rakentamista.
ilhmisten hyvinvoinnin puolesta -'
sotaa vastaan! •>
^ Rakennus-, Rakennusaine- Ja
^aPuuteoUisuustyöläisten . r'
' Kansainvälisen Liiton
(Hallinnollinen Komitea.
PÄIVÄN PAKINA
Nobelin rauhanpalkinnon kohtalo
Oslosta ilmoitettim viime viikon l o ­pulla,
että tänä vuonna ei jaeta Nobe­lin
rauhanpalkintoa. Asiaa harrasta­va
komitea ei ilmoittanut mitään syy­tä
päätökseensä, mutta epävirallisesti
ilmoitettiin päätöksen Johtuvan siitä,
että rauhanpalkinnon antamista var­ten
ei ole ketään huomattavaa ehdo­kasta
porvarillisessa maaihnassa.
Tämä tiedonanto todistaa varsin y k ­sinkertaisella
tavalla sotaan vaUnis-tumisen
olevan päivän kysymyksen
kapitalistisessa maailmana; Jopa siinä
määrto, että niitä porvarillisia ihmisiä
Jotka ovat korottaneet äänensä rau­han
puolesta, ei saa missään tapauk­sessa
palkita rauhan harrastamisen
johdosta.. Kyllä olisi huomattaviakin
ehdokkaita, mutta koska rauhan asian
edistäminen on Julistettu pannaan
Washiiigtonistä niin sillä hyvä, pal­kintoa
ei siis Jaeta.
Olisi todellakin törkeätä, että kapi­talistinen
maailma antaisi palkinnon
rauhan edistämisestä alL<ana, jolloin
sotaan varustautmniseen käytetään
varoja paljon enemmän kuin koskaan
— nita määräUisestl k u i n suhteelli­sestikin.
U. 6. News & World Report
sanoi tk. 3 päivän numerossaan, että
Yhdysvaltain kuluvan vuoden meno­arvio
on 79.000 miljoonaa dollaria.
Josta uuden Ja entisten sotien kulujen
maksamiseen käytetään 69,100 miljoo­naa
dolla.rla eli y l i 37 prosenttia. M i ­kään
muu valtio maailmassa el käytä
niin valtavaa määrää sotavarusteluun.
Jos tässä tilanteessa puhuttaisiin r a u ­hanpalkinnon
Jakamisesta ölisi se
Euänkuin korvapuusti ' koko Wall
Streethx Ja .Yhdysvaltain hallituksen
sotahommalle sekä kenraali Elsenho-weria
suunnittelemalle ristiretkelle
kansandemokratian maita Ja kommu­nismia
vastaan. ' Asia on nähkääs sillä
tavalla^ että Yhdysvaltain halhtus ei
pelkää mitään muuta niin paljon kuin
rauhaa, kuten*-Aneurin Bevan sanoi
äskettäin Englannin Labour Partyn
puoluekokouksessa. Sellaisessa t i l a n ­teessa
olisi rauhanpalk«lnnon Jakami­nen
Ikäänkuin, selkään lyöty puukon
isku jänkkidiplQmatiaa vastaan > Ja
meidän pitää tässä yhteydessä muis­taa,-
että Yhd^valtain imperialismin
edustajat häärivät kukkona timkiolla
myöskin Norjassa. Jossa rauhanpal­kinnon
JaL<amisesta päätetään;
Asiat eivät ole kuitenkaan n i i n h u l ­lulla
tolalla kapitalistisessa maailmas­sa,
etteikö täällä olisi rauhan puolus­tajia
n i i n miehiä kuin nalsiakih. H e i ­tä
on tosiasiassa valtava enenunistö
kaikkien maiden asukkaista, vieläpä
Yhdysvalloissakin, kuten monet G a l -
lup-mielipidetutkimuk«3et ovat toden-net.
Ja heidän/Johtajmaan on luke­mattomia
r(rtikaita naisia Ja miehiä.
Jotka ovat ansainneet raiihanpalkin-non
Ja Joille se pitäisi antaa eUei
pelattaisi sellaista kieroa peliä mikä
on niin r ominaistä kap^|;allstisessa
maalimassa. Sellaisia miellä olisivat
esimerkiksi Maaliman Rauhanneuvos­ton
puheenjohtaja professori Joliot-
Curle, . Canterburyn, tuomiorovasti
Hewlett Johnson j a Canadan Rauhan-kongressin
puheenjohtaja tri James G .
Endicott, mainitaksemme vain muuta­mia,
jotka sattuivat mieleemme tässä
tuokiossa. Mutta kosku todellinen
rauhan harrastaminen 'on mUtei
maanpetosta kapitalistisissa maissa,
varsinkin tällä mantereella, niin e i ­hän
liovii että Nobelin rauhanpalkinto
annettaisiin sellaisille vilpittömille
rauhan harrastajille Ja taistelijoille.
Se annetaan kaikista muista syistä
mutta ei rauhan harrastamisesta^ k u ­ten
tapahtui esimerkiksi viime ker­ralla
kun se aimettiin surullisen kuu­luisalle
Ranskan työväen harhaan-johtajalle
Leon Jouhauxille, Jotoa on
kunnostautunut yhtäällä Ranskan
ammattiyhdistysliikkeen hajoittämi-.
sessa Ja toisaalla Yhdysvaltain Impe­rialismin
sota-asioissa Ranskassa.
Sellaista se on tämän kapitalistisen
maailman valtiaiden rauhan edistä­minen
Ja rauhanpalkintojen Jakami­nen.
Alvan toisin on asianlaita kuitenkin
sosialistisessa maailmassa.
Ensinnäkin on varmaa, että tulevan
joulun edellä jaetaan kerran Jälleen
Stahnln kansainväliset jpalkinnot r a u ­han
lujittamisesta kansojen keskuu­dessa.
Eikä palkinnon saajien ehdok­kaista
ole puutetta Ja siltä syystä niitä
Jaetaan useampia, ehkä kutisi kuten
viime vuoimakln. V .
Moskovassa käsitetään, että maail­man
kansain enemmistö on rauhan
puolella Ja että rauhanpalkmtoja on
Jaettava ainakin juuri sellaisena a i ­kana.
Jolloin sodanvaara on kaikkein
sum-in. kuten on asianlaita nykyään.
Muutamia päiviä sitten pidettihi
K i i n a n kansantasavallan pääkaupun-gssa
Pekingissä Aasian Ja Tyynen­meren
maiden rauhanpuolustajain
konferenssi. Jossa oli edustajia mm.
Canadastakin. Siellä oli koolla huo-mattuja
rauhan puolustajia monuta
eri maista. Sinne olisi Oslon NobeBn
rauhanpalklntokomiteankin sopinut
lähettää miehensä toteamaan, että
kyllä niitä "huomattaviakin" rauhan
puolustajia on olemassa; mikäli
halutaan huomata,
Kosku Pekingin konferenssi on jo
siirtynyt historiaan, on Oslon koqii-tealle
syytä huomauttaa siltä tosiasi­asta,
että koko maailman kansojen
rauhankokous pidetään Wienissä, al­kaen
joulukuun 5 pnä. SiUoin ovat
siellä koolla kaikki todelliset rauhan
puolustajat j a niiden joukosta voi hel­posti
löytää Nobelin rauhanpalkinma
Jakamista varten varsin "huomat^-:
via" ehdokkaita. Sinne sopisi O^n
komiteankta lähettää edustajansa ..Ja.
oikein näkö- ja kuulolaitteiUa varus­tettuna
koska näyttää Ilmeiseltä, ejta
komiteaa vaivaa niin sokeus kuin kiM-rouskin.
Vai olisiko, niin, kutenr^fi*
vähän oiikto sano, että Oslon komijea
ei harrastakaan rauhan vaan sodiuf
asiaa." O n ihnelstä, että tämä komi­tea
suhtautuu rauhaan samalla tavil­la
kmn entinen viinamies r a i t t i u t^
Hän nimlttäm- sanoi, että raittiutta
ei saada aikaan ennenkuin kaikki vii­nat
on Juotu alas kurkusta. Oslonko-mitean
kanta rauhaan nähden on ar­vatenkin
samansuuntainen, että^a-haa
e i saada aikaan ennenkuin sodas^
sa on tapettu niin paljon v i a t t^
ihmisiä, että sen Jälkeen ei enaa we«
sotimaan. Silloin f itää olla Ja valhu
rauha.
Nobelin rauhanpalkinto Jaetaan fir
namUtm keksijän Ja valmist^J
Alfred Nobelin säätiön varoista. IW
ken edelläolevan perusteella s a a t e^
tulla siihen käsitykseen, ette <m
komitea haluaisi anUa tämän paBjn^
non niille mlehiUe. jotka edisUlva? ^
eivätkä laintt»?