1971-09-28-02 |
Previous | 2 of 16 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
•Vik'.*':'*? ::'^''\;>fV'-'V^^
SJIvu 2 Tiisitai, syyafc. 28 p. T ~ Tuesday, Sepit. 28, 1971
VAPAUS
(LIBQRTY)
INDEPENDENT LABOR OROAN
OF FINNISH CANADIANS
EstaibiMied Nov. 0,1917
Ptäpoti^a t^.:mi0^i tma^ oz^ ^ m ^ H ^ I g r V q a a q PtäOldito^
- mss^ »OK ® ; .
mAYTSHINNÄT: .
: 1 v t $10.00.6 kk. $5Jä8 USArn: 1 vk. $11.00. 6 tt. g.TS
' * 8-kk; $8.i»a -Suömeeo! 1 vk. $1140,8 k t ^
CSJm "timahttiviiosr
Lehtemnie tämänpäiväinen numero on omistettu kaikessa
vaatimattomuudessaan merkkivuottaan nyt viettävän Canadai^
Suomalaisen Järjestön kunniaksi. ToimitiUfflen ia lehtUiikkeemme
hallinnon puolesta pyydämrd^ esittää sydämelliset kiitokset kaikille
avustajille, kirjoitusten ja kuvien lähettäjiUe, ilmoitusten
onnittelujen kerääjille sekä. kaikille niiUe jotka tavalla tai toisella
ovat auttaneet tämän juhlanumeron valmistamista.
Samalla kertaa lehtemme esittää — uskomme lukijakunnan
osallistuvan siihen varauksetta — sydämellisen onnittelun järjestön
perustajille, rakentajille, jäsenille ja kannattajille hyvin suoritetusta
ja arvokkaasta työstä tämän 60. vuoden aikanp. Me toivomme
päivän sankarille, GSJrlle, hyvää menestystä ja leppoisaa
purjetuulta sen jatkaessaan kunniakasta perustyötään, kansallisten
kulttuuriperinteidemme vaalimiseksi, täkäläisten maanmiestemme
elämän rikastuttamiseksi ja samalla Canadan kansallisen kulttuurin
kehittämeksi, sekä omasta työstään elävien — sellaisia pikku-eläjiä
me loppujen lopuksi kaikin olemme — maanmiestemme yhdistämiseksi
edistyksen, rauhan ja paremman huomisen puolesta.
Me tunnustamme avounesti, että Järjestömme 60-vuotiseen
toimintaan sisältyy niin paljon työtä, toimintaa ja mielenkiintoisia
vaiheita ja kannanmäärittelyjä, että missään yhdessä juhlanumerossa
ei niistä voida tyhjentävästi kertoa. Siksi ei juhlanumeromme
tarkoituksena olekaan Canadan Suomalaisen Järjestön "historian"
kirjoittaminen ja "esittäminen. Se tehtävä on suoritettava paljon
laajemmin jossakin muussa yhteydessä. Juhlanumeromme vaatimattomana
tarkoituksena on vain kunnianosoitus päivän sankarille
tämän historiallisestikin täifkeän merkkipäivän johdosta.
Muistettakoon vielä, kuten Järjestömme yksi perustaja ja sen
ensimmäiiaen kansallinen johtohenkilö, J. W. Ahlqvist on kertonut
että Jäqestö, niistä kehittyi erinäisten vaiheiden kautta nykyinen
CSJ, perustettiin 60 vuotta sitten eli vuonna 1911, jo sitä ennen
"kuusi vuotta kestäneen alkuraivaustyön tuloksena . . Toisin saa
noen erillisiä sosialistiosastoja ja muita ryhmiä oli perustettu jo
aikaisemmin ja järjestö muodostettiin nimenomaan näiden paikallisosastojen
toivomuksesta ja niiden tarpeita tyydyttämään. CSJ
on siis'; syntynyt, kasvanut ja kehittynyt täkäläisten maanmiestemme
toivomuksesta heidän yhteisiä etuja palvelemaan.
'Historian kannalta katsoen 60 vuotta on vain hetkinen, mutta
ihmiselämässä ja myös nuoren Canadan historiassa se edustaa melkoista
aikakautta. Mainittakoon, että tänä vuonna, jolloin Järjesr
tömme juhlii timanttivuottaan, vietti Canadan 104 :ttä kansallista
vuosipäiväänsä; Canadan yleisradio, sellaisena kuin me sen nyt
tunnemme, 35:ttä vuosipäivänäsä; Suomi itsenäisyytensä 54:ttä
vuosipäivää ja ensimmäinen sosialistinen maa, Neuvostoliitto,
54:ttä vuosipäivää.
Tämä sellaisenaan osoittaa, että Järjestömme, on kestänyt historian
myrskyt ja myllerrykset, ja että Järjestön perustajat ja
esiraivaajat suunnittelivat työnsä hyvin ja laskivat järjestön — nimenomaan
kxUttuuri järjestön nurkkakivet lujalle kalliopohjalle.
Kuluneen 60-vuotisen toimintansa aikana on CSJ antanut
arvokkaan panoksen Canadan kehittyvän kansalliskulttuurin hyväksi.
Vaalimalla parhaita kansallisia kulttuuriperinteitä nämä 60
vuotta, CSJ on suorittanut arvokkaan ja todella merkityksellisen
palvelun täkäläisten kansalaistenune hyväksi.
Nyt 60:ttä vuosijuhlaansa viettävällä CSJ:llä on arvokas asema
myös Canadan yleisen työväenliikkeen silmissä. Järjestömme
toiminnan ja valistustyön ansiota on suuresti se, että canadan-suomalaiset
osallistuvat hyvin aktiivisesti maan muun väestön
kanssa ammattiyhdistysten, seurakuntien ja myös poliittisten puolueiden,
varsinkin työväenpuolueiden toimintaan.
Sellaisina kriisikausina, kuten toisen maailmansodan edellä ja
aikana, jolloin oli kysymys täkäläisten maanmiestemme luotettavuudesta
Canadan kansalaisina ja asukkaina, Järjestömme vei
todella kunniakasta osaa antamalla johtoa, jonka perusteella maan
miehemme antoivat arvokkaan panoksen sekä Canadan asevoimissa
että kotirintamalla, ponnisteltaessa kaikin mahdollisin voimin rus*
kean fasistiruton hävittämiseksi.
Järjestömme on antanut moraalisen ja aineelliseii tukensa
maan varsinaisen työväenliikkeen toiminnalle taistelussa sosiaalisen
lainlaadinnan parantamiseksi — työttömyysvakuutuksen, van-huudeneläkkeiden,
medicaren ja sairaalavakuutusten hyväksi.
Järjestön perustajat, rakentajat, ja jäsenet sekä kannattajat
voivat täydellä syyllä olla ylpeitä kaikesta siitä mitä Canadan
Suomalainen Järjestö on vaikeuksista ja eräistä virheistäkin huolimatta
näiden vuosien aikana edustanut ja minkä hyväksi se on
toiminut niin kulttuurisella kuin poliittisella ja sosiaalisella alalla
sekä eripuraisuksien poistamiseksi ja yhteistoiminnan kehittämiseksi
maanmiestenmie keskuudessa.
Haluainme vieläkin onnitella päivän sankigia ja toivottaa
sille hyvää menestystä tulevassa toiminnassaan.
Perikadon tiellä
Etelä-Vietnamissa, vieraillessaan Yhdysvaltain demokraattien
presidenttiehdokkuudesta kilpaileva senaattori George McGovem
sanoi pari viikkoa sitten torstaina Saigonissa, että jos sota ei pääty
pian, USA kokee romahduksen. Hän sanoi presidentti Nixonin
"vietnamilaistamispolitiikan" täysin epäonnistuneen. JoUei amerikkalaisia
joukkoja pian vedetä takaisin ja sotatoimia lopeteta,
joudunlme näkemään uuden poliittisen/sotilaallisen, taloudellisen
JQ henkisen romahduksen, sapiöi senaattori syyttäen samalla, että
Nixonin hallitus tukee Etelä-Vietnamissa lokakuussa suoritettavan
presidenttivaalin petollisuutta.
Mutta piresidentti Nixonin uskottu mies, Saigonin presidentin
aseman uusimista tavoitteleva Yhdysvaltain imperialismin liiyin-taskudiktaattori
Nguyen Van Thieu puhi^u ki|itenkin sodan jatkamisesta
ikäänkuin USA :n asevoimien kotiuttamisesta ei öUsi koskaan
puhuttukaan. Mm. viikko sitten tiistaina hän esitti sotaöh-
^.jplmansa Jatkamisen valossa uudelleen neljä "ei" julistustaan: ei
mitään alueluovutuksia viholliselle (Vietnamin kansalle), ei kokoo-
Nimhnerkki^iVlunnnu"; jokatässäi juhlanumerossa julkaistuissa kirjoituksissaan
kertoo kokemuksissaan nähdään Hässä oikealla kahvia
juomassa. Kuva on otettu hänen. 80-vuotispäivänään viime kesänä
Raumalla, Suomessa.
i e^^etty paljon siiuria
alusta (äien
Vtmnia 1910 saavuin tänne Järr
lasiBuiäii 'diivian baaia vastapäätä.
P$ain sm Ji!lkie»n n i ^ ^
nrairä lÄyteimään. Oin hengessään
hhtei ylpeä kun ininuiDe gsmiti^^
niin: suurta ituot^^ Rooli pii
vsaaitiunaitnn, kuiteiU)
. siloiiQ 17-/vu^^ olin vjo
Suomessa qlhit 'jpieolM osilia maa-
Foit Arthurissa oU ''Työ^ temp-pe^"
vaämJstxBaA fmnivSttan mim
OanBdaaia. Kaksois-isaupunkien
välUIIe sytAyi «divain huth
mäen ym. tnimigBian aditeco. Siiloa
fliU yleensä jc^cä toiset
toisi koicotfian is^tefoiä esityskunnossa,
barijoishäcsen eiOa oli yleensä
2 näytehnää aamanaiHcaisesti, jos-ksD
eri ttäyUeljjöidein kesken, ja
DätytiteBijöcitä oli joskus joutiSaaoakin.
PailkaUiset johtajat jofik^ "säld^^
sinräii^" inyttelijän, jos laiminlöi
faeeijoiituks6t, e s i i i ^ juopuneen?
teaiiolluksi^ ja vareöi^ näytös-iStana.
Mitään ^ ä ä histioriaa en vt»
faimitJbaA paBtfrflfamtaimtta näyttä-motpmunnasitia
sikisi, että täällä on
ottut näyttäinötomuiBtaia jo vuosia
ennen nojntm aikaani ja toiseksi, ei
ole tulkit ajatelleeksi siitä, että .joskus
: siinä tulisi jotain miasmntaa
jälkeieiipäin. Kolmanneksi; 1913 menin
rauitatiien palvelukssen satojen
mailien etäasyyieen mietäan toimin-
(akeskuksesta. Vasta 1926 alkoi var-slo^
en toimiikanii oayUamolla.
Säilä Maisa olen tavalla tairkk» Un-se'M
ottanut osaia läyttamotyobon,
ja meimaan ölia vielä muutaoniia
vuosikymmeniä et^nkii^pajn.
Mukana seuraa muutamia kuvia
seJostukBkKeem, hik» että jos niitä
voi käyttää kirjoituksen yhteydessä,
niiin onneksi ol&DOin. Kyila niissä
a!lekirja!U!£uiulkin on joka kuvassa.
J. E. Jackson.
J.K. -—Kun oUn jo kiiToiittianut tähän
asti, saäi hiotettavista lähteistä
tiedon, että Port Arthurissa oin
näyttänaötyö saanut aJkunea vu<m-na
1903, ja samoihin aikoihin kai se
on aUcamd: Fort Wi]li!aiin!ssaSdn, koska
eräs henkBö joka on alkama
miyttämöM 1906 sanoi, e'iä siatta
on näylieOty jo ennen hänen aikaansa.
— sama.
m e4 i ~
Järvienpäässä on viimeksikuluneen 60 vuoden aikana esitetty CSJ :n
haaleilla paljon vaativia näytelmiä. Ylläoleva näytelmäkuva on noin
15 vuoden takaa. Etualalla näkyy näyteimäri johtaja Alli Pajunen.
Kuvassa oh myös oheisen kirjoituksen lähettäjä J. E. Jackson.
Torontoh sekakuoro Finlandia. KeSkelUä edessä kuoron johtaja Ty Lemberg
Kuusikjmtimentä vuotta järjestöelämässä
on jotakin sellaista
mistä voidaan olla, ylpeitä. Tällä
asialla, pii sitä^n suurempi
kantavuus silloin kun on puhe
siirtolaisten (jonkun etnisen) ryh
män vieraan maan olosuhteissa
muodostamasta järjestöstä. Sellaisissa
olosuhteissa ihmisillä on
ylitettävänä lukuisia esteitä. Oudoissa
olosuhteissa on rakennettava
kodit jä koulut sekä paljon
muuta.
Tarvitaan sisua> kestävyyttä,
kaukonälköisyyttä ja uskoa tulevaisuuteen
— luottamusta siihen,
että sellaista järjestöä halutaan
ja tarvitaan siirtolaisten itsesuojelua
varten, sosiaalisen ja
kulttuurisen toiminnan sekä urheiluharrastusten
edistämiseksi,
ihmisten keskuudessa joiden ta-^
kana on paljon erilaisuuksia poliittiselta,;
sosiaalisellia ja uskonnolliselta
kannalta katsoen. Järjestön
perusta jäin aatteet ja katsomukset
olivat monessajsuhtees-sa
erilaisia ja usein omasta ajastaan
paljon edellä.
Heti pierustainisestaan asti järjestö
kasvoi ja laajeni sinne missä
tahansa muutamia perheitä,
asettui asumaan. Muodostettiin
paikallisia ryhmiä ja osastoja
mitkä palvelivat yhdyskuntia monella
tavalla.
Täten tulemme Trout Lakelle,
mikä on nyt "Little Penage".
Tämän alueen asutus alkoi tämän
vuosisadan vaihteessa, väik-ika
tarkkaa päivänmäärää ei olekaan
tiedossa. Muutaman vuoden
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
^John Linrfen, Sudbury, Ont.,
(Bell Air Nursing Home), täyttää
tänään, syyskuun 28 pnä 80
vuotta.
Mimmi Knuuttila, Porcupine,
Ont., täyttää sunnuntaina, lokakuun
3 pnä 87 vuotta.
Kaarlo Toikka; Long Lake,
Ont., täjrttää maanantaina, lokak.
4 pnä 64 vuotta.
Bertha Kummu, Sudbury, Ont.,
täyttää tiistain^, lokak. 5 pnä
73 vuotta.
Ennie Walo, Buckfield, Maine,
USA, täyttää keskiviikkona, lokak,
6 pnä 74 vuotta.
Riku Wuorimäki, South Porcupine,
Ont., täyttää torstaina, lokakuun
T päivänä 72 vuotta.
Karl Mäki, Latchford, Ont.,
täyttää torptaina, lokak. 7 pnä
71 vuotta.
Yhdymme siikulaisten ja tuttavien
onnentoivotuiksiin.
mushallitusta, ei kommunismia
suosivaa lihjoittumattomuutta ja
ei poliittista vapautta Etelä-Vietnamin
kommunisteille, jolla mää-ritelemällä
tarkoitetaan kaikkia
rauhanpuolustajia ja muita Yhdysvaltain
miehityksen vastustajia.
Surkeinta tässä tilanteessa on
se, että Thieu on todella Yhdys-valtan
imperialismin suuna. Juuri'
Vietnamin sodt^n jatkamiseen
ja pitkittämiseen tähtää presidentti
Nixonin ohjelma edeltä-
JPnsä verraten vain sillä, erotuksella,
että amerikkalaisten
miesmenetyksiä voitaisiin vähentää
tapeluttathalla vietnamilaisia
keskeniiUn.
South Porcupine. — Tämän,
vuosisadan alussa löydettiin tämä
Porcupinen kulta-alue, josta
on asutuksensa ja rikkautensa
puolesta muodostunut Pohjois-
Amerikän yksi kaikkein suurin
kultalöytöalue. Alaskan ja Kalifornian
kultakuumeajat' ja mahdolliset
löydötkin ovat aikansa
eläneet. Ne herättivät henkiin
myös kaikenlaisia kertomilksia,
joista vieläkin kulkee taruja, joita
vpi sanoa mielikuvituksellisiksi.
••••
Mutta •'• minun kertomukseni
Porcupinen alueelta ei ole tarua,
vaan se on elettyä elämää, jossa
kymmenet tuttavani ovat joutuneet
esittämään pääosia, etsiessään
toimeentuloa itselleen ja
pertieilleen. Siksipä tässä vuosien
varrelta kirjoituksessani haluan
omistaa nämä rivit niille
hyville maanmiehilleni ja tover
reilleni, jotka ovat luonnon lain
määräämänä siirtyneet sinne
mistä paluuta ei ole. Samalla haluan
kirjoitukseni myös omistaa
niille iltapuoltä viettäville tuttavilleni,
jotka kaikki ovat työs-kenelleet
Canadan Suomalaisen
Järjestön riveissä edistämiissä sitä
jaloa ajatusta, että siirtolainenkin
on ihminen, joka pyrkii
valistuksen kautta tietoiseksi.
Yritän kertoa kaikesta siitä muu
toksesta mikä on tapahtunut ja
tapahtuu jatkuvasti kehittyvässä
maailmassamme.
. Jostakin kertomuksesta olen
lukenut, että jo vuonna 1906 ensimmäiset
kullanetsijät samoilivat
näitä Porcupinen sydänmaita.
Näiden ensinunäisten joukossa"
on myös niainittu joitakin
maanmiehiämme, jokaista en ole
tuntenut henkilökohtaisesti, iifiut-ta,
vuosina 190Ö ja 1910 tSnne
saapuneet suomalaiset oVat monetkin
olleet tutttevviani. Heistä,
Vofa) mainit» Brnestl • Hinaan,
Nestori Klinkan, Kusti Korven,
Otto Leinosen, Elias Korrin. Anna.
Laineen, Hilma Korven ja
vielä elossa oleVan pirteän Mimmi
Knuuttilan, joka vielä 87 vuotiaana
asuu omassa kodissaan
tässä Pprcupinessa. Hän kasvattaa
kaikenlaiset juurikasvit omal
la tontilaan ja heiluu lapion
kanssa kääntäen ja mullistaen
maata sellaisella vauhdilla, johon
monet nuoremmatkaan tuskin
pystyisivät.
Mimmi on aina ollut järjestö-ihminen,
esittänyt valistavia ohjelmia
Canadan Suomalaisen Järjestön
iltamissa. Ksmimenet ovat
ne runot, joita hän on lausunut
kanssasisariensa ja veljiensä iloksi.
Siksi liitän tähän Mimmin
kunniaksi värsyn eräästä runosta,
jonka on kirjoittanut joku
tämän alueen esiraivaajista. Runo
on nimeltään: "Laulu lapiolleni."
—
Olen kauan sun kanssasi
karkeilut, _ _
monet hetket-niin helteiset
jaannut.
Nälän vaarat sun varressas
torjunut,
monet känsät myös käsiini
saanut.
Karus kamaras puhki me '
uurrettiin,
perus kallioon ylettyvät.
Ojat, kuopat ja "kuprikat"
kaivettiin,
likaviemärit pitkät ja syvät.
Vuonna 1911 Porcupinen esl-raj^
vaajat saivat kokea ensimmäisen
suuremman vastoinkäymisen
kun heinäkuuni 11 päivänä riehui
alueella suuri metsäpalo. Tulipalo
pyyhki yli tämän alkuastutus-seudun,
jossa . monet kymmenet
ihmiset menehtyivät savun jä
liekkien uhreina, heidän joukossaan
myös maanmiehiämme, joi-kuluessa
sinne asettui järven rannalle
asumaan 4 .perhett»i*(Siten
syntyi uusi suomalaisyhdy^6äint4.
He asuivat ja elivät siellä^ieniK
lä ikantoifarmeilla". Siellä^ olivat
, Kaukoset, Kanakot, Salmet*' ja
sitten Laineet.
• Jollakin tavoin Toronton ja
Detroitin räätälit, joilla olr' ammattinsa
vuoksi vapaa-aikaa, kesäisin,
saivat tietoonsa järven ja
tefkivät siitä pienen taivaan itselleen.
Se oli ihana järvi kaukana
kaikkialta muualta. E i oUut teitä
paitsi vanha metsähakkuupolku
Rat-järveltä ja kaikki tarvikkeet
oli kannettava sinne useimmiten
Wfaitefishistä sillä uiidisasukStai-den
käjrtettävissä ei ollut montaa
hevostakaan. Usein vuosia
kului kalastellessa. Näillä matkoilla
käytiin veneillä, ja kanooteilla.
Samoin matkattiin kesa-
(Jatkuu sivulla 4)
den nimiä ei ole kukaan koskaan
saanut selville. Tässä onnettomuudessa
oli mukana myös
CSJ:n jäseniä, jotka koettivat
auttaa lähimmäisiään oman itsen-,
sä ja omaisuuksiensa pelastami- ,
sen lisäksi. He olivat metsäpalon
jälkeen keräämässä sydänmailta
kuolleiksi uupuneita matkamie-hiä.
Tässä keräilyjoukossa työskenteli
myös hyvä tuttavani, nyt
jo edesmennyt Kusti Korpi, joka
sittenunin' teki työtä CSJ:n haa-lilla,
ollen kulissimiehenä yhtämittaisesti
25 vuotta.
Mutta tämän traagillisen vastoinkäymisen
jälkeen nämä ihmiset
nostivat elämän jälleen tuhkasta.
He tekivät pitkiä työpäiviä
rakentaessaan asuntoja tämän
South Porcupinen väestölle.
Samana syksynä Matti Laineen
"boortitalon" yltacerrassa he sitten
perustivat jonkinlaisen sosia-listiosastoh,
josta sittemmin tuli
OSJ:n South Porcupinen osasto.
.
Nämä ihmiset kaipasivat seuraelämää
ja viihdytystä, kulttuu-ritoiinintaa
sekä laokkavalistustä
täällä pohjolan kylmässä ympäristössä,
jonka yhteys suureen
maailmaan oli silloin hyvin rajoitettu.
Tätä seuranneina lähivuosina
tänne. saapui jatkuvasti; uusia
suomalaisia jotka on laskettava
seutukuntamme esiraivaajien
joukkoon. Tunsin useita, jotka
olivat CSJ :n hyviä jäswiiä. J6
aikaisemmin mainittujen lisäksi
muistan vielä seuraavat: Anna
ja Matti Kinnunen, Aino ja Jussi
Koski, Hilma ja Jussi Wuori,
(Hilma on vielä elossa ja asuu
Beaver Lakella, hänen sukunimensä
on nyt Piispanen) Erikka
ja Antti Luhta, Hilma ja Matti
Hakala sekä Julia ja Sam Kivis- Yritä kansa kaikkesi vielä
tö, (Julia asuu vielä keskuudca- t J - t » — - . . - -^
Toronton osaäton perustava jäsen
W. Säilä oh vieläkin pirteä ja.ak-tiiyiheh
jäsen 60-vuotisjuhlaansa
viettävän Canadan Suomalaisen
Järjestön riveissä. Hänen mielen<
kiintoinen kirjoituksensa on julkaistu
tämän juhlanumeron toi»
sen osan sivulla No. 6.
60-vuotiaalIe
eSJ:lle
Kuusikymmenvuotisjuhla meillä
on työn raskaan 'raatajilla.
Juhlia on ollut' kaiken aikaa,
myös vastoiiikäymisst suuret.
Hävitty on voitettu myös,
niistä meille ollut on hyöty.
Ne tietää, jotka nähneet on
ja kärisäiset kourat kantaa!
He kertoa voi — eivät ne,
jotka on syösty jö hautaan!
Jatk; seuraav. mum.
snä kirkkaampi päiif&f^^tm.
J,N;
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, September 28, 1971 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1971-09-28 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus710928 |
Description
| Title | 1971-09-28-02 |
| OCR text |
•Vik'.*':'*? ::'^''\;>fV'-'V^^
SJIvu 2 Tiisitai, syyafc. 28 p. T ~ Tuesday, Sepit. 28, 1971
VAPAUS
(LIBQRTY)
INDEPENDENT LABOR OROAN
OF FINNISH CANADIANS
EstaibiMied Nov. 0,1917
Ptäpoti^a t^.:mi0^i tma^ oz^ ^ m ^ H ^ I g r V q a a q PtäOldito^
- mss^ »OK ® ; .
mAYTSHINNÄT: .
: 1 v t $10.00.6 kk. $5Jä8 USArn: 1 vk. $11.00. 6 tt. g.TS
' * 8-kk; $8.i»a -Suömeeo! 1 vk. $1140,8 k t ^
CSJm "timahttiviiosr
Lehtemnie tämänpäiväinen numero on omistettu kaikessa
vaatimattomuudessaan merkkivuottaan nyt viettävän Canadai^
Suomalaisen Järjestön kunniaksi. ToimitiUfflen ia lehtUiikkeemme
hallinnon puolesta pyydämrd^ esittää sydämelliset kiitokset kaikille
avustajille, kirjoitusten ja kuvien lähettäjiUe, ilmoitusten
onnittelujen kerääjille sekä. kaikille niiUe jotka tavalla tai toisella
ovat auttaneet tämän juhlanumeron valmistamista.
Samalla kertaa lehtemme esittää — uskomme lukijakunnan
osallistuvan siihen varauksetta — sydämellisen onnittelun järjestön
perustajille, rakentajille, jäsenille ja kannattajille hyvin suoritetusta
ja arvokkaasta työstä tämän 60. vuoden aikanp. Me toivomme
päivän sankarille, GSJrlle, hyvää menestystä ja leppoisaa
purjetuulta sen jatkaessaan kunniakasta perustyötään, kansallisten
kulttuuriperinteidemme vaalimiseksi, täkäläisten maanmiestemme
elämän rikastuttamiseksi ja samalla Canadan kansallisen kulttuurin
kehittämeksi, sekä omasta työstään elävien — sellaisia pikku-eläjiä
me loppujen lopuksi kaikin olemme — maanmiestemme yhdistämiseksi
edistyksen, rauhan ja paremman huomisen puolesta.
Me tunnustamme avounesti, että Järjestömme 60-vuotiseen
toimintaan sisältyy niin paljon työtä, toimintaa ja mielenkiintoisia
vaiheita ja kannanmäärittelyjä, että missään yhdessä juhlanumerossa
ei niistä voida tyhjentävästi kertoa. Siksi ei juhlanumeromme
tarkoituksena olekaan Canadan Suomalaisen Järjestön "historian"
kirjoittaminen ja "esittäminen. Se tehtävä on suoritettava paljon
laajemmin jossakin muussa yhteydessä. Juhlanumeromme vaatimattomana
tarkoituksena on vain kunnianosoitus päivän sankarille
tämän historiallisestikin täifkeän merkkipäivän johdosta.
Muistettakoon vielä, kuten Järjestömme yksi perustaja ja sen
ensimmäiiaen kansallinen johtohenkilö, J. W. Ahlqvist on kertonut
että Jäqestö, niistä kehittyi erinäisten vaiheiden kautta nykyinen
CSJ, perustettiin 60 vuotta sitten eli vuonna 1911, jo sitä ennen
"kuusi vuotta kestäneen alkuraivaustyön tuloksena . . Toisin saa
noen erillisiä sosialistiosastoja ja muita ryhmiä oli perustettu jo
aikaisemmin ja järjestö muodostettiin nimenomaan näiden paikallisosastojen
toivomuksesta ja niiden tarpeita tyydyttämään. CSJ
on siis'; syntynyt, kasvanut ja kehittynyt täkäläisten maanmiestemme
toivomuksesta heidän yhteisiä etuja palvelemaan.
'Historian kannalta katsoen 60 vuotta on vain hetkinen, mutta
ihmiselämässä ja myös nuoren Canadan historiassa se edustaa melkoista
aikakautta. Mainittakoon, että tänä vuonna, jolloin Järjesr
tömme juhlii timanttivuottaan, vietti Canadan 104 :ttä kansallista
vuosipäiväänsä; Canadan yleisradio, sellaisena kuin me sen nyt
tunnemme, 35:ttä vuosipäivänäsä; Suomi itsenäisyytensä 54:ttä
vuosipäivää ja ensimmäinen sosialistinen maa, Neuvostoliitto,
54:ttä vuosipäivää.
Tämä sellaisenaan osoittaa, että Järjestömme, on kestänyt historian
myrskyt ja myllerrykset, ja että Järjestön perustajat ja
esiraivaajat suunnittelivat työnsä hyvin ja laskivat järjestön — nimenomaan
kxUttuuri järjestön nurkkakivet lujalle kalliopohjalle.
Kuluneen 60-vuotisen toimintansa aikana on CSJ antanut
arvokkaan panoksen Canadan kehittyvän kansalliskulttuurin hyväksi.
Vaalimalla parhaita kansallisia kulttuuriperinteitä nämä 60
vuotta, CSJ on suorittanut arvokkaan ja todella merkityksellisen
palvelun täkäläisten kansalaistenune hyväksi.
Nyt 60:ttä vuosijuhlaansa viettävällä CSJ:llä on arvokas asema
myös Canadan yleisen työväenliikkeen silmissä. Järjestömme
toiminnan ja valistustyön ansiota on suuresti se, että canadan-suomalaiset
osallistuvat hyvin aktiivisesti maan muun väestön
kanssa ammattiyhdistysten, seurakuntien ja myös poliittisten puolueiden,
varsinkin työväenpuolueiden toimintaan.
Sellaisina kriisikausina, kuten toisen maailmansodan edellä ja
aikana, jolloin oli kysymys täkäläisten maanmiestemme luotettavuudesta
Canadan kansalaisina ja asukkaina, Järjestömme vei
todella kunniakasta osaa antamalla johtoa, jonka perusteella maan
miehemme antoivat arvokkaan panoksen sekä Canadan asevoimissa
että kotirintamalla, ponnisteltaessa kaikin mahdollisin voimin rus*
kean fasistiruton hävittämiseksi.
Järjestömme on antanut moraalisen ja aineelliseii tukensa
maan varsinaisen työväenliikkeen toiminnalle taistelussa sosiaalisen
lainlaadinnan parantamiseksi — työttömyysvakuutuksen, van-huudeneläkkeiden,
medicaren ja sairaalavakuutusten hyväksi.
Järjestön perustajat, rakentajat, ja jäsenet sekä kannattajat
voivat täydellä syyllä olla ylpeitä kaikesta siitä mitä Canadan
Suomalainen Järjestö on vaikeuksista ja eräistä virheistäkin huolimatta
näiden vuosien aikana edustanut ja minkä hyväksi se on
toiminut niin kulttuurisella kuin poliittisella ja sosiaalisella alalla
sekä eripuraisuksien poistamiseksi ja yhteistoiminnan kehittämiseksi
maanmiestenmie keskuudessa.
Haluainme vieläkin onnitella päivän sankigia ja toivottaa
sille hyvää menestystä tulevassa toiminnassaan.
Perikadon tiellä
Etelä-Vietnamissa, vieraillessaan Yhdysvaltain demokraattien
presidenttiehdokkuudesta kilpaileva senaattori George McGovem
sanoi pari viikkoa sitten torstaina Saigonissa, että jos sota ei pääty
pian, USA kokee romahduksen. Hän sanoi presidentti Nixonin
"vietnamilaistamispolitiikan" täysin epäonnistuneen. JoUei amerikkalaisia
joukkoja pian vedetä takaisin ja sotatoimia lopeteta,
joudunlme näkemään uuden poliittisen/sotilaallisen, taloudellisen
JQ henkisen romahduksen, sapiöi senaattori syyttäen samalla, että
Nixonin hallitus tukee Etelä-Vietnamissa lokakuussa suoritettavan
presidenttivaalin petollisuutta.
Mutta piresidentti Nixonin uskottu mies, Saigonin presidentin
aseman uusimista tavoitteleva Yhdysvaltain imperialismin liiyin-taskudiktaattori
Nguyen Van Thieu puhi^u ki|itenkin sodan jatkamisesta
ikäänkuin USA :n asevoimien kotiuttamisesta ei öUsi koskaan
puhuttukaan. Mm. viikko sitten tiistaina hän esitti sotaöh-
^.jplmansa Jatkamisen valossa uudelleen neljä "ei" julistustaan: ei
mitään alueluovutuksia viholliselle (Vietnamin kansalle), ei kokoo-
Nimhnerkki^iVlunnnu"; jokatässäi juhlanumerossa julkaistuissa kirjoituksissaan
kertoo kokemuksissaan nähdään Hässä oikealla kahvia
juomassa. Kuva on otettu hänen. 80-vuotispäivänään viime kesänä
Raumalla, Suomessa.
i e^^etty paljon siiuria
alusta (äien
Vtmnia 1910 saavuin tänne Järr
lasiBuiäii 'diivian baaia vastapäätä.
P$ain sm Ji!lkie»n n i ^ ^
nrairä lÄyteimään. Oin hengessään
hhtei ylpeä kun ininuiDe gsmiti^^
niin: suurta ituot^^ Rooli pii
vsaaitiunaitnn, kuiteiU)
. siloiiQ 17-/vu^^ olin vjo
Suomessa qlhit 'jpieolM osilia maa-
Foit Arthurissa oU ''Työ^ temp-pe^"
vaämJstxBaA fmnivSttan mim
OanBdaaia. Kaksois-isaupunkien
välUIIe sytAyi «divain huth
mäen ym. tnimigBian aditeco. Siiloa
fliU yleensä jc^cä toiset
toisi koicotfian is^tefoiä esityskunnossa,
barijoishäcsen eiOa oli yleensä
2 näytehnää aamanaiHcaisesti, jos-ksD
eri ttäyUeljjöidein kesken, ja
DätytiteBijöcitä oli joskus joutiSaaoakin.
PailkaUiset johtajat jofik^ "säld^^
sinräii^" inyttelijän, jos laiminlöi
faeeijoiituks6t, e s i i i ^ juopuneen?
teaiiolluksi^ ja vareöi^ näytös-iStana.
Mitään ^ ä ä histioriaa en vt»
faimitJbaA paBtfrflfamtaimtta näyttä-motpmunnasitia
sikisi, että täällä on
ottut näyttäinötomuiBtaia jo vuosia
ennen nojntm aikaani ja toiseksi, ei
ole tulkit ajatelleeksi siitä, että .joskus
: siinä tulisi jotain miasmntaa
jälkeieiipäin. Kolmanneksi; 1913 menin
rauitatiien palvelukssen satojen
mailien etäasyyieen mietäan toimin-
(akeskuksesta. Vasta 1926 alkoi var-slo^
en toimiikanii oayUamolla.
Säilä Maisa olen tavalla tairkk» Un-se'M
ottanut osaia läyttamotyobon,
ja meimaan ölia vielä muutaoniia
vuosikymmeniä et^nkii^pajn.
Mukana seuraa muutamia kuvia
seJostukBkKeem, hik» että jos niitä
voi käyttää kirjoituksen yhteydessä,
niiin onneksi ol&DOin. Kyila niissä
a!lekirja!U!£uiulkin on joka kuvassa.
J. E. Jackson.
J.K. -—Kun oUn jo kiiToiittianut tähän
asti, saäi hiotettavista lähteistä
tiedon, että Port Arthurissa oin
näyttänaötyö saanut aJkunea vu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1971-09-28-02
