1971-09-28-14 |
Previous | 14 of 16 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 6 _ TilstaiVsyysk. 28 p. — Tuesday, S€j)t. 28, 1971
CSJ KUNMIÄLIÄ 60-mTtMKSt
Vanha kuorokuva Torontosta
'^Vancouver, B.G.
Judith, Selma ja Osmo
Lahti
Emeli Ihafei
Anna Luoto
George SaarJkosi|d
Zaida ja Lauri Meriö
EUi Saari
Taava Maunus
Anitti Kotila
Hilma Kari
Sylvia ja Stan Lowe
HMja Trulson
Anselm Huhtala
Tyyne ja Lauri Wiitala
ja Aate
Martha Ketola
Anni Ahola
Siiri Poutanen
Elma ja Kalle Juhola
Emma ja ErMd Roy
Alexina Oksanen
Aino Koskinen
Nick Kiviharju
Saimi ja Aate Lahti,
White Rock, B. C.
Kaisa Gestrin
Ingrid Michelson
Jemina Niska
Fanny Lind
Selma Salmi
Olga Hauska
Martha ja Mikko Terävä
Leo Astola
M. Varila ja perhe
Effie ja Art Siven
» MapleRidge, B.G.
Anna Vesa -
Albert Palttila
Violet ja Wm. Ojaniemi
Hilda Kukkola
Armi Skytte
Mintia Katainen
Sylvia ja Sam Saari
Flora Annala
Ida ja Jack Turunen
Aino Anttila
Bertha ja Uuno
Söderholm
John Hakala
Irja ja Matti Särkijärvi
Oskar Pesonen
W. Jaakkola
Lyydia Pesonen
Ada ja Walter Kuuma
Eila ja Dereck Malm ja tytöt
Enne ja Kalle Perä
Sylvia ja Vick
Heniianson
Eino Rojthman
Anni Pipo,
Mr. ja mrs^Emil Fant
Laila ja AJex Hyytiäinen
Rachel ja August
Juntuneni
Onni Jokela
Mari ja Yrjö
Korhonen
BHen ja Niilo Linden
Lynda ja Melvin Söderholm,
Janet, Kelly ja
Patrick
Wendy ja Joyce,
McLead Lake, B. C.
® South Porcupine, Ont. ® Kirkland Lake, Ont.
J. K. Mäki
Hannes Kalapudas
Lyydi Kuusela
Edwin Harjula
KaHe Viinikka
Ellen Väyrynen
Siiri ja Lauri Järvi
Kaino ja Nick Ranita
Paul Männistö
Heikki (Heinonen
Manna Huumo
Antti Kärkkäinen
Aino Kemppainen
Jalmar Vainio
Karin ja Biill Kontola
Hilda ia Lenni Laitinen
Julia Kivistö
Hilda Koveronkoski
Mikko Kainu
Linda ja Oscar
Pa ananen ja perhe
Bertha ja Len Kaija
Jack Saari
Emil Pail^ka
Elli ja Eero Tuominen
Taimi ja Hannes Purra
R. Vuorimäki
Selma ja Lauri Hellman
Irja ja Anton Passi
Aune ja Väinö
Lintumäki
Aune ja Eino Kemp
Milga ja LauriMikkoIa
Marietta ja Fraitklin
Mäki
Kvllikki ia Emil
Hankila
Hilda Aaltonen
Anni Kanerva
Bin Korhonen
Elli Haapakoski
Vieno ja Yrjö Oja
Jennio T.einoncn
Mary Niemelä
Martti Torbacka
Alma ja Hannu Hietanen
Rauha ja Ethel Paavola
Sirkka ja Frank Legendre
^ Porcupine, Pottsville,
.••..'Ont.;
Helmi ja Hann^es
Panttila
Helmi ja Heikki Lehtola
Helen ja Frank Raiita
Irja ja Arne Purra
Ida ja Bernard Blair
Elvi ja Kalle Järvi
Olga ja Henry Suhonen
Lemoi Simola
Edith fa Kristian
Hilda ia Wiljam Järvi
Mimmi Knuuttila
Kerttu ja Paavo Posso
Aune ja Oiva Mäki
Senja Koskela
• Sointula, B.C.
Annie ja Urho Tynjälä
Aili Anderson
Liisa ja Matt Syrjälä
Ellen ja Eino Pakkala
Alli ia Wesley Niemi
Aini ja John Ylinen
Lempi ja Peter
Väinö Wirkki
Liisa ja Erkki Syrjälä
Irene ja Dick Micheisoh
Helmi Salo
Mailis Holt
« Richmond, B.C.
Henry Koskela
Toivo Boren
Incz ja Karl Huovinen
® Kapuskasmg, Ont.
Jenny ja Väinö
Jaok Vuohela
E. Mäki
Lauri Ph^ttijärvi
Ruohoniemet
Tyyne Aho
Aino ja Arvi Koäslki
Hilma ja Eino Vuorimäki
Lempi ja Vili Siiilman v
Saimi ja Väinö Jur\'i
Mary Alanko
Hilja Mäki
Maija Luoma
Toivo Sillanpää
Elli ja Lauri Koski
Aino ja H. Pitkänen
Hilma Lohikaski
Linda Kosola
Tyyne Marinich
Saimi Tamminen
Anni ja Wm. Jakku
Aarne Sikala
Mary Haapasaari
Jalmar Salonen
Emma ja John Tuomi
® Tarzwell,Qnt.
Taimi ja Risto Viitala
Helmi ja Otto Laitinen
Siiri ja Svante Varttila
Signe ja Emil Kangas
Eero Wesa
Kerttu ja Isak Winter
Aili ja Leevi Marttila
® Swastika, Ont.
Martha ja Antti Piirainen
Vili Luukkanen
® Connaught ja Hoyle,
Ont.
Bertha ja Kalle Ahola
Anni ja Paul Oja
Hanna ja Matti
Hakkarainen
Olga ja Jussi Wiljamaa
Senja Saari
Martti Peltola
Toivo Salo
Tyvne ja Jussi
Salonen
Felix Ojanaho
Kerttu ja Vick Aho
Wiljam Aho
Eino Rintala
Aino ja Väinö Juola
• Kipigon,Ont.
Mrs. Ture Peterson
Lauri Järvi
Elma Hasu ,
Frank Ituoho
Kalle Uhtinen
Louise ja Mike Aber
Martha Ru<^o
Maija Kolppanen
Frarilk Voutila
Mandi Kautto
Mariana Nevala
® Montreal, Que.
Kerttu ja K. Kaiittunen
Hilja ja H. Eridk»m
Aili ia Edwin ^rom
Martha ja Victor
Kangas
Hedvig Härmä
Fanny ja Wm.
Haapalainen
Sylvia WiIkstrom
Imni ia Elis EiMilä
Osikari Oksanien
Mantha ja A, Rxssuuiien
Lyyli ja I. Partanen
Tyyne ja K. Niittymaa
Fanny ja K. Hieftala
Rauha ja I. Mäkelä
Aino Kuusisto
Olga ja J. Pyyhtiä
® Iroquis Falls, Ont.
Reino Myllyniemi
® Peterborough, Oiit.
Annikki ja O. Orava
® Sudbury, Ont.
Senja ja Aksel Kakkuri
Fanny Majander
Helena ja Svante
Mylly
Hanna ja Matti Saari
Vieno ja Emil Johnison
Bex^tha ja Ame Kunmiu
Anni ja Erkki
Arvo Raasu
Anja ja Kalle Kassinen
Iris, Wimpy ja Gail
Hakala
V. Järvinen
Hilda Wälunaa
Olga Taipale
ElmaSytelä
Emmi ja Hannes
Suomala
X E. Pietikäinen
Paavo Kivinen
Julia Sutinen
Ellen ja Sadie
Mäntysaari
Lempi ja Olavi Hirvelä
Mikko Laakso
Siiri Sillanpää
Kerttu ja Taisto Länsi
Martha Ekholm
Aino Eloranta
Maire ja Viljo Oikarinen
Aili Roininen
Hilma Koivu
Niilo Ristikangas
Mary ja Joonas Kivi
Martha ja Onni Kekki
Tauno Purra
Senja ja Edvin Suksi
Valma Ruismäki
Jaok Liinamaa
Hilda Kauppila
Laina Milden
Vilho Saari
Alice ja Oiva
I^mpi Mäki
Hilda Raivo
Karin ja Aimo
• R.R. l,WhitefishOnt.
Linnea ja Evald Tuomaala
Aino Kauppinen
Kalle Jokinen
Anna ja Chas. Palo
Viola ja John Passi
Aino ja Lauri Koski
Tolmoset ja Katri
Helien ja Bill Sundholm
Elina ja Arvi Sandholm
Aini ja Eino Hill
Maila ja Emil Ojanperä
> R.R. 1, Whitefish, Ont.
Pikku-Penagen
asukkaat ja lomailijat
John Ahlqvist • '
Emil Laaksonen
I^mpi ja Lauri Jokinen
Sofia Pöntiö
Irja ja Aatu Koivula
Eira jaEddie
Sylvia ja Taisto Lane
Lulu ja Darby
Laine
John Laine
Alma ja Antti Ranta
Ida ja Jalniar Hofllmi^edt
Aunte ja Elis Kallio
Impi ja Franik Tommila
Vilma Vikman
Esithfer ja Eino Mäki
Esther jaToby Hakala
Martha Huhtala
Bernice ja AI Grundslten
Aini ja Niök Grundsten
• Burks Fälls, Ont.
Otto Halhhinen
Olga Koskela)
® Toronto, Ont.
Fanni ja L. Seppälä
Anna ja Herman Aho
EHen ja Hannes
Sjöblom
Lyyli ja Yrjö Mäki
Elli ja Reino,
Irja Heisika
Lempi ja Seitti
Kiviniemi
Aili ja Jack Mairo
Hilja Mäki
Anna ja William Niemi
Tyyne Ahvenus
Eino Ahvenus
Aino Koskinen
Juho Nissinen
Ester ja Emil Wallin
Betty Hagelberg
Helmi ja Eino Valkki
Vieno ja Tauno
Niiranen
Saimakivi
Rauha ja Yrjö Lemberg
Maija ja V. Jaakkola
Nestor Niemi
Ida Pihlainen
Mrs. BmaRönty
Martha ja John
Tolvanen
Eva ja K. Kämäräinen
(Helmi Tervola
Aino ja Emppu
Sanelma Kallio
Martha ja K. Kujanpää
• Samia, Ont.
Enni ja Reino Unhola
Ida ja Frank Koski
Ida ja Wm. Laalo
Katri ja Kusti
Järvenpää
Frans Granlund
Mabel ja Eino Palm
Liina ja lavr Kiitunen
Martta ja Emil Ktmipu
Jenny ja Water
Suonpää
Olga ja Niilo Joutsi
Lili ja Lauri Lammi
Elma ja Emil Salonen'
Mikko Hu Jttari
® Windsor, Ont.
Hilma jaVikki Wanhala
Lempi ja Toivo Kivistö
• Beaver Lake ja
Worthington, Ont.
Helmi ja Wemer Lammi
Mari ja Matti Johnson
Niko Piispanen
Hilma ja Martti Piispanen
Fanny ja Karl Suominen
Lempi Manninen
Helen ja Eino Tikkanen
Pirkko ja Bill Salminen
Eugene MUenpuii
Arvi Salo
Martha Helin
Sofia Rönkä
Maiju MäenpiiU
Fanny ja Einari Hänninen
Helmi ja Yrjö Palomäki
e Creighton, Ont.
Hilma ja Armas Anderson
Hilda ja Matti Kotanen
® R. R. 2, Wahnapltae,
Ont.
Maija ja Aarne Ylitalo
Ida ja Lauri Kontola
Toronto. — Historiassa on 60
vuotta lyhyt aika, mutta viimeksi
kuluneen 60 vuoden aikana on
maailmassa tapahtunut enemmän
edistystä kuin sitä edeltäneinä satoina
vuosina.
Tämän vuosisadan alussa alkoi
suomalaisia siirtyä huomattavassa
määrin tänne Canadaan. Syynä
oli Venäjän tsaarin hallituksen
harjoittama sortopolitiikka Suomea
kohtaan. Tästä johtuen mo-
: net, joilla oli siihen mahdollisuus,
matkustivat Amerikan "kulta-laan",
toiveissa saada parempi ja
vapaampi mahdollisuus elää. Tällaisen
mielipiteen omaamana allekirjoittanutkin
tänne saapui.
Saavuttuani tänne Torontoon
vuonna 1907, näytti tosiaankin
siltä, että täällä oli elämä vapaampaa.
Mutta maan kieltä kun
ei osannut, niin henkinen nautinto
jäi hyvin heikoksi.
Suomalaisia täällä oli silloin
noin 400 paikkeilla, joten tänne
oli perustettu Suomalainen Seura,
jonka oman toimintahuoneuston
rakennustyöt olivat käynnissä.
Toiminta omalla huoneustolla
aloitettiin syksyllä v. 1907.
Suomalaisia oli jo silloin jakautunut
ympäri laajan Canadan.
Suurimpia suomalaiskeskuksia
olivat Port Arthur ja Sudburyn
ympäristö. Varsinkin Port Arthurissa
oli suomalaisten kulttuuritoiminta
hyvässä menossa.
Oma suomalaisten lehti, Työkansa,
oli perustettu ja se ilmestyi
Port Arthurissa. Oman lehden
ilmestyminen nostatti yhteistoiminnan
tärkeyttä kautta laajan
Canadan.
Ensimmäinen puhuja lähetettiin
Torontosta Keski-Ontarioon
vuonna 1906 ja kautta maan kiertäviä
puhujia lähetettiin jo vuonna
1908. Näistä puhujista sai
Sanna Kannasto suurta suosiota
osakseen kaikkialla. Seuraavina
vuosina oli puhujia matkalla mel-
,kein aina ja toisinaan kaksikin.
En halua kajota tässä liikaa
yksityiskohtiin, jääköön se historiankirjoittajien
tehtäväksi. Mutta
erikoisesti haluan kuitenkin
mainita, että Canadan S. Järjestön
perustaminen tuli välttämättömäksi
laajojen keskustelujen
tuloksena.. Torontossa valittiin
CSJrn Toimeenpaneva Komitea
syyskuun 3 pnä 1911 ja järjestölle
saatiin virallinen toiminta-lupakirja
Canadan liittohallitukselta
lokakuun 25 päivänä vuonna
1911. Tällöin alkoi toimintamme
laillisen järjestön alaisuudessa.
Järjestöömme syntyi uusia osastoja
"kuin sieniä .sateella". Aika
oli silloin erittäin suotuisa järjestötoiminnalle.
Siihen aikaan oli valtava innostus
näytelmien järjestämiseen ohjelmistoon
kaikissa paikoissa, missä
se vain oli mahdollista. Osastot
eri puolilla maata rakensivat
toimintapaikkoja kuumeisella kii-
»•eellä. Vuosittain esitettiin satoja
näytelmiä, suuremmilla paikkakunnilla
joka toinen viikko vakituisen
johtajan alaisuudessa. Innostus
näytelmien esittämiseen
oH tällöin valtava.
Soittokuntia ja laulukuoroja
toimi suurempien osastojen yhtey
dessä. Nämä kilittuurielimet toimivat
melkein jatkuvasti. Sunnun
taikouluja oli lapsille ja näissä
kouluissa oli yhtenä pääaiheena
Suomen kielen opettaminen. Siis
kaikenlainen kulttuuritoiminta on
ollut CSJ:n yksi tärkeimmistä
tehtävistä.
CANADAN SUOMALAISESSA
JÄRJESTÖSSÄ
Canadan Suomalainen Järjestö
on aina ollut edistämässä työväen
toimintaa, ammatillista ja poliittista.
Kymmenissä tuhansissa
dollareissa voidaan laskea avus-tuskeräykset
Suomen sekä muidenkin
maiden hyväksi.
Erehdyksiä on myÖs tehty ja
niistä on saatu maksaa suuret laskut.
TyÖkansa-lehden laajentaminen
kuusipäiväiseksi oli yksi suurin
näistä erehdyksistä, sillä lehti
joutui suurien tappioiden jälkeen
tekemään vararikon. Tämä oli yksi
suurin isku Canadan Suomalaiselle
Järjestölle. Jonkin aikaa
olimme ilman lehteä, mutta myö^
hemmin perustettiin Vapaus-leh-temme
Sudburyyn. Vapaus onkin
ilmestynyt jo yli 50 vuotta ja
Liekki sen yhteydessä yli 3^ vuotta.
Kaikista vastuksista huolimatta
nämä lehtemme ilmestyvät
edelleen, vaikka niiden hävittämiseksi
onkin tehty paljon työtä hajoitta
jien toimesta. Samalla tavaK
la on myös yritetty tappaa Cana-'
dan Suomalainen Järjestö mm.
kaikenlaisten väärien ilmiantojen
avulla. . ' '
Olemme yrittäneet saada aikaan
yhteistoimintaa kaikkien, suomalaisten
kesken, mutta yrityksemme
eivät ole saaneet. odpliettua
vastakaikua. \
CSJ ;n ja SGAUL:n toimiesta on
järjestetty kymmeniä vuosia ke- i
sän aikana suuria juhlia,' jotka
ovat onnistuneet hyvin. Olemme
olleet halukkaita saamaan kaikki
kansalaisemme mukaan, vaan vastaus
on vielä tähän asti oUtit kielteinen.
Toivon tämän yhteistoiminnan
syntyvän tulevaisuudessa
kun jarru tus joukko häviää, ja että
nuorempi sukupolvi olisi niin
paljon älykkäämpi, jotta poistaisi
turhat erimielisyydet ainakin siinä
mitassa, että suomalaiset kaikki
yhdessä voivat järjestää mahtavat
kulttuurijuhlat vuosittain.
Sudburyssa tässä muutama
vuosi sitten saimme nähdä mitä
kaikkien suomalaisten yhteistoiminta
sai aikaan, mutta sekään
ei saanut jatkua. Mitä he pelkää-r
vät? •
Jokaisen rehellisesti ajattelevan
täytyy tunnustaa, että Canadan
Suomalainen Järjestö on tehnyt
Canadan suomalaisten kulttuuriharrastuksen
eteen jättiläismäisen
työn. Olen henkilökohtaisesti
ollut tilaisuudessa näkemään
esimerkiksi Sudburyn ympäristön
noin 60 vuotta sitten. Muutos on
todellakin suuri.
Syy siihen, miksi Canadan Suomalainen
Järjestö ei ole enää yhtä
elinvoimainen kuin ennen, on
mahdollisesti se, että vanhapolvi,
joka järjestön perustij on poistunut
luonnollisella tavalla. Sitten
toiset taas eivät näs järjestön
toimintaa sen arvoisena, että kannattaisi
olla mukana. Ovat päässeet
sellaiseen käsitykseen, etteivät
kansalaistensa yhteistoimintaa
kaipaa.
Tässä maassa syntynyt polvi
taas puolestaan unohtaa suurimmalta
osalta suomalaisuuden. Kos
ka ovat täällä syntyneet, kasvaneet
ja koulutuksensa saaneet,
niin maan kielen taitavina saavat
huvinsa mistä tahansa.
Yksi vakavin syy. on Suomen
talvisota, joka jakoi, kuten luokkasota
aiemmin, Canadan suomalaiset
kahtia. "Lue Suomen kohtalon
vuodet."
Tämän viimeksi kuluneen 60
vuoden aikana on maailmassa tapahtunut
niin suuria muutoksia,
että ne ovat vaikuttaneet kohta-lokkaaalla
tavalla kaikkien kansojen
keskuudessa. Kahden maailmansodan
läpi eläminen on antanut
maailman kansoille voimakkaan
vapauden kaipuun. Esimerkiksi
Afrikka oli 60 vuotta sitten
muutaman suurvallan siirtomaana,
mutta nyt siellä on kymmeniä
itsenäisiä valtioita.
Sitten voidaan kysyä, että mitä
on tapahtunut Venäjällä ja Kiinassa
tämän viimeksi kuluneen 60
vuoden aikana. Silloiset suuret
takapajuiset maat ovat muuttaneet
yhteiskuntajärjestelniänsä,
rakentaneet sosialismia ja kaikille
kansoile parempaa tulevaisuutta.
EDISTYS ON VALTAVA
Tiede on myös mennyt eteenpäin
jättiläismäisin harppauksin.
Kuusikymmentä vuotta sitten ei
voitu edes ajatella, että niieä'voi
kävellä Kuussakin tai kiertää
maapalloa avaruudessa. Minun
mielestäni näihin yrityksiin uhrataan
kyllä liikaa varoja, jotka voitaisiin
käyttää kansojen elintasojen
korottamiseksi, Varsinkin taka
pajuisissa oloissa elävien kansojen.
Canadan Suomalainen Järjestö
voi kunnialla muistella toimintaansa
menneeltä 60 vuoden ajalta
ja toivon, että se voisi edelleenkin
jatkaa eteenpäin. Ennen kaikkea
toivon, että tulevaisuudessa
suomalaiset voisivat ymmärtää
toisiaan paremmin ja rupeaisivat
toimimaan yhteisymmärryksen
merkeissä. — W. Säilä.
9 Garson, Ont. .
Venla ja Antti Luukko
CSJm mMsUklUI(omUea, TorQdtossa
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, September 28, 1971 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1971-09-28 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus710928 |
Description
| Title | 1971-09-28-14 |
| OCR text | Sivu 6 _ TilstaiVsyysk. 28 p. — Tuesday, S€j)t. 28, 1971 CSJ KUNMIÄLIÄ 60-mTtMKSt Vanha kuorokuva Torontosta '^Vancouver, B.G. Judith, Selma ja Osmo Lahti Emeli Ihafei Anna Luoto George SaarJkosi|d Zaida ja Lauri Meriö EUi Saari Taava Maunus Anitti Kotila Hilma Kari Sylvia ja Stan Lowe HMja Trulson Anselm Huhtala Tyyne ja Lauri Wiitala ja Aate Martha Ketola Anni Ahola Siiri Poutanen Elma ja Kalle Juhola Emma ja ErMd Roy Alexina Oksanen Aino Koskinen Nick Kiviharju Saimi ja Aate Lahti, White Rock, B. C. Kaisa Gestrin Ingrid Michelson Jemina Niska Fanny Lind Selma Salmi Olga Hauska Martha ja Mikko Terävä Leo Astola M. Varila ja perhe Effie ja Art Siven » MapleRidge, B.G. Anna Vesa - Albert Palttila Violet ja Wm. Ojaniemi Hilda Kukkola Armi Skytte Mintia Katainen Sylvia ja Sam Saari Flora Annala Ida ja Jack Turunen Aino Anttila Bertha ja Uuno Söderholm John Hakala Irja ja Matti Särkijärvi Oskar Pesonen W. Jaakkola Lyydia Pesonen Ada ja Walter Kuuma Eila ja Dereck Malm ja tytöt Enne ja Kalle Perä Sylvia ja Vick Heniianson Eino Rojthman Anni Pipo, Mr. ja mrs^Emil Fant Laila ja AJex Hyytiäinen Rachel ja August Juntuneni Onni Jokela Mari ja Yrjö Korhonen BHen ja Niilo Linden Lynda ja Melvin Söderholm, Janet, Kelly ja Patrick Wendy ja Joyce, McLead Lake, B. C. ® South Porcupine, Ont. ® Kirkland Lake, Ont. J. K. Mäki Hannes Kalapudas Lyydi Kuusela Edwin Harjula KaHe Viinikka Ellen Väyrynen Siiri ja Lauri Järvi Kaino ja Nick Ranita Paul Männistö Heikki (Heinonen Manna Huumo Antti Kärkkäinen Aino Kemppainen Jalmar Vainio Karin ja Biill Kontola Hilda ia Lenni Laitinen Julia Kivistö Hilda Koveronkoski Mikko Kainu Linda ja Oscar Pa ananen ja perhe Bertha ja Len Kaija Jack Saari Emil Pail^ka Elli ja Eero Tuominen Taimi ja Hannes Purra R. Vuorimäki Selma ja Lauri Hellman Irja ja Anton Passi Aune ja Väinö Lintumäki Aune ja Eino Kemp Milga ja LauriMikkoIa Marietta ja Fraitklin Mäki Kvllikki ia Emil Hankila Hilda Aaltonen Anni Kanerva Bin Korhonen Elli Haapakoski Vieno ja Yrjö Oja Jennio T.einoncn Mary Niemelä Martti Torbacka Alma ja Hannu Hietanen Rauha ja Ethel Paavola Sirkka ja Frank Legendre ^ Porcupine, Pottsville, .••..'Ont.; Helmi ja Hann^es Panttila Helmi ja Heikki Lehtola Helen ja Frank Raiita Irja ja Arne Purra Ida ja Bernard Blair Elvi ja Kalle Järvi Olga ja Henry Suhonen Lemoi Simola Edith fa Kristian Hilda ia Wiljam Järvi Mimmi Knuuttila Kerttu ja Paavo Posso Aune ja Oiva Mäki Senja Koskela • Sointula, B.C. Annie ja Urho Tynjälä Aili Anderson Liisa ja Matt Syrjälä Ellen ja Eino Pakkala Alli ia Wesley Niemi Aini ja John Ylinen Lempi ja Peter Väinö Wirkki Liisa ja Erkki Syrjälä Irene ja Dick Micheisoh Helmi Salo Mailis Holt « Richmond, B.C. Henry Koskela Toivo Boren Incz ja Karl Huovinen ® Kapuskasmg, Ont. Jenny ja Väinö Jaok Vuohela E. Mäki Lauri Ph^ttijärvi Ruohoniemet Tyyne Aho Aino ja Arvi Koäslki Hilma ja Eino Vuorimäki Lempi ja Vili Siiilman v Saimi ja Väinö Jur\'i Mary Alanko Hilja Mäki Maija Luoma Toivo Sillanpää Elli ja Lauri Koski Aino ja H. Pitkänen Hilma Lohikaski Linda Kosola Tyyne Marinich Saimi Tamminen Anni ja Wm. Jakku Aarne Sikala Mary Haapasaari Jalmar Salonen Emma ja John Tuomi ® Tarzwell,Qnt. Taimi ja Risto Viitala Helmi ja Otto Laitinen Siiri ja Svante Varttila Signe ja Emil Kangas Eero Wesa Kerttu ja Isak Winter Aili ja Leevi Marttila ® Swastika, Ont. Martha ja Antti Piirainen Vili Luukkanen ® Connaught ja Hoyle, Ont. Bertha ja Kalle Ahola Anni ja Paul Oja Hanna ja Matti Hakkarainen Olga ja Jussi Wiljamaa Senja Saari Martti Peltola Toivo Salo Tyvne ja Jussi Salonen Felix Ojanaho Kerttu ja Vick Aho Wiljam Aho Eino Rintala Aino ja Väinö Juola • Kipigon,Ont. Mrs. Ture Peterson Lauri Järvi Elma Hasu , Frank Ituoho Kalle Uhtinen Louise ja Mike Aber Martha Ru<^o Maija Kolppanen Frarilk Voutila Mandi Kautto Mariana Nevala ® Montreal, Que. Kerttu ja K. Kaiittunen Hilja ja H. Eridk»m Aili ia Edwin ^rom Martha ja Victor Kangas Hedvig Härmä Fanny ja Wm. Haapalainen Sylvia WiIkstrom Imni ia Elis EiMilä Osikari Oksanien Mantha ja A, Rxssuuiien Lyyli ja I. Partanen Tyyne ja K. Niittymaa Fanny ja K. Hieftala Rauha ja I. Mäkelä Aino Kuusisto Olga ja J. Pyyhtiä ® Iroquis Falls, Ont. Reino Myllyniemi ® Peterborough, Oiit. Annikki ja O. Orava ® Sudbury, Ont. Senja ja Aksel Kakkuri Fanny Majander Helena ja Svante Mylly Hanna ja Matti Saari Vieno ja Emil Johnison Bex^tha ja Ame Kunmiu Anni ja Erkki Arvo Raasu Anja ja Kalle Kassinen Iris, Wimpy ja Gail Hakala V. Järvinen Hilda Wälunaa Olga Taipale ElmaSytelä Emmi ja Hannes Suomala X E. Pietikäinen Paavo Kivinen Julia Sutinen Ellen ja Sadie Mäntysaari Lempi ja Olavi Hirvelä Mikko Laakso Siiri Sillanpää Kerttu ja Taisto Länsi Martha Ekholm Aino Eloranta Maire ja Viljo Oikarinen Aili Roininen Hilma Koivu Niilo Ristikangas Mary ja Joonas Kivi Martha ja Onni Kekki Tauno Purra Senja ja Edvin Suksi Valma Ruismäki Jaok Liinamaa Hilda Kauppila Laina Milden Vilho Saari Alice ja Oiva I^mpi Mäki Hilda Raivo Karin ja Aimo • R.R. l,WhitefishOnt. Linnea ja Evald Tuomaala Aino Kauppinen Kalle Jokinen Anna ja Chas. Palo Viola ja John Passi Aino ja Lauri Koski Tolmoset ja Katri Helien ja Bill Sundholm Elina ja Arvi Sandholm Aini ja Eino Hill Maila ja Emil Ojanperä > R.R. 1, Whitefish, Ont. Pikku-Penagen asukkaat ja lomailijat John Ahlqvist • ' Emil Laaksonen I^mpi ja Lauri Jokinen Sofia Pöntiö Irja ja Aatu Koivula Eira jaEddie Sylvia ja Taisto Lane Lulu ja Darby Laine John Laine Alma ja Antti Ranta Ida ja Jalniar Hofllmi^edt Aunte ja Elis Kallio Impi ja Franik Tommila Vilma Vikman Esithfer ja Eino Mäki Esther jaToby Hakala Martha Huhtala Bernice ja AI Grundslten Aini ja Niök Grundsten • Burks Fälls, Ont. Otto Halhhinen Olga Koskela) ® Toronto, Ont. Fanni ja L. Seppälä Anna ja Herman Aho EHen ja Hannes Sjöblom Lyyli ja Yrjö Mäki Elli ja Reino, Irja Heisika Lempi ja Seitti Kiviniemi Aili ja Jack Mairo Hilja Mäki Anna ja William Niemi Tyyne Ahvenus Eino Ahvenus Aino Koskinen Juho Nissinen Ester ja Emil Wallin Betty Hagelberg Helmi ja Eino Valkki Vieno ja Tauno Niiranen Saimakivi Rauha ja Yrjö Lemberg Maija ja V. Jaakkola Nestor Niemi Ida Pihlainen Mrs. BmaRönty Martha ja John Tolvanen Eva ja K. Kämäräinen (Helmi Tervola Aino ja Emppu Sanelma Kallio Martha ja K. Kujanpää • Samia, Ont. Enni ja Reino Unhola Ida ja Frank Koski Ida ja Wm. Laalo Katri ja Kusti Järvenpää Frans Granlund Mabel ja Eino Palm Liina ja lavr Kiitunen Martta ja Emil Ktmipu Jenny ja Water Suonpää Olga ja Niilo Joutsi Lili ja Lauri Lammi Elma ja Emil Salonen' Mikko Hu Jttari ® Windsor, Ont. Hilma jaVikki Wanhala Lempi ja Toivo Kivistö • Beaver Lake ja Worthington, Ont. Helmi ja Wemer Lammi Mari ja Matti Johnson Niko Piispanen Hilma ja Martti Piispanen Fanny ja Karl Suominen Lempi Manninen Helen ja Eino Tikkanen Pirkko ja Bill Salminen Eugene MUenpuii Arvi Salo Martha Helin Sofia Rönkä Maiju MäenpiiU Fanny ja Einari Hänninen Helmi ja Yrjö Palomäki e Creighton, Ont. Hilma ja Armas Anderson Hilda ja Matti Kotanen ® R. R. 2, Wahnapltae, Ont. Maija ja Aarne Ylitalo Ida ja Lauri Kontola Toronto. — Historiassa on 60 vuotta lyhyt aika, mutta viimeksi kuluneen 60 vuoden aikana on maailmassa tapahtunut enemmän edistystä kuin sitä edeltäneinä satoina vuosina. Tämän vuosisadan alussa alkoi suomalaisia siirtyä huomattavassa määrin tänne Canadaan. Syynä oli Venäjän tsaarin hallituksen harjoittama sortopolitiikka Suomea kohtaan. Tästä johtuen mo- : net, joilla oli siihen mahdollisuus, matkustivat Amerikan "kulta-laan", toiveissa saada parempi ja vapaampi mahdollisuus elää. Tällaisen mielipiteen omaamana allekirjoittanutkin tänne saapui. Saavuttuani tänne Torontoon vuonna 1907, näytti tosiaankin siltä, että täällä oli elämä vapaampaa. Mutta maan kieltä kun ei osannut, niin henkinen nautinto jäi hyvin heikoksi. Suomalaisia täällä oli silloin noin 400 paikkeilla, joten tänne oli perustettu Suomalainen Seura, jonka oman toimintahuoneuston rakennustyöt olivat käynnissä. Toiminta omalla huoneustolla aloitettiin syksyllä v. 1907. Suomalaisia oli jo silloin jakautunut ympäri laajan Canadan. Suurimpia suomalaiskeskuksia olivat Port Arthur ja Sudburyn ympäristö. Varsinkin Port Arthurissa oli suomalaisten kulttuuritoiminta hyvässä menossa. Oma suomalaisten lehti, Työkansa, oli perustettu ja se ilmestyi Port Arthurissa. Oman lehden ilmestyminen nostatti yhteistoiminnan tärkeyttä kautta laajan Canadan. Ensimmäinen puhuja lähetettiin Torontosta Keski-Ontarioon vuonna 1906 ja kautta maan kiertäviä puhujia lähetettiin jo vuonna 1908. Näistä puhujista sai Sanna Kannasto suurta suosiota osakseen kaikkialla. Seuraavina vuosina oli puhujia matkalla mel- ,kein aina ja toisinaan kaksikin. En halua kajota tässä liikaa yksityiskohtiin, jääköön se historiankirjoittajien tehtäväksi. Mutta erikoisesti haluan kuitenkin mainita, että Canadan S. Järjestön perustaminen tuli välttämättömäksi laajojen keskustelujen tuloksena.. Torontossa valittiin CSJrn Toimeenpaneva Komitea syyskuun 3 pnä 1911 ja järjestölle saatiin virallinen toiminta-lupakirja Canadan liittohallitukselta lokakuun 25 päivänä vuonna 1911. Tällöin alkoi toimintamme laillisen järjestön alaisuudessa. Järjestöömme syntyi uusia osastoja "kuin sieniä .sateella". Aika oli silloin erittäin suotuisa järjestötoiminnalle. Siihen aikaan oli valtava innostus näytelmien järjestämiseen ohjelmistoon kaikissa paikoissa, missä se vain oli mahdollista. Osastot eri puolilla maata rakensivat toimintapaikkoja kuumeisella kii- »•eellä. Vuosittain esitettiin satoja näytelmiä, suuremmilla paikkakunnilla joka toinen viikko vakituisen johtajan alaisuudessa. Innostus näytelmien esittämiseen oH tällöin valtava. Soittokuntia ja laulukuoroja toimi suurempien osastojen yhtey dessä. Nämä kilittuurielimet toimivat melkein jatkuvasti. Sunnun taikouluja oli lapsille ja näissä kouluissa oli yhtenä pääaiheena Suomen kielen opettaminen. Siis kaikenlainen kulttuuritoiminta on ollut CSJ:n yksi tärkeimmistä tehtävistä. CANADAN SUOMALAISESSA JÄRJESTÖSSÄ Canadan Suomalainen Järjestö on aina ollut edistämässä työväen toimintaa, ammatillista ja poliittista. Kymmenissä tuhansissa dollareissa voidaan laskea avus-tuskeräykset Suomen sekä muidenkin maiden hyväksi. Erehdyksiä on myÖs tehty ja niistä on saatu maksaa suuret laskut. TyÖkansa-lehden laajentaminen kuusipäiväiseksi oli yksi suurin näistä erehdyksistä, sillä lehti joutui suurien tappioiden jälkeen tekemään vararikon. Tämä oli yksi suurin isku Canadan Suomalaiselle Järjestölle. Jonkin aikaa olimme ilman lehteä, mutta myö^ hemmin perustettiin Vapaus-leh-temme Sudburyyn. Vapaus onkin ilmestynyt jo yli 50 vuotta ja Liekki sen yhteydessä yli 3^ vuotta. Kaikista vastuksista huolimatta nämä lehtemme ilmestyvät edelleen, vaikka niiden hävittämiseksi onkin tehty paljon työtä hajoitta jien toimesta. Samalla tavaK la on myös yritetty tappaa Cana-' dan Suomalainen Järjestö mm. kaikenlaisten väärien ilmiantojen avulla. . ' ' Olemme yrittäneet saada aikaan yhteistoimintaa kaikkien, suomalaisten kesken, mutta yrityksemme eivät ole saaneet. odpliettua vastakaikua. \ CSJ ;n ja SGAUL:n toimiesta on järjestetty kymmeniä vuosia ke- i sän aikana suuria juhlia,' jotka ovat onnistuneet hyvin. Olemme olleet halukkaita saamaan kaikki kansalaisemme mukaan, vaan vastaus on vielä tähän asti oUtit kielteinen. Toivon tämän yhteistoiminnan syntyvän tulevaisuudessa kun jarru tus joukko häviää, ja että nuorempi sukupolvi olisi niin paljon älykkäämpi, jotta poistaisi turhat erimielisyydet ainakin siinä mitassa, että suomalaiset kaikki yhdessä voivat järjestää mahtavat kulttuurijuhlat vuosittain. Sudburyssa tässä muutama vuosi sitten saimme nähdä mitä kaikkien suomalaisten yhteistoiminta sai aikaan, mutta sekään ei saanut jatkua. Mitä he pelkää-r vät? • Jokaisen rehellisesti ajattelevan täytyy tunnustaa, että Canadan Suomalainen Järjestö on tehnyt Canadan suomalaisten kulttuuriharrastuksen eteen jättiläismäisen työn. Olen henkilökohtaisesti ollut tilaisuudessa näkemään esimerkiksi Sudburyn ympäristön noin 60 vuotta sitten. Muutos on todellakin suuri. Syy siihen, miksi Canadan Suomalainen Järjestö ei ole enää yhtä elinvoimainen kuin ennen, on mahdollisesti se, että vanhapolvi, joka järjestön perustij on poistunut luonnollisella tavalla. Sitten toiset taas eivät näs järjestön toimintaa sen arvoisena, että kannattaisi olla mukana. Ovat päässeet sellaiseen käsitykseen, etteivät kansalaistensa yhteistoimintaa kaipaa. Tässä maassa syntynyt polvi taas puolestaan unohtaa suurimmalta osalta suomalaisuuden. Kos ka ovat täällä syntyneet, kasvaneet ja koulutuksensa saaneet, niin maan kielen taitavina saavat huvinsa mistä tahansa. Yksi vakavin syy. on Suomen talvisota, joka jakoi, kuten luokkasota aiemmin, Canadan suomalaiset kahtia. "Lue Suomen kohtalon vuodet." Tämän viimeksi kuluneen 60 vuoden aikana on maailmassa tapahtunut niin suuria muutoksia, että ne ovat vaikuttaneet kohta-lokkaaalla tavalla kaikkien kansojen keskuudessa. Kahden maailmansodan läpi eläminen on antanut maailman kansoille voimakkaan vapauden kaipuun. Esimerkiksi Afrikka oli 60 vuotta sitten muutaman suurvallan siirtomaana, mutta nyt siellä on kymmeniä itsenäisiä valtioita. Sitten voidaan kysyä, että mitä on tapahtunut Venäjällä ja Kiinassa tämän viimeksi kuluneen 60 vuoden aikana. Silloiset suuret takapajuiset maat ovat muuttaneet yhteiskuntajärjestelniänsä, rakentaneet sosialismia ja kaikille kansoile parempaa tulevaisuutta. EDISTYS ON VALTAVA Tiede on myös mennyt eteenpäin jättiläismäisin harppauksin. Kuusikymmentä vuotta sitten ei voitu edes ajatella, että niieä'voi kävellä Kuussakin tai kiertää maapalloa avaruudessa. Minun mielestäni näihin yrityksiin uhrataan kyllä liikaa varoja, jotka voitaisiin käyttää kansojen elintasojen korottamiseksi, Varsinkin taka pajuisissa oloissa elävien kansojen. Canadan Suomalainen Järjestö voi kunnialla muistella toimintaansa menneeltä 60 vuoden ajalta ja toivon, että se voisi edelleenkin jatkaa eteenpäin. Ennen kaikkea toivon, että tulevaisuudessa suomalaiset voisivat ymmärtää toisiaan paremmin ja rupeaisivat toimimaan yhteisymmärryksen merkeissä. — W. Säilä. 9 Garson, Ont. . Venla ja Antti Luukko CSJm mMsUklUI(omUea, TorQdtossa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1971-09-28-14
