Vapaus, February 22, 1923

              Tofstaka,Jdmikiiaii ^ p, ~ Tfei, Fek 22
VAPAUS
^ Sv&mim Obt, Joka tiistai, tesM ja eaoantaL
a PUBO.
" Vastaava, toimtttsiiai
VAPAUS
I mm
ÄdveitäfiinffjraieB 40e her «oL (nch. Hiaimaio cnM^s
to sio^e ioaEStloa 76e. Dim>ont on «tasilsis merass» assTl^o V ^ B 0 13 tbe best advertisios -
^Finnish Peilein Canada.
Canadian^ vk. 0 2 ^ , Itolmo kk.
?*%OTStoito48 Suomeen, ykd f k. 06 JS, psaM vk.
^'miÄÄlI'M«fla «ha, ei tolia IgbctUteaSn
Mlts! asiamiesten iaUlff on takaakset
DmotiuliintB kfPran Jolaistoista Umotole
«alstatoamalta. S : ^ t a ilmotnksista aekä flmatokoists,
Joiden te&stiä ei joka .kerta mooteta annetaan .tontpva
alennus. Kooloilmotaässet 02.00 kerta ia S0& liaäi
Jokaiselta ffloistovSrsjA^; nimenmnotosiln^otakfiet 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa^ avioeroDmotnkset 02.00 kerta,
00.00 kaksikertaa; avnt^oäilmotäkset 01.00 kerta; ha-
|Qtaanmto< ja osoteUmot^t 60c Scerta', 01.00 kdlma*
kertaa. Tilapaisilmot^ssiJta pitSi selata mo
3oB ette milloin takana caa vastausta ensImSIseec
Q^eeseenne, kiijottakaa noMleen liikkeekoitajan per-ea^
jaillsella nime]<ii.
1. V . K A M N A 8 T 0 , Lllitkentoltaja. ;
IMstered at the Post OfHee Ddpartmant, Ottacra^ as
fiee«nd (dara mattcr.
f itstaia lehteen aijotut ilmotokset plUlfi olla kont
torissa 4dQfatflina,.ior^!n lehteen tUstofna 1% lana
Balanow ja Amerikan kommunisti'
Kapitalistisen «oikeu0lait(^n» syvä madänn§i<
gyys ja rikollisuus ilmenee :^k8uttaaltaan jokapäiväisesi?
sä elämässä. Mutta aika ajottam sattuu tapauksia.
ka paljastavat haisevan mädännäisyyden ja katalan
rikollisuuden juurtaan myöten, niin että ellei kansa
olisi peräti sokea, tahdoton ja toimintakyvytön, se py*
häp vihan suuttumuksella heti murskaisi mäsäbi koko
täiqäp katalan järjestelmän män, joka ylläpitää sei-m
laisifi laitoksia, kuin on kapitalistinen oikeuslaitos.
< Tällainen, kapitalistisen järjestelmän saastaisen
Jltlidännäisyyden ja tlaatanallisen rikollisuuden ilki alas­ti
paljastava t&paus on sattunut taas Michiganin kom»
uuntstikokoukseen. viime elokuulla osaaottaneiden par­haillaan
käynnissä olevan oikeusjutun'aikana. Tämää
jutun yhteydessä on nimittäin patjastuiiut sellainen,
yhtäkkiä tietoisellekin työläiselle hämmästyttävältä
näyttävä tosiasia, että «yhteiskunnallista järjestystä
Wvova ja oikeutta jakava» Iaitö$, Yhdysvaltain oikeus-
~ virasto on yksityisten salapoliisilaitosten ja > näiden
palkkalain kruninaalien avulla jäpestelmällisesti ja
auunniteimallisesti pannut toimeen niitä katalimpia r|-
kobia, syyttääkseäi näistä Hkoksista kommunisteja ja
• muita radikaalisia työväenjärjestöjen toimihenkilöitä.
Kommunistien pääpuolustuslakimidien, J. P. Wals-hin,
joka on Amerikan kuulumpia lakimiehiä^ on on­nistanut
hankkia eräs Klidysvaltain oikeuslaitoksen ja
yksityisten salapoliisilaitosten palvelubessa ollut kri-minaalij
urkkija ja pommisankari todistajaksi entisiä
isäntiään vastaan. Tämä mies on eräs venäläinen, ni-tneltä
Balanow. Ameriblaiset puoluelehdet. ovat ju-
'\ latsaeet laajoja selostuksia tämän miehen paljastuksis*
• t o , joissa hän kertoo miten hän Burnsin (Yfadysval-
'tain hallituksen salapoliisitouniston päällikkö), Thie-
Iin ja jnonien muiden salapoliisitoimistojen palveluk-k^
i«n tyrkyttävän caaaHalaisille farmareille «demo-krs!
ians> Tämä ntaazsr]|j^i|äin nylkyrien äänitorvi
ksi&tuu sitten hirmniseBti tuollaisille vaatimnbille,
sanOeo niiden merkitseväo «amaa 'kuin Venäjän sovie-tismliSBiksi
lähti efadottaakiQ,^ tuollaisten vaatimus­ten
dldlkpanijat, kuten Alkrtan ^distyoeitten Maa»
vilj(iliji&i •presidentti H. W. Wooil ja hänen kaltaisensa
djettdiiira »maanpakoon. J/ehti syyttää Woodin kaltais­ten
nuest^iittilleen tämän maan cajan eteläpuolelta tyr­kyttämään
^«vieraita oppejaan» fa 'halveksimaan brit­tiläisiä
insthuutt^ja», joten nämä cua 'Ovat, kuten.kaik-td
suurrii^ien eduiHe vastakkafed «eritykset, «ulko-madlaisia
aai^ita».*
> • • ^
JSdellämainäusta viljap(Aattain ja riStaruhtinaidea
äänitorven v3iaif>ufluuk8e8ta käy taas iliBi, etteivät le
äiedä viattomimpifldkafl rajoituksia riistopaQyiIeen.-He
haluavat täydelliset <vapaat kädet nylkeä, riistää, ke­ritä;
varastaa ja rosvota oiaan väestön! ja sen luonnon-antimet
puti puhtaabt, täyttääkseen kassaholyiosa- al­dtiust;
a r akkuelÄntwaaa mumusaiall.e eSne,n tjäah dkeunn eei ntsiasaii np edriuäsätnaa r mi imtSaahn'
viljanhinnoitteIuIautakuntia,{n&ä määräisi maamiehen
viljalle alimman hinnan;, ei. mitääa kansallispankkia,
mika reguleeraisi Montreal Pank^ Royal Pankin ja
muitten kapitalistbten rahalaitosten toimenpiteitä; ei
mitään rahdin alennuksia rautateill3,^mikä supistaisi
Canadian 'Paeificio suunnattomia profiittqa. Kaikki
tällaiset väatimubet ovat loukkaubia kapitalistisen
riuton-pyhyyttä vaataan. Ei ole väliä, vaiUca snuren
lännen farmarit häviäisivät sukupu^on ja mioa jäisi
itiobi ei;ämaakai, jonka seucauk^a tulisi olemaan
itkic^^n^^vu^ koko maan asu^utolle ja myö^
kin niiden maiden asukkaille, mäin' Canadasta vie­dään
joka vuosi suunn^omat määrät viljaa.. Tämä
kaikkji^ e| merkitse mijaän; kunhan perssiruhtinaat, vii-okeinot&
lfjat^ rahakeisarit ja rautatiepomot vain saa
yat niielinmäärin riistää, raiskata ja hävittää maan
'^"^^^^"'^'^^ia, täyttääbeen pohjattomat rahasäkkinsä.
\ j ^ a oUe99Mn «n toiminut näiden urkkijana kätyrinä ja lokaa joka kerta kun työläiset nousevat vastustamaan
.:;.4o«luhcnkiiönä erinäisissä työväen järjeätölMä^:lwtÖf
limmattiunioissa, IWi^:88ä, kommunistipuolueessa jne.,
pannoi toimeen näissä järjestöissä, apuriensd'kalissa^
iaikenlaisia laittomuubia, radibalisten työväenjohta-
' ' V 'kontolle. Balanow kertoo aalapoliisitoimistoilla
H' I nlmiirak «viIrmDia VivinnninniA miflannn llllaktll iMlttUfli.
Fomrillinen 'sanomalehtimies
ammatistaan
Kapitalistildtiä lukevalle työläiselle on osotettava
seuraava kapitalistisen sanomalehtimiShen lausunto
omasta ammatistaan, siitä pääsisi työläislukija selville
minkälainen laitos kapitalistilehdistöbn.
. Seuraavalla tavalla lausuu bpitalistinen sanoma­lehtimies:
«Journalistin (sanomalehtimiehen)) tehtävä on to­tuuden
hävittäminen, siebilematon valehteleminen, vää­rentäminen,
herjaaminen, mammonan jalkojen juures­sa
pokkuroiminen ja sukunsa ja maansa myyminen jo*
bpäiyäisen. leipänsä edestä. Meidän lahjamme, mah-ddlisuutemme,"
elämämme > 4i;aikki.: ne ovat toisten
oinaisuutta. Me olemme henkisiä porttoja.»
Kuka on se sanomalehtimies,: joka näin kirpeitä to-tuubia
lausuu omasta ammatistaan kapitalistisen sa­nomalehdistön
palveluksessa? ^
Se on lohn Svrinton, entinen new-yorkilainen st-nomalehtimies.
Tokkopa on olemassa kapitalistilehdis-tön
palveluksessa toista näin rehellistä miestä? Sillä
tuollainen rehellinen asiain julkituominen jo sinänsä
merkitsee leivän loppumista kapiblistien palvelukses­sa.
Mr. John Swinton on havauinut^ että kapitalistisen
sanomalehdistön tarkotubena on pettää työväenluok­kaa.
Sen tarkotuksena on jatba kapitalistiluokan val­taa,
sibi se pitää jllä jatkuvaa valhetulvaa e8ime^
kibi Venäjän työyäenvaltaa vastaan. Sibi se syöksee
Jo hengähtäkää hdpommin te siellä
yön pimennossa^ piinan pitkän tiellä,
te luokan uskolliset, uljaat veljet!
Pian kenties taittuvat jo tuskan tel jet
ja^ aukee roskat portti poljetunkin
ja auvo. kenties sqiatty saada kunkin,
ken seisoi kanssa luokkansa ja tohti,
kun turma tuhantinen eessä hohti.
Ken ties jo kahlittujen kevä puuntaa
ja tiensä aurinkoisen teille sufuitaa
ja päättyy tuijotus jo synkkään yohon,
kun luokka keaklaneen käy auvon työhön,
kun luokka kaikkineen np tuntee kerta; .
sen että kuultava on omaa verta
ja omaa" lihaa, joka tuskaan naSntyy;
kun kaikU kerran vcavaa vastaan kääntyy.
•Tää tehtävä kai siellä teidän juuri:,.
-lÄ.iJ"^ /wfew Aatfflöttcfl joukkq sjmti,..:
A^,.jyj ..kautf tuskan: oäyttääi että vaipuu[^mn6;
, 1 - J J iR
•yhun^noitkee.kma''h^'^lvc6hai^pMhöi' '• -•
se kuinka torjuu piinaa sorron tuomaa
ja raivata voi tietään vapahduksen:
kun hoko luokka takoo tyrmän ukseen!
Se.kerännyt on juuri uineestansa
ja kiistokmnista on tuilta kansa,
työkansa kokonainen, tiivis, taaja.'
Ja sen kun iskee muuriin raskas vaaja,
on murruttava sen, ja portit aukee
ja vastus vahvinkinsen tieltä raukee,
ja kahleenne kun katkeaa ja teljet,
te yhtyneinä: näätteorjoveljet!
K. K.
umsYssvBfkmimETt
Canadan
dollarista
MHETY8KUMJT: 40c lähetybistä alle 030; 50c lähetyks. i^n^
40; 60c lähetyki 040-0607 76c te lOO^f^m^^
dan dpUann 25c sadalta dollarilta liaSä. --SähkSsiiLT
lähetyksifle 03.50 lisamabn. , . . "^^^0°!?^
Torontossa ottaa xahavalitykaiS vastaan A. T . H i ^ 967 Bpoad-riew
Ava - , ,
ja Siiomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja'y. m.
Suurimpien valtameijlinjojen valtnutetturaslaftiefl.
BOX 69 VAPAUS,
^ ' > SUDBUav, ONT
PflottHtike tehtavg i, V. Kanneefoa nimessä.
kerrotaan aivan äskettäinkin ^erote­tun
kolmisenkymmentä työnjohtajaa
työKaiBt^n huonosta kohtelusta. Toi
^lan vak^^utjM, tu((>h .Jf Qal^<jivait-uu-iKapitalistisessa^
yhteiskunnassa on
sen 'hen^orjien '-^ porvarillisten sa«-
nomalefitimiesten ja muiden profes-sonaalien^^
keksittävä yhtä ja tois-isäntfensä,'
loiseläjäluokan muka­vuudeksi
'Hyvin .heitojltJÄvat tämän
ehtävänsä: täyttääkin. Heillä on ai^
na tarjottavana jotain ; tiutuutta.^
Niimpä tässä pisti silmääni erääsi^
porvarilie^dessä^^oUut neuvo lihavil-e
laiskureille, kuinka he voivat va­pautua
niiden syntien rangaistuksista
mitä heidän terveydelleen koituu
ylenmä^ih elostellessaan ja mässä-essään
Hydväejtä riistämillään rik-
Ifaukailla.-..
Tällaisten lihavain^loiseläjäin on
opeteltava' ankarasti nauramaan;
' -äll^ kuuluu olevan • porvarillisten
experttien mukaan sellainen vai-cutus,
etta se laihduttaa. Samalla
tun tämä keino saattaa olla hyvä
jiäaie laiskureille täss^ kapitalisti-
'o?juuttavia->'Qlo9uhteitaan, Sibipä ei työläinen kos­kaan
löydä totuutta yhteiskunnallisista asioistaan ja '"l*"? i?!?!^??«J'?? kapitalisti-lyöväehtiikkeertä
bpitalisUsesta sanomalehdistöstä. huuähelllfeömeiittössa, el tal-
TS«s«" tnts« «n «»Ä.. ft-, • - . «Ä^Sla ta kätemppnja enään - tarvita
Taman .takia on ay^jvaoniikkeen tfiyfynyt luoda
oma lehdistönsä. Työväeii aättomalehdistön on taistel-
Leninin valtakunnassa. Siellä pan­naan
nämä enempi^ sikoja kuin ih­misiä
muistuttavat loisdäjät sellai-r
siin töihin ktiten huusin alustoja
m
•ii
¥
m
V''
''jm -
..Sfmm^ - , . . . ..
Ä i l a Amerikan työväenliikkeen paAaimpia toimi-iei&
iiöitä kuten Worker8puolueeft nykyinen kansallis-
Bihtee^iRuthcnberg, Ammattiunioitten valistösliiton sih­teeri.
Wm, t Foster jne. Qmpa Balanowia yritetty
' ^ada liäitemään matkalle Venäjälle, myrkyttääbeen
Leninin ja Trotskyn. Edelleen Balanov? todistaa, etta
' .suurten trusUen johtajat ja Yhdysvaltain oikeusvirastfr
ovat olleet kiinteässä yhteydessä näiden salapoliisitoi-mislojen
kanssa ja antaneet runsaasti varoja niiden
käytettäväbi. mitä katalimpien rikosten toimeenpane-
' ^miaebi, saadakseen näistä syyttää sitten vihaamiaan
kommunisteja. Nämä salapolusiloimistot ovat myöskin
* varastaneet työväenjärjestöjen leimasimia ja asiakirjo­ja
ja teettäneet niistä väärennettyjä jäljennöksiä, ase­telleet
painattamiaan väkivaltakiihotubia radikaalisten
. toimihenkilöitten virastoihin ja koteäiin ja sitten «löy
täneet» näitä niiden hallusta.
• Nämä paljastukset tuovat esiin, ybityiskohtaisesti
hiili kuvaat katalia ja rikollisia toimenpiteitä,
että näiden pitäisi avata kaikkien työläisten silmät ja
järjen, käsittämään kapitalisUsen järjestelmän inhot-tavan
ja verisen rikollisuuden ja toimimaan pikaisesti
tällaisen helvetillisen ja saastaisen yhteiskunnan hävit-täinisdcsi.
''Canadalaista sovietismia'*
•'i'?;r{{. . ^ lK|iniupegiläisen «Canadian Finance» lehden mi
\'y}{\ f "leä^ mikä on viljatrustien ja maanviljelijöitä kerit»
%%;fr '^^'T yieji suurrahakkaiden äänenkannattaja, on lännen maan
"^viljelijäin vaatimukset viljanhinnoitteluläutakunnasta
ja Cmiadan Valtion kansallispankin perustamilta,
rautatierahtien alentamisesta jne. «canadalaiata sovie-
Usmiä», jota mainittu lehti syyttää muutamien radi-leista
asioista!
Ne ovat sinun ja hänen
kamme asioita! — Toveri.
meidän koko luok-
Rautatietyöläisten palkat
• Amerikan rautateiden palvd^ubessa työskentelevien
1,685,164 työläisten keskimääräisebi viikkopalkaksi
saadaan valtioiden välisen kauppakomissionin tilasto­jen
mukaan 825.89 viikossa. Näihin kuuluvat verrattain
hyvää palkkaa nauttivat junavirkailijat ja kaikld muut.
Viime lokakuun aikana oli 352,202 rautatietyöläisen
keskimääräinen kuukausitulo 880.00 kuukaudessa.
Maan rautatietyöläisistä ansaitsee vähemmän kuin. sata
dollaria kuubudessa yli puoli miljoonaa. Ratojen kor­jaus-
ja muut aputyöläiset ovat kaikkein huonoimmin
palbtut. Tilastoista käy selville, että palbt' yleensä
ovat laskeneet vuoden aikana. Kun edellisen vuoden
lokakuussa maksettiin radan korjaajille-keskimäärin
876.00 niin oli se viime vuoden lokakuussa laskenut
870.00:iin. Signaalimiesten palkb oli niinikään las­kenut
seitsemällä dollarilla. Mutta rautatietyöläiset ei­vät
saa tdidä lakkoa sillä hallitus ottaa heitä vastaan
es^etuomion. «
— Neuvosto-Venäjä ei siedä Morgania eikä Roths-childiä,
enempi kuin se sietää Garyä tai Stinnestäkään:
Venäjällä valtio kontrolleeraa biken luotto- ja pankki-liikkeen
ja täten on mahdottomuus muutaman yksilön
tai ryhmän ybityisiä rahamiehiä saalistaa itselleen
suunnattomia rikkaubia, joita voitaisiin käyttää lak­kojen
murskaamisebi, sotien provoseeraamisebi ja
kaikellaisen taantumuksen vallan pystyttämisebi». —
A. C. Freeman.
tyhjentymään,, lattioita kutiraamaan,
puskemaan ska^vö^^
'\hei, jaliäamaan tukkeja, sbvelÄ-niatin
kolia,- puhdistamaan btuja
%e. Tällaisilla toimenpiteillä kuu-'
Idu olevan aangeir' hyvä vaikutus
näihin eläinasteelle kääntymässä
oleviin loiseläjiin, varsinkin jos heil­le
ensimäin annetaan vain yksi
niukka ateria päivässä, vaikkapa
mustaa -leipää ja vettä. Heistä kuu­luu
tulevan~-^hyvin pian ihmiseltä
näyttäviä olioita (ja samalla heistl
kasvatetaan yhteiskunnalle, hyödylli­siä
tekijöitä, heidät kun opetetaan
tekemään vaikbpa nyt vain edellä­mainittuja
^ <rof(impia» töitä, jotka
eivät vaadi kovin paljon- ammatti­taitoa.
.
Ja olempa varma, jotta tämä .Le­ninin
valtakunnassa käytännössä
oleva keino on paljon luonnollisem­pi,
tehokkaampi' ja vaikutukseltaan
pikaisempi. Niimpähan tunnusti
amerikalainen rahakapitalisti Van-derlipkin,
että «Venäjä on mdnio
maa lihaville ihmisille. En ole kos^
kaan voinnt niin hyvin kuin'oltua­ni
Venäjällä muutamia knubusia.»
Ja Vanderlip ei-tehnyt kuitenkaan
varsinaista ruumiillista^ työtä.' Mut^
ta joutui olemaan heikoimmilla sa­puskoilla,
jolla jo sellaisenaa oli hy­vä
vikutus.
; etta on se^ proletariaatin dik­tatuuri
tässäkin suhteessa mainio ja
käytännöllinen.
herroillekin mieluisia. Nyt tais
«Colliers-Weeklyi; on pannut erään
Whiting WiUiamsin kirjoittamaan
kaksi sivua käsittävän artikkelin,
otsakkeella: <Tykkäisittekd olla työ­väen
johtaja?» Tästä kuvitetusta ar-tJkkeliata
on"" lähetettj» jo enna'kko-korehtuurivedos
Vapaudenkin toimi­tukselle,
kehoitubella julaista se ja
jnainita, että se on' «CoUiersista»
lainattu. Vapauden toimitus on an­tanut
tämän artikkelin minulle käy­tettäväbi
näissä «Pikkujutuissa».
Ollakseni kiitollinen avustnbes-ta,
toivoen sitä vasfedeskin saata­van,
lainailen tähän muutamia koh­tia.
Ensimäisessä paragrabvissa mair
nittua artikkelia' sanotaan: «Ainoat
ajat joUoin minä kannan revolveria
taskussani, on silloin, kun minä olen
allekirjoittanut kohtuullisen ja oi­keudellisen
sopimuksen bivosten
omistajain bnssa ja olen menossa
näyttämään tätä sopimusta pojille
(Icaivosmiehille) jotka ovat sitä
mieltä, että minun olisi pitänyt saa­da
kymmenkertaisesti parempi so­pimus
», lausui eräs kaivosmiesten
union virbilija.
Kö tällaisessa tapauksessa ei
«työväen; johtajaa» ainaban sako­teta
luvattomasta aseen^ kantamises­ta.
• '^ '-• -
«Kaksi^olmasrosaa minun ajasta­ni
iknlua vakuuttaessa: tovereilleni;
että heidän väatimokil^näaLOvat koh­tuuttomia,
ja samalla yrittäessä to­distaa
väitteeni», lausua toinen.
^ i k ä tekee "tääiäir!uai(Hi'johta-.
jan toimen sietämättömäksi, on se,
että työläiset eivät (paljoakaan vä­litä
työn teosta, mutta vaativat ai­na
vain enempi rabaai rahaa, eikä
mitään muuta kuin iisaä rahaa»,
lausun kolmas, ' •
. cMikä minua suututtaa, on se, et­tei
hallitus kiellä lähettämästä pos­tissa
ja sähköteitse meidän mies-temme
painostuksia, silloin kun me
yritämme, tehdä kaikkemme ehkäi)-
täbemme lakkoja», lausuu neljäs.
Eikö sitä tässä jo ala olla mal­lia
minkälaisia t:i^öväen johtajien pi­täisi
oUa.
,Kun nämä vielä • oikaiseva^: sel­laisia
«yleisön» väärinkäsityksiä,'et­tei
jokainen työväen johtaja ole
bolsheviki-ac^taattori, kuten, heitä
usein tahdotaan syytpä. Ja edel
leen,. että he usein ovat tuoneet
omien unioittensa miehiä murskaa­maan
saman Imion miesten albmia
lakkoja, ja että he kaikin tavoin
koettavat valvoa herrojen työnriis-täjäin
etuja ja lyödä alas union
miesten kohtuuttomia vaatimuksia,
niin eikö ala kelvata?
Bän^mikk'vain on • bukäWssak^
tekemisessä Moskovan kanssa. Pai'
jon varmempia, ne lienevät nämä
meidän kapitalistiset uutistoimistot,
vaikka työväen agitaattorit ovat
koettaneet meidän uskoa niihin hQr*
jattaa.IMutta tämä kaikki b i joh­tuu
vain ilkeämielisyydestä tätä <te-
YoUista» yhteiskuntaa kohtaan. .
Yhdysvaltain • y l i prokuraattori
Daugherty on kuulemma. «Sangen
heikkona sairaana». Eikä ihmekään,
kun se lakimies Walsh pahuus raa­hasi
Daughertyn läheisen agentin
Balanowin todistamaan siinä Michi­ganin
kommunistijutussa, ja tämä
ryökäles.- kun pani naapurimaamme
prokuraattorin vähän niin kun i l ­keät
valoon «kansan^ silmissä.: ^Si­täpaitsi
sattuuj, että noiden paljas­tusten'
johdosta nuo konJmunisti-,
roistot ollaan pakotettuja päästä­mään
vapauteen ja saattaapa käydä
niinkin, että^^ juuri kun prokuraatr
tori on saamassa kuolemattoman
urhon nimen, Kyhteiskunnallisen.ijär^
jestyben palauttamisesta» jä «Ij^U,
Fisen yhteiskunnan oikeusjärjestyk­sen
turvaajana» radikaalijahtiensa
vuoksi, ottavat ja sakkaavat hänet
koko virasta. < * •
Otan syvästi osaa prokuraattori
Daughbertyn- nykyiseen kohtaloon.
Hänen asemansa ei ole tällä het­kellä
kadehdittava, tämän käsittää
jokainen, joka vain tahtoo ajatella
hänen kohtaloaan osanotolla ja ym­märryksellä.
Punikki.'
lapitafistieii Mm ja
i
Porvarilehdet pitävät tapanaan
rakbudesta meihin työläisiin —
oipettaa minkälaisia ovat oikeat
työväenjohtajat, joille meidän or^
jien tulee olla alamaida ja kuuli­aisia,
kosb nämä johtajat ovat
Juuri kun minä olin tnlemai8illa<
ni vakuutetubi lukuisista Industria-listin
tiedonannoista, ^ttä Venäjäl­lä
kohdellaan työläistä monta ver­taa
huonommin kuin bpitalistisis-sa
maissa, on minun uskoni saa­massa
uuden kolauksen erSSn Mos­kovan
tiedonannon johdosta, missä
vEdellisissä kiijoitnbissa jo todet­tiin
sitä että kapitalistinen yhteis­kuntatalous
on ainoa, jonka säilymi-joen
takaa bpitalistiluokille olema»-.
saQlon> tnahd<diisuudemv;Ettävtarvir
taan erikoinen yhteiskuntatalouden
muoto joka vän voi ^hävittää erilai­silla
eduilla varustetut luokat jftjön
ka pelkkä olemassaolokin, tekee.luok­kien:-
ja luokkalaitobien säilymisen
mahdottomabi. Kun sanotaan että
kun työläiset ottavat taloudellisen
ylivallan ja käyttävät tuotannon ja
jaon koneistoa -omaksi hyödykseen,
niin silloin saavutetaan se päämää­rä,
"johon työväenliike pyrkiL Näin
kun -tosiaankin sanotaan — sano­taan
oikeastaan hyvin vähän. Tahdo­taan
ikäänkuin peljäten kiertää nii­den
asioiden ilmi tulemista joiden
avulla työväenluokan vallankumous-filosofiaa'
voitaisiin ymmärtää. Mei­dän^-
oikeistosyndikalistimme ovat
mahtavia vallankumousfraaseja. hei­lutellen,
ja luokbtaistelun; rumpuja
päristdlen ^yöksyheet työväenluo­kan
: johtoon, mutta edellämainitun
kysymyksen edeäsä • ovat he jähme,t-tyn
«et; mykiksi ja liikkumattomiksi.
Tähän saakb ovat he aina osoit­tautuneet
tavattoman suuriäänisikst,
sanoisiko epäOyttävän. anuriäänisik-si.
Luokkavallan poistamisebtoja kä­sittelevän
kysymyksen pitelemistä
pelkäävät he koin kuolenuuu He ei­vät
uskalla tarttua dihen edes »kin­taat
kourassa, sillä peljättävänä ei
ainoastaan ole sormien polttaminen,
mutta tosiadoiden valossa voisi tul­la
näkyviin ehkä heidän henkinen
köyhyytensä ja vallanknmouksdfi»^^
ten teorioittensa auttamaton ont­tous.
Miten voisikaan kapitalistinen ta­lous
edes työväenluokan halBtse-manakaan
täyttää, työtätekevien
tarkotusperanä' on * kapitalististen
pyyteitten palveleminen, eUemme
ota lukuun niitä turmiollisia risti-
™»afeuu^v.Jööa se synnyttää.
NuttflTlsistiriitDMaan ei vaUanka-mouk9^
Unenv4xöväesto voi käyttää
hyväbem-oauotoin kuin vallan anas-tuben
aikoina. SiUä nehän juuri
ovat ne -syyt: jotb ajavat proletaa-riiattia
luokbvallananastukseen, joi-den
poistamisen tähden yhteiskun­tatalouden
täytyy uudesti syntyä.
S« on rakennettu yksityisomistusoi-k<!
udeUe ja se'palvelee ybityisomis-tusoikeuden
etuja niin ybipuolisesti
että tuottavan' 'luokan edut tykkä-nään
syrjäytyvät Se palvelee pää-oman
etuja ttottavan luobn kus-tannubella.
> Sen^ tarkoitusperänä
ja historiallisen olemassaolonsa poh*
jana on riiston harjoittaminen. Mitä
pitemmälle- se kehittyy, mitä täy.
dellisemmäbi' se muodostuu sen jul-bammaksi'
jä perinpohjaisemmaksi
käy "työväenluokan riistäntä jota.
omistavat luokat äen avulla harjoit-'
tavat.^&^kulkee hirvittävään ja ve­riseen-
täydellisyteensä huikealla no­peudella,"
ne koneen osat, tässä voit­toa
tuottavassa myllyssä jonka ham­paiden
välissä työläisen luut rusen­tuu,
jotka vielä jollain tavalla ovat
peräisin «dellisllfä aikakaTiäiltä' ei­vätkä'föydellisesti
pyöri kapitalistia-tenvetujen
tahdissa, ne särkyvät ja
niiden tilalle .^kehittyy sekä kehite­tään
sellaisia rattaita, sellaisia lisä-.
osia' jotka vain lisäävät tämän riia-tojärjestelmän
murhaavaa vatlhti^.
Jos vielä on olemassa joitain mität­tömiä
-tuotannonaldja jotka vielä
elää rehjustavat ahdasta elämäänsä,
edesmenneiden tuotantomuotojen
pohjalla,^ ne lyödään mäsäksi ja nii­den
parissa jtyöakennelleet tuottaja-•
ryhmät heitetään teollisuuden vara-armeijan
ha];maaseen liejuun. Tuo­tannon''
eri osat" ja .tuottajien koko-naisjoukko'jaotellaan
uudestaan.
Toisia nostetaan,- toisia lasketaan,,
toisia suosi^a^n' ja toisia-sydstäan:
mitä synkempäan elämän epävar­muuteen.
Tieteet, taiteet, korkeampi'
ja alhaisempi opetus, ihmisten hy­vät
ja huonot taipumukset, kansal­liset
kyvyt sekä luonnonvoimat,,
kaikki, kaikki valjastetean kapitalis­tisen
talouden palvelukseen. Uosia,
ennen tuntemattomia yhteiskunnal­lisia
tekijöitä ilmaantuu yhdessä.
husien ja nykyiselle tuotantojärjej- ,
telmällB''erikoisesti sopirien Jhmls-rylimien
ikäissi; iCökö yhteiskunta,. ;
väliiot, kansat ja koko maailma^ol-haalta:
ylös sakka" saa vissin kapi­talistisen
Tliiöftieen ja tarkoHuspe-rän.
Ihmisten" luonteet, toiminta ja
elämän tavatkin'sovitetaan porva­rillisten
etujen mukaisibi.
Täytyy todellakin olla sokea, tle-^ ^
tämätöin ja. auttamattomasti tyhIlfl'^^|
jos usbo että tämä tällainen toj;: j
neisto voidaan vain ilman mitään J
njuuta kiepauttaa työväen luokka-etijjen
palvelukseen. On kylläkin
totta, että työväestö on se perus, se
pohja jonb harteilla koko tämä
jättiiäislaite lepää, jonka huipuille
huikeat. ybilöpyyteet kasaavat .sa­dunomaisia
saavutuksiaan. Työväes­tö
on tuotannon perustekijä, se tu­lee
sitä aina olemaan, mutta on
sentään vähä'niinkälaatuiset ovjt
ne tuotannöh ehdot joita työväestö
käyttää. Se job uskoo, että kapi­talistisen
aikabudeh talous voisi
palvella, tuottavaa luokkaa, se usko»
ihmeeseen; jolla ei ole historiallis^
pohljaa. Feodaalisen aikakauden ta­lous
särky! kapitalistisen yhteiskun-tatalouden
tieltä, ja mitä kesB'
aikaisesta tuotantotavasta on vie.
luoklden etujen asettamia vaatimuk­sia.
Kapitalistisen yhteiskionnan ta­lous,
jonb aittoasa lostorialBsena
jäljellä on sellaista jonka tulevai­suus
mitättömyydestäänkin hf»'^
mattaj loppuu huomiseen. Ja^''p *
kin kapitalistiluokkaa ja ff^o^^f^
liittää toisiinsa yksityisomistusoike^
den sukulaisuus. Ne ovat velje^
joita elämäntapojen erilaguas ^
eroittaa, mikäli riistäntä jostaj
ovat riippuvaisia, on kysyfflyf«T
Työväenluokalla ei ole m i t a ^
tenäista näiden luokkien ^
Työväenluokan menneisyys, tuie
saos sekä sen historialliset tehta^