Vapaus, November 19, 1970

              Sivu 2 Topgtaai, marraslk. 19 p.' — Thuirsday, Nov. 19,1970
INDEPENDENT L.ABOR OROAN
VAPAUS OP, FINNISH CANADIAN9
(LIBERTY) OsbaibUahed Nov. 6.1917
BdHtxxr: •W. EKLtJKÖ , Maöaget: & Ötritfil
IteHephone: ^flce atod EdUmrbd 674-4264
.Oo.l4i«it<>d,;l(Kl*lM
AdvertUng ffaites upion appiiteatAcm, itrem^tton tree of ehaxo»
eeoaad OZess ASall reglalratiicizi Numbear 1076
CANADIAN.LANGUAGE-PRESS''^^^'cMiH
Oaa]<adassa: 1 vk. $10.00. 6 kk. « 5 ^ USA:n:
[ 3 kk. $3.00 Suomeea:
1 vk. "$11.00. 6 Wc. «.75
1 vk. $11.50. 6 kk. $6.28
Työpaikkoja tarvitaan - paljon
Näyttää siltä, että pääministeri Pierre Trudeau j a häneh
hallituksensa kallistaa lopultakin vähän korviaan: kansan vaati­muksille
työpaikkojen varaamiseksi työttömille. Nähtäväksi jää,
ryhtyykö hallitus käsittelemän tätä päivän polttavaa kysymystä
kyllin nopeasti j a voimaperäisesti.
Mahdollisesti on hyvä pitää mielessä vanha viisas suoma­lainen
sananparsi, että "ei väkisin metsään viety koira oraVaa
hauku"v Nykyisen liittohallituksen kohdalta pitää paikkansa se.
että vasta sitten kun satojatuhansia ihmisiä edustavat piirit —
Canadan molemmat työväenpuolueet, koko ammattiyhdistysHike
j ä monet muut vapaat kansalaisjärjestöt ovat painostamalla vaa­tineet
hallituksen talousohjelman muutosta, saatiin Ottawasta
alkuviikolla tietoja siitä, että liittohallitus suunnittelee toimen­piteitä
tälvityöttömyyden lieventämiseksi — pankaamme merkille
talvityöttömyyden lieventämiseksi eikä työttömyyden poistami­seksi!
,
Saatujen tietojen mukaan Ottawa neuvottelee vielä asiasta
eri maakuntahallitusten kanssa j a julkaisee sitten noin kolmen
viikon aikana oman ohjelmansa siitä, miten talvityöttömyyttä
"lievennelään". ;
Nyt, jolloin "rauta on kuumana", on siis aika takoa eli lisätä
vaatimuksia työtilaisuuksien järjestämiseksi suuressa mittakaa­vassa.
Ki m Canadassa on viimeisempien virallisten tietojen mu­kaan
419,000 työtöntä, ja kun näihin tilastoihin eivät kuulu "työt-tömyysvakuutusmerkkinsä''
menettäneet eivätkä "toivonsa me­nettäneet"
henkilöt, jotka eivät vaivaudu enää työpaikkojen et­sintään,
silloin nähdään, että työttömien luku on todellisuudessa
paljon suurempi. Itse finanssiministeri Edgar Benson on puhunut
yli 700,000 työttömän määrästä tänä vuonna ja erinäisissä työ-väenpiirelssä
vieläkin suuremmista työttömien mahdollisesta lu­kumäärästä.
Kun kaiken lisäksi huomioidaan vielä keväällä oppilaitoksista
pois tulevat työntekijät, niin silloin nähdään, että Ganadassa tar­vitaan
lähiviikkojen j a kuukausien aikana, eikä joskus kaukaises­sa
tulevaisuudessa, noin miljoona uutta työpaikkaa. Sen vähem­mällä
ei fiykyistätyöttömystilannetta korjata — eikä työttömyys-pulmaa
lievennetä lainkaan joillakin puolinaisilla pikkutoimenpi-teillä.
Liittohallitus on poliittisesti .puhuen vastuussa työpaikkojen
hankinnasta j a kehittämisestä. Pääministeri Trudeau ja hänen
hallituksensa ovat siitä vastuussa sitäkin suuremmalla syyllä kun
tämä hallitus on tarkoituksellisesti kehittänyt inflaatiovastaisen
ohjelman nimissä työttömyyttä.
Korostakaamme siis entistä voimakkaammin sitä* että nyt
tarvitaan päättäviä ja todella tuloksia tuottavia toimenpiteitä
vallitsevan työttömyystilanteen korjaamiseksi, eikä vain työttö-m3^
den lieventämiseksi jotenkin siedettävään tasoon.
Kakistuttavaa
Sanotaan, että diplomaattitaidon perustana on sanatulvan
käyttö ajatusten salaamiseksi. Seurauksena on, että kun diplomaa­tit.
Varsinkin USAn vanavedessä kulkevat sellaiset, tuntuvat pu­heenvuorossaan
antavan "kannatuksensa" jollekin ehdotukselle tai
asialle, niin perusteellisempi tutustuminen tekstiin j a sen esitet­tyihin
"varauksiin" osoittaa kuitenkin, että tarkoituksena olikin
loppukädessä suuren yleisön j a varsinkin kotiväen harhauttami­seksi,
sillä "vastapuolen" ammattitaitoisia diplomaatteja ei luour
noUisestikaan sellaisilla sanakäänteillä jymäytetä.
Tällaisfet ajatukset tulivat mieleen lukiessamme viime viikolla
Canadan Suurlähettilään Y K : n yleiskokouksessa esittämää lau­suntoa
Kiinan jäsenoikeuksien palauttamisesta Y K :8sa.
Ilman muuta on selvää, että canadalaiset yleensä kannatta­vat
Kiinan jäsenoikeuksien* viivyttelemätöntä palauttamista Y K : -
ssa..
Tämä tuli selvästi esiin mm. lokakuun 13 päivänä, jolloin
ticdoitettim, että Canadan ja Kiinan välille on lopultakin järjes­tetty
diplomaattisuhteet. Kaikkiin yhteiskuntapiireihin kuuluvat
canadalairet tervehtivät sitä tiedonantoa suurella mielihyvällä.
Olisi siis luullut, että Canadan Y K :n edustaja olisi johdonmukai­sesti
Kiinan tunnustamispäätöstä seuraten ilmoittanut Y K : n ko­koukselle,
että Canada kannattaa nyt Kiinan jäsenoikeuksien pa­lauttamista
j a sillä siisti.
Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Päinvastoin osoittautui, että
Ottawa ei halua vieläkään astua tässä asiassa Washingtonin var­paille.
Vain tämä selittää-miksi Canadan suurlähettiläs Yvon
Beaulne puhui molemmista suupielistä j a vähän keskihuuliltakin
kun hän osallistui Yleiskokouksen keskustduun Kiinanliansan-tasavallan
jäsenoikeuksista. Seuraavassa on hänen puhetaidolli-nen
esimerkkinsä siitä miten suurlähettilää Beaulne: a) yritti har­hauttaa
canadalaisia kuulijoitaan, b) ilmoitti Kiinalle, että aivan
vielä ei ole tullut toiminnan hetki, j a c) sanoi Yhdysvalloille, että
kyllä me Setä Samuli, vieläkin äänestämme Kiinan jäsenoikeuk­sien
palauttamista vastaan. Diplomaattisiin sanakäänteisiin ver­hoten
mr. Beaulne esitti tämän surkean asenteen seuraavasti:
"Canadan hallitus uskoo", sanoo suurlähettiläs Beaulne, "että
Kiinan Kansantasavallan hallituksen tulee saada Kiinan paikan
YK:Bsa. Me odotamme erikoisesti sitä päivää, jolloin Kiinan Kan­santasavalta
saa Yleiskokouksen ja turvallisuusneuvoston jäse­nyyden."
Tämän jälkeen hän ilmoitti, että Canada tulee tänä
vuonna an tarhaan tukensa (äänestämään) Albanian päätöslausel­malle
missä vaaditaan Kiinan jäsenoikeuksien palauttamista ja
Pormosan Kiinan erottamista. >
Tähän asti oikein j a kauniisti sanottu. Mutta sitten tuli pussin
pohjalta kissan raato. Mr, Beaulne ilmoitti, että edelläkerrotusta
huolimatta— tai ehkä sen vuoksi — Canada tulee vieläkin tuke­maan
(ja äänestämään) Yhdysvaltain ehdotusta, jonka mukaan
Kiinan Jösenbikeuksienpalauttamisasia on "tärkeä kysymys" min­kä
ratkaisu vaatii % osan ehemmistöpäätöstä, öli suoraan sanoen
sitä, ettil Yhdysvallat saa vieläkin köntrolloimifensa äänien perus­teella
ehkäistyksi KUnan jäsenoikeuksien palauttamisen. Kuten
Eversti V. MoMiaHov: \ %
KAMBODZHAN OFiRAATION OPETUS
tUnslmaissa ilmestyvien sanomalehtien ehdoton epen|rajö|:li,j9-
pa qiekiii, jojtka t9vallite8tikUi|t4rtavatWashitigtonia kohden, kir­joittavat
kantanaan, että Kamhodzhan operaatio ei ole antanut
Yhdysvalloille enempäli poliittista kuin sotilaallisiakaan tuloksia.
A,ii]io§ir joka on yli$tellyt Ihaahantunkcutujieu aikaansaannoksia,
on USA :n puolustusvoimien ylipäällikkö, presidentti Nixon. HUn
fli^toi käskyn .tunkeutua Kambo47.haan, ihutta hänellii ci ole ollut
rohkeutta tunnustaa todellista jilannctta. Hän on katsonut jopa
voivansa arvailla, että historiantutkijat tulevat ehkä vertaamaan
Katnbodzhan operaatiota . St^l.-ngradin iaislcluun!
On aiheellista tarkastella muucumiu sotilaallisia tuloksia tästä
operaatiosta.
P E T O L L I N E N HYÖKKÄYS
• Hyökkäys puolueettomaan
Kambo(ltshaän oli täysin petoUi-neh
j a yllättävä. (Presidentti
ei ilmoittanut päätöstään edes
kongressille, saati sitten Ameri­kan
kansalle.) Toimenpiteen teki
mahdolliseksi suuren armeijan
oleskelu Etelä-Vietnamissa, joten
Pentagon selvisi ilman lisäjouk­kojen
lähettämistä U SA :sta. Huol
tojouhoista siirrettiin tehtävään
SOiOOO sotilasta. Tämä osoitti jälr
leen, että U S A : n joukkojen si­joittaminen
johonltin > maahan
muodostaa vaaran paitsi tälle
maalle myös naapurivaltioille.
Maahantunkeutuminen tapah­tui
valheeseen vetoamalla. Wa8h-ihgton
väitti, että se johtui mu­ka
etelävietnamilaisten partisaa­nien
oleskelusta Kambodzhassa
jotka uhkasivat sieltä amerikka­laisten
joukkojen turvallisuutta.
Tällaisella tekosyyllä voidaan
hyökätä mihin maahan tahansa,
jos Pentagon katsoo sen olevan
vaarana omille joukoilleen. Kos­ka
amerikkalaisia asevoimia on
sijoitettu ympäri maailman, on
helppoa kuvitella, millainen "tor­pedo"
sisältyy presidentti Nixon­in
puheisiin.
JOUKOT OLIVAT VALMIINA
U S A : n Ja Saigonin sodanjoh­don
ei tarvinnut edes suorittaa
uudelleenryhmittelyä, koska mo­nia
armeijan osastoja oli oleskel­lut
jo" pitkät ajat Kambodzhan
rajan, läheisyydessä ja tehnyt en­nenkin
provokaatioretkiä sekä i l ­mahyökkäyksiä
Kambodzhan alu­eelle.
Ne olivat tavallaan harjoi­tuksia
maahantunkeutumiseen.
E i tarvinnut suorittaa edes maas-tontiedustelua.
joukot tiesivät
maaston hyvin. E i tarvinnut siir­tää
ilmavoimien tukikohtia. Ko­neet
lähtivät hyökkäyslennoilleen
samoilta lentokentiltä kuin Etelä-
Vietnamia j a Laosia pommittaes-säänkin.
Amerikkalais - saigonilaisten
joukkojen maahantunkeutuminen
tapahtui 500 kilometrin levyisenä
rintamana. Mutta rintama ei ol­lut-
lainkaan yhtenäinen. Hajal­laan
olevat divisioonat ja prikaa­tit
aloittivat hyökkäyksen eri ai­koina.
30. huhtikuuta aloitti ame­rikkalaisten
upseerien johtama
saigonilainen jalkaväkidivisioona
(15,000 miestä) ensimmäisenä
hyökkäyksen. Se tapahtui eteläi­sellä
rajaosuudella, syvälle Etelä-
Vietnamiin pistävän kielekkeen.Jj^-Jj
ns. Papukaijannokan alueella.
Joissakin kohdin raja l<ulkcc
tällä alueella 50—60 kilometrin
päässä Saigonista. 6 päivän ku­luttua
tämän divisioonan hyök­käyksestä
aloitti Yhdysvaltain 25.
jalkaväkidivisioonan yksi prikaa­ti
(5,000 miestä) hyökkäyksen
tämän nokan pohjoisjuuresta ja
yhtyi saigonilaisdivisioonaan
Svay Ricngin aluella. :
Sitten aloitti toimintan.sa Yh­dysvaltain
1. ilmakuljetusdivlsi-oona
mukanaan kevyt panssari-rykmentti,
jonka aseistuksena on
yli~140 kevyttä panssurJvn,unua.
Divisioona-ylitti rajan 80 kilomet­riä
Saigonin divisioonan hyök-käyssuunnan
pohjoispuoleltn.
Sen jälkeen maahantunkeutu­jien
joukot ryhtyivät hyökkäyk­seen
kahdella muulla suunnalla
rajan keskikohdilla. Yhdeksänte­nä
päivänä sotatoimien alkamisen
jälkeen suoritettiin hyökkäys Me-kong-
jocn suistossa. Tällä tavoin
Pentagon avasi 10 päivän aikana
.seitsemän rintamaa ja käytti so­tatoimiin
50.000 miestä JM noin
700 pans.sai-ivaunua ja panssari­autoa;
Kahden viikon kuluttua
maahantunkeutumi.soii alkamises­ta
oli interventiojoukkojen vah­vuus
80,000 miesdi, heistä 32,000
amerikkalfiista.
Joukot hyökkäsivät j)ääasialli-sesti
kolonnamuodoslclmassa töi­tä
pitkin. Rintamien ja osn.stojcn
väliin muodostui suuria aukk?ja
jotka olivat leveydeltään 40—50
km ja enemmänkin.;
Joukkojen sivnslat olivat l ä ­hes
jatkuva.sti avoiniot. Maahan­tunkeutujien
joukkojen oli pak­ko
sijoittua hajalleen, JTiikä an­toi
otolliset edcllytyk.sct jjalriooL-;
tien vastahyökkäyksille. Maahan­tunkeutujien
hyökkiiysosa-st.ot sai
vat tykistötukea. Helikoptereita
käytettiin laskuvarjomiesten kul­jetuksessa
valtaamaan teitä, Laa-to^
tiriiä^^^
köjeii apuna käytettiin joki- jä
merilaivastoa. Mekiphg-jpkea
kineitehi Phnom Penhiin sädi^^
amerikkalaisesta ja saigoniälises-ta
maihinnpusualuksesta, tykki-,
veheestä; ja yärtioveneestä koos­tunut
laivasto, joka toi maihin­nousu
joukko ja Kambodzhan pää­kaupunkiin.
Phnom Perihistä sai-gonilaisetaluksfet
jatkoivat mät-kaansa
Mekong-jokea pitkin 80
kilonietriä yläjubksijri suuntaian
kohti Kambodzhan ; toiseksi suu­rinta
kaupunlaaKömpöhgChairi-ia.
USA:n iT. laiVästoh ja 'Sai­gonin
merivoimien alukset saarsi-
Vat 10,0 meripeninkulrnaii i)itui-sen
vyöhykkeen Kambodzhan me­renrannikkoa.
NIXONIN ARVIO
Heinäkuun 1. päivänä presi­dentti
Nixon ilmoitti operaation
päättyneen ja luonnehti sitä "^
renmolseicsi voitoksi"; Todellisuu­dessa
ei kumpikaan väite pidä
paikkaansa. Interyentiö jatkuu
edelleenkin saigonilaisten palkka-soti
hiiden voimin amerikkalaisten
johdolla • ja USA:n ilmavoimien
välittömän tuen turvin. : U SA :ri
ilmavoimat eivät toimi kahden
osaj)Uolen kosketusalueella. vaari
s y v ä l l ä Kambodzhan alueella.
Amerikkalaisten napalm- ja fos-foripommien
savu leijailee lähes
koko maan alueella. Siitä syystä
voidaan sanoa, että tosiasiassa ei
ole suoritettu joukkojen vetäyty­mistä,
vaan muodostettu uusi lin­noitus
Indokiinan aggression jat­kamiseksi.
. Lonloossa.iIrhe.styvä Times kir­joitti
: "r<ambodzhalaisten edessä
on synkät näkymät. Näyttää Si 1-;
lä, että heidän Mekong-joesta
i t ä än olevat maakuntansa jqutu-^
vat Saigonin miehittämiksi. Soti-
. ,. .. . laalli.sesti heikoilla kambodzhn-jasti
kaytettnn myös pan.ssari- y^^.^.^^.^ ^. ^--^^^ jj^^ g^^^.
vaunuja ja lentokoneita.
Suuret Kambodzhan
NL. TORJUI JAPANIN
ALUiVAATlMUKSET
Moskova. —• NetivöstoUitossa
torjuttiin viime viikolla virallisesti
Japanin vaatimus "pohjoisten
alueiden Uittamisesta Japaniin'^
Neuvostoliitto on toistuvasti to-deilnui
ettei maiden välillä ole mi­tään
aluekysymystä^ korosti uutis- •
toimisto TASS. Nykyiset rajat
ovat toisen maailmansodan tulos­ta
ja kaikki yritykset muuttaa
niitä pvat perusteettomia. Sam aa
korosti myiis r hallituksen lehti
Izvestija.
'Neuvostoliiton vil-allisen uutistoi­miston
huomioitsija totesi samalla,
että Japanin virallisten piirien tuke­ma
kampanja Kurillien eteläisten
saarien liittämiseksi Japaniiri'ei-voi
olla huonontamatta Neuyostoliitojn
j a Japanin suhteita. Ne jotka esittä­vät
aluevaatimuksia Neuvostoliitol-lOi
tukevat Neuvostoliiton ja Japa
nui naapurisuhteiden ja yhteistyön
kehityksen vastustajia^ kirjoitti Va
sili Harkov. Hän arvosteli Japanin
pääministerin Eisaku Saton YK;ssa
pitämää puhetta ja hänen muitakin
julkisia lausuntojaan.
Izvestijan kirjoittaja huomautti
edelleen, että Japanin revanssikam-panja
on täysin ristiriidassa nykyi­sen
suuntauksen kanssa, jota ku­vastaa
esimerkiksi NeuvostoUiton ja
Länsi-Saksan sopimus; Mitä pikimr
min Japanin viralliset piirit luopu­vat
aluevaatiniuksista, sitä hyödylii-sempää
se on Japanin kansallisille
eduille ja Aasian rauhalle sekä tur­vallisuudelle,
kirjoitti Izvestija: ••
Algeria kansailisti
kaitsi öliv-^
aliicel
muuttuivat pommitusvyöhykkoik-si,
joilla amerikkalaiset lentäjät
saivat valita pommituHkolitoen.sa
oman harkintansa mukaan. Pom­mitukset
tapahtuivat alueittain.
Pienille alueille pudotettiin 3—.')
Canadalai.sct yliopi.slol O V M I
muuttuneet muutaman ulko­maalaisen
pr(>fe.s.sorin j a op­pilaan
"taivaak.si" .saarnata
poliittista äiirimmäi.syytlä.
väittää eläkkeelle Hiirlynyt
RCMPrn turvallisuus- ja va-koiluosaston
entinen johtaja
W. H. Kelly.
mistä."
Toisin sanoen voidaan otaksua,
että aseellinen interventio kasvaa
sotilaalliseksi miehitykseksi, joka
vuorostaan saattaa johtaa laajo­jen
alueiden valtaamiseen. Se on
mahdollista siksi, että .Washing­ton
kiihottaa Kambodzhan itäis­tä
maakuntaa tavoittelemaan Sai
gonin vallanpitäjien valtaamisha-lua.
••••
TODKLLlSKT T I I L 0 K S F :T
Millaisia sitten ovat Kambod­zha
n operaation tulokset?. Jalka­väki
joukkojen . hyökkäystoimien
tehokkuutta kuvataan yleensä
vastustajan nujertami.sa.steella;
etenemisen .syvyydellä ja hyök­käysjoukkojen
taistelukyvyn säi­lymisen
tasolla. Jos arvioidaan
amerikkalais-saigonilaisten jouk­kojen
toimintaa täten; niin tulok­set
eivät ole läheskään sellaiset,
joista presidentti Ni.xon puhui.
Monien, länsimaisten lehtien
piiältclyn mukaan Pentagon jou
tui lievästi sanoen epämukavaan
tilanteeseen. Se, mitä maahantun­keutujat
tavoittelivat, osoittautui
Imrhanäyksi. Mitään Victkongin
osikimtia ci Kambodzhasta löy­tynyt.
Amerikkalaiset joukot ei­vät
onnistuneet nujertamaan
maan patrioottien voimia. Päin­vastoin
ne kohdistavat yhä' tu­hoisampia
iskuja amerikkalaisten
tilalle tulleita saigonilaisia jouk­koja
vastaan. Patriootit tekevät
vastahyökkäyksiä er| alueilla ja
(Jatkuu sivulla 4)
Alger. — Algeria ilmoitti viime
torstaina kansallistavansa Mobil Oi­lin,
ja Newmont Overseas Petro­leum
-yhtymien kaiken Algeriassa
olevan omaisuuden;
Ilmoituksessa sanotaan, että kah­den
amerikkalaisyhtiön öljynporaus-,
tuotto- ja kuljetusoikeudet siirtyvät
nyt;vaUiol'le. Molemmat yhtiöt ovat
dlleet Algerian valtion valvonnassa
kesäkuusta 1967 lähtien.
Kansallistaminen toteutettiin kah
della presidentti Houari Boumedien-nen
asetuksella.
Luol»2ttavJen lähteiden mukaan
Mobil Oilin vuosituotanto Algeriassa
on noin miljoona tonnia, mutta
Newmontin paljon vähemmän.
Tämän jälkeen kaildci Algeriassa
toimivat öljy-yhtiöt on kansaUis-tettu.
Poikkeuksena ovat Getty ja
El Paso, jotka tekivät erillissopi­muksen
Algerian kanssa; kun ne
asetettiin valtion valvontaan kolme
vuotta sitten.
Pearson epäröi
kun ^*ei tiedä"
Ottawa. — Entinen pääministeri
Lester B. Pearson antoi alkuviikolla
tietää, että häp ei voi antaa halli­tuksen
viimeaikaisille edesottami-sille
(sotatilalain voimaan julista-miseille
jne.) täyttä kannatusta sik­si,
kun hän ei tiedä millä perusteel­la
näihin toimenpiteisiin turvaudut-tim.
Myöntäen, että haliitukseUa on
'turvallisuuskysymyksistä enemmän
tietoja. kuin yksityiskansalaisilla",
mr. Pearson vastasi hänelle esitet­tyyn
kysymykseen liittohallituksen
toimenpiteiden tukemisesta, että
''minä en tule kiistölemään Iieidäh
(liittohallituksen jäsenten) kanssa
näistä toimenpiteistä, ennen kuin tu­len
saamaan aika paljon enemmän
tietoa tilanteesta mitä minulla on
ehkä nyt."
USA lisää "apuaan"
Kambodzhalle
New York.— Yhdysvaltain hal­litus
laatii olijclmaa, joka edellyt­tää
Kambodzhalle annettavan
avun, mm. aseiden ja ammusten
toimitusten huomattavaa lisäämis­tä,
ilmoittaa AP.
Yhdysvallat toimitti edellisenä
varainhoitovuonna Kambodzhalle
sotavarusteita 9 miljoonan^ dolla­rin
arvosta. Nykyisenä varain­hoitovuonna
USA on päättänyt toi­mittaa
sotilasapua vielä 40 mil-
'Joonan dollarin arvosta.
Ilmoitukset sotilasavun lisäämi­sestä
sattuvat yhteen Saigonin
marionetti joukkojen toiminnan laa
jcntamisen kanssa Kambodzhassa.
Nixonin lautakunta syyttää:
JOHNSON "TAITAMATON"
VIETNAMIN SODASSA
Washington. — Pentagonin kor­keantason
tutkimuslautakunta on
syyttänyt entistä presidentti John­sonia
ja hänen puolustusministe-riään
Robert McNamaraa sanoen
näiden taitamattomuudellaan pi­lanneen
sodan.
Presidentti Nixonin nimittämistä
sotilasupseereista koostunut lauta­kunta
syytti siviilijohtoa siitä, että
se ei ollut julistanut sotaa, jättänyt
kutsumatta reserviläisiä palveluun
sekä yrittänyt jäljitellä englantilais­ten
vuonna 1949 Malajllla käyttä­mää
strategiaa.
Huomioitsijain mielestä nämä oli­vat
ankarimmat nuhteet, mitä Yh­dysvaltain
sotilasjohto on koskaan
suunnannut Pentagonin siviilijoh-dolle.
Nixon nimitti lautakunnan kuukau­si
virkaanastumisensa jälkeen tam­mikuussa
1969 tutkimaan amerikka­laisten
^joukkojen Kaakkois-Aasiassa
saamaa huoltotukea ja tekemään pa­rannusehdotuksia.
Lautakunta sanoi McNamaran
valmistelleen puolustusministeriötä
lyhyeen konfliktiin Vietnamissa viit­taamatta
lainkaan että saatettaisiin
tarvita laajoja materiaalin kuljetuk­sia
kuten Korean sodassa. Se sanoi
McNamaran ajatelleen Pentagonm
päällikkönä ,että hän voisi sovittaa
Yhdysvaltain tuotannon vilioilisen
toiminnan nousuihin ja laskuihin.
Tämä ajatus kuitenkin epäonnistui
aiheuttaen, suurta puutetta muualla
maailmassa varusteiden siirryttyä
Kaakkois-Aasiaan.
PÄIVÄN PAKINA
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ E
Nick Norköoli, Thunder Bay 'F',
Ont., täyttää perjantama, marrask.
20 päivänä 85 vuotta.
sanottu, tämä viimeksimainittu
tiedoitus USAn vaatimuksen kan­nattamisesta
mitätöi kaiken sen,
mitä mr; Beaulne sanoi Kiinjin
iäsenoikeuksien palauttamisen
kannatuksesta ja sen puolesta
ääne8täm[sestäkin. Se oli pelkkää
tokohUrskautta sillä hän tietää
paremmin kuin tavalliset canada­laiset,
että äänestämällä USAn
vaatimuksen puolesta — jotta K i i ­nan
jäsenoikeuksien hyväksymis-asia
on "tärkeä kysymys" — Ca­nada
äänestää ja siten varmistaa
sen, että Kiina ei saa ainakaan
vielä tänä vuonna oikeutettua
paikkaansa YK:ssa.
Kyseenalaista on sekin, saiko
suurlähettiläs Beaulne diplomaat­tisilla
sanakäänteillään monta-kaari
ajattelevaa canadälaista
harhautetuksi. Varmaa on kui­tenkin,
että Peking veti siitJi sel­vät.
Johtopäätökscnfiä ja myös ne
kansat, joita ihhietyttää se pal-
Völuhalu, mitä Ottawa " osoittaa
WaBhihgtonia kohti. Toisinsano­en,
sillä puheella ei varmastikaan
Canadan at*vo- ja vaikutusvaltaa
kohotettu kanBalnvälisollit kcntäl-liU
. . ..
APINAOIKEUDEN UUSIN VERSIO
Kukapa mci.stii "vanhoista
parroista" olisi ',nhoittaniit Iv.n-neseeiaiscn
opc^ttrijan Jolin T.
Scopesin ai)inaoikoiiskuiilust.e-lun
vuodelta - - -
Mikäli asian yksityiskohdat
ovat joltakin unhoittuneet tai
jääneet huomaamatta, niin täs­sä
on yleiskuva tapahtumasta:
Tennesseen osavaltion laki
kielsi kchity.sopin ja kaiken
muun kuin raamatun kertomuk-se^,
että^Jumala, loi ihmisen
oman kuvan mukaan jne.
Opettaja .John T. Scopes —
joka sivumennen sanoen soi näh.
dä, cttiL Tennesseen mainittu la-kitekcle
kumottiin vuonna 1068,
' kuoli vasta muutama viikko sit­ten.
Voidaan siis sanoa, että
asia on nyt siltä kohti "lopuun-kusitelty".
Establishmcntin oli valtioval­lan,
silloisti", katsantokantaa
edustanut Tennesseen laki kiol-:
s i s i i s kehitysopin ja vaati kai­kessa
"demokraattisuudessaan"
tämän katsantokannan t|ukkaa
noudattamista kouluissa.
Opettaja Soopes ci kuitenkaan
alistunut. Hun opetti kehitysop­pia
tieteen ja vakaumustensa
mukaisesti. SiiUi seurasi maäil-rriankuUlukBl
kehittynyt oikeus- ;
juttu; mikii tunnetaan Yhdysval­tain
taantumuksellisen oikeus­laitoksen
historiassa "apinaoi-köuskuiilustclun"
eli "Monkoy
triril" nimellä.
i •"Vääräoppi.^uudcHiaan"—- ju­malaa
puoltavan lain rikkomi­sesta,
Scopos tuomittiin lopul­ta
."i;iOO sakkoon. Yhdysvaltain
korkein oikeus tosin kumosi tuo­mion
myöhemmin ja vuonna
19(58 pyyhittiin lakikirjoista ko-,
ko tekele. ^-
.Varsijjaisista kuulustelupöy­täkirjoista
näkyy tämän "apina-oikeuskuulustelun"
koko sur­keus.
Maailmanlaajuisesti kuuluisak
si tullut puolustusasianajaja
Clarence Darrow — joka saa­vutti
suuren voiton vaikka hä­nen
asiakkaansa mr. Scopes tuo-mittiinkin
väliaikaisesti pieneen
sakkoon, kysyi koko valtioval­lan
mahtia edustaneelta, neljä
kertaa presidenttiehdokkaana oi
leelta syyttäjältä-_William Jen-ningsBryanilta:
. .
" M r . Bryan, uskotteko; että en
simmäinen nainen oli Eeva?"
Brian: "Kyllä".
Darrow: "Uskotteko, että hän
oli kirjaimellisesti tehty Aata- •
min kylkiluusta?"
Bryan: "Kyllä uskon."
Darrow: "Oletteko koskaan
saanut selville mistä Kaini sai
vaimonsa?"
Bryan: "En. herra, niinä jä-,
tän hänen etsintänsä agnosti­kon
tehttiväksi.'^ .
Bryn»;"Qlettekö koskaan saa
niit asiasta tietoja?",.
, Bryan; " E n ole koskaan yrit-tilnytkään
sa;ada sellaisia tieto-
Ja.":-
Tiiman jälkeen. Darrow klin-riitti
huomiota siihen,miten
käärme Viekoitteli Eevan, minkä
vuoksi, kuten Raamatussa sano­taan,
käärmeen-on aina madel­tava
vatsallaan. Tässä vaiheessa
Darrow kysyi, että uskooko Bry­an
todellakin, että tämä on syy
(käärmeen matelemiscen);
Bryan: "Minä uskon siihen."
Darrow: "Onko teillä mitään
käsitystä siitä miten käärmeet
kulki sitä ennen?"
Bryan: " E i herra."
Darrow: "Tiedättekö, käveli­kö
se hännällään tai ei?"
Se riittäköön vanhasta..
Mutta vaikka mainittu Ten­nesseen
laki on kui|iot*Ai, opet­taja
Scopen tuomio peruutettu
J a koko maailma on saanut ih­metellä
moista oikeuskuuluste-lua
sivistysmaassa, niin sc_ ei
tietenkään tarkoita sitä, että
"vääräoppisuus" saa nyt kukois­taa
Setä Samulin vapaudessa.
Kaukana siitä.
Pöydällämme on Fosterista
R.I. viime maanantaina saapu­nut
A P : n uutistieto, jonka mu­kaan
Yhdysvaltain Parti-liik-keen
(Boy Scouts of America)
johtaja Robert Parkinson oli sa­nonut,
että 16-vu6tiaalta James
Clarkilta on kiolletty partioliik­keen
korkein lupkka-arvo siksi,
kun ''rtfie emme voi yr^^paalla
omallatunnolla myöntiiä Eagel
. Scout arvoa pojalle, joka on
oman lausuntonsa mukaan ateis-
• Viitaten kaiketi opetukseen,
jonka mukaan isien pahat teot
rangaistaan kolmanteen ja nel­jänteen
polveen — tai jotakin
sinnepäin — Yhdysvaltain par­tioliikkeen
johtaja mr. Parkin­son
oli sanonut, että ko. pojan
isä, George Clark, on "oman tun
nustuksensa mukaan ateisti, jai
sanoo poikansa uskovan samoin.
Selvästikin kumpaakaan heistä
ei voida rekisteröidä Amerikan
partiolaisiin.
Isä Clark kertoo poikansa
anoneen viime kesänä Eagle
Scoutin asemaa, mutta se oli
evätty siksi kun hänellä ei ol­lut
minkään papin suositusta.
Ilmeistä on, että "vapaan maa
ilman johtajamaassa ei ole sit­tenkään
oikein pitkälle kehitet­ty
45 vuotta sitten olleen "api-naoikeuskuulustelun"
jälkeen.
Sivumennen sanoen, GP:n vä-.
littämän viime, maanantaisen
uutistiedon mukaan presidentti
Richard Nixon on kieltänyt osal­listumasta
kristilliseen jouluoh- '
jelmaan Britannian kuningatta­ren
kanssa kirkon ja valtion,
mahdollisen yhteentörmäyksen
johdosta, kuten selitettiin.
Washingtonin kerrotaan tor­juneen
tarjouksen "kiittämällä"
siksi kun se voi yhdistää pre­sidentin
kirkon ja valtion toi­sistaan
erottamistaisteluun Y h ­dysvalloissa.
Se siitä. Kirkko j a valtio on
erotettu toisistaan Yhdysvallois­sa.
Asia on siksi vakavaa laatua,
että presidenttikin pitää velvol­lisuutenaan
kunnioittaa sitä.
. Mutta 16-vuotiaalta pojalta
evätään herran vuonna 1970
Yhdysvaltain partiolaisten Ea^-
le Scout arvo "uskomattpm\^u-dcn".
vuoksi, eli siksi kun harien
anomustaan ei ollut- tukemassa
jonkun papin suositus?
Jonkinlainen uusi versio api-nnoikcuakuulustelusta!
~ Känsäkoura.