Vapaus, May 5, 1966

              » r-r-rr f «f
Sivu 2 Torstai toukok. 5 p. — Thursday, May 5, 1966
f
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH GANADIANS
(LIBERrV) Establiehed Nov. 6. 1917
EDITOR: W . E K U U N D MANAOER: E . SUKSI
. T E L E P H O N E : O F F I C E A N D EOITORlAk 074^4264
Published thrlce weekly: TttesOajs» T^uiwl)|ys anä Satutdays by Vapautt
Publishing Co. Limited. 100-102 E a m St. W9St, Sudbuiy. Ontario. Canada.
MaUing Address: Box 69
' iludvertising Mtes upoA applicätidtt. traiislat^n Itve of ct^^
AttttaoTlBed as secdnd ol««s Aali by th« JPort Office Departaient, Ottawa,
and flor payment of postage in cash.
C A N A D I A N L A N G U Ä G L I P R E SS
OaiuUUissaM vk..|9JM. 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. «IO.00. 6 kk. 48.25
S kk. S.7S Suotnassft: 1 vk. lOJO, 8 kft. S.76
Oid^o lehmäkauppa tdkei^
^^^^^. ; tilanteessa tapahtui oleellinen, muutos viime
viikolla kun Brittmnian pääministeri Harold Wilson ilmoitti
«ia Lontoon ja Sälisbiii^ vällilä on aloitettu "epäviralliset"
sataiset iieuvottelut siitä, että löytyykö pohjaa näiden maiden
Voisen perustuslaillisen kriisin ratkaisemiseksi,
f/ Vaikka pääministeri Wilson selitti, että hänen tarkoituk-äertödii
«i ole "timnustaa" lan &nithin hallitusta, niin nyt
kayiinissaplevat salaiset neuvottelut, mihin osallistuu päämi^
liisteri Wilsonin oma Sihteeri Oliver Wright, sekä Salisburys^
sa olevan/Britannian lähetystön päämies John Jennings ja
kuvernööri sir Humphrey Gibbs, edustavat asiallisesti pu­huen
Smithin "kapinahallituksen" tunnustamista ja sen kans­sa*
neuvottelemista.
Nousee siis kysymys siitä, että mistä on oikeastaan nyt
kysymys? Saavuttamansa suuren vaalivoiton perusteella ei
piääministeri Wilson voi mitenkään väittää, että vanhan tory-pViolueen
painostus olisi pakottanut sen neuvottelemaan. To­siasiassa
näyttää uutistietojen perusteella, että torypuolue-kin
tuli yllätetyksi tästä neuvottelutiedosta.
Ei liioiii voi olla kysymys siitä, että lan Smith olisi
tehnyt "parannuksen" veriruskeista synneistään. Päinvastoin
näyttää asia olevan. Washingtonista maanantaina saapuneen
APn uutistiedon mukaan mr. Smith oli esiintynyt koppavaan
taisteluhenkiseen tapaansa pilkatessaan Britannian hallituk­sen
puolinaisia talouspakotteita ja sanoessan: "Me tulemme
tästä harjoituksesta pois voimakkaampina kuin siihen men­nessämme."
Viime lauantaina kerrottiin mr. Smithin sanoneen, että
hänen kapinahallituksensa ei tee milloinkaan periaatteellista
kompromissia keskusteltaessa Britannian kanssa Rhodesian
itsenäisyydestä.
Reuterin Lontoon uutisen mukaan Zambian presidentti
Kenneth Kaunda on ilmaissut huolestuneisuutensa Britan­nian
työväenhallituksen heikosta asenteesta Rhodesian val­koihoisten
muodostamaa rotusyrjintäkomentoa kohtaan.
Monet canadalaisetpäivälehdet ovat huomioineet sen
tosiasian, että Britannian työväenhallituksella ei ole mitään
halua suostua Kansojenyhteisön afrikkalaismaiden vaatimaan
paämlnisterikonferenssiin tilanteen nykyisellään ollessa, sillä
se ei tyydytä kansojenyhteisön yhdenkään afrikkalaismaan
hallitusta!
Lontoosta ei ole annettu mitään vihjeitä siitä, millä poh­jalla
pääministeri Wilson on valmis ryhtymään neuvottelui­hin
lan Smithin hallituksen kanssa.
Mutta pääministeri Wilson on aikaisemmin antanut ym­märtää,
että se on valmiina tekemään sopimuksen lan Smi­thin
rotusyrjintähallituksen'kanssa sillä perusteella, että val­koinen
Herravalta saa jatkua, kunhan afrikkalaisille anne­taan
jonkinlainen muodollinen edustus parlamentissa ja lu­paus,
että joskus epämääräisessä tulevaisuudessa he voivat
saada tilaisuuden päästä isänniksi omassa maassaan. Päämi­nisteri
Wilson esitti tällaista kaavailua esimerkdksi tammi­kuun
24 pnä pitämänsä puheen yhteydessä. Hänen silloisen
selityksensä mukaan muodostettaisiin väliaikainen hallitus,
mikä edustaisi mahdollisimman laajasti kaikkia rotuja.
"Kuinka kauan tämä väliaikainen hallitus toimisi, sitä
on hetikohtaisesti mahdoton sanoa, eikä liioin sitä, milloin
voidaan palata parlamenttaariseen hallitusmuotoon", selitti
Wilson. Mutta myöhemmin hän vakuutti Rhodesian valko­ihoisille,
ja tämä on tärkeätä, että tämän suunnitelnlan mu­kaan
afrikkalaisenenunistön hallitus tulisi vasta ajan mittaan
mittana oUfen Afrikan saavutukset.
Mahdotonta on'luonnollisesti tietää minkälaisista mah­dollisia
lehmäkauppoja ko. salaisissa neuvotteluissa hiero­taan.
Mutta jos kysymys on suunnitelmasta, jonka mukaan
valkoinen herravalta säilyisi määräämättömän ajan hieman
kaunisteltuna, niin se ei varmaankaan saa sen paremmin
Rhodesian väestön kuin Britannian kansojenyhteisön mui­denkaan
afrikkalaismaiden hy\'äk8ymistä. Eikä sellaista oh­jelmaa
voi Canadassakaan hyvällä omallatunnolla hyväksyä.
Rhodesian afrikkalaiskansalaiset, jotka muodostavat val­tavan
suuren enemmistön maan väestöstä, ovat esittäneet
perin alkeellisen, yksinkertaisen, mutta silti tärkeän vaati-
Jhuksen, eli sen, että maan hallintoelimet valittaisiin "yksi
henkilö, yksi ääni" periaatteen ja käytännön pohjalla. Siinä
ei luulisi työväenpuolueen hallituksella oleman mitään tinki­misen
aihetta.
Kennedyn varoitus
Yhdysvaltaiii'^ edesmenneen presidentin Kennedyn veli,
senaattori Robert Kennedy esitti viime viikolla varoituksen,
että ilmasodan eskalaatio voi vetää Yhdysvallat ja lopulta
koko ihmiskunnan suursodan pyörteisiin.
Varoittaen erikoisesti sodan laajentamista haluvien "ei-turvapaikka"
ohjelmaa vastaan, jonka mukaan Yhdysvaltain
ilmavoimat seuraavat "vihollisen lentokoneita maitten rajois­ta
välittämättä minne tahansa", senaattori Kennedy kysyi:
"Mitä tekevät kiinalaiset silloin jos heidän aluettaan pom­mitetaan
tai jos heidän ilmatilaansa loukataan? Yrittävätkö
kiinalaiset ponunittaa meidän tukikohtiamme Vietnamissa,
Taimaassa tai lentokoneiden tukilaivoilla?
"Ja jos ne menettelevät siten, mikä olisi meidän vasti­neemme
siihen. Ja jos ilmataistelu -tehostuu, rajoittaisiko Kii­na
taistelunsa siihen, vai lähettäisikö se sotavoimiaan Etelä-
Vietnamiin meitä vastaan?"
Nämä sellaisenaan ovat tietenkin "teoreettisia" kysymyk­siä,
mutta ne ovat silti ajankohtaisia nimenomaan siksi kun
Yhdysvaltain ulkoministeriö on ilnrieisesti omaksunut Kenne­dyn
aivosteleman "ei4urvapaikkaa'V uhkapeliöhjelnrian.
Senaattori Kennedyllä oli täsisä yhteydessä varoittava
aana myös niille sotahaufcpille, jotka ovat muka vakuuttune!-
Vietnamilainen umpisolmu
Kenraali Nguyen Cao Kyn sotilas­hallituksen
päivät ovat luetut. Etelä-
Vietnamin väestö haluaa siviilihalli­tusta
ja rauhaa. Tähän tulokseen tu­lee
kaksi vastakkaisiin poliittisiin lei-reöiin
kuuluvaa aikakauslehteä, nou-vostoliittolainen
Novoje Vremja ja Iän
sisaksalainen Der Spiegel. Molempien
lehtien viimeksi ilmestyneissä nume­roissa
(Novoje Vremja n: o 17, 27.4.66
ja Der Spiegel n: o 18 25.4.66) tar-kk&
tellaan Vietnamin tilannetta. Nii­den
arviot ovat melko samankaltai­sia.
•, ./
"Yhdysvallat puolustaa Etelä-Viet­namissa
valtiota, jota ei enää ole,
ja kansaa, joka ei enää halua puolus­tautua.
Hoiperreituaan.. vuosikaudet
kriisistä toiseen Etelä-Vietnam näyt­tää
vaipuvan anarkiaan." — Näin Der;
Spiegel, mutta samassa artikkelissa
todetaan- myös: -'Kommumstit ovat
pystyttäneet haltiassaan olevilla Etelä-
Vietnamin alueilla kiinteän, poliittisen
organisaation. He hallitsevat tosin
väkivaltatoimenpitein siellä, missä se
sa. Yli puoli milJDonaa etelävietnami­laista
on saanut surmansa sodassar
lähes joka toinen on alle 21-vuotias.
Suurella «nemmistöllä on vaar yksi
toive: rauha ja jälleenrakennustyö,
olkoon sitten vaikka Ho Tshi Minhin
johdolla."
Molemmat lehdet toteavat, ettei
USA: n aloittamalla sodalla ole mitään
reaalista poliittista päämäärää eikä
mitään näköaloja. "Eihän toki'voida
vakavissaan yrittää saattaa Etelä-
Vietnamissa voimaan miehitystilaa ja
siirtomaahallinnon nruotoja! Mutta tir
lanne on sollainen, että 'l<q)pumatto-man
sodan' kannattajien Washington-issa
on otettava huomioon myös tämä
hirvittävä muunnelma", kirjoittaa No­voje
Vremja.
"Amerikkalaisilla on vajnjrksi mah­dollisuus
vapauttaa Etelä-Vietnam:
heidän olisi miehitettävä koko maa.
Siihen tarvittaisiin 600,000 amerikka­laista
— mutta todennäköis'Srti mie
luummin miljoona. Toistaiseksi presi­dentti
Johnson ei ole valmis maksa-de
Gaulle telkee
lopfun senaatista '
Pariisi. — Kenraali de Gaulle on
nyt tehnyt lopullisen päätöksen lak-kaut.
aa Ranskan senaatti, jonka
kanssa hänellä on jo pitkään ollut
viileät välit, ilmoitti hallituksen
edustaja Yvon^Bourges.
Presidentti suunnittelee senaatin
korvaamista parlamenttiin perustet-lavalla
työ-, sosiaali-, liike ja suun-nitteluasioila
käsittelevällä kamaril­la,
kertoi Bcurges lehdistön edusta­jille
hallituksen keskiviikkoisen is­tunnon
jälkeen.
FULBRIGHT VAROITTI
JÄLUEN KilHKOILUStÄ
"USA asttniut Napdleonm ja Natsi-Saiksdn «tuille"
New York. Amerikkalaiset
saattavat menettää kärsivällisyyten­sä
Vietnamin sodan takia ja vaatia
Hanoin pommittamista .tai jopa
hyökkäystä Kiinaa vastaan, sanoi
amerikkalainen senaattori William
Fulbright New Yorkissa viikko sit­ten
torstaina.
on välttämätöntä, mutta heidän kai-' "laan tätä hintaa. Mutta amerikkalai-lintonsa
ei ole niin turmeltunutta ja I sia lukuun ottamatta kukaan muu ei
se toimii huomattavasti paremmin vei täyttää tätä tehtävää", kirjoittaa
kuin Saigonin hallituksen hallinto."
Lehden julkaiseman kartan mukaan
vain aivan kapea kaistale rannikkoa,
osa Mekong-joen suistoalueesta ja pie­niä
alueita sisämaassa sijaitsevien
USA: n tukikohtien ympärillä on USAn
ja Saigonin joukkojen hallussa. Kaik­ki
muu on Vietkongin valvonnassa.
"Sotilasdiktatuurin tilalle Washing
tenillä ei oikeastaan ole. mitään.
USA:ile olisi vaarallista suostua bud-halaisten
ja ylioppilaiden 'minimaali-ohjelmaan'
ja muodostaa parlamentti
ja siviilihallitus. Heillähän ei olisi mi
tään takeita siitä, ettei tällainen hal­litus
vaatisi sodan lopettamista ja
USA:n joukkojen poistamista maasta.
Mihin Washingfon sitten ryhtyisi?"
— Näin Novoje Vremja; Lehti jat-
Der Spiegel ja jatkaa, että Etelä-
Vietnamin 600.000 miehinen armeija
on olemassa väin paperilla. Kahden
viimeisen vuoden kuluessa 160,000
miestä on karannut armeijasta ja up­seerit
taistelevat toisiaan vastaan kii
vaammin kuin kommunisteja vastaan.
Neuvostoliittolainen lehti tekee joh-tcpäätöksen:
kaikki viittaa siihen, että
laajentaessaan hyökkäystä Vietnamis­sa
USA on. vaarassa pudota itse kaiva­maansa
kuoppaan. Lehti jättää sano­matta
tarkemmin, mikä tämä kuoppa
on.
Der Spiegel kertoo Etelä-Vietnamin
budhalaisjohtajien haluavan antaa
kenraali Kyn hallita hänen lupaamiin­sa
vaaleihin saakka. "Amerikkalaisil­le
se merkitsee noin neljännesvuoden
armonaikaa. Sitten heidän eteensä tu-
Palkkasoturin uudet
ammatit löydettävissä
Armeijan purkaminen aseistariisuiman yhteydessä
ci tuota vaikeuksia, vakuuttaa YK-1;utkimus
Minkälaiset mahdollisuudet on
kouluttaa uusiin tehtäviin se työ­voima,
joka vanautuu malidolUsen
aseidenriisunnan yhteydessä?
Kahdeksantoista Euroopan maata,
Yhdysvallat sekä Neuvostoliitto ovat
nyt vastanneet tätä asiaa koskevaan
Itiertokyselyyn, joka toimeenpantiin
kahden YK: n järjestön. Kansainvä­lisen
työjärjestön ILO: n ja Euroo­pan
talouskomission ECErn johdol­la.
Kaikki maat vastasivat, että asei­denriisunnalla
olis! useimmissa suh­teissa
suotuisat vaikutukset. Ne so-peiitumuskysymykset,
jotka tulisivat
esiin työmarkkinapolitiikassa ovat
pieniä verrattuna niihin ongelmiin,
jotka esimerkiksi maatalouden ratio­nalisoiminen,
harvaan asuttujen seu­tujen
autioituminen ja teollisuuden
automaatio ova* synnyttäneet.
Neljä seikkaa on omiaan yksinker-
kaa: "Luonnollisesti amcrikkalaisvas-] ,ee vaara, että he saavat Saigoniin 1 taistamaan ongelmaa:
täiselle liikkeelle avattaisiin uusia uo- j hallituksen; joka ei enää . halua ollaj i) Puolustuksen mekanisoitumi.<:en
mia. jos Etelä Vietnamissa sallittaisiin mukana heidän sodassaan." Jos USA I yhteydessä yhä useammat upseerit ja
taas voimistaa sotaansa: Pohjois-Viet-I asiantuntijat ovat saaneet sellaisen
namia vastaan, on mahdollista, että , koulutuksen, jota voidaan käyttää hy.
Kiina sekaantuu siihen. Tämä taas yäksi myös siviilissä. Useimmissa 'n-pauksissa
voidaan myös sotilaalli.sia
koulutuslaitoksia muuttaa siviilikäyt­töön
soveltuviksi.
edes vähimpiäkin parlamentaari.sen
järjestyksen muotoja.
Noiduttu ympyrä— siihen on johta­nut
amerikkalaisten hyökkäyksen lafl- voisi merkitä kolmatta maailmanso-jentaminen
Vietnamissa. Yritykset no- laa.
jautua vastaisuudessaan pcittclcmät-i Kumpikin lehti antaa epäsuorasti
tömään Saigonin sotilasdiktatuuriin ' ymmärtää, että ainoa mahdollisuus on i 2) Viime vuosina on eri maissa yhä
voivat vain nostattaa kansallisliikkeen { antaa Etelä Vietnamin väestön itsen-j enemmän autettu puolustuslaitoksen
liekit entistä korkeammalle. Mihin Isä päättää a.sioistaan, eli että ame-1 palveluksessa olevia suorittamaan tut­kaan
muuhun hailitusjärjtstelmään j rikkalaisten joukkojen on poistuttava kjptoja. jotka takaavat heille aseman
USA taas ei voi luottaa." . j Vietnamista. — DLP. siviiliyhteiskunnassa ammatiityöläi.si-
Der Spiegel puolestaan: "USA:n sa-j • -. • • ra, tcknikoina, insinööreinä jne. Tä-laisen
palvelun CIA:n viimeisten ar-i mä on tehty joko heidän sotilaspal
vioiden mukaan USA ja sen tukema
kulloinenkin Saigonin hallitus voivat
luottaa enää vain korkcijntaan 400,000
täysikasvuisen kan.salaisen aktiiviseen
tukeen 16-miljoonaisen kansan joukos-
Tilatkaa
Vapaus!
veluksensa asettamien vaatimusten
tai sen takia, edä heille annettaisiin
"muuta pätevyyttä".
Fulbright mainitsi, että ViiBtha-min
selkkaus vaarantaa presidentiT
Johnsbnin suunnitelmia suuresta
yhteiskunnasta ja aiheuttaa sotä-kiihkoa
Yhdysvalloissa. Senaattori
puhui Yhdysvaltain sanomalehti-;
kustantajien yhdistyksessä. ' :
- - Kun sota jatkuu ja kaatuiiei-den
määrä lisääntyy ja yhä useam­mat
amerikkalaiset perheiet menet- -
tävät jonkun omaisensa /Vietnainis-,
sa^ Yhdysvalloissa syntyy: sotakiih-ko,
kansa menettää kärstyällisyy'
tensä ja alkaa vaatia sodart läajeii»
tamista, nopeaa iskua, jokaiopettiai-si
sien kokonaan, jatkoi^senaattori
Fulbright. ;
— Ensiinmäinen vaatimus voi ol­la.
Haiphongin saartaminen. Jos
se ei vaikuta, vaaditaan Hannoili
pommittamista ja jos sekään ei te-jois-
Amerikassa. USA ja Neuvosto hoa, hyökkäystä Kiinaan— ja lopuk
liitto viittaavat niihin kokemuksiin, 3i sotaa koko maapallolla.
joita niillä on tästä kysymyksestä
puolustuslaitoksessa suoritettujen ra-tionalisointitehtävien
yhteydessä.. Täl­löin,
vapautunut työvoima on nopeasti
sulautunut siviiliyhteiskunnan työ
markkinoille. Melkein kaikissa tapaukr
sissa , on voitu toteuttaa uudelleen-koulutusohjelma,
joka on tehnyt:yksi­lön
siirtymisen siviilityöhön täysin ki­vuttomaksi.
Tässä asiassa on kaksi tärkeätä te
kijää, todetaan ECE: n vastausten sel­vityksessä.
Eiisinnäkin usesimmissa maissa or\
totuttu harjoiuamaan pitkän tähtäyk
— Vietnamin sota vaikuttaa Yh­dysvaltain
ja Länsi-Euroopan sekä
Yhdysvaltain kommunistimaiden
suhteisiin.
— Yhdysvallat osoittaa jo merk­kejä
siitä kohtalokkaasta vallanta­voittelusta,
joka johti muinainAtee- ,
nan, Napoleonin Ranskan ja natsi­saksani
perikatoon. Kehitys on alus-
.«a, mutta parhaillaan käymämme
sota kiihdyttää sitä, sanoi. Ful­bright.
'
Hän toivoi, että Yhdysvallat osoit'
laisi valtansa edellyttämää viisaut­ta.
"Sodalla on jo ollut tuhoisa vai- •
sen henkilökuntapolitiikkaa, jotta voi- kulus suureen yhteiskuntaan", hän
täisiin estää työttömyys muuttunee i j totesi.
henkilökuntatarpeen .seurauksena. { — Yhdy.svaltain kongressista on
Toiseksi sotamateriaalin tuotanto on I sekä poliittisesti että psykologisesti .
nykyisin vähemmän erikoistunutta ! tullut sotikongressi, joka on menet-kuin
aikaisemmin. Usein sen valmis- jtänyt mielenkiinnon useita sisäpo-taminen
tapahtuu rinnan siviililarkoi-i liiUi.sia ky.symyksiä kohtaan^ sanoi
luksiin aiotun tuotannon kanssa. Tällä I Fulbriglil lopuksi.
hetkellä siviilitarvikkeiden tilausmäH | . . . —
rä on yleensä siksi suuri i^t^ä tehtaat i T j _ _ , l ^ ^ ^ - ^ . i ^ | . i
voivat suunnata helposti muihin tuo- i iTaTltXlIlCIlUl ]€X
tantohaaroihin — myös siinä tapauk-: ^ . . L i f - ^ ^ f v a l t a s in
sessa. että sotilasmateriaalin kysyn-i
tä yhtäkkisesti laskee. j Moskova. — Englann:n parlament­ti
cn monopolien vallan alla, kir­joittaa
Pravdan kirjeenvaihtaia
Oleg Orestov. Hän käyttää artikke­lissaan
laajalti hyväksi eriglantilai-seii
lehtimiehen Andrew Rottin kir-
AMERIKKALAISIA
PROSENTTILUKUJA
USA on täydentänyt
luettelolla, joka osoittaa
I
vastaustaan
'missä mää­rin
.sotilasviranomaiset rekrytoivat sei | jaa "Parlamentin jäserten suhteet
l ä k a * h^Idlökuntä^' j o ^ tekninen !
koulutus on omiaan helpottamaan hei- •
dän siirtymistään tavallisille työmark
kinoille aseidenriisunnan tapahtues
sa". Luettelo osoittaa ammatliryh-
NL VOITTAJA INTIAN
TERÄSTEHDASKILVASSA
3) Useimmissa mais.sa annetaan • mien jakautumista prosenteissa:
suuri arvo niille teknillisille taidoille,
jotka asevelvollisilla ja spesialisteilla
on ennen kuin he aloittavat asepalve­luksensa.
Tästä on '-eu ra uksena e't;i i
Jalkaväen tykistöhenkilökunta ja
muut erikoismiehet 12,4.
Elektronilaitteiden korjaajat 11,0.
Tiedotus- ja tietoliikcnncspesiaiistit !
Orestov kertoo, että kirja julkais­tiin
ennen kuluvan vuoden vaaleja.
Mutta vaikka otettaisiinkin huoimr
oon, et'ä eräiden konservatiivien ti-laP.
e on tullot uus-a labouristeja,
ei yleiskuva ole muuttunut, ja kir­jaan
kaottaa aineistoa voidaan pitää
luotettavana.
Niinpä nykyisen parlamentin 630
asianomaiset saavat apua lietojensa ii' 8,4.
uksen menetyksestä
englantilainen konsertio on tarjon-
Intia hyväksyi viime kuun vaih­teessa
virallisesti suunnitelman, jon
ka mukaan Neuvostoliitto rakentaa
Bokaronterä.stehtaan suoraan lop-j nitelmaa. Tämä suunnitelma rauke-pukapasiteetliin
asti, joka tiilce ole-! aa nyt itsestään. Ja amerikkalaista
maan neljä miljoonaa vuodc.s.sa. Eri terästehdasta ei rakenneta koskaan
taitojensa säilyttämisessä ja kehittä-! Lääke-, ja hammaslääketieteen -spe­sialistit
4,6.
Muut tekniset ja vastaavanlaiset spe
sialistit 2.4.
Hallinnolliset spesialistit ja virka­miehet:
19.0.
Sähkö- ja mekaanisten laitteiden kor
vaiheita varten ei tarvita enaa
erillissopimuksia, vaan Neuvosto
liitto rakentaa koko tehdaskomplek-sin
"avaimet käteen" kaupan poh­jalla.
Bokaron terä,stehdassuunni-telma
tuli kuuluisaksi siitä, että
USA pyrki samaan urakkasopimuk­sen
— asia oli niin pitkällä, että
dollarit USA:ssa olivat jo valmiina
suunnitelman toteuttamista varten.
Mutta hanke lopahti siihen, että
USA vaati luottojensa ja rakentami­sensa
ehtona, että tehdas rakenne­taan
yksityiseen omistukseen. Tä­hän
Intian hallitus ei suostunut. Ja
amerikkalaisten harjoittama kahden
vuoden jarrutuksen jälkeen Boka­ron
teräskauppa meni Neuvostilii-toUe
ensimmäisen vaiheen — 1 mil­joonaa
tonnia— osalta; Nyt koko
4-miljoonaisen terä.stehlaan raken­taminen
on mennyt lopullisestj Neu­vostoliitolle..
Neuvostoliiton saamassa tilaukses­sa
ei sinänsä ole merkillistä, sillä
sen aikaisemmin Intian tiliin raken­tama
Bhilain terästehdas oli tae
Bokaron tulevan tehtaan laadusta.
Mutta Bokaron terästehdaskaupan
yhteydessä-on paljastunut tärkeitä
asioita. Niinpä Bokaron terä.steh-das
on alallaan viimeinen, jonka In­tia
ostaa "avaimet käteen" kaupalla.
Tämä johtuu siitä, että Intiassa
Ranchissa on valmistumassa valta­va
konepajateollisuuskeskus. joka
on rakennettu niin ikään Neuvosto­liiton
luotoilla ja Ickni.sen avun tur­vin.
Tämä konepajakcskus pystyy
valmistamaan vastaisuudessa sekä
uusia leräslehlaita, että muita Inti­assa
rakennettavia teollisuuslaitok­sia
varten niin paljon osia, ettei
Intian enää tarvitse eikä kannata
ostaa koko tehdaskoncistoja, vaan
.se valmistaa nii.slä huomattavan o-san
itse. Korvaukseksi Bokaron tila­ta,
kuten kenraali MacArthur Korea.S'
sa, että Amerikan ylivoima pystyy kä­sittelemään
kaikkia mahdollisuuksia.
Senaattori palautti mieleen, että näi­den
voitonvarmojen sotaurhojen ar­viot
Vietkong partisaanien ja Pohjois-
Vietnamin kyvyistä ja taisleiuvoimisla
ovat osoittautuneet kerta toLsensa jäl­keen
tuulesta temmatuiksi.
r.ii.sc j-sa, • •
4) Olipa maassa voimassa pitkä tai
., , , . 1 ivhvt a.seve|vo!lisuusaika; ei .'iluriaon-amenkkalais-
• , . . •. .... . ..
1 gelmia tule syntymään Na!.s.s:jmais-
. , ,. ,, . .. . . . ! sa. joissa on pitkä asevelvoliisuusaika,
nut Intialle uutta tcrastehdassuun- v ,. ^ • . \. n ;
'on rformaalisli jo nyt annettu sellai.s
ta koulutusta, joka .suuntautuu sekä si- i jaajät 22,1.
viili -että sotilastarkoituksia palvele- ,Kä.sityöläiset 6,1.
Intiaan. maan.
Englantilaisten Intian tiliin raken
tama Durgapurin miljoonatonninen
terästehdas on ollut edelleen suuris­sa
vaikeuksissa. Intian parlamentin
julkisten yritysten valiokunta on
esittänyt parlamentti jyrkkäsanai-sen
kertomuksen, jonka mukaan hai
lituksen on ryhdyttävä toimenpitei­siin
tehtaa.ssa esiintyneiden vikojen
ja puu!tei('en poistamiseksi, jotta
se lopultakin saavuttaisi sopimuk­sen
takaaman kapasiteetin käytön.
Länsisaksalaiset ovat kehuskelleet
viime aikoina, että heidän Intian
tiliin rakentama Rourkelan miljoo­natonninen
terä.stehdas tuotti vii­me
vuonna jopa voittoa. Mutta he
jättävät sanomatta, että tehdas ra­kennettiin
ise asias.sa melkein kah­leen
kertaan, kun sen ensimmäinen
vaihe oli miltei täysi susi. Niinpä
Rourkelan terästehdas on kustan-nuksiltasn
todennäköisesti maail­man
kallein terästehdas suhteelli­sestikin
laskettuna.— Libra
TYÖVOIMAPULA
Useimmissa vastauksissa viitataan
ammattitaitoisen työvoiman puuttee­seen,
jota esiintyy Euroopassa ja Poh-
Varasto-
14,0.
ja palveluhenkilökunta
H A L U T A A N
T O I M I T T A J A
Vapauden palvelukseen ha­lutaan
toimitustyöhön kiinty­nyt
mies tai nainen. Pitäisi
voida tehdä myös käännöksiä.
Hakemukset mahdollisine
suosituksineen voidaan lähet­tää
osoitteella:
Vapaus, Box 69, Sudbury, Ont.
Neuvostoliitto tähdentää, että toi­sen
maailmansodan loinittua sujui
ylimeno sotatuotannosta rauhantuo-tantoon
niin nopeasti, että tehtaat
tarvitsivat tähän muutokseen aikaa
vain 6—12 kuukautta. TavaOiset työ­läiset
käyttivät aikaa noin neljä
viikkoa ja teknikot ja insinöörit hie­man
alle puoli vuotta. Ylimeno
voitaisiin toteuttaa samalla tavalla
mikäli täydellinen aseidenriisunta
tulisi ajankohtaiseksi.
Selvitys — ja mahdolliset lisävas-taukset
—• oiettiin esille ECE: n 21.
kokouksessa huhtikuussa Genevessä.
Seuraavat valtiot olivat siihen men­nessä
lähettäneet vastauksensa: Bel­gia,
Bulgaria,. Kypros, Suomi, Ranska
Irianti, Italia, Jugoslavia, Malta, Nor­ja
Portugäil, Romania, Sveitsi, Neu­vostoliitto,
Espanja, Ruotsi, Ukraina,
Unkari, Yhdysvallat ja Itävalta.
TILATKAA VAPAUS!
i edustajasta 300: lia on läheiset suhteet
suuriiikemiehiin ja maatalouden liike­yrityksiin.
Näistä on yli 200 konsMva-tiivejä,
70 työväenpuoluelaista sekä 6
liberaalia. Alahuoneen jäsenet pitävät .
hallussaan 770 johtajanpaikkaa erilai
sissa yhtymissä ja pankeissa ja näis­tä
on 683 konservatiivien hallussa.
Suurta poliittista merkitystä on /
eräiden parlamentin jäsenten suhteilla
parlamentin jäsenten suhteilla Afrikas
sa toimiviin monopoleihin. 14 konser­vatiivisella
edustajalla on välittömiä
pääomasijoituksia Rhodesiassa. "On­ko
siis ihmeteltävää, että konservatiij
vinen oppositio vaatii tällä hetkellä
avoimesti, että hallitus nöyrtyisi rotu-
Smithin edessä ja tekisi kaupat hä­nen
kanssaan". ;^
Yhtä mielenkiintoinen on se seikka,
että eräät ulkomaiset monopolit, joilla
on pääomia Englannissa, myös etsi­vät
"sopivia" parlamentin jäseniä..21
konservatiivia, 5-labour-puoluelaista
ja yksi liberaali ovat likeisissä yh­teyksissä
ulkomaiseen pääomaan, lä-.
hinnä amerikkalaiseen.
Tällaisia ovat todellisuudessa kon­servatiivit,
jotka aivan äskettäin ke­hottavat
englantilaisia valitsijoita, ää­nestämään
heitä "kansan" edustajina.
Tilanne on jonkin verran toisenlai­nen
labour puolueen jäsenten keskuu­dessa.
Nykyiset labourministerit rik­kovat
joksikin aikaa välittömät siteen­sä
pääomaan hallitukseen mennes­sään.
Tällaiset suhteet voivat helposti
pilata "työministerin" maineen.
PÄIVÄN PAKINA
LISÄÄ BAAREJA "AVUSTAJILLE
Danangista, Etelä-Vietnamista
viikon lopulla tullees-sa eräässä
Reuterin luitisliedossa kerrottiin;
että sinne rakennetaan viisi uutta
baaria viikossa jotta kaupunki
olisi valmis vastaanottaiffaan sin­ne
piakkoin saapuvia amerikkalai­sia
sotilaita.
Danungin lähi.stöllä sijaitsevan
suuren tukikohdan 35,000 amerik­kalaista
merijalkaväen sotilasta ei
ole päässyt kuuteen viikkoon tä­hän
Etelä-Vietnamin toiseksi suu­rimpaan
kaupunkiin budhalaisten
aiheuttaman poliittisen kriisin
vuoksi.
Ajatella niitä poikaraukkoja —
ci baareja ei baariheiloja eikä mi­tään
muutakaan "moraalin ylläpi-tovoimaa*.
•
Budhalaiset ovat näes näiden
viikkojen aikana vaatineet, ctiä
Etelä-yielnainiin on valittava uu­si
hallitus,
Oikeastaan _ tämä "viimeisen
ajan villitys" jatkuu vieläkin kos­ka
esimerkiksi vappu-uutisissa
kerrottiin Etelä-Vietnamin pää­kaupungissa,
Saigonissa pidetyssä
vappujiihlu.ssa vaaditun sekä so­dan
lopellamisla että amerikka­laisten
kuliin menemistä, puhu­mattakaan
nyt siilä aivan kohtuut­tomasta
vaatimuksesta, että viet­namilaiset
naiset: olisi muka jär
tettävä rauhaan.
KiifJimättäinyys suuri kiit-tämättömyys
on sielläkin palkkio­na
niille, joita ei kiinnosta mi­kään
nniu kuin epäitsekäs "avus-tushomma"!
*
. Multa palatkaamme takaisin
Danangiin.
Sikäläinen pormestari Ngujen
Van . Man on kuulemma nyt va­kuuttanut
amerikkalaisille, että
hunajan ja mannan päivät ovat
jälleen edessä, sillä Yhdy.svaltain
vastaisista mielenosoituksista ei
ole enää vaaraa. Lisäksi hänen sa­notaan
pyytäneen, että amcrikkjT-laiset
turistit tai sotilaat päästet­täisiin
jälleen baarien kansoilla-,
jiksi Danangiin. Vielä ci tiedetä
tarkalleen, milloin tämä uutuuden
ja onnen hetki tulee tapahtumaan.
Kaui<;onuköisct bisnesmiehet ja
rakentajat ovat kuitenkin lisän­neet
haavien lukumäärää 46:sta
76:ecn ja lisää rakennetaan jal-kuvasM.
.
Uudet baarit ovat, niin meille
kerrolaan,räik.>än värisiä bunga-lowcja,
joilla on sellaisia nimiä
kuin "Vapaus" ja "Sininen joki",
ja jotka on ympäröity piikkilanka-aidalla
lerroristien hyökkäysten
varalta . . .Joillakin kaduilla näi­tä
baareja sanotaan olevan jopa
kymincncn pciäkkäin.
Muuan näiden baarien rakeiv
mitta jist:i pitää tiilä pitkän lähtäi-men
Loimintana — "luulen ame­rikkalaisten
viipyvän täällä pit­kän,
pitkän aikaa', hän sanoi.
Amcriklialaisten merijalkaväen
micsle.i vit'railukiellosta oi) koitu-nul-
Danangille monenlaista yahin-koir
koska mainitussa Reuterin
uulisti('do.=sa kerrotaan näinkin:
MoncL-noin 2,500 baaritytöstä
Ja prostituoidusta, joista jotkut
ansailsovat 600 dollaria kuukau-des.
sa, muuttivat Saigoniin Da-nangin
jouduttua "rajojen ulko­puolelle.".
'
Eräs tuttavamme tapasi ennen­vanhaan
selittää, että "bisnes se
on mikä rikastuttaa". Ja varmim-maksi
vakuudeksi hän vakuutti,
vielä, että vaikk'1 et tekisi muuta
"kuin myisit omenia hautausmaal-.'
la, niin sekin voittaa työmiehen".
Multa niin loistavia bisnesmah­dollisuuksia
on tuskin missään
muualla ollut kuin nyt on Da-,
n.ingissa ja Etelä-Vietnamin muis-.
sa kaupungeissa. Ihmisten kurjuuT
dch hinnalla bisncstämincn on tie­tenkin
hirlchjstä hommaa, mutta,
"raha ci haise', vaikka sen luulisi
jo.skus liirvittävii)!. — Känsäkoura.