Vapaus, February 21, 1928

              te. -
YAPÄaDER Montrealin l o n ^^
Rahan Snomeen •Siittäjille, etenkin tulle, jotka aravat Qaebecia maaknnnassa, on Vapanden
Montrealin konttori edollmen. Takanksena ovat Vapauden sanret Tclattomai omaisnndet ja l^m-menien
tnLansien dollarien pnhtaat rahavarat, telÄ ennenkaikkea lähes kymmenen vuoden yhtä-mittainen^
rdellmen toimint^ jolUatjidIa ei yksikSSn lähettäjä ole yhtään dollaria ' menettänyt.
Taikka^ lähettäjpS on oUut kymmeniätnhansia henkilSitä.
Viime vuotena esim. välitti Vapaus Suomeen lähes puolimiljoonaa dollaria, rahaa ja jokainen'
. dollari meni hyvästi perille. , —
Montrealin .. konttori avustaa kaildda mitä henkilöitä, jotka ostavat Vapanden välityksellä
piletin' Suomeen. Asemalla ollaan vastassa ja kaikki avustus on maksutonta. Avustusta anne.
taan sekä Snomeen mennessä, että sieltä Canadaan tullessa.
Montrealin konttori myy Idrjoja sekä rihkamaa, fountain kyniä ym.
Vapauteen aijotut ilmotukset voi jättää Montrealin konttoriin.
Sanomalehtiämme voi tilata Montrealin konttorista.
Montrealin konttorissa toimitetaan kaikkia niitä asioita mitä - liikkeen Sudburyssa olevassa
pääkonttorissakin. ' • .
Montrealin konttorin hoitajana on, vuosia Vapauden Port Arthurin konttoria hoitanut, J .
Stahlberg* Hänen kuvansa, on tämän ilmotuksen yhteydessä.
Montrealin osaston lukutupa cn avoinna samassa paikassa. Pistäytylötä siellä lepäämässä
ja virkistämässä itseänne. -v >• Montreal Branch,
239 ST. ANTtoiNE ST. MONTREAL, QUE.
ENSIMÄISET NYT
LÄHTEVÄT lAIVAT
jotka tarjoavat suoran, nopean ja mukavan
matkan matkustajille
CANADASTA SUOMEEN
(Ruotsin kautta)
• OVAT HYVIN TUNNEIVT
S.S. Stockholm
W E B S T E R ' S C O R N E R S I N TO­V
E R I T
kävivät täällä Vancouverissa vie-railälla
helmikujih 12:sta päivänä,
esittäen meille näytöskappaleen n i -
-~ meitä "Mykkä T o p i " , valmistaen tä-
" ten meille hupaisen illanvieton. Il­man
pitempiä esipuheita haluan k i i t ­tää
Cornerin -tovereita Iräjrnnistään
j a toivon, että tällainen v i e r a i l u ja
vastavierailu jatkuisi edelleenkin
näiden j a muidenkin paikkakuntien
väUIlä. — G. S.
L A K K O L A I S T E N A V U S T US
^' Coloradon lakkolaisten, hyväksi
. pidetty i l t a m a o l i meillä 9 p, .helmi­k
u u t a j a onnistuimme tässäkin tilai-
. «uudessa, voipa sanoa kohtaloisen
h y v i n , nim. rahakysymyksessä, kun
«aimme kokoon sata kolmekymmentä
d o l l . puhtaaksi, j o k a on jo lähetetty
tarkoitettuun paikkaan. Tunnustus
, pitää antaa sille yleisölle, nim. v i i me
iltamissa, että n i i n suuri summa saa­t
i i n kokoon, sillä eihän ollut oikein
p a l j o n yleisöä. Tämä oli toinen t i -
laisuus, voipa sanoa, täällä meidän
suomalaisten keskuudessa, sillä on-
. han Suomalaiset olleet niin enem-
\ mistönä näissä tilaisuuksissa kuin
myös iltamain toimeenpanossakin,
j[o8 onkin iltamain ohjelmassa avus­taneet
; englanninkielinenkin väestö.
- iNiin ollen olemme suomalaiset vasta
avustaneet Coloradon lakkolaisia
n o i n kolmellasadalla dolL,. j o k a ei
• ole vielä T^iittäkymmentä senttiä
henkeä kohden, jos nim. olisimme
' k a i k k i olleet mukana.
Naisosasto myös laittaa iltamat
toimeen 19 p. helmikuuta. Tuloista
• puolet luovutetaan Coloradon lakko­l
a i s t en avustukseen. Iltamista tulee
" hyvä — siltä ainakin näyttää, sillä
ovathan naiset sellaista väkeä/, että
Isyllä. ne vie perille' suunitelmansa
k u i n ne vain haluavat j a sitä en
l u u l e nyt n a i s i l t a ainakaan puuttu­van
tähän tilaisuuteen nä|hden. S i e l ­lä
ilmestyy lehtikin, joka -möille
Vanc. suomalaisille "onkin uutta,
k u i n myöskin 'toivottua. Sillä olem­mehan
aina ennemmin olleet pakoi-t
e t t u näillä kyhäyksillämme " kään­tymään
lehtien puoleen jotka ovat
satojen mailien päässä ja vieläpä
t u h a n s i i n k i n astu Arvaat vallan hy­vin
mitenkä useammassa tapaukses­s
a sitten käy meidän k i r j o i t u s t e n —
paperikori. Mutta en sitä ihmette-lekään,
sillä k u i n k a i paljon me y-leensä
perustamme mitä n i i n kau­kana
tapahtuuj jos ei aivan ole li­keiset
sukulaiset kysymyksessä. Ja
harvoinhan niitä -sanomalehtimie-helläkääjf
on sellaista' joukkoa su­k
u l a i s i a t u i n kirjeenvaihto joukko,
JOS kohta sellaiset näyttävätkin sik­si
muodostuvan, j o t k a sitä ovat airia
tilaisundessa paremmin tekemään.
. J o s k u s harvoin on sellainen mies,
jonka.-, arvelemme tuntevamme, mut-ta^^
Ttun tulee lähemmäksi — huo­maamme,
emmekä morjestakaan.
O o h ! liiaksihan siihen j p —. N y t o-len
kuullut, että edelleen kun a-
"vustamine näitä lakkolaisia; n i i n a-vuslamme
yhdessä Ohion, Pennsyl­v
a n i a n j a Coloradon lakkolaisia, sillä
he ehdottomasti tarvitsevat meidän
apuamme ja miksi emme antaisi,
. n l l ä , onhan se meidän taisteluamme
:'iny5s.; y
E N G L A N N I N K I E L E N O P I S K E LU
• Englaihninkieleh opiskelu, se on
m e i l l e välttämättömästi tarpeen ja
inita sitten kun ei tarvitse itsensä
maksaa mitään, n i i n kehoitan s e l l a i ­sia'
k a i k k i a j o i l l a suinkin on aikaa,
tulemaan opiskelemaan. Kyllähän sitä
a i k a a k i n on k a i k i l l a muilla paitsi
s e l l a i s i l l a j o i l l a on yhdistyicsen hom­missa
useammat illat kiinni, niin
sellainenhan ei saa passaamaan il-
-toja jnitenkään. M u t t a . s e l l a i s i l l a - ^n
a i k a a , jotka eivät ole työväenjärjes­t
ö j en töilläkään pakattu, ja jotka
a i n a olen nähnyt viettävän, aikansa,
v o i p a sanoa —r- a i v a n turhaan, s e l -
lai^Ha: on aikaa. J o s n y t sitä e i ota
voittamattomaksi esteeksi^ että van­haan
maahan sitä mennään,' e i tässä
t a r v i t s e sitä enkeliskaa. M u t t a kyllä
catä päävärkkiäkin olisi hyvä opetel-
-la /^yttämään — - järkeä. Siinä se
m u i s t o a j a samalla ajattelua kehite
täisi ja olisi hyvä : m e i l l e _työläSilr
l e l d n , v a i k k a vanhassa maassakin.
E t t e i se yhä; t u o otsa meillä työläi^^
silla o l i s i , v a i n mirotomme kaunistnk-
Sen vQoksi, vaan sitä varten, että
siellä- on aivot: takana. Opettajakin
o n meillä alaansa p e r e h t s m y t f J n -
dith I t y r t l e . S i i s o p i s k e l u n a a n!
TYÖOLOT
Mietsäkämppiä on kyllä alkanut
jossain määrin, mutta koska työttp-msrys
ei ole poistettu, n i i n en sano
s i l l o i n että astelkaa tänne päin, vaan
sanon: ' menkää pois. J a - näkyvät
työttömät tuota aina nojidattavan-kin,
kuin sahpvat poistuvansa. O i ­keinpa
teki 'hyvää tämän k i r j o i t t a ­j
a l l e (nimimerkistähän sen näkee)
kun asioitten tuntijat antoivat lau­sunnon,
että,vielä riittää meillä met­sää
täällä sadaksi vuodeksi, jos n i m .
runnataan tällä kurssilla. Ihan syt-t
y y taas ajatus, että kyllä sen stee-^
kin «sittenkin vielä ehtii tekemään;
kun en yhtä neljättä osaakaan tuos­ta
ajasta vielä, ole sitä steekiä yrits
tänyt j a monesti olen jo tullut e-päilevälle
kannalle. —. M u t t a poies
epäilys, m i n u s t a ! Vaan sitten, jos ei
koko maailmaa puillamrae tyydyte­tä
n i i n k u i n nyt, sitten riittää viidek­si
sääfaksi vuodeksi C. Columbiassa.
A j a t t e l e , j o s lyhyitä on känippämies-
4en reissut n y t k i n j a johtuu se p a l -
ion siitä myös, että seisottelevat n i i ­tä,
fisim orkiksi nyt tarvisee ainoas-aan
kämppiä pitää käynnissä puoli-,
vuotta, k u n v i i s i t o i s t a v u o t t a sitten
t a r v i t s i käyttää ainakin vuosi saa­dakseen
sanian_ määrän tukkeja.
N i i n k u i n viidentoista vuoden aikana
tapahtuu tällainen nopeus työn tuot-tavaisuudessa,
mitä sitten jos v e r t a i ­lemme
ainoastaan nyt viisikymmentä
vuotta eteenpäin, n i i n s i l l o in eivät ö-..
le meidän kämppäreisumme kovin
pitkiä. J a l u u l e n k i n kehitettävän nuo
äärettömän nopeat ilmalaivat met­sämiehiä
varten, että nie saa - p i an
kämpille\ja pian sieltä pois.
"KÄDET YLÖS"
"Kädet ylös" on tulftut aivan t a ­vaksi
täällä, kun y k s i n m a i t o k u s k i l ­l
e k i n sanptaan tiioUa tavalla. J a
" p o l i i s i " pysäyttää auton ajurin
"kädet ylös!" sitten rahat j a kello
pois. K u n n e on saanut, sitten juok­semaan
piiloon. '
teidän, idän toverien lausuntoja. E i ­kä
tämä summa ole sellaisena saatu,
että Väpaus-lehden muuttoon halu­aisimme
sen perusteella vaikuttaa.
Kokouksessamme oli e»IIä mainittu
muuttokysymys. Mielipide t u n t u i o-levan,
että k u n e i siinä ole vielä eh­dotettu
mitään paikkaa tältä< puolen
Winnipieg>n, niin emme kovinkaan
innostu. M u t t a . s i t t e n jos — ^, K e -
h o i t e t i in jäseniä tarkasti seuraa­maan
nyt Vapautta j a sitten äänes­tämme.
Mutta itsestäni täll^ertaa
näyttäisi P o r t A r t h u r olevan sopivin.
— Logger.
JÄRJESTÖN ASIAT
Yapauden muutto-kysymys
/
Yleensä k a i k k i Vapauden muuttoa
koskevat kysymykset .on tehty suu­r
e l l a "asiantuntemuksella" j a sum­m
i t t a i s i l l a väitteillä, välttämällä tar­k
o i n vaikuttavimmat perustekijät. V a ­pauden
liikkeenhoitajan arkistotiedot
ja Sudburyn osaston lähimpänä a-s
i a n t u n t i j a n a antamat lausunnot, t a ­kertumalla
sivuseikkoihin j a koti­paikkansa
kaupitsemiseen Vapauden
pesäksi j a j o i s s a kehutaan k u i n mus-
•talainen markkinakoniaan ollenkaan
asia
kauaskan-||
olekin? >
koneita j a m a k s e t t i i n $4,000.00 dol­l
a r i n vaiheille. Samoin Toronton _^o-j
sasto menetti oikeutensa n i o r k e t t i i n.
.Työkansan vanhimpaan painkonee-;
seen (samanlainen kuin Vapauden j
nykyinen) morketin uusimisen l a i -!
minlyönnin tähden. Siis
t o i s t a busineskykyä! Eikö ^
J a nämät samaiset vaikuttavat päät<
k i l j u v a t njrt osallisuudestaan Vapau-:
den onnistumisessa j a luovat saman-j
l a i s i a tulevaisuussuunnitelmia kuin j
t e h t i i n Työkansasta v. 1912 j a j o i s t a!
sunnitelmista liikeromahdus jolitui
parisen vuotta sen jälkeen. M e t u n ­nustamme,
että Vapauden liikkeen
onnistuneisuuteen- on ollut tärkeim­pänä
heidän vaitiolonsa j a toivoim­me
sen j a t k u m i s t a l i i k k e e n etua s i l ­mällä
pitäen. Sillä sen vähän mitä
siitä taholta on asioihin alöttelevassa
tarkoituksessa t a r t u t t u , on se tuot­t
a n u t enempi häiriötä kuin hyötyä.
Myöskin kuvaavana ilmiönä voi­daan
huomata se, miten mielipiteet
siltä taholta saattaa vaihtua i l m a n a-s
i a l l i s t a pohjaa. Joku aika sitten
oli kysymyksessä toimeenpanevan
komitean muutto Sudburyyn j a s i l ­l
o i n siltä t a h o l t a väitettiin että se
keskittäisi l i i a k s i toiminnallisen v a i ­kutuksen
lehteen nähden, j o k a joh-j
t a i s i lehden yksipuolisuuteen j a sai-j
si paikallisen leiman. Me täällä o-i
lemme luopuneet siitä ajatuksesta.
M u t t a nyt olemme pakoitetiit kysy-^
mään, että mikä nyt on aseman;
muuttanut? Eikö asialla, ole sama;
välittämättä onko asia totuuden J^o^Pe jos* ^toimeenpaneva komitea:
kanssa yhtäpitävä. Pidetään a s i a l l i - t'?''*^^»" Sudburyyn k u m Vapauden
Halifaxista Maafiskoim 3 pm^^
S.S.
Haiifaxista Maaliskuun 11 p:nä
Koko matka Haiifaxista Suomeen kestää vain noin
10 vuorokautta
IKSl?'*"*" '^*Ll"r'"^ ^* Pohjaniner«n yli M»««ta komeatta valtamerilaivatta (natlrattajat vSIttavSl
vatytUvan poikkikulun Englannin kautta eamoln kuin myot hankalan matkan Itaiii0rea>U;: '
lxeStti^ ^lä^hihmlm^ä^lt^ä rL^mt'j^an^ ^a^ti amiehelta tahi kirjoittakaa «uoraan * *«^en" 'r'a»a«v alla otoitteellJa.» «Matk;a , p ^^
1410 Stanley Street,
MONTREAL, QUEBEC
Swedish Americao Lke,
470 Main Street,
WINN1PEG. MANITOBA SUDBURY. ONIVUUd^
?V°M? '^^'^^* * / . ?^^r'.'.^'^J.^^''^*-^f^'^ ^»•••i*»»» »«Mollilimman parhaan paivelukten Soometta Ci^mulaaa RUOTSIN AMERIKAN LINJAN puoleen otuJManne
koita maktettuja pilettejä ja olkaa vakuutetut matkuttajien nopeatta kulJetnktetU. •nna>
P U H U J I A K U U L E M A AN
Kommunistipuolueen taholta on
vuokrattu Royal-teatteri kuuden
kuukauden ajaksi jokainen sunnun-t
a i - i l t a . Siellä kuluu hyvin sunnun-t
a i - i l t a , sillä siellä oii hyvät puhujat,
että kyllä v a i n niitä kuuntelee. On­kin
en simainen kerta, että kommu­nistipuolueella
on täällä niin run­s
a a s t i - s e l l a i s i a kykyjä k i i i n nyt.
K O R K E A T K O R OT
Sietäisi naisväen ottaa huomioon
ettei käyttäisi korkeita korkoja. E -
räs nainen kaatui katuvaunussa ja
loukkasi itsen;;Ki, joste nosti vahin-gonkorvausvaatiöiuksen
kaiuvaunu-yhtiötä
vastaan, vaatien y l i seitse­mäntuhatta
dolL M u t t a tuomari sa­noi
että se tapaturma o l i korkeiden
korkojen syy. — Pian tulee käy­mään,
että kun automobiili survai-seen
sinut n u r i n allensa n i i n .on se
korkeiden korkojen syy.
' H O S P I T A A L I N T A V A N OVAT
O T T A N E E T
sena valheteUa sellaistenkin taholta,
j o t k a asioita a l k u a j o i l t a -asti seuran­neena
J a asiaa selostavien asiakirjo­j
e n läheisinä t u n t i j o i n a voisivat koo­ta
todellisiakin tietoja lehtiliikkeen
vaiheista. M u t t a k u t e n sanottu, k o t i ­paikan
ka,upitseminen on astunut
järjestykseen. Tuodaan hjrviä puo­l
i a esiin, l i i o t e l l a a n , ollaan luisumas­s
a aikaan j o l l o i n Port A r t h u r i s s a a -
l e t t i i n Työkansalle toverilainoja tar­v
i t a j a j o i l l a t o i v e h i k k a i l l a v a l h e i l la
viennillä Torontoon, jossa mahdolli­sesti
Vapauden johtokunta muodos­t
u i s i . t p . komitean jäsenistä tai
a i n a k i n . sen vaikutuksen alaisista
henkilöistä? Että järjestön jäsenil­lä
on luullaksemme yhtä hyvä syy e-päillä
Torontoa kuin Sudburyakin.
On väitetty, että Otrder i n Counsil
yllätykset seisottaisi kirjapainon et­tä
jyskähtää. Mutta Sudburyssa
näemme parempia mahdollisuuksia
AMERIKAN UNIA
K u n työläinen saa työn, n i i n k y -
lellään siltä aivan tarkkaan kaiken­l
a i s i a sellaisia kysymyksiä k u i n jos
menet hospitaaliin, esim.', että kuin­ka
yahha, nainut v a i naimaton, mitä
kansaQisuntta, missä asut j.n.e. M e t -
sätyöläisillä, vaikka onkin k a i k i l la
"rikisteerauskortit^' idsällä työnväli-tyspaikoissa
n i i n siltikin, otetaan nyt
kämpillä uudelleen. Sanovat sen a i ­heutuvan
siitä, että k u n loukkaantu­miset
ja kuolemantapaukset ovat
n i i n yleisiä, j a monasti ollut sitten
h a n k a l u u t t a - k u n eivät ole saaneet
tapaturmaisen kuoleman ~ saaneesta
työläisestä mitään. tietoa.
^KnUAM^ I S U U S A S I A M E E H E N
. T E R V E I S E T
-^Kiijallisunsasiamiehen : - terveiset
k a i k i l l e sanomalehtiä j a k i r j a l l i s a n t -
t a harrastaville, että käännytte J a ­cob
Rämön puoleen, n i i n ei pääse
tHanksenne kuolemaan. H a a l i l l a a i ­na
tavattavissa, samoin puhelimella­kin
käy v a l l a n mainiosti.
S U O M A L A I S I A V n S i -.
T U H A T T A B. C.
N y t Vapaus-lefiäcn: mtiuttokysy-myksen
aikana olemme nähneet, et­teivät
siellä idänpuolessa näytä t i e ­tävän
että näin etäällä, suomalaisia
o n ollenkaan. T u o n summan saimme
kokoon k u n rupesimme miettimään
s a a t i i n kerätyksi $30,00 dollaria
* ' t o v e r i l a i n o i n a " j a j o k a ihmettelyistä
huolimatta kummittelee niinkauan
•kuin siihen osallistuneet elää syystä
että luotettavampana j a toimintaky-kyisimpäiiä
aineksena jouuivat he
siitä eniten kärsimään. Tämä johtu­en
päätöksestä johon vaikuttavimpa-na
tekijänä olivat ainekset, j o t k a e i ­vät
olleet: senttiä}cään menettäneet,
koska eivät olleet uhranneet t a i että
he tiesivät liikkeen epävarmuuden.
Torontolaisten' taholta uskalletaan
kerskua, että Työkansan kohtalosta
on o p i t t u . Mitä? -r- Se että t a l l u s t e l ­l
a a n samaa latuäl O n sanottu, että
Työkansan haamu kummittelee tääl­lä
Keski-Ontario£«a j a se on totta.
M u t t a yhtä totta on myös se, että
n i i n kauan k u i n se kummittelee, v o i ­daan
Vapauden 'onnistumiseenkin
luottaa. Sillä täällä olleet silloiset
työläiset alituisten- päiyäpalkkakerä-y
k s i e n hyväksi j o u t u i v a t uhraamaan
70 , pros. Työkansan toverilainoista,
j a eipä oikein hyvällä silmäilty hen­kilöä
j o k a . e i omistanut vähintäin
yhtä osaketta mainitusta liikkeestä..
J a sen lisäksi K e s k i - O n t a r i o n - osas­tot
joutuivat maksamaan kolmatta
tuhatta d o l l a r i a täältä otettuja mor-h
e t t i l a i n o j a j a joiden osastoille t a ­k
a i s i n maksamisen järjestö päätök­sellään
epäsi. A s i a i n näinolfen e i ole
ihme, että se j u u r i täällä eniten
kummittelee. J a tällaisten markki­n
o i t t e n jälkeen ei ole ihmeteltävä
sekään, että me olemme oppineet
käsittelemään asioita nudemmahai-kaisen
kurssin mukaan j a pidämme
t i u k a s t i k i i n n i saavutetuista eikä
saavuttamattomista asioista.
On huvittavaa syventyä vähäsen
edesmenneihin tapauksiin j a aikoi­hin,
j o l l o i n o l i kysymyksessä tällais­t
e n toverimorketin' alaisena olevien
koneiden pelastaminen Työkansan
vararikkopesästä j a jotka olisivat
olleet pelastettavissa jos silloinen
toimeenpaneva komitea olisi maksa­n
u t kaupungin verot, $316.00 dolla-r
ria. J a koneet, sisältyen siihen A t -
tachement Linotype, 2 j o b Press ja
f o l d e r s olisivat pelastuneet, jotka
m a i n i t u i s t a veroista m y y t i i n huuto­k
a u p a l l a ^ elokuun 1 p. 1916. T o i ­meenpaneva
komitea' e i kesM-onla-riolaisten
kehoituksestakaan ryhty­n
y t . sitä tekemään, v a i k k a puolueen
v a r a t M s i t t i silloin - hyvän matkaa
y l i $1000.00 dollaria, vaan tyytyi
selitykseen että "mahdollisesti ci
t u l l a milloinkaan tarvitsemaan".
K u i t e n k i n e i : k u l u n u t kahta vuotta
umpeen kun t a r v i t t i i n samanlaisia
I s en uudelleen käyntiin panossa si­viilitöissä
k u i n Torontossa, jossa on
tuhansia spesialiseerattuja k i r j a p a i ­n
o j a j a voivat tehdä halvemmalla
n.s. jobityöt.
Myöskin oh kehaistu, että Vapaus
voisi ottaa painaakseen sikäläiset
englanninkieliset puoluelehdet, mut­ta
tällaista ei voitane huomioon ot­taa
liikettä muutettaessa, paitsi k a i ­ken
menettämisen uhalla, sillä t u ­hannen
j ^ parin tuhannen dollarin
vuotuiset uhraukset suomalaisen jär­jestön
taholta kahdenkymmenen
vuoden ajalla puhuu siitä asiasta sel­vää
kieltä.
Emifte olisi tahtoneet ollenkaan
m u i s t e l la aikaa j o l l o i n Vapautta läh­d
e t t i i n perustamaan. Mutta k u n se on
tämän kysymyksenä yhteydessä he­rätetty,
n i i n lienee paikallaan sanoa,
että Vapautta ei lähdetty perusta
maari toimeenpanevan komitean an­siosta
vaan keski-ontariolaisten uh­karohkeasta
yrityksestä, tyydyttääk­seen
se kipeä tarve j o k a syntyi Työ­kansan
kuolemasta j a yhdysvaltalais-len^^^
lehtien sekavasta suhtaantumi-sesta
S.S. järjestöä kohtaan. - J o k a i ­nen
sitä aikaa elänyt puoluetoveri
muistaa että Vapautta lähdettiin
kustantamaan ehdolla, etä mahdolli­s
i s t a tappioista ei järjestön tarvitse
vastata j a jos on hyötyä, lankeaa se
s i l l e , tietäessämme s i l l o i n j o toimeen­panevan
komitean j^alamittaisuuden
liikeasioissa. N y t voidaan jo sanoa
että Vapauden liikkeessä on onnis­t
u t t u y l i toiveiden, huolimatta niistä
häiriöistä j o t k a ovat sen mnuttaky-symyksen
nimellä esiintyneet j a se
edellyttää että olemme, t u l l e e t siihen
vakaumukseen, 6ttä jos Vapanden
sattuisi tappamaan j o k i n Order in
C o u n c i l , n i i n parhain ja- mahdollisin
oaikka suomalaisen tyoväenl^hden
uudelleen perustamiselle on Eeski-
Ontario.
On myöskin Sudburya leimattu
pikknpisnestäjien kaupungiksi, josta
emme vähääkään loukkaannu, .sillä
hätäkös o n kärsiä jsellaisia pisnesmie-hiä
l e h t i l i i k k e e n ympärillä j p t k a ra­ta
rahallisesti että toiminnallisesti
tukevat,; sillä niistä on useammat
n.s. "mustan l i s t a n m a i n a r e i t a " , siis
kokeneita tyoväenmiehiä. Voidaanko
sitä sanoa Torontosta?
- ^Samoin o n sitä.: n i m i t e t t y p i k k u ­kaupungiksi,
m u t t a j o s .otamme huo­mioon
Toronton pinta-alan j a ver­tailemme,
sitä Sudburyyn j a ympä­ristöön,
niin voimme samansuurui­sesta
aineesta löytää, yhtä suuren
suomalaisen asutuksen Ja kaupun­k
i i n suomalaisten sijoittautuminen
selvinnee siitä, että Vapautta perus­tettaessa
oli suomalaisia korkein­taan
50 j a nyt se lähentelee 2,000 j a '
lisää asutusta odotetaan, sillä n i k k e -;
Hkeskuksen suud^nmat . kaivannot;
ottavat lähitulevaisuudessa lisää työ­voimaa.
J a jotka kaivannot eivät
ole sen «fdempänä kaupungin kes­k
u k s e l t a kuin torontolaisten ehdot­tamat
tontit, j a j o k a on yhtä tärkeä
Vapauden muutossa kuin Lawrence-jä
Wellandin kanavat.
Käsittäessämme että Vapautta ei
mikään paikkakunta haluaisi, jos se
olisi keräyksien varassa. Miksi siis
muutettaisi sen vuoksi että se on
täällä menestynyt j a toisista p a i k k a ­kunnista
ollessamme epävarmoja?
Me emme ole lähteneet tätä s e l i ­tystä
tekemään siksi, että oltaisiin
" p a i k k a k u n t a k i i h k o n " sokaisemia,
'vaan käsitämme velvolHsuudeksem-me
oikaista muutamia törkeimpiä ja
virheellisesti esitettyjä asioita, j o i ta
on tahdottu tahallisesti, harhaanjoh­tavassa
tarkoituksessa järjestön jä­senille
syöttää. / Myöskin käsittäen
sen, että Vapauden onnistuminen on
o l l u t koko järjestön toiminnallinen
ansio j a eritoten niiden p a i k k a k u n t i ­en,
joista liikkeenhoitaja selostuk­sessaan
mainitsee. M u t t a ei voitane
kieltää että eikö tärkeinä tekijöinä
ole" l i i k k e e n ympäristöllä olevat k y ­vyt
j o i l l e jää liikkeen seuraaminen
ja vastuunalaisuus, vietiinpä lehti
mille paikkakunnalle tahansa, siitä
lienee meillä tarpeeksi entisiä koke- i
muksia. Myöskin olemme sitä mieltä, I
että tällaisten asioiden kjrpsyttämf-nen
o l i s i välttämätön jossakin edus­tajakokouksessa',
sillä äänestyksellä
hävinneillä paikkakunnilla seuraa
tavallisesti lamaannus, j o t a koirkeim-pien
elimi^sn e i sopisi elvyttää.
H i l j a K r a t z Lemn! Vcnhola
S A !H O J A
V A A T I K A A
O I K E A A
L u o t e t t a va
' K a l a Ja K o u k S u " l a ji
Neuvostoliiton protesti
Amerikalle
M O S K O V A . — NeuvostohaUituB
on lähettänyt Washingtonin halli­tukselle
osotetun nootin, jossa p r o -
testeerataan sitä' N e w Y o r k i n oi«
kenden päätöstä, j o l l a Lehigh V a l -
l e y rantatiekomppania määrättiin
h)rvittämaän entistä K e r e n s k i n h a l ­l
i t u k s e n Wa8hingtoniesa o l l u t t a f i -
nanssiedu8taj£^, Serge Ughettia,
niistä vahingoista, jotka aiheutui­vat
Venäjällä Black Tomin räjäh^
dyksessä 1916.
Nenvostbhallituksen nootissa s e l i ­tetään,
että U g h e t i l l a e i ole mitään
valtuuksia esiintyä nykyisen Venä­jän
hallituksen edustajana j a prö^
testeerataan- < sellaisten varojen yk­s
i t y i s i l l e henkilöille maksamista vas­taan,
jotica nenvostohallitns, Venä^
j än l a i l l m e n hallitus, käsittää k u u ­l
u v a n itselleexL.
No. 129 — 1 tuuma leveä
No. 132 ~ 1 3 / 8 tuum. leveä
^Ylläoleva kuva näyttää parannetun mallin, joissa on erikoisen
leyeät hampaai^ väht. Ensimäinen lähetys näitä sahbla tulee O n ­tarioon
myytäväksi elokuun puolivälissä.
Jos teidän kauppiaat eivät voi antaa teille o i k e i t a Sandvik-sahoja
j a m ^ t a Sandvik Jtuotteita n i i n k i r j o i t t a K aa
General Agents, r .
AMAOtAN L^iMfTSD
20 ST NICHOLAS 57 MONTRCAC pioT
T I L A T K A A
«SANDVIK'' K A L A N K U V A S A H O JA
uudella hampaalla .
No. 129 kapea r a k e t t i 1% t. leveä, kap.
No. 970 iMpea p i i k k i k u r k k u 1% L leveä, kap. 1.25
5% t B u o t s i n tähkä v i i l a , kap ii,.; ^5
L e v i t y s sakset Sandvik tekoa, kap.,..;...i......i...;,;.,v;,.^^^^J|[]^^^^ i^o
C O C H R A N E - D U N L O P H A B D W A R E'
Dniliasn St. LIMITED Sndbury, Ont*
Halutaan ostaa
isompi
ruokala ;tai majatalo*
Ilmoittakaa' heti
muista osoitteella:
hinnoista
Ruoka* J« Kahvia
C A N A D I A N C A FE
210 Minto St., Sudbnry, O nt
Lähellä C. P . £ . asemaa ,
T i l a a yövieraille. — Phone 2261*
Box 1862 JOHN t E H T E L A ^