Vapaus, February 21, 1928

              Sivo2
VAPAUS
mstama, hehnikinm 21 p:nä—Taes./ Feb. 21 ^ 3 6 — 1 0 2 ^
8. c Hm.
T O I M I T T A J A T :
T . K . C A B L S O H . B. A . T E N H U N E h , e, PEHKO!CZN.
VAPAUS ( l a « r .i
Tk* coly oxsM •< K M U A Voviua is Caasd». Pai>liA«d 1» Sotibsrr. O » ! . . «*ery Mosisr.
IL«OTUSHfNN/lT VAPAUDKSSA:
«UhMnaBfalaat (140 iMMa, P M l u l u i lusma. - ArioIiinooaacooUootalcM* SOe. palMat
jfhagMBltoilBmatat SOe. kota. tlM i kertaa. — SrstrBuiiaiotelcMt |1.W kerta. tZJ» 3 keitaa. • -
4«SiMnaotakwt «240 karta. « 3 4 0 kaka kertaa. — KtitotiisotakaM »1X0 kerta. — KuoIaMiiJajotnk.
•sf C24 kcru, SOe. liiSankt* kiiUMUMMba tai «auJ»«»ärHl«ä- - Hafataaatied-M Ja oaoteAnoiuk^
« • k k a t a . «140 k o l a * kertaa. — r»la»«iiilmiitlaji«a ja UaotMa«MtttaunaB oa. raarfitiataM. Ukatetutra
b i B t a ctskitMM. — Tilaskaia. J«rta ei aearaa raha. ai loUa Ukectiisäia. pait» •iitmimieii. jsiUa
T ^ L A t S H ' . ^ H A T : „
I »k. » i j a , « kk. « U e . S kk. «1.7S ja 1 kk. « 1 4 0 . — yhdTerahaikia ja Soeaees aeki atnalle
~ I * k . «6JOO. « kk. « 3 J 0 . 3 kk, « 3 4 0 ja I kk. »140.
Lektafo «ioiai ilaolakaet >a»a oUa kMUioriaa k«U* 13 ilaaatyai»pfc»i» adeUiaeBä «krpänSaä.
V a y a a t e tsiaunni Ukarty BtuUiac 31 Lera* S M M . Pabalia 9 M V .
Va|M«4aB keottOTif Ukarty B u U i a g . SS Loraa S i . Pabelia ItlO. Paaiaaoia: Bos 49. Sadkary. Oat.
CaMcal ailraftiaiaf raKa lU^VV* eol. iaek. MfalaaaTÄar»» fe» a i a ^ iaaarttoa Ke. Tfce Va^aaa
i i » • k « a «arartiaiac « a f i a a aaMag ika FiaaUh Paayla i a Caaada.
J M «tu a O M a takaaaa aa» w«tta<a a i i l a i i i a t a kii}i
11—n i u B a ^ H a O l f J . Y . KANMASTO, lUkkaaakaitaJa
kfajauakaa «adelleaa CikkeaakaHajaa
(bolshevadt) . vanhalle jäsenelle.
Suomen kommimistisen puolueen
'kummille*' tov. Aleksander Shot-mannUillIee..
-'HHäänn llaauussuuii ssaammaassssaa utiilaaii-- — - - - - - Va i k k a lehdessä e i mainittukaan kurssirahastoo^ , ^ v - • i v,a ^-ntnmaan v a v a l t a a n «ikoisoike
ssnuuuddeessssaa ikcuuimn ttoovv . Sverdlovkin, seu- Oi T T T . « 1 . ; ; i%^ ^ma c r f o r a i i e sanottua työpaikkaa, on kuitenkin j Pf>psta huolentii katuryhma 10. uksiensa säilyttämiseksi, johtaen tä s^ermovKin, seu XULjii hiintOmeStaniUS- Y^uhyxjai l i i l i i s ä , että mainitunlai- ? Mennään taas jopkolla haalille, silla ten toisinaan verisiinkin yhteentör
nen menettely on Mynnissä Fort ] Jokainenhan ^ e ^ t ä ^ y o ^ ^ nsäyksiin luokkien välillä. Pnolust
Williami=sa sijaitsevalla paperiteh-paik-raavaa
opetuksista:
"Kun Suomessa jouduttiin ku­moukseen,
seurattiin sitä mielen­kiinnolla
Venäjältä käsin- Nähtiin,
että Suomen työväenpuolue, vaikka
taistelikin samaa taistelua (kuin
Venäjän bokhevikkipuolue), ei py
kilpailiit Sudburyssa
— - taan rakennuksella, jolle m.m. i
KJpAih,o»ta^enBaty.maa^ Otte- kgi^^nan työläiset ovat äänestäneet
Int yleensä kircsHä — Poikkeak-
»ellixen liaoBO-tlma kilpai-lajen
aiknna
son ^ännatustyön tarpeellisuuden.
UUSI
Canadan suomalaisen T U L m
synyt simä yhtä 'tinkimättömänä ito^estarunsMlpaUu^^ ensimmäinen j "^ysrteMjlinTsiaton säkMaemi-vapaan
alueen, minne tehdasta nyky­ään
tehdään, tarkoituksella tässä
myöskin näästä harjkkiinaan leipään-sä.
Mamitulla työnaikalla on kniten^ tu viljanpuhdistus- j a säilytyslaitos.
' ' j k i n ykisesti käytännössä jokanäiväi-lakkoa
yhtenä keinona tyoläistei
taistelussa omistavaa luokkaa vas
V I L J A N SÄILYTYSLAITOS taan.
VALMISTUNUT / Yleisön taholta käytettiin lukui
Viikko takaperin valmistui, täällä ] »ia puheenvuoroja molemmin puolin
maailmah suurin yhtaikaa rakennet-
Siihen sopii v i l j a a / 5 % miljoonaa
bushelia. Täkäläisessä englanninkie­lisessä
lehdessä oli seikkaperäinen
luettelo siihen käytetyistä eri rä-useimmat
puheenvuoron käyttäjistä
kuitenkin tuomiteri sovittelulauta-kunnat
tuloksettomiksi lakkoon ver-kuin
Venäjän kommunistit Mutta ^'"^ suontettim yiime lauantaina j a vaihtaminen.
q Z n ; nSrTmpnt^^noiminnan'-^^^^^ Edellä on nah-astettu vain yhdeltä lue^eio suo^n i^y^.yx^u. e «
Suomi, parlamentaarisen toiminnan jestamina. Huhdett^va^ «»^tkat oh-! ^ - ^ - j - j ^ ^ j ^ työoaikalta kapitalismin! kennusainemääristä: Mutta kiintoi-luvaUu
maa, on osottanut koko maa-; yat miehille 5 ja 10 km., naisille 3 , hiestvttämis- ja riistämiskeinoja, sin kohta työläisen silmillä katsottu-ilmalle,
että ÄayÄa/M^«a on vain^,}^, . »^_™xe ht :•l lc 10n. - He^isk1as^en1 ..^ ^^'^^^ l.ä-h. t4e^e ,. tarkastelemaan ym- na s—ii tä visseistä syistä -ol«i -j-ä•t=ext- txy^
yksi vapautuksen tie. Se va/^!fJ|i«f^°!?!t-n S";P^™"^- ^'avaitsee näitä samoja j a pois. Luettelossa ei m ^ t i a mitään
Innk^mnuk^^n. tu- Luokkataistelun^^ 1 l - ^ * - „ . yhtä räikeitä kaikkialla, joskin ne - niistä työläisistä, mitkä tapaturmai- ^ , • . , , -
lanhumouksen tie. LuokkataisUlun^^^y^^^^ Lauantaina,^jollom huh-* ^^^^^ tvörjaikoilla ihnetä erijsesti menettivät henkensä, eikä niis- holta,jonka avulla se aikoo riisua a-rauhallisen
ratkaisun toiveet ovat dettim 5 km., oh saa kirkas, mutta I ^^ojoj^g^ Nä„ät eivät koskaan täkään kymmenistä työläisistä, mitkä S työväenluokan. Kehoitti työ-
Kaivostyöläiset, • a a
Kapitalbtinen lehdistö on täynnä
^^ityiskohtaisia tietoja HoIIinger*
icaivokseii oxmettomuudesta. Hollin-ger^
kaivoksessa tapahtuneesta tuli­palosta,
joka tukehdutti kolmekym-mentaybdeksän
kaivostyöläbtä, ei
voida vaieta. Kaivosmiesten sanka­ruus,
heidän huollettaviensa tuska,
Icaikki nämä ovat saaneet tilaa por-varislehdistön
palstoilla. Maakun-
'nan pääministeri Ferguson on lu­vannut
i kuninkaallisen komissionin
onnettomuutta tutkimaan. Mutta oh
yksi asia, josta kapitalistilehdisto
vaikenee ja se on järjestäytymisen
tarpeellisutis. Järjestäytyneisyys,
Järjestäytyneisyys — on se, mitä
kaivostyöläisiltä puuttuu. Heidän
parhain suojeluksensa sellaisia olo­suhteita
vastaan kuin mitkä aiheut>
tivat mainitun joukkomurhan on
järjestyneisyys, jolla vain voidaan
pakottaa kaivoslain säädöksien nou­dattamiseen.
Kaivosmiesten, -par­hain
puolustus silicosiksen tuotta­maa
turmaa vastaan on jarjestynei
syys. Järjestyneisyys on se, mitä
kaivostyöläisiltä on puuttunut. Sa
maan aikaan, kun Hollinger- ja
muitten kaivosten omistajat ovat ka­sanneet
miljoonia dollareita voit*
toina, ovat kaivostyöläiset saaneet
hädintuskin toimeentuloon riittävän
palkan.—- siksi kun heiltä on puut
lunut järjestyneisyys. Kaivosten
omistajat ovat osanneet toimia yhte­näisesti
työläisiä vastaany, mutta kai­vosmiehet
ovat järjestyneisyyden
puutteessa olleet hajanaisina. K a i
vostyöläiset, järjestäytykää!
Worker.
Suomen vallaiikiiffloiAsen opetDksista
On kulunut kymmenen vuotta sii­tä,
kun Helsingin työväentalon tor­niin:
kohosi punainenj yli kaupungin
näkyvä .merkkituli ilmottamaan» et-
• tä- proletandatti lähtee liikkeelle:
valtaamaan käsiinsä vallan.
- Ja se lähti sekä valtasi vallan ja
, ryhtyi työväenv vallan puolesta sit-keään,
veriseen kamppailuun, mikä
kolmen kuukauden kuluttua kuiten­kin
päattyf tappioon.
Ei käynyt meillä Suomessa niin
kuin kävi Venäjällä, missä, työtä­tekevien
joukkojen valta, murekat-tuaan
sisäiset j a ulkonaiset vihoin
lisensa kansalaissodassa, lujittui ja
alkoi sosialistisen rakennustyönsä,
jonka tulokset nyt niin uljaina ovat
näkyvissä.
E i jokainen työväen taistelu aina
pääty voittoon, sanoo joku. Aivan
niin. Mutta tämä tosiasia ei riitä
selitykseksi Suomen vallankumouk­sen
tappiolle.. Ken vain sellaiseen
selitykseen tyytyy, se ei vakavasti
suhtaudu kysymykseen. Täytyy sel­vittää
syyt tappioon erikoisesti tässä
taislelussa. Vain sen kautta tulee
opetus meille itsellemme ja muit­ten
maitien työliusille, jotka eivät
ole käyneet edes Suomen proletari­aatin
koulua läpi.
/ Me suomalaiset, jotka olimme mu­kana
^ taistelussa 1918,< olemmekin
koettaneet avonaisesti tutkia tap­piomme
syitä. .On syytä vielä tä­näänkin
sitä kysymystä pohtia.
< Suomen kommunistisen puolueen
perustava kokous, joko pidettiin
elok. 29'p:stä syyskuun 5 prään^
jfOTS, tätä kysymystä vakavasti har-
'^Idtsi*
• loven Leninille osottamassaan
avonaisessa kirjeessä syyskuun 3
p::ltä 1918 lausuu puolueemme pe­rustava
kokous m.m.: näin:
**Venäjän työväen vallankumouk*
sen aattona, viime syksynä. Te to*
veri Lenin annoitte meille suoma­laisillekin
neuvon: 'Nouskaa, nous­kaa
viivyttelemättä j a ottakaa valta
järjestyneen työväen käsiin!* E l -
teoune me marraskuussa (1917)
noudattaneet tätä arvokasta neuvo­anne,
5ttna fefmme r— nyt olemme
sen huomanneet — historiallisen
virkein.:. Kun tuli todenteolla (tam-m
i k . 1918) eteen se ratkaiseva his­toriallinen
prosessi, proletaarinen
vallankumous, joka myös sos.*dem.
ohjdimossamme oli loppnkoristeeno,
• johon valmistautumista • koko aikai­semman
työväenliikkeen oli pitänyt
torkottaa j a jossa työväenliikkeen
vihdoinkin pz/£ päästä pitkästä kyl­vöstään
satoa korjaamaan, silloin
paljastuikin sosialidemokratian 'kor-kea'kehxlyskanta*
vaaralliseksi avut-tomuuäeksiz
se oli puoleksi sokea
ja puoleksi rampa. Se oli vallan'
vastus ja vaara kuin apu ja ase ja
voiton viiri."
Tässä on luullakseni esitetty tar
kein pääsyy tappioomme: meillä o li
sosialidemokraattinen puolue, mikä
ei ollut bolshevistinen, vaan oleel­lisesti',
vosen-menshevistinen; se kyl
lä taisteli porvaristoa vastaan, mut
ta ei pystynyt käyniään taistelua
johdonmukaisesti; se sitäpaitsi lai­minlöi
paroimmon taistelun alka-mishetken.
.Ne ovat samoja syitä, mitkä mo­nissa
muissa maissa 1918—1919 se­littävät
vallankumouksellisten liik­keitten
tappion.
Tämä oli tappiomme tärkein 51'-
säinen syy. Se sitten johti välttä­mättömyyden
pakolla moniin--mui-hin
sisäisiin tappion syihin.
Tov. Jacob Sverdlov-vainaja,. jo­ka
Venäjän kommunistisen puolu­een
(bolshevikit) keskuskomitean
edustajana oli läsnä puolueemme
perustamiskokouksen lopputilaisuu-dessa,
lausui puheessaan m.m. seu­raavaa:
Suomen köyhälistön taistelu tuli
lyödyksi. Suomen työväestön urhool­lisen
ponnistukset, eivät voineet vie­dä
vallankumoustaistelua voittoon,
sillä sitä vastaan hyökkäsivät mjo^-
kin Saksan ja Ruotsin porvariston
aseistamat sotajoukot. Eikä muit­ten
maitten proletariaattien apu eh­tinyt
saapua.. .Monet venäläiset to­verit
ottivat omasta alotteestaon rin­nan
Suomen työväen kanssa osaa
vallanktimoustaisteluun Suomessa,
vaikka venäläisillä silloin ei ollut­kaan
mahdollisuutta lähettää jouk­kojaan
suomalabten toverien avuk­si,
sil lä samaan aikaan hyökkäsivät
neuvostovaltaa vastaan seka . saksa­laiset
että Komilovin joukot."
Tässä tov. Sverdlov esittää ulko­naisista
syistä tärkeimmäm impe­rialistinen
interventio (maahan-hyökkäys)
j a se, että toisten mait-ten
proletariaatit eivät voineet ei­vätkä
ehtineet tulla meille avuksi.
On selvää, että kun vallanku
mousta johtava puolue Suomessa o li
puolinainen ja haparoiva, niin sil­loin
interventionkin seuraus tuli vie­läkin
tuhoisammaksi. Toisin o li
laatia Venäjällä. Interventioista huo­limatta
LenuunTjohtama bolshevik-kipuolue
pystyi johtamaan Venäjän
proletariaatin voittoon. Olisiko Suo­messa
niin käynyt, jos olisi ollut
bolshevikkipuolue johdossa, ;pn nyt
vaikea arvata. Mutta yksi asia on
kuitenkin varma: paremmin olisi
kaikessa tapauksessa valmistuttu
raten.
Loppulausunnossaan tov. Bruce o-soitti
toiinka: lakko on ase työläisteB
kädessä sen taistellessa vallassaole-yaa
luokkaa vastaan. J a että kaikki
läkkovastainen agitatsioni j a lak-koutumisoikeuksia
rajoittavat laki­säädökset
ovat juoni porvariston ta-rauenneet.
Se harha on täydelleen pakkanen kova, aiheuttaen kelin k i - f ^ j g korjattu?», ellei työtätekevä Ulämänijäkseeto menettivät työky*-' T^^^ostamaan näitä por^
pirstoutunut Suomessa se opetus
ostettiin sosialidemokraattisen puo­lueen
täydellisellä pirstoutumisel­l
a . . . Sanomattomain uhrein koke­muksen
koulu on ohjannut suoma­laiset
toverit kommtuusmiin." .
Tässä tov. Shotmanin lausunnossa
on pääopetus: ei sovittelu, ei parla-reäksi..
Tulokset o ^ t seuraavat: jväestö itse .niHiin kiinnitä joukolla! kynsä loukkaantumisen kautta. Eikä i » ^ " * » -
1) Mestari V . Kuosmanen Tim-; ^^omiota j a vaadi korjauksia elä-minsm
Do 20.48, 2) K- Bantala; jniänaä ehtoihin. Joukkovoimallaan
Kirkland Laken Jymy 21.1, 3) L.\y„i työväestö edellä mainitunlaisia
Laine Beaver Laken Jehu 22.10.2, ^ pijsj^^rgj^a ojentaa. Edellä kerrottu-
4) E. Frantsi Timmmsin Do j a 5) ii^aan asia viel^ taskin korjaantuu
P. Jansson Sudburyri Kisa. Osan-jsjuä/ ^ttÄ se on jätetty kannungin j täällä on alettu taas vieläkin isom
ottajia kaikkiaan tässä sarjassa kym- valtuustolle, koska tvöväestöllä ei:man viliaaäiliön / 6 % milioonaa bns
menen. ^
siitä pirullisesta alentavasta kohte- ^ey3erlinfi:'illa o l i viimeinen p u -
lusta mitä isännistö suvaitsi käyttää heShvupro.-Mutta hänellä e i loppu-työläisiään
kohtaan. Nämä täytyi
sivuuttaa, sillä se p l i d himmentänyt
työnteettäjän kunniakehää. N y t
Sunnuntaina suoritettiin kilpailut
työväestöllä ei • man viljasäiliön (6% m l Joonaa bus-tässä
"instituutissa" ole mitään sa- helia) pohjaa paaluttamaan. Baken-nomista,
harvoin tiedetään että
. . . . . . . , - : i tavattomassa lumipyryssä, jossa ei {feorppi olisi toirelta silmän
mentansmi, ei sosialidemokratia, ci j sadan parin jardin i«ästä enää m i - nman jatkuvaa joukkoien painostus-sosialipatriotismi
takaa proletariaa-j tään nähnyt. Ensin^ lähetettiin mie- • ta voi edellä kerrottukin juttu sot-tille
j a köyhälle talonpoikaiskansal- ' ' '
le voittoa porvaristosta, vaan aino­astaan
tiuldca vallankumouksellinen
het 10 k i n . matkalla, murtomaara-; jf^ijjtna valtuuston, komiteoiden pape-dalle,
j a heti. miesten-perään naiset rikoriin.
3 km. matkalle.' Naiset ehtivät j u u - '
ri alkamaan: loppuspurttiaan,. kun
simmäiseltä kierrokselta. Tulokset
1) Mestari A . Tapper 19.13, 2)
taistelu, jota johtaa kommunistinen! miehistä ensimmäiset saapuivat en-puplue,
joka seisoo leninismin poh- * ••—IÄ.^ m--,-,._-j.
lila — sen t^aa. Jo vuonna 1918
syksyllä suomalaiset toverit,^ jotka
olivat tappion koulun käyneet, huo­masivat
ja täydellisesti tunnustivat
virheensä.- He vetivät siitä myös
käytännöllisen johtopäätöksen: on
luotava leniniläinen kommunistinen
puolue. ,
Meillä on se nyt. Se pn jo sekin
y l i 9 vuotta ^hnyt työtä ja tais­tellut
Taistelussaan se on myös
bölshevisoitunut, ottaen oppia viio-"^
den 19l8 kokemuksista. Suuret työ-väenjoukot,
vaikka puolue onkin
maanalainen; kuten ennen Leninin
bolshevikkipuolue, tunnustavat sen
meidän puolueeksi, s.o. työväen
omaksi puolueeksi. Tämä puolue
johtaa proletariaattiansa köyhää ta-lonpbUcaustoa
vaikeuksien ja vaaro­jen
Jäpi eteenpäin vallankumouksel­lisen
taistelun tiellä. Se' valmistaa
vakavasti, ja järjestelmällisesti aseel­lista
vallaiUnimousta kullakin ajan­kohdalla
tarkotuksenmukaiselia ta­valla
ja metoodilla. Se tulee johta­maan
proletariaatin liitossa talon­poikain
kanssa myös voittoon ja
niiu'täytetään se, mikä vuonno^ 1918
kesken jäi.
R A A K A L A I N E N S\I A N S A I T UN
. P A L K K A N S A
naisten kilpaUusta ovat' seuraavat:! ,_.T.k._ 14 ^päivänä tuomittiin täkä-i
Iäisessä piiri-oiV^ud«?ssa eräs - naimi-
Kullervo Manner.
H. Levola 19.40 j a 3) E . Myllynen
19.57. Kaikki Beaver Laken J e ­h
u j a . Osanottajia oli ainoastaan
viisi, joista kaksi keskeytti.
Miesten 10 km. matkalla saatiin
seuraavat tulokset:
1) Mestari E. Frantsi Timminsin
Ilo 48.49, 2) V . Kuosmanen 50.48,
3) P . Jansson 5d.53, 4) N . Piispa­nen
Beaver Laken Jehu 51.30, 5)
D. Kumpula Timminsin Ilo 52.40,
6) L. Laine 54.17.2, 7) E . Meriläi­nen
Sudburyn Kisa 54.49, 8) K . ,
Rantala 56.04.5, 9) N . Vahanka Ien tuhottavaksi.
»Sudburyn Kisa 56.19 j a 10) A .
Aalto Beaver Laken Jehu 57.08.
Kaikkiaan oli tässä sarjassa osan­ottajia
19, joista kolme keskeytti.
Ikämiesten 10 km. tulokset:
. .1) Mesfari A : Aalto Beaver Laken
Jehu 57.08, 2) K . Honka kamoin
Jehusta 67.39 j a 3) S- Kolari sa­moin
Jehusta 72.00.
' Kelloseppä. Heiskasen' lahjottaman
kiertopalkinnon Voitti vuodeksi hal­tuunsa
Timminsin Ho kolmen par­haan
yhteenlasketulla ajalla 2.32.17
sek. Joisena Sudburyn Kisa 2.42.01.
Kolmas Beaver Lalcen. Jehu 2,42.-
55.2 sek. . ' •
Mestaruuskilpailujen toinen ierä
hiihdetään ensi sunnuntaina Beaver
Lakella j a osallistuu niihin Kuos­manen
Timminsistä j a Rantala K i r k ­land
Lakelta, sekä lähiseudun' par­haat
hiihtäjät. •
sissa oleva mieshenkilö kahdeksi vuo­deksi
linnaan sekä saamaan kjmime-nen'raipan,
iskua. Mainittu mies o l i
syytettjrnä ja tuomittiin kahdeksan
vuotiaan ' tytön raiskauksesta. •—.
' Kapitalismin mätä kukkii!
"Me käsitämme nyt marxilaisen
menettelytavan perustan olevan, et­tä
kullakin hetkellä on välttämätön­tä
arvioida oikein historiallinen t i -
imme j a sitten sen osottamissa puit^
teissä hyökättävä mahdollisimman
pitkälle eteenpäin. Aikana, jolloin
vallankumouksen .edellytyksiä ei ole
olemassa, on valladcumoUksen yritr
täminen marxilaisen menetteljrtavah
vastaista. Eritoten maanpakolaiset
tappiolle . jbutimeen vallankumous­taistelun
jälkeen ovat monta kertaa
ntaailmassa langenneet siihen ereh­dykseen,
että ovat silmät ummessa
lommanneet mitta vallankumous­yritystä
aikana, jolloin historia on
siltä poistanut edellytykset Tällai­sia
vallankumouksen improvisaatto-reita
ja tällaista vällankUmou^ul-uttelua
Marx larjotuksissaan ruoski
ankarasti. Mutta silloin taas, kun
listoriassa on -jouduttu vallanku­moukselliseen
kauteen, silloin kun
näyttää olevan mahdollisui^ia val-lankiunouksen
puhkeamiseen, kun
se näyttää "lähestyvän", silloin jar­rutus
tai toimettomuus tulevan vai-loiikumöuksen
suhteen on marxilai­selta
.kannalta jyrkästi tuomittavaa.
Silloin on työväenliikkeen pyrittävä
vallankumoukseen, vakavasti val­mistuttava
siihen, eikä pyrittävä sitä
muulla hommailulla välttämään."
Kuusinen.
Kilpailukutsu
Ainoastaan täten kutsumme kaik­kia
C. T. T U L :n^ alaisia seuroja
jäsentensä kautta ottamaan osaa
seurojen välisiin hiihtokilpailuihin,
jotka asianomaisella luvalla järjes­tämme
Rosegroyessa, Ont, maalis­kuun
4 jmä, 1928, kello 2 iltapäi­vällä.
— Tervetuloa!
Urheilutervehdyksin:
Rosesroven v.- j a u.-8eura Into
V puolesta L. E . Haapala, siht.
Kilpailumatkat: miehille 10 km.,
matka murtomaata, naisille 2 kiri.
matkalla, pojille (ikäraja 14—18
V.) 3 km. matkalla j a alle 14 v.
pojille 1 km. miatkalla.
Kilpailumääräyksiä: Voimassa ole­via
sääntöjä noudatetaan. Palkin­toja
jaetaan kolme kussakin sarjas­sa.
Vieraspaikkakuntalaisille vara­taan
vapaa asunto.
T U U P A L O ;
T.k. 14 päivänä tuhosi tuli Fort
Williamissa siiaitsevan Walkerkau-pan
sisustan- Kauppa oli paikkakun­nalla
suurin naisten vaatetusalalla.
Paikalla ollut varasto jäi kaikki t u -
TOVERI K \ L L E TAKOJA
•KUOLLUT
taisteluun ja paremmin taisteltUy jos
Suomessa olisi johdossa ollut bols­hevikkipuolue.
Opetukset?
O I K A I SU
Annamme puhevuoron Neuvosto-iaunoukselliselle
työväelle pikemmin^lutbn kommunistisen puolueen
Eilisessä lehtemme numerossa,
ammatillisen liikkeen osastossa o l ­leessa
kirjoituksessa on harhaanjoh­tava
painovirhe. Metallikaivoksi^n
vkuormaajain palkat ovat siinä:
$2.50—§7.00; tulee olla: $ 2 . 5 0^
4.0ör-— Toim.
T.k. 15 pSivänä kuoli täkäläises­sä
S t Josephin sairaalassa »toveri
Kalle Takoja. Toveri Takoja sairas­ti
useita vuosia reumatismia, josta
hän , e i kuitenkaan .ennemmin ollut
pitempiä aikoja vuoteen omana.
Vaan nyt, kolmea; t a i neljää päivää
'aikaisemmin kuolemaansa hän yleen­sä
tunsi itsensä: erikoisen heikoksi
jolloin här.e ;le kutsuttiin lääkäri.
Tämu ei kuitenkaan mjftään erikoista
maininnut harien sairaudestaarij us­kottiin
pe johtuvan vain yleisestä v i ­lustumisesta.
Sairaalaan hänet kuje-tettiiri
t.k. 14 päivänä,' mistä ^ i kui­tenkaan
ollut toivottua apua, vaan
erosi hänestä elämä täällä noin vuo­rokauden
oltuaan sairaalassa. Reu­matismi,
mikä hänessä jo vuosia oli
ollut, muuttui nyt ankarammaksi
siirtyen ; verenkierto- y.m. elimiin
halvaannuttaen _ näiden toiminnan
tykkänään, mistä oli äkillinen kuole­ma
seurauksena. Toveri Takoja oli
syntynjrt' Suomessa Jaalan kirkon
kylässä v. 1874, ollen kuollessaan
viidenkymmenen kolmen vuoden i -
käinen. Tähän maahan hän oli muut­tanut
1909. Ympäristössään toveri
Takoja tunnettiin rehellisenä ja hil­jaisena
työ^äistoverina. Järjestynei­den
työläisten joukkoon hän oli lur
keutunut jo Suomen y*. IS05 suur­lakosta
alkaen, vaan luonteeltaan
hiljaisena häri ei erikoisesti ottanut
aktiiviseen toiihintaan osaa, ollen
Tctnfretjkin k?v"kessa myötämielinen
milloin työväenluokan yhtefset edut
oliviat kyseessä.
Lähinnä vainajaa suremaan tässä
maassa jäi hänen vaimonsa sekä
hänen vaimonsa siskon tytär, mistä
vairaja pitildn kuin omasta lapses­taan,
joitä hänellä itsellään ei ol­lutkaan.
Lisaksi häntä kaipauksella
muistelee/kaikki tuntevat toverit ja
tuttavat, feuom een vainajalle ei t i e -
dettilvästi omaista jäänyt. Kaikki
hänen Siskonsa , j a veljensä ovat
luokkamme-marttyyreitä, mitkä Suo­men
sisällissodan aikana verellänsä
Tnaksoivat luokkamme sarastavaa-va­pauden
hintaa. M.m. tappoivat val­koiset
-verikoirat vainajan veljen vai­mon
. hänen kotonaan, huolimatta
vaiöca heidän uhrinsa siUom: makasi
lapsivuoteessa.
Toveri K. Takoja-vainaja saate­taan
hautaan "Workers-haalilta t k .
19 päivänä kdo 2 i.p. —-Lepää rau­hassa!
• '
• SYNTYI KAKSOSET
Tik. 14 p:nä isynnytti Mrs.'. Sand-kivältä
henkilöltä väkijuomia i a S i - ^ k a k s t g e t , . joista toinen
saan oli kuoyut, toinen elettyään
muutamia tunteja kuoli myö;skin.
T J . - S — s .
TYÖTTÖMÄT LIIKKEELLÄ
Täkäläinen News Chronicle ker­too
t k . 15 p:äii numerossa seuraa­vaan
tapaan: Fort -"Williamin k a u -
pun^nvaltuuston t k . 14 päivänä p i ­tämään
kokoukseen oli saapunut
noin kolmekymmentä henkilöä, kä­sittävä
työttömien komitea, pUen ko­mitean
esimiehenä Mr. Dillahoucjh.
Komitea esitti valtuuston kokouk­selle,
että eräällä täkäläisellä ral^en-nnsurakoitsijan
työpaikalla on ylei»
sesti käytännössä vaatia.työhön pyr-kennäköisiä
lahjuksia. Jos ei pjTki-jällä
näitä ole, e i tarvitse^ myöskään
työtä mainitusta' paikasta toivoa.' Sa­maa
lahjomismenetelmää.^ joutuyat
käyttämään myöskin työssä olevat
työpaikkansa säUyctamiseksi. Työ-kaa..
YlQfnen määräys-johdon taholta
työmaalla oleville' pikktipoosuille on
vatsia> että työläiset "tulee viimei­seen
saakka hiestettyä j a jos tätä
ei noudateta, pitää heitä kivittää jos
ei sekään auta • niin säkätä vaikka
kaikki, uusia on kyllä. Edelleen k o -
"KREIVITÄR J A l i A K E I J A "
Helmikuun 25 p. illalla esitetään
Iäisten kohtelu työpaikalla on r a a - .osaston haalin näyttämöllä Strind-kaa.
Ylafnen tnÄnrnvs inti<)nn fo>.nlt«> bergin 3-näyt. kappale "Kreivitär j a
hänen lakeijansa'^ Kaikki ne jotka
ovat lukeneet Strindbergin teoksia,
tietävät kirjailijan : mestariksi ylä­luokan
piiskaa jana. Samak, maata ön
€!dellämanittu fcappaleldn.. Siinä krei­vitär
viettelee isänsä kamaripalve­lijan
.eräänä juhannusyönä. K a p -
nuksen ylosvientiurakka annetaan
ulos vasta huhtikuulla. •', Saa sitten
nähdä, annetaanko sekin urakka sille
työläisten murskaajakomppanialle
tai toisille.
Täkäläiset lehdet pitävät, suurta
melua tulevasta vilkkaassa työajasta.
Asian todellinen laita ön niin että
täällä on joka aika enemmän työ­läisiä,
kuin On tehtävää. On turhaa
tulla tänne siinä tarkotuksessa, että
täällä mtika on hyvät .ansiomahdol­lisuudet.
.
JUSSI O N POISSA
Niinkuin Vapauden lukijat ovat
nähneet, on aina hymyilevä. Stahl-bergih
Jussi siirtynyt täältä. Mont­realiin.
Jussissa osastomme menetti
uutteran toimitsijan. Hänellä näytti
riittävän, aikaa melkein mihin tehtä­vään
tahansa. Tuntuvimman loven
hän kuitenkin jätti lasten opettajis­ton
joukkoon. Jussille kunniaksi o l ­koon'
sanottu myöskin,! että häh, on
melkein ainoa mies toimitsijoiden
palkkalistalla, mikä uhraa vapaa-ai-'
kansakin ' työväenliikkeen hyväksi.
K A N N A T T A A SE P U U S T A I L LA
Usein näkyy lehdessä näytelmien
puustauksissa, että sitä j a sitä kap­paletta
esitetään sen j a sen paikka­kunnalle
tuleen "toverin" suosiolli­sella
avustuksella. Viimeksi on To­rontossa
esitetty kappale täältäysin­ne
muuttaiieen "toverin" suosiolli­sella
avustuksella. Täällä tuo sa­mainen
"toveri" työskenteli useita
vuosia vastustajaimme riveissä. Omi­ensa
kanssa keskustelussa m-n>. an­tanut
sellaisenkin lausunnon, "että
silloin hän vasta makeasti nauraisi,
kun näkisi kaikki kommunistit Bay-streetillä
tapettuna," Mainitun t o -
rontolaisen -toveruuden voi ymmär­tää
vaan siten että näyttelijöillä on
joko erikoisoikeuksia tai Toronton
S. J . osasto on jo avattu "kulttuuri­järjestön"
osastoksi. —- i-7-1—
mitea kertoi, että-sanotulle työpai- _ ^
kallo on suurin osa työläisiä haalit-^ pale on alusta loppuun asti kahdSi
tu Winnipegista, Genorasta j a Fort 5 eri luokkaan kuuluvan henkilön
Fraucesista, sivuuttamalla kokonaan! maaihnankatsomuksen tulkintaa, sa-paikk&
fcunno^a olevat työttömien maUa se on katsomisen arvoinen a- ...«-..^ xuaui^ieu
joukot Samalla konutea vaati va3-'Iusta loppun asti. Esitys kestää nojn esimerkkien avulla kuinka sovittelu-tuuston
toimenpiteita esittämiensä 2 tuntia, alkaa k J o ' % 9 . Väliajoilla,lautakunnat työläisten j a iyonanta-
VÄITTELYTILAISUUS
Sunnuntaina helmikuun 12 päi­vänä
oli väittelytilaisuus toveri M a l -
com Brucen j a erään. M r Keyserlin-gr'in
välillä."— Keyserling.on British
Columbian yliopistossa j a kuuluu
lukeutuvan Venäjän entiseen ylimys­töön.
— Väittelyn aiheena oIlen,..stta
"toUisuusriitaisuudet ; voidaan, par
remmin ratkaista spvittelulautakun-nan
kuin lakkojen avulla". Keyser­ling
puolustaen^ sovitteluläutakuntaa
ja tov. Bruce vastustaen. Väittely
pidettiin eräässä täkäläisessä kir­kossa
j a o l i se Järjestetty siten, että
kummallakin väittäjällä oli alussa
20 minuutin puheenvuoro kantansa
selostamiseksi, jonka jälkeen yleisö
sai käyttää puheenvuoroja puoleen
tai toiseen, yleisön puheenvuorot o l ­len
rajoitettu 3 minuuttiin. Lopuksi
kummallekin väittelijälle oli varait-tu
10 rminuuttia yhteenvetoa j a lop-puväitöksen
esittämistä varten. A i ka
kokon^suudessaan ollen rajoitettu
kahteen tuntiin. '
Keyserling, joka esiintsri ensimäi-senä,
'koetti selittää kuinka; väkival­ta
ihinisknnnan e r i ryhmiei^ väUlIä
on aikojen kuluessa hiljalleen vähen­tynyt
kunnes on päästy nykyiseen
Qlotilaan. Että nykyinen yhteiskun­ta
on yksi oigaanirien yhtenaisj^ys,
jonka kaikilla jäsenillä tulisi olla
sainat pyrkimykset j a Ihanteet, jos
Dimiskunta aikoo edeUeehldn~päästa
kehitylaessä eteenpäin. Tuoinitsi l a ­kot
väkivallan muotoina, joiUa on
t£upumus jakaa yhteiskunta kah­teen
toisilleen vihamieliseen leiriin
j a siten palauttaa ihmiskunb t a ­kaisin
entiselle-- raakalaisuuden as­teelle.
Suosittaen siis sovitteluläuta­kuntaa
riitaisuuksnen rätkaisemi-seka.
•. •
Toveri' Bruce alussa huomauttj,
että niin suotavaa kuin ehkä olisikiii
että yhteiskunta olisi jj^ksi sovinnol­linen
perhe, niin on kaikki tällainen-olettamus
kuitenkin kuvittelua joka
ei todelllsutidessa pidä paikkaansa.
Selostaen kuinka tuotannon välinei­den
yksityisomistus j a siitä johtuva
taloudellisten etujen ristiriitaisuus
jakaa yhteisknnan kahteen vastak­kaiseen
l a o l l a a n . Osoitti lukuisien
lausunnossaan ollut enään juuri m i ­tään
asiallista sanomista, koetti vaan
puolustaa kantaansa selittämällä, et­tä
jos sövittelulautakunnat ovat o l ­leet
tuloksettomia hiin ei niistä Ia*
koistakaan ole suuria tuloksia ollut
Tällabilla tilaisuuksilla on mieles­täni
se hyvä puoli, varsinkin kun n i i -
|ä järjestetään kirkkoihin tai mui­hin
«sdlaisiin paikkoihin, että niihin
saapuu sellaistakin yleisöä joka ei
tulo puolueen varsinaisiin agitatsio-nitiiaisuuksiin
j a voidaan niiden a -
viilla . siis päästä kosketuksiin sel-laistenMn
ainesten kanssa jotka vie­lä
nukkuvat uskonnon tai 'muun
porvarillisen phnityksen lumoissa.
Niitä ; pitäisi siis • vastaisuudessakin
koiettaa järjestää. .
AMMATTINEUVOSTO
.^,V..''. /••••
yancouverin ämmattiiieuvosto v i i ­meisessä
kokouksessaan päa,tti evätä
raitiotietyöläisten järjestön edusta­j
a n John Johnstonen edustajaoikeu-
-det neuvostossa sen perusteella, et­tä
hän on levittänyt kaksoisiinionis-miä
edustäyaia''; k i r j a l l i s u u t e neuvos*
toh huoheustossa.
,^äinä juttu sai Vaikunsa viime syk­synä
jollain-.^aitiotietyöläiset kävi­vät'
hetivottelu j a " raitiotieyhtiön
kanssa palkanyleqfayskysymyksestä.
Silloin levitiettiin varsinkin raitiotie-työläisten
keskuuteen kiertokirjeitä,
joissa :heille selostettiin - niitä etui­suuksia
joita •0;B..U.muka oli saanut
aikaan Winnipegin raitiotietyöläisil-
Je. Nämä kiertokirjeet oli päivätty
Wirinipegissä mutta postileimat 0-
soittivat, että ne o l i postitettu Van­couverissa.
• Pidettiinpä näiden
OiB.U. kannattajien toimesta tääl­lä
silloin joitakin -kbkouksiakin r a i -
tiotietyöläisteh; kesken ja , puustat-tiin
sitä muu,ten, levittämällä kirjal­lisuutta
y.m.: ,
Johnstone myöntää levittäneensä
tätä' kirjallisuutta j a ammattineu-
•yosto eväsi hänen edustusoikeutensa
jo aikaisemmin, viime tammikuun 3
päivänä pitämässään kokouksessa.
Raitiotietyöläisten järjestö asetti
sitten komitean tutumaan asiaa j a
komitea tutkimustensa perusteella
selosti, eti» neuvostolla ei ollut kyl­lin
päteviä syitä Johnstonen edus-tajaoikeuksien
eväämiseen. Ja niin
Johnstone : valittiin uudelleen edus­tamaan
raiiiotietyöläisiä ammatti-neuvostossa.
Kun Johnstone sitten esitti valta­kirjansa'
neuvoston kokoukselle, niin,
neuvoston tp. - komitea ehdotti, että
ent päätös Johnstonen neuvostos­ta
eroittamiseeh nähden /pidettäisin''
voimassa. Asiasta s^ntyheen keskus­telun
aikana ehdotettiin, että neu­vosto'
asettaisi komitean tutkimaan
asian perinpohjin, l ^ t t a tämä ehdo­t
u s ' hävisi j a Johnstonen edustajaoi-keudet
eyätfcin 55 :llä äänellä 14 :sta
vastaan.''; ^.;-;^v ^ i ' , ' ^ - ^ ' >
K I R V E S M I E S T E N P A L K K A K Y ­SYMYS
T^
vat- myöntäheet kirvesmiehille pal-kanylenAystä
50 senttiä päivälle, j o ­ten
heidän palkkansa nyt tulee ole­maan
8 dollaria päivältä. Börvesmiev
het vaativat myöskin palkkaa mak­settavaksi
joka viikko j a joitakin
muita pienempiä parannuksia työ­suhteisiin.
-—Tähän asti ovat jot­kut
urakoitsijat maksaneet vaan jo­k
i toinen viikko. — Yleisenä käsi­tyksenä
kuitenkin ' on, että näistä
kysymyksistä päästään sovintoon i l ­man
suurempia selkkauksia.'
(Niin h ^ j u t tu kuin palkanylen-nys
työläi^e yleensä onkin, nun
ei voi tämän yhteydessä olla mainit­sematta
siitä seikasta, että touko- ;
kuun ensimmäisenä päivänä päättyy
useampien rakennusalalla toimivien
järjestöjen j a urakoitajain välinen
sopimus, ^a mikäli olen saanut tie­tooni,
niin tulee ainakin osa xaken-nnstyöläisiä
vaatimaan viisipäiväi­sen'
työviikon käytäntöön ottanusta
silloin. Näyttää siis silta kun u r a ­koitsijat
olisivat kiirehtineet teke­mään
ennaUcosopimuksen kirves­miesten
Järjestön (Brotherhood of
>3Tpenters and Joiners) kanssa hei-kentääkseen
täten työläisten rinta­maa.
' -
Täällä on kyllä olemassa n.s. r a -
kenhnsammattien.. neuvosto (Bail-amg
Trades Coudcil), jonka yhtey­teen
kuuluu useammat rakennusalal­la
toimivat ammatti jäi:jestöt. Mutta
sillä ei ole minkäänlaista todellista
inääräämisvaltaa -alaisiinsa järjes­töihin
nähdem Eikä niinollen v o i
saada aikaan yhtebäistä toimintaa
eri järjestöjen t^Aolta, joka tällai­sissa
tapanksissa biisi niin välttämä­tön^-:
Onpadbanvoän '^olemassa ^ i *
kaänknin jonkinlaisena koristdgsena.