1964-03-21-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
HAUI^4 PÄÄSIÄISTÄ KAIKILLE!
SEt^lC^ STÄTION
Alanss^ tuntevat ja
^^Ijiyc^os^ teidän autonne
SOUTH POIiqyPINE ONTARIO
ILQ(STA PÄÄSIÄISTÄ
toivotamme kaikille liiketuttavillemme!
VERN^S HARE^WARE
LC^A Ja VEENE» REKELA. omista^
Puhelin 235-3311
48 Main Street South Porcupine, Ont.
Uusi Moore Go.maalialenhusmyjrnti^^t^
kev^siijk^ — Kaikkia taloustarpeita
Täydellinen varasto lasten leikkikaluja läpi vuoden
HAUSKjAA PÄÄSIÄISTÄ KAIKILLE!
fääsujimfin m kak^
JEAN'| FLOWER SHOP
MES, A. LARAMAN, omistaja
LÄHETÄMME KUKKIA KAIKKIALLE
PUHELIN 235-3853
South Porcupine Ontario
Hauskaa pääsiäistä kaikille asiakkaillemme!
Mac^ALDI 6EVERA0ES
laiieia va^hi^iaift PohJoisOniariossa
CiUkOISUUTEMME
TEMAGAMI DRY GINGER ALE
TILATKAA JUHLAJUOMANNE MHLTA
South Porcupine Puhelin 235-4833 Ontario
HAUSKAA PÄÄSIÄISTÄ
TOIVOTAMME KAIKILLE
SUOMALAISILLE YSTÄVILLEMME!
WALKER.THOMAS
FUNIRAL HOME
136 Gommercial Ave
South Porcupine, Ont.
Puhelin 235-3144
21 Elm St. South
Timmins, Ontario
Puhelin AM 4-1909
Ensi syyskesänä Belgiassa ja Ranskassa vieraileva Suomen TUL:n mainio naisvoimistelijaryhmä saapuu
syyskuussa ilahduttamaan meitä Canadan suomalaisiakin korkeatasoisella ohjelmallaan. Ennakkotietojen
mukaan tämä 12-henkinen voimistelijajoukkue esiintyy ainakin Torontossa, Sudburyssa, Port Arthurissa,
Timmins—South Porcupinessai St. Catharinesissa ja ehkä Vancouverissakin. Toivomuksena on, että isiemme
maan voimistelijattaret otettaisiin täällä yhteis/oimin vastaan kaikkien yhteiseksi iloksi.
Raketit siviilissä
Rakettitekniikan jättiläismäinen kehitys alkoi viisi-kuusi vuotta sitten
ensimmäisen sputnikin lähettämisellä maata kiertävälle radalleen.
Sen jälkeen on maailma hämmästellyt toinen toistaan suurenmoisem-mille
saavutuksille: ^kuuraketeille, Venusta kohti ammutuille avaruuslaivoille,
ihmisen saavuttamille suurille voitoille avaruudessa. Tiedämme,
että raketit näyttelevät suurta osaa nykyaikaisessa sotatekniikassa.
Riittää, kun muistutetaan mannerten välisistä ohjuksista, joilla voidaan
saattaa uhanalaiseksi mikä tahansa maailmankolkka. Ei näin ollen ole
ihmeellistä, vaikka monet ajattelesivat rakettien palvelevan vain avaruuden
tutkimusta ja sotilaallista käyttöä. Todellisuus on kuitenkin aivan.
toinen.
RAKETIT "MERIHÄDÄSSÄ" . . .
Rakettejp on käytetty jo vjime
vuosisadan . ensimmäisillä .vuosikymmenina
triBrtMääSsr^^^
laivojen auttamiseen; ^Ranskalainen
merikapteeni TregouSse ehdotti
ensimmäisenä, että rannalta käsin
voitaisiin toimittaa pelastusköysi
haaksirikkoisiin laivoihin raketin a-vulla.
Tämä havaittiinkin järkeväksi
ehdotukseksi ja jo runsas
sata vuotta sitten olivat nämä raketit
kautta maailman käytössä!
Aloite on yksinkertainen. Ränni
kolia oleva pelastusryhmä ampuu
raketin rannikon lähelle ajautuneen
haksirikkoisen laivan yli mereen.
Raketti vie samalla mennessään o-huen
köyden, jonka avulla hiivaan
voidaan vetää paksumpi köysi, jota
myöten miehet saadaan pelastettua
uhkaavasta tilanteesta. Tällä tavalla;
paksumpaa köyttä myöten
liukuvalla pelastuskorilla, onkin
vuosisadan kuluessa pelastettu merihädästä
lukemattomia merimiehiä
myös Suomessa.
Tällaiseen tarkoitukseen riittää
hyvin kiinteällä polttoaineella, esim.
ruudilla, toimiva raketti. Sen ampumista
varten ei tarvita niin vankkaa
perustaa kuin esim. tykille piisi
tarpeen ja sen ampumajalusta voidaan
kantaa lähimmälle rannikko-kaistalle
vaikkapa selässä. Nykyisin
tällaisia raketteja on kaikilla
meripelastusasemilla Ja myös meri-pelastuslaivoilla,
koska aina ei haaksirikkoista
voida auttaa mantereelta.
. . RAKENNUSTEIITÄVISSA . .
Pääasiassa samoin periaattein toi;
HAUSKAA PÄÄSIÄISTÄ
toivotamme" kaikille osuuskuntamme jäsenille
ja liikeasiakkaillemme!
liiionet kiitol^set arvoisasta kannatulcsestanne!
WORKERS' CO-OP
of NEW ONTARIO LIMITED
Kayiigill jossa jokmnenadaja on saman arv^^^^
SOUTH PORCUPINE ONTARIO
mii myös tshekkoslovakialainen S-15
tyyppinen kiinteällä polttoaineella
toimiva raketti, jota on hyvällä menestyksellä-
käytetty määrättyihin
rakennustehtäviin. Korkeajännite-
Johtoja rakennettaessa on usein
johdinlanka vedettävä sellaisten
maastokohteitten poikki, joissa raketti
merkitsee suurta ajansäästöä.
On suuria kuiluja, läpipääsemättö-miä
metsärotkoja, leveitä joenuomia
ja muita vaikeakulkuisia paikkoja,
S-1.5 tyyppinen, ainoastaan metrin
pituinen raketti-lyhentää tämän
usein monia päiviä kestäneen työvaiheen
muutamiksi minuuteiksi
Sillä voidaan ampua 0,7 mm vahvuinen
keinokuituköysi .500 metrin pää
hän ja 3 millinen vielä 2.ö0 metrin
matkan. Raketti yhdessä alustoi-neen
painaa ainoastaan 15 kiloa, joten
se on helppo kuljettaa vaikeassakin
maastossa. Tshekkoslovakialaiset
asiantuntijat käyttivät sitä
ensi kertaa pienellä Tatra-vuoris
tolia suoritetuissa linjatöissä ja sen
Jälkeen sitä on käytetty menestyksellisesti
myös muualla maassa, m;
m. VUava-joen yli korkeajännite-johtoja
vedettäessä.
. . . LENTOKONEEN
KOHOTTAJINA . . .
Jo ensimmäisen maailmansodan
aikana kokeiltiin raketteja lentoko-noitten
lähdössä, mutta silloiset raketit
olivat liian pieniä tällaiseen
tehtävään. Mutta silloin jo kuitenkin
todettiin, että niistä oli apua
lentokoneen lähtönopeudfn kiihdyttäjänä,
Joka taas merkitsi suurta
apua erinäissä tilantei.^ja. Ensimmäisen
tällaisen raketin teki Sikors-ki-
niminen suunnittelija Ja sen poltto-
aineen loputtua tyhja säiliö pado-tettiin
maahan, jotta se ei olisi ra
sillanut lentokoneen nousukykyä.
Vaikka täniä malli on nähnyt päivän
valon jo vuosikymmeniä sitten,
sillä on yhä edelleen kiiyttomali
dollisuuksia.
Suurilla painoilla lastatut lentokoneet
—^erityisesti jos oiv kysymys
suuri.ssa korkeuksissa sijaitsevista
lentokentistä, jos.sa ilman kantokyky
on vähäisempää -^tarvitsevat i l maan
noustakseen lisävoimaa. Täi-laisis.
sa tapauksissa käytetään yhä
edelleen lähtöraketteja, Joiden kes
toaika on 40—100 sekuntia ja joka
vastaa pienemmän suihkumoottoi'in
voimaa. Perun, Nepalin ja Keski-
Afrikan korkeilla, ylätasangoilla sijaitsevilla
lentokentillä on lähtöra-ketticn
käyttö raskailla lasteilla kulkevien
lentokoneiden apuna täysin
jokapäiväinen ilmiö,
. . . "POSTELJOONEINA" . . .
Ensimmäisen maailmansbdiin jälkeen
puhuttiin paljon rakettien käytöstä
postiliikenteessä. Vuonna 1928
kokeiltiin ensimmäistä tällaista postiyhteyttä
eräiden itävaltalaisten
kaupunkien kesken. Niinikään perustettiin
yhdistys, jonka tarkoituksena
oli edistää tällaista postiliikennettä
Ranskan Ja Englannin välillä
Ja myöhemmin mahdollisesti
myös .Amerikan ja Euroopan välillä.
Tässä ei kuitenkaan päästy:
käytännön lulokiin. Tekniikan kehitys
nimenomaan lentokoneraken-nuksen
alalla toi esiin kilpailijoita,
jotka työnsivät syrjään raketti-suunnitelmat.
Postirakettien käytäntöönotto tu
li.si nykyisenkin rakettitekniikan aikana
suhteettoman kalliiksi ja vieläpä
epävarmaksi. Suurissa etäisyyksissä
pitäisi käyttää jo mannerten-älisiä
< ohjuksia, ja vaikka nämä o-:
vatkin nykyisin jo varsin tarkkoja,
tarvittaisiin kuitenkin suhteettoman
suuri "vastaanottoalue" ja sitäpaitsi
tällaiset raketit ovat tavattoman
kalliita.
. . . "ILMAKEHÄN TUTKIJOINA
• . . .
. Lentokoneissa — eräänlaisis.sa l i i -
tokoneissa •— käytettiin raketteja
ensi kertaa vuonna 1929. Nämä koneet
olivat ilmapsa vain 40—80 sekuntia
ja lensivät 150 kmn tuntinopeudella
1.5—2 kmn matkan. Tämä
ei kuitenkaan merkinnyt vielä
suihkulentokonoen syntyä. Niinpä
tänä aikana ei tehty ainoatakaan si-viilikäyttöistä
suihkulentokonetta.
Vasta toisen maailmansodan aikana
.Saksassa ja Neuvostoliitossa päästiin
näin pitkälle, mutta kokeilut
palvelivat sotilaallisia tarkoitusperiä.
Meteorologien suorittamissa korkeamman
ilmakehän tutkimuksissa
ovat raketit vallanneet paikkansa
vasta puolentoista vuosikymmenen
kuluessa; ja tällä alalla niiden merkitys
kasvaa jatkuvasti, ilmakehässä
on eräs kerros, johon ilmapallot
eivät pää.se, yhtä vähän kuin lentokoneetkaan,
ja jo.s.sa tekokuut kuumenevat
liiaksi. Tämä alue on 50
—2.50 kmn korkeudella maan pinnasta.
Tämän alueen tutkimisessa
ovatkin raketit näytelleet erittäin
tärkeätä osaa. Neuvostoliiton Ja
USAn lisäksi ovat näitä raketteja
kävKänoot Ranska, Ruotsi, Englanti
ja Japani.
Nania korkeamman ilmakehän
futkimusraketit kuuluvat nykyisin
jO hyvin tärkeänä osana meteoroli-j^
ien tutkimusvälineisiin. Niinpä
Aan.sainvälisen geofysikaalisen vuoden
aikana Neuvostoliiton eri osista
lähetettiin avariiuteen 70 tällaista
rakcllia ja neuvostoliittolaiselta etelämantereen
tutkimusasemalta 30
.sekä Ob-nimisellä tulkimuslaivalta
25 rakcllia. Tällä tavalla nämä raketit
palvelevat suuressa, määrin
myös säätiedotusten laadinnassa.
. VUORISTOJEN ENSI-APU
ASEMILLA
Viime aikoina on raketteja käytetty
menestyksellisesti .myös taistelussa
alppiseuduilla vaarallisiksi
käyneitä lumivyöryjä vastaan'?' Raketit
ja niiden jalustat kuuluvatkin
nykyisin näiden seutujen ensiapu-a.
semien jokapäiväiseen kalustoon.
Rakettien etuna on lisäksi se, että
niitä voidaan käyttää myös sellaisissa
ilmastollisi.ssa olosuhteissa, jolloin
lentokoneet eivät voi nousta il
maan tai saapua~avuksi, kuten pilvisinä
tai sumuisipa päivinä.
Kaikki merkit viittaavat siis siihen,
että tulevaisuudessa löydetään
yhä uusia käyttömuotoja myös "sl-viilirakcteille".
— Luna.
EÄSTER EDITION - SEGTIQN II
Lauantaina; maaliskuun 21 p. — Saturday, March 21, 1964 Sivu 9
Lena^-jolci valjastetaan alueen
ikubista jäistä huolimatta
Neuvostoliiton vesivoimalaitosten
rakentamisessa esittää Siper
ria nykyisin ratkaisevaa osaa.
Maan eiu-öopanpuoleiset joet on
jo käytännöllisesti katsoen rakennettu
loppjmn ja voimat on keskitetty
Siperian läntisimpien jokien,
Obin ja jfenisien valjastamiseen.
NäilU joilla on voimalaitosten
rakenriuptyöt jo täydessä
käynnissä, kautta maailman: puhutaan
fl^UisIsta voimalaitoksista
kuin Krasnojarskin, Bratsldn ja
|rkutsk||^ joista kaksi ensin mainittua
ä)^ii|!i^niaallman suurimpia.
Itäisii^olilrf'joen, t^^ vesi-voitnaväraJM
käytössä e iolla vielä
näin Jiltkanä, mutta senkin
suht^H^^^d^. suunnitelmat laadittu.-
Leiu(go4in' rakennu^^
telmat oq. iMdiUu Leningradissa,
päitsuufiilM^aiia on toiminut
i n s i n ö ö r i G c ^ r g l ' Vasiljevitsh
Dm^trijev; Täijiä tunnettu vesivoimalaitosten
suunnittelija on mm.
mahtavien. Petshora- ja Vytshegda
jokien sthtunannuiutosta koskevien
stit&m^mieik isä. Seuraavassa
intitioörl Georgi Vasiljevitsh
I]|iai|trijl^y selostaa suunnitelmia
tiena-JtA^'suhteen.
Lenä-joki oä voimavaroiltaan Jät
tiläismainerr, tässä suhteessa siihen
voidaan verrata vain Jeniseitä. Neuvostoliiton
: lähivuosikymmenien
sähkötuotantosuunnitelmien täyttämisessä
qn ratkaiseva osuus juuri
Lenalla'Jenisein ja sen sivujoen
Angaran ohella. Nämä kolme jokea
voivat rakennettuina antaa kaikki
aan 380 miljardia kilowattituntia
vuodessa, mikä on enemmän kuin
kailUcfötfn^eOvi^fiilon "vesivoimalaitosten
yhteinen tuotanto tällä
hetkellä.
LENA-JOKI
Lena-joen lähteet sijaitsevat Baikal-
vuoriston läntisillä rinteillä ja
ennen saapumistaan Laptevin m&
relle. Tiksin lahteen se on kulkenut
noin 4,300 kilometrin matkan.
Lena-Joki voidaan jakaa kolmeen
osaan. Ylinen Lena ennen Vitim-joen
yhtymisttf siihen on korkein
taan puolen .tdlometrin levyinen ja
1,5 metrin syvyinen. Keskinen Lena
ulottuu Aldaurjoen yhtymäkohtaan.
Tällä matitalla Lenasta tulee jo
mahtava virta, jonka leveys on
noin 2,5 kilometriä ja syvyyttä kolmisen
metriä. Aldanin vähitellen
leviää aina 24 kilometrin levyiseksi.
Ennen laskemistaan mereen virta
joutuu kuitenkin kahden vuoriston
puristuksiin oikealta rannalta
Verhojanskin vuoriston Ja vasemmalta
Tshekkanovskin vuoriston.
Vapauduttuaan tästä puristuksesta
Lena muodpfitaa alavalla rannikkoalueella
leveän suiston, jonka suuruus
on noin 30,000 neliökilometriä.
Lena vyöry^ttää mereen noin 10,
000 kuutiometriä sekunnissa. Vuodessa
Lenan kuljettama vesimäärä
kohoaa aivan jättiläismäiseksi: 150,
000 kuttiometrlä sekunnissa.- Vuodessa
Lenan kuljettam avesimäärä
on noin 500 kuutiokilometriä eli
noin kaksi kertaa enemmän kuin
Volga.
VOIMALAITOSSUUNNITELMAT
Erään rakennussuunnitelman mu
kaan Lena-jokeen rakennetaan 7
voimalaitosta. Niisiä kolme tulisi
ylisen Lenan osalle: Ylisen Lenan
voimalaitos hieman Osetrovon sataman
yläpuolelle, toinen itse Lena
jokeen, toinen sen sivujokeen Ki
rejigeen. Virran keskijuoksun osalle
tulisi myös- Kolme voimalaitosta:
Muhjuiskin Muhtujan asutuksen
yläpuolelle, Olkominskiin, Okoma-joen
yhtymäkohdan yläpuolelle sekä
Jakutian voimalaitos Jakutian kaupungin
yläpuolelle. Vihdoin Lenan
alajuoksulle on määrät rakentaa
Alisen Lenan vesivoimalaitos.
Jättiläismäisin näistä tulee olemaan
Alisen Lenan vesivoimalaitos,
jonka teho kohoaa aina 20 miljoo.
naan kilowattiln (Krasnojarskin voimalaitoksen
qn 5 milj. kilowattia
Ja Bratskin 4.5 miljoonaa).
Vuodessa voimalaitos kykenee antamaan
100 miljardia kilowattitun-tia
sähkövoimaa.
Alisen Lenan voimalaitos on tarkoitus
rakentaa joen suulle, lähelle
Tiksin lahtea. Joen uoman leveys
vaatii tässä 2.3 kilometrin levyisen
ja yli 100 metrin korkuisen padon
rakentamista. On laskettu, että itse
joen uomasta saadaan padon rakentamiseen
lOO miljoonaa kMUtiomet-riä
hiekkaa. Tällä kohdalla ovat
joen rannat jyrkät ja kallioiset ja
kohoavat korkealle vedenpinnan
yläpuolelle, joten paikka on kuin
luotu voimalaitoksen rakentamista
varten. / \'.-
Vaikean ongelman muodostaa itse
joen uoman sulkeminen. Bratskin
voimalaitosta rakennettaessa Anga-raan
rakennettiin maavalli, josta
käsin luvir ja betonijärkäleitä upotettiin
joen pohjaan. Lenalla on tarkoituksena
rakentaa askelmittain
kohoava valli, joka vähitellen sulkee
veden kulun. Samaan aikaan
osa vesimassasta kerätään vallin
taakse muodostuvaan vesisäiliöön,
kun taas toinen osa johdetaan kahden
y l i 20 metrin korkean tunnelin
kautta padon ohi. Nämä tunnelit
päästävät 14,000 kuutiometriä vettä
sekunnissa ja voimalaitoksen padon
Ja rakennusten valmistuttua niitä
käytetään hyväksi rakennettaessa
pysyviä patoluukkuja padon ja voimalaitosrakennusten
välille joen
vasemmalle rannalle. Näitä patoluukkuja
käytetään vain erittäin
voimakkaiden tulvakausien aikana.
JATTILAISTURBIINIT
Alisen Lenan vesivoimalaitoksen
ainutlaatuisin osa tulee olemaan
itse voimalaitoskoneisto. Tarkoituksena
on rakentaa laitokseen 20 tur^
biinia, joista jokaisen teho on miljoona
kilowattia. Kuten tunnettua
ei tällaisia laitteita ole vielä missään
maassa rakennettu ja Neuvos'
loliitossakin on olemassa monenlai^
sia suunnitelmia niiden rakentamisesta.
Täll^ hetkellä parhaalta näyt»
tää suunnitelma, jonka mukaani
Jatkuu seuraavalla sivulla •
HAUSKAA
PÄÄSIÄISTÄ
toivotamme
kalkille asiakkaUlemme!
SUOMALAINEN
SAUNALIIKE
HELMI K SIÄTTI HAAPALA
omistajat -
Sauna avoinna perjantaina ja
lauantaina kello 2—10 illalla
South Porcupine Ontario
HAUSKAA
PÄÄSIÄISTÄ
kaikille toivottaa
HAN'STAXI
HANS FANTTILA. omlsUJa
Puhelin 235-3305
24 TUNNIN PALVELU
South Porcupine Ontario
ILOISTA
PÄÄSIÄISTÄ
^ toivotamme kai^EUlei
. asiakkaillethme! -
PORCUPTNf
ESSO SERVICE
O. KANGAS, omistaja
Valtatie No. 101
Porcupine Ontario"
HAUSKAA PÄÄSIÄISTÄ
toivotamme kaikille ruokailijoillemme ja ystävillemmel ,
STAR CLUB
AINO LUOMA
Pohjois-Ontarion parhain ruokailu- ja asuntölalo
Piihelin 235-4218
47 Grawford Street South Porcupine, Ontario
HAUSKAA JA ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ
toivotamme suomalaisille asiakkaillemme!
P. H. KENNEDY
KAIKENLAISIA VAKUUTUKSIA — SAIRAUS-/
TAPATURMA-. TULIPALO-. VARKAUS- JA
AUTOVAKUUTUKSIA
Puhelin 235-4944
78 Bruce Ave. East South Porcupine, Ont.
HAUSKAA PÄÄSIÄISTÄ
toivotamme kaikille ystävillemme ja
• asiakkaillemme! ^.
CENTRAL HOUSE
iTAIMfJa MAUNO FORSELL, omistajat
Paikka, missä uilheOmmehet ja työJcaverit
tapaavat toisensa
Yläkerrasta vuokraamme huoneita matkustaville ja
vakituisille asukkaille
PUHELIN: ^jakoria ;i35-9200
South Porcupine Ontlprio
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, March 21, 1964 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1964-03-21 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus640321 |
Description
| Title | 1964-03-21-09 |
| OCR text | HAUI^4 PÄÄSIÄISTÄ KAIKILLE! SEt^lC^ STÄTION Alanss^ tuntevat ja ^^Ijiyc^os^ teidän autonne SOUTH POIiqyPINE ONTARIO ILQ(STA PÄÄSIÄISTÄ toivotamme kaikille liiketuttavillemme! VERN^S HARE^WARE LC^A Ja VEENE» REKELA. omista^ Puhelin 235-3311 48 Main Street South Porcupine, Ont. Uusi Moore Go.maalialenhusmyjrnti^^t^ kev^siijk^ — Kaikkia taloustarpeita Täydellinen varasto lasten leikkikaluja läpi vuoden HAUSKjAA PÄÄSIÄISTÄ KAIKILLE! fääsujimfin m kak^ JEAN'| FLOWER SHOP MES, A. LARAMAN, omistaja LÄHETÄMME KUKKIA KAIKKIALLE PUHELIN 235-3853 South Porcupine Ontario Hauskaa pääsiäistä kaikille asiakkaillemme! Mac^ALDI 6EVERA0ES laiieia va^hi^iaift PohJoisOniariossa CiUkOISUUTEMME TEMAGAMI DRY GINGER ALE TILATKAA JUHLAJUOMANNE MHLTA South Porcupine Puhelin 235-4833 Ontario HAUSKAA PÄÄSIÄISTÄ TOIVOTAMME KAIKILLE SUOMALAISILLE YSTÄVILLEMME! WALKER.THOMAS FUNIRAL HOME 136 Gommercial Ave South Porcupine, Ont. Puhelin 235-3144 21 Elm St. South Timmins, Ontario Puhelin AM 4-1909 Ensi syyskesänä Belgiassa ja Ranskassa vieraileva Suomen TUL:n mainio naisvoimistelijaryhmä saapuu syyskuussa ilahduttamaan meitä Canadan suomalaisiakin korkeatasoisella ohjelmallaan. Ennakkotietojen mukaan tämä 12-henkinen voimistelijajoukkue esiintyy ainakin Torontossa, Sudburyssa, Port Arthurissa, Timmins—South Porcupinessai St. Catharinesissa ja ehkä Vancouverissakin. Toivomuksena on, että isiemme maan voimistelijattaret otettaisiin täällä yhteis/oimin vastaan kaikkien yhteiseksi iloksi. Raketit siviilissä Rakettitekniikan jättiläismäinen kehitys alkoi viisi-kuusi vuotta sitten ensimmäisen sputnikin lähettämisellä maata kiertävälle radalleen. Sen jälkeen on maailma hämmästellyt toinen toistaan suurenmoisem-mille saavutuksille: ^kuuraketeille, Venusta kohti ammutuille avaruuslaivoille, ihmisen saavuttamille suurille voitoille avaruudessa. Tiedämme, että raketit näyttelevät suurta osaa nykyaikaisessa sotatekniikassa. Riittää, kun muistutetaan mannerten välisistä ohjuksista, joilla voidaan saattaa uhanalaiseksi mikä tahansa maailmankolkka. Ei näin ollen ole ihmeellistä, vaikka monet ajattelesivat rakettien palvelevan vain avaruuden tutkimusta ja sotilaallista käyttöä. Todellisuus on kuitenkin aivan. toinen. RAKETIT "MERIHÄDÄSSÄ" . . . Rakettejp on käytetty jo vjime vuosisadan . ensimmäisillä .vuosikymmenina triBrtMääSsr^^^ laivojen auttamiseen; ^Ranskalainen merikapteeni TregouSse ehdotti ensimmäisenä, että rannalta käsin voitaisiin toimittaa pelastusköysi haaksirikkoisiin laivoihin raketin a-vulla. Tämä havaittiinkin järkeväksi ehdotukseksi ja jo runsas sata vuotta sitten olivat nämä raketit kautta maailman käytössä! Aloite on yksinkertainen. Ränni kolia oleva pelastusryhmä ampuu raketin rannikon lähelle ajautuneen haksirikkoisen laivan yli mereen. Raketti vie samalla mennessään o-huen köyden, jonka avulla hiivaan voidaan vetää paksumpi köysi, jota myöten miehet saadaan pelastettua uhkaavasta tilanteesta. Tällä tavalla; paksumpaa köyttä myöten liukuvalla pelastuskorilla, onkin vuosisadan kuluessa pelastettu merihädästä lukemattomia merimiehiä myös Suomessa. Tällaiseen tarkoitukseen riittää hyvin kiinteällä polttoaineella, esim. ruudilla, toimiva raketti. Sen ampumista varten ei tarvita niin vankkaa perustaa kuin esim. tykille piisi tarpeen ja sen ampumajalusta voidaan kantaa lähimmälle rannikko-kaistalle vaikkapa selässä. Nykyisin tällaisia raketteja on kaikilla meripelastusasemilla Ja myös meri-pelastuslaivoilla, koska aina ei haaksirikkoista voida auttaa mantereelta. . . RAKENNUSTEIITÄVISSA . . Pääasiassa samoin periaattein toi; HAUSKAA PÄÄSIÄISTÄ toivotamme" kaikille osuuskuntamme jäsenille ja liikeasiakkaillemme! liiionet kiitol^set arvoisasta kannatulcsestanne! WORKERS' CO-OP of NEW ONTARIO LIMITED Kayiigill jossa jokmnenadaja on saman arv^^^^ SOUTH PORCUPINE ONTARIO mii myös tshekkoslovakialainen S-15 tyyppinen kiinteällä polttoaineella toimiva raketti, jota on hyvällä menestyksellä- käytetty määrättyihin rakennustehtäviin. Korkeajännite- Johtoja rakennettaessa on usein johdinlanka vedettävä sellaisten maastokohteitten poikki, joissa raketti merkitsee suurta ajansäästöä. On suuria kuiluja, läpipääsemättö-miä metsärotkoja, leveitä joenuomia ja muita vaikeakulkuisia paikkoja, S-1.5 tyyppinen, ainoastaan metrin pituinen raketti-lyhentää tämän usein monia päiviä kestäneen työvaiheen muutamiksi minuuteiksi Sillä voidaan ampua 0,7 mm vahvuinen keinokuituköysi .500 metrin pää hän ja 3 millinen vielä 2.ö0 metrin matkan. Raketti yhdessä alustoi-neen painaa ainoastaan 15 kiloa, joten se on helppo kuljettaa vaikeassakin maastossa. Tshekkoslovakialaiset asiantuntijat käyttivät sitä ensi kertaa pienellä Tatra-vuoris tolia suoritetuissa linjatöissä ja sen Jälkeen sitä on käytetty menestyksellisesti myös muualla maassa, m; m. VUava-joen yli korkeajännite-johtoja vedettäessä. . . . LENTOKONEEN KOHOTTAJINA . . . Jo ensimmäisen maailmansodan aikana kokeiltiin raketteja lentoko-noitten lähdössä, mutta silloiset raketit olivat liian pieniä tällaiseen tehtävään. Mutta silloin jo kuitenkin todettiin, että niistä oli apua lentokoneen lähtönopeudfn kiihdyttäjänä, Joka taas merkitsi suurta apua erinäissä tilantei.^ja. Ensimmäisen tällaisen raketin teki Sikors-ki- niminen suunnittelija Ja sen poltto- aineen loputtua tyhja säiliö pado-tettiin maahan, jotta se ei olisi ra sillanut lentokoneen nousukykyä. Vaikka täniä malli on nähnyt päivän valon jo vuosikymmeniä sitten, sillä on yhä edelleen kiiyttomali dollisuuksia. Suurilla painoilla lastatut lentokoneet —^erityisesti jos oiv kysymys suuri.ssa korkeuksissa sijaitsevista lentokentistä, jos.sa ilman kantokyky on vähäisempää -^tarvitsevat i l maan noustakseen lisävoimaa. Täi-laisis. sa tapauksissa käytetään yhä edelleen lähtöraketteja, Joiden kes toaika on 40—100 sekuntia ja joka vastaa pienemmän suihkumoottoi'in voimaa. Perun, Nepalin ja Keski- Afrikan korkeilla, ylätasangoilla sijaitsevilla lentokentillä on lähtöra-ketticn käyttö raskailla lasteilla kulkevien lentokoneiden apuna täysin jokapäiväinen ilmiö, . . . "POSTELJOONEINA" . . . Ensimmäisen maailmansbdiin jälkeen puhuttiin paljon rakettien käytöstä postiliikenteessä. Vuonna 1928 kokeiltiin ensimmäistä tällaista postiyhteyttä eräiden itävaltalaisten kaupunkien kesken. Niinikään perustettiin yhdistys, jonka tarkoituksena oli edistää tällaista postiliikennettä Ranskan Ja Englannin välillä Ja myöhemmin mahdollisesti myös .Amerikan ja Euroopan välillä. Tässä ei kuitenkaan päästy: käytännön lulokiin. Tekniikan kehitys nimenomaan lentokoneraken-nuksen alalla toi esiin kilpailijoita, jotka työnsivät syrjään raketti-suunnitelmat. Postirakettien käytäntöönotto tu li.si nykyisenkin rakettitekniikan aikana suhteettoman kalliiksi ja vieläpä epävarmaksi. Suurissa etäisyyksissä pitäisi käyttää jo mannerten-älisiä < ohjuksia, ja vaikka nämä o-: vatkin nykyisin jo varsin tarkkoja, tarvittaisiin kuitenkin suhteettoman suuri "vastaanottoalue" ja sitäpaitsi tällaiset raketit ovat tavattoman kalliita. . . . "ILMAKEHÄN TUTKIJOINA • . . . . Lentokoneissa — eräänlaisis.sa l i i - tokoneissa •— käytettiin raketteja ensi kertaa vuonna 1929. Nämä koneet olivat ilmapsa vain 40—80 sekuntia ja lensivät 150 kmn tuntinopeudella 1.5—2 kmn matkan. Tämä ei kuitenkaan merkinnyt vielä suihkulentokonoen syntyä. Niinpä tänä aikana ei tehty ainoatakaan si-viilikäyttöistä suihkulentokonetta. Vasta toisen maailmansodan aikana .Saksassa ja Neuvostoliitossa päästiin näin pitkälle, mutta kokeilut palvelivat sotilaallisia tarkoitusperiä. Meteorologien suorittamissa korkeamman ilmakehän tutkimuksissa ovat raketit vallanneet paikkansa vasta puolentoista vuosikymmenen kuluessa; ja tällä alalla niiden merkitys kasvaa jatkuvasti, ilmakehässä on eräs kerros, johon ilmapallot eivät pää.se, yhtä vähän kuin lentokoneetkaan, ja jo.s.sa tekokuut kuumenevat liiaksi. Tämä alue on 50 —2.50 kmn korkeudella maan pinnasta. Tämän alueen tutkimisessa ovatkin raketit näytelleet erittäin tärkeätä osaa. Neuvostoliiton Ja USAn lisäksi ovat näitä raketteja kävKänoot Ranska, Ruotsi, Englanti ja Japani. Nania korkeamman ilmakehän futkimusraketit kuuluvat nykyisin jO hyvin tärkeänä osana meteoroli-j^ ien tutkimusvälineisiin. Niinpä Aan.sainvälisen geofysikaalisen vuoden aikana Neuvostoliiton eri osista lähetettiin avariiuteen 70 tällaista rakcllia ja neuvostoliittolaiselta etelämantereen tutkimusasemalta 30 .sekä Ob-nimisellä tulkimuslaivalta 25 rakcllia. Tällä tavalla nämä raketit palvelevat suuressa, määrin myös säätiedotusten laadinnassa. . VUORISTOJEN ENSI-APU ASEMILLA Viime aikoina on raketteja käytetty menestyksellisesti .myös taistelussa alppiseuduilla vaarallisiksi käyneitä lumivyöryjä vastaan'?' Raketit ja niiden jalustat kuuluvatkin nykyisin näiden seutujen ensiapu-a. semien jokapäiväiseen kalustoon. Rakettien etuna on lisäksi se, että niitä voidaan käyttää myös sellaisissa ilmastollisi.ssa olosuhteissa, jolloin lentokoneet eivät voi nousta il maan tai saapua~avuksi, kuten pilvisinä tai sumuisipa päivinä. Kaikki merkit viittaavat siis siihen, että tulevaisuudessa löydetään yhä uusia käyttömuotoja myös "sl-viilirakcteille". — Luna. EÄSTER EDITION - SEGTIQN II Lauantaina; maaliskuun 21 p. — Saturday, March 21, 1964 Sivu 9 Lena^-jolci valjastetaan alueen ikubista jäistä huolimatta Neuvostoliiton vesivoimalaitosten rakentamisessa esittää Siper ria nykyisin ratkaisevaa osaa. Maan eiu-öopanpuoleiset joet on jo käytännöllisesti katsoen rakennettu loppjmn ja voimat on keskitetty Siperian läntisimpien jokien, Obin ja jfenisien valjastamiseen. NäilU joilla on voimalaitosten rakenriuptyöt jo täydessä käynnissä, kautta maailman: puhutaan fl^UisIsta voimalaitoksista kuin Krasnojarskin, Bratsldn ja |rkutsk||^ joista kaksi ensin mainittua ä)^ii|!i^niaallman suurimpia. Itäisii^olilrf'joen, t^^ vesi-voitnaväraJM käytössä e iolla vielä näin Jiltkanä, mutta senkin suht^H^^^d^. suunnitelmat laadittu.- Leiu(go4in' rakennu^^ telmat oq. iMdiUu Leningradissa, päitsuufiilM^aiia on toiminut i n s i n ö ö r i G c ^ r g l ' Vasiljevitsh Dm^trijev; Täijiä tunnettu vesivoimalaitosten suunnittelija on mm. mahtavien. Petshora- ja Vytshegda jokien sthtunannuiutosta koskevien stit&m^mieik isä. Seuraavassa intitioörl Georgi Vasiljevitsh I]|iai|trijl^y selostaa suunnitelmia tiena-JtA^'suhteen. Lenä-joki oä voimavaroiltaan Jät tiläismainerr, tässä suhteessa siihen voidaan verrata vain Jeniseitä. Neuvostoliiton : lähivuosikymmenien sähkötuotantosuunnitelmien täyttämisessä qn ratkaiseva osuus juuri Lenalla'Jenisein ja sen sivujoen Angaran ohella. Nämä kolme jokea voivat rakennettuina antaa kaikki aan 380 miljardia kilowattituntia vuodessa, mikä on enemmän kuin kailUcfötfn^eOvi^fiilon "vesivoimalaitosten yhteinen tuotanto tällä hetkellä. LENA-JOKI Lena-joen lähteet sijaitsevat Baikal- vuoriston läntisillä rinteillä ja ennen saapumistaan Laptevin m& relle. Tiksin lahteen se on kulkenut noin 4,300 kilometrin matkan. Lena-Joki voidaan jakaa kolmeen osaan. Ylinen Lena ennen Vitim-joen yhtymisttf siihen on korkein taan puolen .tdlometrin levyinen ja 1,5 metrin syvyinen. Keskinen Lena ulottuu Aldaurjoen yhtymäkohtaan. Tällä matitalla Lenasta tulee jo mahtava virta, jonka leveys on noin 2,5 kilometriä ja syvyyttä kolmisen metriä. Aldanin vähitellen leviää aina 24 kilometrin levyiseksi. Ennen laskemistaan mereen virta joutuu kuitenkin kahden vuoriston puristuksiin oikealta rannalta Verhojanskin vuoriston Ja vasemmalta Tshekkanovskin vuoriston. Vapauduttuaan tästä puristuksesta Lena muodpfitaa alavalla rannikkoalueella leveän suiston, jonka suuruus on noin 30,000 neliökilometriä. Lena vyöry^ttää mereen noin 10, 000 kuutiometriä sekunnissa. Vuodessa Lenan kuljettama vesimäärä kohoaa aivan jättiläismäiseksi: 150, 000 kuttiometrlä sekunnissa.- Vuodessa Lenan kuljettam avesimäärä on noin 500 kuutiokilometriä eli noin kaksi kertaa enemmän kuin Volga. VOIMALAITOSSUUNNITELMAT Erään rakennussuunnitelman mu kaan Lena-jokeen rakennetaan 7 voimalaitosta. Niisiä kolme tulisi ylisen Lenan osalle: Ylisen Lenan voimalaitos hieman Osetrovon sataman yläpuolelle, toinen itse Lena jokeen, toinen sen sivujokeen Ki rejigeen. Virran keskijuoksun osalle tulisi myös- Kolme voimalaitosta: Muhjuiskin Muhtujan asutuksen yläpuolelle, Olkominskiin, Okoma-joen yhtymäkohdan yläpuolelle sekä Jakutian voimalaitos Jakutian kaupungin yläpuolelle. Vihdoin Lenan alajuoksulle on määrät rakentaa Alisen Lenan vesivoimalaitos. Jättiläismäisin näistä tulee olemaan Alisen Lenan vesivoimalaitos, jonka teho kohoaa aina 20 miljoo. naan kilowattiln (Krasnojarskin voimalaitoksen qn 5 milj. kilowattia Ja Bratskin 4.5 miljoonaa). Vuodessa voimalaitos kykenee antamaan 100 miljardia kilowattitun-tia sähkövoimaa. Alisen Lenan voimalaitos on tarkoitus rakentaa joen suulle, lähelle Tiksin lahtea. Joen uoman leveys vaatii tässä 2.3 kilometrin levyisen ja yli 100 metrin korkuisen padon rakentamista. On laskettu, että itse joen uomasta saadaan padon rakentamiseen lOO miljoonaa kMUtiomet-riä hiekkaa. Tällä kohdalla ovat joen rannat jyrkät ja kallioiset ja kohoavat korkealle vedenpinnan yläpuolelle, joten paikka on kuin luotu voimalaitoksen rakentamista varten. / \'.- Vaikean ongelman muodostaa itse joen uoman sulkeminen. Bratskin voimalaitosta rakennettaessa Anga-raan rakennettiin maavalli, josta käsin luvir ja betonijärkäleitä upotettiin joen pohjaan. Lenalla on tarkoituksena rakentaa askelmittain kohoava valli, joka vähitellen sulkee veden kulun. Samaan aikaan osa vesimassasta kerätään vallin taakse muodostuvaan vesisäiliöön, kun taas toinen osa johdetaan kahden y l i 20 metrin korkean tunnelin kautta padon ohi. Nämä tunnelit päästävät 14,000 kuutiometriä vettä sekunnissa ja voimalaitoksen padon Ja rakennusten valmistuttua niitä käytetään hyväksi rakennettaessa pysyviä patoluukkuja padon ja voimalaitosrakennusten välille joen vasemmalle rannalle. Näitä patoluukkuja käytetään vain erittäin voimakkaiden tulvakausien aikana. JATTILAISTURBIINIT Alisen Lenan vesivoimalaitoksen ainutlaatuisin osa tulee olemaan itse voimalaitoskoneisto. Tarkoituksena on rakentaa laitokseen 20 tur^ biinia, joista jokaisen teho on miljoona kilowattia. Kuten tunnettua ei tällaisia laitteita ole vielä missään maassa rakennettu ja Neuvos' loliitossakin on olemassa monenlai^ sia suunnitelmia niiden rakentamisesta. Täll^ hetkellä parhaalta näyt» tää suunnitelma, jonka mukaani Jatkuu seuraavalla sivulla • HAUSKAA PÄÄSIÄISTÄ toivotamme kalkille asiakkaUlemme! SUOMALAINEN SAUNALIIKE HELMI K SIÄTTI HAAPALA omistajat - Sauna avoinna perjantaina ja lauantaina kello 2—10 illalla South Porcupine Ontario HAUSKAA PÄÄSIÄISTÄ kaikille toivottaa HAN'STAXI HANS FANTTILA. omlsUJa Puhelin 235-3305 24 TUNNIN PALVELU South Porcupine Ontario ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ ^ toivotamme kai^EUlei . asiakkaillethme! - PORCUPTNf ESSO SERVICE O. KANGAS, omistaja Valtatie No. 101 Porcupine Ontario" HAUSKAA PÄÄSIÄISTÄ toivotamme kaikille ruokailijoillemme ja ystävillemmel , STAR CLUB AINO LUOMA Pohjois-Ontarion parhain ruokailu- ja asuntölalo Piihelin 235-4218 47 Grawford Street South Porcupine, Ontario HAUSKAA JA ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ toivotamme suomalaisille asiakkaillemme! P. H. KENNEDY KAIKENLAISIA VAKUUTUKSIA — SAIRAUS-/ TAPATURMA-. TULIPALO-. VARKAUS- JA AUTOVAKUUTUKSIA Puhelin 235-4944 78 Bruce Ave. East South Porcupine, Ont. HAUSKAA PÄÄSIÄISTÄ toivotamme kaikille ystävillemme ja • asiakkaillemme! ^. CENTRAL HOUSE iTAIMfJa MAUNO FORSELL, omistajat Paikka, missä uilheOmmehet ja työJcaverit tapaavat toisensa Yläkerrasta vuokraamme huoneita matkustaville ja vakituisille asukkaille PUHELIN: ^jakoria ;i35-9200 South Porcupine Ontlprio |
Tags
Comments
Post a Comment for 1964-03-21-09
