Vapaus, March 21, 1964

              Sivu 2V Lauantaina, maalisk. 21 p. — Saturday, March 21, 1964
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R ORGAN^
Ot- h-INNISH C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) EslablLvhed Nov. 6. 1917
iEditor: W. Ekhiud ! Managtr: E. Suksi
' T e l e p h o n e : Office 074-4264 — ICditonsil Ö74-4265 \-
:PuWi§hed thrice*wcekly: Tuesdayö, Jhursdnys and;Satiirejays by Vapaus
''Publishing'Qo. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury^ Ontario, Canada.
Mailing address: Box U9
Advertisinjr latcs upon appIicAtiun. translations frce of cliarge.
AuUiprized as sccond class niail by tlm Post Office Department, Ottawa,
, , : and for pavmeni of poslage m cash._J^ .
-Member of,th«v< CANADIAN LANGUAGE-PRESS
_ TILAUSHINNAT
Ct{nadas45a: l vk. $9.00. 6 kk.-*4.7ft UiSA;^sa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 5.75,
I I
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
y//<w///////j
Onnea näytelmäjuhlalle
' Noin viikon kuluttua vietetäiin Torontossa Don haalilla' CSJ;n
ybdettätoisla vuotuista näytelmäjuhlaa, missä eri paikkakuntien här-rästelijanäytfelijät
antavat parastaan yksinäytöksisten näytelmien
esittämisessä. Me kaikin tpivotamnie tähän näytelmäjuhlaan osallis-tijville.
hyvää onnea ja menestystä.
; Tällaisten näytelmäjuhlien järjestäminen on paljon uhrausta
ja; ponnisteluja vaativa tehtävä. On hankittava eri paikkakuntien
näyttelijöille^ sopivat näytelmät, harjoitettava ne samanaikaisesti var­sinaisen
leipätyön ja järjestötoiminnan rinnalla, järjestettävä mat-kustamismahdollisuudet
ja hankittava siihen tarvittavat varat j.n.e.
Tämä sellaisenaan osoittaa, että ainoastaan kansallisten kulttuuripe-rihtcidemme
vaalimiseen syventynyt ja perehtynyt elinvoimainen
järjestö, kuten CSJ. pystyy tällaiset vuosittain uusiintuvat näytelmä-juhlsä
järjestämään.
; Näiden näytelmäjuhlien arvoa ja merkitystä ei Hion sovi vähek­syä.
Juhliin osallistuvat näyttelijät ja näytelmien ohjaajat saavat
tilaisuuden seurata, miten on seuranäyttämötöiminta edistynyt 'muil-ht
paikkakunnilla'V ja miten eri paikkakunnilla pyritään ratkaisemaan
näytelmätoiminnan yhteydessS aina esiintyviä ongelmia. Vississä
mielessä nämä näytelmäjuhlat muodostuvat siis, jos ei nyt vallan kou­luksi,
niin ainakin oppitunniksi kaikille näyttämötoimintaan kiinty­neille
kansalaisillemme.
! Sanomattakin on selvää, että näytelmäjuhlaan pyritään valmista-nvijui
mahdollisimman täysipainoisia esityksiä. Se on takeena siitä
e^tä suurella juhlayleisöllä on tilaisuus nähdä ja kuulla tavallista pa-römmin
harjoiteltuja 1 näytöksisiä näytelmiä.
'• Kaiken lisäksi on näyttelijöillä tilaisuus pitää yhteinen kokous
ja vaihtaa siellä virallisestikin mielipiteitä näyttämötoimintaa koske-vista
asioista ja tehdä myös vissejä päätöksiä ja suunnitelmia näyttä­mötoiminnan
edistämisen hyväksi.
i Oman maininnanansaitsee näyttämöjuhlissa jaettavat "oskarit" ja
ni^iut palkinnot, joiden tarkoituksena on rohkaista ja innoittaa var-sihkin
nuorempaa näyttelijäkaartia jatkamaan tätä harrastelua luon­teisten
lahjojensa ja taipumustensa kehittämiseksi sekä naytelmätai-dfetta
kannattavan suuren yleisön yhteiseksi iloksi. Palkinnot jaetaan
luonnollisesti palkintotuomarien parhaan käsityksen ja harkinnan
mukaan niille, jotka parhaiten onnistuvat Iällä kertaa esityksissään.
A.siallisesti* puhuen nämä yksilöjen saamat palkinnot ovat kuitenkin
y(iteisenä "suurkiitoksena" kaikille niille, jotka tavalla tai toLsella
näytelmätoimintaamme eteenpäin vievät. Ilman muuta on selvää, et-t;
i esimerkiksi kaikki näytelmäjuhlaan o.sallistuvat näyttelijät ja oh­jaajat
olisivat tällaisen palkinnon moneen keitaan ansainneet, mutta
kun palkintoja-ei kumminkaan voida jakaa muuta kuin rajoitettu
määrä, niin siksi on tyydyttävä kulloinkin ''parhaiten onnistuvien"
palkitsemiseen kerrari'vuodessa. Palkinnon saanti bn tietenkin mie­luinen
tapaus, sillä onhan se osoitus tehdyn työn tuloJvSen saamasta
tqnnustuksesta. Mutta tärkeintä ei ole kuitenkaan palkinnon tavoit­telu,
vaan näytelmäjuhlaan osallistuminen.
.; Tässä mielessä toivotamme todella hyvää menestystä näyttelijäin
ja näytelmien ohjaajien sekä avustajien ponnisteluille, sekä mielen­kiintoisia
ja mieltäylentäviä näytelmäesityksiä juhlayleisönc.
raasiaisena
I Noin viikon kuluttua, eli maaliskuun 27 päivästä maaliskuun 30
päivään, vietetään kristillisen kirRbn yhtä suurinta ja ilmeisesti van­hinta
juhlaa Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja -ylösnousemisen muis-torjuhlaa.
Niin on myös lehtemme tämänpäiväinen numero omistettu
vaatimattomalla tavallaan sekä pääsiäiskauden vietolle että samassa
yhteydessä Torontossa vietettävän näytelmäfestivaalin kunniaksi.
. Me toivomme, että tämä numeromme auttaisi osaltaan Torontossa
vietettävää CSJ:n yhdennentoista näytelmäfestivaalin onnistumista, ja
varaisi toisaalta lehtemme lukijoille pitkien pääsiäispyhien- ratoksi
miellyttävää lukemista samalla kun lukijakunta kokonaisuudessaan
safa ^ h d e n liikeilmoituksista tarpeellisia tietoja siitä, mistä on edul-li.?
intapääsiäisostoksensa tehdä.
Vaikka tarkoituksemme ei olekaan juuttua "kaupallisuuden" i:u-tiiniis,
niin tässä yhteydessä on kuitenkin syytä alleviivata se tosiaöia,
etiä ostoksia tehdessämme ja palveluksia hankkiessamme, on edullis-.
ta kääntyä niiden liikkeiden ja vapaiden ammattien harjoittajien puo­leen,
jotka ilmoittavat lehdessämme. Sanotaan, että "vuoroin vie­raissa
käydään", ja se pätee tässäkin asiassa: ilmoittajat osoittavat,
et.tä he arvostavat lehteämme lukevia asiakkaitaan ja toisaalta halua­vat
lukijat osoittaa, että he myös arvostavat niitä liikkeitä; jotka i l ­moittavat
meidän lehdessämme. Hyöty siitä on molemminpuolinen
sekä välittömästi että pitkän matkan tähtäimellä, sillä tosiasia on
että myös pikkuyrittäjät yleensä ovat nykyaikana kovan talouspuris-tukscn
ja eli "kilpailun" pihdeissä. Tässä mielessä yhteistoiminta ta­vallisten
työtätekevien ja pikkuyrittäjien kesken koituu molemmin­puoliseksi
hyödyksi.
LIIKKUVA KIRKONPYIIÄ
; Kuten sanottu, pää.siäinen on kristillisistä juhlapäivistä ehkä van-ni)
i. Sitä on vietetty ajanlaskumme ehkä ensimmäiseltä vuosisadalta
ja_'varmasti jo toiselta vuosisadalta alkaen. ^
; Pääsiäinen on samalla se 'keskipiste", jonka "liikkuvaisuuteen"
on kytketty muut "liikkuvat" juhlat, kuten laskiainen, helatorstai ja
helluntai.
. Tämä 'liikkuvaisuus' johtuu siitä, että kirkon piireissä syntyi jo
ajanlaskumme toisen vuosisadan keskivaiheilla ankara riita pääsiäisen
ajbsta, eli Kristuksen ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemiseen vuoden-ajjisfa.
Itämainen kirkko vietti pääsiäistä juutalaisten nisankuun 14
päivänä, jolloin oli juutalaisten ikivanha pääsiäinen. Länsimainen
kirkko vietti sen sijaan pääsiäistään viikkoa myöhemmin cli seuraa­vana
sunnuntaina— ja siitä syntyi riita.
• I Ongelman ratkaisi Nikean kirkolliskokous v. 325. siten, että itä­mainen
käsitys hyljättiin määrittelemättä kuitenkaan mitään varmaa
eli pysyväistä päivää Jeesuksea ylösnousemuksen muistojuhlaksi. Teh­tiin
kompromissi sopimalla, että pääsiäistä vietetään kevätpäivänta-
.ttrsi. Justina- Savo, Toronto^ Out,
äyltää sunnuntaina, maaliskliun'!22
mä 72 vuottu.
VAnna Leskinen, Pioneer Manor
Sudbury, Ont., täyttää maanantaina,
maaliskuun 23 pnä.81 vuotta. .
Yhdymme sukulaisten ja tultta-vain
onnentoivotuksiin.
drrdstelijdndyttelijäm
esitysten arvostelusta
ie Gaullen ja
k n Bellan
Askobtaus
Pariisi. —Ranskan prcsidciitli
Charles d? Gaulle ja presidentti
Ahmed Ben Bella tapasivat toi­sensa
perjantaina 'Chateau de
Champs*ssa Pariisin ulkopuolel­la.
Kohtaaminen tapahtui täysin
salassa. Sc kesti liuoliscntoista
tuntia.
Neuvottelujen jälkeen de
Gaulle ja Ben Bella poistuivat
kahdella helikopterilla linnasta.
Ben Bellan oli määrä 'jatkaa mat­kaansa
Algeriaan: per jantai-iltana.
. - -de Gaulle länti Elysee-palatsis-
'.a Pariisista kello 15.10 Suomen
aikaa Issy-les-Molieneux'n josta hän
leasi helikopterilla Chateau dc
;jhamps'iin.
Ben Bella laskeutui Melun Vi
iarochen lentokentälle kello 16.20
Suo/nen aikaa. Vahvoja poliisivar
ioita oli lentokentän ja Ghamp's Iin
lan välisellä tiellä.
Tapaaminen oli ensimmäinen de
Gaullen ja Ben Bellan välillä. Ta­paaminen
sanottiin olleen aivan
ennakolta suunnittelematon. Bel
;radista palaamassa olleen Ber
.3ellan oli määi;ä pysähtyä lyhyek
>i'ajaksi Orlyn lentokentällä Parii
•in ulkopuolella. Viime hetkcssl
vone kuitenkin, muutti suuntaus;..
ja la.skeutui Meluniin.
de Gaulle tapiisi 2r hclniikuut;
Algerian ulkoministerin Abdelaziz
Boutcflikan, joka jätti hänelle pre
.sidciitti Ben Bellan henkilökohtai
sen sanoman. 25 helmikuuta RanS'
kan Alijorlan asiain valtiosihteeri
Jean do Bio.ulie vei de Gaullen hen
kilökclitaisen sanoman Ben Bellal­le.
Torontossa viikon kuluttua vietet- pidetään kilpailut ja määrätään si-
Marokkolaiset mielen­osoituksella
omalla
lähetystöllään
Moskova. — Noin 50 marokko^
laista opiskelijaa järjesti 24 tunnin
midonosoiUikscn omalla läiiotystöl-j jörönkin." Nyt esitetään meilläkin
laan taalla talla viikolla kieltiiy- vaatimuksia, että kaiken arvostelun
tävän GSJ:n yhdennentoista" vuotui­sen
näytelmäfestivnalin vuoksi kiin­tyy
kansalaistemme huomio nyt la­vallista
läheisemmin harrastelija­näyttelijäin
esityksiin ja myös nii­den
kehittävään arVostelupngel
maan. Julkaisemme asian edistämi­seksi
hioman Ij^hennettynä oheisen
artikkelin, jonka olemme saaneet
Suomen Työväen Näyttämöiden Lii­ton
opintojulkaisusta. Arvostelun
•aso ja mahdollisuudet ovat tiften-kin
Suomessa korkeampaa luokkaa
.uin meillä täällä Canadassa, mutta
iskoisimme kuitenkin, että tämä
:niclenkiintoinen selostus antaa ter--
vettä ajattelemisen aihetta niin har-astclijanäyttclijöille
kuin heidän
sitysten arvostelijoillekin.
INKO ARVOSTELTAVA VAI EI?
On esitetty kannanottoja, ettei
:arrastclijanäyttelijäin esityksiä pi-äisi
julkisuudessa arvostella. On­han
k.vsymyksessä vain harrastami­nen.
Katsotaan myös, että harras­taminen
on sitä tasoa, ettei sille
kannata uhrata arvostelun vaatimaa
aikaa ja tilaa. Toisaalta taas sano-aan,
että arvostelu saattaa tukah-
'luttaa harrastuksen. Siksi olisi ar­vostelusta
pidättäydyttävä.
Arvostelun suorittamista puolus-avat
taas.mm. seuraavat näkökoh-lal:
. 1. Periaatteessa on kaikki julki­suuteen
tuotu ja varsinkin seilai­len,
jonka katsomisesta otetaan si­säänpääsymaksu,
yhteiskunnassa ai-
.oslclun piiriin kuuluvaa.
2. Tietoisuus arvostelun alaisuu-lesta
on omiaan kannustamaan huo-olli.
seen työhön ja tulemaan julki-uutcen
vasta silloin kun tulos on
littävän kypsä.
3. Onilmeistä, että työn tehneet
ahtovat myö.s kuulla ulkopuoli.sen
irvioinnin tuloksesta. Arvostelu
.m eräänlainen keskustelu näytteli­jäin
ja arvostelijain välillä. Viimc-
•i>ainittu edustaa —tai ainakin pi-äisi
edustaa — näytäntöä seuran­neen
yleisön kiteytettyä ja valistu-,
.iciiila mielipidettä.
4. Arvostelulla, jonka on laatia
nul asiaan perehl.vnyt henkilö, on
norkityk.sensä näyttelijäin ja olijaa-
;aii opa.stajana. r-iVllKA
ON MITTA? "*
Harra.stelijain esityksen kohdalla
(n niitä arvosteltaessa vaikeinta oi­kean
arvostelumitan löytäminen.
Arvosteluhan on aina vertaamista
joilukset selvä annetaan kritiikki,
niin paikallinen .suoritus tulee mi­tattua
maakunnallisessa tasossa. Tä­hän
tasoon tavallisesti vaikuttaa
myös maakunnan keskuksessa toi­miva
ammattiteatteri. Maakunnan
lehdet niinikään suorittavat omalla
lahollaan arvostelua.' Nyt: on huo­mattava,
ettii arvostelijat eivät suin'
kaan oleirrallisia olijoita, vaan asi­aan
pereh ty n6it ä-sekä teattei-i ta pah
tumien ja esitysten seuraajina itse
:isiassa edustavat jo liettyä tasoa:~^
VallakunnaHincn arvostelu la'
pahtuu koko maata käsittävässä kil-pailui-
ssa ja niistä ^, suoritetuissa
suulasissa ja lehdistössä esitetyissä
arvosteluissa.
Kaikki nämä asteet vaikuttavat
toinen toisiinsa^ Ne eivät ole irral­lisia.
OÄ jo viitattu siihen, että ar­vostelijat
joka portaassa seuraavat
alan tapahtumia ja edustavat tiettyä
asteikkoa. Kun he, kuten olisi vält­tämätöntä,
suorittavat arvostelijain
toimintaa pidemmän aikaa, oppivat
lukijat tulkitsemaan heidän "käsi­alansa".
Heidän ja lukijain kuin
myös arvosteltavien välille syntyy
kilpailussa, samalla ' mitoittuvat"
maakunnallisesti toiseksi,, kolman­neksi
ja niin edelleen tulleet. Näh­dään
oman tason mahdottomuus tai
sen mahdollisuudet valtakunnan
parhairnpiin. Samalla tulee paikal­lisesta
e.silyksestä suoritettu pai-
':aiJincn arvostelu mitoitettua. Jos
.^e on ollut moittiva valtakunnalli­sesti
hyvin sijoittuvassa esilykses
sä, on arvo.stclu ollut liian ankara,
jos fjias kiitosta on jaettu ylenmää-
"in esityksestä, joka kaiken toden-näköi^
iv^^i?^- mukaan jää jo maa-kunnalli.
sessa mittapuussa vaalimat-tomann
asemaan, on arvostelu ollut,
ylitseampuvaa hyväuskoisuudes­saan.
Meille on siis maahan muodostu­nut
a'vostelu.systeemi, joka — mo
riista valitettavista poikkeustapa­uksista
huolimatta .ijpfl varsin
käyttökelpoinen ja joka ilmeisesti
on kehittymässä yhä luotettavam­maksi
ja yhdenmukaisemmaksi vil­kastuneen
vuorovaikutuksen ja ar­vostelijain
kauliintumisen johdosta.
Kun vielä Valtakunnallinen ja maa-
.kunnallinen ja paikoin paikallinen-,
kin arvostelu ovat kansainvälisessä
kosketulTJO^sa opintorratkojcn ja
KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
LisäruiDkd
kieli, joka edustaa selvää arvostelu­asteikkoa.
Myös toista tietä kuin teatterivierailujen välit.vkseHä, on
arvostelijain kautta .syntyy asteikko, arvostelu ja sen asteikko ehkä kiin-johon
esitykset sijoittuvat.
. Tietyn harrastejanäyttäniön esiin­tyjäin
suoritus maakunnallisi.s.sa kil­pailuissa
tai • näyttämöpäivillä" si­joittuu
mää ättyyn asemann, joko
ensimmäiseksi tai viimeiseksi tai
j teämmällä pohjalla kuin yleensä us­kalletaan
rtiyöntääkään. ;
Tcätteric.siiykisen pphj;j j a Jählö;
kohta on näytelmä: Kirjailijan tar­koitus,
hänen tniteellinen näkemyk­sensä
011 toteutettava: Tämä, puoli
sille välille. Samalla mitataan tuon j jää usein liian vähälle huomiolle,
harrastajan^yttämön taso maakun- tarkastelu suunnataan suoraan osa
nalliseen. Tällöin sijoittuvat muut suorituksiin. Koska ne ovat ylei-kin
saman paikkakunnan esitykset sessä mielenkiinnossa etualalla,
samaan asteikkoon. Niitähän vcr-[Mutta osasuorituksenkin arvo riip-rataan
tuohon kilpailuun o.sallistu-j puu oleelli.sesti .siitä, toteuttaako se
neeseen esitykseen.
Kun maakunnan paras esitys sit­ten
o?allistuii valtakunnallisiin kil­pailuihin,
niitataan maakunnan ta­so.
Jos maakunnan edustaja tulee
onsiinmäiseksi, kolmanneksi tai
kymmenenneksi valtakunivallise.ssa I
Pitkän talven aikana tahtoo tuo-kavaliomme
niuodostua fiyvin yksi­toikkoiseksi.
VarBinkin jjs.; lisäk
keet pyrkivät unohtumaan. Ja
missä niitä käytetäänkin päätytään
miltei yksinomaan etikkapunajuu-riin
ja suolakurkkuun. Ennen .sa
iiotliin lisäkkeiden tuovan'sopivaa
vaihtelua arkiseen ateriointiin.
Niinhän ne^ellcenkin tuovat, mut-
'a tietomme ravitsemuksesta ovat
laajentuneet ja sen mukana tiedäm
me jo koko joukon vitamiineista,
kivennäisistä ja muista suojaravin
toaineista. Ainoastaan tarpeeksi
monipuolinen ruoka antaa meille
riittävästi luonnollisia ravintoainei­ta.
Siksi perheenemäntä valmistaa
rokai.sclle aterialle pääruoan ja pe­runoiden
lisäksi jotain lisäkettä. U-scimmitcn
se valmistetaan kasvik­sista;
Kotoiset juurekset ovat. ter­veellisiä
ja ravitsevia ja jo yksino­maan
niillä saamme ateriamme
huomattavasti maukkaammiksi.
Harva muistaa, että nämä lisäkkeet
halventavat myös aterioittemme
hintaa.
Erilaiset luoresalaatit kuuluvat
näiden lisäkkeiden joukkoon, mut­ia
salaatit voivat joskus olla kypsis
täkin aineista valmistettuja tai l i ­säruoka
voi olla lämpimänä tarjot­tava
laatikko tai kuorrutettu ruoka.
PIENIÄ NEUVOJA
Suola pesuvedessä estää jäätymi-mpn
vaaleata
naistm sääriin
Kansainvätiaen sukkaeleganssi"
komitea nunrittetee erikseen sekä '
talven että kesän'sukkavärit ja"/' •
niinpä kesäkaudeksi 1964 valittu xiiivi
väri on taas uusi. Se on Euroc'äM K
lor-sukkaväri Lido, joka ei suin^.- 'i^v
kaan syrjäytä aikaisempia väre-' V-.':^-
jä, vaan on nimenomaan valittu r
täydentämään aikaisempia vä~e;.i.^.ir
jä. Lido poikkeaa aikaisemmista'' ' -
muotiväreistä siinä, että se O B I Ä V •:
vaalea — viime kesänähän vallit-f,:;7'.
si hehkeän ruskea Bronze. ' -.iv.oi
• • 'V!''
Voitaneen sanoa niinkin, että vii-.„^.^, -
me vuonna pukukankaita hallinneet ' c
pastellisävyt vaativat seurakseen
täyteläisen ja lämpimän pronssiSS-***!|
vyn. Tänä vuonna väriasteikko on |i
hivenen viime.vuotista kirpeämpää, ^
siihen sisältyy pikantteja hedelraicnj
värisävyjä ja ikään kuin puuteroi^
tuja antiikinsävyjä. Sukan on näin
ollen soinnuttava hiukan entistä
laajempaan väriasteikkoon. UudÖn
Eurocolor-lidon perusväri on um­bra,
iiiskea josta on edetty Lido'^^
melko kauas vaalennusten
Oman lisänsä antaa Lidolle aavistus^,^;
oranssia.
Suomalainen sukkateollisuus esU;
telee jälleen tänä keväänä muuta­mia
naistensukkauutuuksia. Sellai­nen
on m.m. sile^stä''rilsanlangasta.
tehty micromesh-neujoksinen 18 de-niei
in sukkalaatu, joka on ainutlaa­tuinen
koko maailmassa. Tähän as-avulla.
: ^
tarkoitettua kokonaisuutta,
telun on nähtävä ja puututtava asi­aan,
)0s joku näyttelijä pyrkii ke­räämään
' il.selieen pisteitä" hetkel­lä,
jolloin esityksen painopisteen
pitää olla V muualla kuin hänessä.
Jatkuu seuraavalla sivulla
Arvos- ««n jos joutuu pesemään esim. kyl-» ti rilsansukat on aina tehty krepa-tyen
lähtemästä lähetyslötalosta.
He protestoivat sen johdosta, että
Marokossa oli tuomittu kuolemaan
11 opposition johtajan.
Mainitut, henkilöt tuomittiin Ka
batissa käydyssä oikeudenkäynnissä,
missä., heitä .syytettiin salaliiltoutu^
on oltava siinä määrin pätevää, että
se, mikä sanotaan täällä, pitää paik­kansa
vaikkapa esim. Parii.sissa. Tä­mä
on kuitenkin kohtuuton vaati­mus,
niin komealta kuin se ehdotto­muudessaan
kuuluukin. Sen to­teuttaminen
'veisi aloittelun ja har
miscsta kunin.uas lla.ssanin salami"- ,,,,ian,iscn teilaamiseen. Seurauk-liaamiseksi
ja vallankaappauksen
suorittamiseksi viime heinäkuussa.
.sausta seuraavan täysikuun jälkei­senä
sunnuntaina: Tämän 'Salomo­nin
päätökseen" verrattavissa ole­van
ratkaisun perusteella vaihtelee
pääsiäisen aika niin, eitä sc voi ol­la
aikaisintaan maaliskuun 22 pnä
ja viimeistään huhtikuun 26 pnä.
Tästä johtuu, että meillä on esimer­kiksi
tänä vuonna melko "aikainen"
pääsiäinen.
Kuten ylläolevasta näkyy, juuta­laiset
ovat viettäneet pää.siäistä palr
jon kauemman kuin kristillinen
kirkko. Pääsiäinen- (Passah) oli
juutalaisten suurjuhla Israelin kan­san
Egyptistä lähtemisen muistok­si.
Itämaisteh paimentolaisten tie­detään
viettäneen pääsiäistä jo vuo­situhansia.
He viettivät sitä kes-kikeväisen
täydenkuun aikana, mut­ta
Eurooppaan ja eritoten Pohjois-
Euroopan maihin sekä Amerikkaan
on pääsiäinen tullut kristinuskon
mukana. Nimi pääsiäinen johtuu sa­nasta
"päästä" sillä tarkoitetlanee
myös paastosta pääsyä.
- Nykyisenä "kaupallisena" aikana
^n pääsiäisen yhteyteen kehittynyt
kolmaskin piirre — kaupunkipaik-kojen
"kevätmuotiparaatit" mis.sä
kokeillaan ja näytclläänkin uusia
hattuja, uusia pukuja uusia jalkinei­t
a— mikäli ilmojen herra on suo-tuisa^^
"pääsiäisparaatiin" osallistu­miselle.
Ja mikäli pääsiäiselle halutaan
antaa enemmän modernivaikutusta,
silloin tulee vastustamattomasti
mieleen ihmiskunnan toivomus so­dan
pelosta pääsemiseksi.
Toivomme siis lukijakunnallem­me
ja samalla kaikille kanssaihmi­sillemme
katsomustensa mukaista,
rauhanomaista ja rauhantahtoislö
sekä sääsuhteidcn puolesta kaunista
pääsiäistä sekä koulunuorisolle ja
myös vanhemmille työn raatajille
virkistävää pääsiäislomaa.
.vena olisi aluskasvullisuuden tuhoa
ininen ja vielä sellai.sen alu.sva.svul-lisuudcn,
joka on omiaan hedel­möittämään
ja voimistamaan sitä
maaperää, josta teatteritaide imee
elinvoimansa ja kasvuedellytyksen-sä.
Esim. saarijärveläisen esitysten
mittaaminen samalla mitalla kuin
Maailman Teatterin esitysten on tai­teen
teorias.sa mielekästä, mutta ei
käytännössä (vaikka sanommekin,
että amatööriesityksen ja ammatti-lai.
stcatterin välillä ei useinkaan ole
suuria eroja).
ARVOSTELU VOITANEE
SUORITTAA ERI ASTEINA
Meillä Suomessa on itse asias.sa
syntynyt arvosteluasteikko, joka
käytännössä palvelee hyvin 'eri as­teisia"
esityksiä. Sen eri osat nivel­tyvät
kokonaisuuteen usein varsin
hyvin. Esityksiä ja arvosteluja meil­lä
suoritetaan paikallisesti, maakun­nallisesti
ja valtakunnallisesti.
Paikallisesti, paikallisesti arvos­tellaan
pitäjälehdissä tai muuna
paikallisena kritiikkinä. Tällöin esi­tystä
verrataan paikkakunnan ylei
seen tasoon. "Kokonaisuus oli pa­rempi
kuin täällä on yleisesti tapa­na
nähdä"."Nyt ei saavutettu sitä,
mihin on totuttu". Nämä jo vertaa­vat
esitystä yleisesti tuttuun tasoon
ja antavat siis esiintyjille viitteen
siitä, mihiti heidän suorituksensa
sijoittuu. Kun arvosteluun vielä
liitetään erittely, missä suhteessa
ylitettiin aikaisempi taso tai missä
kohdin jäätiin siitä alle, on paikulli-
Canadalaisia kaikin! Canadalaisct koostuvat mOnistakansalli-suusryhmistä.
Kuvassa näemme vasemmalta oikealle Vilja Zun-taks(
latvialainen) Luba Turkevich (ukrainalainen) ja Szuzsanne
Elek (unkarilainen). Kaikilla heillä on erilainen kulttuuritausta.
— mutta yhdessä esiintyen he muodostavat sievän canadalai.s-
Tyhmän. ••
män eteisen lattiaa.
Kestävät lapaset. Metsämiehen
lapasiin on hyvä ommella kämmen­puoli
paksusta kankaasta esim. sa­rasta.
Tällaiset"rasat" eivät kastu
niin helposti kuin tavalliset lapaset
ja ovat kirvesvarressa turvallisem­mat
kuin liukkaat rukkaset.
Knrhiilankaa kantapäihin. Sukkien
I kantapäät saa kestäviksi, jos niitä
kudottaessa käytetään villalangan
rinnalla- karhunlankaa tai ohueksi
leikattua nailonsukkaa,
i Pensseli ilmaiseksi. Eltehän-hci-^
•ä pois tyhjien kynsilakkapuUojen
siveltimisiä"? Kun ne puhdistaa, lap­set
voivat käyttää niitä, vesiväri-pens.
seleinä. ja jos harrastatte pos­liinimaalausta,
ne sopivat siihen­kin.,
•
Muovinen maitopuUonkorkki on
kätevä padanpohjan raaputin. Ei
lurinele arkaakaan pintaa.
Puhdas hella. Jos haluatte sähkö­hellanne
uunin yläpuolelta py.syvän
aina lumivalkeana, pyyhkikää se
saippuaisella rievulla ennen 'räis
kyviä" paistamisia.
TEHOKAS KEINO
-r- Kultaseni, minun on matkus­tettava
Torontoon hoitamaan liike­asioita,
.sanoi vastavihitty aviomies.
Viivyn vain kolme tai neljä päivää.
Toivon, ettet ikävöi minua liikaa
luona aikana.
— Enhän toki. vastasi nuorikko.
Aion matkustaa kanssasi. ;
— Alä ihmeessä, hätääntyi mies.
Minulla on siellä tavaton kiire. En
ehtisi mitenkään huolehtia sinusta^
—-Minun on pakko tulla. Tarvit­sen
vaatteita.
Mutta, rakkaani, sinähän voit
ostaa mitä ikinä tarvitset täkäläisis­tä
muotiliikkeistä.
— Kiitos. Sen halusinkin kuulla.
tusta 1 ilsanlangasta. Micromesh-neulokselle
on tunnusomaista se,
että mahdollinen silmäpako syntyy
vain ylöspäin. ' : •
Tämän kevään eräs toinen uutuus
ovat ultraääniaalloilla ja tietyillä r
kemikaaleilla käsitellyt nailonsukat.
Xailonkuidun pinta tulee käsittelys­sä
.huokoiseksi, käsitellyn kuidun
absorptiokyky on 46 %, kestävyys
24 % ja joustavuus 19 % .suurempi
kuin tavallisen nailonin. Tunnut- '
taan Ultrason-sukat muistuttavat
hämmästyttäväs;y luonnonsilkkiä.
Saumamallinen-saumaton -problee- -
min on Pierre Cardin muuten tänä
keväänä ratkaissut .saumallisten hy­väksi.
Hänen kaikilla mannekii­neillaan
oli saumalliset!'sukat.
* * *
RAAKARAASTEITA
runajut7iycll'Ici-isalaatti
Punajuuria tai porkkanaa, selle­riä,
puolet punajuurien määrästä,
kermaa, piparjuurta, hiven sokeria.
Punajuuret ja selleri raastetaan,.;
raakoina. Raastetta voi kostuttaa
hiukan sitruunamehulla. Vatkattu '
kerma maustetaan piparjuurella ja ,
lisätään raasteeseen. Raaste sopii
.sellaisenaan aterian alkusalaatHcsi.,
tai esim. paahdetun liharuoan lisä­nä
tarjottavaksi.
Lanttu raastettuna
ja maustettuna vain hivenellä'soke.>i.
ria ja sitruunanmehua tai puoluk-;,
kaa on mainio salaatti. Jos halu-ja­taan
jotain erikoisempaa makiiä
raasteeseen, sopii mukaan hienon- .
taa' esim. kuivattuja taateleita, msi^Ai­noita
jne. tai yhdistää lantturaaäte
porkkanaraasteeseen.
TILATKAA
VAPAUS! 1 >
PÄIVÄN PAKINA
Canadalaisjoukot Kyproksen saarella
Useita päiviä kestäneen epäröin- valvontaan, vaan "ainoastaan" Y K : n
nin jälkeen —ja tähän epäröintiin pääsihteerin, alaiseksi. Neuvostoliit
oli ymmärrettävät syyt kun huo­mioidaan;
aikäiseinmaLrkokemukset
esim. Koreassa ja Kongossa ^ ala­huoneen
istunto hyväksyi perjan­taisessa
istuntiossa pikamarssissa
ehdotuksen, että Canadan asevoirriiä
lähetetään YK:n asevoimien Osana
Kyproksen saarella järjestystä yllä
.sesti ja puhtaasti paikallisella ta- pitämään.
.solia annettu esiintyjille varteeno­tettavia
viitteitä. Jos ..paikallinen
arvostelu vielä vertaa johonkin ai­kaisemmin
saman seurueen esittä­mään
näytelmään, joko samana vuo­tena
tai aikaisempina vuosina ta­pahtuneeseen,
nii.n on paikkakunta­laisille
kuin heidän mukanaan myös
näyttelijöille luotu mittapuu, jossa
nähdään kehityssuunta — kehoitta-va
tai varoittava.
MaaakunnalLinen arvostelu, tason
mittaaminen ja vertailu suoritetaan
yhteisesiintymisissä, näytelmäkil­pailuissa,
maakunnallisilla "Näyttä­möpäivillä
' ja vastaavissa. Näissä
esiintyjät joutuvat vertaamaan 0-
mia saavutuksiaan maakunnan tois­ten
esiintyjien suorituksiin. Jos
Me puolestamme liitymme muihin
hyvää tarkoittaviin canadalaisiin,
jotka toivovat 1,150 miehiselle- ca-nadalaisjoukolle
(Royal 22nd Regi-ment
— the Van doos) hyvää on--
nea ja menestystä vastuunalaisessa
tehtävässään.
Canadan kohdalta tämän myön­teisen
päätöksen teko ei ollut help­poa,
sillä .Kyproksen tilanteeseen
liittyy myös eräitä arveluttavia piir
teitä.
Muistaa tulee, että vaikka YK:n
turvallisuusneuvosto teki asiasta
yksimielisen päätöksen, .niin siitä
huolimatta esimerkiksi Neuvostoliit­to
esitti oman varauksensa siitä,
kun nämä poliisivoimat/eivät tule
välittömiisti Turvallisuusneuvoston
to hyväk.syi,kuitenkin Turvallisuus­neuvoston
muiden jäsenmaiden
kanssa YK:ri, poliisivoimien lähettä­misen
sinne 90 päivän ajaksi sillä
perusteella kun Kyproksen presi­dentti,
arkkipiispa Makarios oli an­tanut
esitykselle siunauksensa.
Mitä tahansa poliittisia seikkoja
liittyi Ottawan alkuperäiseen epä­röintiin
— siinä yhteyde.ssä puhut
tiin pääasiassa Kyprokselle lähetet
tavien canadalaisten tehtävien tar­koista
määrittelyistä — yhtenä
pulmana oli myös rahakysymys, sil­lä
alunperin oli ehdotettu, että ne
maat, jotka sinne asevoimiaan lä­hettävät,
maksavat osaltaan siitä
koituvat kulutkin. Yhteenlaskien oli
arvioitu, että 3-kuukautinen polii^
sivalvonla noin 7,000 miehen voi­malla
tulee siellä maksamaan $6,
000.000. .
Tämä "rauhan ylläpifämistarkoi-tuksesta"
koitunut menoerä.on mel­ko
vaatimaton — tosiasiassa se on
kuin pisara meressä — kun muiste­taan,
että maailman kansat kulut­tavat
nykyään vuosittain noin 125
miljardia dollaria varusteluun —
ja että yksinomaan Canadassa haas­kataan
siihen tarkoitukseen 1,500
miljoonaa dollaria vuodessa.
Liittohallitus piti kuitenkin epä­johdonmukaisena,
että rauhan yl­läpitämiseksi
lähetettävien joukko­jen
lisäksi olisi Canadan maksetta­va
myös osa näistä kustannuksista.
Sen jälkeen on kuitenkin todet­tu;
että rahat Kyproksen rauhan yl-läpitämiskustannusten
peittämisek
si saadaan suurelta osalta muista
lähteistä — Yhdysvalloista ja Eng­lannista
— ja se epäilemättä aut­toi
myönteisen päätöksen tekoa Ot-tavvassa.
:
Kuten sanottu, canadalaisjoukot
— yhdessä suomalaisten, ruotsalais­ten
ja irlantilaisten joukkojen kans­sa
— lähetettiin nyt Kyproksen
saarelle kolmikuukautisell€ komen
nukselle.
Tätä aikarajoitusta onkin terveh­dittävä,
sillä sen pitempiä kerta-sopimuksia
ei tällaisissa tapauksissa
ole syytä tehdä. Tilanne tai tilan
teen kehittyminen näyttää sitten
lähemmin, onko tarpeellista sen pi­tempää
aikaa ulkomaalaisia järjes-tysjoukkoja
Kyproksen saarella pi­tää.
••••.
Me puolestamme toivomme, että
kaikki ulkomaalaiset rauhanvoimat
voidaan vetää Kyproksen saarelta
pois tämän määräajan kuluttua.
Ei nimittäin pidä lainkaan paik
kanasa olettamus, että Kyproksen
kansa ei muka voi hoitaa omia asi­oitaan.
Päinvastoin on syytä ka-rostaa,
että ulkomaalaiset tekijät :
ovat estäneet Kyproksen itsenäis­tymisen
toteutumisen käytännössä
Kyproksen itsenäisyyttä rajoittavat
seikat ovat myös tämän saarivalta­kunnan
nykyisten pulmien perusta­na.
Ulkomaiden — Britannian, Krei­kan
ja Turkin, — sanelun mukaanijg^
Kyprokselle annetut "takeet" ei-' '"^
vät ole ":taanneet' mitään muuta*
kuin_sen, että maan itsemääräämis--'^ •
oikeutta ei ole voitu . Kyprokselle, ,
toteuttaa.
Nyt Kyprokselle menneitä cana-dalaisia,
suomalaisia, ruotsalaisia ja
irlantilaisia asevoimia ei ole lähe--^
Jetty sinne " l a k i a lukemaan" eikä
liioin sikäläisiä kiistakysymyksiä
ratkaisemaan. YK:n turvallisuusneu­voston
päätöksen mukaan .Kyprok­selle
lähetettyjen j(^ukkojen teh­tävänä
on järjestyksen palauttami­nen
ja ylläpitäminen niin, että Kyp­roksen
kansa ja hallitus voivat kiis-takysymyksensä
ratkaista ilman, ro-tukahakoita
ja katutappelulta,
Kyproksen kiistat olisi saatava
ratkaistuksi rauhanomaisin tavoin
niin, että kansan demokraattiset oi­keudet,
mukaanlukien maan itse- v
määräämisoikeus, tulisivat huomioi­duiksi
niin käytännössä kuin t6o-"
riassakin.
Tässä. miele.ssä Kyprokseen lähe^
tetyillä canadalaisvoimilla on seka"
kunniallihen . eiia vastuunAlainen-tehtävä.
— Känsäkoura.