Vapaus, April 18, 1957

              '^Torstaina, huhtik. 18 p- — Thursday, April 18,1957
VAPAUS (UUBEBTK^ -~;XiidQ>tedeDt iabor
QlSBn of FInniSb Canadians. Es-taUlslied
17ov. 1917. Autborlzed
as -«eeond claa» mall :bsr;.'the Post
Offloe D^Mitmeot..Ottawa.Pub-lUb^
tbrice «reeldy: Tuesdays.
Thondays and Baturdays by Vapaus
PlAUsJiing CompaDy. Ltd., at 100-102
JSSm SL W-> Sudbury, Ont. Canada,
Telephones; Bua; Office OS. 4-4284:
Editorlal Office 08.4-42fö. Manager
E. SttksL Bdltor W, EklotuL MaJUng
addren; Bo» 69; Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon appUcatlon.
Translation free of charge. -
TILAUSBimfAT:
Kanadassa: 1 vlr;7i» 0 kk. 3.75
3 kk. 2^
nidysfaUolasa: I vk; Si» 6 kk; 4.30
suomessa: Ivk. 8A) 6 kk. 4.75
• Ä i n ,
•M
l i i
1917 ---Juhlavuosi vuosikerta — 1957
Jordanin kriisi
Tiistaisia uutistiedeiss^ kerrottiin, että kuusi päivää
kesjtänjrt Jordanin hallituskriisi on päättynyt poika-^kuninjgas
Hosseinih/oslttäiseen voittoon.
'•'v Vaikka meillä ei olekaan yksityiskohtaisempia tietoja
icaukafsen Jordanin asioista, niin me esnme voi olla huomaa-f?
»atta, että vissit !'tasavaltalaispiirit" — varsinkin' Yhdys­valloissa
^ ovat ilmaisseet suurta iloa Jordanin poikakunin-kaanvallankaappauksen
onnistumisesta. Näiden taantumus-piirien
riloa.sumentaa tässä yhteydessä vain tieto siitä, että
l^oikakuningas Husseinin voitto ei ollut ainakaan vielä täy­dellinen.
'Lisäksi niitä arveluttaa kaiken tapahtuneen perus-iee^
a, etta tämä ylhääl^är^uoritetun vallankaappauks^
saattaa hyvinkin olla väliaikaista laatua.
f Eräänlaisena Vihjäinä siitä, mi^tä Jordanissa on tämän ,
Wiisin^'^ kysjrmys saadaan anyös
mi^tä läpeensä propagandaluontoisista jutuista; joiden mu-l^
aah tämä nuori^poikakuningas on :ruvennut "puhdistamaan"
Jt^danin hallituselin^vy^öhmunisteista", tieten-r|:
ään tiedä kuUnka paljon bn Jordanin hallituselimissä 'kom­munisteja*
Mutta me epäilemme että heidän lukumääränsä ;
' oii'«ar^,ltotnah pienijjo|:lieitä'On>lainkaan. Mutta kun poliit-l
i n ^ f^iiHdistus'! onkuiienkin siellä' käynnissä, niin tämä ei
^roii^tarkoittöä miiutä/kUin sitä, että kuningas Husseinin taka­na
~o1evattaantumusvoimat ovat aloittaneet noitajahdin niitä
J^astaari, jotka kieltäytyvät nielemäk^ nahkoineen ja karvoi­neen;
"£i^nhQwerin;oppia'' ja sen perusteella luvattua dol-lariapua!
[ ^erkille|>antävaa on kuitenkin tämä: Kuusi päivää kes­tänyt
:k^^ sovittelurat­kaisuun;^^
hBlUtuksen pääniieheksi nimitettiin amerik-kalaismlelisyyteen
taipuva tri Hussein Fahkri Khalidi. Mutta
:V;aildca kuninkaan tsjvfäfjtihi viikon keski­viikkona
erottaneet maan itsemääräämisohjelmaa edustavan,
^^ordanhn Kansallisen. Spsialistipuolueen johtajan Suleiman
i^abulsin hallituksgni^illä perusteella, että se on "liian ystä^
vällinen" Egyptiäi^a/muita arabimaita sekä Neuvostoliittoa
kohtaan — tämä Jordanin suurimman puolueen johtaja oli
;vvrt"?lL'' -kuitenkin otettava^^nyt/^muodostetun "kompromissihallituk-
' ' » i i i
lilflr'
im
mi
•'f f. iii
1
m.
^poikakuningas Husseinin, ja hänen taustamiestensä käy-iettävJssä
oli brittiläisten kouluttamat ja aseistamat Jorda-'
Äin asevoitnien pääjoukot. Ne kukistivat, verisesti'kansan-
•jouklcojen vastarinnan ja marssivat pääkaupunkiin-käSVbt
."korkin tuhkalla mustattuna", minkä sanotaan tarkoittavan ^
sitä, että kuninkaalliset sotavoimat olivat valmiina tappa-maäiivkai^
-^astöstajänsa. Tässä vaiheessa näytti siltä, että
poilcakuningas, tai paremminkin hän^n taustamiehensä ovat
tilanteen ehdottoi^Äriä Herrana. Mutta niin voimakas on
ilmeisesti imperialistiVasiainen mieliala Jordanissa — kuten
|taikissa arabimaissa] — että »sotilaallisesta ylivoimasta huoli-diatta'
taantUmUsvoimien oli huomioitava kansanjoukkojen
yleinen mielipide ja tehtävä tämä kompromissiratkaisu halli-Ä^
eii^ muodostäm'isessä!, Tämä ei tietenkään tarkoita sitä,
etteikö Jordanin poliittinen tilanne ole huonontunut. Päin­vastoin
voidaan valittaen todeta, että Jordanin taantumus-
Voimat saivat ulkomaisten taustamiestensä suosiollisella
^v^uUa entistä lujömMäii otteen maastaan. Se on vahingoksi
"seka Jordanille että Icclkö maaihnalle.'
Mutta kaikesta huoHmatta meistä tuntuu, että viimeistä
'«anaa ei ole Jordanin asioista vielä sanottu.. Tähän asti ovat
puhuneet harvainvalla|j, miehet ja heidän avustajansa. Mutta
;tulee myös'aika, jolloin Jordanin kansakin esittää painavan
^^liansa ja tässä yhteydessä on muistet^va, että Jordanin
kansa ei tuskin tule vapaaehtoisesti antautumaan impe^
•min riistettäväksi ja sorr^ettavaksi. ,
Mitä muut sanovat
MAINOSTAULUlElf VnOAKKO
Taistelu ' mainostauluista alkaa
muodostumaao yhdeksi suurimiiiak
si sisäpoliittiseksi kjrsynvkseksi Yb-dysvaltainJu
»gre9sin:n]rkyiseUä is­tuntokaudella.
Ky^mys keskittyy, Eiseilhowerin
hallituksen tefc«ma3n>hdotukseen.
eitä- rajoitettdisön niaioostattlujen
käyttöä erään monia miljoonia dol­lareitamaksavan
maantien vierellä,
kongressin,viime vuonna liyväksy-män
41.000 mailin maantieverkoston
jonka rakennuskustannuksista liit­tovaltio
maksaa suurinlman osan
Rajoittamlssuunnitelman kannat­tajat
väittävät^ että mainostaulut pi
taisivat näkdaloja. l i e v ä t tapa
turmia ja kyUästyttäisivät koko
maaseudun epämlelljrttävUlä näky­millä.
He naittavat,, että koko kau
nis näkdalainen maaseutu Jäisi mai
nostaulujen muodostaman lauta-ai­dan
varjoon ellei ryhdytä sopiviin
rajoitustoimenpiteisiin.
Suunnitelman vastustajat maalaa­vat
kauhistuttavan kuvan autoili­jasta,
joka havaitsee olevaiisa.oleeI-lisesti
;'eksyksl8sä" mainostauliitto-malla:
seudulla, jossa ei ole jnitään,
joka kertoisi hänelle mistä hän saisi
gasoUinia, hyvää mokaa ,>ja luotet-tevan
yösijan. He väittävät että
hotellit, ravintolat ja muut iliikeyri-tykset,
jotka palvelevat autoilijoita,
joutuisivat vararikkoon. — Cana­dian
Press.
Puolan kirkko tukee sosialismia
Kiij. G«rdon Cniiksiiaiik » ^ J f * * ^ ^ ,
Tunne uusi kotimaasi
Canadian Finnish Movies on aloit­tanut
uuden, ^ mielenkiintoisen ku­vasarjan
.''Träne|uusil;i)cotimaasi''.;
olla tutustetaan canadansuomalal-sia
tämän laajan Canadan eri puo­liin;
kauniiden v8r£filmien>: avulla.
^simmMisenä „fi|nriBiät.,iäs8|L.sar-assa
esitellään'Canadan Kallio­vuoret
elokuvia "Kipparikvarteittl"
yhteydessä; Sarjaa jatketaan seu-.
raavien suomalaisten filn^ien yh-)
eydessä. ' ,
Sitten Puolan vlimefcsipid^yjen
vaalien on esitetty jokseenUiJ pin­tapuolinen
kysymys: "Kuka todelli­suudessa
Johtaa Puolaa, Gomulka
tai kardinaali IVyszynski?"
Tai paremmin sanoen, kumpi on
suurempi tekijä Puolassa, Yhdisty­nyt
Työväenpuolue tai katolinen
kirkko?
Puolan sosialismin ystävät Ilmai­sevat
syvää huolestuneisuutta kir­kon
ilmeisestikin suuren vaikutus­vallan
johdosta.
On jokseenkin ilmeistä,! että
maassa ei olisi saavutettu lähimain­kaan
niin suurta kansallista yhte­näisyyttä
yleisissä / vaaleissa e)lei
kirkon taholta olisi kehoitettu ih­misiä
äänestämään.
Palaaminen uskonnon opettami­seen
kouluissa, valtion maksaessa
PufAao hallituMen, virheellinen
käyttäytyininen ja politiikka vume
12 vuoden aikana ^idcQitU ihmisiä
kirlunkinrviin.-Yritykset pakoittaa
Ihmiset ajattelemaan, sosialistisin
oppikirjoista ja opettajien palkat,
ei suinlcaan ole sitä mitä odotetaan
sosialistisen maan sosialistien pii-,
reissä.
TODELLISUUS
Ihmiset eivät halua sletämättö-myyttä
tai painostusta, mutta miksi
ryhtyi aktiiviseen uskonnon opetuk­seen
kouluissa? Miksi ei jätettäisi
uskonto ehdottomasti yksilön oman­tunnon
ja kirkon varaan? Miksi
sille olisi annettava valtion tuki?
Mahdollisestr on tullut huomioi^
tuksi myös se, että Varsovassa qh
perustettu Maallisten Koulujen Yh­disty^
Ja Jumalankieltäjien Liitto.
Paradoksimaisesti havaitsemme; et­tä
sosialistit sosialistisessa maassa
vaativat sosialistiselta hallitukselta,
jonka johtajat ovat vannoutuneita
materialisteja, että heidän lapsian­sa
suojeltaisiin jumaluusopin vaiku­tukselta
kouluissa. ' '
Mahdollisesti yhdeksän jokaisesta
kymmenestä puolalaisestaton kauOl-sen
kirkon jäseniä: Huomattava
osa, mahdollisesti enemmistö Yh­distyneen
Työväenpuolueen jäsenis­tä,
on katolisia. Maaseudulla kir­kolla
on suuri vaikutusvalta.
E$llvätk$ kuolemantuomiot
rlkollisiiiideii lad^^^^^^^
tav<yn vain kdiittivät vastustus^
ja osittalsesfi saattoivat sen huo­noon
valoon. . H
Siinä, Puolan uskonnon todellisuu­den
luusto. Sen liha ja veri on ha­vaittavissa:
joka .sunnuntaina täy­teen
ahdetuissa kirkoissa.
TOINEN PUOLI
Tässä oHvat-ne todellisuudet, jot­ka
olivat Ptiolan hallitusta vastassa
kun se joutui yhdessä katolisten
johtajien kanssa- laatimaan, uufta
ohjelmaa, jtfssa määriteltiin, muun
muassa jumaluusopin opettaminen
kouluissa ja suurempi käytännölli­nen
vapaus' kirkolle sen virantoi-mittajain
nimityksiin nähden.
Mutta kuinkas mitaliin toinen
puoli? '
. Suurin osa. Puolan kansasta on
hyväksynyt sosialismin tien ainoana
keinona saavuttaakseen sen tavoit­teen;
jonka päämääränä on koko
kansan yhdistäminen ja elintason'
kohottaminen. •
Ne työläiset, jotka osoittivat
mieltään Poznanissa -rr ja huliganis­mi
ei ollut osana siitä mielenosoi-ti^
sesta ilmaisivat''yleisen työtä­tekevien
töiyomuksen, että kehitet
täisiin sosialismia eikä hävitettäisi
sitä.
Maaseuduilla ei olisi pitkälle pär­jännyt
talonpoikaiston kanssa sel­lainen
henkilö, vaikkapa kylän pap­pi,
joka olisi kannattanut palaamis­ta
entisajan epäinhimilliseen kur­juuteen.-:
Opplneisto myös katsoo olevansa
henkisiä "sosialismin kehittäjiä". ^
Sen lisäksi, kuten Gomulka on
osoittanut,' sosialismia rakentava
puolue on "yalt^sa" ''Puolassa ja
se puolue aikoo säilyttää valtansa,
sHlä "huonoinpikin kansan hallitus
on parempi kuin mikään muu/'
Sellaisista' vastakkaisista todoUi
suuksista johtuu päätös jumaluus­opin
opettamisesta kouluissa.
Tainnuttava isku" työväeUe?
lila
mm.
R 3 «
mk
V Kuten muistettanee, meidän lehtemmfe Vapaus, joka on
>^na ja kaikissa tilanteissa^uominnut sellaisen byrokratismin;
smitä ajurien umon(Teamsters Union) johtaja Dave Beck
«dustaaj ilmaisi vakaiimiistensa pej^usteella sellaisen käsitys-
."Jtannan, ?ttä Yhdysvaltain senaatin tunnetusti työväenyasf
^taisen komitean tarkoituksena oli käyttää mr; Beddn suuria
rrötöksiä ja niiden paljastuksiakin keinona työväenliildceen
"^heikentämiseksi.
' • Selvää on, että mitä pikemmin järjestynyt työväenliike
fcKvvapauttaa itsensä mr. Beckin kaltaisista pomoista, sitä pa-
Tempt se on. Mutta aivan yhtä selvää on sekin, että työväen-
>yastaisen senaati-n muodostama läpeensä työväenvastainen
B • y|"tutkimuselin" e voi iThdysvaltain työväenliilifettä puhdistaa:
'^yhdysvaltain senaatin "tutkijakomiteaa" oi) tässä yhteydessä
'verrattava sellaiseen puoskariin, joka antaa potilailleen kuot-
; ••^lettavaa inyrk^ asemestav
' J Niinpä emme olleet lainkaan yllättyneitä kun New York
«Timesin kirjeenvaihtaja Joseph A; Loftus kirjoitti huhtikuun
, "unioliikkeen rötöksiä tutkir
, r ^nut senaatin komitea on antanut tainnuttavan iskun työväen
;tJärjestymisoh3'elmalle . . ."
asm - Mainittu kirje^ kertoo "suurena juttuna" kuin-irka
USA:n etelävaltioissa — missä oii järjestymättömien luku
^^^•^isuuri ja sen vuoksi huonot palkat ja alhainen elintaso -r- vas-vtarinta
järjestymistä kohtaan on "nyt suurin kuin milloin-
.«kaan ennen viimeksikiiluneen 20 vuoden aikana." Selostet-:
\^uaaiij että Dave Beckin rötösten paljastaminen on nostatta-J
^«ij^itti^ etelävaltioiden järjestymättömien työläistenkm keskuur
f; ^ joessa iiniovastaista mielialaa, mr. Loftus kertoo riemukkaas-
('"'^^"rmten eräs yhtiö, joka tunnetaan uniovastaisestäasentees-r/
C Xtaiaii„on nyt valmis käyttämään tilaisuutta hyväkseen. Tämä
>'-;/^yKtiö,'kertoo mr. Loftus, on kieltänyt työläisiltään oikeuden
i^^i 'panestää haluavatko he alansa union puhemieh^cseen.
;?^tttta kun mr. Beckin rötöksiä on nyt "paljastettu" aaiin, että
'7^^' rviiilden avulla on mustamaalattu koko työväenliikettä, tämä
**;^hti6 öii nyt esittänyt vaatimuksen, että työmaaääncstys olisi
^t^etayä'hätäpa^^^^ .
' k N ä i n palvelee uniopomot taantumu^-*;
fiellisia.työnantajapiirejä vielä silloinkin kun heidän herransa
Pari Viikkoa sitten päiSfadassa toi­mitettiin
jäUoeniyksi kuoleiUäntuo-mion
täytäntöönpano. ' Vielä'elonsa
yitme hetkillä mies ^^kuiiiti^ölevan
sä Isyytön; Sämast^^m^t'ha)|tä syyt?;^
tyii toiscih,^ miehenrrtiiomiö muutet­tiin
liittohallituktieii- ihinisteristön
päätöksellä viime, hetkellä elitikäu-tiseksi
yankeudetui! / / ,
^ TapaJiä on ;l>)erättänytr1aajaa/kes­kustelua
'! kuolemantuomioiden te­hosta
rikollisuuden estämiseksi. Sa-r
moin tapahtui Yhdysvalloissa äskct
täin; jossa kuolemaan tuomittu mi6/
suljettiin kaasukaminioon'minuuttia
ennen' armahdussanöhian saapumil­ta!
Laaja keskustelu asiasta on pa-koittanut,
Englannissa :halUtuk««>a
siihen toimenpiteeseen,-että.on huo^
mattavasti rajoitettu rikoksia^ joista
on pakollista tuomita kuolemaan. A-sia
oh keskustelim alaisena myös
Neuvostoliitossa.
Canadassa käy yhä ilmeisemm|ik-si,
että kansan mielipide on kallistu­massa
niiden puolelle, jotka vaati­vat
kuolemantuomioiden: poistamis
ta. V. 1956 teloitettiin vain Yiisi
henkilöä, joka luku *on toiseksi pie­nin
40 vuoden aikana,^ keskimäärän
ollessa noin kaksi kertaa niin suu­ren.
V. 1955 annettiin murhista 18 tuo­miota,
joista tuomituista vain kuusi
teloitettiin. Viime vuonna teloitet­tiin
viisi 18 tuomitusta. .
Viime vuonna parlamentin asiaa
tutkineessa valiokunnassa kannatet­tiin
kuolemantuomioiden sälyttä­mistä
vaikka sitä vastaan esitettiin
voimakkaita protesteja.'
Tämä kansan mielipide yhä vain
voimistuu ja parlamentti joutuu
mahdollisesti ensi vuonna siihen
pakkoasemaan, että sen on poistet­tava
kuolemantuomiot, kuten on Jo
tapahtunut lukuisissa m^issa mais­sa.
sanovat, "Mauri on työnsä teb*
nyt: Mauri saa nyt meimä."
Mutta me olemme nähneet
näiden vuosien aikana myös^
sen kuinka työväefnliiker on
"murskattu" milloin "ikuisiksi
ajoiksi" tai "tuhanmiksi vuo­deksi",
kuten tapahtui Hitlerin
eläessä Saksassa tai ''^ainakin
sadaksi vuodeksi" kuten julis­tettiin
isiemnie tuhat järvien
maassa Mamterheimhi voiton
jälkeen kansalaissodäa päivinä:
Mutta työväenliike dn sitten­kin
aina noussut ^ ja nousee
sittenkin, vaikka järjestynen
työväenliikkeen xiveäiin pe­seytyy
toisinaan hetkellisesti
sellaisia hajoittajia« kitin mr.
Beck ja hänen kältaisöisa.
Mr. Loftui^inuutistieta Yh­dysvaltain
työväen jäijestymis-kampanjan
'^tainnuttamisesta"
on vain uusi osoitit äiita, että
järjestynyt työväenliike'ei voi
luottaa "ulköpaofisöBh^puutt".
Sen täytyy ratkaista itse vai­keimmatkin
ongelmansa.
Kuolemantuomiot on jo peruutat:
tu tai pidetään lakkaustilassa ItävaT-Tassa,
• Belgiassa. Tanskassa, Suo­messa.
Islannissa, Italiassa, Luxem­burgissa,:
Alankomaissa,. Norjassa^
Portugalissa,:: Rumaniassa, Ruotsis­sa,
Sveitsissä, Länsi Saksassa, Ar-igentiinassa,
Brasiliassa, Colombias­sa;
Costa lEticassa, Dominican Tasa­vallassa,
Ecuadorissa, Hondurasissa;:
Meksikossa, Perussa,^ Panamalla, U-ruguayssa,
.Venezuelassa ja Uudessa
Seelannissa. ^
Kuolemantuomioiden kannattajat
ovat vuosikausia väittäneet, et<^ä'
vam kuolemantuomion uhka estää
murhia ja että jos kuolemantuomiot
poistettaisiin, niin .siitä seuraisi
murhien luvun suuri lisääntyminen;
Mutta seuraavassa tosiseikat:
1. Alankomaissa poistettiin kuole­mantuomiot
v. 1870. Kahdenkymme­nen
vuoden aikana ennen sitä maas­sa
tapahtui 9.5 murhaa 10 miljoonaa
asukasta kohden. Säädöksen anta­masta
seuranneen 20 vuoden aikana
tapahtui 9.3 murhaa 10 miljoonaa a-sukasta
kohden.
' 2. Norjassa, jossa tapahtui vihnei-nen
teloitus v. 1875 ja jossa kuole-:
mantuomiot poistettiin v. 1905 ta­pahtui
vv. 1875—1894 välillä 152
murhaa miljoonaa asukasta kohden.
Vv. 1905—1924 välillä oli suhdelu­ku
.60.
3. Yhdysvaltain kuudessa valtios-
^sa, joissa on poistettu: kuolemantuo
m|ot oli suhdeluku W.193i^:-^ vä­lillä
230 murhaa jokaista 10 mil­joonaa
asukasta kohden: Koko
maassa yleensä luku on 810.
Missään .ei tapahtunut siten, että^
kuolemantuomion poistaminet) olisi
johtanut murhien luvun lisä.äntymi^
seen./ >
Vuosisatoja kestäneet virkavallan
suosimat hirttämiset, polttamiset,;
mestaamiset ja k>dutukset eivät
koskaan aikaansaaneet huomattavaa
laskua rikollisuudessa.
Englannin kuningas Henry VIII
hirtStti 72,000 varasta, kuningatar-
Elisabeth I aikana hirtettiin 19.000^
lisää laajan ja oletettavasti peloitta-^
van julkisuuden vallitessa .Mutta
siitä huolimatta varkaudet eivät vä­hentyneet.
- /.y.
EI PERÄÄNTYMISTÄ
Vaikka jotkut ihmiset voisivat si­ten
ajatella, se ei ole perääntymistä
sen enempää kuin se ojisi epävakaa­ta
kahden ryhmän rinnakkaiseloa.
Paremminkin se on täydentämis­politiikkaa.
Kirkko on saatettava
yhteen: sosialistisen poliittisen ja
taloudellisen järjestelmän .kanssa.
SUle .V on suotava 'mahdollisimman
laajat .-tbimintaoikeudet sopivissa
uskonnoilisissa. rajoissa;
: .Kukaan ei'"yksinkertaisesti vain
'^kuvitellutV tällaista; tilannetta puo­lassa,
- jossa: suurelta- osalta ;.uskon-nollinen
kansa korkeasti kehitty­nein
uskonnollisin järjestöin hyväk-sfi
sosialismiii.
rTAIVAS MilAN PXXLLA"
'On luonnollistakin, että Puolan
St>siali;stlt ja kommimistit haluaisi­vat
jotta kansa hyväksyisi varauk­sitta
materialistisen maailmankatso­muksen.
Luonnollisestikin he' toi­vovat,
että niin tulee jonain päivä­nä
käymään. Epäilemättäkin he
tulevat tekemään kaikkensa sen
päämäärän saayuttamiseksi. ^
Esimerkiksi Gomulka on osoitta-nbt,
että siellä missä kyUin suuri
osa väestöstä vaatii kouluja, joissa
ei opeteta uskontoa, niin-he tulevat
ne myös saamaan. Nyt jo Varso­vassa
toimii useita sellaisia kouluja
tuloksena vanhempien painostuk­sesta.
.• . ••
Epäilemättäkin hallituksen tahol­ta
tullaan julkaisemaan useita jul­kaisuja
ja käyttämään muita keino­ja
selostaakseen' maailmaa tieteelli­seltä
kann<a, erikoisestikin Puo­lan
nuorisolle.
Mutta Puolan kansanjoukot va­pautuvat
helpommin keskiaikaisista
käsitteistä silloin kun he ovat va­pauttaneet
itsensä nykyisistä vai­keista
taloudellisista ongelmista.
Eräs johtava kommunisti selosti
hallituksen ja puolueen kantaa seu­raavasti:
"Kansan yhtenäisyys tai­vaan
tavoittamiseksi maan päällä
on paljon suurimerkityksellisempää
kuin yhtenäisyys kuolon jälkeen."
Varmaankin tämä on selvä parla­mentissa
oleville katolisille kansan­edustajillekin.
Samoin kaikki kato­liset
julkaisut kannattavat hallituk­sen
taloudellisia tavoitteita.
25 TOOTTA TYÖVÄENLIJ
Sellainen on se mies
KixJ. i l H TESTER
On : olemassa henkilöitä, joiden
ulkonäkö eikä esilntymmenkään
kuvaa sitä voimakasta luonteen-
TALOUDELLINEN
YHTENÄISYYS
He tietävät, että vähemmän kuin
tusinan: vuotta sitten Puolan talous
oli vain raunioitunut jäännös siitä
mikä ennen sotaa oli varsin takapa­juinen
talous. He tietävät, että ny­kyään
Puolassa tuotetaan vuosittain
yli viisi miljoonaa tonnia terästä,
rakennetaan valtamerialuksia, auto­ja,
televisiolaitteita ja tuhansia
muita uusia tuotteita.
Renegaa^t^i eli hiopio
kelpasi torypuolueelle
Kapuskasinir. — Kaksi kertaa air:
kaisemmln CCF :n ehdofkScaana ollut
S. Elmor Lefebre ilmoitti viime vU-koUa,
että han ryhtyy tuteviss» liitto-parlamentin
vaaleissa torypuolueen
ehdokkaaksi.
•Vakuuttaen, että hän on vieläikin
työväeiunielinen" mr. Lefebre sanoi
päälrtänsensä. että "konservatilvtpuo-i
lueen edistyksellinen silpi" on se
paikka, mihin hän kuuluu. • >
Mr. Lefebre oli CCFzn '^dokkaana
(Tochrane North vaalipiirissä v. 1949
ja 1955.
ominaisuutta, joka tulee esille vain
pitkän tuttavuuden kautta
Ottakaainme esimA-kiksi Harry
Raketti. BUtä hänessä näemme? Hän
on keski-ikäinen, keskipituinen ja
-painoinen mies-, jonka tukka on
harventunut. Hän on hiljainen ja
vaatimaton. Kun hän puhuu, hän
ikäänkuin haparoi sanojaan. Suo­raan
sanoen hänestä puuttuu se
mitä jiilklsuusmlehissä kutsutaan
värikkyydeksi.
Onko Harry aina ollut sellainen?
Kyllä. Sain sellaisen käsityksen hä­nestä
kaksikymmentäviisi vuotta
sitten kun ensi kerran tapasin hä­net
Voin nyt sanoa, että tämä nuot
rl sosialismin oppilapsi ei jättänyt
minuun mitään erikoista vaikutusta
niinä' mennenä aikoina / kun tapa­simme
Kirkland Lakella. Tosiasia
on, että suhen aikaan pystyin hef-posti
väittelemään hänen kanssaan
ja ehkä vieläkin pystyisin.
Aivan päinvastoin, verrattuna
moneen muuhun työväenliikkeessä
varhalsvuosina olleeseen henkilöön,
jotka omasivat voimakkaan kän-nianhimöii,;^
Harryssa näytti kytevän
syvällinen vakaumus, joka on jat­kuvasti
kytenyt, eikä ole vuosien
kuluessa^ koskaan sammunut
Kuinka monet metsätyöläiset tie­tävät
Häi-ry Raketista? Kyllä mo­net
tuntevat hänet ja varsinkin
vuosikymmeniä metsäiteollisuudes<-
sa työskennelleet tuntevat hänet.
Hän ' aiitloi heidän johtamisessa
omalla hiljaisella ja vaatimattomal­la
tavallaan. ...
- Ja niinkuin vanhalla taistelijalla,
häneii nahassaan on monen tafste-lun
jättämät arvet, jotka nähdään
vain saunassa, ja ne palauttavat
mUeliin liiitä entisiä kiihkeitä ai­koja:
Suurin ar^i johtui siitä* kun
hänelle .oli suoritettava leikkaus
keuhkon osan poistamiseksi. Se oli
osa siitä hinnasta, jonka hän mak-^
soi; jotta-työtätekevät ihmiset,voi­sivat-
nauttia paremmasta ja va­paammasta
.elämästä.
Se ^tapahtui..seuraavasti: Vuonna
1934; jolloin Harry olr tuskin 20-
vuotias,. hän tarjoutui auttamaan
metsätyöläisten järjestämistä Que-becin.
c-puolella -Chiminisissa. Hänet
vangittiiB"9' tai 10 muun työläisen
työlä.sten järjestäminen. Siitä ^
koksesta" jos muistan oikein, JA
net tuomittiin 18 kuukaudeksi Bor.
deauxn vankUaan, jota pidetä^
kaikkein pahimpana Quebecin inai
kunnassa. ^
Asunto-olot ja ruoka olivat Inio^
not.: Häntä kohdeltiin pahemmia
kuin tosirikoUista. Hänellä oli En­tuudestaan
heikko^ tyysillinen tfli
kun piti syödä mitä sai jä vai^
lassa ollessaan hän sai tuberbli-tartunnan.
Kun hänet vapautettiin vankfliö-ta,
hän teki lukuisia matkoja Hai.
leyburyn sanatoriolle ja vihdoin hj.
neltä poistettiin useita kylkiluita
ja osa keuhkoistaan.
Ihmeellisin puoli on siinä; itti
vaikka hän varmasti kärsi kovia
tuskia, 40-Iuvun aikana näin hi
net usein kesän tai talven aikana
masentumatta heittävän selkärep.
punsa selkäänsä ja lähtevän met-säkämpille.
Siellä hän järjesti tyj
Iäisiä unioon. esitti heidän työmaa-valituksiaan'ja
rakensi uniota, josta
tuli mahtava voima Pohjoisinta-riossa.
Vuonna 1949 Harrya syytettiin
punaisuudesta. Jos käsitän saoan
merkityksen oikein, nim luulen hä­nen
olevan juuri sen. Niiden tois­ten
union johtajain kanssa, jotka
rakensivat metsätyöläisten union.
union yhdysvaltalaisen johdon toi­mesta
hänet määrättiin erotetta­vaksi
palkallisen osaston sibteeiin
tehtävästä, johon union jäsenistS
oli: hänet valinnut.
He eivät kuitenkaan koskaan ote
syyttäneet' häntä epärehellisyydes,
tä. Punaisuudesta he ovat syyttä­neet,
mutta ei koskaan epärehelli­syydestä!'
Toimiessaan järjestäjänä hSa«sai
hyvin vähän palkkaa. Varhaisvuo-sina,
myötämieliset ystävänsä poi-
Katalolla varasivat hänelle nukku­mapaikan
ja ruokaakin tarpeen
vaatiessa.: Niin ihmeelliseltä kilin-tuntuukin,
hän läpäisi ne vaikeat
aj at. Uskon voimakkaan elinvoia^
johtuvan hänen: omaamastaan kyte­västä
vakaumuksesta ja antautumi­sestaan
työläisten asian puolesta.
Kun Harry lukee tämän: kirjoi-tukseni,
niin hän on varmaan himV
millään. Todellisuudessa hänen ei
pitäisi punastua, sillä vaikka bSn
ei ole värikäs, kaunopuhuja eikä
kanssa' jä -lieitä^'siryrtettiin;^etta he ole ^vaativaiiien,: -Hiöttaisih elSmSnT
olivat yrittäneet ^järjestää lakkoa, hänen käsiinsä: Sellainen mies bSn
Niin, se oli hänen "rikoksensa" on. . -
Puolan ''teoHisuus jatkaa laajentumistaan. Kuvassamme
matalouskonetehdas Varsovassa. Kirjeenvaihtajamme il­moittaa,
että Puolan katoliset johtajat ja maallikot kan­nattavat'
hallituksen taloudellista ohjelmaa. Kansa pyrkii
parempaam elämään, olivatpa he sitten kommunisteja, ka­tolisia
ta':<kka auringon jumaloitsijoita.
Siiriotaisministeri PidengiH
sai nokatleen jugoslavialaisilta
Tqronto.:-TT- Kuvaavaa siitä kuinka
lyhyt, muistlsia jotkut' canadalaiset
valt.onV:ranoms(isel: ovat, on-- Cana-dan:-'
jugoslavialaisten liiton :,(Savez
jugosIaveUskin Kanadjana): < siirto^
laisministeri Pickcrsgillille länete-lyssä
kirjeessä eitetty tapaus...-
Mainitun, liiton taholta lähetettiin
ministerille: seuraava., sisältöinen
kirje:
"Arvoisa herra:
Radloraporttien mukaan Te nimi­titte
parlamentin jäsenen eversti
Hunterin edustarnaan Teitä ns. It­senäisen
Croatian.Valtion 16-vuosi-juhlassa,
joka' pidettiin lauantaina
huhtikuun 13 päivänä Torontossa.
Teidän tolasi olla tietoinen siitä, et­tä
Croatiancltsenäinen Valtio perus­tettiin
Adölph Hitlerin määräykses­tä
osana suunntelmasta paloitella
Jugoslavia ja sitä johti huonssa huu-dossa.
oleva:guislingi Anton Pavelic.
Te varmaan olette tietoinen myös
si:tä, että ••. Itsenäinen: Croatian Vat
tio julisti sodan liittolaisia ja Cana-daa.
vastaan. Siksi katsommekin, et­tei
ole soveliasta Canada^ vhallituk-sen
jäsenelle antaa kannatusta ja
rohkaisua sellaisille capadalaisvas-täisille
juhlille." ^
Kirjeen oli; allekirjoittanut: .Na-,
tional Commttee,. Federation i t
Yugoslav Canadians, M. Grublfch,;:
Presidentti.
Vapauden seuraava
numero ilmestyy^
ensi tiistaina
Virallisen juhlapäivän — pitkä-perjanta'n
-r- sattuessa lehtennne
ilmestymispäiväksi. Vapauden
seuraava numero: ilmestyy tiistai­na,
huht kuun 23 pnä.
T I L A T ^ A i l ^ V A P A U 8I
PÄIVAH PAKINA
"Kagdii juo1(see" - smelHikin
Kuolemantuomio ei ole mikään;,
tasavertainen oikeuden jakamista- ^
pa.^ Sen yhteydessä otetaan hn«>
mioon luokka, ihon väri ja lom­pakon
paksuus.
Saif Quentinin vankilan entinen
johtaja Clinton T. Dnffy sanoi:',
'Varroin telottetaan varotssaaa*
olevia ihnUsii.*'
Sing 5ing'n vankilan edesmen­nyt
johtaja Lewis E. Lawes Ur-joMU,
että 12 vuotta kestäneeni
virkakautenaan hän kävellytti 150:^
miestä ja yhden naisen knolhti v
kammioon ja "eräässä suhteessi
he olivat kaikki samanlaisia. KailK'
ki oUvat köyhiä ja mUtel kaikki
vania ystäviä.» ' 4i
-Clareace Darrov sanoi: *Vi tierc
Ql«m«ssa ]Bltiätt*nUn tasa^noli*/
tonta-,' ja-^ epäolkendenmukalst»^
kuin knolemantnomio. Vain köy*:
hät tuomitaan kuolejnaan.'*
Kuten me kaikki aikaa seuraavat
pohjolan asukkaat tiedänmie, nyt
on jälleen ^ aika jolloin "kaikki
juoksee'V, •
Auringon paistaessa niin meille
hyville tavallisille: ihmisille kuin
toisten, työtä* riuitäville, veijareille­kin,
sulaa < lumet: metsämaillakin ja
jniin-saamme nähdä, että puroissam­me
juoksee vettä kuin koiisanaan
keväällä, r . , '
Samoin sulavat kaupungeissa ka­peiden
takapihojen nokiset, lumival­lit
ja niistä juoksee lorisemalla li­kaista
vettä katuojiin.
Ja: 'Välttämättömänä pahana mui­den-
ju<^ujett-Joti&ossa on nuhais­ten
kanssaihmisten •'nenän juoksu".
Vaikka luulisi, että ainakin vanhem-jnat
ijuniset ovat jo oppineet nuhaa
välttämään, niin: sittenkin .näyttää
siltä; ettei kevät voi tulla ilman yh­tä
kunnollista - ''nenän/ juoksua"
meille aikuisillekin -— vesilammi-koibssa
leikkiviä lapsista puhumat­takaan.
^ - _ .
Kaikkein parhain ja suurinta iatp-miota
saava >'?juo^" on kuitenkin
^ jnaikä.fliilvskaltsi: kantaa "smeltti-runnln"
rnimeaL ^ Junri samaan ^ ai­kaan
joUbin- kapeiden takapihojen
Iikais|nf|tnat luniikasat idikavät' su­laa,
alkaa myös hopeanhohtavien
smelttien vuotuinen kutuaika elik­kä
"runni", joka vetää puoleensa
sadottain sellaisiakin: "smelttien ys­täviä",
jotka eivät syö pientä mak­suakaan
vastaan näitä herkkupalo-ja-
Kuten tämän palstan lukijakunta
— misus ja naapurimme Pietilä
hyvin tietää, allekirjoittanut lukeu­tuu
niihin mielipuoliin, jotka pitä-,
vät "smelttirunniin"' menoa kevät­puolen
suurimpana juhlana joulun
ja vapun ^välillä. Tämä sittenkin/
, vaikka 'fsmelttirunniin" meno olisi
syystä tai toisesta sivuutettava, kur
ten on äärimmäisen pakon edessäi
joskus tapahtunut.
Mutta niin suurena juhlana kuin
"smelttirunnia" pidänimekin, me.
yhdymme kuiteuMn niihin farma^
reihin, jotka'sanovat ja7rukOilevat,
etta"smelttikalastajatkin" käyttäi^
sivät vähän järkelC
: Tässä yhteydessä palaa' öiielei&nK
me eräs vuosia vanha keskustelu
minkä yhteydessä yksi "smeltti-pureman"
saanut mies manasi jotar
J:uta farmaria, joka ei laslcenut
smelttimiehiä maalleen. "Ei niissäi
smelteissä ole kenenkään yksityis­omistuksen
merkkiä** sanoi nirkäs-^
tynyt smelttikalastaja jaxtofiiti-den
nimissä on', sanottava, että mo^
net kuulijat olivat asiasta samaa
mieltä. " ^
Niin. myös allekirjoittanut —
mutta vain vissiin rajaan asti.
Meille '.'smelttirunnissa" keväisel-
Iä"pyhiinvaelluksella" : kävijöUlä
taitaisi olla hyvin valaisevaa, jos
katselisimme itseämme vähän "far­marinkin"
näkövinkkelistä. Enlme
halua ^suioa, että kaikki "'smeltti­runnissa^'
kävijät .ovat samanlaisia.
Eihän toki! Mutta kun on joukossa
joitakinv>>mistään piittaamattomia
mätanuiiäa^nihi siitä joutuvat kaik­ki
^'smeltlrunnissa!' kävijät farma­rien
kirjoisisa siihen, samaan "luok­kaan"
niissä aavikknmaakuntien far­marit
pitävät kesäisiä heinäsirkka-parvia
^ J a vertaus on kirjaimelli­sen
tarkka.
£1 tarvita mitään "salapoliisiky-kyjä"
"smeltUrunnissa" käydessä
kun havaitaan, että "nmnia^' odotel­lessa
/sytytetän suuria nuotioita -
joihin jotkut mistään piittaamattö-
,mat hakevat poltinpuita peltöäidöis-ta,
mitkä: maksavat farmareille sie­voisen
suinman rahaa ja paljon ai­kaa
vaativaa työtä.
"SmelttirunniÄa" kävijät tietävät
myös. ettei farmarien aitoja poltto­puina
käyttävillä heäkflöillä Ole mi­tään
'tpahoja aikeita". Heidän tar­koituksensa
ei ole tehdä mitään pa­haa
kenellekääi. TMuttä kun on
kylml jä/sellainen tapa,^ että "tmi-rielmaV
nousee korkeammalle Uub-
Uotukn aäi*essä, niin silloin ei aja­tella
asiaa sen kuihmemmin. Kuö-fiopuita
tätSritäaee. jä niitä^ otetaan
mistä sattuu —; valikka farniarih
aidasta.
, Eikä ajattelematon pahanteko ra­joitu
tähän. Farmarin: pellon reu-,
nassa kasvavista' koivuista, vaahte­roista
ja; muista nuorista puista re-,
vitään '"lipon varsia". Toisinaan näi^.
tä "varsia•^ kaadetaan ehkä farmari-^
en pihoistakin. " '
Eväspussien paperit heitellään,
pitkin mäkeä ^ ja kaloja Upufel-;^
laan mätänemään ja haisemaan
kin mäkeä.
Onlfo sitten ihme, jQs jotkut
marit ja muut paikalliset asukkaat
katselevat epäillen: vähän kaikkia
"smelttirunnin" miehiä ja naisia?
Emme ole nähneet suomalaisia
"smeltin*^ pyytäjiä, jotka olisivat
ylläkuvatuniaiUä heilunet kuiri s»
dönpesän ovella: Miitta kun tuo nä­ky
on niin yleinen "smelttirunnis­sa"',
niin: me suosittelemme, cttS
katsoisinune itseämme ^farmarin-kln
näkövinkkelistä" ja päättäl^
me, että tänä vuonna viemme tarvit­tavat^
nuotiopuut kotoa, että han-kinune
Ilppoon varren kaupungis^
ja että pidämme kalastuö>ai^}?
yhtä puhtaana kuin tolvoisinune
toisten niitä pitävän siinä tapauk­sessa,
että ne sattuisivat olemaa?
omia alueitamme.
Uskomme, et&i ^ auttaa hyv^
suhteiden kehittämiiltä - ja" ylläP»»-
mistä "smelttilcalastajain" jäfaru»'
rien ^^lilla. "
'• JofeatapanTrgp-ssa; •' *^smelttirUrtR,
on aihe; josta kanimftairainddiiJ^
hua. vaikkei -sinefttiltt"^ ^
kään. ^ KänsälcburaL' - •