1957-04-18-03 |
Previous | 3 of 5 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'^Torstaina, huhtik. 18 p- — Thursday, April 18,1957 VAPAUS (UUBEBTK^ -~;XiidQ>tedeDt iabor QlSBn of FInniSb Canadians. Es-taUlslied 17ov. 1917. Autborlzed as -«eeond claa» mall :bsr;.'the Post Offloe D^Mitmeot..Ottawa.Pub-lUb^ tbrice «reeldy: Tuesdays. Thondays and Baturdays by Vapaus PlAUsJiing CompaDy. Ltd., at 100-102 JSSm SL W-> Sudbury, Ont. Canada, Telephones; Bua; Office OS. 4-4284: Editorlal Office 08.4-42fö. Manager E. SttksL Bdltor W, EklotuL MaJUng addren; Bo» 69; Sudbury, Ontario. Advertising rates upon appUcatlon. Translation free of charge. - TILAUSBimfAT: Kanadassa: 1 vlr;7i» 0 kk. 3.75 3 kk. 2^ nidysfaUolasa: I vk; Si» 6 kk; 4.30 suomessa: Ivk. 8A) 6 kk. 4.75 • Ä i n , •M l i i 1917 ---Juhlavuosi vuosikerta — 1957 Jordanin kriisi Tiistaisia uutistiedeiss^ kerrottiin, että kuusi päivää kesjtänjrt Jordanin hallituskriisi on päättynyt poika-^kuninjgas Hosseinih/oslttäiseen voittoon. '•'v Vaikka meillä ei olekaan yksityiskohtaisempia tietoja icaukafsen Jordanin asioista, niin me esnme voi olla huomaa-f? »atta, että vissit !'tasavaltalaispiirit" — varsinkin' Yhdysvalloissa ^ ovat ilmaisseet suurta iloa Jordanin poikakunin-kaanvallankaappauksen onnistumisesta. Näiden taantumus-piirien riloa.sumentaa tässä yhteydessä vain tieto siitä, että l^oikakuningas Husseinin voitto ei ollut ainakaan vielä täydellinen. 'Lisäksi niitä arveluttaa kaiken tapahtuneen perus-iee^ a, etta tämä ylhääl^är^uoritetun vallankaappauks^ saattaa hyvinkin olla väliaikaista laatua. f Eräänlaisena Vihjäinä siitä, mi^tä Jordanissa on tämän , Wiisin^'^ kysjrmys saadaan anyös mi^tä läpeensä propagandaluontoisista jutuista; joiden mu-l^ aah tämä nuori^poikakuningas on :ruvennut "puhdistamaan" Jt^danin hallituselin^vy^öhmunisteista", tieten-r|: ään tiedä kuUnka paljon bn Jordanin hallituselimissä 'kommunisteja* Mutta me epäilemme että heidän lukumääränsä ; ' oii'«ar^,ltotnah pienijjo|:lieitä'On>lainkaan. Mutta kun poliit-l i n ^ f^iiHdistus'! onkuiienkin siellä' käynnissä, niin tämä ei ^roii^tarkoittöä miiutä/kUin sitä, että kuningas Husseinin takana ~o1evattaantumusvoimat ovat aloittaneet noitajahdin niitä J^astaari, jotka kieltäytyvät nielemäk^ nahkoineen ja karvoineen; "£i^nhQwerin;oppia'' ja sen perusteella luvattua dol-lariapua! [ ^erkille|>antävaa on kuitenkin tämä: Kuusi päivää kestänyt :k^^ sovitteluratkaisuun;^^ hBlUtuksen pääniieheksi nimitettiin amerik-kalaismlelisyyteen taipuva tri Hussein Fahkri Khalidi. Mutta :V;aildca kuninkaan tsjvfäfjtihi viikon keskiviikkona erottaneet maan itsemääräämisohjelmaa edustavan, ^^ordanhn Kansallisen. Spsialistipuolueen johtajan Suleiman i^abulsin hallituksgni^illä perusteella, että se on "liian ystä^ vällinen" Egyptiäi^a/muita arabimaita sekä Neuvostoliittoa kohtaan — tämä Jordanin suurimman puolueen johtaja oli ;vvrt"?lL'' -kuitenkin otettava^^nyt/^muodostetun "kompromissihallituk- ' ' » i i i lilflr' im mi •'f f. iii 1 m. ^poikakuningas Husseinin, ja hänen taustamiestensä käy-iettävJssä oli brittiläisten kouluttamat ja aseistamat Jorda-' Äin asevoitnien pääjoukot. Ne kukistivat, verisesti'kansan- •jouklcojen vastarinnan ja marssivat pääkaupunkiin-käSVbt ."korkin tuhkalla mustattuna", minkä sanotaan tarkoittavan ^ sitä, että kuninkaalliset sotavoimat olivat valmiina tappa-maäiivkai^ -^astöstajänsa. Tässä vaiheessa näytti siltä, että poilcakuningas, tai paremminkin hän^n taustamiehensä ovat tilanteen ehdottoi^Äriä Herrana. Mutta niin voimakas on ilmeisesti imperialistiVasiainen mieliala Jordanissa — kuten |taikissa arabimaissa] — että »sotilaallisesta ylivoimasta huoli-diatta' taantUmUsvoimien oli huomioitava kansanjoukkojen yleinen mielipide ja tehtävä tämä kompromissiratkaisu halli-Ä^ eii^ muodostäm'isessä!, Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Jordanin poliittinen tilanne ole huonontunut. Päinvastoin voidaan valittaen todeta, että Jordanin taantumus- Voimat saivat ulkomaisten taustamiestensä suosiollisella ^v^uUa entistä lujömMäii otteen maastaan. Se on vahingoksi "seka Jordanille että Icclkö maaihnalle.' Mutta kaikesta huoHmatta meistä tuntuu, että viimeistä '«anaa ei ole Jordanin asioista vielä sanottu.. Tähän asti ovat puhuneet harvainvalla|j, miehet ja heidän avustajansa. Mutta ;tulee myös'aika, jolloin Jordanin kansakin esittää painavan ^^liansa ja tässä yhteydessä on muistet^va, että Jordanin kansa ei tuskin tule vapaaehtoisesti antautumaan impe^ •min riistettäväksi ja sorr^ettavaksi. , Mitä muut sanovat MAINOSTAULUlElf VnOAKKO Taistelu ' mainostauluista alkaa muodostumaao yhdeksi suurimiiiak si sisäpoliittiseksi kjrsynvkseksi Yb-dysvaltainJu »gre9sin:n]rkyiseUä istuntokaudella. Ky^mys keskittyy, Eiseilhowerin hallituksen tefc«ma3n>hdotukseen. eitä- rajoitettdisön niaioostattlujen käyttöä erään monia miljoonia dollareitamaksavan maantien vierellä, kongressin,viime vuonna liyväksy-män 41.000 mailin maantieverkoston jonka rakennuskustannuksista liittovaltio maksaa suurinlman osan Rajoittamlssuunnitelman kannattajat väittävät^ että mainostaulut pi taisivat näkdaloja. l i e v ä t tapa turmia ja kyUästyttäisivät koko maaseudun epämlelljrttävUlä näkymillä. He naittavat,, että koko kau nis näkdalainen maaseutu Jäisi mai nostaulujen muodostaman lauta-aidan varjoon ellei ryhdytä sopiviin rajoitustoimenpiteisiin. Suunnitelman vastustajat maalaavat kauhistuttavan kuvan autoilijasta, joka havaitsee olevaiisa.oleeI-lisesti ;'eksyksl8sä" mainostauliitto-malla: seudulla, jossa ei ole jnitään, joka kertoisi hänelle mistä hän saisi gasoUinia, hyvää mokaa ,>ja luotet-tevan yösijan. He väittävät että hotellit, ravintolat ja muut iliikeyri-tykset, jotka palvelevat autoilijoita, joutuisivat vararikkoon. — Canadian Press. Puolan kirkko tukee sosialismia Kiij. G«rdon Cniiksiiaiik » ^ J f * * ^ ^ , Tunne uusi kotimaasi Canadian Finnish Movies on aloittanut uuden, ^ mielenkiintoisen kuvasarjan .''Träne|uusil;i)cotimaasi''.; olla tutustetaan canadansuomalal-sia tämän laajan Canadan eri puoliin; kauniiden v8r£filmien>: avulla. ^simmMisenä „fi|nriBiät.,iäs8|L.sar-assa esitellään'Canadan Kalliovuoret elokuvia "Kipparikvarteittl" yhteydessä; Sarjaa jatketaan seu-. raavien suomalaisten filn^ien yh-) eydessä. ' , Sitten Puolan vlimefcsipid^yjen vaalien on esitetty jokseenUiJ pintapuolinen kysymys: "Kuka todellisuudessa Johtaa Puolaa, Gomulka tai kardinaali IVyszynski?" Tai paremmin sanoen, kumpi on suurempi tekijä Puolassa, Yhdistynyt Työväenpuolue tai katolinen kirkko? Puolan sosialismin ystävät Ilmaisevat syvää huolestuneisuutta kirkon ilmeisestikin suuren vaikutusvallan johdosta. On jokseenkin ilmeistä,! että maassa ei olisi saavutettu lähimainkaan niin suurta kansallista yhtenäisyyttä yleisissä / vaaleissa e)lei kirkon taholta olisi kehoitettu ihmisiä äänestämään. Palaaminen uskonnon opettamiseen kouluissa, valtion maksaessa PufAao hallituMen, virheellinen käyttäytyininen ja politiikka vume 12 vuoden aikana ^idcQitU ihmisiä kirlunkinrviin.-Yritykset pakoittaa Ihmiset ajattelemaan, sosialistisin oppikirjoista ja opettajien palkat, ei suinlcaan ole sitä mitä odotetaan sosialistisen maan sosialistien pii-, reissä. TODELLISUUS Ihmiset eivät halua sletämättö-myyttä tai painostusta, mutta miksi ryhtyi aktiiviseen uskonnon opetukseen kouluissa? Miksi ei jätettäisi uskonto ehdottomasti yksilön omantunnon ja kirkon varaan? Miksi sille olisi annettava valtion tuki? Mahdollisestr on tullut huomioi^ tuksi myös se, että Varsovassa qh perustettu Maallisten Koulujen Yhdisty^ Ja Jumalankieltäjien Liitto. Paradoksimaisesti havaitsemme; että sosialistit sosialistisessa maassa vaativat sosialistiselta hallitukselta, jonka johtajat ovat vannoutuneita materialisteja, että heidän lapsiansa suojeltaisiin jumaluusopin vaikutukselta kouluissa. ' ' Mahdollisesti yhdeksän jokaisesta kymmenestä puolalaisestaton kauOl-sen kirkon jäseniä: Huomattava osa, mahdollisesti enemmistö Yhdistyneen Työväenpuolueen jäsenistä, on katolisia. Maaseudulla kirkolla on suuri vaikutusvalta. E$llvätk$ kuolemantuomiot rlkollisiiiideii lad^^^^^^^ tav<yn vain kdiittivät vastustus^ ja osittalsesfi saattoivat sen huonoon valoon. . H Siinä, Puolan uskonnon todellisuuden luusto. Sen liha ja veri on havaittavissa: joka .sunnuntaina täyteen ahdetuissa kirkoissa. TOINEN PUOLI Tässä oHvat-ne todellisuudet, jotka olivat Ptiolan hallitusta vastassa kun se joutui yhdessä katolisten johtajien kanssa- laatimaan, uufta ohjelmaa, jtfssa määriteltiin, muun muassa jumaluusopin opettaminen kouluissa ja suurempi käytännöllinen vapaus' kirkolle sen virantoi-mittajain nimityksiin nähden. Mutta kuinkas mitaliin toinen puoli? ' . Suurin osa. Puolan kansasta on hyväksynyt sosialismin tien ainoana keinona saavuttaakseen sen tavoitteen; jonka päämääränä on koko kansan yhdistäminen ja elintason' kohottaminen. • Ne työläiset, jotka osoittivat mieltään Poznanissa -rr ja huliganismi ei ollut osana siitä mielenosoi-ti^ sesta ilmaisivat''yleisen työtätekevien töiyomuksen, että kehitet täisiin sosialismia eikä hävitettäisi sitä. Maaseuduilla ei olisi pitkälle pärjännyt talonpoikaiston kanssa sellainen henkilö, vaikkapa kylän pappi, joka olisi kannattanut palaamista entisajan epäinhimilliseen kurjuuteen.-: Opplneisto myös katsoo olevansa henkisiä "sosialismin kehittäjiä". ^ Sen lisäksi, kuten Gomulka on osoittanut,' sosialismia rakentava puolue on "yalt^sa" ''Puolassa ja se puolue aikoo säilyttää valtansa, sHlä "huonoinpikin kansan hallitus on parempi kuin mikään muu/' Sellaisista' vastakkaisista todoUi suuksista johtuu päätös jumaluusopin opettamisesta kouluissa. Tainnuttava isku" työväeUe? lila mm. R 3 « mk V Kuten muistettanee, meidän lehtemmfe Vapaus, joka on >^na ja kaikissa tilanteissa^uominnut sellaisen byrokratismin; smitä ajurien umon(Teamsters Union) johtaja Dave Beck «dustaaj ilmaisi vakaiimiistensa pej^usteella sellaisen käsitys- ."Jtannan, ?ttä Yhdysvaltain senaatin tunnetusti työväenyasf ^taisen komitean tarkoituksena oli käyttää mr; Beddn suuria rrötöksiä ja niiden paljastuksiakin keinona työväenliildceen "^heikentämiseksi. ' • Selvää on, että mitä pikemmin järjestynyt työväenliike fcKvvapauttaa itsensä mr. Beckin kaltaisista pomoista, sitä pa- Tempt se on. Mutta aivan yhtä selvää on sekin, että työväen- >yastaisen senaati-n muodostama läpeensä työväenvastainen B • y|"tutkimuselin" e voi iThdysvaltain työväenliilifettä puhdistaa: '^yhdysvaltain senaatin "tutkijakomiteaa" oi) tässä yhteydessä 'verrattava sellaiseen puoskariin, joka antaa potilailleen kuot- ; ••^lettavaa inyrk^ asemestav ' J Niinpä emme olleet lainkaan yllättyneitä kun New York «Timesin kirjeenvaihtaja Joseph A; Loftus kirjoitti huhtikuun , "unioliikkeen rötöksiä tutkir , r ^nut senaatin komitea on antanut tainnuttavan iskun työväen ;tJärjestymisoh3'elmalle . . ." asm - Mainittu kirje^ kertoo "suurena juttuna" kuin-irka USA:n etelävaltioissa — missä oii järjestymättömien luku ^^^•^isuuri ja sen vuoksi huonot palkat ja alhainen elintaso -r- vas-vtarinta järjestymistä kohtaan on "nyt suurin kuin milloin- .«kaan ennen viimeksikiiluneen 20 vuoden aikana." Selostet-: \^uaaiij että Dave Beckin rötösten paljastaminen on nostatta-J ^«ij^itti^ etelävaltioiden järjestymättömien työläistenkm keskuur f; ^ joessa iiniovastaista mielialaa, mr. Loftus kertoo riemukkaas- ('"'^^"rmten eräs yhtiö, joka tunnetaan uniovastaisestäasentees-r/ C Xtaiaii„on nyt valmis käyttämään tilaisuutta hyväkseen. Tämä >'-;/^yKtiö,'kertoo mr. Loftus, on kieltänyt työläisiltään oikeuden i^^i 'panestää haluavatko he alansa union puhemieh^cseen. ;?^tttta kun mr. Beckin rötöksiä on nyt "paljastettu" aaiin, että '7^^' rviiilden avulla on mustamaalattu koko työväenliikettä, tämä **;^hti6 öii nyt esittänyt vaatimuksen, että työmaaääncstys olisi ^t^etayä'hätäpa^^^^ . ' k N ä i n palvelee uniopomot taantumu^-*; fiellisia.työnantajapiirejä vielä silloinkin kun heidän herransa Pari Viikkoa sitten päiSfadassa toimitettiin jäUoeniyksi kuoleiUäntuo-mion täytäntöönpano. ' Vielä'elonsa yitme hetkillä mies ^^kuiiiti^ölevan sä Isyytön; Sämast^^m^t'ha)|tä syyt?;^ tyii toiscih,^ miehenrrtiiomiö muutettiin liittohallituktieii- ihinisteristön päätöksellä viime, hetkellä elitikäu-tiseksi yankeudetui! / / , ^ TapaJiä on ;l>)erättänytr1aajaa/keskustelua '! kuolemantuomioiden tehosta rikollisuuden estämiseksi. Sa-r moin tapahtui Yhdysvalloissa äskct täin; jossa kuolemaan tuomittu mi6/ suljettiin kaasukaminioon'minuuttia ennen' armahdussanöhian saapumilta! Laaja keskustelu asiasta on pa-koittanut, Englannissa :halUtuk««>a siihen toimenpiteeseen,-että.on huo^ mattavasti rajoitettu rikoksia^ joista on pakollista tuomita kuolemaan. A-sia oh keskustelim alaisena myös Neuvostoliitossa. Canadassa käy yhä ilmeisemm|ik-si, että kansan mielipide on kallistumassa niiden puolelle, jotka vaativat kuolemantuomioiden: poistamis ta. V. 1956 teloitettiin vain Yiisi henkilöä, joka luku *on toiseksi pienin 40 vuoden aikana,^ keskimäärän ollessa noin kaksi kertaa niin suuren. V. 1955 annettiin murhista 18 tuomiota, joista tuomituista vain kuusi teloitettiin. Viime vuonna teloitettiin viisi 18 tuomitusta. . Viime vuonna parlamentin asiaa tutkineessa valiokunnassa kannatettiin kuolemantuomioiden sälyttämistä vaikka sitä vastaan esitettiin voimakkaita protesteja.' Tämä kansan mielipide yhä vain voimistuu ja parlamentti joutuu mahdollisesti ensi vuonna siihen pakkoasemaan, että sen on poistettava kuolemantuomiot, kuten on Jo tapahtunut lukuisissa m^issa maissa. sanovat, "Mauri on työnsä teb* nyt: Mauri saa nyt meimä." Mutta me olemme nähneet näiden vuosien aikana myös^ sen kuinka työväefnliiker on "murskattu" milloin "ikuisiksi ajoiksi" tai "tuhanmiksi vuodeksi", kuten tapahtui Hitlerin eläessä Saksassa tai ''^ainakin sadaksi vuodeksi" kuten julistettiin isiemnie tuhat järvien maassa Mamterheimhi voiton jälkeen kansalaissodäa päivinä: Mutta työväenliike dn sittenkin aina noussut ^ ja nousee sittenkin, vaikka järjestynen työväenliikkeen xiveäiin peseytyy toisinaan hetkellisesti sellaisia hajoittajia« kitin mr. Beck ja hänen kältaisöisa. Mr. Loftui^inuutistieta Yhdysvaltain työväen jäijestymis-kampanjan '^tainnuttamisesta" on vain uusi osoitit äiita, että järjestynyt työväenliike'ei voi luottaa "ulköpaofisöBh^puutt". Sen täytyy ratkaista itse vaikeimmatkin ongelmansa. Kuolemantuomiot on jo peruutat: tu tai pidetään lakkaustilassa ItävaT-Tassa, • Belgiassa. Tanskassa, Suomessa. Islannissa, Italiassa, Luxemburgissa,: Alankomaissa,. Norjassa^ Portugalissa,:: Rumaniassa, Ruotsissa, Sveitsissä, Länsi Saksassa, Ar-igentiinassa, Brasiliassa, Colombiassa; Costa lEticassa, Dominican Tasavallassa, Ecuadorissa, Hondurasissa;: Meksikossa, Perussa,^ Panamalla, U-ruguayssa, .Venezuelassa ja Uudessa Seelannissa. ^ Kuolemantuomioiden kannattajat ovat vuosikausia väittäneet, et<^ä' vam kuolemantuomion uhka estää murhia ja että jos kuolemantuomiot poistettaisiin, niin .siitä seuraisi murhien luvun suuri lisääntyminen; Mutta seuraavassa tosiseikat: 1. Alankomaissa poistettiin kuolemantuomiot v. 1870. Kahdenkymmenen vuoden aikana ennen sitä maassa tapahtui 9.5 murhaa 10 miljoonaa asukasta kohden. Säädöksen antamasta seuranneen 20 vuoden aikana tapahtui 9.3 murhaa 10 miljoonaa a-sukasta kohden. ' 2. Norjassa, jossa tapahtui vihnei-nen teloitus v. 1875 ja jossa kuole-: mantuomiot poistettiin v. 1905 tapahtui vv. 1875—1894 välillä 152 murhaa miljoonaa asukasta kohden. Vv. 1905—1924 välillä oli suhdeluku .60. 3. Yhdysvaltain kuudessa valtios- ^sa, joissa on poistettu: kuolemantuo m|ot oli suhdeluku W.193i^:-^ välillä 230 murhaa jokaista 10 miljoonaa asukasta kohden: Koko maassa yleensä luku on 810. Missään .ei tapahtunut siten, että^ kuolemantuomion poistaminet) olisi johtanut murhien luvun lisä.äntymi^ seen./ > Vuosisatoja kestäneet virkavallan suosimat hirttämiset, polttamiset,; mestaamiset ja k>dutukset eivät koskaan aikaansaaneet huomattavaa laskua rikollisuudessa. Englannin kuningas Henry VIII hirtStti 72,000 varasta, kuningatar- Elisabeth I aikana hirtettiin 19.000^ lisää laajan ja oletettavasti peloitta-^ van julkisuuden vallitessa .Mutta siitä huolimatta varkaudet eivät vähentyneet. - /.y. EI PERÄÄNTYMISTÄ Vaikka jotkut ihmiset voisivat siten ajatella, se ei ole perääntymistä sen enempää kuin se ojisi epävakaata kahden ryhmän rinnakkaiseloa. Paremminkin se on täydentämispolitiikkaa. Kirkko on saatettava yhteen: sosialistisen poliittisen ja taloudellisen järjestelmän .kanssa. SUle .V on suotava 'mahdollisimman laajat .-tbimintaoikeudet sopivissa uskonnoilisissa. rajoissa; : .Kukaan ei'"yksinkertaisesti vain '^kuvitellutV tällaista; tilannetta puolassa, - jossa: suurelta- osalta ;.uskon-nollinen kansa korkeasti kehittynein uskonnollisin järjestöin hyväk-sfi sosialismiii. rTAIVAS MilAN PXXLLA" 'On luonnollistakin, että Puolan St>siali;stlt ja kommimistit haluaisivat jotta kansa hyväksyisi varauksitta materialistisen maailmankatsomuksen. Luonnollisestikin he' toivovat, että niin tulee jonain päivänä käymään. Epäilemättäkin he tulevat tekemään kaikkensa sen päämäärän saayuttamiseksi. ^ Esimerkiksi Gomulka on osoitta-nbt, että siellä missä kyUin suuri osa väestöstä vaatii kouluja, joissa ei opeteta uskontoa, niin-he tulevat ne myös saamaan. Nyt jo Varsovassa toimii useita sellaisia kouluja tuloksena vanhempien painostuksesta. .• . •• Epäilemättäkin hallituksen taholta tullaan julkaisemaan useita julkaisuja ja käyttämään muita keinoja selostaakseen' maailmaa tieteelliseltä kann<a, erikoisestikin Puolan nuorisolle. Mutta Puolan kansanjoukot vapautuvat helpommin keskiaikaisista käsitteistä silloin kun he ovat vapauttaneet itsensä nykyisistä vaikeista taloudellisista ongelmista. Eräs johtava kommunisti selosti hallituksen ja puolueen kantaa seuraavasti: "Kansan yhtenäisyys taivaan tavoittamiseksi maan päällä on paljon suurimerkityksellisempää kuin yhtenäisyys kuolon jälkeen." Varmaankin tämä on selvä parlamentissa oleville katolisille kansanedustajillekin. Samoin kaikki katoliset julkaisut kannattavat hallituksen taloudellisia tavoitteita. 25 TOOTTA TYÖVÄENLIJ Sellainen on se mies KixJ. i l H TESTER On : olemassa henkilöitä, joiden ulkonäkö eikä esilntymmenkään kuvaa sitä voimakasta luonteen- TALOUDELLINEN YHTENÄISYYS He tietävät, että vähemmän kuin tusinan: vuotta sitten Puolan talous oli vain raunioitunut jäännös siitä mikä ennen sotaa oli varsin takapajuinen talous. He tietävät, että nykyään Puolassa tuotetaan vuosittain yli viisi miljoonaa tonnia terästä, rakennetaan valtamerialuksia, autoja, televisiolaitteita ja tuhansia muita uusia tuotteita. Renegaa^t^i eli hiopio kelpasi torypuolueelle Kapuskasinir. — Kaksi kertaa air: kaisemmln CCF :n ehdofkScaana ollut S. Elmor Lefebre ilmoitti viime vU-koUa, että han ryhtyy tuteviss» liitto-parlamentin vaaleissa torypuolueen ehdokkaaksi. •Vakuuttaen, että hän on vieläikin työväeiunielinen" mr. Lefebre sanoi päälrtänsensä. että "konservatilvtpuo-i lueen edistyksellinen silpi" on se paikka, mihin hän kuuluu. • > Mr. Lefebre oli CCFzn '^dokkaana (Tochrane North vaalipiirissä v. 1949 ja 1955. ominaisuutta, joka tulee esille vain pitkän tuttavuuden kautta Ottakaainme esimA-kiksi Harry Raketti. BUtä hänessä näemme? Hän on keski-ikäinen, keskipituinen ja -painoinen mies-, jonka tukka on harventunut. Hän on hiljainen ja vaatimaton. Kun hän puhuu, hän ikäänkuin haparoi sanojaan. Suoraan sanoen hänestä puuttuu se mitä jiilklsuusmlehissä kutsutaan värikkyydeksi. Onko Harry aina ollut sellainen? Kyllä. Sain sellaisen käsityksen hänestä kaksikymmentäviisi vuotta sitten kun ensi kerran tapasin hänet Voin nyt sanoa, että tämä nuot rl sosialismin oppilapsi ei jättänyt minuun mitään erikoista vaikutusta niinä' mennenä aikoina / kun tapasimme Kirkland Lakella. Tosiasia on, että suhen aikaan pystyin hef-posti väittelemään hänen kanssaan ja ehkä vieläkin pystyisin. Aivan päinvastoin, verrattuna moneen muuhun työväenliikkeessä varhalsvuosina olleeseen henkilöön, jotka omasivat voimakkaan kän-nianhimöii,;^ Harryssa näytti kytevän syvällinen vakaumus, joka on jatkuvasti kytenyt, eikä ole vuosien kuluessa^ koskaan sammunut Kuinka monet metsätyöläiset tietävät Häi-ry Raketista? Kyllä monet tuntevat hänet ja varsinkin vuosikymmeniä metsäiteollisuudes<- sa työskennelleet tuntevat hänet. Hän ' aiitloi heidän johtamisessa omalla hiljaisella ja vaatimattomalla tavallaan. ... - Ja niinkuin vanhalla taistelijalla, häneii nahassaan on monen tafste-lun jättämät arvet, jotka nähdään vain saunassa, ja ne palauttavat mUeliin liiitä entisiä kiihkeitä aikoja: Suurin ar^i johtui siitä* kun hänelle .oli suoritettava leikkaus keuhkon osan poistamiseksi. Se oli osa siitä hinnasta, jonka hän mak-^ soi; jotta-työtätekevät ihmiset,voisivat- nauttia paremmasta ja vapaammasta .elämästä. Se ^tapahtui..seuraavasti: Vuonna 1934; jolloin Harry olr tuskin 20- vuotias,. hän tarjoutui auttamaan metsätyöläisten järjestämistä Que-becin. c-puolella -Chiminisissa. Hänet vangittiiB"9' tai 10 muun työläisen työlä.sten järjestäminen. Siitä ^ koksesta" jos muistan oikein, JA net tuomittiin 18 kuukaudeksi Bor. deauxn vankUaan, jota pidetä^ kaikkein pahimpana Quebecin inai kunnassa. ^ Asunto-olot ja ruoka olivat Inio^ not.: Häntä kohdeltiin pahemmia kuin tosirikoUista. Hänellä oli Entuudestaan heikko^ tyysillinen tfli kun piti syödä mitä sai jä vai^ lassa ollessaan hän sai tuberbli-tartunnan. Kun hänet vapautettiin vankfliö-ta, hän teki lukuisia matkoja Hai. leyburyn sanatoriolle ja vihdoin hj. neltä poistettiin useita kylkiluita ja osa keuhkoistaan. Ihmeellisin puoli on siinä; itti vaikka hän varmasti kärsi kovia tuskia, 40-Iuvun aikana näin hi net usein kesän tai talven aikana masentumatta heittävän selkärep. punsa selkäänsä ja lähtevän met-säkämpille. Siellä hän järjesti tyj Iäisiä unioon. esitti heidän työmaa-valituksiaan'ja rakensi uniota, josta tuli mahtava voima Pohjoisinta-riossa. Vuonna 1949 Harrya syytettiin punaisuudesta. Jos käsitän saoan merkityksen oikein, nim luulen hänen olevan juuri sen. Niiden toisten union johtajain kanssa, jotka rakensivat metsätyöläisten union. union yhdysvaltalaisen johdon toimesta hänet määrättiin erotettavaksi palkallisen osaston sibteeiin tehtävästä, johon union jäsenistS oli: hänet valinnut. He eivät kuitenkaan koskaan ote syyttäneet' häntä epärehellisyydes, tä. Punaisuudesta he ovat syyttäneet, mutta ei koskaan epärehellisyydestä!' Toimiessaan järjestäjänä hSa«sai hyvin vähän palkkaa. Varhaisvuo-sina, myötämieliset ystävänsä poi- Katalolla varasivat hänelle nukkumapaikan ja ruokaakin tarpeen vaatiessa.: Niin ihmeelliseltä kilin-tuntuukin, hän läpäisi ne vaikeat aj at. Uskon voimakkaan elinvoia^ johtuvan hänen: omaamastaan kytevästä vakaumuksesta ja antautumisestaan työläisten asian puolesta. Kun Harry lukee tämän: kirjoi-tukseni, niin hän on varmaan himV millään. Todellisuudessa hänen ei pitäisi punastua, sillä vaikka bSn ei ole värikäs, kaunopuhuja eikä kanssa' jä -lieitä^'siryrtettiin;^etta he ole ^vaativaiiien,: -Hiöttaisih elSmSnT olivat yrittäneet ^järjestää lakkoa, hänen käsiinsä: Sellainen mies bSn Niin, se oli hänen "rikoksensa" on. . - Puolan ''teoHisuus jatkaa laajentumistaan. Kuvassamme matalouskonetehdas Varsovassa. Kirjeenvaihtajamme ilmoittaa, että Puolan katoliset johtajat ja maallikot kannattavat' hallituksen taloudellista ohjelmaa. Kansa pyrkii parempaam elämään, olivatpa he sitten kommunisteja, katolisia ta':<kka auringon jumaloitsijoita. Siiriotaisministeri PidengiH sai nokatleen jugoslavialaisilta Tqronto.:-TT- Kuvaavaa siitä kuinka lyhyt, muistlsia jotkut' canadalaiset valt.onV:ranoms(isel: ovat, on-- Cana-dan:-' jugoslavialaisten liiton :,(Savez jugosIaveUskin Kanadjana): < siirto^ laisministeri Pickcrsgillille länete-lyssä kirjeessä eitetty tapaus...- Mainitun, liiton taholta lähetettiin ministerille: seuraava., sisältöinen kirje: "Arvoisa herra: Radloraporttien mukaan Te nimititte parlamentin jäsenen eversti Hunterin edustarnaan Teitä ns. Itsenäisen Croatian.Valtion 16-vuosi-juhlassa, joka' pidettiin lauantaina huhtikuun 13 päivänä Torontossa. Teidän tolasi olla tietoinen siitä, että Croatiancltsenäinen Valtio perustettiin Adölph Hitlerin määräyksestä osana suunntelmasta paloitella Jugoslavia ja sitä johti huonssa huu-dossa. oleva:guislingi Anton Pavelic. Te varmaan olette tietoinen myös si:tä, että ••. Itsenäinen: Croatian Vat tio julisti sodan liittolaisia ja Cana-daa. vastaan. Siksi katsommekin, ettei ole soveliasta Canada^ vhallituk-sen jäsenelle antaa kannatusta ja rohkaisua sellaisille capadalaisvas-täisille juhlille." ^ Kirjeen oli; allekirjoittanut: .Na-, tional Commttee,. Federation i t Yugoslav Canadians, M. Grublfch,;: Presidentti. Vapauden seuraava numero ilmestyy^ ensi tiistaina Virallisen juhlapäivän — pitkä-perjanta'n -r- sattuessa lehtennne ilmestymispäiväksi. Vapauden seuraava numero: ilmestyy tiistaina, huht kuun 23 pnä. T I L A T ^ A i l ^ V A P A U 8I PÄIVAH PAKINA "Kagdii juo1(see" - smelHikin Kuolemantuomio ei ole mikään;, tasavertainen oikeuden jakamista- ^ pa.^ Sen yhteydessä otetaan hn«> mioon luokka, ihon väri ja lompakon paksuus. Saif Quentinin vankilan entinen johtaja Clinton T. Dnffy sanoi:', 'Varroin telottetaan varotssaaa* olevia ihnUsii.*' Sing 5ing'n vankilan edesmennyt johtaja Lewis E. Lawes Ur-joMU, että 12 vuotta kestäneeni virkakautenaan hän kävellytti 150:^ miestä ja yhden naisen knolhti v kammioon ja "eräässä suhteessi he olivat kaikki samanlaisia. KailK' ki oUvat köyhiä ja mUtel kaikki vania ystäviä.» ' 4i -Clareace Darrov sanoi: *Vi tierc Ql«m«ssa ]Bltiätt*nUn tasa^noli*/ tonta-,' ja-^ epäolkendenmukalst»^ kuin knolemantnomio. Vain köy*: hät tuomitaan kuolejnaan.'* Kuten me kaikki aikaa seuraavat pohjolan asukkaat tiedänmie, nyt on jälleen ^ aika jolloin "kaikki juoksee'V, • Auringon paistaessa niin meille hyville tavallisille: ihmisille kuin toisten, työtä* riuitäville, veijareillekin, sulaa < lumet: metsämaillakin ja jniin-saamme nähdä, että puroissamme juoksee vettä kuin koiisanaan keväällä, r . , ' Samoin sulavat kaupungeissa kapeiden takapihojen nokiset, lumivallit ja niistä juoksee lorisemalla likaista vettä katuojiin. Ja: 'Välttämättömänä pahana muiden- ju<^ujett-Joti&ossa on nuhaisten kanssaihmisten •'nenän juoksu". Vaikka luulisi, että ainakin vanhem-jnat ijuniset ovat jo oppineet nuhaa välttämään, niin: sittenkin .näyttää siltä; ettei kevät voi tulla ilman yhtä kunnollista - ''nenän/ juoksua" meille aikuisillekin -— vesilammi-koibssa leikkiviä lapsista puhumattakaan. ^ - _ . Kaikkein parhain ja suurinta iatp-miota saava >'?juo^" on kuitenkin ^ jnaikä.fliilvskaltsi: kantaa "smeltti-runnln" rnimeaL ^ Junri samaan ^ aikaan joUbin- kapeiden takapihojen Iikais|nf|tnat luniikasat idikavät' sulaa, alkaa myös hopeanhohtavien smelttien vuotuinen kutuaika elikkä "runni", joka vetää puoleensa sadottain sellaisiakin: "smelttien ystäviä", jotka eivät syö pientä maksuakaan vastaan näitä herkkupalo-ja- Kuten tämän palstan lukijakunta — misus ja naapurimme Pietilä hyvin tietää, allekirjoittanut lukeutuu niihin mielipuoliin, jotka pitä-, vät "smelttirunniin"' menoa kevätpuolen suurimpana juhlana joulun ja vapun ^välillä. Tämä sittenkin/ , vaikka 'fsmelttirunniin" meno olisi syystä tai toisesta sivuutettava, kur ten on äärimmäisen pakon edessäi joskus tapahtunut. Mutta niin suurena juhlana kuin "smelttirunnia" pidänimekin, me. yhdymme kuiteuMn niihin farma^ reihin, jotka'sanovat ja7rukOilevat, etta"smelttikalastajatkin" käyttäi^ sivät vähän järkelC : Tässä yhteydessä palaa' öiielei&nK me eräs vuosia vanha keskustelu minkä yhteydessä yksi "smeltti-pureman" saanut mies manasi jotar J:uta farmaria, joka ei laslcenut smelttimiehiä maalleen. "Ei niissäi smelteissä ole kenenkään yksityisomistuksen merkkiä** sanoi nirkäs-^ tynyt smelttikalastaja jaxtofiiti-den nimissä on', sanottava, että mo^ net kuulijat olivat asiasta samaa mieltä. " ^ Niin. myös allekirjoittanut — mutta vain vissiin rajaan asti. Meille '.'smelttirunnissa" keväisel- Iä"pyhiinvaelluksella" : kävijöUlä taitaisi olla hyvin valaisevaa, jos katselisimme itseämme vähän "farmarinkin" näkövinkkelistä. Enlme halua ^suioa, että kaikki "'smelttirunnissa^' kävijät .ovat samanlaisia. Eihän toki! Mutta kun on joukossa joitakinv>>mistään piittaamattomia mätanuiiäa^nihi siitä joutuvat kaikki ^'smeltlrunnissa!' kävijät farmarien kirjoisisa siihen, samaan "luokkaan" niissä aavikknmaakuntien farmarit pitävät kesäisiä heinäsirkka-parvia ^ J a vertaus on kirjaimellisen tarkka. £1 tarvita mitään "salapoliisiky-kyjä" "smeltUrunnissa" käydessä kun havaitaan, että "nmnia^' odotellessa /sytytetän suuria nuotioita - joihin jotkut mistään piittaamattö- ,mat hakevat poltinpuita peltöäidöis-ta, mitkä: maksavat farmareille sievoisen suinman rahaa ja paljon aikaa vaativaa työtä. "SmelttirunniÄa" kävijät tietävät myös. ettei farmarien aitoja polttopuina käyttävillä heäkflöillä Ole mitään 'tpahoja aikeita". Heidän tarkoituksensa ei ole tehdä mitään pahaa kenellekääi. TMuttä kun on kylml jä/sellainen tapa,^ että "tmi-rielmaV nousee korkeammalle Uub- Uotukn aäi*essä, niin silloin ei ajatella asiaa sen kuihmemmin. Kuö-fiopuita tätSritäaee. jä niitä^ otetaan mistä sattuu —; valikka farniarih aidasta. , Eikä ajattelematon pahanteko rajoitu tähän. Farmarin: pellon reu-, nassa kasvavista' koivuista, vaahteroista ja; muista nuorista puista re-, vitään '"lipon varsia". Toisinaan näi^. tä "varsia•^ kaadetaan ehkä farmari-^ en pihoistakin. " ' Eväspussien paperit heitellään, pitkin mäkeä ^ ja kaloja Upufel-;^ laan mätänemään ja haisemaan kin mäkeä. Onlfo sitten ihme, jQs jotkut marit ja muut paikalliset asukkaat katselevat epäillen: vähän kaikkia "smelttirunnin" miehiä ja naisia? Emme ole nähneet suomalaisia "smeltin*^ pyytäjiä, jotka olisivat ylläkuvatuniaiUä heilunet kuiri s» dönpesän ovella: Miitta kun tuo näky on niin yleinen "smelttirunnissa"', niin: me suosittelemme, cttS katsoisinune itseämme ^farmarin-kln näkövinkkelistä" ja päättäl^ me, että tänä vuonna viemme tarvittavat^ nuotiopuut kotoa, että han-kinune Ilppoon varren kaupungis^ ja että pidämme kalastuö>ai^}? yhtä puhtaana kuin tolvoisinune toisten niitä pitävän siinä tapauksessa, että ne sattuisivat olemaa? omia alueitamme. Uskomme, et&i ^ auttaa hyv^ suhteiden kehittämiiltä - ja" ylläP»»- mistä "smelttilcalastajain" jäfaru»' rien ^^lilla. " '• JofeatapanTrgp-ssa; •' *^smelttirUrtR, on aihe; josta kanimftairainddiiJ^ hua. vaikkei -sinefttiltt"^ ^ kään. ^ KänsälcburaL' - •
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 18, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-04-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570418 |
Description
Title | 1957-04-18-03 |
OCR text |
'^Torstaina, huhtik. 18 p- — Thursday, April 18,1957
VAPAUS (UUBEBTK^ -~;XiidQ>tedeDt iabor
QlSBn of FInniSb Canadians. Es-taUlslied
17ov. 1917. Autborlzed
as -«eeond claa» mall :bsr;.'the Post
Offloe D^Mitmeot..Ottawa.Pub-lUb^
tbrice «reeldy: Tuesdays.
Thondays and Baturdays by Vapaus
PlAUsJiing CompaDy. Ltd., at 100-102
JSSm SL W-> Sudbury, Ont. Canada,
Telephones; Bua; Office OS. 4-4284:
Editorlal Office 08.4-42fö. Manager
E. SttksL Bdltor W, EklotuL MaJUng
addren; Bo» 69; Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon appUcatlon.
Translation free of charge. -
TILAUSBimfAT:
Kanadassa: 1 vlr;7i» 0 kk. 3.75
3 kk. 2^
nidysfaUolasa: I vk; Si» 6 kk; 4.30
suomessa: Ivk. 8A) 6 kk. 4.75
• Ä i n ,
•M
l i i
1917 ---Juhlavuosi vuosikerta — 1957
Jordanin kriisi
Tiistaisia uutistiedeiss^ kerrottiin, että kuusi päivää
kesjtänjrt Jordanin hallituskriisi on päättynyt poika-^kuninjgas
Hosseinih/oslttäiseen voittoon.
'•'v Vaikka meillä ei olekaan yksityiskohtaisempia tietoja
icaukafsen Jordanin asioista, niin me esnme voi olla huomaa-f?
»atta, että vissit !'tasavaltalaispiirit" — varsinkin' Yhdysvalloissa
^ ovat ilmaisseet suurta iloa Jordanin poikakunin-kaanvallankaappauksen
onnistumisesta. Näiden taantumus-piirien
riloa.sumentaa tässä yhteydessä vain tieto siitä, että
l^oikakuningas Husseinin voitto ei ollut ainakaan vielä täydellinen.
'Lisäksi niitä arveluttaa kaiken tapahtuneen perus-iee^
a, etta tämä ylhääl^är^uoritetun vallankaappauks^
saattaa hyvinkin olla väliaikaista laatua.
f Eräänlaisena Vihjäinä siitä, mi^tä Jordanissa on tämän ,
Wiisin^'^ kysjrmys saadaan anyös
mi^tä läpeensä propagandaluontoisista jutuista; joiden mu-l^
aah tämä nuori^poikakuningas on :ruvennut "puhdistamaan"
Jt^danin hallituselin^vy^öhmunisteista", tieten-r|:
ään tiedä kuUnka paljon bn Jordanin hallituselimissä 'kommunisteja*
Mutta me epäilemme että heidän lukumääränsä ;
' oii'«ar^,ltotnah pienijjo|:lieitä'On>lainkaan. Mutta kun poliit-l
i n ^ f^iiHdistus'! onkuiienkin siellä' käynnissä, niin tämä ei
^roii^tarkoittöä miiutä/kUin sitä, että kuningas Husseinin takana
~o1evattaantumusvoimat ovat aloittaneet noitajahdin niitä
J^astaari, jotka kieltäytyvät nielemäk^ nahkoineen ja karvoineen;
"£i^nhQwerin;oppia'' ja sen perusteella luvattua dol-lariapua!
[ ^erkille|>antävaa on kuitenkin tämä: Kuusi päivää kestänyt
:k^^ sovitteluratkaisuun;^^
hBlUtuksen pääniieheksi nimitettiin amerik-kalaismlelisyyteen
taipuva tri Hussein Fahkri Khalidi. Mutta
:V;aildca kuninkaan tsjvfäfjtihi viikon keskiviikkona
erottaneet maan itsemääräämisohjelmaa edustavan,
^^ordanhn Kansallisen. Spsialistipuolueen johtajan Suleiman
i^abulsin hallituksgni^illä perusteella, että se on "liian ystä^
vällinen" Egyptiäi^a/muita arabimaita sekä Neuvostoliittoa
kohtaan — tämä Jordanin suurimman puolueen johtaja oli
;vvrt"?lL'' -kuitenkin otettava^^nyt/^muodostetun "kompromissihallituk-
' ' » i i i
lilflr'
im
mi
•'f f. iii
1
m.
^poikakuningas Husseinin, ja hänen taustamiestensä käy-iettävJssä
oli brittiläisten kouluttamat ja aseistamat Jorda-'
Äin asevoitnien pääjoukot. Ne kukistivat, verisesti'kansan-
•jouklcojen vastarinnan ja marssivat pääkaupunkiin-käSVbt
."korkin tuhkalla mustattuna", minkä sanotaan tarkoittavan ^
sitä, että kuninkaalliset sotavoimat olivat valmiina tappa-maäiivkai^
-^astöstajänsa. Tässä vaiheessa näytti siltä, että
poilcakuningas, tai paremminkin hän^n taustamiehensä ovat
tilanteen ehdottoi^Äriä Herrana. Mutta niin voimakas on
ilmeisesti imperialistiVasiainen mieliala Jordanissa — kuten
|taikissa arabimaissa] — että »sotilaallisesta ylivoimasta huoli-diatta'
taantUmUsvoimien oli huomioitava kansanjoukkojen
yleinen mielipide ja tehtävä tämä kompromissiratkaisu halli-Ä^
eii^ muodostäm'isessä!, Tämä ei tietenkään tarkoita sitä,
etteikö Jordanin poliittinen tilanne ole huonontunut. Päinvastoin
voidaan valittaen todeta, että Jordanin taantumus-
Voimat saivat ulkomaisten taustamiestensä suosiollisella
^v^uUa entistä lujömMäii otteen maastaan. Se on vahingoksi
"seka Jordanille että Icclkö maaihnalle.'
Mutta kaikesta huoHmatta meistä tuntuu, että viimeistä
'«anaa ei ole Jordanin asioista vielä sanottu.. Tähän asti ovat
puhuneet harvainvalla|j, miehet ja heidän avustajansa. Mutta
;tulee myös'aika, jolloin Jordanin kansakin esittää painavan
^^liansa ja tässä yhteydessä on muistet^va, että Jordanin
kansa ei tuskin tule vapaaehtoisesti antautumaan impe^
•min riistettäväksi ja sorr^ettavaksi. ,
Mitä muut sanovat
MAINOSTAULUlElf VnOAKKO
Taistelu ' mainostauluista alkaa
muodostumaao yhdeksi suurimiiiak
si sisäpoliittiseksi kjrsynvkseksi Yb-dysvaltainJu
»gre9sin:n]rkyiseUä istuntokaudella.
Ky^mys keskittyy, Eiseilhowerin
hallituksen tefc«ma3n>hdotukseen.
eitä- rajoitettdisön niaioostattlujen
käyttöä erään monia miljoonia dollareitamaksavan
maantien vierellä,
kongressin,viime vuonna liyväksy-män
41.000 mailin maantieverkoston
jonka rakennuskustannuksista liittovaltio
maksaa suurinlman osan
Rajoittamlssuunnitelman kannattajat
väittävät^ että mainostaulut pi
taisivat näkdaloja. l i e v ä t tapa
turmia ja kyUästyttäisivät koko
maaseudun epämlelljrttävUlä näkymillä.
He naittavat,, että koko kau
nis näkdalainen maaseutu Jäisi mai
nostaulujen muodostaman lauta-aidan
varjoon ellei ryhdytä sopiviin
rajoitustoimenpiteisiin.
Suunnitelman vastustajat maalaavat
kauhistuttavan kuvan autoilijasta,
joka havaitsee olevaiisa.oleeI-lisesti
;'eksyksl8sä" mainostauliitto-malla:
seudulla, jossa ei ole jnitään,
joka kertoisi hänelle mistä hän saisi
gasoUinia, hyvää mokaa ,>ja luotet-tevan
yösijan. He väittävät että
hotellit, ravintolat ja muut iliikeyri-tykset,
jotka palvelevat autoilijoita,
joutuisivat vararikkoon. — Canadian
Press.
Puolan kirkko tukee sosialismia
Kiij. G«rdon Cniiksiiaiik » ^ J f * * ^ ^ ,
Tunne uusi kotimaasi
Canadian Finnish Movies on aloittanut
uuden, ^ mielenkiintoisen kuvasarjan
.''Träne|uusil;i)cotimaasi''.;
olla tutustetaan canadansuomalal-sia
tämän laajan Canadan eri puoliin;
kauniiden v8r£filmien>: avulla.
^simmMisenä „fi|nriBiät.,iäs8|L.sar-assa
esitellään'Canadan Kalliovuoret
elokuvia "Kipparikvarteittl"
yhteydessä; Sarjaa jatketaan seu-.
raavien suomalaisten filn^ien yh-)
eydessä. ' ,
Sitten Puolan vlimefcsipid^yjen
vaalien on esitetty jokseenUiJ pintapuolinen
kysymys: "Kuka todellisuudessa
Johtaa Puolaa, Gomulka
tai kardinaali IVyszynski?"
Tai paremmin sanoen, kumpi on
suurempi tekijä Puolassa, Yhdistynyt
Työväenpuolue tai katolinen
kirkko?
Puolan sosialismin ystävät Ilmaisevat
syvää huolestuneisuutta kirkon
ilmeisestikin suuren vaikutusvallan
johdosta.
On jokseenkin ilmeistä,! että
maassa ei olisi saavutettu lähimainkaan
niin suurta kansallista yhtenäisyyttä
yleisissä / vaaleissa e)lei
kirkon taholta olisi kehoitettu ihmisiä
äänestämään.
Palaaminen uskonnon opettamiseen
kouluissa, valtion maksaessa
PufAao hallituMen, virheellinen
käyttäytyininen ja politiikka vume
12 vuoden aikana ^idcQitU ihmisiä
kirlunkinrviin.-Yritykset pakoittaa
Ihmiset ajattelemaan, sosialistisin
oppikirjoista ja opettajien palkat,
ei suinlcaan ole sitä mitä odotetaan
sosialistisen maan sosialistien pii-,
reissä.
TODELLISUUS
Ihmiset eivät halua sletämättö-myyttä
tai painostusta, mutta miksi
ryhtyi aktiiviseen uskonnon opetukseen
kouluissa? Miksi ei jätettäisi
uskonto ehdottomasti yksilön omantunnon
ja kirkon varaan? Miksi
sille olisi annettava valtion tuki?
Mahdollisestr on tullut huomioi^
tuksi myös se, että Varsovassa qh
perustettu Maallisten Koulujen Yhdisty^
Ja Jumalankieltäjien Liitto.
Paradoksimaisesti havaitsemme; että
sosialistit sosialistisessa maassa
vaativat sosialistiselta hallitukselta,
jonka johtajat ovat vannoutuneita
materialisteja, että heidän lapsiansa
suojeltaisiin jumaluusopin vaikutukselta
kouluissa. ' '
Mahdollisesti yhdeksän jokaisesta
kymmenestä puolalaisestaton kauOl-sen
kirkon jäseniä: Huomattava
osa, mahdollisesti enemmistö Yhdistyneen
Työväenpuolueen jäsenistä,
on katolisia. Maaseudulla kirkolla
on suuri vaikutusvalta.
E$llvätk$ kuolemantuomiot
rlkollisiiiideii lad^^^^^^^
tav |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-04-18-03