Vapaus, April 18, 1957

              m.
t muodoB^
1 tuIevasQ.'
että p i e i ^ l|
Ue maillfeg^d
jien l ä h ^^
loiaia BaM-T
»Mlpailu^^'
t> asetet^!
1 tietysti itsj'
iiutta luiii^l
«Jakine^-:^
kisat tule?ii«
f
s
5 on,- etii?
tämän vuftii
valmis tadi-
Asia jäänefri.
en olympij.
ksi. Mahdol.>
ikus vuoden
aan kisoista,'
a, juttu jou-v
sille sUtft,
johdosta.^,
nille sel:ä
ssa Hali.:
nnittlDvä
jn neill-lehet
Ja
la sääli*
Aureola
an itnat*
tyhjän-intomle-seurueen
unfiinen
i r " r u r -
inomal-an
san-leikkaiifl
!tä ont-^
lusukas-^ I
lumoria^
hauskat I
ni).
äestsrl-kirjaili*
o,; Lea.
rgaretg.:
umaton/
en päl-i
pusta
Ine vii-
»kai
Janokrt
i varft-nvaral-kirjat'
Uvisra-kudos^
;enilal-
•yftmät
s a on
laivos:,
stä Ja-lälkeen
4
lisests.
anrastl:
oikein
ayvii
)kiij*
bjeita
Saarin fcom-puoliie
lon lakkaiiteiiu
I BeriiinL - ^ S a a r i n kommunisti­nen
puolue julistettiin huhtikuuQ 9
[pnä Linst-Saksan korkeimman oi-r
keuden kehoituksen mukaisesti
I kielletyksL Toimenpidettä perus-
' teilaan viitteellä. ettS puolue olisi
viime elokuussa kielletsm. Saksan
Agrieolan
kommunistisen puolueen varajSrjes-tö.
Kaikki Saarin konununistisen
puolueen huoneistot samoinkuin
sen päivälehden Neue Zeitin kirja­paino
j a toimitus suljettiin heti ja
puolueen omaisuus * t z ^ v a r i k o i t i i n .
Kuten sisäministeriö tiedoitti, on
puolueen molemmat edustajapaikat
Saarin maapäivillä pyyhitty pois.
Parlamentin'mielipidettä asiassa e i
ole kysytty- . ,
Heti Saarin tultua l i i t e t y k s i Län-si^^
aksstfui o l i Adenauerin hallituk­sen
sisäministeri, entinen SA-haupt-ststurmfuhrer
asettanut kaikki rau­dat
tuleen Saarin kommunistisen
puolueen kiellon aikaansaamiseksi.
Jpitakin aikoja sitten Länsi-Saksan
korkein oikeus kehöittikin Saarin
sisäministeriötä kieltämään puolu­een
toiminnan Ministeriön tehtä­väksi
anneUiin ryhtyä kaikkiin
mahdollisiin poliisitoimenpiteisiin
puoluetta vastaan.
Mainittakoon, että Saarin "alle-kirjoitusoikeutettuna"
sisäministeri­nä
toimii työministeri Conrad, joka
skn puolueen puheenjohtaja;
Mikael Agricolan knoliq^vi-n
i , hnhfiknnn yhdeksäntenä. Joi-kaid
Helsingissä ilmestyvä ^tyS-Täen
smiflehti Kansan Uatisei
ylläolevalla otäkoUa johtavan toi-mitnskjijoitoksen
missi koroste­taan
Suomen, kansallisen itsefie-toisunden
voiman tatpeellisnntta
"oman knlttaarimme jatkuvan ra­kentamisen"
hyväksL Mainitut
kiijoitnksessa sanotaan:
400-vuotiskausi suomalaista ^ sivis^
tyksen rakentamista, joka tänään.
Mikael Agricolan kuolinpäivänä,
siirtyy umpeen^ on ollut yllättävän
kestävää laadultaan j a antanut lu^
jan pohjan sille, mitä nimitämme
suomalaiseksi kulttuuriksi. " K a k si
suurta virranjuonnetta on siinä k u l ­kenut,'
pääasiassa erillään, monesti
kuitenkin etsien kosketusta J a jos­kus
vihaisesti yhteenkin törmäten.
Toisaalta papillislcrlstillinen Jcirja-kulttuuri,
jonka julilalliset peruski­vet
vielä seisovat Agricolan kootuis­sa,
j a toisaalta talonpoikainen kan-sanrunoperlnne,
joka sukupolvi su­kupolvelta
uudestaan luotuna, kris­tillisenkin
vaikutuksen kanssa itse­ään
mittaillen on' ktiitenldn häm­mästyttävän
itsepintaisesti säilyttä­nyt
oman laatunsa j a pitänyt k i i n ni
paremmista j a omimmilta kansain­välisistä
yhteyksistään. Ja: sekin
hänen edeltäjiensä j a seuraajiensa,
elämän^össä sulivat yhteen, mub-on
myös Saarin sosialidemokraatti- kesti siihen asti kunnes nämä kaksi
virranjuönnetta Elias Lönnrotin,
X HAUSKAA _ ,
(T^ •sf PÄÄSIÄISTÄ. ,
JA
PARHAINTA
KEVÄTTÄ
asiakkaillemme ja
tuttavillemme
* STAR *
BOTTLING WORKS LTD.
Suosittujen JTEPSI-COLA" ja "STAR"^
virvokejuomien valmistajat
PUHEUN OS. 4-4571
252 REGENT ST. S. SUDBURY
I
RYTMI-JA DECCA-LEVYUUTUUDET
SAAPUNEET SUOMESTA
Jjähettäkää tilauksenne heti, siJlä kutakin levyä on
varastossa vain rajoitettu määrä.
D E C C A - L E V Y J Ä
SD 5004 Tarigo Bolero, Sulo Sala Ja Silver Stars
Sarastus, tango. Sulo Sala Ja SUver Stars
SD 632S Bpnita Nina; tango, Toivo Käijen tangoyhtye
Miss Tanguett, tango^^
SD K329 Sä: kasvoit neito kaunoinen, Icansanlaulu, Veikko Tyrväinen
Mä laulan sun iltasi tähtlhin, Veikko Tyrväinen
SD 5331 l i a Paloma. tango, Eikkf Junkkarinen
K u n yö on valoton, tango, Erkki Junkkarinen
8D 5335 Muistaako sen, Beqnlne, Mstro-Tytöt^^^^^^^^^^^^^^^^^^ ;
Vielä kerran, tango, Metro-Tytöt
SD 5338 Preferlan keltainen ruusu, foxtrot. Vieno Kekkonen
Tulin, näin, voitin, foxtrot, Juha EirCo
SD 5341 Hurmio, tango, Juha Eirto ja Metro-Tytöt
KeUot M i , tango, Juha Eirto Ja Metro-Tytöt
SD 6345 Neljä Vuodenaikaa, foxtrot. Metro-Tytöt '
; 1 ^ polku, Beguine. Metro-Tytöt
SD 5348 RHenuto, tango, JUha Eirto
E l tänä. kertaa, tango, Metro-Tylöt
R Y T M I - L E V Y J Ä
a 6010 Amurin aaltot. valssi. Gros*ergin Mandolllnlytotye
Odotus, Orossbergin Mandoliiniyhtye
R 6189 uutta Ja vanhaa, jenkka, Esa ja Matti
R 6203 Uutta j a vaifliaa 2. jenkkasikennä, Esa Ja Justeeri
Hullu hanyri, pottäka, Esa Pakarinen
B 6216 Uutta Ja vanhaa 3, valssiBikennä, Tamara, Ja Justc»!
Uutta j a v a i A a a 4, tangosBcennä, Tamara Ja Justeeri ,
R 6238 Uutta Ja vanhaa 7, valsslsikennä, Tamara Ja Justeeri
Uutta Ja vanhaa 8. Jenteasikermä, JusJ«eri j a Repe .,
R 6264 K i r j e äidille, valssi. Erkki Junkkarinen
~ Nuori äiti. valssi, Erkki J u n l ^ r i n e n ^
R 6265 SaHÄusselän Jenkka. Pirteäd; Pelimannit
MetsäkUk&ia, jenkka. P i i ^ Pelimannit
R 6281 Hyvästi meri. valssi. Matti LoiÄivuori /
^. Vlt«lna:npn piitji», IftiilBlmft; Matti LOUhlVUpri
R 6283 Haräanger-valssii Taito Vatofo. hanuri
E s p a n j ^ i s i t t a i n , T*dto Vainio, hanuri
B 6286 lAäaihnatt MatU. jeidcka. J n s t e^
Helmi j a KaHe, jeiddEa. Justeeri-
B 6288 Uutta j a vaidtaa 13. jenkka. Justeeri Ja Bepe
Uutta j a vanhaa 14. Jenkka. Justeeri Ja Bepe. i
B 6292 Uutta Ja vanhaa Vt, valssi. Tamara Ja Jns|e««
Uutta Ja vatibaa 16. tango. Tamara Ja-JiKteerl
B 6297 ' Uutta Ja vanhaa 17. foxtrot. Tamara j a Justeeri
Uutta j a vaiäiaa 18. Tamara Ja Justeeri
B 6298 Uutta Ja vhnhaa 19. Justeeri j a Bepe
Uutta ja' vanSiäa 20. Justeeri Ja Bepe
B 6301 Uittta Ja vanhaa 21. Jenkka. M a t t i Ja Bepe
Uutta Ja vanhaa 22, Jenkka, Matti Ja Bepe
B 6303 r U i j o i a n Tango. Tamara _ _ >
Pieni' Shiivuokko. tango-begufaie. Tamara
B 6309^ Hyvällr, valssi, Metro-Tytöt
- ^ E i kukaan kalpaa, tango. Metro-Tytot ^
R I N T A $1.50 K P L .
-<Qsäi3an maksettava läbefvslnilut) ^ '
PosU- j a pifcalavaratnausten tulee käsittää vähintäin kolme fcvyll^ >
,.'TV'''>lilallta»osomedla: ''-i^ i l l lt
Vapat^Piiblishiiig Company W
dostivat suomalaisen kulttuurin.
L i i a n monta historiallista - ^os-asettelua
sisältyy kenties kysymykr
s i i n , jnitä olisi tapahtunut, j o s koko
pappisSatymme olisi ^ t ä avarakat­seisesti
kuin V Agricola: pitänytsil­mällä
myöskin toista juonnetta, jos
aatelistomme olisi tajunnut oman­k
i n olemassaolonsa riippuvan suo­malaisesta
kulttuurista, jne. Mutta
kuinka kituliaasti suomalainen s i ­vistys
k i r k o n hoivissa etenikin, d l i
kuitenkin kirkon piirissä -suoritettu
työ Välttämätön pohjustus sille s i -
vistyselämimme kasvulle, joka ta­pahtui
kahdeksannellatoista j a eteh-'
k i n yhdeksännellätoista vuosisadal­la
"kapitalismin j a . porvariston nou­sun,
myötä, j a j o l l o h i tähän k r i s t i l l i ­seen
klrjakulttuuriin j a kansalli­seen
runokulttuuriin tulvivat muus^
ta maailmasta myös virkeät filosofi­set,,
luonnontieteelliset, humanisti­set
j a taloudelliset ajatukset. Suo­malainen
kulttuuri nykyisessä mo­ninaisuudessaan
syntyi.
L u u l i s i , että kansa j a valtio vaali­sivat
tätä neljäsataavuotista kult­tuuriperinnettä
kuin kalleinta aar­rettaan,
j a että jokaisen sivistyneen
j a kansallista sivistystä harrastavan
olisi helppo tutustua tämän kehitys­kauden
henkisiin tiennäyttäjiin.
Joskaan näet e i näytä pitävän paik­kaansa
. olettamus, että ' k u l t t u u ri
seuraisi omia sisäisiä elinlakejaan,
vaan pikemminkin osoittautuu oike­aksi,
että se on kiinteästi riippuvai­nen
kansan j a yhteiskunnan tuotan­nollisesta
j a aineellisesta kehityk­sestä,
n i i n siitä huolimatta kulttuu­riperinne
kaikessa moninaisuudes­saan
on kunkin hetken kulttuuri­työn
edellytys, j a k u n k i n hetken tu­losten
laatu riippuu vielä olennai­semmin
kansallisen perinnön oike­asta
hyväksikäyttämisestä, sen jat­kuvasta
uudelleen arvioinnista, kar­simisesta
j a vaalimisesta. 400 vuo­den
kulttuuriperinne läpäisee mo^
nella tavalla tämän hetken* suoma­laisen
yhteiskunnan, j a se. on myös­k
i n se, johon työväenluokan koho­tessaan
yhteiskuniian edistykselli-simmäksi
j a sep johtavaksi luokak­si
on tartuttava.
Viime aikoina on esitetty parikin
arvovaltaista käsitystä, jotka mie­lestämme
hieman lyhytjäpnitteises-ti
.politisoivat kysymyksen. ^ Opetus­ministeri
Virolaisen Icuyluisalta vas­takkainasettelulta
"Jcirja-Suomi" ja
"runo-Suomi",- J o l l o i n ; edellinen
näyttääf-tarkoittavan-etupäässär- lai-i
nattua ja jälkimmäinen luovaa suo­malaista
hengenviljelyäiV ei puutu
nasevuutta eikä jskulausekelpoi^-
suutta. Mutta kun ministeri Viro­lainen
asettaa yksipuolisesti kirja­suomeksi
kaupungin ja sen kult­tuurivoimat
j a runo-Suomeksi maa­seudun
j a sen kulttuurivoimat n i in
ollaan varmasti p e r l a . pinnallisessa
maalaisliittolaisessa propagandassa.
Luovaa suomalaista henkeä, yhtä
vähän kuin sen varjopuoliakaan,
tuskin voidaan siten alueellisesti
-kartoittaa!
•I Dosentti j a runoilija Matti Kuusi
on taas aivan äskettäisessä lausun-
I n o s s a ^ , joka sisälsi paljon hyvää
I mm. 'ammattikoulujen merkityksen
I korostamista, tien avaamista niistä
' yliopistoihin, toisenkin voitnakkaan
1 yliopiston luomista Helsingin ylt-j
opiston Vinnalle, jne. nähnyt kaksi
' suurta kulttuurivaaraaj amerikka­laisuuden
j a venäläisyyden. Olisi
mielenkiintoista, mutta tässä yhtey­dessä
valitettavasti mahdotonta läh­teä
tarkastelemaan, mikä kapitalis­mille
väistämätön piirre kehittyy
.rahan muuttumisessa amerikkalai-
I seksi arvon mitaksi, j a mikä pyrki-i
mys demokraattiseen valintaan s i -
i sältyy neuvostoliittolaiseen puolue-ansioiden
k o r o s t ^ i s e e n , joista mo-
: lammista dosentti Kuusi; puhui.
; Mutta aivan väistämätöntä on näh­däksemme
puhtaaksiviljellyn ame­rikkalaisen
kapitalismin. kaikkien
tulosten huolellinen erittely täällä
Suomessakin, puhumattakaan setf
vaikutusten omaksumisesta tai tor­jumisesta.
Ja mita tulee ajatuk­seen,
että venäläisyys^ ^'kommuniS:'
m i " kuten Helsingin Sanomat on
kiiruhtanut dosentti Kuusen laur^
suntoa selittämään,^ voitaisiin jätr
tää huomioonottamaha ja maapa­l
a n kolmanneksella esiintyvän uu
den yhteiskuntajärjestelmän vaiku­tukset
tutkimatta j a valikoimatta;
on sellainen ajatuskin elinkykyisel­le
kansalle mahdottomuus. On
myöskin ohimennen todettava, että
sosialismi istuu Suomen kansassa j ö
n i i n lujasti j a n i i n suuressa osassa
sitä,', että mitään kokonaista "Suo-;
men' Kansaa", mitään "oikeata suO:'
malaisuutta", ei saada kansamme
ei-sosialistisesta sektorista.
"Amerikkalaisuuden",, "venäläi­syyden",
"kirja-Suomen", ts. epä-it^
näisesti lainattujen ja sulatta-mattomien
henkisten vaikutusten
leveneminen perustuu kahteen to-'
siasiaau; - Me vaalimme toisaalta
huonosti kansallista kulttuuriperin-nettämme:
helposti unohtaen, että
edelliset sukupolvet ovat j o suorit­taneet
arvioita j a muokkausta^ jolta
meidän olisi helpompi jatkaa kuin
alkaen jokainen polvi tyhjästä. Ja
toisaalta me yhtä huonosti j a ptnta-puolisei^
ti seuraamme kansainvälis^
tä kulttuuria. Mikael Agricolalla
o l i rohkeutta^ oppia Wittenbergis-sä,
mutta ei Matti KUusella Mosko­vassa!
Meillä täytyy olla kansallis­ta
itsetietoisuutta j a voimaa kyetäk-;
semme elävään j a hedelmöittävään
kulttuurikosketukseen koko maail­man
kanssa j a sitä tietä oman yh-teiskuntararne
j a oman kulttuurim­me
jatkuvaan rakentamiseen.
J-o P .
Torstaina, huhtik. 18 p. —"Thursday, April 18/1957
Albanian kansan äavuniksia
Mm kelioiteltu
kirjoittamaan
lastenkirjoja
New Delhi; — Kommunistiedus-taja
kehoitti keskiviikkona parla­mentissa
pääministeri Nehrua vä­hentämään;
virallisia' tapaamisia ja
sensijaan käyttämään aikaansa las­tenkirjojen
kirjoittamiseem
Parlamentin jäsen Rama Rao sa­noi,
että ei riitä kieltää kauhuku­via
julkaisevia kuvakirjoja Intiassa,
mutta on myöskin kirjoitettava kir­joja
lapsia varten;
Ei kukaan olisi sopivampi tähän
kuin pääministeri, joka tunnetaan
Chäfeha Nlefiruna" Eno Neiifuria
r - miljoonille Intian lapsille,: sanoi
hän..
Maailmassa painetaan noin 5 miljardia nidosta kirjoja vub-
.dessa. ^iio summa merkitsee; noin.kahtft kirjaa; jokaista
maailman asukasta kohden vuodessa. Noin kolme neljän-nesosaa
kaikista kirjoista painetaan kymmenessä maassa.
Vain harvoissa maissa painetaan fenemmän kuin 11,000 uutta
teosta vuodessa. Useimmissa luku- vaihtelee 4,000—5,000
välillä. Intiassa, jossa vielä' tähän mennessä'on lukutai­dottomuus
suurelta osalta vallitsevaa, on maan viisivuotis­suunnitelmassa
lainattu suurta huomiota kirjojen painat­tamiselle
hindin ja viidellä kansankielellä. .
Albanian kansantasavallan val­tion
suunnittelukomission tilasto^
hallinto on julkaissut tiedot Albani^
an kansantaloussuunnitelmän täyt­tämisestä
vuonna 1958.
Tiedonannossa sanotaan, että ta-
•savallan teollisuus on kokonaisuu­dessaan
täyttänyt tuotantosuunni­telmansa
101,7 prosentilla ja vuo­teen
1955 verraten teollisuuden' ko­konaistuotanto
tekee 108;2 prosent­tia.
*^ ,
Vuoteen 1955 verraten kylyöala'
on laajentunut 3,1 prosentilla. Maa--
talousosuuskuntiin, joita on nyky­ään
881, kuuluu yli 37,000 talonpoi-kaistaloutta,
jotka omistavat nytyh-dessä
30,8 prosenttia koko tasaval­lan
KylvÖpinta^alasta. • -r. '>
Tasavallan työtätekevien aiiieeUt^t
nen hyvinvointi kasvoi viime vUon^-'
na entisestään. TeoUlsuiutavara^^ ^
kortit on lakkautettu, ko|£onaan„tai- j
lutustava^oid^n hintoja on alennet* / "
fu kaksi kertaa, tyojSisiUe javlrkal^ ^
Iijoille on korotettu eläkemä(«uia«^: -
ja lisätty palkkaa pieQipaUckii$i)Ie-työntekijöille.
Albanian ^käupant^;''
käynti- on kasvanut niin. soaJal^tl-';
seen leiriin kuuluvien mafden kiidn<^''
monien muidenkin maitien kans^ou./ '
, Oppilaiden: -luIdT ^ a1keiäcoulu{ssa> /
on llsääjatynyt 5.6 pro$entiUak ,ke»>.>
kikotiluissa lO.prosentUla ja korlcea-^ >i
kouIu{ssa''21 prosentilla. - ' ' '
' Oikeus** ja "järkevyys**
puolin ja toisin
Ruotsin Amerikan Linjan
niil|f)oiia's matkustaja
. Vuonna 1915 saapui höyrylaiva
Stockholmilla New Y o r k i i n ensim­mäinen
L i n j a n matkustaja. Sen jäl­keen
on yhtiön laivoissa Atlannin
ylittänyt valtava joukko ihmisiä.
Tuhannet ja-: taas tuhannet suoma­laisetkin
ovat Ruotsin Amerikan
L i n j a n laivoilla tulleet tänne '^Uu­teen
Maailmaan" tai palanneet
"vanhaa maata" katsomaan j a omai­siaan
tapaamaan.
Tämän huhtikuun 5 päivänä läh­t
i uudella mopttorilaiva Stockhol­m
i l l a New Yorkista yhtiön mil­joonas
matkustaja. Tämä onni / ja
kunnia sattui Mr. N E L S B. B E N -
SON-nimisen amerikanruotsalaisen
osalle. Hän t u l i Amerikkaan nuo­rena
miehenä toimien ensin "cow-boy"-
ammatissa Montanassa, palvel­len
myöhemmin Yhdysvaltain rat­suväessä
sekä rajavartijana Meksi­kon
rajalla. Hän viettää nykyisin
"oloneuvoksen" rauhallisia päiviä
ja on innostunut taas uudelleen
näkemään syntymämaansa.
Valtamerimatkalla j a saapuessaan
Göteborgiin Mr. Benson tulee saa­maan
erikoishuomion.
— Suurin osa Canadassa tuotetus­ta
villasta tulee Albertan, Ontarion
j a Quebecin farmeilta.
Huumoria ja pelleilyä Reino Helismaan lauluelokuvasaa
KIPPARIKVARTETTI'
BSTTBTÄÄN
NOhAIAJ, Finnish Ball, perjantaina 1 9 / 4 kello 8 Ulalla.
AfOKOMON, Union Hall. snnniintalna 2 1 / 4 kello 8 Ulalla.
NIPIGON. EOTi BaO, maanantaina 22/4 kello 8 UlaUa
G E B A U > T 0 N ; St. James Paiisb Hall.'kesklvUkkona 2 4 / 4 klo 8 Illalla.
HEABST, Ckmimonlty Centi«; torstaina 2 5 / 4 keno 8 n i a l^
SISXXNPXXSr VAIN 7Se LAPSET 25e
C a n a d l ^ Finnish Movies,
VÄLITÄMME RAHAA SUOMEEN
SUOMEN MARKAK ARVO KOHONmjT. JONKA
JOHDOSTA VOIMAAN ASTUU UUSI KURSSI
Pienin snmma.S^O Smk. $lB.7$,YmA läbelyBlailtxl $1.15
Jdkalflmi Mtiramva markkaa 99J7$ \
« Rshaltlietjrks^utte tiolmitftaaan «aatuuiottajaile if^^U pitvtn
tuna nttttt, ' v
YAPÄyf TRAVEL AQENGY I
ifii^BÄIiii-'''''^'ilS^^ÄÄii^
Moskova.^ Moskovan ' r a ^^
norjankielisessä lähetyksessä huhti­kuun
7 pnä konunentolUIh päämi-ulsteri
Ehiar> Gerhartdsenln Ja tt
C. Hansenin • välisiä nenvotteloja;
VlkopoUittiaen kafsanksen esittäjä:
totesi, että molemmat päämittisteHi
olivat sanomalehtltietojen mukaan/
sopineet Ji^euvostoliiton päänilnlste^^v
rin Bultranhiin heiUe lähettämUn:
kirjelmiin annettavasta vastaukses-'
.ta.
Katsauksen esittäjä UsäsI:
— -Norjalahien lehU Morgenblai >
det väittää vaiitanks^' lähtevän^
sUtä, että Norjalla Ja Tansktflla .0|if^
oIReps vallia, niinkä paöltsMnsmkio^
ii8ir;^h*^ pitivät' väutäihätt^mäni;
L ^ i luultavasti'tarkoltt^,'.,^itä-nam
»' nulenuiat maat, nilnjj
hithiavät)/ voivat ottaa alu^UÄn
uikomaisia Jookkoja Ja atpmifMvIt^'
LuonhoUisesti ne voivat. Alutta'el>^
vätkö nämä puolnstdsvalmlstelat ole
omiaan valmistelemaan hyökkäys-'
toimintaa niiden maiden taholta,'
Jotka antavat tätä apua?
Tämän: Jälkeen katsauksen esittäjä
mainit?!: amerikkalaisen isanonfiaiehtl-^
m i e h ^ Randolph Heanjt J r : n rapor-tista^
koskee taloudellista apua;
NorjaH^ ja Tanökaue,: Raportista. U-^
menee, ettiBi Tanskan puolustUÄ ole
tarkeätÄ Yhdysvaiitollle, vaan se,-^täi
on. Atlantin liiton portti ttä-merta
vastaan, hän' sanoi. Samohi
on Norjan»puolustuksen laita.,
— E l ole tarpeellista huomauttaa,
että ameras3calalsten strategien suun-nl'telmat
ovat vaarallisia paitsi Neu­vostoliitolle
myös Yhdysvaltain eu-roowalaIsIlle
liittolaisille. Jatkoi kat­sauksen
esittäjä. Nämä suunnltelUiat
merkitsevät sitäy että täifcebnmat Tas*
tahyökkäykset^ sodan sattuessa koh-;
distuvat näihin maihin. • • i
Päämlnls£erl marsalkka Butea-nin
, ön kuten tunnettua ilmaissut
kant«isa Amerikan eurooppalaisia
atomltukikicdiitla .koskeviin suunnitel-mlln
-Ja; pyytänyt Tanskan J a Norjan
pääministereitä lausumaan mld4>I-teensä
siitä. Voitaisiin tietysti vastata
seUalsella tavalla, mihin MoigenMa-det
viittaa.
Mutta ei. saa un<rfitaa, että inaat.
Jotka, ottavat vastaan ameriidcalalsla
atomiaseita, osallistuvat - atomisodan
valmIsteluiWn Neuvostoliittoa väs^
taan, m&ä ei avaa Vetoisia näköalo-
Ja,;.el väreinkään niille Itselleen. Täl­laiset
sotasuunnitelmat olisivat viie-ralta
T a n ^ l l e Ja Norjalle, Näiden
njiaiden j a Neuvostoliiton välillä el
ole mltt^n riitoja Ja molemmat puo­let
ovat ilmaisseet toivomuksen ystä­vällisistä
suhteista, hän lisäsi.
AMMATTI PARTURI
MARTHA MÄKI
^PABTUBli,IiKKEWsi
88 Eifffai St. s. ' Sudbory
' SaiAa sisäänkäytävä kuin
. ' / naisten oluttupaankin
/KESTO-- - - / ^ i
KIHAROIPEN
' Et$siimkaiHm
^ Pfitvelti$ t\'\
Sigrid Ketolay omistaja
m EIrIn st. 8, Puh. OS. 3-1590
(Bosalaseman jafcana) Sudbory
LAATIKKO
TÄNÄÄN
mmUmmmMm COMPANV t I M I T ED mm m
185 Lorne St. S. PUI^EUN OS; 5'-7S6I Sudbunr
Käiksi nuotiuikaistta ki|oU
Str VIctor-de Beauce,^e. ~ vii­me
lauantaina saivat täällä surman­sa
autojenvyhteentdrmäyksessä 20-
vuotias GermainFluet ja IS^ruotias
Gaetan Roy. Onnettomuudessa louk­kaantui
• vakavasti Itfarcel Couture,
EAPPAUS-iaSTVCCO
MBSTARir
' ; Kustanniisarviot tehdään
Prospietri~Pl9steriirg Co,
Pidu OS. 3-1376
J54 Be^cnt St, g. BxMnttr
"SiA-HORSE" MbdTTdREr^SA
/ :C IT-Yj aTA- X;I
LINDBERGIN AJOKOULU
Piih. ÖS. 3.1421
. Ui Qnfatlo St. Sodbofy'
. PYSTXMME KORJAA­MAAN
KAIKKI ME^ICIT
K Ä T K X Ä
JO TÄNÄÄN