Vapaus, March 14, 1959

              Sivu 2 , Lauantaina maalisk. 14 p. — Saturdiay, March 14, 1959
V A P A U S
. OUBERTT) — Independent Labor
Grgkn=: of, ..Plnnlsh^,
tabllshed Nov. «, 1917. Authorized
' second'-''class''inaUr.bvÄ
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address.vBoxv. 69," Sudbury. .OntariO;v
Advertising^rates. upon application;:
Translation-free 'of charge.
Office Department, Ottawa. Pub-
Usfiett thrice weekly: Tuesdays,
•Thursdays and Saturdays by Vapaus
^PublLshJng: C!ompany • Ltd;; at 100-102
Elm,St. W., Sudbury, Ont.. Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8 00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: l vk. 9.50'6 kk. 5.25
M-M vaalien ^opetuksia
V, .v.sKaivosiniesten ynionin (IUMMSW) paikallisosaston joh-^
tokunnan vaaleissa toteutui viime, tiistaina muodollisestikin.
se/mikä on viimeaikana kehittynyt asialliseksi todellisuudek-siiiiUnion
johdon siirtyessä poliittisessa mielessä askel aske­leelta
oikealle^ kehittyi hämäännystä ja epävarmuutta jäse­nistön
keskuudessa samalla kun opposition ruokahalu kasvoi
ja-voimistui päivästä toiseen. Jo lakon aikana ja myös näiden
vaalien edellä oli ilmeistä, eitä jäsenistön keskuudessa oli
tyyt3'mättömyyttä imipn johtoon,,ja kun mitään muuta vas-taehtoa'
ei nyrvaaleissa oliut, jäsenistö haki "muutosta" op­position
vaaliliitosta jotenkin samaan tapaan kuin Canadan
kansa kääntyi liittovaaleissa konservatiivien puoleen hypä-tessään
poliittisesti "Ojasta allikkoon".
'Don Gillisin johtaman oppositioryhmän voitto vaaleissa
ei kuitenkaan lupaa Mine-Mill unionin paikallisosaston jäse­nille
verrannollisesti yhtään sen parempaa, mitä on Canadan
kansa saanut Diefenbakerin toryhallitukselta.
Kaikista "kommunistijutuista" huolimatta Mine-Mill
unien paikallisosaston johdossa ei ollut saamienime tietojeni
mukaan yhtään ainoata kommunistia. Vanha johtokunta
koostui pääasiassa n.s. keskustalaisista, jotka rehellisinä am-mattiyhdistysmiehinä
omaksuivat yleisesti puhuen edistyk­sellisen
ohjelman, minkä perusteella unipn riveissä vallitsi
ns. keskustan ja vasemmi^^ton. tosin kovin keskustavoittoinen
yhteistoiminta. Viimesyksyisen lakon edellä ja aikana union
johto siirtyi silminnähtävästi, lakon loppuvaiheen ratkaise­vaa
pikkuhetkeä lukuunottamatta, entistä enemmän oikealle.
Union johto oli ilmeisesti menettänyt luottamuksensa jouk­koihin.
Se pani reformistien tavoin kaiken toivonsa "eteviin
neuvottelijoihin" ja "tehokkaaseen järjestökoneistoon". Tämä
selittää lakon alkuviikkojen "toimettomuuden" jäsenistön
kohdalta, Mutta se ei sitä mitenkään oikeuta. Ei sittenkään
vaikka union johtajat yrittivät yksilöinä ja ryhmänä tehdä
työtä yötä ja päivää lakon voittamiseksi.
Kun silloisessa epäedullisessa tilanteessa kuitenkin lak-kotaisteluun
lähdettiin, niin se olisi vaatinut, ei vain jäse­nistön
vaan koko nikkelialueen väestön mobilisoimista ja
järjestämistä aktiiviseen toimintaan Incon työläisten oikeu­tettujen
ja todella kohtuullisten vaatimusten tueksi, kuten
union vaserrimistopiirii alusta pitäen vaativat. Tätä ci kui­tenkaan
tehty. Union johtokunnan toimesta ei kutsuttu viik­kokausiin
edes jäsenistön kokouksia. Tämä ei tietenkään tar­koita,
että union johto olisi horjunut ta pakoillut. Ei lain­kaan!
Mike Soiskin johtokunta pysyi lujana lakon loppuun
saakka. Mutta seuraten tyypillisesti reformistista ammatti­yhdistyspolitiikkaa,
union johto aliarvioi jäsenistön merki­tyksen
lakossa ja pani edelleen kaiken luottamuksensa "ete­viin
neuvottelijoihin" ja vissinlaiseen manöveera ukseen,
Vasta sitten kun oli jo menetetty monta kallista viikkoa suos­tui
union johto järjestämään kokouksia. Toronton rriatkan ja
nirnienkeräyksiä. vaatimuksiensa tueksi, mikä muutti koko
laJcön luonteen ja tuotti pikaisen voiton. Oosoittautui. kuten
esim. meidänkin lehtemnrie selitti että yhtiö ja ennenkaikkea
.Ontarion toryhallitus pelkäsi enemmän lakon poliittisia seu­raamuksia
kuin lakon hiljaiselon jatkumista. .
Tästä opetuksesta huolimatta union johto siirtyi takaisin
oikeistpsuunnalle — ei ärsyttäv^älle kannalle — heti lakon
päättymisen jälkeen. Union toinhesta ei ole enää vuosikau­siin
osallistuttu sen paremmin kunnallisiin kuin rriäakunnal-lisiin
ja liittovaltionkaan vaaleihin. Lakon jälkeenkään ei
tehty mitään union. poliittisen toimikunnan johdolla vaikka
paikalliset torypoliitikot psallistuivat viimeistä miestä ja
naista myöten lakonrikkomistoimintaan. Ja samalla kun esim.
vissien pappien toimesta harjoitettiin todella nriäärätietoiista
kampanjaa uniota vastaan, union paikallisosaston johto kään­si
vastaansanomatta toisenkin poskensa korvapuustien koh­meeksi;^-'
. . . ,
Kaikki tämä johti tilanteeseen, missä jäsenistö ei enää
tiennyt missä ollaan, minne mennään ja mita pitäisi tehdä.
Hedelmä kypsyi — ja sita kypsytettiin ehkä tietoisesti myös
"sisältäporaten" eräitten oikeistoainesten taholta — oikeis­ton
poimittavaksi.
..Valitettavaa tässä tilanteessa lienee se kun vasemmiston
taholta ei järjestetty kolmatta vaaliliittoa näissä vaaleissa.
Kun vanhan johtokunnan toimesta asiallisesti kieltäydyttiin
yhteistoiminnasta vasemmiston kanssa, niin vasemmistopii-relläija
ryhmillä olisi ollut täysi oikeus ja • velvollisuuskin
järjestää oma vaaliliittonsa. Mutta vaikka vasemmistopiirien
toimesta arvosteltiin avoimesti itsekeskeisen vanhan johdon
siirtymistä oikealle, ja vaikka kaksi vasemmistolaista asettui
ehdokkaaksikin ilmaistakseen siten varovaisesti tyytymät-
^tömyytensä ja protestinsa, hyvää tarkoittavan ja pitkämieli-'
'sen vasemmiston; toimesta ei annettu .yleistä taisteluhaas­tetta
vaan toivottiin;ilmeisesti vieläkin, että asianomaiset n ä r
kisivät mistä todella on kysymys. Toisin kuitenkn kävi. Van­ha
johto lähti vaaleihin vain "vanhan rekordinsa" perus-
: teellä välttäen asiallisesti puhuen kaikkea, ohjelmallista kes­kustelua
"ja väittelyä olosiAteissa missä oppos
päättävästi_sitä vastaan vissien kirkkopiirien ja muiden ul-
"kopuolisten voimien avulla ja tuella.
'Tämä orf yleispiirtein katsoen se tilanne, mikä johti kä­sittääksemme
vanhan johtokunnan -kaatumiseen ja^o
opposition voittoon.
Oikeiston voitto ei tietenkään tarkoita "maailmanlop­pua",
eikä yhdenkään kaivosmiehen pidä siihen suhtautua
tällaisella toivottomuudella;' Kaivosmiehillä on edelleen
vankka unionsa. Kysymys on nyt, kuten aina^ union lujitta­misesta
ja; tehostamisesta.vMutta kokemus on o
kuuttavasti, että oikeistojohto — huolimatta sen mahdolli­sesta
rehellisyydestä ^heikentää oh jelmallaan^^k
ta ja luuduttaa niiden toiminnan ennen pitkää vain "johta-jain"
toiminnaksi. Tällainen vaara on epäilemättä nyt M-M
unipn paikallisosaston' edessä, ellei jäsenistö vaadi <lemo-kräattisen
järjestöelämän jatkumisia ja sen'edelleen syven­tämistä.
"Mikäli on puhe meistä, niin Vapaus tulee edelleenkin
suhtautumaan myönteisesti Mine-Mill union paikallisosas-
. teon, .kuten tähänkin asti. Me pidätämme luonnollisesti oi-i
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Eino Katila, Sudbury, Ont., täyt­tää
; maanantaina; -maaliskuun 16
päivänä 65 yuotla.
' Loviisa Hill, Atikokan, Ont., täyt
tää keskiviikkona; maaliskuun 18
pnä (eikä 10 pnä kuten virheelli-sesU
liedoitettiin)'83 vuotta.
August KannistQ, Lockerby, Ont.,
täyttää torstaina, maaliskuun 19^
päivänä 81 vuotta.
Yhdymme sukulai.sten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
I eollisuustiiotantö paljon
laajentunut N-^Karjaiässa
Cay Sundström
kuollut
Helsinki. •— Suonien Pekingin
suuilähettläs Carl Jolian (Cay)
Sundström kuoli Tukholmassa tors­taiaamuna
klo 5 Punaisen Ristin
sairaalassa.
Suurlähettiläs Sundström oli läh­tenyt
Pekingistä helmikuun 10 pnä
Tukholmaan professori Olivecronan
leikattavaksi. Leikkausta ei kui­tenkaan
voitu suorittaa hänen huo-i myö.s Peticskoin kaupunki, joka to­uon
yleiskuntonsa johdosta. ! sin oli ojlut olomassa jo aikaLsemmin
nimellisesti.
V. 1936 saakka tehtaalla on tuotet­tu
met-siUeollisuuden koneita, mm,
traktoreita, pienoisvctureita ja rauta-liekalustoa.
nostui-eita. kuormaajia
: Kuluvan:talven aikana Neuvosto-
Karjalussav;vierailleella ' suomalai­sella
valtuustolla oli'hyvä tilalslius
vierailla eri puolilla aluetta ja. he
kiinnittivät erikoishuuniiota alueen
teollisuuslaitoksiin ja siihen kuinka
niitä on paljon laajennettu ja suun­nitelmat
edellyttävät, että seitsen­vuotisen
suunnitelman aikana laa­jennetaan
edelleen valtavissa mit­tasuhteissa.
Kirjoituksemme on
matkalla olleen E. Kumpulaisen
kirjoittama. Hän mm. kertoo ta-vanneen.
sa siellä ä.sken Canada.sta
siirtyneen suomalaisen, joka tuntui
'olevan hyvin tyytyväinen Neuvosto-
Uitossa oleviin nmhdollisuuksiin.
ONEG.*N TRAKTORITEHDAS
Onegan traktoritehtaan historia on
pitkä ja mo^nivaiheincn. Tehdas pe­rustettiin
jo V. 1703 Valkean meren
rannalle, mutia 1773—74 se siirret­tiin
nykyiseen paikaan.sa Katariinan
kiiskystä.. Teht4»an ym)>.nrille kasvoi
Cay Sundströmin, ruotsalaisen si-vistyneistöperheen
pojan toi maam­me
työväenliikkeeseen pyrkimys
murtautua ulos 1920- ja 30-luvun
kiihkokansallisesta, aks-läisestä ren-! jne- nykyisin tehdas tuottaa yk-kaasta,
pyrkimys nähdä ja elää ava-j M u o m a a n juontaustraktoreita ja e r i -
rammin ja terveemmin. Sen suun­nan
ainoa legaali kulkutie sivisty­neistö-
ja ylioppilasmaailman kes­kuuteen
— jonka Sundström elä
vimmin tunsi toimintapohjaksecn
— oli tuolloin löydettävissä sosiaii-demokraattisen
puolueen vasemmis­tosiiven
piirissä, jossa Sundströmin
merkitys vähin erin nousi yhä mer-kittävämpään
asemaan. Hän oli
eräs Akateemisen Sosialisti.seuran
perustajia ja kohosi sen johtavaksi
teoreettiseksi voimaksi, jonka vai­kutus
säteili ennen kaikkea Soihdun
1930-luviin kenties tärkeinimäji
aatteellisen julkaisun sivuilta. Ak­tiivinen
poliittinen toiminta vei
Sundströmin ennen pitkää myös
kunnallispolitiikan alalle ja edus­kuntaan,
jo.ssa hän jatkuvasti edusti
sosdenvpuolucen keskuud'-'ssa yhä
selvemmäksi muotoutuvaa opposi:
tiosuuntausta. Hän oli rauhan mies
vastusti ehdottomasti paisuvaa fa
sismia ja antoi tukensa kansanrintn-maliikkeelle.
Samoin Espanjan t;i-savaltalaiset
saivat tässä mieles-ä
Sundströmistä varauksettoman kan­nattajansa.
Näissä merkeissä häii
laisiin traktoreihin varaosia.
T>-öläisiä tehtaalla on n. 4,500. jos-
.sa luvussa ovat mukftTiiTTiryös aputa-loude.
ssii työskentelevät henkilöt.
Tuotanto on n. 8 traktoria piuvä,'>,si
nykyi.sin. mutta luku ka.svaa nopeasti,
silla tehdasta laajennetaan jatku­va
.':ti.
Traktorit trhdä.in..Oneaan tehtanl-la
alu.sta loppuun .sakka paikan paal­ia.
Vain joitakin picnempiii osia, ku­ten
sähkölaitteita j n e tuodaan muu­alla.
Valtuuskuntamme tutustuniinen
tehtaa.sfen o.soitii. elia koneellistami­nen
riii viety tehtaalla pilkalle. J o -
k.il.stUa työo.sastolla oli jo käytännos- 1
.sä iiykyaik;.i.set automäattikcneet m:
uu-i;i koiu-i'.i ii. - ; e n n i ' ; : i i i i parhaill-ian
useil!.". parhiillaan valmi>tuma'<va ;
clt-ville !ynosrtS'oillf Tehda.si^^ki'!:-
nuksisM ()-a oh hyvinkin vaiilT^j.i — :
!elTc'as!i;in on ;;<iv:i:ih.) - kiHi-n ,10 j
tilli rnai!.ri;k.-i. m',:l!.i ,siu:rui osa r . i -
k:'nnuksi>-,» oh kuitenkin lui-ia ja i
v.i.i'.imu.-:s:i vas; . i a \ i ,i
Krski,i:i^iolaS' ) r . sanutiin plrv.m >
yli 1,000 ruplaa kuukaudessa ja mm.
niiori't nai.-:yoniekijat. joiden kiin,s.sa j
kesku.stelimni.» eräällä iehtaan tyo- ^
saan Euroopan suurin; Viime vuonna;
tehdas tuotti keskimäärin 28-T-30-mil­joonaa
paperisäkkla kuukaudessa eli
320 miljoonaa'sakkia vuoden aikana.
Tuotanto tallakin alalla laajenee, jat­kuvasti,
silla uuden 7-vuotissuunm-telman
puitteissa papensakkien tuo-:
tnnto tule kohoamaan 800 miljoonaan
sakkiin vuodessa. Lisaksi tehtaalla
valmistetaan sellaisia kemiallisia
tuotteita kuin mäntysuopaa, tärpät­tiä,
hartsia, liimaa,.nkkikaasupulve-ria,
spriitä jne. Tehtaassa ja .sen apu-taloudTssa
työskentele en. 5,000 työn­tekijää.
Tehdas vaikutti jo nyt jättiläi.slai-tokselta,
mutta .sen sanottiin kuiten­kin
kolminkertaistavan tuotantonsa
seuraavan seitsemän vuoden kulues­sa.
La.njennustyöt olivat parhaillaan­kin
käynnissä ja' tehtaan johtaja
mainitsi mm, suomalaisen Wärtsilä-yhtymän
toimittavan koneita teh­taalle.
Tämän suuren tehdaslaitoksen ym­pärille
on kasvanut kaupunki. Vielä
parikymmentä vuolta sitten Segez-ha.
ssa sanottiin olleen vain kyläpa­hasen,
mutta nyt paikalla kohosi 20.-
000 a.sukkaan kaupunki nykyalkal.sl-ne
taloineen, kouluineen, virastoi­neen,
sairaaloineen ja muine laitok-slneen.
Kontupohja,ssa on myös .selluloosa-ja
paperltehc|as. Sodan päättyessä
Kontupohja tuli myös rnelko perus­teellisesti
tuhotuksi, niin että koko
a-utus on käytännöllisesti katsoen
jouduttu ,sodan jälkeen rakentamaan
Uudelleen. Tämän myös näki kaikes­ta:
asunnot, koulut ja muut rakeur
mikset näyttivät olevan upouusia it­seään
tehda.s-rakennuksen vanhaa
osaa ja kerhotaloa lukuunottamatta.
Kontupohjan kylässä valtuuskun­tamme
kävi en.siksl voimalaitoksdlla.
joi-.sa valtuu.skunnan jäsenten mie­lenkiinnon
kohteiksi joutuivat Tam­pellan
rakentamat kaksi vesilurbii-nia.
Niiden sanottiin olleen käytössä
JO monia vuosia, ja i^iin laitoksen johr;
taja kum muukin henkilökunta oli
nuhin tyytyväisiä. Riitaan .suurempia
korjauksia ei koko turbiinien kayn-nissaolon
aikana oltu tehty. Suotta
eivät sahkolaitosmiehet lähettäneet­kään
lämpimiä tervei.sia Tampereen
konerakentajllle.
Itse panc;l- ja selluloosatehdas oh
laajentunut suuresti sodan jälkeen
ja parhaillaankin oli uusi osasto ai­van
valmistumassa ja samoin oma
lämpövoimalaitos, josta jo varsin
pian toivottiin saatavan lisäenergiaa
tehtaalle.
Tämä tehdas tuottaa pääasiassa sa­nomalehtipaperia,
Nykyiiien vuosi­tuotanto
on 70,000 tonnia vuodessa
ja kohoaa lähivuosina aina 300.000
tonniin saakka. Lisäksi tuotetaan sel­luloosaa.
Tehtaalla työskentelee n.
1.000 henkeä ja lisäksi aputaloudessa
n. 300 henkeä. \
-ILUMIINIA
Neuvosto-Karjalassa on myös alu­miini
tehdas. Tämä Nadvoitiiyn teh­das
sljalLsee hyvän matkaa Petros­koista
pohjoiseen, Valkeanmeren ka­navan
läheisyydessä, Segezhan pape­r
i - ja selluloosatehtaan naapurina.
Raaka-aine tehtaalle tuodaan muu­alta,
mutta koska täällä on sähkö­voiman
runsaasti ja sitä voidaan
hankkia lisää, tehtaan sijoittaminen
juuri tänne on katsottu edulliseksi.
Tehdas on rakeniiettu viidennen
viisivuoll.ssuiinnltelman aikana ja toi­minnassa
se on ollut vasta muuta­mia
vuosia. Nykyisin , se . valmistaa
raaka-alumiinia, mutta tehdasta laa­jennetaan
edelleen, jolloin myös ja-lostu,
saste li.sääntyy. Tehdas on hy­vin
uudenaikainen, ilma.stointl oli
hyvä. työolot .samoin, ja työläisten; taista, jois.sa vierailimme, jäi se. että
terveydelle vaaralisslmmilla osastoil­la
6-tuntinen' paiya.'[Työläisille 'jae­taan
ilmaiseksi inditoa,'työvaatctus ja
vaatteiden puhdistus tapahtuu, ^teh­taan
puolesta, työläisten terveyttä
tarkkaillaan jatkuvasti ja" jokaisen
työläisen on oltava ^vähintään;kaksi
kertaa • vuodessa ylelsessä^vl^
tarkastukse!5sa. T a l l a t y ö a l a l l a ovat
lomat pitemmät kum' tavallisesti ja
eläkeikä saavutetaan 25 työvuoden
jälkeen, .var.:ka ika el muutoin olisi­kaan
se 60 vuotta. Imika yleensä mie­hiltä
eläkkeen saamisek.si vaaditaan.
Palkat övatTmyös alalla ;korkeat:
Keskipalkka on 12,000-^2,100 ruplaa
kuukaudessa. Tapasimme erään työ­läisen,
joka olr päässyt vume vuoden
lopulla -eläkkeelle 55-vuotiaana. Hä­nen
eläkkeensä suuruus oh 1,200 rup­laa
kuukaudessa, mutta han kertpj,
yhä käyvänsä tyossa ;ja talloin saa-,
vansa palkan Iisaksi puolet eläkkees­tä.
Edelleen tapasinime "erään Cana-dasta-
aivan hiljattain Karjalaan siir­tyneen
suönialaisiBn miehen, joka sa­noi
anoneensa Canadan viranomai­silta
pa.ssia parin vuoden ajan. Hän
kertoi, itsellään olleen työtä Gana-da.
ssakln, ammattimies kun oli, mut­ta
samalla hän ilmoitti tehneensä hy­vän
kaupan Neuvosto-Karjalaan siir­ryttyään,
Asuntorolot täällä uudella alumii-nitehtaalla
olivat, myös erikoisen hy­vät.
Kullakin perheellä oli tilayat, uu­denaikaiset
a.sunnot. joiden lämmitys
ja lämpimän veden saanti turvattiin
a.sutuksen yhteisestä lämpökeskuk­sesta.
Kun tiedustehmme, miten juuri
tällaisella suhtellisen helpolta näyt­tävällä
alalla työläisille myönnettiin
monia erikoisetuja, meille ilmoitet­tiin
alumiinin sulatuksessa muodos­tuvan
mm. kloori- ja kromipölyä, jo-
SITÄJI
i l PUOLIKSI KAIKKI. PERHEESSÄ
; Herra oli jokseenkin-kyllästynyt
siihen, että hänen'''vaimonsa. ain'a
luetteli: kuinka^^mikin^^esine tai huo­nekalu,
oli hänen^? Piano, oli hänen,:
pöytäkalustooU hänen; koko olesker
luhuoneen kalusto oli hänen - jne., v
•Eräänä ; yönä avioparin = mentyä
nukkumaan kuului'alakerrastarääT
niä, kuin joku varas olisi hiipinyt
siellä.
— Jussi mene nyt alas, siellä on-varmaankin
joku varas!
. - ^ Antaa hänen varastaa, el siel-v
lä ole mitään minulle kuuluvaa!;";?::
AH, SE RAKKAUS, SE RAKKAUS
— J a suuteleeko miehenne teitä
vielä näin monen aviovuoden jäl­keen
työhön iähtiessään?
— Ja varinaahkin! Jos hän ei
muistaisi, niin hän ei olisi missään
työhöni ähtökunnossa!
TAHDON LUJUUTTA
Emäntä: "Ettekö ollenkaan hä­peä,
kerjätessänne?"
Kulkuri: "Kyllä rouva, mutta täs­sä
kurjimden asemassa ollessani
en ollenkaan salli henkilökohtais­ten
mielipiteiteni vaikeuttaa asiain
toimittamista."
ole pääasia, vaan tuotannossa olevat
ihmiset, joita varten tuotanto tapah­tuu.
Tehtaiden työläisistä pidettiin
erinomaista huolta aina sylivauvasta
vanhuksiin saakka. Tästä olivat to--
dlstuksena lasten seimet ja -tarhat,
monenlaiset koulut, kerhot ja urhei­lukentät
.sekä voimistelusalit, kaupat
ka on terveydelle vahingollista. Sa- j ja asunnot sekä palkat ja eläkkeet..
maila selitettiin, että yleensä vän-metallien
sulatuksessa ja käsittelys­sä
^nukana olevilla työläisillä on edel­lä
selostetut edut. Työ katsotaan eri­koisen
ra.skaaksi" ja terveydellekin
vahingolliseksi.
Tietenkin oli vielä moniakin puut­teita.
Kiireellinen rakennustyön tah­ti
mm. oli aiheuttanut sen. että ra­kennusten
viimeistelytyö ei kaikkial­la
ollut aivan loppuun saakka vietyä.
Mutia tämän isännät tiesivät vallan
Kokonaisvaikutelmaksi näistä teh- | hyvin it=e ja ^siltä pyrittiin myös päär
terveyden vaalimLseen oli kiinnitetty
suiiri huomio. Tahtaalla pii käytän­nössä
7-tuntinen työpäivä ja eräillä
samalla kun tehtaiden tuotanto on
jatkuvasti kehittyvää ja lisääntyvää,
tuotanto' sellaisenaan ei kuitenkaan
ssmään. Tätä todistivat viime vuo­sina
valmistuneet monet rakennuk­set
.joissa viimeistelytj'ökin oli suu­rella
huolella suoritettu.
osallistui myös useihin kansainväli-, ^sa.tolin, sanoiv.nt s.iavansa palkkani
! siin kokouksiin.
1 Suomen joutuminen sotiin v.-i
rSiindslröniin ratkaisevasti irti .so
1 sialidemokraattisesta puolueesta.
• Talvisodan jälkeen hän oli perusta-mas,
sa seivän vasemmistolaista Va­paata
Simaa ja tämän kehityksen
.johdonmukaisena seurauksena ha
i hpt heinäkuu.ssa 1941 ns. kuiitosryh-i
män jäsenenä vangittiin ja passitet-ke.
skimäarin 900 rupla kuukaudessa
TyolaiMcn asuntokysymyksen ker-t.
oiv.it tf^hi.iap. jyh'o!ienkilrtt olevan
varsin vi.'<aisena i)ulmana.. Halua
a.siiniojcn r.ikeniaini.seen ja maärii-rahojak.
Tan ei sanottu puuttuvan.;
mutta s('M.sij.in tyovoi-m.i^ta oli kuu-,
lemma puut.e Tehtii.ni omi.stuk.se.';.sa
kerrottiin (»Ifvan 35.000 neHömetria !
a.s;intopinta-al-.ia ja. m m . viime vuo-
; tiin turvasäilöön. Sodan päätyttyä' dcn aikana oli rakennettu ILsää huo-j
Sun^sti-öm oli taas heti mukana po-j rnattava joukko, mutta .sittenkilän
liittisessa elämässä. SKDLn peru.s-} asuntoja ei vielä ole riittävästi. Pu-tajajäsenien
joukossa häh oli näkyj laa poi.stetaan tehtaalla mm. siten,
vinipiä nimiä, jota paitsi Sundström : että tehdas antaa pir.akotirakentajil-tuoiloin
nähtiin vasemmistolaisen j le 7.000- 10.000 ruplaii korottomia
työväenliikkeen monilla muillakin
toimintasaroilla. Hänen aktiivisen
osanottohsa päivänpolitiikkaan kat­kaisi
nimitys Moskovan lähettilääk­si,
johon jo hänen laaja kielitpi-ton,
sa tarjosi oivalliset edellytykset,
ja joka samalla merkitsi uutta vai­hetta
Suomen ja NLii välLsissä .suh­teissa.
Cay Sundströmin siirtymi­nen
diplomaatiksi, ensin Moskovaa»
ja sitten F^ekingiin, vei hänet näen­näisesti
.syrjään päivänpontiikast:r,
liän ei enää voinut esiintyä työväen
julkisena teoreetikkona ja suunnan­näyttäjänä.
Silti hänen panoksensa
ei vähentynyt. Uu.sissa tehtävis­sään
hän toimi jatkuvasti ihanteit-tensa
kannustamana — ei yksin o-maksi
tyydytyksekseen, vaan koko
kansamme parhaaksi.
Carl-Johan (Gay) Sundström syn­tyi
ruotsinkielisen rehtoriperheen
poikana Haminassa 1; 7. 1902. Hän
tuli ylioppilaaksi 1919 ja odontolor
gian kandidaatiksi 1933, mutta kiin­nostus
yhtdiskunnallisiin kysymyky
giin ver hänet jo 1920-luvulla aktii­viseen
poliittiseen -elämään. ^Hän
-kuului-Akateemisen Sosialistiscuran
(ASS) perustajiin (1926» ja kohosi
1930-Iuvunkivimäkeläisvuosina, seu­ran
erääksi keskcLseksi-hahmoksi ja
teoreetikoksi: > Tällöin; , härf • toimi
myös vseuran puheenjohtajana ja
;sen julkaisun ''Soihdun" päätoimit­tajana;
Sosdem. puolueen edusta,
jana hän oli vv. 1936-4:41 Helsingin
kaupunginvaltuuston- j a , 1934^36
kaiipunginhalliluksen: jäsenenä ja
luottoja 10 vuoden mak.suajalla. Täl­lä
tavalb viime vuonna oli 70 per­hettä
rakent,anUt omakotitalon itsel­leen.
Edelleen sanottiin olevan kay-tännös.
sä sellaisen poikkeukselli.sen
tavan.' että uusia asuintaloja, rakcn-ne.
ttae.s.sä työläi.sct. jotka ovat jo etu-kiitcen
.saaneet kiinnityk.sen valmis­tuviin
asuntoihin, tvoskentelevat i l ­taisin
rakennustyömaalla täydellä
palkalla ja talla tavalla jouduttavat
asuntojen valmistumista. " ,
P.VPERI. M.\SS.\ .I\ 1'\I'ERIS.\K1T
Valiuii.skunnallamme oh tilaisuus
käydä myös kahdessa .suuressa puun-ja
lostusteolhsuusiaitokscssa, SCRCZ-^
hassa.ja Kontupohjas.sa. . .. •
.Segezhaii paperi- ja ma.ssatehdas
on vielä suhteellisen nuori laitos. Sen
rakentaminen aloitett^n v. 1936 ja
kaksi vuotia myöhemmin tehdas
aloitti tuotanton-sn. Laajennuksia on
suoritettu : kuitenkin jatkuvasti ja
niinpä tehtaalla nykyisin valmi.stc-taan
.selluloosan Iisaksi,: paperia ja
monenlaisia puukeinian alaan kuu­luvia
tuotteita..
.Viime vuonna, tehdas tuotti 128,000
tonnia selluloosa ••• jaV,.samaan aikaan
oh käynnissä myo.s_scitsieman paperi­konetta
ja ])apen.sakk^ikoncetj_ Pape-'
rLsakkieii; tuottajana tehdas on lajis-keuden
tarpeen tullen arvostel­la
sitä, kuten tilanteen vaaties­sa
a rvostelemme muitakin jär-jestöjä,
mutta tämä ei vähim-mässäkaänimäärässä
muuta si­tä
tosiasiaa, että työväenlehte-nä
Vapaus tulee antamaan niin
M-M uniolle kuin muillekin
ammattiyhdi&tyksille' varaukr
settoman tuen ja kannatuksen
niiden taistelussa - työläisten
palkkojen ja olosuhteiden pa­rantamisen
hyväksi.
valittiin 1936 myös eduskuntaan; Li­säksi
hänitoimi juonissa yhtciskunr
nallisissa luottamiistehldvissä. Tal-viijodan:
jälkeen S; mukana pc-rustJimassa
Vapaata Sanaa ja heinä­kuussa
1941 hänet ns. kuutosten
kanssavangittiind»'» hän joutui istii-niaan
tyrmässä välirauhan solmia-miseen
asti. Sodan päätyttyä S. oli
perustamassa SKDL:ä (jonka pu­heenjohtajanakin:
hän toimi lyhyen
aikaa) ja SN-Seuiiaa, jota pait.-.!
hän SKDLn edustajana oli 194,1
eduskunnan I varapuliemlehenä sii­hen
saakka, kunne.s hänet; saman
vuoden ' syyskuussa nimitettiin
maamme ensinimäiseksi sodan jäl-kei.
seksi lähettilääksi' Mo.skovaan.
1953 hän siirtyi Pckinginsuurlähct-
(ilääk-si.
S. on kirjoittanut joukon kirjalli-
.suutta ja aatehistoriaa käsitteleviä
teoksia.
Nova Scotiassa olexan Spilnghilhn asukkaat ovat joutuneet kai-imaan u~eista en kai\osonncttomuuks'sta
chka enemmän kuin minkaan muun kaivosseudun työläiset Canadassa. Hiilikan osten sulkeminen aiheutti
asukkaille ]isakarsim\ ksia sijia on vaikea löylaa työpaikkansa menettäneille uutta työmaata. Kuvassamme
näkyvät SpringhilIin kaivoslvolaiset o\at sikäli onnellisia että he ovat saaneet työtä Montrealissa sulatti,-:
mossa. Kuvamme csittaa hoita keskustelemassa: saavuttuaan Montrealiin. Vasemmalta oikealle Ken Murray,
Ralph Calter, Ralph Henwood ja Stan Pashkoski. , . v
Luokkakysymys kansainvälisessä
elämässä
Oletteko rakkaat iiurisijakuinppa-nit
koskaan tulleet ajatelleeksi, miksi
esimerkiksr yhdysvallat haluaa mo­lempia
Sak.soja koskevien ongelmien
-ratkaisua ;"'demokraattisen äanestyk-:
scil avulla", mutta vastustaa kuin-us-ko
vainen -syntiä .-''demokraattisten
vaahcniratkaisumcnetclnihaV; Vielna-ml.
ssa?
Syynä siihen on tietenkin luokka­edut.
Nun- on asia pohjimmaltaan
myös Neuvostoliiton kohdalta Sakjian
kysymyksessä.
Pinnallisesti sii!> näyttää, elta "pa­la
kattilaa .soimaa, musta kylki kum­mallakin".
Tosiasiiissa;: ta.ssa on. k ui tonkin suu -
ri ei o näiden maiden kohdalta. Sa­malla
"kun Yhdysvallat: yrittaa salata
luokka-asenteensa ja vaatii Neuvos­toliitolta
Saksan,suhteen jotakin >scl^
laista, mitä ei ole valmis itse toteut-
Inmaan Joissakin toisissa tapauksissa.
Neuvostoliitto myöntää avoimesti
luokka-asentcensa ja selittää asialli­sesti,
että jos me molemmat haluam­me
pitää ;kilnnlluökkanhi;ökohdista
esimerkiksi Saksoja, koskcvis.saasiois-
.sa, niin suontetaaneslin Saksan yh­distäminen
niin, että luokkasuhteet
jaavat ennalleen: kummassakin Sak­sassa.
Luokkanakokannalta katsottaessa
Saksan ^ongelma on seuraavanlainen:
LansirSaksan väkiluku oii=»ipaljon
suurempi kuin: Ita-Saksan.. Lansi-
Saksa.ssa vallit.see. vanha: ja vaknntUr
nut. kapitalismi — Ita-Saksa on alus-^
-tavasti;.sosiahsmin tiellä. Kun; porva­reilla
on: ;voimakasM ote; vielä^Lansi-
Saksan väestöstä m m - tania, tarkoit­taa,
että^v
ratkaisu olisi sama kum kuolinisku:
Ita-Saksan , sosialistiselle-/järjestel­mälle.
• Siksii Neuvostoliitto .vastuslaa^ sitä.
Ja kun Sosialistinen osa Vietna­mista
selviytyisi ehdottomasti, voitta­jana
.siellä pidettävistä vapaista vaa­leista,
min' Yhdysvallat vastustaa
siellä v.aalien pitämisiä! '
Näin ollaan siis poliittise.ssa kuol-teessa.
kunnes omaksutaan kanta; et­tä
vhdistäminen on tehtävä niin; lettä
kumpikaan puoli yhdistettävästä
Saksasta ;Ci joudu: pakkovallan, eteen.
Juuri luokkaky.symysten perusteella
esinvviSaksan yhdistäminen voidaan
toteutUin sitcni^tta Itä-Saksa.ssa jat-kuu
.sosialistinen suunta ja Lausi-
Saksassa kapitalistinen järjestelmä,-
Avomielisenä ja suorasukaisena
miehenä ivreuvostoliiton pääministeri
Hru.shtshev koskcttelr naitakm seik­koja
Leipzigissa maahskuun 8 pna pi-
•läinas-säan puheessa selittäen:
' ••. . . E l voida , sallia, etta Saksan,
yhdistäminen likvidoisi työläisten ja
talonpoikien valtion, Saksan Demo-krattisen
tasavallan; e t t ä ^kapitalismi
nielaisisi sen. Emme me ole synty-nesl
voimistuttamaan kapitalismia",
sanoi: Hrushtshev selittäen, "etta
,USA on estänyt vapaiden vaalien toi­mittamisen
Vietnamissa, ^koskatiedes
• t a ä n ; ; e t l a n n s s ä kommunistinen joil­ta
laHo-Tshi-minh /voittaisi.' Olisim^
me tyhmiä.- elemmo myös me toimisi
Itiokkanakokohticn : miikaan.
puhuja korostaen kuitenkin: "Puol­lamme
yhdistymistä ja se tulee myös
tapahtumaan, k,vsymys'on vain ajan­kohdasta
ja-^slitä millä perusteella se
tapahtuu
"'•Paräs ratkaisu olisi solmia rau-hansopiinus-
vmolenipien. Saksoja
kanssa", sanor Hrushtshev:;"Jos olisi
mahdollisuijis solmia valtioliitto, nim
sekaan ei olisi huono asia; Olen ky-
.synyt-:
nnksi, hevastustavat valtioliittoa; Jos
kapitalismi olisi voimakkaampi voisi-^
vat he saada kapitalistisen Saksan,
mutta he eivät, usko-omaan v.oiinaaii~-
sa." Hrushtshev oli sitä mieltä, e|ta
v'mikäli:;v\iltioliitto syntyy, :Sa
moleinien osien on saatava säilyttaä
Siina yhteiskuntajarjcstyksensa,"
Luokkakysymys valtioidenkin, väli­sissä
aHioissa ulottuu tietysti paljon
laajeminalle.kuin:NL:n ja USA:n vä­listen
väkikapulan vetoon, Pantakoon
väin'mieleen uiitcii;esimerkiksi-Iiak-ista.
tällä viikolla tulleita "kapinauu-tisia"
tervehdittiin ja väritettiin suu- .
rella ilolla täkäläisten suurlehtien
palstoilla. Ilman muuta oli ; selvää,
etta " l i i a n kauaksi vasemmalle" men­nyttä
Irakin hallitusta aiottiin: siirr
taa voimakeinoin oikealle ~ ja luok-kasolldaarisuus
ilmaisi sen yhteydes­sä
Itsensä.
. T ä m ä -7^. ja vain tämä luokkakysy­mys
—• selittää myös sen,\miksiesiT
merkiksi .Yhdistyneen Arabitasaval­lan
hallitus sisuttelee nyt Irakille.
Nasser on tunnustettu ja ansioitunut
johtaja ,arabimaailman ; itsenäisyys­taistelussa
— mutta samalla kertaa
hän on kuitenlcin pesunkestävä por-van,
joka haluaa::arabimaailman,;it­senäisyyttä
kapitalistien ^hallinnassa.
Tämä "luokkakysymys" selittää . h ä ­nen
kj£lteisen suhtautumisensa/Irak­in
tapahtumiin ja ennenkaikkea
oman maansa työväenliikkeeseen.' •
, Hänen porvarillisuutensa heiken­tää;
tietenkin suuresti:- Nasserin ase­maa
historialliselta kannalta sitten-kin;:
yaikka; han. on ansioituneella ta-i
vallataistellutamperialistista riistoa
ja; sortoa vastaan.^ sekä-varabimaail­man
kansallisen jvapaudeiiv puolesta.;
Mitä me tarkoitamme tällä kaikel­la
sanoa on tamh: Nykyisen, sosia­lismin
voi ton: j a :kapitalisminvirappeu-tuinisen
a ikäkaudella voidaan asioita •
helpoinmuv: yminärtääv jos • huomioi--
daan: nuhin, lutt.vvät; luokkakysymyk-set,
Pulmakysymysten noustessa on
ratkaisevasti selventävää kysyä itsel­tään,
mikh luokka siitä hyötyisi ja
mikä luokka menettäisi?
" — Känsäkoura.