Vapaus, August 7, 1954

              -.X;; A-;;,
mimmi
«1®
i i i ;
•"Ms-mmm
^?J^MiÄv%p^iife®?^!^f
iiiiiiiiiii Idtfiiifii^
Omäof VIoQlrtt Cinifttni. Ek*
Umb»A Vof. 9, mi, AotborfsMI
M MeODd ClM» SUU IV.tti» JPMt
ttnnd«ys «nd Bktartfsjrf Iqr Viissas
rautthiBK coiDpftoy U t u «t UKvua
,|Bn iBfc W., Aidbanr. Oat, Cssad*.
Alcpbooes: Bm. OtOee OB. 4-4284
EditortaJ Office 06.4-4289, Manager
addreat; Box OS, SodbiiiT. Qnteslo^ ^Aihrertialiv xates
Itanalat^ftee of cbasse '
jCteHMta«a:. 1 fk,7jO0 ett: 1.98
Yli4yafanolaa»; 1 vfc; J J » tVt.42o BaoBMM* 1 ffclao « kk. 4.18
1
: ; : 5 | K
4
m
"K:
i i
•^iToisinaan tekee uHn yksilöille kuin kansakunnillekin hyvää kat-seni^
l^seaän toisten silmillä — sellaisena kuin toiset ineldät näkej^t^*
i ^ l eikä sellaisina, minkälaisen kuvan haluamme itsestämme toisille antaa, p;;' ! '•'^1 tallainert '*io\sitn silmillä" itseämme katsdemistapaus jlai|
f:'' ' tihi viikon alussa N(iw Yorkista, missäWäs iakhnies, C, Dickerman
Wtll|uns syytti, että Canadassa on "punaisten menestyksellisen jah-tauksen
yhteydessä loukattu kansalaisvapauksia" siinä määrin, että
'yksikään demokraattisesti/ajattdeva amerikkalainen el^"^^^ )sitä hy-
'Kuten sopii odottaakin, tämä maltillisesti tehty syytös Canadan
, "säädyllistä noita jahtia'*'iltaan sattui hyvin kipeästi varsmkin nii-hin,
jotka eivät halua kantaa siitä edesvastuuta. Erittäin sopivalla
esimerkkinä tästä on torontcdaisen Clobe and 'Mail-^Iehden torstainen
f toimituskirjoitus; mtssä^myönnetäänj että mr;Williamsin esittämä ar­vostelu
on oikeutettu, vaikka mainittu lehti yrittääkin selittää, että
tämän arvostelun perustana on ''vain" yksi tapahtuma, mikä €loben
rokilestäslahraa Canadan nimeä. Lainatkaamme vähäiv Globesta: ^
, . il'Jämä syjTtös on tosfperäinen vissiin rajaan saakka. Sen heik­kous
on siinä, että.se perustuu seikkaan, mikä tapahtui kahdeksan
vuolta sitten sen jälkeen kun mr. Igor Gou2enko hämmästytti Canadan
hallttusta ja yleisöä paljastamalla venäläisen vakoiluliigan olemassa-
^ olon Canadassa.
> l ^itä seuraavat tapahtumat v. 1946 olivat todella alentavia
(jadalle. J^iiten mr, Williams a^^^ selitti, ei»iltyjä henki-
. , löitä vangittiin syytöstä' nostamatta, lieitä pidettiin (myös vastoin
laliiaVapaus)^eristettyinä, heiltä kiellettiin lainopillinen apu ja-hejtä
kuulusteltiiii salaisesti ilman asianomaista varoitusta. Nämä
ep^tav^Iiset toimenpiteet tapabtui\«t hallituksen määräyksestä . . .
^ Tämän perusteella mr. VVilliams kuvaa canadalaisten hyökkäykset
'McCartfaysmia vastaan- "tictämättömyydek» ja tekopyhyydeksi".
• Hän,olisi oikeutettu arvostelussaan, jos ei mitään canadalaistajiro-te^
lS^oIist esitetty v. 194^^ tai jos silloin omaksutut menettelymuo-doj^
iisivat normaalisia toimenpiteitä täällä . , . " ^ .
^^^aikk^ Globe yrittää puolustaa itsepn ja torypuoluetta'sillä,
eti^^e vastustivat moista gestapo-menetclmaä vuonn» 1946, niin
tosiasia ott<sittenkin; s^p että;maan viraHiseksi ohjelmaksi
jäH^foin'Gouzerikon nimeen kirjoitettu dokumentti samaira'kun
pi^tföteja sitä vastaan oli aivan,liian vähän — ja monet niistäkin
vain teknillistä laatua. i
{- TosiasiXJQimiltäia on, että vielä nytkin,' kahdeksan vuoden ku-
GiobclaVd:^il?lehtikin^ ja se on'
Q n a ^ hfllitus ei ^hämmästynyt" siitä, että Kanadassa .oli:
isjäI:Vakoili)Oita/ hallitus tiesi varsin hyvui; kuten'selieMl
n^tlcinj ettäiKAnCKl iMMT, )MUKAANLUKIEN CA!ja.\DAfMÄrB,
lidrjoitt^t vakoilua kaikissa maissa, thissä niillä on siihen mahd6|ljf|||
' si|uksia!''Kys3rmys ei siis'ole siitä, hyväksytäänkö vakoilu,lylM|(|ä|i'
* y^aaxi sen •iosiasian myöntämisestä, että historian, nykyyaiheessa,ei;;i::rt^
A- lyhtääbinaiM^ sanoa^itäi^^haviiMlialy^
\ ii^Ssaäif^riäiaassai Tämä pitää paikkansa yhtä hyvin Canadaan'|ui|^|
- JJÖsuvöStoIHttoopkltt nähden.
„ ^1 ;^uten sanottu, vuoden 1946:h*Srakoilujuttu" ei siis voinut **^am||
, ' n^ttää" hanittista. Mutta mitä tapahtui oli tämä: (Hallitus käyMi;-
^^tft^$to1iiton lähetystössä kirjurin tehtävissä olleen nuoren Goulenf^*
k:|n^«paEljastuksia" poliittisessa tarkoituksessa; se^oli Canadan halli-<<
itikani'erikoiäpanos kylmän sodan hyväksi, idän ja lännen välinen
suhteiden huonontamisen tarkoituksessa. 'Parempi tietysti on, miiä
täydellisemmin "tahra" voidaan peittää ajan ja unhoituksen verholla,'
nfuttä' JOS Globe and Mail haluaa sen asian yhteydessä ottaa itselleen
t4i torypuolueelle jotakin poliittista kunniaa, niin esittäköön se, silloin
%'^^'^>^^^^^^^^
ilokseen. '
jt/^Mc yhdymme luonnollisesti Globen lausuntoon siitä, että mr.
~ ^illiams oli oikeassa Gouzenkon jutun yhteydessä saadusta kansal-|
liHlf^ häpeätahrasta kansalaisvapauksien loukkaamisen suhteen. <Me
^myol^me^Gtoben k^ ttä hallituksen "säädylli-iiöft
noitajahti"^— hallituksen toimenantajain salainen kuulustelu po-
4 v;t on kerta kaikkiaan vaarallista noita- >
ja&ia. Sellainen menettelytapa saattaa tehdä mahdolliseksi sen, että
k$eudesta tai muista syistä voidaan tehdä "ilmiantoja" Joitakin yk­silöitä
vastaan. Näiden ''ilmiantojen" perusteella suoritetaan sitten
^^laisia tutkimuksia" — kuten viranomaiset ovat myöntäneet — ja
h^kilö voidaan julistaa "säädyllistä menetelmää käyttäen", kuten
jcSe ci voida salajsuuksia uskoa"! Ja mikä pahinta, täten Kainin
p^tinraudalla leimatulla henkilöllä ei ole mitään vctoamismahdolli-
^:; s ta­kaisin
saamista varten. , ' ' ' '
7 Tulokset tällaisesta ^'säädyllisestä noitajahdista" voivat siisolla,
; i tuomittavia kuin ovat McCarthyn
e
liuotella.
tr Mutta pahin puoli asiasta on tämä: Jos kerran noitajahdin, eli
<'y^;f pqluftisen vai
« väiyy|aan asteettain fasismin tielle, missä ci ole enää, kenenkään oi-lat.
hiellä ^lähdettiin aluksi ihmisiä vainoamaan ^'kommunististen"
i perusteella. Julistettiin kommunismi miltei lainsupjat-
' tömaksija sen perusteella on '^kommunisteja" kärrätty vankilaan,
erotefCtt-toimestaan ja karkoitettu. Mutta nyt kertovat uutistiedot,
'^i ^ I -> että tämän '^kommunistivainon" alaisuuteen ovat jo joutuneet sellai-
\' setkia. laitokset kuin esim. monimiljonääri Rockefellerin perustama
i^^^p^Ä^-fiääiiÖrS^''^^^^
l F,yV,. >X -'(Meillä'täälläCanadassa, missä liittohallituksen viranomaiset ovat
toteuttanedL. kaikessa hiljaisuudessa sitä>''säädyllistä noitavainoa"
P f<'^f'' ' visseiä? "väärin ajattelevia" viranomaisia kärsiäkseen pois töhnistään,
< "vi' .1 . «i> i. • _ < ^ .< ..1
SyNTYA/Ȁ-
PÄIVIÄ
Hilda Toorf eadlnu7«t» täyttää n
matta, enai maanantaina^ «kdcuun 9
jmä.
Yliäyxxmie sukulaisten ja taUaertm
onnentoivotukdln
Mitä muut sanovat
ATATTELEBflSEN AfBETTA
'^eral^toaan kutisi vikikoa Intian
erikoSjeduricoutoiua, BetkleyssA Call-fomlassa
sijaitsevan Ensinunäisen
Presbyterfsen» klilttjn ;:pa^
Munger sanoi kotiin palattuaan,
e t t ä Yhdysvallat tulvittaa sen maan
(Intian) pabinta inallia olevalla su­kupuoli-
4a rikoskirjallisuudella, sa­malla
kun kommunistinen kirJalU-suus
on sen vastapainona hyvää pa?
periä Ja niiss^t on puhtaita, ketään
loukkaamattomia ^kuvla. kaikki kor­kealla
moraalitasolla, tavoitellen aat-tcenisia
päämääriä."
teellisiä p ä ä m ä ä r i ä :"
— The lookout", Kuorten Ja alkuis­ten
kritJUistä opetusta "edistävä Jul­kaisu,
päivätty hdnäfc 25 p, 1854,
kylMän sodan
alta uusii suurpolitiikka
Englantilaisen vapaainfriiaen viikfcotehden
**The New, Statesman and Nation" esittämiä .
näkökantoja Geneven iieävottelujeniiilolia^
Rauhantaistelija
Jauresin muiston I
kunnioittamihen
P a r i i s i . - ~ Heinäk. SOpnä vieteUiin
t ä ä l l ä työväenluokan suuren yhte-
.näisyys- Ja rauhantaisteUJan 'Jean
'jratiresin' muistojuhlaa/ Mtiistojuhlan
kunniapuheenjohtajana toimii Mon^-
treuUn pormestari Daniel Renoult,
Jean Jauresin taistelutoveri Ja yksi
Jean Jauresin murhan harvoista vie­lä
elävistä todistajista. Muistojuhlas­sa
pitivät, puheita Ectlstykselllsen l i i -
ton^toimeenpanevan valiokunnan ijä-sen
Oaston Maurice, Ranskan sosia­listisen
yhtenäisyyspuolueen p ä ä s i h ­teeri
Maurice Pressoyre Ja: Ranskan
kommunistiset puolueen sihteeri
Franrois Bllloux.
Suuri rauhantaistelija "Jean Jaures
ei koskaan erottanut .taistelua rau­han
puolesta demokratiasta Ja työ­väenluokan
välttöraättömän, tarpeel­lisesta,
y h ^ n ä l s y y d e s t ä . , Häntä i n ­noitti'
suurt luottamus, yhtenäisen
kansan tplmintaan,
.V. 1905^ Jaures Julisti:
' ' V a l t i on edessä oleva' telitävä vaa-^
«tii meitä ensin valmistelemaan Rans.-
kan sosialistisen puoiueen' yhtenä!-^
syirtt. i E i ! ole lainkaan, itysjmiys des­p
o o t t i s e s t a ' ) » kuolleesta yhtenäisyy-;
>4eaU.' K a l k i l l a , sekä kollektivisteilla
^että kppmiunisteilla, on sama yhtels-ilttji^
pjJHngnJhanne::;; On; totta.; e t tä
vdi syntyä e r l m i e l i ^ k s i d ' takti&asta
taistelbniehetelmästä. Mutta ne eivät
ole 'voitltamattomla.
Olennaista on, e i t ä yhtenäisyydestä
sovitaan Ja s i t ä ; sovelletaan käytän­töön
miesten keskenV Jotka • timtevat
y h t ä suurta antaumusta sosialismiin
Ja Jotka eivät salU elävän konununisl-tisen
ajatuksen turmeltua kokonaan
sanalliseksi doktrinääriseksl j a hedcl|
mättömäksi ???irlnunäisyyd€ksl t a i
demokraattisen radikalismin pelkäksi
muunnokseksi."
' - ' Bntlantifciliifii ' vapaamielfttM
polUUIoen viMdMlehU "Tb»'!^
Statesnun and Nadon*, artfol.
deasaan Genereo ^neavottdalvl^
fen lomnaa ootta Jansainvi^^
V tilanBett«»'"iPO; .esitefnlrfriiktitt^
MO» näkökohtia nenvotleliJlen
^- 'm
? näköaloisfa, :korostaen'rerikoisestl
GcneTess»'alkni«» saneen nndra
fanifcaIais-Q:nlantilalsen ' ybtcfau
tjrön metkitysta fcansaiovälise^
tHante^Ue js tnoden esiin ^otaulf»
positiivisena teUiänä^sorialisUaeD
Ifefrfn- osoittaman realismin neoi^
'•vAvoltetalasaivarsinkto^Bansfcan>eta^
Jen .faaömiolnnlsss, Yhdysvsltojen
jaaiffMä ainoaksi nuuuk8i|^ Jofcs
' käM todelUsen tappion. JLehUkir^:
Jofttasf ' ' . ' '1
Geneven tulostasetta laadittaessa
on aivanllitan helppoa J ä t t ä ä mainita
sematta tulopuolen suurin tekijä;-Net'
Jä valtiomiestä o n toiminut yhdessä
.ebkäistääkeeen/IIX: maailmansodan
pubkeamisem Viime: huhtikuusss^Ge^
neven konferenssin aattona — kuten
Nehru muutama viikko sitten paljasti
— amerikkalaiset sotalalvat\olivat:lii|;
kekannalla.Ja-'ainoastaan •Englannin
hallituksen^ .^'veto'':: imerventioasiassa
pelasti maailman yleissodalta. Setf
Jälkeen Washingtonin' tunteet cvat
Ifonkin verran Viilentyneet.
Tämä antoi' Mendes-Francelle- Ja
•Edenllle tilaisuuden Geneven^ epäeuo^
luisissa olosuhteissa : y r i t t ä ä ^^Wellis^
ten ^ neuvottelujen mahdollisuutta
'.'kommunistien" kanssa'—^yrltys^vjos-sa
he olivat epäonnistuneet: SerlUnin
suotuisissa olosuhteissa. Genevessä
heidän, asemansavcoir äärimmäisen
h e l k k ä ' K u i t e n k a a n heille- eirsaneltu
eiidottomati' antautumisen ylvästä
vaatimusta,'vaan «bdoL Jotka tiuk­kuudestaan
tuiolimatta ovat koko Jou­kon
lievemmät kuin mitä S o Tshi-minh
clisi voinut esittää "Ransl^n
v(^tetulle'!ärmeljalle Ja s e n palkatulle
aikuaflikasjoukolle, VIetmlnh J a k U -
nalaiset ovat osoittaneet kohtuulli­suutta
voitoräietkellään. (He ovat luo­puneet
vaatimuksistaan (Laosiin Ja
Kambodiaan- iiähden: :vastatintadOu-koUle
tarkpitettuja maakaistaleita lu­kuunottamatta:
f 3ie' ovatvmySntyneet
fiiihen;:ettftVIetoaaiin Jaossa randca-f'
laisiUe Jää. t ä r k e ä .sotilastle 9 rannl*
koita e i a m i i i i ; he ovat antaneet riit-*
täväMt- aikaa^ HanoittiöJa iHalpbongin
kunnolliseen^^ evakuoimiseen;;. J a r i n i kä
kaikkdii4ätkeintä; h e ovafr:snostuneet
siihenVettäv vaaleja I ^ t ä ä n ^ t a r p e e n
vaatiessa-kaksl vuotta; Jotta annettai­siin
aikaa Vtonamln-ja Cochlnkilnan
tynkävaitioiden poliittiselle uudel-leenJätJestelyUer
, « 1
;. YleväimeUnen ^ Tauhansopimus V
hjrvinkin saada Atlantinliltossa y hä
enemmän' hajaannnste aikaan Ja t u -
lee ainakin saattamaanramerikkalai-set
puolustuskyvyttömään asemaan,
kun kyqmijnt K i i n a n " Jäsenyydestä
Yhdistjmeissä: 'Kansakuniiissa^^
syysktrassa 4ttlee:eslUe'neuv6stosa.'£to£^^
sialistisen leirin neuvotteUJcilla b l i
sen' vuoksi * kaikki voitettavanaan
poistamalla Geneven sopimuksista
kaikklv: nöyryytyksen';okaat Ja,-'anta­malla-
Mendes^-^PranceHe: kotoisen .voi-^
ton. J o n k a ' l i ä n n i i n hyvin ansaitsi.
Kaikista asianomaisista suurvalloil­ta
vain, yksi cn kieltäytynyt sovelta­masta
rauhänomaiseniyhteistyön pe­riaatteita
^^IGDdo^Kimanr k
ratkaisemiseksi;: (Muidenottaessa t ä ­m
ä » asenteen amerikkalaisetovat a l -
noanaikansakuntana kärsineet dttä-mlttömän
tai9>iott Genevessi,; Jokai­sen
muista osapuolista vpi katsoa
voittojen Ja Äi^i^denC^^CT^
painossa: «VhdysvaSö^^ÖTSle
asetettavana sen läntisen maailman
moraalisen Johtaja-aseman menetyk­senvastapainoksi,
.Jonka Oulles on
•sille aiheuttanut^'
Suurelta osalta sopimuksen sovel­taminen
tulee riippumaan Englannin
Ja Ranskan harjoittamasta politii-fcasta^
Geneven konferenssin tärketm-
.piä Ja rohkaisevampia piirteitä o li
•Edenin ja- Mendes-Ptancenry
työr-Ensimmäisen kerran.:vuodenil94Q
rjällwen rsydämelllnen tyhteisymmär-xys"
on muutakin kulH vain pelkkää
sanontaa:.; Tuhon:-partaalla ^vRanslcft
viimehikin löysi'Johtajan. Jok^ osoitti
olevansa tilanteen arvoinen. Mutta
cn inyös s a n o t t a v a , ' e t t ä ellei -Eden
konferenssin ensi valbeessa oHst ot­tanut
alustavaa yhteyttä Molotovihi
Ja Ghou En-lalhin Ja ellei Ma olisi
ttdcenut uskollisesti Ranskan päämi-nlsteriä>.
hänenvrlopulliscssa : yhteenr
otossaan: Dullesin'kanssa^ olisi M e n -
des^I^rancen veltto ollut' mahdoton.
On täikeätä. e t t ö t ä t ä anglo-ranska-laista
yhteistyötä pidetään y l l ä ' k u u ­k
a u s i a ' e t e e n k l n p ä i n ^ v /^
ryhtyessä J^eenpamostamaan kaak^^
kois-Aasiaa.
(Kylmän sodan Jatkuvan uhkan a l ­ta-
aikoii Genevessä orastaa-^ uudenlai­nen
suiui;>olitiikka;::SotiIasryIuni^
fflät. Jotka muutamia kuukausia sit­ten
näyttivät- nito luJUta. alkoivat
sihnhmäktävästixakOUlavKUna astui
esiin suurvaltana ^ omine oikeuksi­neen.
Ja, samanaikaisesti Jo pelldcä
itsesuojeluvaisto pakotti '7b'dysvaltain
eurooppalaiset liittolaiset kehittä­mään
omaa itsenäistä politiikkaansa;
s^atav^t^iupaldija
Canadan Jaivalilkeiinelaki edellyt>
t ä ä . että kaikille moottoriveneille.
Joissa o i i 10 hevosvoiman tai s i t ä voi-i^
makkaampi moottori,: on hankittava
erikiänen Ii«»kirja, Joita;saa ilmai­seksi
mm. ratsupoliisin toimistoista^
L a k i edellyttää lupaa siinäkin t a ­pauksessa,
e t t ä kysymyksessään Uiko-laitamoottori.
"Koska t ä t ä lainkoh­taa
ei -ole yleisesti n o u ^
viranomaiset huomauttaneet, e t t ä l u ­vattomasta
moottoriveneestä voi koi-;
txia enintään sadan dollarin sakko.
Kunveneen omistaja on saanut lupar
kirjan o n h ä n e n varustettava veneen-,
s ä , kummallekin keulapuoleUe mää­r
ä t y t rekisteröinumerot. Toistaiseksi
ei ketään ole sakotettu näiden mää­r
ä y s t e n lafminlyönnin johdpsta.
' Ei « U f l T VAAEAUJ6KA .
Poikanen: Attl. aaanlm min&jnenoä
uimaan? ' ''^'-^'•''1 * >.>'
j U t i : E t saa m e n n ä allia ce on täällä^
hyvin vaarallista. , . , \
, Poikanen: Mutta pnban fsäUn ui- '
massa', eikö se ole iiyvtai vaarallista .
häneUekto? , ^
JUti: E i se ole -vaarallista koska isä
on henkivakuutettu!
K I B J E /
— Sisältääkö k i r je Jotakin arvokas-ta?
— E i . Se o n v a i n vaimoUenL
Brundage vieraili/ naki
ja tuli vakuuttuneeksi
• j - j .
Poliisivaltion urkkijain
'kunniallinen liiketoiminta'
mä
Mm w
ottnienty — ilmeisesti Washingtonin määräyksestä — niin pitkälle,
«ttä ^räitä noitajahtimuotoja oikeuttavia ja niitä ^'laillistultavia" py-
:;-^]|^li$*Iiitettiln vastikään hyväksytyn rikoslakimme uusittuun painok-
>4^«*.iVanhaa myös on/että vuosien
;£>;:pyksäät ja säädökset tulevat tunnetuksi myös ulkomailla — ja seuraa­van-
kabdeksan -vuoden kuluttua voivat Globe ja siihen verrattavat
-lehdletsanoa: jotta totta on, että ne likaavat Canadan demokratian
')# historia^^^ Hutta kysymys on siitä, olemmeko me valmiina nyt jatka-
^ mäaii ^taistelua kansalaisoikeuksien säilyttämisen puolesta — Vai sei-
\j5«mmieko toimettomina ja katselemme, miten demokratian alta kai-
•ve^Ad pois maata.
' K^^vii Itäs^ tilanteessa on sopiva katsoa itseämme ioisten silmillä.
Britannian lelidistö
luomHsee purevasti
USA:n diplomatian
y: liontoo. — (Amerikan .vaikutusval-taisten
piirien arvosteleva kanta I n ­dokiinan
rauhansopimuksen ehtojen
suhteen on nostattanut niyr^ylsen
'vastavaikutuksen min konservatiivi­sissa
kuin vasemmistolaistenkin leh­dissä.
Hyvin konservatiivinen *'DaUy
Mali". Joka on t ä h ä n asU tarmok­kaasti
puolustanut Yhdysvaltain e-desottamlsla
dipk>maatUselIa rinta­malla,
sanoi että. Britnnin ulkomi­nisteri
E l e n piti Geneven konfe­renssin
menossa kaikista huudoista
huolimatta. "Mikä sitten on heidän
(amerikkalaisten) poUtiikka? Kalua­vatko
he. e t t ä toinen lOO^OOO ame­rikkalaista
poikaa kuolee tai jou­tuu
raajarikoksi^ toisen Panmun-
Jomln puolesta?"
Daily Mirror. Jolla on suuri l e ­vikki.
Julkaisi pilakuvan. Jossa ^ n ä y -
tettihi Amerikan valtiosihteeri Dul^
les istumfissa synkän näköisena ka­lenterin
alla. Jossa oli päivänmäärä
"heinäkuun 21 p "»54'.' kahden hie­nosti
puetimUikenuchen tui&eutucs-^
sa ; sisälle huutaen klokkuisestl:
"Rauha on saapunut."
TVÖvSenpuohietta suosivat lehdet
ottivat- vielä terävimmän kannan
Yhdysvaltaht asennoitumisen suh­teen.
Esperantokokous
pidettiin Hollannissa
Baarlem. Hollanti. — Elok. 1 pnä
kokoontui täällä noin kaksltuhatte
asianharrastajaa .39. esperantokon-gresslln
- - lUnlversala Kongreso Es-iperanta
Kongressin osanottajat ovat
vielä siinä toivossa, * e t t ä esperanto
muodostuu aikanaan yleiseksi maail-m
a n k i e l e k s L T ä m ä n kansainvälisen
apukielen perusti venäläinen kielf-
^ mies' Zamenhof noln> 70 vuotta sitten
nykyiaten eunxqipalaisten kielten
polkalle.
: Viimeaikoina on Yhdysvalloissa r u ­vennut
nopeasti lisääntymään uusi
• vauraitten lilkemlesten•^ luku, n i ­mittäin
ammattiurkkljain ja yksltyis-salapolilsien
lukumäärä:;;Namäipro-.
vokaattcrit. jotka eivät kaihda' m i ­t
ä ä n yksilöllisten etujen tavoittelusi
saksaavat ^huomattavasti voittoja a n ­tamalla
vääriä todistuksia, j a harrasj
tamalla: 'yleensä kanssafamistenaä
mustamaalausta. ^ ' ''"^
New "York Timesin i'Washingtonin
kirjeenvaihtaja: (Lawrence tiedoittaa,
etta ilmiantojen teosta on tullut Y h ­dysvalloissa
suuri- Ja yha laajeneva
."lUkeala",: sillä hallitus rahoittaa au--
lllstl niitä, Jotka "'todistavat kom^
;munisteja" . vastaan. iVielapa . i\V&U
Street Journalkin, osakepörssmleht!,
on myöntaöyt. etta."•yksltylssalapolif-
; slen'^ ammatista on kehittynyt "koi?-
keastl arvostettu"- j a "kunniallinen l i U
ketoimlnta" "Yhdysvalloissa.
Esiintyen syyttäjän 'korvaamatta^
mana paätodlstajana": kaikissa o l -
keusUveUyissä : "epäamerikkalaisia^'
vastaan, tai "urhoina" McCarthyn
kampanjassa edistysmielisiä kansif^^
laisia vastaan, ilmlantajatja yksityls-i
salapoliisit on korotettu kaikkien buo-matuimmiksi
kansalaisiksi Yhdysval-:
tain Wyttamölla; Seuraava on todis­tuksena
tasta: Yhdysvalloissa toimii
nyt 5,000 yksityissalapohisilaitosta;
ne ovat osana useissa monopoliyh­tiöissä.
. Salapoliisilaitokset^kouluuttavat Ja
haiikklvat harjoitettuja lyksUyissala-polilseja
monopoliyhtiöille; ne' "met­sästävät
kcmmunisteja" tehtaista Ja
niillä on asiamiehiä kaiklssa"avain-asemlssa":
vakolllakseen "punaisia*?;
ne allekhrjoittavat kadelidittaviä työ­sopimuksia
. suur työnantajain kanssa
varjostaakseen työläisiä, harjoittaak­seen
fcajoitustyötaumoissa Ja vaino-takseen
niitä Jotka rohkenevat tais­tella
työläisten oikeuksien puolesta;
Jotka vastustavat palkanalennuksia ja
vaativat aseistuksen vähentämistä se­kä
kansainvälisen jannitystUanteen
l^uojentamlsta. . y ^
FBI (ohrana) kerää huolella raport-*
teja ammatti-ilmiantajilta Ja yksi-tylssalapollisellta
Joilla ei ole sen pa­remmin
omaatuntoa kuin kunniaa­kaan.
Yhdysvaltain entisen yliproku-raattorin
Biddlen lausunnon mukaäh-
P B r : n kortistcssa on mUJoonia ra(-
portteja kansalaisista^ Joita pidetään
koitus' ylläpUäV n ä i t ä 'vapauksia"
kun -'Yhdysvaltain' liittohallitus suu­rentaa
vankiloita samalla kun vanki­laina.
Johtaja James' Bennett vaatii
kongressilta satojatuhansia dollarei­ta
;ll8ää -tätä tarkoitusta varten. ^Il­meisesti:'/'
amerikkalaisen elämänta-
• vaii.'/siiipausten} säilyttä^^ : y l i -
prokuraattori: Herbert; BroSvneil; on
saanut o b j K t : l a a U a ' luettelon.? toi­menpiteistä
y f kommunisteja" vastaan
ja monopoli^stirav/omlsfamalfe
distölle- ö n t ä r i n e t ^ : ''kömmiJt
ziistieh Ja kommunismin suuresta vaa­rasta",
Oikeusdepartmehtti. laatii h i
kollien lisää luetteloita ''suberiiivisis-ta
] Järjestöistä" sekä y h d e s ö PBIrn
Ja silrtolais- J a kansalaistuttamispal-'
velun kanssa ' langettaa tuomioita
"epäiii^täyiiie" henälöiUe Ja karköiU
taa sellaisia: "ei-haluttujaulkomaa-laisia^
V: jiatka ovat'däneet^ 1 ^
tikautensa 'Yhdysvalloissa.
H u b m i b i d e a v Y l i i ^^
eri puolet Mark:'rwaln,kirjoisi aika­naan
kirpeällä ivalla, e t t ä amerikka­laisilla
on kolme korvaamatonta lah­jaa
— puhevapaus.ja omantunnon­vapaus
Ja hyvä harkintakyky Jättääk-seen
nämä oikeutensa käyttämättä. :
' Y l i puoli vuosisataa cn kulunut s i i -
\ ä :kuln tuo huomautus annettiin,
mutta se on f^eläkin ajankohtainen,
puitteissa.. O n epäilemättä tar- Miljoonat tavalliset . amerikkalaiset
5lt saavat $25 päivältä^ "todistaessaan
epäiltyjä": työläisiä vaStaan;/Connec­ticutin
: osavaltion - oikeudessa pai jas^
tetum. e t t ä P B I : n palkkalist§Ua ole­v
a . Isä Ja psikä-urk^iJavaljakKÖ,
Mosher-nimeltään; "ansaitsi" 75—100
dollaaria kuukaudessa, "palvelujcs^-
taan". Nämä ovat niitä> pieniä kärpa-.
Mikäli^ on puhe suurista salapohi-seista',
^ e m^t ansainneet :an)a|suuk;
sta likaisista opsratioistaan.. ;
Suurtat^js'yhä laajenevaa poliiisl-^
j ä r j e s t ö ä ' käytetään. Yhdysvaltain
kansalaisten' kaiUcikäslttäväan- var-jostamiseen,
heidänv ajatustensa,: kes­kustelujensa
Ja mielipiteittensä seu­raamiseen.
-"Saturday Evenii^ Post"
myöntää, e t t ^ ^ . Jotka tutkivat kan­salaisten
''poliittista- 'luotettavaisuut-ta",
erikoisesti valUon toimenhaltijain
luotettavaisuuta, kulkevat laumoittain
pienemmissä. Ja suuremmissa kaup­paloissa
Ja kylissä, ottaen tietoja vhr-kailijoista'
aina kehdosta alkaen.
•EdustaJahU(Hie on hyväksynyt lain
Joka- oikeuttaa puhelinten salakuun­telun.
'
Eikä' tässäkään, ole kalkki. Yhdys­valtain
hallitsevien piirien < korkeim­mat
edustajat^ vaativat laadittavaksi
lisää lakeja ja säädöksiä. Jotta voi-täisiin
pitää amerikkalaiset paljon
ylistettyjen amerikkalaisten "vapauk­sien'
K a h ^ i ä v ä l i s e n : Olympiakisakoml|
tean oikeistolainen päämies, chicago-lamenhoteUmomistaJa
Avery S r u n -
dage- e i ole erikoisempaa kiitosta l ä i -
deltämme saanut. Kukaan ei liicin
väittäne, e t t ä mr. Brundage olisi ent-t
ä i n kiihkeä sosialistisen jär jestehnän
ihailija. Päinvastoin on h ä n t ä •pidet­ty
urheilumaailmassa sosialistisen
Järjestebnän vastustajana.
Mutta'Brundage meni Neuvostoliit­toon
Ja matkusti siellä tuhansia mai­leja—
luonnollisesti sosialistisen val­t
i on laskuun — j a tein julisti avoi­mesti,
e t t ä tarkoitus on tutkia ^mista
Johtuu «NeuvostolUton lurheilun ä ä r e t ­tömän
nopea edistys j a sitä, onko
neuvostourheilu puhtaasti amatööri-urheilua.
T ä h ä n tapaan selitti New Yorkin
Daily "VVcrkerm lurheilutoimittaja
Lester Rcdney Brundagen Neuvosto­liiton-
matkaa j a huomioi, e t t ä Brun-dagen
selostusten mukaan Yhdysval­loissa
on enemmän näköradioita Ja
autoja kuin NeuvostoUitcssa.
Mutta Neuvostoliitto "on kaksikym­mentä
TOOtta Yhdysvaltoja edellä"
vohnistelun alalla.. sanoi Brundage ja
kiitti erikoisesti sita. miten urheilu­mahdollisuudet
cn Koko. kansan käy­tettävissä.
Han sai tietaa. etta yk­sistään
Ukrainassa on 60O00 jalka­pallojoukkuetta,
ja e t t ä niistä onS.OOO
"ensiluokan" joukkuetta. Siellä ^on
52.000 urheiluseuraa.
'.'Me olemme iloisia nahiJessamme
tämän- joukkomittaisen lu-heilukehi-,
tyksen". sanoi Brundage. "Juuri t ä l ­laista
kehitystä rohkaisemaan järjes­t
e t ä ä n olympiakisoja."
Mikäli on- puhe amatöorikysymyk-sesta
— Brimdage sanoi, etta kaiickhn
hänen kysyijnyksuna urheilun suhteen
iannebtlin /tyydyttävät:: vastaukset Ja
»minä esitin paljon kysymyksiä'^ Neu­vostoliiton
urheilukomitean .päämies
Nikolai Romanov näytti, että urhei-
Ujain kaikki käteismaksut ja muut
erikoispalkkict on poistettu aikoja
sitten.
" M i n ä en nähnyt Neuvostoliitossa
mitaan sellaista joka olisi pannut
Romanovin lausunnot kyseenalaisik­si",
h ä n sanoi. (Tama antanee hieman
selittämisen aihetta mille suomenkie-lisille
urheiluasiain "tuntijoille", jot­ka
eivät ele Itse koskaan Neuvostolii­tossa
käyneet, mutta puhuvat kuiten-
I ä n ' mahtipontisestl . (Neuvostoliiton'
"ammattiurheihista" s- Toim.). ,,j
' K u n vuoden 1956 - olympialaiskisat"
pidetään lMelb«uiiessa;Austraalla8sa;.»u:j
Ja kun NeuvostolUton ;Ja-:Austraaliani:";
diplomaattiset suhteet katkesivat'-"
Australian hallituksen Järjestämän
kömpelön vakoilujutun Johdosta,
Brundage'sanoi Neuvostoliiton urhei--
luviranomaisille, e t t ä Kansainvälinen '
Olympiakomitea tulee vaatimaan, että
Australian haUitus antaa 'Neuvostoin- S
ton urheilijoille ihatkustusluvat tästä
diplomaattisuhteiden särkymisestä '
huolimatta.
Tämän yhteydessä . Brundage sai
huomata, e t t ä Neuvostoliiton tulevaii'i^'j
suudenkuva on hieman toisenlainen :;
kuin Syngman Rheen Ja kumppanien-:,
sa kauhukuva. Neuvostoliitto ei pje.;
huolissaan Australian suhteistaan ^.^
vuonna 1956. selittivät sikäläiset «r-heiluvh^
anomalset, sillä "maailma
edistyy seuraavan: kahden vuoden a i ':
kana" — mutta he kiittivät kuiten- .
kinBrundagea huomaavaisuudestaan.;,;
Lopuksi, matkansa päätyttyä, (Brun.
diage Joutui Moskovassa Neuvostoliiton.<:
sanomaleiitimiestenv-haastateltavaksi^»
ja he sanoivat neuvostokansan usko- -
van; ettäkansainväliset urheilukilpai-,
lut lieventävät kansahivälistä jänni-iJ
tystilannetta. "Mitä te sUtä ajatte­lette,
mr. Brundage', kysyi eräs sano-malehtimies.
'
'Minä ajattelen aivan samohi", vas­tasi
Brundage.
> t
ovat kauan sitten menettäneet rip­peetkin
naiden "korvaamattomien
oikeuksien^'. hyväksikäytön mahdolli­suuksista,
mista 'Mark Twain puhui
paljastaen Amerikan oletettua 'de­mokratiaa".
— J . Smith.'^
(Suomennettu englannnikieli-sestä
"For a Lasthig Peace,
for a Peoples Democracy".
Hawäiin ja' Alakkan
valtio-oikeudet^ \
jäivät odottamaan ^
IVashingtoh, D.C. — Bdustajahuo-" <
neen ' sädntövallokunta on' estänyt"'
Hawaiin ja Älalskän valtioksi hyv^c-'' '
symisen kongressin tämän istunto-..,,|
kauden aikana; Kysymyksestä on tul­lut
poliittinen potkupallo j ä k u m p i -
-kaan : valtapuolue ei'halua edessä-olevien
vaalien. vuoksi antaa vastar-.
puolelle mahdollisuuksia lisätä mahr
dollisuuksiaan.
1 HuuCxiaäinaäayksellä ^ ipaältti . araUo-,
kunta jättää kysymyksen pöydäUe,
,eikä lähettänyt senaatin Ja edustaja-,
huoneen hiukan toisistaan eriäviä
^ katsomuksia yhteisen konferenssiko-,
Egitean ratkaistavaksi. •
'Edustajahuone~on h y v ä k s y t h a i -:
lituksen kannattaman' esityksen an­taa
normaalisesti > o-^ublikaaniselle : |
<Hawaiille valtion oikeudet Ja äenaaf- .
tikhi sen hyväksyi, mutta sillä l i ­säyksellä,:
e t t ä . normaaUsesti demo­kraattiselle
Alaskalle on myöskin.an-:
nettava sangat oikeudet. Nyt Jäi kum­pikin
toistaiseksi valtion oikeuksia-vaille.
PÄIVÄN PAKINA
Kuka lietsoo sotaa ja M a ei?
silmällä. Hyvin tunnettu amerikkalais
nen journalisti. Carey,'Williams tie-dolttC
etta salaisen: kortiston olosuh­teissa,
Jonkaj.alaisuudessa Yhdysval-l
tam kansalaiset elävät. Ihmisen on'
yhtä valkea p ä ä s t ä eroon tämän kot-^^
tlstpn tiedoista kuin omasta v a r j i^
taan. '
O n - e h k ä tarpeetonta sanoa, että
v ä a n ä todistuksia antavien^ ^ kunnial^
listen liikemiesten" moraali vastaa
täydellisesti nyky-Yhdysvaltain san-{
karien- vaatimuksia. Yhdysvaltain
lehdistö ei voi salata heldän"seikkai.!v
lujaan".. Esimerkiksi New Jerseyn
useissa kauppaloissa PBI:n makt'
setut asiamiehet on saatu kiinni
gangsterireittauksissa ja varkauksis­ta.
Detroitissa, kun työläiset olivat
potkineet uniosta urkkijat pois. niille
tarjottiin palkka Ford-3'htiössä. P a l ­katut
asiamiehet Ja yksityissalapoUt-'
^ :LomaUa oUessamme saatim I h^
Kiinassa aikaan välirauha Ja tehdyn
sopimuksen mukaan, lopetetaan::am­puminen
;Indo-EJinan eteläisimmässä
osassa ensi maanantaina- — vaikka
kaikesta. p ä ä t t ä e n : ampuminen < o n Jo
sielläkin päättynyt. Siten ei maali­massa
ole t ä l l ä kertaa mitään suuri­suuntaista
sotaa^' ^ e n u n e ota Itdcuun
afrikkalaisten kaplnlointia Keniassa.^
Tunisiassa.; Marokossa; Ma Jäljillä ym.
palkoissa, Joissa' alkuasukkaat ovat
ase kädessä 'ptricoltetut'taistelemaan
brlttllftisiä, ranskalaisia ym. silrto-maaherrojaan:
Ja .sortajiaan: vaataan
maansa itsenäisyyden-Ja vapauden
puolesta. Kaikkialla maallmgam k ä y
e n t i s t ä seivemniäfcsi, e t t ä vanhan ko-"
lonlallsmm päivät ovat luetut Ja e t tä
silrtömaakansat pyrkivät .valoon ~ Ja
vapauteen. '
ä a m a a n aUcaah o n kUltenldn ha-vaittavlssaTrtaantumuksen
voimien
keskittymistä Ja näiden voimieä: p ä ä -
aslamnen keskittymispaikka on VfaU
Streetin imperiaUsnUn ^pääkaupunki
WasUington. Missään muualla n u a i lr
Utassa el rohjeta puhua n i i n avlomesti
vanhan Järjestelmän — vapaan maa-
Oman" — puolesta kaia Washmgto-nissa.
Jonne ovat t ä l l ä e r ä ä kerä&nty.
neet Ja keskittyneet kaikki kukistu­neiden
taantumuksellisten edustajat,
kalkeokarvaiset '^kolalshaUitusten'*
(edustajat > J a Jossa on mm- Kiinan
toivovat sotaa. Näiden K i i n a n taan­tumuksellisten
atooana politiikkana
on sodan aikaansaaminen sillä a i ­noastaan
sen kautta heillä on toivoa
saada takaisin ne maansa Ja mantun­sa;
Jotka Kiinan- kansa otti haltuunsa
kun perustettiin < K i h l a n kansantasa­valta
lokakuussa 1949. Sainalla tapaa
n ^ v ä t ••• Puolan.. T^eldcoslovakl^
Unkarin. Bulgarian. Romanian, Lat­vian,
Liettuan. Eestm ym. maiden val­tansa
Ja kansalta ryöstetyt rikkauten­sa
menettäneet -sodassa ainoan mah­dollisuuden
entisen asemansa Ja r i k ­kauksiensa
takaisin- saamiseen..':: :: Siitä
syystä ne vehkellevät kaildcen niiden
kanssa. Joiden toiminta Ja suunnitel­mat
saattavat: johtaa sotaan.
Käissä merkeissä' tolmU myöskin
taantumukselUsten «yehkeUijät. Jotka
Ghiang /Kal-äiddn, Formosan. Ulk&i
puolesta kalkin, nuLhdonisin kehioin
B t e l ä ^ o r e a n Syngnaan Rhee kannat-:
tajmeen. T H R h e e oU äskettähi vie­railulla
Washi|UEtonlssa. Jonne nyky­ä
ä n Johtavat kallddeen fiodanvehkeili-'
J ä n askeleet. 'Yhdysvaltalain sota-puoluelaiset
lavastivat Rheen puhu­maan
kongressille. Jolle h ä n Julisti:
Tllemme :voIta Kiinaa: takaisin
on '.-vapaan maailman : lopullinen
voItCa mahdoton. Kfinan maimn--
nuuinsT^ oleva kommnnlsUhallltn»
on • : savijalkalnm ; fUUUlInen...
': Aneriksn merl-Ja: Umavolmla tar-vlttaisiltt
menestyksen Iskaamisek.
' st vastah3rSkldlyk9ess& K ^
naista haffltnrta vastaani, Jne.'
Minkään muun maan pääkaupun­gissa
ei olisi annettu til Rheen puhua
siihen tapaan: — todennäköisesti h ä ­nelle
.ei olis annettu edes tilaisuutta
Julkisen puheen pitämiseen — mutta
sodanlietsojato keskuksessa ,WashIng-tonissa
hänet, otettim avosylin 'ja kai­kella
kimnialla vastaan;. Mikä todis­taa
sitä. etta \yasliingtonista johtavat
sodanlietsonnan langat kaiklcialle
:Wall Streetin sateimttimailiin. Cana­da
Ja Suomi mukaan luettuina.'
T r i Rhee kehoitti puheessaan ryhty­mään
suureen "vapaussotaan" Kiinan
kansantasavaltaa vastaan, jossa so­dassa
käytettaisim Etelä-Korean ja
Pormisan keisann Chiang Kai-shekln
Jalkaväkeä, multa aasialaisia sekä
Yhdysvaltain sotalaivastoa ja ilma-vohnia
— j a tietenkin myöskin Yhdys­valtain
atomi-ja vetypommeja. T ri
Rhee esitti siten, e t t ä 'Yhdysvaltahi j ä
muiden olisi rikottava :^orean väli­rauha,
/ryhdyttävä Y K : n vastaiseen
sotaan, vastavallankumoukselliseen
ehkäisysotaan niin Aasiassa kuin E u ­roopassakin.
Jokainen asioista tun­teva
tietää nhnittäm. että sellatoen
sota ei tietenkään rajoittuisi Aasiaan
vaan laajenisi Eurooppaan j a muual-lekto
koska Neuvostoliitto j a Kitaan
kansant{»avalta ovat sohnineet kes­kinäisen
avunantosopimuksen Ja Juuri
tällaisen mahdollisuuden varalta.
Etelä-Korean diktaattori tämänkin
mahdollisuuden huomioon Ja sanoi et­tä
"se olisi mainiota vapaalle (kapita-
Uatlselle) maalimalle sillä se oikeut­taisi
Yhdysvaltato ihnavoimat tuhoa
maan Heuvostolliton tuotantokesktik-
Siten t r i Rhee j ä ' h ä n e i v takanaan
olevat Wall Streetto mUjonäärit ovat
Juuri n i t ä voimia. Jotka haluavat so~
taa Ja puhuvat sUtä varsta avomleU-sestl
tja mutel yksityiskohtia myöten.
Mutta siitä huolhriatta puhutaan k a ­pitalistisessa
lehdistössä Ja sen liepeU-la
liehuvassa, kaikenkarvaisessa -"so-sialisessa**
lehdistössä " k o m m u n ^ ta
hyökkäyksestä" maailman eri maissa.
Tosiasa kuitenkin on, että
tieUa olevissa maissa hajutaan rauhaa^
puhutan rauhasta :Ja' toimitaan rau­han
puolesta Ja harrastetaan sosia-:
llsmin rakentamista rauhan olosuh-tessa.
Jokataenhan tietää, e t t ä uutta
yhteskuntaa el kyetä rakentamaan so­dan
riehuessa vaan-että'sota ehkäisee
sen..Sosiallsmln tiellä, olevissa maissa
halutaan: rauhallista- rinnakkasoloa
kapitalistisen' maalmanosan kanssa.
Näissämassa halutaan osoittaa sosia-lismm
paremmuus kapitallsmito ver­rattuna
rauhanomaisella tavalla eikä
aseiden vohnalla. Mutta koska kapl-tallsmta
lehissä tiedetään Ja tunne-,
taan - ett^teen.^ sosialismta paroaf^
muus nita et kiihkrtmmiHe kapltalis-teUe
Ja heidän asiamtehllleen Jää mi­t
ä ä n muuta >: mahdollisuutta kuta so-taan
ryhtymfaen;uutta maailmaa vas­taan;
Jokaiselle ajateievalle ihmisel­lehän
pitäisi olla päivän selvää, että^
sosialismi edustaa uutta Ja tulevaa
maailmaa l a - kai^talisml vanfaaa'„^
katoavaa maailmg^. " '
••• Koska kapitalistisella maailmaUa^ij
ole multa argumentteja uutta : m a ^ r |i
maa ivastaan niin turroudutaan s i i -
nä suhteessa sapelin kallstamiseen'J».,
atomi-Ja vetypommien heUuttaml-J
seen. Käpitalismta edustajat, esinitf::]]
kiksi tri Rhee, ovat tässä tilanteesssi
kuta sellataen Uhkapelaaja Joka Jnll»-.'
taa: Ka|a£i tai ei mltäähf Eneonoe'
voita nita tulkoon meidän jäEceemn».!
vaikka vedenpaisumus! Siitä sn^;
he ovat valmiit tuhoamaan vaScka kor-i
ko maailman a l o i^
laan — mutta äoslallsmta edistyminea:!
Ja uuden maailman syntymnen on eh-,|
käistävä htanaXta mlll& tahansa.
Luulemme tämäiT Jälkeen oIewn 1
selviönä millä taholla halutaan sot^ j
Ja t o i m i t a n ,een ' aikaansaamlsi
— KaneTbra. ' ' '
i i i
mi i i i mm