Vapaus, September 9, 1969

              Sivu 2 Tiistai, syysk. 9 p. — Tuesday, Sept 9, 1969
INDEPENDENT LABORORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) . BstabUshed Nov. 6.1917
Edltar: W. EKLUND Manager: E. SUlSlsi
PufiUshed tvrioe yTeelia7:.')!>ii^ä^ ind % t t t Ä 8 ' f e y PöbUfihIng
Co/Llmlited, lOO^OB fitm i8U yttiBb,.9f^vai, Oabfedö. Oanaöa.
^ ^ ^^ ^ ^ ^^^^^^^^^^ ^^
Advertislng paittt upon apfcä^^ '
Seoond Cikss USek registhtttoa NxtmUär 1076
A
CANADIAN LANGUAGE-PPESS
! _ _ l^ttiAUSHlNNAT:
CöaiolÄaasa: 1 vk: $10.00,6 kk. $5.25 .USA.:!):
3 kk. $3.00
1 vk. $11.00, 6 kk: $5 J5
Suomeen: 1 vk. $ll£0, 6 kk. $6.25
Varoittava vuosipäivä -
Syyskuun 1 priStidi loiluineelksi 30 vuotta todsen maailman­sodan
alkamisesta, eli siitä hötkestä, joHloiai Hitlerin' Saksan
"valtavat asevoimat aloittivat sodan hyökkäämällä naapuri-
•friaJöisa Puolan kimppuun.
• Sodassa tuhoutui 55 miljooaiaa ilhmnstä ja rahallisessa ar­vossa
tähtitieteellisiin lukuihin nouseva määrä •omaisuuksia
— puhumatrtakaainny.t lainkaan sodan aiheuttamasta inhimilli­sestä
tuskasta, hädästä ja kärsimyksestä.
Tämän vuosipädlväri muiston yhteydessä on ensisijaisena
kysymys siitä, että olisiko toinein maailmansota vOiitu yälttää
j a jos olisi, mitä se ihmiäkimnalta vaatii toisen samanlaiseov,
ja ilmeisesti vieläkin suuremman onnettomuuden välttämisek­si?
Kitrjoittaessaan toisen maailmansodan vuosiipäiväni merki-tyiksestä
syyskuun 3 päivänä, torontolainen aamulehti, jonka
toittiittajäit tuntevat varmasti 'historiaa parenunin, kirjoitti ny­kyisen
poliittisen ilmapiirin innoittanriana mm. min^^
. . Toinen maailmansota oli Väistämätön. Se oli tarpeel­linen.
Se taisteltiin liian myöhään ja se lisäsi sodan ihmisme-netyksiä.
Sitä hämäännytti ennen <sodan puhkeamasta), sen ai-
Jcäna/ ja jälkeen suuret miehöt. jotka ov^t 'kunnioituksen arvoi­saa'ja
ne, jotka eivät tunne kunnian merkitystä . V . "
Tosiasia on tietenkin tarua kununempi. Toinen maailman­sota
dlilsi voitu estää tai ainakin saattaa vähemmän ihmisuh­reja
vaativaksi', jos länsimaat, erikoisesti Englanti, olisivat
yhtyneet Neuvostoliittoon joka monta kertaa ja monella eri
tavalla suositteli "koUektiiviisia toimenpiteitä" rauhan takaa-misebsi
Hitlerin Saksaa vastaan. Lontoo ja Pariisi eivät halun­neet
yhtyä tällaiseen ''kollektiiviseen rauhantyöhön'- nimen­omaan,
se pantakoon merkiksi ^ vuoksi kun he halusivat
usuttaa ja rohkaista Hitleriä hyökkäykseen itää, niimenomaan
Neuvostoliittoa kohti.
Haluamatta seMttää syitä syviä, sellainen kuulu poliitik­ko
ja valtiomies kudft Winston Churchill esitti aikanaan sotaa
edeltäneistä keskusteluista vuodelta 1939 ja sodan välttämisen
mahdollisuuksista seuraavan arvion:
— Ei voi kuitenkaan olla mitään epäilyä jäUdaijatuksena-
Icaain, etrtä Ranskan ja Britannian olisi pitänyt hyväksyä Neu­vostoliiton
tarjouksen . . . Britannian, Ranskan ja Venäjän
liitto olisi isken3rt syvän hälytyksen Sdksan sydämeen vuonna
1939, eikä kukaan voi todistaa^ etteikö sotaa olisi vielä silloin­kin
voitu välttää. Seuraava toimenpide olisi voitu toteuttaa
ylivoiman turvin liii;ttolaisten toimesta. Niiden diplomaatit, oli­sivat
saaneet aloitteenteon. Hitlierillä ei olisi ollut varaa aloit­taa
sotaa kahdella rintamalla, minikä hän oli itse nddm varauk-semattomasti
tuominnut. Jos Ohamberlain olisi Venäjän kir­jeen
saatuaan vastannut:"Kyllä. Yhtykäänune me kolme ja
murtakaamme Hitlerin niska", tai 'jotakin siihen verrattavaa,
parlamentti olisi sen h y v ä k s y n y t H i s t o r i a olisi voinut otr
taa toisen suimnan." ,
Näin GHiurchill toisen maailmansodan "väistämättömyys"-
teorian hölynpölystä. Se on myös kii^kkaana varoituksena kai­kista
niistä, jotka nyt hautovat uusia sotasuunnitelmia sosia­listisia
maita vastaan ja siten tehdessään kasvattaa käärmettä
polvellaan, kuten Lontoo ja Pariisi kasvatti natsi-käärmettä,
toisen maailmansodan edellä.
30 vuotta toisen iimaiManfiÄMtos^ ' > ^. . .
Aina 30-luvun alusta saakka,
kun eri puolilla maapalloa alkoi
muodostua erittäin vaarallisia
uuden maailmansodan pesäkkein
tä, Neuvostoliiton hallitus kävi
hellittämätöntä ; ja johdonmu­kaista
kaihpapilua vannan kol­lektiivisen
turvallisuusjärjestel­män
muodostamiseksi mahdollis­ten
hyökkäystoimien varalta.
Tässä yhteydessä on syytä ^ pa­lauttaa
mieliin mm Neuvostolii­ton
ehdotukset hyökkäyksen mää­rittelystä
(1933) ja itapakin muo
döstamisesta (1933-35) samoin
kuin Neuvostoliiton sinnikäs
kamppailu rauhan puolesta Kan­sainliitossa,
mm. silloin, kun Ja­pani
hyökkäsi Kiinaan j a Italia
Etiopiaan äekä kun Italialaiset ja
s a k 8 a laiset interventiojoukot
hyökkäsivät Espanjaan. Samoin
muistetaan neuvostohallituksen
järkkymätön alttius puolustaa:
yhdessä muiden asianosaisten
maiden kanssa Tshekkoslovakian
vapautta ja riippumattomuutta
vuonna 1938.
. Aggressoreiden hillitsemiseen
tähtäävät Neuvostoliiton ehdo­tukset
eiyat kuitenkaan saaneet
kannatusta länsivaltojen, ennen
kaikkea Englannin hallituspiirien
taholta.
Englannin hallituspiirit eivät
luonnollisestikaan voineet olla
näkemättä vaaraa, mikä piili Sak­san
militarismin elpymisessä. Sii-
Syyskuun ensimmäisenä päi^^ä^ tuli kuluneeksi:30 v u ^ t a töi^
een iMai(il^arts(M(m alltainlBestaj SalMiilti HyOkltftyki^stä /^tilääfl.
Sodan kansoille iliJieuttBtnät. feäriimykset ja menetykset ovat olleet
,niin suuret, ^ttä monet sotaan liittyvät kysymykset ovat yM. elftfel-teen
tmiljooni^n iKhitst«ti nuö^mioh kohteena. Ensisijassa IfimU k^^-
kl6e Vyäymyi^tä: bltaiaiinko sotti voitu estM muodostamalla yhteinen
rauhanrintama? . ..
^. Saksa, Italia ja Japani, jotka 30 luvulla lähtivät hyökkäyksen
tiellte Vieraiden maaialueid<in valtaamiseksi, johdattelivat tapahtu­mien
kulkua kohti uutta maailmansotaa. Kun ei>hyökkäy8haluisten
valtioiden aineelliset ja ihmisvoimat olivat hySkkääjien Jitahdolli-suuksia
huomattavasti suuremmat, miten nämä valtiot eivät ki^en-.
neet yhteisvoimin hiiliisemilän hyiikkäyshalulsia ja estämään i t i -
hoisa sota?
JulkaiseYnme seuraavassa uutistoimisto, APN:n.välittämää do­kumenttiaineistoa,
jossa aluksi selostetaan vuoden 1939:n kevään
kehitystä j a mm. epäonnistuneita n e i i ^ t e l u j a NeuvostöliUöiii Bril;-
lannin j a Baiiakan välillä yhteistyön aikaansaaftiisekBl estäniälin
Saksan hyökkäystä. Sarja jatkuu.
tä huolimatta Chamberlain, Hali-fax
ja heidän edustamansa pii^^
ritr jotka sanelivat tuolloin ^Eng-iähiiih
ulkopolitiikan, el^^ätestä-^^
neet Saksan aggressibn levlärhis-tä
siinä uskossa, että Englari
tiistuu "lahjohiJian" saksalaiset
liHit^ämällä itä- ja Röski-Buroö-
•0ftn piientfeh Valtioiden Itsfenälsyy.:
deh. He tosin oivalsiyät tättiäh
johtavan Saksan kolmahneh val-takunhähjätkliVaän
voimistumi­seen
ja niin ikään brittiläistä im­periumia
uhkaavan Vaarani kasva­miseen.
He elivät kuitenkin toi­vossa,
että Hitler joukkoineen
saatuaan vapaat kädet Itä- ja
•Keski-Euroopassa jatkaa hyök­käystään
kohti itää yrittäen val­lata
Ukrainan ja muut Neuvosto­liiton
alueet. Englannin hallitus­piirit
odottivat tämän hankkeen
johtavan heidän vanhan toiveen­sa
täyttymiseen eji Saksan ja
Neuvostoliiton väliseen sotaan.
Englannin hallituksen katalan
politiikan kohokohdaksi muodos­tui
Englannin ja Ranskan kau­panhieronta
Saksan ja Italian
kanssa, se tunnetaan Mynchenin
sopimuksen nimellä. Hitler sai
vastapainoksi lupauksestaan olla
hyökkäämättä Englannin ja Räns
kan kimppuun vapaat kädet toi­mia
Itä-Euroopassa Mynchenin
sopimusta solmiessaan englanti­laiset
jä ranskalaiset toivoivat
Hitlerin käyttävän syntynyttä
tilannetta hyväkseen hyökätäk
antajia. Se johti .kuten tiede- seen Neuvostoliittoon. Mynche-nm
jälkeen he supistivat kanssa
Maailman kansalainen
Varhain torstaiaamuna saatiin täeJto, että tunnettu vietna­milainen
itsenäisyystaistelija ja patriootti — sanan varsinai­sessa
mielessä todellinen maailman kansallainein-^ Vietnamin
dembkraattisen tasavallan 79-vuotias presSdentti Ho T ^ i Minh
kuoli sydänkohtauksen murtamana kesflkdviikkona.
Maailmaa- paljon nähneenä, oppineena ja kokeneenla mie­henä
Ho Tsihi Minh oli Ranskan 'konmiiunistisen puolueen yksi
perustaja. Hänen sanotaan osallistuneen Kijinan koihmunisti-sen
ptÄ)lueen johdolla "pitkään marssiin". Hän oli vaillanku-fltfouksellisuutensa
vuoksi tuomittu ranskalaisten miehitysvi-ranomaästen
toimesta kuolemaan. Hän istui vallankumouksel-
Ifisesta toiminnastaan sekä ranskalaisten että kiinaJaisten taan-tuanusvoimien
vanbina ja tuli heti maansa kansallisen vapau­tuksen
jälkeen valituiksi Pöhjois-Vietnafmin presidecr»tiiksi missä
•luottamustehtävässä hän oli elämänsä loppuim asti. Korkeasti
sivistynyt ja kulttuurisesti kehittynyt Ho Tshi Minh oli huo­mattu
runoilija ja hänet tunnettidn erikoisesti lasten rakastar
mana Setä Ho:na. Ho Tshi Minh oli pienikokoinen ja hintelä
fyysisesti, mutta henkisesti voimakas ja-teräksen luja.
Hän taisteli maansa vapauttatmiseksi japanilaäsia ja sitten-ranskalaisia
hiiehittäjiä Vastaan jia jaöcoi samaa tailsrt»lua elä^
toähsä ehtoopuoMla amerildcalaisten 'ma-ahahhyÖklkSäjien tor-jumisfetksi.
Ho Tshi Minh vei' johtavaa osaa historiallisessa
Dien Bien Phun taiisteluBsa missä ranskalaiset siirtomaajoukot
kärsivät niin murskaavan tappion, että Pariisin täytyi suostua
vaetnaimilaisten itsenäisftymisvaatimuksiiin.
Dien Bien Phun taistelun jälkeen' järjestetyssä Geneven
konferenssissa v. 1954 jaettiin Vietnam vä)liaMcaisest^ kahteen
osaan — Etelä- ja Pohjois-Vietnanuksi ---- nimenom'aan siilnä
ymärryksessä että kahden vuoden kuluessa (eli vuoteen 1956)
mennessä) suoritetaan maan uudelleen yhdiistäminen kansal­listen
vaalien perusteella. Mutta Yhdysvaltain hallitiUs, mikä
fcteltäytyi Geneven sopimuksen alleOdrjoittamisesta., hiuolehti
Saigonissa silloin ollefltten liivintaskudiktaal^riensa avulla sii­tä,
että Geneven sopimuksen mukaisia kani^Hsda vaaleja ei'
.pidetty. Päinvasttoin järjestettiin yhä kiihtyvä vajino ja iterrori
niitä Vastaan, jotka vaativat vaakdhiin perustuvaa demokraat­tista
ratkö/isua. Niin joutuivat otelä-viijetnamilaiset turvautu­maan
voimakeinojen käyttöön. Ja kun Saigonin niukkehallit-siijat
fedivät pystyneet enää terröritoimenplfteilläkäön kontrol­loi/
maan, niin silloin ruvettiin Yhdysvalloista lähettämään Ete­lä-
Vietnamin armeijalle sekä nykyaikaisia aseita että ^euvon-.
tään, myös Pohjois-Vietnamin
: joukikomittaiseen pommituk­seen
ja koko Vietnamin sisällis­sodan
"amerikkalaiistuttami-seen",
siten, että Etelä-Vietna­missa
on nyt yli 500,000 ame­rikkalaista
sotilasta.
Karkissa taisteluissa Vietna­min
kansallisen vapauden ja
kunnian puolesta on Ho Tshi
Minh vienyt äärettömän tär­keätä
• osaa poliittisesti kauko­näköisenä,
kokeneena ja suurta
luottamusta nauttineena henki­lönä.
"Me taistelimme Ranskaa
vastaan: kahdeiksan vuotta", hä­nen
kerrotaan sanoneen. "Me
voimme puolustautua amerikka
laisia vastaan ainakin yhtä kau
an. Amerikkalaiset eivät pidä
pitkistä, ratkaisematta jäävistä
sodista. Tämä tulee olemaan
pitkä, ratkaisematta jäävä so­ta."
Ho sjTityi toukokuiuin 19 pnä
1890 oppineesta vietnamilais-perheestä,
jonka isä joutui rans
kalaisten roiehitysviranomais-ten
painostuksen kohteeksi.
Opiskeltuaan Huessa ja Saigon­issa,
Ho, — jonka alkuperäisen
nimen sanotaana olevan Ngu-yen
Thart Tan — meni v. 1912
laivapoikana Eurobppaan. Lon­toossa
hän työskenteli Carlton
hotellissa ja siirtyi sieltä Rans­kaan,
missä hän tuli kosketuk­seen
kommunistisen liikkeen
kanssa. "Ensin minä olin patri
ootti enkä kommunisti ja se
(patriotismi) vei minua Leninjn
ja Kolmann^ kansainvälisen
yhteyteen", hän selitti myöhem
min. "Askel askeleelta taiste­lujen
jatkuessa tulin ymmärtä­mään,
että ainoastaan kommu­nismi
voi! vapauttaa sorretut
kansat j a- työläiset orj uuitetu.sta
asemastaan."
Osallistuen valiahlfcumouksel-liseen
toimintaan Ranslbassa ja
erikoisesti Kiinassa Ho muutti
kotim'aahansa laittomaan toi^
mintaan pian japaniiaisten .kuo­rittaman
miehityksen jälkeen.
Maanalaisissa olosuhteissa hän
muodosti Viet Minh järjestön,
mikä.taisteli menestyksellisesti
japanilaisia vastaan.
Ho Tshi Minh vaikutti pitkän
ja vaiherikkaan elämänsä aika­na
suuresti ei vain oman maan­sa
Vietnamin valan koko Aasian
ja kaikkien sorrettujen maiden
ja kansqjen kehitykseen. Hä­nen
legendaairinen muistonsa
tulee elämään sukupodvien
ajan kautta maailman,
käymiset Neuvostoliiton kanssa
minimiin pyrkien saamaan sen
kansainvälisesti eristetyksi. Myn­chenin
sopimuksen tekijät asetti­vat
kyseenalaiseksi Neuvostolii­ton
ja Ranskan sekä Neuvostolii­ton
ja Tshekkoslovakian välisten
keskinäisten avunantosopimusten
voimassaolon j a korvasivat Kan­sainliiton
jossa myös Neuvosto­liitto
oli mukana ja jonka perus­kirja
edellytti aggression uhrien
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Einari Aho, McKerrow, Ontario,
täyttää tiistaina sijryskuun 9 päi­vänä
75 vuotta.
!da Nordlnnd, Sudbury, Ontario,
täyttää keskiviitekoma syySkuUn 10
päivänä 82 vuotta.
E l l i Björkman, Sudbury, Ont;,
(Pioneer Manor), täyttää lauaiitai-na,
syyskuun 13 päivänä 70 vuot­ta.
Aino Ko.skinen, Vancouver, B.C.,
täyttää maanantaina, syyskuun 15
päivätnä 78 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
auttÄfliifitä, "neliän vallan difök-töHölfe"
(Sakea, Bhgänlti, H«hö-ka,
italia) Englannin j a Ranskan
Vallln-pltäjät, antoivat tällä^ poli­tiikallaan
Hitlerin j a hänen kan-h'iätt&
Jföhöa_ ymmärtää "fetteivät
edellä mainitut aio millään: tavoin
olla häittaiia neuvostovastaiselle
aggressiolle.
N K P : n keskuskomitean 18.
edustajäkökouköelle 10. 3. 1939
esittämässään toimintaselostuk-sesfla
Josef Stalin mainitsi Neu-vostoliitbn
kansainvälistä asemaa
käsitellessään, että Italia, Saksa
j a Jsmani panivat aggressiivisilla:
hankkeillaan alulle uiiden Imife-rialistisen
sodan. Vuonna 1935
Italia valtasi Abessinian; kesällä
1936 Saksa j a Italia organisoivat
sotilafellisfcn " iötfervention Espan­jassa;
vuonna 1937 Japani hyök­käsi
Pohjois- ja Keski-Kiinaan;
vuoden 1938 alussa Saksa valtasi
Itävallan ja syksyllä 1938 Tshek­koslovakian
sudeettialueen.
Tolmintaaelostuksessa tähden­nettiin
niin ikään, että aggressii­viset
valtiot loukkaavat kaikin ta­voin
ei-aggressiivisten valtioiden,
ennen kaikkea Englannin, Rans­kan
ja USA:n intressejä, - kun
taas viimeksi mainitut väistyvät
j a peräytyvät suoden hyökkää­jille
myönnytyksen toisensa jäl­keen.
Näiden myönnytysten pe­rimmäinen
syy on kyseisten val­tioiden
haluttomuus yhtyä kol­lektiiviseen
turvallisuuspolitiik­kaan
j a pitäytyminen puuttumat-tomuuspolitiikkaan.
Puuttumattomuuspolitiikka mer­kitsee
hyökkäyksen suosimista.
Siitä huokuu halu olla estämättä
hyökkääjiä, "olla estämättä J a ­pania
sekaantumasta sotaan K i i ­naa
Vastaan tai mikä vielä parem­pi,
Neuvostoliittoa vastaan, olla
estämättä Saksan kajoamasta
Euroopan asioihin, sekaantumas­ta
sotaan Neuvostoliittoa vastaan
siitä ilmenee halu sallia kaikkien
sodan osapuolten painua mahdol­lisimman
syvälle sodan suohon,
yllyttää heitä kaikessa hiljaisuu­dessa,
sallia heidän heikentää ja
uuvuttaa toinen toisensa j a sit­ten
kun nämä ovat tarpeeksi uu­puneita,
astua näyttämölle uusin
voimin ja luonnollisesti rauhan
kannattajana sekä sanella heiken­tyneille
sodan osapuolille omat
ehtonsa.
Halpaa.ja hauskaa lystiä!"
Tä-ssä yhteydessä toimintaselos-tuksessa
mainittiin, että olisi eh­dottomasti
"noudatettava varovai
suutta eikä sallittava maatamme
vedettävän mukaan selkkauksiin
sellaisten sotaprovokaattoreiden
toimesta, jotka ovat tottuneet pa­kottamaan
muita noukkimaan
heille kastanjoita tulesta"
Toimintaselostuksessa luonneh-dittiln"
8euraava.sti N L : n ulkopoli­tiikkaa:
1. "Me kannatamme rauhaa ja
asiallisia suhteita kaikkiin maihin
pysymme tässä kannassamme niin
kauan kuin muut maat noudatta­vat
samoja periaatteita suhteis­saan
Neuvostoliittoon eivätkä
yritä loukata maamme etuja.
2. Me kannatamme rauhan­omaisia,
läheisiä ja hyviä naapu­risuhteita
kaikkiin Neuvostolii­ton
rajanaapureihin ja pysymme
tässä kannassamme niin kauan
kuin nämä maat noudattavat sa­moja
periaatteita suhteissaan
Neuvostoliittoon eivätkä yritä
suoraan tai välillisesti loukata
neuvostovaltion valtakunnanrajo­jen
koskemattomuusintressejä.
3. Me kannatamme aggression
uhreiksi joutuneiden ja riippu­mattomuutensa
puolesta taistele­vien
kansojen auttamista.
(Jatikuu 3 Siivulla)
C^Aj-rittää
pfänoistBliiviidl.
York, —'•Vihdyavaltaili' He-
'^l<f!kB0lifiäti CIA on sanoiJitt^ et­tei
sillä ollut initSin tekemgrtft t t ^
lävietnama«i!seh .Väitetyn ikä&sol^
agentin IPhäy iöiac ^Öhtjyäiih vSäi-han
kanssa, ilmoitti sanönn^fchti
New Yonk Times perjantaina.
hyit fieiivM^Ii?
Geneve. — Maanpaossa oleva
Ki-eilkan kiinirigas Koietäntin neu-voitcli
kcsOciviitekona salaa Kneikan
ultkKrtninistedn . Pamajotis PininfeUii
sin kanssa S«hiimriaohin pienessä
kylpyläkaupungissa Sveitsissä, it
tn^ilHaittiln ItoQ-aitalrta. Tajpaamiiiei^
kesti käiksi tuntia.—NeiiVÖttöliiJen'
aiheesta tai, inaihdölllsfela tukÄsis-ta
ei ole tietoa.
Kuningas saapui Zyrichiin lähellä
olevalle Klotenin lentokentälle aa­mupäivällä
kello 11 ja lähti samal­ta
lentoikentältä takaisin Roomaan
kello 1. Uutisen \ruotaimisesta jul­kisuu
teen ovat vastuussa Argovlen
viransmaiset, jotka huoil«ihtlvat ku­ninkaan
tuii-vallisuiudesla.
La3{ikola&et pidättävät'
Hamilton. Noin f'i^:J^kossa
ojenräa UidtedväteedtiKkri^m
rica :tlnian osä/bo m 'älji? J^?®"^^
uhScdsi fiunnu^^ / ma-kaa^
aaii kaUäcieii Äildii^ kuorma-
'aöltajeo feÖ^ssä, |o«ka yrittävät siir­tää;
autonosia lakkovalhtilinijan lä­pi."
Union oskton presidentti Joi<%ph
Grz&s^ sahöi hänelle tl^oitettln
yhtiön toimesta, että Steel Co. of
Canada aikoo käyttää "työnjohtajia
ja virastotyöläiäiä" tällä' ' ' Ä l la
siitttääScseen autoitosia' tMä 'Mikol­la
Sviraasean, varastohuoneelta.
Sotilaita JkivHettim
Belfast.; -- Belfastin kaduilie
perustettiin sunnuntai-iitana usei­ta
katuesteitä sen jälikeen 'kun eng-lamtiJlaiset
sotilaat aimiguivat kyy-nelkaasujKMnmeja
noin ijöbo inie-
Jenooodttajaa hohti protestanttien
yrittäessä turJketiitua kaupungin ka-lolilafeelle
alueelle. Useita kuorma-autoja
sytytettiin tuleen ja sotilaita
•kohti heitettiin kiviä, tiedoitettiin
maanantaina Belfastista.
NIXON LUPAA EDELLEEN
KOVENfVAA VEROTUSTA
Vietnamista vapautuvat dollarit haaveita
Colorado Springs. — Yhäysva*!-
tain presidentti Nixon on vaka­vasti
päättänyt vähentää IVash-lingtonin
hallitsevaa dsautta sisä-ja
ulkoasioiden hoiatissa.
Nixon sanoi osavaltioiden ku­vernööreille
näiden kokouksessa
viime viikolla "Wa8hingten el
enää yritä selviytyä yksin, se ei
enää hallitse neuvottelemalta."
Sama pitää paikkansa Washlng-tonin
ulkopolitiikassa, lisäsi hän.
Nixon puhui pääasiassa suunni­telmistaan
"uuden V liittovaltion"
luomiseksi; mikä merkitsee suurem­man
vailvonnan luovuttamista osa­valtioiden
ja paikallisten elinten vi­ranomaisille.
Liittovaltion yritykset
ratkaista Yhdysvaltain ongelmat
ovat epäonoistuneeit viime vuosina,
sanoi Nixon. "Ratkaisematta mil­lään
lavalla ongelmia nämä kus-larai(
u?*etj tuottivat tyytymättö­myyttä,
turliautuneisuutta ja katke­ruutta",
jalkoi presidentti.
Hän varoitti edfcoSä olevasta "ko­vasta
budietdsta" ia verotuksesta.
Unelmat, miljardeista vapautuvista
dollatreista, kunhan vain Vietna­min
sota loppuu, ovat vain unel­mia",
sanoi Nbcon.
Vuoden 1970 suunnitelmissa Yh-dysvaKojen
oli pidettävä puolus-lusvoimansa
kyllin vahvoina rau­han
ylläpiLäaniseen samalla k u n sen
oli varottava turfiia kuluja, jotka
vähentäisivät maan sisäiseen kehi­tykseen
-tarvittavia varoja. Tämä
merkitsi, että "rajoitamme sitou­tumisemme
ulkomailla sellaisiin ti-lanteisirn,
jotka pystymme järke­västi
i a realisesti hoitamaan", sanoi
Nixon.
—-_Se ei imenkitse Yhdysvaltain
luopumiaitai, vaan "uuden maail­man
tasapainon luomista, jossa taa­kat
samoin kuin voitotkin on jaet­tu."
Presidentti Nixon puhui innöis-lumeesti
suunnitelmftstaan "uuden
liittovaltion" kehittämiseksi, jossa
valta, rabat ja vastuu siirtyisi
Washingtonilta takaisin 50 osaval­tiolle.
Nixon mainitsi useita hallituk­sensa
tekemiä muutoksia ja ehdo­tuksia
sen ensimmäisen seitseavin
toimikuuikauden aikana. Hänen
mainitsemiensa ehdotusten joutkos-sa
olivat mm, imaan sosiaaliturva­järjestelmän
uudistus, tuloveron
peiinpohjainen 'tarkistus sekä val­lan
siirtäminen Washingtonista ta­kaisin
osavaltioiden ja paikallisille
hallituksille.
Viitaten edessä oleviin budjettia
ja verotusta koskeviin päätöksiin
presidenftti totesi, että vaikika pu­heet
Viefnamdsta vapautuvista mil­joonista
dolIai«ista ovatkin vain
haaveita, on totta, että sodan lo|)-
puminen merkitsisi lisävaroja.
"Vaatimukset ovat kuitenkin jo nyt
suunnattomat", sanoi Nixon. " E i
pidä kuvitella, että se mitä jotkut
kutsuvat rauhaksi ja kasvuksi rat­kaisisi
automaattisesti kansalliset
angeHnaairune ja vapauttaisi meidSt-asettamasta
asioita tärkeysjärjes­tykseen",
sanoi presidentti Nixon.
Pyyntö «JOULUN" avustajiUe
Canadan j a Y h d y s v a l t a i n k a n s a l a i s t e m m e y h t e i s v o i m in
v a l m i s t a m a a n J o u l u - j u l k a i s u u n h a l u t a a n a v u s t a j i e n k ' r i o i -
tuksia '— k e r t o m u k s i a , n o v e l l e j a , m u i s t e l m i a , r u n o j a j n e .
V a r s i n k i n k i r j o i t u s t e n y h t e y t e e n j a m u u t e n k i n m i e l e n k i i n ­t
o i s e t (selväpiirteiset j a h y v i n näkyvät) k u v a t o t e t a a n k i i ­t
o l l i s u u d e l l a j u l k a i s t a v a k s i . K u v a t p a l a u t e t a a n pyydettäessä.
E l o k u u n alussa P o r t A r t h u r i n s u u r j u h l a s t a o t e t u t k u v a t j a
yleensä " l o m a k u v a t " o v a t myös t i e t e n k i n h y v i n t e r v e t u l l e i t a.
K a i k k i J o u l u u n a i o t u t k i r j o i t u k s e t j a k u v a t t u l i s i lä­hettää
syyskuun 30 päivään mennessä o s o i t t e e l l a : — -—-
"JOULU", BOX 69, SUDBURY, ONT.
Etukäteen a n t e l i a a s t a avusta kiittäen, " J o u l u n " t o i m i t u s.
PÄIVÄN PAKINA
SlimiKKO F E B N I K S - L I N TU
Siltä varalta jos tämän palstan
luikijain keskuudessa on Joitakin
sellaisia tienkllöitä, jotka eivät
ole kxxsfkaan feeniks.-llntua näh-meejt,
on heitä lohdutettava sillä,
ettei sitä ole nähnyt allefldrjoitta-nut
eikä kukaan muukaan.
Fcenite on antHikin itandlntu.
Tultuaian «rankeaaflnkään — lääsä
yhteydessä pulttjtaain jopa 800 vuo-dkxi
iästä,~ Eo polttaa itseiteä pc^
Bäänsä ja tuhasta nousee iftisi f«e-niifcs
— kuolematiliöimiuuden sym­boli.
I
Etölä^vitötinaimdssa, missä ame-rllkkalalset
sotapääHköt sekä tie-dusBeluu,
elli vaktiiMflttolkset toi-mivat
kiuiV kiotonaftn, kuinmitte
lee nyt myöskin tällainen "fee-ni'kis"
4nlin»inian operaatio,
Yhdysvaliiin keökusvalköilutöi-misboh
(ClAi) suuJMiittöleman F e e -
niks- (Pihoonix) öporatlon torkoi-tm
ija!hd«iita i(ta'ac!k dovm) Vtet-tong.
virt{aMlj<oita, imutta nyt on
koikio tämö feenirtffiJtam jiuuittu-mastM
rauhan imutflan.
Tästä nKhijoiimastn vastuussa ole-iviein
jyhidysvöUJlllaiövirainiomaisten
ikenrolaan sanoneoh, ettU vadaa 20
iprosenrtjtia 25,233 «pUllystä viet-tDamiilaiseota
jjoitika CIA on pidät­tänyt
feeiiiltaLJoporfltlon 4)ul)tt»te«Ba,
on sahnut ivuitden vanklUitudimlon,
Toiäei Oin vn|faiitcittu, Joitakin on
flcaraihnut ja toiset ovat saaneet
muutaman kuukauldon tai sitäkin
pienemmän tuojnion. »ii
Meillejkeirrofiaafn, että Yhdysval­tain
osallistuinlnen Feeniks^opera-tiooh
päättyy vangltsemisisuorituk-seem
ja USAn viranomaiset puo­lestaan
sanovat, että he eivät ole
vämnojia siltä, mitä tapahtuu sit­ten
kun epäilyn perusteella pidäte
tyt vi^tmamilöii^t luovutetaan
Saigonin viranomaisille.
JotBcut pidätetyt imenevät mat­kaansa
talkaovertkin kautta,
"SuosiiklkidäiTJestelmäMä" (ja
varmaan myös lahijonnalla sekä
-Jdirjstylljsfilllä ibäBsä osansa,
isdliitlävältl ainileiriklkailaisvirkailijat.
Joskus on kysymys perhesuhteis­ta.
Jos joku yksikkömme pidättää
ipilripäälliilkön sukulaisen, hän tu-lee
vapauJtuimaah.
Joissakin tapaulkslssa Saigonin
Viiilkaillijain sanotaan olevah vas-tahälkofeia
rangalstusteh jaossa
rsellfllsille henlkilÖiiiMe, joista us-kotättjh
tulpan uiisiaviirkäilijolta
'Jos ja kinn t^arilsiasa tehdSäh rau-^
h&nisoiMmUs.
Toliaalta on selvää, että '^kos­to"
sekä i)ett1ie. Ja Jifeaiktlteköhtai-
®et vihat aihcuKtaivht • syyttömien
IhAidsten uhraamista.
OrA;;n asiamlohdt tvmuinnittcli-vat
foemiks-operaation v. 1067 ja
panivat sen täytäntöön heinäkuus-sa
1968.
Feenlksi (Phoenix) ryhmiä, mi­hin
kuiuluu vietnamilaisia läedus-teluvirkailijoita,
selkä kansallisen
poliisin ja aOTneijan upseereita,
on perustettu 44:ään maakuntaan
ja 242:ie€n piiriin Etelä-Vietnaniis-
(sa. Jokaisessa ry4imäissä;<m^ ^ y^^^
tai kaksi amerBokalainen n«ivon-antajia
joita On kaikkiaan 450.
Jotkut näistä neuivonantajista ovat
erikoisjoukkojen ©li (Jreefl Bere-tin
upseereja.
Näiden oiyhmlen itehtäivä on sel­vä
ja suoraviivainen, kuten New
Youk Times Servicen kii\jeenvaih.^
toja Teri^nce Ämith elolfcuun 29
pn Saigonini kirjeesssänkei^tol;
'^Nämä jouMcuieet ko-or<finoivat
kaikki käiytettävissä oleivat vakoi­lut
iedot VieUcong-alokkaista, kan-mttajista
ja synvpotiseeraajista
omalk alueellaian. Niin pian kuin
Ikoitisto on laadittu jostakiai yk­silöstä,
hänien luolfcseeh lälietetSän
puolisolilaallinen ryttunä suöstu-tellälkseien
hätÄä- Saigonin putiiel-le,
vangitsemaan hänet, täi jos
*on tarpeeMiista, taijpamaanhänet,''
Pidätettyjä kuului^lladn kovas­ti
. . . iKu>0!kautlen tai Dcauetmman
kestäneen vanlketiflien Jälkfeeh ino.
ritötaan t>tdätelyrt asian käsittely
j « yhden ttouulttöteiuiöluimon aika-.
Ha käsitdlään 2bi^0 henMlöh
asiat, selittää yllämainittu mv.
Smith.
Asinn käsittelyyn ei kuitsuta sen
parommirt "syytettyä" kulm todis­tajiakaan.
Tuomio annetaan kuu-lustelupöytäkiTijojen
pohjalla.
Vain aniharvat epäilyn alaiset ixen
krlöt voivat saada Mdmiesavus-tusta.
Viranomaiset pitävät tätä tapaa
kuiteriktn parempana kuin US An
jouikkjojen komemtaijainia Vietna-.
missä olleen kenraaU William
Westmorelandin meneteilflnää,
minkä perusteella kokonaisia ky­liä
erisitettiin muusta maailmasta
siivilöitäväksi ja elikä satoja ih>_
misiä pidätettiin linnan minkään­laisia
muodollisuuksia. Nyt selittä­vät
amerjkkailalsvirkailijat, on
ainakin muodöMlneoi kuulustelu-ainehisrton
tariclstus.
Yhtenä kompastuskivenä, selit-tää
mr. SrnBh, on kuitenkin tämä:
"Jos neuATotteJijat pääsevät Parii­sissa
sopimukseen, he tulevat lail-listuttamaan
juuri ne ihmlsöt; joi- ;
ta: me yritämme pidättää.'Jos he
päättävät antaa Vietfeongllle roo­lin
vietäiväDkisi lialilDtukisessa, ne
ihmiset, joita n» nyt jahtaamme,
tulevat jakamaan huomenna pos­tia
tai kuiljettamaan pois jättei­tä.
Toisin sanoen, amerikkalaisten
Feeniks^ea-atlön osaksi voi tulla
t e m tulla laiikwlla istuneen suo-m'alaisen
harakian kohlalOj,-^ Jcun
saa pyrstönsä irti, niin 'nokka
tarttuu tervaan ja nokan' irrottua
tarttuu pyrstö uudelleon tervaan.