Vapaus, December 9, 1954

              Sivtt 2 ' Tofistaxna, joulukuun 9 p, Tbursday, Dee. 9, 1954
,v.iiiiiiiii
UbUflbed Nov. 6,1917. Aotborlzed
an.Keoond daas mail bf tfae Port
Office Department, Ottava. Ptib-
UUbed ibrlee weekly: TvuesA&TPi
IbsndayB and Satordajv by ViapsuB
PuMtnhliig Company Lta.^ *t 100<-102
IJSm i Sti. Wv Sudbury, Qat^ Canada.
Tclepbonesr Bo*. Ofnee 00.
a u t o r i a i Office OS. «««zs». isuma
flddreBS: l^iTeSr Sodlnisy^ Qolarto,
Advettislng zates tipo»^^a^^
Tranalattoo ilree 'of «baise.
TILAUSHINNAT:
Caaadao»: 1 vfc. 7JOO « kk. S.75
Skk.225
T b d y i v a l l o l M i : 1 vk. 8JOO 6 kk. 4.80
SUMMCM , 1 fk, aSO 0 kk. 4.7S
^Sudburyn ;kiiimalli8yaalei8t£^
'Tai?intumusvoimien yhtei§r}jntaman ia,\sen' lupaami
t i ^ ' ansiosta' harhautettiin maanantafeJsMf/vaalei^-l^l
: laisia siinä' määrin/-että työväenliike kaisi ~
' *''l^^'helpon-.
. Isansa-^
'•'f/i' •
r„entisiet
sen
; p^Ipmin^upungiss^^ kui^^^
Selvää luonndllsesti on, että maanantaiset vaalit eivät ratkais­seet:
yhtään r ainoata'^perusongelmaa^ jotka ovat kunttemme edessä,
lama' tarkoitf^j-^että hetkellisestä tappiosta 'huolimatta työväen -tais-tefu-
veronmaksajairt oikeutettujen vaatimusten puolesta tulee jatku-vgilJoa^
Tappiomielialan ja varkeroimisen asemesta onkin väliaikai-sg{
i,jtappion hetkellä muistettava, että ''mies se on hävinnytkin" — ja
' t^tävä tiusia valmisteluja tulevia taisteluja varten.
' -"«' "'Miten on sitten selitettävissä laantumusvohnien menestys viime
mHhaiitäina?
'!^jiMeidän tulee ensinnäkin muistaa, että "rahalla on taivaallinen
Vftöpa'*, Suuren rahan .voimalla voidaan ostaa sekä mainostusta että
'•yaikiitusvaltaisia" ystäviä. 'Mutta sen lisäksi on huomattava ja tun-ifti3tfettava!
kin, että taantumusvoimien "ohjelma" oli taitavasti laa­dittu
suuren yleisön harhauttamista varten. Selvää nimittäin on, että
§M3bivyn pprnaestarikysymyksessä tehtiin suuri lehmänkauppa, minkä
x^aan konservatiivinen päivälehti heitti odottamatta lauantaina
vaälieKdokasta (joka sitten *voittikin) ilmeisesti siitä hinnasta, että
l^Mf^^it panivat '^kansanomaisen" miefhensä kontrolleriehdokkaaksi
't^äenedustaj4n, (Racicotin) pään menoksi^— mikä suunnitelma
valitettavasti onnistui myöskin. ^-
»>.iii>Sama}la kertaa kun molemmat vanhat puolueet työskentelivät
käsi* kädessä. Vedettiin näiden kummallisten vuodekumppanien apu-lä&
fksi kaikki mahdolliset voimat, joiden yhteisenä toimeksiantajana
oir**isä" Inco, jonka rahojen säästämisestä oli loppukädessä vaaleissa
kysymys.
^Tämän thustan taantumusrintaman sotahuutona oli peloittelu
,-siitä, että "punaiset <union miehet" aikoivat muka "'kaapata" kunnal-lisljalljnnot
käsiinsä — ikäänkuin kourallinen lyöväenmiehiä voisi
^|^|än ^'kaappausta" tehdä, semminkin kun työläiset muodostavat
suuren enemmistön väestöstä. Rinnan tämän "peloittelukamppäilun"
>^ikattS5a omaksui: taantumusrintama ohjelmistoonsa lupauks
i S i ö tavasta"' finanssiavustavTyöväeneihdokkaiden
iioöi^tettiin vaätiihiB^^I^
SuHi}uryti kaupungille li^ätuldja Ontarion hallitukselta -vaatimalla
suurenmian-osan niistä veroista, mitä maakuntahallitus Incolta perii.'
.'(Enemini^tö porvariehdokkaista
^j,Mrti;on muodostanjista mi^tta^selitti samalla, ettei ole mitään syy-
'tik^htyä;kova^n taisteluun jenklcien omistamaa Incoa vastaan, sillä
• pon^arit pääsevät /-kivuttomastisamaan • päämäärään, nimittäin teöl-^
lisUusVerotulojen' lisäämiseen, mitä on työväenliikkeen toimesta vaa­dittu?
, - - ' , , . •
•Xiikäli on kysymys'rtieidän «lehdestämme, niin nyt vaalien jäl­keen
voidaan tämäkin puoli avoimesti sanoa: Kaikki lisätulot, mitä
ieöHfeunsläitbkselfa'kundillemme saadaan, ovat tervetulleita.^ Mutta
' - Säissä hallituksen.-vrgränteissä" on se huono puoli, että n^il^ voidaan
luvata ja lisätäkin vaq)lien edellä — r ja heti vaalien jälk^ihMhentää
Jiman että veronmaksajilla onisiinamitään'?sanottavaa.-N^
©Iisi tuhat kertaa parempi, että Incon laitokset pantaisiin>;kunnallis-
^erotuksen alaisiksi, kuten^ovat kaikki muutkin la>tokset|;et^ kun-
•lananne voisivat tasapuolisesti verottaa niin 'Incon laitoksia:.kiiin meitä
Oluitakin^ Tämä on itsestään selvä asia. Mutta kun Sudbui:ytt?^'rmes-äariksi
valittu Landreville ja hänen "kokoomuskumppaninsa*'Sw
^at parantaa kuntammö finansiiongelmat "helppoa tietä" ktilkien,
jtiiin meidän:kaikkien tulee nyt tiukasti vaatia, että tämä lupaus täy-
«tetään että maakuntahallitukselta vaaditaan tuntuvaa" ''gränttien"
porottamista niin Sudburyn kuin 'McKimin kohdalta.
^ * « *
I. Hetkellisestä taka-asl«leesta huolimatta on kuitenkin korostetta­vana
sitä tosiasiaa, että työväenliikkeen toimesta-käytiin pitkän päälle
; tuloksellinen ja todella vaikuttava vaalikampanja, mikä löi vankan
5)erustan tulevia vaalivoittoja varten.
^* iPalauttakaamme mieliimme joitakin tärkeimpiä peruskysy-
Kysymyksiä ja
vastauksia
TYÖ TTÖBIYySVAKUUTDKSESTA;
Kytymys: Jo» jään pois työstä en-nenktilh
työt päättyvät metailcampäl-lä,
onio minuUa sellaisessa tapaukr
sessa oikeus aaa4a työttömyysvakuu­tusta
jos Icerran ^valEuutu2irärJassa on
tarpeeksi vakuutuemerkkejä rrs vai
pitääkö^ minun odottaa ja jos niin
kuinka kauan?
Jos minun täytyy Jäädä pois huo­non
työkunnon täluien-;niin. saanko
sellaisessa tapaukajssa' ^vakuutusta?
Täyttyykö £ltä varten oU lääkärin­todistus?
— X ^
Vastaus: Jos te eroatte työstä' o-masta
Jaloittesstanne tai jos teidät e-rotetaan
työstä huonon käytöksen ta­kia
voidaan teiltä evätä vakuutuksen
saanti kuuden >vlIfcon ajaksi. Te voit­te
tämän ajan jälkeen saada vakuu­tusta
jos olette edelleen työtön j a o-lette
säännöllsesti ilmoittautuneet
työttömyysvakmitustolmistoaja . • työn
etsimistä varten.
Jos te eroatte työstä huonon ter-;
veyden tähden ei se oikeuta teita
vaikuutuksen saantiin koq^ silä makr
«letaanahioastaan sellaisille työttÖT
mille, jotka ovai^ halukkaat ja kyke-;
nevat työhön'ja ilmoittautuvat sään­nöllisesti
slta varten työttomyytr/a-kuutustoimistoon.
Mutta jos te sairastutte vakuutusta
6aade{fianne on teillä siinä tapaukses­sa
oikeus ^vakuutuksen saantiin edelr
leenkln. Teidän on ivaadittaessa esi­tettävä
lääikärintodistus noiraudes-tanne.
Jos teidät on pantu- pois työstä työn
Vähyyden takia niin silna tapaukses­sa,
olette, oikeutettu saamaan vakuu-tu.
Ya kuusi päivää sen jälkeen - kun
olettC: esittäneet yaatimukeen vakuu­tuksen
saaruilsta, edellyttäen etta
olette työtön, työhön halukas ja työ­hön
kykenevä. Odotuftiaivla on vusi
mutta todellisuudesru ne lisääntyvät
kuudeksi koska ensimmäistä työttö­myyspäivää
el oteta tällaisissa ta.r
pauSxissa huomioon.
Mitä muat sanovat
^^sia:
^rö^:Södburyn kaupunki ja ympäristön kunnat ovat asiallisesti puhuen
•vararikon partaalla. Tällainen tilanne vallitsee siitä huolimatta, että
Sajfä alueella on vallinnut vuosikausia ns."hyvä aika". Eikä tässä
{''kaikki, sillä tosiasia on, että kuntiemme talousasema huononee jatku-
*vasti. 'Meitä peloittaa ajatella, mitä tapahtuu kunnillemme sitten jos
jesimerkiksilneo päättää supistaa tuotantoaan vaikkapa yhdellä nel-jjänneksellä.
»: Kuntiemme talousaseman huonontuessa ovat; terveysolomme
<myös huonontuneet. Sudburyn kaupungin ja McKim kunnan Juoma-
Jvedet ovat vaarassa pilaantua. »Meidän täytyy rakentaa vuoteen 1958
'mennessä noin 2 milj: dollaria maksavat jätteiden hävityslaitteet sekä
{satoja tuhansia dollareita maksavat likaviemärit ja vesijohdot. On
I muistettava, että Sudburyn ja McKimin yhdistämisasiaa käsitelleessä
•julkisessa kuulustelutilaisuudessa (marraskuun alussa) esitti kaupun-i
gin insinööri arvionj että yllämainittujen laitteiden rakentaminen tu-j-
lee maksamaan:noin*$6,000,000, ja että nämä työt pitäisi tehdä seu-j
raavan viiden Vuoden aikana.
' 'Selvää"'On, kuten; työväenehdokkaatselittiväty että nykyisten
\ menetelmien perusteella ei näitä töitä voida suorittaa aiheuttamatta
I kotienomistajain verotaakan suurta lisääntymistä. Porvarit leivät siis
i.voi nykyisiä ongelmiamme ratkaista, vaikka he 'haluaisivatkin,: sillä
|'he kieltäytyvät vaatimasta Incolta oikeudenmukaisesti kuuluvia vero-j
tuloja kunnillemme. . ' , '
J Me siis ivoimme hyvällä syylläjodeta, että maanantaiset vaalit
leivät ratkaisseet mitään — ne vainsiirsivät ratkaisun tuonnemmaksi
Wja vaikeuttivat kotienomistajain asemaa edelleen. ,
.Pokasahaa koskeva
j^atentti myönnetty
i Toronto. — Kuuden (vuoden odotuk-
^ ^ Jälkeen llmoitetaaa Eino Hongel-
Un Port Arthurista saaneen patentin
il^itteelle pokanahan leveän terän as-
, 1 ^ .pola leikkaamista varten. Pa-
-^enttia olivat anoneet myöskin Sand-
«tjlk-yhtlö (Montrealista ja Maple Leaf-yhtU^
Vancouverista. MrvHongellilla
QÄ patenttioikeudet 17 vuoden ajan,
Mine-MUl-union mies
valittu valtuustoon '
Uranlom CHy. Sask. - • Mine-(M1U-union
Beaverlodgen piirin';'osaston
Rbc Athahaska-Jcaivannon.''jaoston
puheenjohtaja Bobr Barrett valittiin
äskettäin pidetyissä /vaaleissa tämän
kaupungin .valtuuqton jäseneksi Tä­mä
oli ensimmäisen yritys Icun yritet­tiin
saada työväen; edustaja tämän
uuden kaupungin valtuustoon.
J A < S O R T A A C A N A D A L A I S I A >
T Y Ö N T E K I J Ö I T Ä
Quebec ). suojaa^ = 5 yhdysvaltalaisia'
pääoman sijolttaijia, sanoo: Duplessia.
— Uutisotsikko. 1 •
N O S T I V A T O M I A ' '
P A L K K O J A I U ] ^
Pariisi. —•• Ran^Uan ikansallislko-
.kcukron edustajat päattivai, tanaan
korottaa omia palkkojaan. Ainoas­taan'
-iomniunistledustajat. esittävät
siltä protesteja.
:^v!PUhueri''kOmmunistien puolesta, Ra-
*oul feaUer sanoi säädyttömyydeksi t ä ­tä
palkankorotustaKansallisko­kous
päätti 51B äähella sataa ääntä
'vaStaaii korottaa edustaijaln palkkoja.
• Kommunistkot kansanedus tajat ei­vät
; todennäköisesti hyödy raitaan
tästä palkankorotuksesta. Held
edustajapaiklkansa anenee suoraan
puoluerahastoon, ,mir)'ä • he. saavat
paljon pienemmän palkan mlta on
kansanedustajain palkka: AP:nuu-tist-
eto. joulukuun 7 pna.
Burman päämlnist.
kutti Kiinan
kansantasavaltaa
Tokio. —. • Peikingin radiotiedossa
sanottiin viime perjantaina, etta Bur­man
pääministeri U Nu Pekingissä
pidet^^ä juhlatilaisuudessa Ilmaisi
kUtoUisuiitta siltä "veljellisestä suh­tautumisesta,
jpta on osoitettu mi­nun
maatani kohtaan". flHan sanoi,
että» i^uhallmen . Tinnakkassolo cm
mahdollista kommunististen ja ei-kommunististen
maiden .valilla.
Burman pääministeri sanoi, etta
maastaan paenneet C?hiangin joukot
'ryöstivät minun maatani" 'ja että
Burmasta voisi hyvinkin tulla toinen
Korea taikka toinen Indo-Kiina, mut­ta
näin ei tapahdu; koska Kiinan kan­santasavalta
on ystävällinen Burmaa
kohtaan. •
Ruotsin ja Suonien
kaupasta sovittu
; Helsinki. — Tukholmassa kayt3-jen
neuvotteltijen tuloksena on sovittu
Suomen ja Ruotsin rvalisesta kaupas­ta
vuonna 1955. Laadittu pöytäkirja
tavaraluetteloineen Hittjy maiden vä­lillä
vuonna 1948 tehtyyn kauppaso­pimukseen.
Suomen viennin Ruotsiin edellyte-;
tään jatkuvan: entisessä 'laajjuudes-saan.
Ruotsi on sitoutunut sovelta-,
maan siihen nähden niin tuontiansa
koskevaa ivapaaluetteloa kuin mah­dollisimman
vapaamielistä lisenssioi-mlspollthkkaa
yleensä. •
Suomen tuonnille Ruotsista on vah­vistettu
noin 20 mllj.kruunun suu­ruiset
kiintiöt, jotka etupäässä käsit­tävät
perinteellisiä ruotsalaisia kone­pajateollisuuden
tuotteita. Muu tuon-'
ti Ruotsista el ole sidottu kiintiöihhi.
vaan tapahtuu se suomen: /viran­omaisten
j-haMdnnan mukaan myön­nettävien'
tuontilisenssien puitteissa.
Mannerheim
KM
Englannin ulkoministeriön julk^i^miss^ asia»* ^,
kidoissa paljastetaan 1^
Sodan jälkeisenä kantena / ovat eri valtfoiden
. riöt Juikaisseet asiakirjakofcoelmlaan salaisista .asiakirjoista
kettelivataikakantta: kahden:'jnaa'ilman8odanväIillä/:E
sissa naiden: salaisten arbistojen jalkiseminen- on palvellnt kylmän
sodan strategian talikbltii^ieHä<^:M^
nen auttanut historbiIUsen:totaaden; (Sille saamista .viimeisen vuoksi-,
kymmenien tapahtumista. NUnpä sisältää Englannin n&oministeriön
luvalla jnlkaistu asiakirjakokoelma, /joka . käsittelee lEnglannin, alko-poUtiikkaa
vnosUta 1919^-1939;(.(kokoelman nimi: Docnments on'?Bri
tish foreign Pollcy 1919—1939} Ja jota alettUn jnlkaista v. 1949, mei­dän
kannaltamme varsin kiintoisia asiakirjoja; Erityisen: mielenkiintoi­nen
on tämän liokoelnian se osa (Sarja I> osa EU), joka käsittelee
vuoden 1919 interventiosotia 'Neuvostoliittoa vastaan. Tässä osassa on:
nimittäin useita'kymmeniä salassa pidettyjä asiakirjoja;: jotka sisältä- ^
: v ä t ; tietoja Suomen osallistnmisesta näihin intervenCosotlln' läliinnä
Leningradin, silloisen Pietarin valloittamseiräl.
Suomen itsenäisyyshlstorian alkuai­kaa
: neuvostovajtaisten: interventio-sotlen
kohdalta on 'toistaiseksi valais­tu
verrattain; puutteellisesti. Yeislssä
historioissa j a koulujen oppikh-jöissa
ei anneta minkäänlaista selvitystä
Suomen osallistumisesta kansainväli­siin
vehkeilylhin Neuvostoliittoa j a n i ­menomaan
• Leningradia vastaan.
Vaikka suomalaisten interventiojoukr
kojen valheista onkin jonkinverran
kirjoitettu, cn kuitenkm huolellisesti
V ä l t e t t y Suomen Qmllitsevlen; piirien
ja ennen kaikkea kenraali Manner­heimin
osuuden käsittelyä.
Mainittu "ajankohta on kuitenkin
histonalllsesti mielenkiintoinen, 'sillä
olihan- Mannerheim:, silloin i Suomen
valtionhoitajana ja saattoi vaikuttaa
huomattavasti kansan kohtaloihm; •
Kenraali Mannei*helm: itse kosket­telee
varsin vaatimattomasti Lenfe-gradm
valoitussuunnltelmia muutoin
laajassa muistelmateoksessaan. - Jon­kin
verran enemmän asiaa käsittelee
eras enemmän tai vähemmän epäilyt--
tävä muistelmien kirjoittaja nlnife'itä
Kaarlo Kurko, joka v. 1942 SUomen
ojistusminlsteriön" tuella julkaisi-': kfr-jan
nimeltä-''Sotatoimet Pietarhivdl-t
loittamiseksi vuosina 1918 —191Ö*V
Monistakin syistä tämän teoksen si-?
sältämat • tiedot eivat -yksinään VOI
vakuuttaa meitä v; 1919: historialli­sista
tapahtumista. '
Tähänastisessa V. 1919 tapahtumia
selostavassa kirjallisuudessa on O. Ty,
Kuusinen kirjassaan "Suomen.-ityp^ri
•väenliikkeenopetukia" tuonut uutta
valoa sen ajan tapahtumiin esittaesr
sään asiakirjoja,, jotka erittäin: s§l'i:
västi paljastavat suomlaisten ja en-'
nen kaikkea kenraali (Mannerheiimn
osuuden suunnitelmissa : Leningradta
valtaamiseksi. Naista tosiasioista .on
kuitenkin haluttu historioitsijoidemr-me
parissa,vaieta, ja propagandassa
on kielletty noiden tietojen .todelll-
I ;(iuspohua. On nain ollen enttain ter-j
vetullutta, etta Englannm ulkommis-;
teriö on julkaissut asiakurjoja, jotka
varsin" yksityiskohtaisesti kuvailevat
tämän ajankohdan: tapahtumia - ja:
taij:) n vahvistavat O. W. Kuusisen julr
kaisemat tiedot. Naista asiakirjoista
ei luultavastlvoidasanoa,ettaneoll-i
sivat "kommunistista propagandaa?'. ^
SUOSII MUKAAN INTER­VENTIOON!
Vuoden 1919 alkupuolella,-, jolloin
Versaillesin rauhankongressi oh aloit­tanut
työnsä, liittoutuneet voittaja-,
valtiot, Ranska ja Englanti etunenas-;
sa, ponnistehvat tarmokkaasti nuoren
neuvostovaltion kukistamiseksi. Nlir
d en toimesta oh organisoitu ja varus»
tettu valkokaartilaisten armeijoita eri;
puolille Venajäa ja lähetetty apu­joukkoja
en puolille Neuvostoliittoa; ;
Nimenomaan vuonna 1919 kllh-^;
dytettiin ponnistuksia tsaaristi-, •:•
sesta Venäjästä i Irtautuneiden Tv,
Baltian valtioiden sekä Suomen' o*
ifx Puolan kytkemiseksi tahan^
hyökkäyssotaan neuvostovaltiota r
vastaan. Mitä Suomeen tulee, niin
sen suhteen käytiin varsin moni- '
vaiheista kansainvälistä jnonltterj;;;
lua, missä Mannerheimin , OSQUS> f'
ei suinkaan ollut väheksyttävä. ':
Venäjän, valkoisten keskuudessa oUn
vat mielipiteet hajallaan siihen näh­den,
onko suotavaa sallia suomalalsr
ten hyökätä ^^enmgradiln. Niinpä
Snglannm edustaja TallUmassa, mj:.
Basanqut, sähkötti Englannin apu­laisulkoministerille.
Earl, Curzonille 4.
6. j.919 mm. seuraavaa:
"Venäjän päämajassa on mie-'v
Upiteet sitä vastaan, että suoma- ;
laiset etsnislvät Pietariin. Se syn^^'' '•
nyttäisi''saaria vaikenksia omieni''
joukkojen keskaadessä."
SUOMEN ITSENÄISYYTTÄ
VASTAAN
Eräät, llittotunelden piirit olivat hyA
vin kiinnostuneita siitä, että suoma­laiset
joukot voitaisiin; saada ösalps-tumaan
sotatoimiin' Lenmgradia' väs^
taan. Tässä tarkoituksessa he ollvai
'tiedustelleet valkovenäläisten johta­jalta,'
Koi tshakilta tämän suhtautu­mista-
suomalaisiin ja ennen kaikkea
kysymykseenSuomen;;^itsenälsyyden
tunnustamisesta. Koltshakln vastauk­sen
sisältää asiakurja, jonka herra:: de
Martel/jRanskan asiainhoitaja-Oms-klssa,.
oli' lähettänyt Ranskan ulko­asiainministeriölle
4: 6, 1919; Siinä sa­nottiin
mm.:
' "Olemme valmiit heti tunnusta- .
' vmaan Saomen haliitoksen de tae- .
?, t i , mutta: Suomen,kysymyksen lo-:-
:pulllsen ratkaisun: täytyy\ kuulua
perustavalle kokoukselle."
Kuten tämänkin asiakmjan perus­teella
nändäan, eivat iVenajän.valko­kaartilaiset
suinkaan halunneet antaa
Suomelli^ itsqnaisyyt.ta. Tama asiain­tila
tuklui-OM^nnetäieimkin varsin' hy;-
vin tietävän silta, päätellen,:mitä -hän
itse muistelminaan aöianj.tistä »puo­lesta
kirjoittaa.'* •-" il'' .
Mannerheim'- '^Uln*'ti4telr •:
nen sUtä^^tk jiemasin^^'iW ka-
: kistmnincn ; .valkovenäläisten,
valtaantulo: olisi ^me|•lhnnyt Suo-
S U O M A L A I S E T - E N G I / A N N I N
ASIAIltA ' <• "
f Erittäin valaiseva toukCT^fee'ää^
tapahtumille v. 1919 on •asiäklrJ!k,"^on^:
ka edellä mainittu EarrcJurzöh :bh lä­hettänyt
Lontoosta" Englänniniu^ko-ministeri
Balfounlle Pariisiin. "Aslaklr.'
ja on lähetetty-16.-6.1919. Siin^sarfö-faan
mm. seuaraVaa: " ' ' •' '• '
'TÄh^tän oheisena Teille jäljen-nöksen:
kirjeestä ja? siihen liltty-
^ vasta - sähkösanomajaljennokses-,
tä, joUca ovat saapuneet sotilas-tiedostelun
päälliköltä koskien ky- ::
symystä yhdistetystä venäläis-
- suomalaisesta etenemisestä Pieta­riin,
Olen sitä mieltä, että vas-
• tauksessa 'kenraali Goughllle
(Englannin Baltian maissa ja
Suomessa olevan: sotilasedustajls-ton
päällikkö) painostettaisUn si­tä^
etta Manen iMajosieettinsa
' Iiallitus; ei. voi :hyväksyä :mltään
etenemistä Pietariin snomala£sten
joukkojen taholta, ellei:
1:. Suomen * hallitus oli, valmis
antamaan sitovaa lupausta,: ettei -.
. jällä ole mitään tarkoitusta ^ pysy-
V västi asettua -Venäjän alueelle,
erityisesti Karjalaan,
2. tätä sitoumusta- seuraa yli- v
v-telsymmärrysVe-däjan, jota edus­taa
?KoItshak. ja Suonien halli- :
tukeen välUiä,
3. Vain näillä ehdoiUa olisi Hä­nen-
Majesteettinsa hallitus vai-
: mls harkitsemaan esityksiä auttaa::
suomalaisia rahall^i aseilla jfi ^
. unönälla."
E N G L A N T I L A I S T A P A I N O S T U S TA
Kirjeeseen liittyi, kuten alusia huo­mautetaan;
kiit)elmäjä':sähkösanoä^al
Ezisinmainittu tm'Englannin-ariheijäii
tiedusteluosaston; :• päällikön, kenraaU'
Tl^vaa^eän^ En^
riön alivaltlosihterari R. grahamille
• Jähettänm. ^Kirjeen: kirjoittaja viittaa
siinä vOSelsihgissä olevan englantilai­sen
kenraali Goughln tiedusteluihin
Mainittu, englantilainen.'yhdysupsee-n
" haluaa tietää;: onko .hänen muur
tettava suostutteleva asenteensa' Suor
men hallitusta kohtaan taloudelliseksi
tai, muodolliseksi : painostukseksi,: ja
vaatii Englannin, hallituksen päätöstä
siitä, hyväksyykö se. yhdistetyn suo
inalaisrvalkokaartilaisten etenemisen
Leningradia vastaian ja: avustaako; se
suomalaisia aineelllfiesti. tassa ^liyök^^
käyksessä. Omasta puolestaan tiedus­teluosaston
i^}likkö,'kenraali:T^wal-te
suosittelee päätöksen nopeaa teke­mistä,
;mutta pitaa, vielä tärkeämpänä
ja kiireellisempana . ^ ä , että
V Engfonnin-Iiallitns ilmoittaa
"Suomen vallanpitäjiile kerta
.kaikkiaan; että joidenkin sooma- ,
laisten joukkojen yhteistoiminta
taistelussa bolshevikkeja vastaan
voi' olla 'hyväksyttävissä vain s i -
ten, kun on saatu tyydyttävät va- '
kuutukset -siitä; ettei. (snomlaisll-
!a — TkS) ole tarkoitusta anastaa
(annex): Venäjän aluetta :^Karja­lassa
eikä pysy västi miehittää mi- :
tään aluetta, joka saadaan valla- ^
tuksi bolshevikkien ha'lIinnoUa.v.
Jo edellaesitetyistä asiakirjoista käy.
ilmi, etta englantilaiset kenraalit ja
ministerit pyrkivät kaikin tavoin saa­maan
suomalaiset mukaan: neuvosto­vastaiseen
interventioon, valloitta­maan.
englantilaiSiOn .(ja-i-Venajan
valkokenraali^>^dask*4im;I^
ja ^ taistelemaan"iKarjalassa' ainoanb'
palikionaan ilo vuodattaa ; vertaan
englantilaisen'^ pääoman laskelmien
•jhyvä^i —i'ja'Suomen vajaan kahden
tvi^oden vailban: itsenäisyyden mene­tykseksi!
Itiista ;,iäy myös ilmi.' että'
ylistetty'Sotasankari kepaali Man-I
nerheim,'joka; ennen4uokkasotää o)i'
paly^llut/Vejiajan'tsaariaoli; valmis
palvelemaan tsaristisia kenraaleita I
' . f
'ata. UiDuuälmaIti()mcB^
me» iff^^n ^te'4äyttt,,4kSii«J|;
pnä knunioitettavan.^89 vaodmr:Jän.
: Häne^..nyi?dHtkinsa;;tpnnetaan nyky-ään
maailman talkilla koIkfUa-l .
menltallitliksella ei ole iniUän
, jAifnv3^n asukkaiden Itse-
^"liaianfövaatimnksla''^ ts. alueUeb
hv anastamista vastaan.
-'*:'r iii: ' ' •<
^|kUJ»IKEBHEIMIN EBDOT
^ X^KaäJta;päivää aikaisemmin t o i^
'•xuiiri^ 28 pnä, lähetiämasSaan ^
• keMssä<:kenräpJi|pough?öli Väur^''
tEÄglaÄry^liÖnlsteriöUe Ma
helmto|t%«^'£'?. Ne sisälsivät
Venäjän valloittamiseksi takaisin en-tiseUe"'
VilmystöUe,' jonka edustaja.t
(Koltshäk) ilmoittivat., että. Suoipi
saisi vVaipunsa" . paBdcioksi: luvan mor
nettä|. :^uv^stovalIan 'käsistä rsaadun
itsenäiseensä !>; ^
kenraali v'^MaimerheIm osoittautuu
näideii'^ "asiakirjojen valossa isän­maattomaksi
^nsainväliseksi ^i^eikkal^.
Ujaksli ijeka o;i ya
suoneen nuoren: itsenäi^denkin^vain:
palvellakseen entisiä :r^^'aäxistWa''eslr;
miehiään ja Englannin pt^lllttisla pyr-klmylssläl
—. Mutta 'jatkakaamme
asläMrjciJen esittelyä. -'f
«'SUOMJifN PÄÄESIKUNTA J O H T A A
J A O H J A A . . . - * .'-^ i-
Mainittu Englannin Belsing^;
oleva.; jfMdysupseerlkenraallfGough
vahttaa uiisltä. : ettei valtionhoitaja
(Mannerljelm):ole antanut vaadittua
vakuutusta : siitä, että - Suomen halli­tus
an'täa" Venäjän valkokaartllaisme
takaislh *^aikki ne alueet, 'jolta suo­malaiset
.jjoukot mahdollisesti valloit­tavat,
bolshevikeilta. Halua -'auttaa"
valkol^aartilaisia "el Mannerheimilta'
kuitenkaan ,puuttunut.: Se Ihnenee
kenraali Goughln Helsingistä: toukO'r
•kuun 30.'pnä Englannin sotamlniste-riölle
lähettämästä' sähkeestä. Siina
Icerjrotaan niimttäin: SUomen ^es^kun:-
^*l£ft ^efi^^äii 'fgnatiukseiji^va^^
lahkeen lähettäjäiie;.;ettgv
vaUika "soyföimet;* joihin suoma- ^
l a i ^ ^^ebtoIseiiiyt.Q,!^t i^h-
'ynS%*j Ka'te^wa ja, Aym.ukspssa.,
eiv^t S^omenuhalUtoksei^; vi-.,
*«»ftiao§"P™enjpääedku|ita, jo^i-.
taa>>jarq}ija% vapaaehtoisia.Soo-.
men.Fajjijfa käsin" ia,.f^tä ,Sup,-,^
SITÄ
. O N M ^ UI
Tein miehelleni marmonkakun»
kertolrouva-ompeluseurassa. Mläie.'
nl oU niin ihastpnut ailhen. etiä pyj^
minulta tapaa nimittää sita graaUtä
kakuksi."
inafden jneulj^oinusen»', Petsmcn
aät£^|(ianl'Ja &ui Suomen alueese»
liittävän .maakaistaleen luovuttqjni:
sen* ^Suomöle sekä "kansanaanestyi-sen*'-^
toimeenpanon Aunuksessa^ \
Karjalassaf. sotilashallinnon
d e ^ , jotta sillä tavalla' anasteSajS;
slin nämä alueet Mannerheimip^
hänen hallituksensa:käsiin^ ts le^.
nerheiminyetodot sisälsivät erä^a;
sen "pienen Suur-Suomi-ohjelmän".
iaitonnerheimin;:>,sotllaalUsiin - ehtipiliitt
'kuului «liittoutuneidenEnglaimin
ija Ranskan — sqtaaallmen apu tank­kien,:
lentokoneiden ym. sotilasnöe-riaalin
muodossa sekä .10 milj; stä^
lingrpunnan; sijoittaminen suoia^:.
siitt-sotapoimlstukshn. Pietarin jaClä-hiseudun:
väeston ruokkiminen j ^ . ^.
man.kaupungin ynnä sen lähialudilra
luovuttaminen suomalaisten h ^ . ;
taan, siksi kunnes .''ienraaliJudeflitsh
orf valmis Tiittävin'voimin ottaitäai
;sen haltuunsa".
KAKSINKERTAINEN VIRHE­LASKELMA'
Kenraali ^Mannerheim yritti st^
jo jäUobi miekalla piiriäa uatta^
raj«^4» Hänen .laskelmissaan oli:*
:kuit<nikln kaksi pahaa perusnK*!
hettä^^Englantilaiset imperialistiin
; jotte- himoitsivat Karjalan mel^';
siä Ja'^Venäjän rikkauksia, eivät'
olisi sallineet pikkUrimperialisUI^
le osaa kakusta. Sen apu kelpasi
. vain.kakun valloittamiseen, el sen
jakamiseen. ^^Vielä saureiniii:tn>,
virhelaskelman' tsaarin kenraa^'-'
Mannerheim;.teki' Venäjän katt-j^,
:: saan n^den.; Se joll \saanut t^??'
peelcseen kotimaisista ja ulkomai-sista
^ofjuattajlsta 'Ja 'hyval(9i>\
I yhtä v^^äii^^rlstisia kenraaleiU'
kuin englantilaisten palkkasotn-.
reita 'tai suomalaisia liiliputU-
'imperralikte;a hiirteHlzen.
(Jatlcuu)
».-TS „' -O Itsenäisyyden tieitä kohti
r/'^.'iri:;<Ti:~-:<S'?T:'-^^ .;:':''bd:'r.;,..;HÄ•
SKDL:n julkilausuma Suomen
itsenäisyyspäivän aattoifiia
Kolmekymmentäseitsemän itse- v
näisyyden 'vuotta ovat - tuottaneet
: Suomen kansalle monia; raskaita
kokemuksia;, mutta viitoittaneet
: - myös tien, onneen ja vapauteen.
; JLokato
sen tuloksena,, isovussai ja yhteisym­märryksessä'-
nuoren;- neuvostovaltion
kansa saavutettu : itsenäisyys on t ä ­män
lyhyen historiallisen, kauden ai­kana
^joutunut-kahteen .kertaan va-kaarasti:-
imatiiksl.:vKtmimallaMn^
ralla 5 tuo ' uhka nousi militaristisen
Saksan taholta. Saksan kelsarlval-tluden:
kuklstummen . teki tyhjäksi
pyrkimykset uhrata^ vasta saavutet­tu
Itsenäisyytemme Saksan alistus-pyjrteiUe.
Toisella kertaa tämän alis­tuksen
toteuttajina ohsivat olleet
maailmanvalloitusta edustavat raa­kalaismaiset
«Itler-Iaslsflt.jot^a tu­hoamalla
maan tasalle-Lappimme
osoittivat <; todelliset;' tarkoituksensa
mjöS'Suomen kansaa kohtaan.
lv: Kahteen':ker taan:'Suomi .johdettiin
'sotaan «.Neuvostoliittoa vastaan, mut­ta
huolimatta / 'sotilaallisesta tappios­ta'
maamme itsenäisyys säilyi. Neu­vostoliitto
on aina kunnioittanut kan­samme
^itsemääräämisoikeutta. Mait-temn^
e' vaU^et suhteet rakentuvat ta-sa-
ai^oisuuHen pohjalle. :;Ennakko-
: luulojen-mjiuri kansojemme: väliltä
on murtumistaan murtunut ja vaih­tunut
ystävälliseksi vuorovalkutukselfr
si.Suqmeri.. edistyksellisten rauhaara-kastai^
en^iypimlen edustamat käsityk-:
set mp^: s l t ^ osoittautuneet oikeiksi
ja kansainme etujen mukaisiksi. Neu*
vostqllitön^^^tama tuki, se^ rauhana-tahto
"-•ja '^c}«isaamme;kchtaan" osoitri
tämä:: ystafi^^sovat auttaneet maa­tamme:
sje]!>viytymään sodanjälkeisistä
•vaikeifisistaj: vahvistamaan valtiollis­t
a a-semaajfime j a kebittämäätt rau^
hanomateta rakennustyötään.'
:;, KcrimapnenkymmenenseU
itsenäisyyspäivämme aattona ^^Suo-menijhalUtus
on yhdessä Neuvosto­liiton^
hallitjiksen • edustajain kanssa
ilmoittanut .olevansa entistä suurem­massa
määrin tarpeellista harkita,
kuhika' sekä suurten etta pienten val­tioiden,
niiden yhteiskunnallisesta ja
valtiollisesta .jäTJestehnasta riippu­matta,
olisi ponnisteltava yhteisei
turvallisuusjärjestelmän luomiseksi
ja rauhan lujittamiseksi Euroopassa.
Tätä kysymystä käsittelevä kaikkien
Euroopan ivaltioiden valmen neuvot­telu
olisi'maamme kannalta välttä­mätön',-
jotta saksan jalleenvarusr
taminen saataisiin ehkäistyksi. Sak­san
militarismih henkiinherattamlittn
ja sen yllyttämtoen uusun valloituk;
slin mierkitsisl uutta, entista suu­rempaa
* Vaaraa'Suomen itsenaisjyt-täw
vapautta ja rauhaa kohtaan. S"»'
vuoksi?^kansamme, sen hallituksen ja
kaikkien vastuunalaisten kansalais­ten
on nyt teflitava kaikkensa^ jotta
menneisyyden katkerat kokemukset
eivät uusiutuisi. Pienikin kansa v?!»
antaa panoksensa rauhanhyväksi.
nUnkum Suomen ja Neuvostoliiton
kansojen jstavälhnen, rauhanomai­nen
kanssakäyminen on 'osoittanut.
Historian kokemukset eivat ole
menneet hukkaan. Ne ovat opetta-
(Jatkuu 3. sivulla)
my m PAKINA t T i
Miifta fotiius volttia ilttenkin ••'•::?7V,v>i;
Tiistaiaamuna ' tapasimme erään
uskovaisen'fouvan 'joka Oli pyhästä
vihasta pakahtua sen vuoksi kun eräl-.
den kirkkojen papit olivat,^ kuten hän
sanoli'sunnuntaina, vaalipäivän äatr
tona, 'messunneet Sudburyn • seudun-työväenehdokkalta
vastaan.
"Mitä kummaa nämä papit yrittä­vät
vaikeuttaa työläisten asemaa,
vaikka työväenehdokkaat eivät puhur:
neet halaistua sanaa'sen paremmin
pappeja kuin kirkkojakaan vastaan"^
sanoi • tämä iäkäs rduva allekhrjolttar
neelle, antaen: selvästi ymmärtää.: etr.
tä uskovaisena ^enkilönä hän' ei hy­väksy
pappien politikointia. Hän s a -
noUchi: "Jättäisivät nämä maalliset
a ä a t muille' (ja huolehtjdvat' vain
sielujen pelastamisesta." ' *^
- ^ idlnä yhteydes^ puheltua vä-h&
i. yhtä ji^toista: mhutäkln mistä
selvisi; että ko. roUva oli 'syvästi ns-könnolllsista
^ mielipiteistään h\ioU-matta
t e h i ^ kaiken '^voltavansa^ty9-
väen ehdokkaiden .valitsemisen * hy­väksi
i;Sen; vuoksi ^kun:-hänen mieles­tään
.ei ku^mari; asioita^ ol^
ktlstflll^M^ tavalla niin, 'että kalkkia
ihmisiä kohdeltaisiin^ samalla' tavalla.
•t • •
'::':Myöhemmn : päivällä'-: jouduimme
keskusteluun erään kaivosmiehen
kanssa, joka ei'^yrittänytkään salata
katkeruuttaan st^tä'kun nlkteelialueen
työväenliike kärsi het&elllsenvaaU-tapplon
maanantaisissa vaaleissa.:
; ".l^röväenmiehet "^ovat. hulluja yrit­täessään
rehällsln kehioln 'ja avoi­men
H väittelyn'UvuHä viedä asioita
eteenpäin^' sanoi k.o.^^'e^
Unen kaivosmies. ' "
^-^i Hän: puhui erittäin katkexottud^es-sa
Sinensävy5id.^äyitS miten tr^öv^eh-
Uikkeen vastustajat mustamaalasivat
työväenehdokkalta valheellisten jut- mutta^el'siksi'mitä ne ovat.
tujen ja huhujen avulla.
H4n~viKl^r8iihen"tosiasiaan, että
taantiimdsrl^teman tolm
tlin mörS^JntniUä seUalsi'a^v^^
Jotka «eftat^Vleiä tiedä: mlitä todella
ön kbs^yXr' " ' ^ - ' - ^ ^'
• HänsyjtJEtl^ettäjäixttenRafiari vol-mall^^^
tet^-1iai%nlal3i^ ja
narrejade^mäSävlikäiktft imrJaus-työtä
jfyövöte^hdoikaitä väsJÄanJ <
Jaih^^ysjrii^"Luute'jioi8taä;.^*ttä
rehelliflte^ri bihjelma"ja röteliinen^iv^
tely Mljf^l^^uun tällaisessa va^tais-telussäJ"^!
; •
Vastau^t^yodottamatta hän jatkoi:
•^ipä. tleli^nkään. Jos työväenliike
mielii <; päästä pinnalle vaalelm, sil-lom
on tefltnlttava porvarien lailla ja
turvaOdutttffa yhtä likaisUn menet,
telymuof^&ln. Julkisuudessa on eslln-nyttäväti.-.;.
TOdidolllslmman kaksinaa-malsestkq^-
luvattava; yhdelle yhtä
ja tolsäle,^lsta,Tiip!puen 'siitä min^
kälalsilli^^iljmlsffle puhutaan. Tär-kebitä
oitMiHenkln se;«ttä paimaa»'
UlUceeUe hirvei^hahal^ampto
sä vasta^döUcäat''>ja heldäHröfiJef-'
mania...,lP.lmaf^iwr"lrii^fVf:v^.'2)ipi^
Jos' tybväenUike voisi mustamaa­lauksen
avulla lehnata vastaehdok­kaansa
ilunis^yöjiä muistuttaviisi
hhvIöiksi/nlhi.slUoln päästäisiin t^
soihin porvarlcn^kansia. ja voitaisi»
kilpailla^.&ustäijapalkolsta tasa-arvoi-suuden
pohjalla- sanoi katkeroituna.
'kaivQsp}le&<L i
M e ' ^ i ^
\8ittenkjri yaaiän eri mieltä. T o i ^
fcyUä-.näyttää sUtä. että väänope^i
jV valheet ovat ahioita tuloksia to»-
tavia, m^ttelymuotoja.
<Mutta' «Ittenkta on totta, etta nnu-no
on sellainen aka mitä täytyy ^
ristelevän-r-mustamaalauksen ja
heltten avuiOa edistää. ' .
Totuutta ei Voida s i t t « ° ^ ^ ' ^
sesti salata, ^ t e n sanotaan. tow«
voittaa lopuksi.
TFÖvaenlilkkecn velvollisuus«» ^
tenun oppia kaikista kokemnkä»
mutta iiomrien väärinpeluun Ja
fcutukse^L^tke,^ voida ^me^ni
iltt|oIima|ta Jaln}taan ^ s l i t » . ' *^
^ J i l ^ ; k e s t i : & e n k u ln
•tfta.^..aansftlfnttra...