Vapaus, November 7, 1928

              VAPAUS m'o^^'t!^^^S^
A. & A.
T O m i T T A I A T «
TETIHUKEII. JBU SOI-A- E - PEHKOKER
« &• Tom O f f iM
n . «Mdr otos of ruadA yort«. to CMa». p.bB*rf a«ny » 3.^1^.
* . i c SLSO. • kk- t y f T , » tt. ».TS J« 1 kk. O Ä — rUrmiiilkM }•
* Ä. » ktr<M>» 1 kk. W . ,
OMOTCSHOaUT VAPADDESSA:
..jTÄSsJ^iL^nf.o-rkJsr-'^^
TV» V.p«»«
I « . « • " » l ^ V. KAKXASTO. iiaik««koii«».
Keskiviil&ona, 1 ^ 7 pmä—We€U Nov> 7
TaistebHm initta äofaa^
m. 245 — im
TTövienndlaa TStSville kaiUss» mais»
Neuvostoliiton ystäväin lUtOQ t o l -
meenpanevalcomitea on antanut Ber­liinissä
seuraavan Julistuksen:
On kulunut vuosi Neovostoliitoo
ystävien kongressista. 'Knäkin vutni-na
on Neuvosttdiitto tebnyt kaikkensa
raulian turvaandseksL Neuvostoliiton
Tänään on
Tänään tulee kuluneeksi täsmäl­leen
yksitoista vuotia siitä, kun Ve­näjän
työväenluokan miljoonaiset,
joukot* ottivat yhteiskunnallisen val­lan
omiin käsiinsä, syöksemällä heir
tä vuosisadan toisensa jälkeen veri­sesti
piinanneen loisluokan vallan
satulasta alas, lopettamalla verisen,
suuria kärsimyksiä ja miljöoneja uh­reja
kansalta vaatineen sodan. Tä­nään
on tuon kaikkien aikojen vai­kuttavimman
historiallisen tapahtu­man
vuosipäivä.
Olkoon tämä päivä alati muistos­sa
jokaiselle työväenluokan jäsenel­le,
kansallbuuksiin ja rotuihin kat­somatta,
ja velvoittakoon se heitä
aina ponnistelemaan siihen, että
myöskin muissa maissa, niissä jois­sa
nykypäivinä vallitsee mitä hillit­tömin
kapitalistinen riisto ja veri­nen
terrori, että niissäkin mabsa*
seurataan pikaisesti Venäjän työläis­ten
sankarillista esimerkkiä ja val­lataan
yhteiskunnan ohjat omiin kä­siimme.
Yhteiskunnalliset vastakohtaisuu­det
eivät suinkaan ole sitten Venä­jän
vallankumouksen, jonka voiton
yhdettätoista vuosipäivää rae tänään
vietämiine, tasottuneet, mutta päin­vastoin'kärjistyi
kireäm-j
hiitei. Uui^en -maailmansodan uhka semiseksi!
• .''jir ...
op edes^^iäme entistä selvempänä.
Kapitalistilfet va^atr .jfsJmistelevat
uutta suittteurastusta . kiihkoisasti.
Ja kaikkien sotavaJmistelujen kärki
ori^tähdätty Neuvostoliittoa vastaan,
työläisyaltiota vaataan^ ioka tänään
viettää olemasisaoloma. yhdettätois­ta
vuosijuhlaa.' •
Meille kapitalistisissa maissa ole­ville
työläisille muistuttaa tämä päi­vä
entistä enemmän edessämme ole­van
taistelun tärkeyttä. Ei riita ai­noastaan
se, että;*, ihailemme Venä­jän
työläisten sankarillisuutta kukis-taessaan
sortajansa, ; rakentaessaan
yhteiskuntansa ramiioista kukoista­vaksi
työläisten hallitsemaksi yhteis­kunnaksi,
ei —:„ vaan meidän tulee
muistaa myöskin kaikissa tilanteissa
puolustaa Neuvostoliittoa, jonka
kimppuun kapitalistiset vallat aiko­vat
hyökätä, kuristaakseeh sen. Mei­dän
on tarmokkaasti, pelkäämättä
vastustettava ' kaikkia sellaisia yri­tyksiä,
joilla kapitalistit tahtovat
kaikkien maiden työläisten yhteistä
kotimaata, Neuvostoliittoa vahingoit­taa.-/
•
Eläköön yhdennentoista vuositai-pälejensa
kulkenut NeuvqatoliittsJ,
Rivit tiiviiksi Neuvostoliiton ^ o -
lustamiseksi. jä uuden sodan eW|cäi-
•vi'-'
Mltsätyöläi^tenpalkkfttai
ks^taUstisille ir^Uodlte, esittämä" täy
deUinen Bseistarilsumisrä e M
Juttiin;<kuitenldih Jyrkästi imperialis­tisten
valtiomiesten taholta.
Kapitalistiset valtiot ovat - tänä
vuonna voimalckaammin kuin ko&n
kaan; ezmen I^hittäiieet rSpJta^nBilisie^
lujaan.'" mitkä 'taäkädes^ suufitaoita^^
vat Neuvostoliittoa, vastaan. Englanti
Ja Ranska ovat,. Johtavina valtioina
taistelussa Neuvostoliittoa vastaan,
suorittaneet lappuun Neuvostoliiton
piirittämisen. ivliittisesti Ja sotilaalU-sesti
vallitsemalla reunavaltioita, E t u -
Aasiaa. Intiaa Ja lopuksi myös Kiinaa
Englantllals-ranskalalnen Ijiivasto-scq^
imus sitoo nämä imperialistiset
valtiot tiukaksi rintamaksi Neuv<Kto-liittoa
vastaan, l&nä sopimus on as­kel
eteenpäin' sotavalmisteluissa Ve-näjto
työläis-. Ja talcnpoikalsvaltiota
vastaan.
Imperialistiset saavat apua Ja t u ­kea
politiikasta. Jota n internationaa­lin
Johtajat harjoittavat. Sosdem m i ­nisterit
rakentavat pans^krirlsteilljöita
Saksassa; Hanskan" sosdemit tukevat
avoimesti hallitustaan kansan mobUi;
soinnissa sotavalmliksi; n Inteniatio^
nalin Johtavat puolueet hyväksyvät
onan pc^varistonsa sotapolitiikan.
Neuvostoliiton lO-vuotisJuhlan y h ­teydessä
ölf y l i tuhannen eri Järjes­tön
valtuutettua kokoontunut Neuvos-tcdiiton
ystävien kongressiin Mosko-
'•'-ix ' •
vassa, missä he lupasivat Juhlallisesti
tukea työläis- j a talonpoikaisvaltiota
kaikkia imperialistisia hyökkäyksiä
vastaan.
Mar»skuun 7 p:nä on Jälleen Ve­näjän-
vallankumouksen vuosipäivä,
ipälvä. Jolloin Venäjän työläiset ja
talonpojat 11 vuotta sitten puistivat
yltään imperialistisen ikeen,
S^uraskuim 11 päivänä on kulunut
10 vuotta maailmansodan päättymi­sestä.
,
Näiden muistopäivien johdosta ke­holtamme
me kaikkia Neuvostoliiton
ystäviä
Havaitsemaan kanssamme sota-vaaran!
Kehoittamaan joukkoja herkeämättä
kamppailuim uuden Neuvostoliittovas-talsen
imperialistisen sodan valmiste^
lua vastaan! '
Yhdistämään työtätekevät Joukot
organisoituun vastarintaan.
Sota Neuvostoliittoa vastaan on
sotaa, kakkien maiden työläisiä Ja t a ­lonpoikia
vastaan. Tämän uhkaavan
siodan estäminen on kaikkien Neuvos­toliiton
ystävien pyhä velvollisuus Ja
tehtävä!
aosimperiaiisiiii la
^ ^ lukijamme lehtemme eili-
$esläiniiiwrpita antoi
: iGaiW Järjestön tp.
köinitea vetoomuksen metsätyöläisten
palkkatiaistetuliikkeen tukemisieksi,
liikkeen; joka tällä hetkellä on käyn­nissä
pohjois-Ontariossa. Tämän
vuoksi Icehotamme kaikkia supma-
Uisia työläisiä ottamaan mainitun
<' vetöoniuksen huomioonsa ja kukin
kohdaltaan auttamaan lakossa ole­via
työläisveljiään.
> Lakkbliike p on
ollut käynnissä^J muutamia viikko­ja^
iimtta^ alkaa se osottaä
nopeamjpaa 1^ Siksi on
: kaikkien^ niin. yksityisten kuin myös
kin järjestöjen kiirehdittävä toimen­piteitään
avustustyön tekemiseksi
lakkolaisten hyväksi. Me jokainen
tiedämme sen kurjan aseman niissä
mietsätyöläiset ovat olleet ja joiden
olosuhteiden parantamiseksi he ovat
lähteneet taisteluun, senvuoksi on
jokaisen velvollisuus auttaa taiste­lussa
olevia tovereitaan.
Mutta samalla kun avustustoijpin-taa
eri paikkakunnilla järjeste]^|^,
joko keräyksien taikka iltamien
muodossa» on samalla myöskin tfeh-tävä
voimakaita propagandaa, ^ijet-sätyöläisten
ja yleensä kaikkieil työ­läisten
ammatillisen samoin kuin
poliittisenkin järjestäytymisen eldis-tämiseksi.
Suoranainen keräys
sinänsä on vain keräystä, ei mitään
muuta, mutta muuttamalla se sa­malla
myöskin valistushyökkäyksek-si,
tulee siitä Icoitumaan suurta hyö­tyä
vastaisten taisteluiden varalta.
Ammattiosastojemme jäsenmäärää
saadaan kohoamaan ja jäsenet sa­moin
kuin ulkopuolisetkin tietoisiksi
työläisten taistelujen merkitykseltä.
Jokaista tilaisuutta on meidän
käytettävä hyväksemme. Avusta­kaamme
tehokkaasti metsätyö.läislak-kolaisia
ja samalla tehkäänune voi­makasta
valistustyötä järjestymättö
mien järjestämiseksi.? Tämä olkoon
tämän hetken tiiniiius:/-
Lehtemme levitysiyniäji^^
Tämän kuun ensimmäisestä päi­väsiä
alkoi lehtemme leyityskilpailu,
ensimmäinen laatuaan Vapauden ole­massaolon
aikana. Kuten jokainen
loblemme ystävä, lukija ja kahnat-
. la ja käsittää ja tunnustaa, on Va-paudall
a edessään, samoin kuin sil­lä
on ollut tähänkin asti, suurimer-kityksellinsn
raivaustyö työväenliik­keen
teoreettisten kuin myöskin päi-vänkysymysten
esille tuomisessa ja
selvittämisessä suomalaisten siirto­laisten
keskuudessa. Jp tähänastisel­la
työllään on Vapaus osottautunut
olevansa selvän luokkataistelulinjan
Omaava, rehellinen ja a^iilias laajo-
!jen joukkojen lehti, ja niinpä leh­temme
onkin saanut erittäin hyvän
kannatuksen syvien rivien keskuu-dessa.
Mutta .tähänastinen työ ei ole riit­tävä.:
Ei ole pysähdyttävä saavutuk­s
i in mita: olemme jo saavuttaneet
työläisten luokkatietoisuuden kohot­tamiseksi.
- Menestyksemme, koko
työväehluokan tulevaisuus vaatii si­tä,
eitä levähtämättä on riennettävä'
eteenpäuj i — yjr?^^ toiselle
—: lähimpaiiä;päfiTOääriunä kapitalis-tiseii
jijtetelifiän •Jrakistami^^ ja
uuden^' työi^äisfen 'yälU yhteis­kunnan
lup
, Saayutukstoime; Vapauden^
misessä öval jp, tuhnustettayan suu­ret,
mutta aina vain mielimme eteen­päin.
TäÄän' bifr;^^m^ lehtemme
asiami^tea loisija ja valveutunut rin
tama kästittänyt. Uusia tilauksia
saapuu lakkaamatta ja: siten lehtem­me
vaikutusalue päivä päivältä laa­jenee.
pettua otetta ei ole hellitet­tävä.
.\^ihollisemme ovat valveilla
samoin tulee^ olla meidänkin, en­tistä
valppaammin. Vallankumouk­sellinen
tiedustelujpiikko, asiamies-verkkomme,
etenee yibpllisen rinta­varustuksille.
Ne: kylvävät valis­tuksen
siemeniä niihin joukkoihin,
jotka tietämättömyydessään ovat tä­hän
asti olleet tukemassa kapitalis­tien
pyrkiinyfcsiä.
Tukekaamme jokainen lehtemme
lukija • kohdaltamme . asianliesverk-komme
tiedustelutyötä!
Taistelu Saksan Imperialismin t a ­loudellisen
perustuksen kehityksestä
edelleen (kamppailu menekkimarkki-nain
laajentamisesta kapitaalivieimin
tehostamiseksi Ja maftilman Jako-osas­ta)
Ja kamppailu imperialistisista po^
liittisista päämääristä on Jo Johtanut
Ja tulee Johtamaan taloudellisiin Ja
ulkopoliittisiih yhteentörmäyksiin a-lati
kasvavassa määrässä. Saksan i m -
perisOismi tulee pakonomaisesti loih­timaan
esiin uusia imperialistisia y h '
teentörmäyksiä kasvavassa määrSssft
Ja on se syventävä ja, käyttävä hyväk­seen
nykyisiä selkkauksia. Tämän u u ­den
saksalaisen imperialismhi selkka-ukisia'
aikaansaava voima on yleinen
ihniö kaikessa Snperialistisessa poli­tiikassa.
Mutta Saksan Imperlalisanln
loihtimain selkkausten erikoinen muor
to Ja- sisällys Johtuu kosketdlustA
Saksan ifnperialismin talouiiellisen
perustan erikoisominaisuudesta Ja tä-«
niän pohjan niiOitipolilttisen pääUysi
rakennelman erikoisuudesta.
Jos kysytään, m l n ^ vastakohtai-suuk^
en kautta; Saksa tuliäi Jo stra-teegisesti
oletnaan ratkaisevasta mer-kitylcsestä.
niin on aivan selvää, että
Saksa voi esittää vaikuttavaa osaa
Englanhin, t.s. kokP kapitalistisen
maailman , Ja Neuvostoliiton välisessä
ristiriitaisuudessa. Tässä on nyt ker­ta
kaikkiaan nykyisen maailmanpoll-tlikan
perusriitaisuus. Vain toivotto­mat
poUittiset i^ssinpäät tid Eng-laimln
politiikan agentit saattavat
kieltää t U n . NeuvostplUtto on kes­kuksena,
minkä ympärille koko anti-imperialistisen
liikkeen oh ehdottomas­ti
ryhmityttävä, englantilaisen maail­manvallan
rakenteen Johdosta sen
kautta. Englannin kiertämätön perivi­hollinen.
Toiseksi muodostaa Saksa i^euvosto-
Uittba vastaan tehtävän sotaretken
lähtö- ja etappialueen. Ilman Saksaa
on etappi- ja lähtöalue, vaikkapa neu­vostovastainen
rintama muodostettai­siin
aina Suomesta Rumaniaan asti,
suuren vaaran alainen. Sen vuoksi
täytyy tulla sen hetken, että Saksan
kapitaali on sellaisessa suhteessa vas­takohtaisuuksien
kärjistymiseen, että
se tulee asettamaan nyli^risiä paljon
korkeammat vSatimukss»
Täten pn siis valtainen Englannin
Ja Neuvostöiutpn välinen selkkaus se
keskeinen pulma, mille Saksan kapi­taali
pohjaa tärkeimmät vaatimuksen­sa.
Tässä jättiyhteentörmäyksessä pyr­kii
saksalainen kapitaali lujittamaan
Imperialistista valta-omaansa. Ja
niin vähän kuin SaksaUa olisikin h a -
lUa varmuutta vastaan tärkeimpien
vaatimustensa täyttämisestä sitoa It­sensä
etukäteen, niin on kuitehkin
aivan selvää, että tämä lUttymlnen
EngUmtiin tulee tapahtunmaii, ellei
satu mitään epätodennäköisiä tapah­tumia.'-^''--'--
^ kaikkien Neuvostoliitolle myönnetty
jen luottojen, kaikkien taitavallisesti
suoritettujen ystävällisten asenteiden
tarkoituksena Neuvostoliittoa kohtaan
on vain lopullisen neuvostovastaisen
tapahtumaan. Saksalaisen kapitaalin
suorittama osa tulee tietysti riippu­maan
Neuvostoliitto-vastaisen kanap-paUun
laakista. Englannin kapitaaUn
tähänastiset toimenpiteet viittaavat
selvästi siihen, että aktiivisen taistelun
ensi askel Neuvostoliittoa vastaan tiU-I
s ^ ottamaan taloudellisen saarron
pystyttämi^tyksellä. Suhteiden kat­kaiseminen
on ensi näytös. Warsovanl
murhan avulla tehty yritys Puolan jä
NeruvostolUton: välien katkaisemiseksi
on tämän taloudellisen saarron loo-
^lUirien Johdt^^ SamaiMikaises-ti
Tcittää E^^ kapitaali kuiten­k
i n r i ^ ^ valkokaartilaisatten-
%ätteja Neuvostoliiton sisäpuolella Ja
Järjestämällä levottomuuksia Ja mah­dollisesti
> kapinoita, astua tielle, millä
sisäisten häiriöiden avulla tuhottal-s^
h Neuvostoliiton/ taloudellinen ja
ppliittinen elämä. Neuvostoliiton' vas-tustusvoimasti
» mutta myös tärkeim-päin
. imperiaU£>tIsten maiden prole­tariaatin-:
vastatoiminnasta tulee suu­rimmassa
määrin riippumaan, ;onko
i^mA Englannin Imperialismin numöö-väi
laäJaiKiäisesti suunnitellun so-tilaaJilisen
kämppailim nivel Neuvosto­liittoa
vastaan. On Ilmeistä, että Eng-lapti
pyrkii toteuttamaan tätä tarkol"
tusta j a että tullaan käyttämään kaik­kia
keinoja f^dsen sodan alkaansaa-rintamän
järjestämisen hinnan kohot­taminen,
rintamem Jo tapahtuneen
läntlssuuntautxuniäen pohjalla. Sillä
onhan edelleen selvää, että hetkellä.
jolloin Saksa jälleen esiintyy imperia­listisena,
valtana j a tekee joukon i m ­perialistisia
vaatiniid:sia, imperialisti­sen
kehityksensä hyväksi ,ei Neuvostb-iiitto
saata tyydyttää häitä vaatimuk­sia.
EnsiJcsikin sen Vuoksi, että ne o-vat
imperialistisia vaatimuksia, ja
toiseksi sen vuoksi, että ztäiden vaati­musten
täyttämisen avain on itse a-siassa
länsivaltain Icourassa. Täten on
siis Saksan läntissutmtautuminen kier­tämätön
seuraus Saksan uusimpena-listisesta
kehityksestä.
Toistaiseksi on mahdotonta ennus­taa,
missä muodossa Saksan osanotto
ne'uvostovastais<3^ liittymään ttilee
ndsdcd NeaVÖstolUttmk vastaan
^Kehityksestä, minkä tämä kamppai­lu
Neuvostoliittoa vastaan ajan kulu­essa
saa, riippuu myös Saksan
taalin lopullinen sijoittuminen neu­vostovastaiseen
rintamaan. Tällaisen
sijoittumisen ensimälsenä muotona o-lisi
osallisuus Neuvostoliiton taloudel­lisessa'
saartiamisessa, kieltämällä luo­tot
ja vaikeuttamalla venäläisten t a ­varain
tuontia Saksaan. Toisena muo­tona
olisi petpilisef suostuttelut ja t o i -
mintapohjan aikaansaaminen valko-kaartilalsaineksille.
Aseellisen yhteen­törmäyksen
sattuessa voidaan ottaa l u ­kuun,
että Saksan kapitaaU asettuu
ensi aikoina xLk. puolueettomalle kan-:
nalle, tahtoo sanoa hankkii ensiksi
vahi hyökkääville Imperialistismö so­tavoimille
sotataipelta ja myöntää
niille läpimarssiöikeuden. Ensi val­heessa
tulisi Saksasta ^ toism sanoen
sptatarvehahkkija Ja etappi. Toisessa
vaiheessa olisi dtten aktiivinen osan­otto,
mahdollisesti asevoimin, mutta
tietysti sillä edellytyksellä, että huö-mattavaiii
saksalaisten vaatimusten
täyttämisestä anhettaisihi varma va
kuus. p n siis edeUeen täysin avoinna
kysymys, missä laajuudessa j a , muo­dossa
saksalainen kapitaali tulee ot­tamaan
osaa i?!ng]ftnnln vehkeilyihin
Neuyostolilttoat vastaan. Vastaus ky­symykseen
riippuu Jo viitatusta maa­ilmanpoliittisten
vastakohtaisuuksien
kehKgrksestä, mutta, myös öitä, kuinka
pitkälle Englanti on tilsulsuudessa tai­tavan
exiropan-ixditiikan kautta ja
Ranskan- vastakohtaisuudesta huoU
matta antamaan Saksalle lupauksia
joita muut valtiot pitävät arvossa. M i ­tä
enenunän Englanti e r i s ^ , Euro­pasta,
kokonaan katsomatta Amerikan
suhteihin, taikka mitä enemmän se
on tilaisuudessa lieventämään krooiiil
lista vastakohtaisuutta Ranskaan, sitä
enemmän on englantilainen kapitaali
tilaisuudessa afitamaah saksalaiselle
kapitaalille! jokP "^tyhjiä lupauksia, j o i ­den
täyttymisen esteenä on m u i d^
europalaisten valtain TOstarinta. taik­ka,
sitten tekemään Satane ehdotuk­sia,
joiden täyttämismahdcdUsuudella
muiden valtainsplidaarisiraden kautta
Englantia kohtaan ph ratkaiseva mer­kitys
Saksan imperialismin vastaiselle
kehityksäle:
Joka tai»uksessa englaritilals-neu-
'jostoveij^hien iSsöriita metkitBee
Saksan Imperialismille vipusinta v a l -
tappUtiikan lujittamiseksi Sen vupk-si
on,uuden saksalaisen imperialismixi
osa ratkaisevasta merkityksestä tämän
bshawa, Ont.
PAPPI KÄVI KYLÄSSÄ
Oshawassa oli suomalainen pappi,
oli kirkonmenot, oli jumalanpalvelus,
kolehti ja saama. E n tiedä oliko rippi
Ja herranehtoollinen. Mutta kai maar.
El tullut mennyksi koko kirkonmenoi­hin,
että voisin sanoa oliko sinne
suurikin kansanvaellus ja paljonko ko­lehti
tuotti- No. näkeepä hänen, jos
pappi vielä tulee, on "pisnes" ollut
hyvä, muuten ijäinvastoin. Eipä
tiedä vaikka rupeisi oikein täällä asu­maan.
E i täällä kyllä erikoista nuku-tusmestaria
tarvittaisi, nukutaan tääl­lä
muutenkin.
Hyvät ihmiset, heittäkää jo tyhjän
perässä juokseminen. E l - tietämättö­myyttä
ja taikauskoa kylvämään tar­vitse
lähteä, kasvaa se muutenkin.
Totuutta ihmisille puhua pitäisi, jär­jen
sanoja uudestaan ja uudestaan,
mutta sitä ei saamaa meille kirkko
eikä papit Sitä el puhu "naima-uuti­set"
tai muut heidän sanomalehtensä.
E^irkko ja papisto oh aina ollut valon
vihollinen Ja vielä enämpi: Aina a-settonnt
sortajan puolelle työväenloo-kan
va^ntos^ignrkimykslä vastaan.
— i —L
Hy\'ät toverit.
Jo kahden kuukauden ajan ovat
pobjois-Ontarion metsämiehet olleöt
sotajalalla työnantajiaan vasta^.
Metsämiehet ovat lakkoutuneet n n l -
lä kämpillä missä työt on aloitettu
palkkoja.' Tainan tähden ovat löes-ten
mielet kuohuksissa, mutta ilmaa
ulkopuolijta apua, ei voida mitään
tehdä, allä yhfeisten suunuittelnjeB
mukaan ovat työnantajat venyttä.
neet töiden alkamista näin myöhäil
« ^.^f - . ... 1, seen syksyyn, j a tuntuu että vielä.
alennetuUla maksuilla ja site mufcaa j^^, pitkitetään tätä keinotekoiS' t — i ^ x ^ o i i r V n i n flvatitnu. lak-* ^ g t t g ^ y j ^ - saataisun meSä-miehet
niin rahattomiksi ja HUQ }jä
tääntyneiksi,_€ttä heidän olisi pakko
Elspeth, Alta.
Nyt taasen meillä turpeen tonki joilla
alkaa olemaan aikaa. katastaa miten
työntulokset alkavat riittämään edes­sä
olevan talven ruokaan ja lämpi­mään.
Porvarit ainakin huutavat, että
on tullut hyvä sato. Ainakin Albertas-sa
j a varsinkin sen pohjois-osassa oli
sato pieni, sillä halla pilasi yleensä
viljan, rakeet -ottivat osansa ja n3rt
porvarit kynii loppuja. — Niin, el
tämänkään vuodentulollla Illan paljon
farmarien kassat paisu.
SAIRAUTTA
Paikkakuntamme nuoria miehiä on
Joutunut sairastamaan, useimmat jo
pitenunän aikaa. Fred Harju on ollut
fflirflnna jo 19 kuukautta ja on vielä­kin
epätietoista paraneeko Ollenkaan-
Valter J^irvi on edelleenkin työhön
kykenemättömänä. Yrjö Humalamätd
katkaisi Jalkans^ säärestä poikki vU-me
talvena helmikuussa ja lääkäri
kuiduu määränflpen, ettei ainakaan
6 kuukaut^n vö^ vielä mennä työhön.
Väinö S&udhiger nihaikään katkaisi
käsivartensa auto-onnettomuudessa.
M. E. Harju loukkasi kätensä. K u n
puimakoneen puhaltaja tukkeentui,
hiin Harju meni sitä avaamaan ja
silloin puhaltajan siivet, löivät ^miehen
käteen, joka mur^te^tiU jinelkö pa­hoin.
Iiisäksl lääkäi^ taltiauiiatlomuu-den
takia tuli verenmyrkytys. Toiveita
paranemisesta-sentään on olemassa.
.1 TApPJELUrrAKIN
. Suomelta hUJan tulleet valkaisijat
tapella nahistlvat äskettäin. K im puu­kot
eivät heidän mielestään tepsineet,
nihi käyttivät Mrveitä. Metakassa
kun työpaikkoja avautuu, uhkaa
kotaistelu laajentua aina suurem­maksi.
Nyt on kysymyksessa vam
se jos voidaan taata näiUe lakkoutu-ville
työläisille ruokaa j a asuntoa.
Pitkä ja työtön syksy ön vienyt
miehiltä viimeisetkin sentit, mutta
taistelukuntoisuuttaan he eivät sil­tikään
ole kadottaneet. Kysymyk­sessä
on täUä kertaa se, jos toiset
työläiset ryhtyvät heitä tukemaan ja
osoittavat pikaisella sekä tarmok­kaalla
toiminnallaan, että he antavat
arvon pohjoisen reippaille metsä-miehille,
rientämällä heti, viivyttele­mättä
avustamaan heitä.
Tähän mennessä on kulutettirfcaik-ki
saatavissa olleet varat ja tilan­teen
pakoittamana on jo jouduttu
lainaamaankin huomattavia summia.
Tilanne on käynyt vakavaksi. Ellei
apua tule aivan näinä päivinä, on
pohjois-Ontarion metsämiesten kut­suttava
kokous koolle j a päätettävä
lopettaa urheasti alkamansa lakko
varojen puutteessa. Lakko, mihin
toista kuukautta sitten lähdettiin
niin reippaalla ja toivorikkaalla mie­lellä.
On totta, että lakkolaisten juku-määrä
ei ole vielä tällä kertaa kovin
suurL Sillä lakossa on vasta 3 tai 4
kämppää, mutta miesten mielet ovat
kaikkialla lakkotaistelun kannalla ja
jos nyt täytyisi perääntyä, ennen­kuin
on kunnialla päästy alkuun­kaan,
tulee se lamaannuttamaan poh­jois-
Ontarion reipasta taisteluhalua
pitkäksi aikaa. Jos nyt täytyy pa­lata
työhön, kun työnantajat ovat
alentaneet paperipuun katkasumakr
sut 2.75 j a 3.00 dollarista 2.25 ja
jopa 2.00 dollariin saakka, j a jos
tämän työhön palaamisen täytyy t a ­pahtua
sen tähden, että lakossa ole­villa
ja lakkoon aikovilla työläisillä
ei ole toivoa eikä tietoa ruoka-avun
ja asunnon saamisesta, niin silloin
tapahtuu jotain sellaista mitä ei voi­da
vähällä korjata.
E i ole kysymyksessä vain se, että
avust-ettaisiin juuri näitä tjtoläisiä,
jotka nyt jo ovat lakossa. Kysymyk­sessä
on työtaistelun laajentaminen
koko Ontarion maakuntaa käsittä­väksi,
sillä kautta koko linjan, muu­tamia
poikkeuksia lukuunottamatta
ovat työnantajat mitä hävyttönaim-mällä
tavalla diennelleet työläistensä
mennä työhön; vaikkapa raokaMl
kalla.
sai ykslgvalkalsljolsta suuren kirveen
liaavan^fintaansa. Toinen sai sen joh­dosta
vapaata leipää kuudeksi kuu-kaudeksL
Kun ^ Elspethin osastolla oli. jltamat
lokakuim 26'pnä, niin sinne saapui
kolme valkaisijaa, jotka tapansa mu­kaan
tulivat häiritsemään rauhallista
yleisöä., Miehiä kehoitettiln Olemaan
rauhallisesti, mutta kaikesta liuoll-^
matta räyhäsivät lie niin, että salvat
yleisön ' katihimvaltaan. Järjestys­miehet
katsoivat parhaaksi kutsua
palkalle -poliisin. Poliisin tultiia S3m-tylkln
väihän haiiskempi kohtaus, kun
valkaisijat koettivat. Sille, klelentaita-mattomlna.
selittää mitä he ovat mie­hiään.
PplUsl el kuitenkaan ottanut
hullkaänlen selityksiä kuuleviin kor­viinsa,
vaan pisti renkaat kalvcxsUn ja
sanoi, että en perusta mikä olet,
vaan lähdet minun mukaan.. Asla oli
sitten 27 pnä oikeudessa, jossa kah­delle,
PlosUle ja KolehmalseUe an­nettiin
sakkoa 36 dollaria. SUtamäen
päästessä täUäkertaa. voratuksellä.
Tuomari Scott lausui, että tuomio jää
siten avonaiseksi,;^ että Jos miehet
vielä tässä piirissä tekevät jotain, n im
tuomiota annetaan vählnunässä las­koissa
kuusi ^ukautta van|)eutta:
Sillohi el enää päästetäkään rahasa-kolla.
^ •
Edelläolevlen . Valko-Suomesta tul­leiden
menettely osoittaa kuinka kel­juksi
valkosuomal^diun ''kulttuiih" i h ­misen
kasvattaa, sillä he luulivat tääl­läkin
pääsevänsä isillä, että ilmaisivat
viranomaisille minkälaisia "sankarei­ta"
he oVat, £dvan samaan tapaan
kuin valkoiset menettelevät Suomes­sakin,
päästäkseen rangaistuksetta
konnuuksia tehtj^än. Erehtyivät täl­lä
kertaa. Ehkäpä oppivat siltä ihmis­ten
tavoille, jota tosin on melkein
turha odottaa valko-Suomen. kas^^
teiltä. — M . H .
Winnipegr, Man.
KU KLUX KLAN ESIINTYY
^INNIPEGISSU V
, Winnipeglssä juleei o Ku
Klux Klan-järj^tö — jos D. E. Grant
joka Saskatchetronissa tunnetaan pa-rMnmin
"Spark plug": Grantin lumellä,
löytää tarpeeksi 'sellaisia Jotka ovat
kehitykselle, sy­ventymiselle
j a Jopa laajentumiselle-kin.
Jo tässä pisteessään Psoittaa uusi
Saksan imperialismi ««»UrirgTii^-ff syn-nsrttävän
j a syventävän luonteensa.
B. Sonter.
Tämä tunnoton menetelmä ei tule
onnistumaan jos työläistoverit toi.
silla työaloilla ymmärtävät luokka-solidaarisuuden
arvon, ja ryhtyvät
kiireellisiin toimenpiteisiin avun
hankkimista vaiten.
Toverit! Ktm luette tämän, niin
te tiedätte että metsämiehet ovat
kiireellisen avun tarpeessa.
E i ole kysymyksessä se, että te
lupaatte ryhtyä johonkin tämän
asian hyväksi. Aivan näinä päivinä
ratkaistaan ensiksildn pohjois-Onta­rion.
lakossa olevien metsämiesten
kohtalo j a sen mukana koko maa­kuntaa
käsittävän työtaistelun al-kamismahdollisuudet.
Jokainen , tiptää, että työtaistelut
suuria rahayhtymiä vastaan eivät ole
leikin tekoa, että mihin ei ryhdytä
kuin äärimäisen hädän pakoittamana.
MetSäiniPhet »vat jo tähän saakka
käydyissä taisteluissaan kovia koke­neet,
j a nyt kirn uhataan viedä leiltä
kaikki ne saavutukset mitä he usei­den
uhrauksia^ vaatineiden taistelui­den
avulla ovat saaneet ja polkea
palkat nälkäpalkkpjen tasalle, ovat
he valmiit astumaan rintamalle uu­den
kerran, jos vain varojen puo­lesta
jotenkin tultaisiin toimeen.
Uskoen että toiset työläistoverit
heitä nytkin auttavat tässä oikeute*
tussa taistelussaan, ovat he lähte­neet
uudelleen liikkeelle.
Teistä j a teidän pikaisesta avun
annostanne tulee nyt riippumaan jos
tästä yrityksestä jotain tulee.
Älkää vitkastelko vaan lähettäkää
ensi apunne aivan heti tämän luet­tuanne
ja' ryhtykää sen jälkeen ke­räyslistojen
sekä illan viettojen ynnä
muiden lahjoitusten avulla kerää­mään
lisää, sillä tällä kerralla on
saatava liikkeelle kol^o Ontarion maa­kunnan
tuhansiin nouseva metsä-työläisjoukko.
Avustukset on lähetettävä seuraa­valla
osoitteella: -
Lumber •Workers* Industrial Union
.. pf Canada,
A L F . HAUTAMÄKI, siht.
223 Secord St., Fort Arthur, Ont.
halukkaita maksamaan kolmetoista dol
larla mieheen henkisestä ja rotuva-paudestaan,
päästäkseen paavhi, juu­talaisten
ja erinäisten afrikalals-ame-rlkalalsten
ikeestä. Kun ScotV-perhe,
ja myöhenunin Pat Eanunons, olivat
keränneet kaiken saatavissa olevan
rahan järjestämällä klaneja Saskat-chewanln
kaupimgelssä, ja lähteneet
yöllä karkuun, vieden kaiken Irral-
'laani olevan mukanansa, niin pastori,
"tohtori" Havklns saapui Yhdysval­loista
puhdistamaan jätteet. Aavlkko-kaupimklen
klanllalset alkoivat me­nettämään
uskonnollisen ja rotukllh-konsä,
nähdessään heidän kolmettois­ta
dollarinsa kerääntsrvän kauniisiin
summiin ja sitten yhtäkkiä katoavan,
joten "tohtori" Hawkin5 siirsi toimin­tansa
maaseudulle, jossa hänellä oli
Grant apulaisenaan, nlmltettiinpä näi­tä
heikkoinlellsiä millä nimellä hy­vänsä.
Gardlnerin hallitus antoi het­ken
jälkeen arvoisalle tohtorille pas­sit
ja lähetti hänet etelään, jättäen
Grant-poloisen kuivaan erämaahan,
joka oli täysin puhdistettu. Grant
siirsi päämajansa Brandonlln, jossa
hän lyhyen ajan teki hyvää liikettä.
Kerättyään ensiksi kaikki heikkomieli­set,
jotka eivät olleet (mutta joiden
olisi pitänyt olla) palkallisessa mieli­sairaalassa,
hän lähti Wihnlpegiln e-slttämään
hänen "valkoisen parem­muutensa"
kulturellisia saavutuksia.
Pree Pressin mukaan ilmeni loka-kun
16 päivänä pidetyssä kokouksessa,
että Wlnnlpeg rypee paheissa, lah­jottavuudessa
ja petollisuudessa, ja
että kaupungin poliisi on avuton ja
toivoton. K u K l u x Klan aikoo puhdis­taa
Wihnlpegln paheista y.m. — ja
kuinka? Ruoskimalla paavia kaiken
epäolkeudemnukaisuuden symboollna,
ristiinnaulitsemalla kaikki juutalaiset,
jotka uhkaavat koko maailmaa. Ja
keittämällä neekerit ja japanilaiset
öljyssä! "Kuka," huusi tämä MlhkOl-lija,
"on sivistänyt neekerit ja japa­nilaiset?
— Valkoihoinen — ja me
tulemme katsomaan, että he kunni­oittavat
valkoihoisia." — Muuta sen­kaltaista
syötettiin yleisöUe j a annet­tiin
julkisuuteen sanomal^dlstössä,
valmisteluna todeUiseUe taskujen tyh­jentämiselle.
Seuraavana lÄlvänä to-tolilainen
pappi kuluttaa useita pals-tatuumia
tuomiten K u Klux Klania
Sitä seuraavana päivänä itsenäinen
työväenpuolue yhtyy kuoroon tuomi­ten
Klanin uhkauksen lain j a oikeu­den
valtaamisesta, sen syyttäessä po-liiakomissionia
j a muita vohnassa o-levia
laitoksia.
Epäilemättä Grant tuntee saaneensa
ryntäyksessään hyvän alun Ja petku­tettavat
alkavat pian tulemaan kol­mentoista
dollarinsa kanssa.
^ Yhdysvalloissa on K u Klux Klaidn
ylösenä ajankulukkeena neekerien
hirttanunen ja paistaminen, niin val­koisten
kuin mustaihoistenkin rais-feaammen,
kavaltammen. petOkseHi-suus
ja lahjottavaisuus politiikassa.
ja muut seUalset "leikkisät" huvi­tukset.,
jotka ovat lahoavan kapitali-min
ihnlöltä. K u Baux Klanin juuta-lolsvastalnen
propaganda on kuin bal­samia
plkkuUlkemlesten paahtuneille
slBlulUe, sillä he käyttävät päätänsä
ainoastaan hattimsa pitämistä ja pie
nlä prosenttilaskuja varten — ja heil-,
tä on helppo saada; 13 dollaria, irti.
Tavalliselle ihmlseUe, joka ei ole ky­ennyt
analysoimaan luokkavoimia,
jotka pakottavat hänet työskentele­mään
niin ankarasti kuin mahdollista,
tai voivat hylätä hänet miUoin hy­vänsä,
on helposti tyrkytettävissä se­lostus
että "katoUlaiset saavat kaikki
työt". Ja vaikka hänellä ei olisikaan
li3 dollaria, n i i n hänestä muodostuu
innokas "valkoisen herruuden" kan­nattaja.
Väite, että nykyään on liian
paljon katolilaisia korkeissa viroissa,
on kotoisin konservatiivipuolueestai
syötthiä protestanttisten äänten ka­lastamiseksi,
sillä tämä puolue on ol­lut
pitkän alkaa pPls yleiseltä syöttö-ruuhelta.
Tämän heikkomielisten ryh­män
fanaattiset dogmit kelpaavat yh­tenä
osana reformlprosessista yksin-pä
ammattlyhdlstysmiehiUekin, jotka
pettävät Itseään j a seuraajiaan, että
kapitalismi . voidaan reformeerata ja
asettaa palvelemaan kalkkia luokkia.
Marx sanoi: "Uskonto on kansalle
opimnia". J a se lausunto on niin tosi
tänä päivänä kuin silloin, kun se lau-suttUnkln.
Jotkut etsivät unohdusta
taloudellisista huolista J Billy Simdayn
polttopallb-pelimäisessä kuohtunisesss,
Jotkut etsivät rauhaa kirkon syrjäisis­sä
suojissai jotkut Uoitsevat väkijuo-maln
nauttimisen bjrpnoottlsesta vai­kutuksesta,
ja toiset jotka ovat ko­keilleet
kalkkia nälta tuloksetta, ryn­täävät
viimeisimpään Canadaan tuo­tettuun,
kapitaliistlsen kulttuurin tuot­teeseen,
Yhdysvalloissa valmistettuun
Ku Klux Klanlln. Grant saapui oike­alla
ajalla, Jolloin *me olenune erikoi­sessa
Manitoban valmisteiden suosit-teluiaudessa,
ja hän vakuuttaa, että
hänen Klaninsa el ole samaa lajia
kuin Yhdysvalloissa, Itseasiassa sillä
el ole muka .mltöän tekerMStä Sassat-shewanissakaah
olevan Ulkkeen kans­sa.
Se on hyvä seikka ja voi säästyä
maakimtaihvällsfetä sblkkauksista,
kun tulee tarpeelliseksi haudata joi­tain
pettyneitä uiireja. jotka ovat lii­aksi
rasittaneet heikentynyttä ajatus-kykyään
13 dPllarilla saamallaan
"valkoisella herruudella," saaden vii­meisillä
täysijärkismä hetkällään huo­mata,
että miehen ihon väri ei mer­kitse
hänen ajatustensa väriä, ja et­tä
klanit, jotka bVat kehittäneet hä­nen
tietämättömyyttään siinä määrin,
että pvät saaneet häneltä 13 dolla­ria
Uhraamalla toisia, ihmisolentoja,
ovat täydellisesti keltaisia, -r- T. E.
tUannat jo ^Vapaaden?