Vapaus, October 5, 1957

              Lauantaina, Ipkakuun 5 p. — Saturday; Öct. 5, 1957
V A P A U S
(UBEBTIT). ^ Independent Xebor
Olgan öf FfauUh Caoadtans, Es-tabllsbed
Kov.l6. 1917; vAuttiorized
M «Bi^md clatf^maU > j r the Fost
Office Dqitartment, Ottawa. X>ub-llshed
' thrice weekly: Taesdays.
IbmBdayB and Baturdaifs 1^ Vasntu
PUbUshing Company Ltd., a t 10OrlQ2
SIm S t W., Sudbary, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office 0 6 . 4-42«4;
Editorial Office 0 6 . 4-42fö. Manager
a s u k s L Edltor W. Ekltmd: asaillng
addreas; Box 69, sadbnry, Ontario.
Advertising rates opon appUcation.
Tränglatlon free d l chatge. -
Canadassa: 1 vk. 7iX> 6 kk. 3.75
TbdFBTallolssa: 1 vk. 6.60 0 kk. 4.30
Suomena: 1 vk. 8.S0 6 kk. 4.75
291 Tr--Juhlavuosi--^40^^^
Syntymäpäivä
^^^^^AS^ iloisia perhetapahtumia. Ja erotta-tnattbmaiia
osana syntymäpäivän vietos.<!a on "syntymäjräivälahja"
päivän sankarille.
poikkeusasemassa. Vaikka
haastei^rhtäys le^^ talousaseinah vakiinnuttamisen hyväksi on
vielä täydessä käynnissä ja jatkuu edelleen, alkaa ensi torstaina kuu-käudm
kestävä kampahja, jonka avulla on tarkoitus hankkia 300
lÄtta tililista "syntymä
Kutien tiedetään, Vafjauden ensimmäinen numero ilmestyi mar-riaskflun
6 päivänä 1917 — siis neljäkymmentä vuotta sitten. Ylei­senä
käs:tyksenä on, että "elämä alkaa neljästäkyinmienestä" ja"tämä
P^ää epäilemättä paikkansa m^ös Vajauteen nähden. Meidän leh-tmme
Vapaus perustettiin työläisten ja farmarien foimesta heidän
palvelemaan.
40 vuotta
inkin kun isoi-ovat
isiitä raivonneet. Tällaisena työtätekevien asian puolestapu-
' *^)na; tahtovat täkäläiset maanniiiehemme pitää lehtensä Vapauden
eddfe^nkin huolimatta.iaip siitä, mitä Suuren Rahan piireissä
iotaanr Vapaus oh perustettu^palvelemään työtätekevien asiaa
ja sellaisenaan se jatkaa toitnintäan vaikeiuksistajä vastuk­sista
Inbliihatta. Vapaus tekee vaatimattomalla sarallaan kaiken voi­taviansa
tämän maan ja kahsan enemmistön hyväksi; se pyrkii aina
ja kaikissa tilanteissa vähentämään kansalaistemme keskuudessa val­litsevia
ryhipäriitbja ja kehittämään yhtersymmäriystä yhteisi hj'-
Vapaus on todella itsenäisenä tiedonvälittäjänä, yhdyssitee-näijakoiiektlivisena
puhemiehenä tuhansille maanmiehillemme;
iKaikcn tämän vuoksi on päätetty hankkia Vapaudelle suuri
Uusien
päivän f
marräs-läpaivälahjat
SaapoisivatSudburyyn jo tähän syntymäpäivään mennessä?
jokatapauksessa näitä "syntymäpäivälahjoja" voivat hankkia
Vapauden kaikki tilaajat ja lukijat. He voivat kääntyä ystäviensä,
typtpveriensa ja naapuriensa puoleen ja tarjota heilleVapauden ti­lausta.
Täten yhteisesti toimien saadaan taatuksi se, että Vapaus saa
syrtiymäpäiyälahjaksi vähintäi^^ lÄlii^lä- Arvoisa lukija: Voitko Mnä hankkia Vapaudelle syntymäpäivä-jadaksi
yhden tiuden tilauksen?
»crTi.vA-.i-vSi m
n. 5 YleiS^ti otaksuttiin, että Ranskan hallitus pidetään jotenkin jal­keilla
YK: n Yleiäkokoukseri istunnon ajan, mutta näin ei kuitenkaan
tapahtunut. Ranskan hallitus kukistui maanantai-iltana kirjaimelli­sesti
puhuen omiin pauloihinsa ja Pariisista sen jälkeen tulleissa
uutisUedoissa arvaillaan, että Ranskan hallituskriisissä tulee nyt mel­uisen
kova pala purtavaksi.
Hallitus kaatui Algerian kysymyksen johdosta kansailiskpkouk-sessa
annettuun epäluottamuslauseeseen. Haliituksen "Algerian" oh­jelman
puolesta annettiin 253 ääntä ja sitä väistään 279 ääntä. Tä-niän
epäluottamuslauseen saannin jälkeen päämTnisteri Bourges-Mau-noury
esitti presidentti Cotylle hallituksen eronpyynnön, rrtutta presi­dentti
Coteyh toivomuksen niukaisesti epäluöttaiiiuslauseen saanut
halKtus on toimessaan siihen astj kunnes saadaan muodostetuksi uusi
hallitus — ja se ei ble hiinkään helppo tehtävä, joS Ranskassa mieli­tään
seurata hykyisitäepäkansallista ohjelma. ^
Hallituskriisin yäli^^ syynä oli Algerian kysymys. Algerian
^hsallinen vapaustaistelu bn jatkuiiiit jo yli 3 vuotta. Se pn vaati-liut
jo 4Ö,'00O ihmishenkeä jä tämän sodan aikana sanotaan Ranskan
pöyris^>'ttäviin tekoihin algerialaisia vastaan.
1 sotaan on sysätty Ranskan suuret sotavoimat
miljoonien jälkeen, mitään loppua ei ole hähtä-tullut
selväksi, että Ranska ei pysty enää
pitkää aikaa pitämään Aigeri^ siirtomaanaan — eli "erottamättpma-ua
osana Ranskasta", kuten kaunistella^
; ^ V ; ' " - ^ ' . ' . V , ^
Kuten muistetaan; YK:n Turvallisuusneuvosto hsnräksyi viime
helmikuussia päätöslauselman, mfskä lausutaan toivomus, että Alge-riaar-^
kysymys tulisi ratkaistuksi rauhanomaiselle, demokraattisella
ja oikeudenmukaisella tavalla.
Sen jälkeen Oli kuitenkin käyty keskeytymätöntä sotaa Alge-
^ ; ! ; ;• ; rian vapaustaistelijain ja Ranskan siirtomaavallan edustajain välillä.
; ; • Kaiken lisäksi on Algerian toimesta esitetty IfK:lie valitus, että rans-
'^^ IK kalaiset ovat siellä syyllistyneet kerrassaan epäinhimfllisiin julmuus-iliÄI^
v;^---tekoihini'-^^^
Välttääkseen sen, että Ailgerian kysymys tulee uudelleen YK:n
TuiyallisuusneUvoston käsiteltäväksi, laati epUluottamuslauseen nyt
s^^uiut fioiirg^-Manouryn hallitus uuden poliittisen ohjelman Alge-kysymyksen
ratkaisua varten. Tämän bhj^lman perusteella olisi
AJgena jaettu "semi-aui^önomisiin'' alueisiin kansallisuusrajoja seura-taii
siten, että moslemiea osittaiskontrolliin jäisi heidän asuttamansa
alueet ja valicoH-ihbisten kontrolliin heidän alueerisa. Sen lisäksi eh­dotettiin
muodiostettavaksi liittovaltiohallitus, jolle luvataan vähän
entisti suurempia vapauksia R^
kaikki pii vain lavastusta, sillä tarkoitus
oli t^dä sellaisia "uudistuksia" mitkä jättäisivät kaikki asiat eiinal-leeh:
Koin 8>0^ algerialaista noin miljoonan ranskalaisen är-mofle.^^^^^^^^^^^^^!^^
York Timesin kirjeenvaihtaja Harold Callender sanoi
itästä "uudesta ohjebnasta" syyskuun 22 p:n Pariism ^rjeessäan:
; V *fSen perustee% YK:n Yleiskokoukselle loka-
I k u u ^ että se pn laatinut ohjelma^ mos-yiemit
voivat ensimniäisen kerran historiassaan ilmaista totvomhks^-
. .^i :%ni^ siitä, että
I J S I O S ^ ^ he sitä tulisivat vaatiiiuuA. T^
^ ;^|a|assa^^'^^^ että Algeria
j p erottamattomaksi osaksi Ranskasta . . . - • ^
8 henkilöä ^sai; surmansa
Junartkossa Salsassa
JBInttgart, SakM. — Tiistaina sai
ainakin S. henkilöS surmansa kuo
matkustajajuna ajoi toisen junan
päälle lähellä Bad Caiuistattia. On­nettomuudessa
loukkaantui useita
matkustajia.
Unkarin kirkot tuomitsevat
y K : n **Unkarin raportin
Djilasin
uusi XVMA
DJUasln "Vmi Inokka», teos. Jok»
tuonetolla tehoUs kUrahdcttUn
mtttvmm noaaalalMBkln lokijsi-fcnimaa
«ieliuusvfnaokai, - on syt
saaoat taemloma PMfim. Barbara
Castlen, arrovaltalsea InittiBUaen
bevanlstln kädatti, Jonk» arvio on
Jnlkaftita vapaamiellMHft afkskana-
Ubdeui ''Sem BUieag^ Na-uat^.
•,
Barbara Castle on "tJusl luokka"
kädessään kuljeskellut pitkin Jugo-
Blaviassa Ja ottanut setyliä. missä
määrin Djilasin sanat pätevät tämän
omaan kotimaahan. Kiiten muiste­taan,
istuu OJilas itse j»rhaillaan
telkien takana ttiomittuha rikoslain'
118. artiklan mukaan. Joka määrit­telee
rangaistukset valtiolle vibamie-.
Useita proi»gahdiustd. l i t ä ennen
hän oli saanut useita varoituksia.
Mrs. Castle rUotil monessa yhtey­dessä
melkoisestikin Jugoslavian tä­män
päivän oloja, hän näkee epä­kohtia
Ja ontumista tuotantoelämäs­sä,
maatäknidessa erityisesti, hän nä­kee
"puoluepamppujen" rikkaruohoi­na
riehoittavaabyrokraUas Jne, mutta
toisaalta hän nqröntää, että vapaus
puhua on rajoittamaton, kaikkia u l -
^mais£s lehtiä on ostettavissa, ulko­maille
voi matkustaa vai»asti Ja teh-dasneuvostoissa
työläisten sana todel­la
painaa. Hän merkitsee muistiin
mjrös huomattavaa edistymistä talou-delliseUa
alalla Ja vilpitöntä pyrki­mystä
istsiä teitä. Jolta myöten sosia­lismia
voitaisiin rakentaa mahdolli-simmah
tehokkaasti. Niinpä Barbara
Castle päätyy siihen käsitykseen, että
DJllas on kirjassaan heittänyt; " l a p ­sen
pesuveden mukana" Ja että po.
t^os Jugoslavian punnuksilla punni-
;en osoittautuu kevyeksi^
"Djilasin Jugoslaviasta antama k u ­va
on väärä", sanoo Barbara Castle
lopuksi Ja arvelee hänen entisiä työ^
tovereitaan kohtaan tmitemansa k a ­sautuneen
vihan sokaisseen hänet.
• , ' . o . L . .
Budapest. — (SIB) — Unkarin
roomalaiskatolinen kirkko antaa
vilpittdmän kannatuksensa Janos
Kadarin johtamalle hallitukseUe
sen toiminnan johdosta kansan ^y*
vinvoinnin lisäämiseksi niin koti­maassamme
kuin kansainvälisesti­kin,
lausui t r i M i h a l y E n d r e y , U n ­karin
roomalaiskatolisen kirkon
piispa, Esztergomin hiippakunnan
edustaja sekä "Actiom KatUika"
järjestön puheenjohtaja SIBn edusr
tajalle 21. 9. antamassaan haastat­telussa.
'
Keskinäinen luottamus joka ta­kaa
valtion j a kirkon- hedelmälli­sen
yhteistoiminnan, • on ollut vii­meaikoina
menestyksellistä j a on
päästy sopiniukseen monissa kiis^
takysyniyksijssä. Näen työläis- ja
talonpoikaishallituksemme olevan
valmis yhteistyöhön Unkarin; rob ^
malaiskatolisen kirkon kanssa!
f S l B : n edustaja haastatteli myös
muita Unkarin eri uskontojen joh­tavia
edustajia.
K a i k k i tuoinitsivat yksimielisesti
" U n k a r i n kysymyksen" käsittelyn
YKssa, koska sen yhteydessä ei
kuunneltu Unkarin kansan mieli­pidettä,
kuten totesi teologian t ri
Lajos Ordäs, Unkarin luterilaisen
kirkon puheenjohtaja ja maailman
luterilaisen . k i r k k o l i i t o n ensimmäi­nen
varapuheenjohtaja.
Luterilaisen kirkon suhtautumi­sesta
Kadarin hallitukseen hän sa-noi:
"Nykyisin Unkarissa on havait­tavissa
uskonnollisen toiminnan el­pymistä,
minkä seurauksena kirkon
osuus j a vastuu lisääntyvät. Me ein-me
ole käyttäneet emmekä tule
koskaan käyttämään uskontoa kan­saa
vastaan suunnattuihin tarkoi­tuksiin.
Kirkkomme teki jo v. 194^ sopi­muksen
valtion kanssa ja nykyisin
valtio j a kirkko keskinäisissä suh-.
teissään noudattavat tarkasti tätä
sopimusta. Olen sitä mieltä, 'että
Janos Kadarin johtamalla hallituk-.
sella on oikeat ja hyvät tavoitteet.
Luotan hallitukseen koska se pal­velee
kansan parasta.
SOTA HÄVITTI KIRKOT,
N Y T N E O N JÄÄLLEEN-R
A K E N N E T T U
Viime lokakuun aikana aktiivf-sina
esiintyneet kansanvaltaiset ai­nekset
halusivat palauttaa ennal­leen
reformistisen kirkon, nimit­tämällä
sen johtoon samat henki­löt,
jotka olivat k i r i e n johdossa
fasismin kaudella. Nämä ainekset
koettivat selittää, ettei sosialismin
vallitessa k i r k o l l a ole mahdollisuuk­sia
toimia. Mutta todellisuus ku
moaa tämän.. Toisen maailmanso­dan
aikana Unkarissa vaurioitui
417 reformistisen kirkon raken
nusta. Kansanvallan aikana nämä
on jälleenrakennettu j a lisäksi ra
kennettu lähes 40 uutta kirkkoa, to­teaa
lausunnossaan Budapestin re­formistisen
: |cirkon dekaani- Istvan
Samoskezi.
Lokakuun tapahtumat aiheuttivat
suurta tuhoa kahsari k u l t t u u r i s i l le
ja aineellisille saayutuksille. Me
rukoilemme Jumalaa,' että näiden
tapahtumien jäljet katoaisivat mah-döllisiinman
pikaisesti.
Unkiarin reformistiseii kirkon pa­pisto
on saanut kokea yhä vakuut­tavammin,
että kirkko voi sosialis­tisen
järjestelmän vahitsessa toi­mia
j a kehittyä menestyksellisesti.
Olemme nähneet, että U n k a r i n kan­santasavallan
hallitus on 'valmis
yhteistoiinintaanreforniistisen kir­kon
kanssa. Hallitus täyttää täsmäl­lisesti
myös k i r k o l l e antamansa l u ­paukset,
ja s i k s i luottamus hallituk­seen
myös reformistisen kifkon pii­rissä
kasvaa päivä päivältä.;
Reformistinen kirkko on sitä
mieltä, että Janos Kadarin hallitus
noudattaa joka suhteessa, kansan
etujen mukaista politiikkaa: j a re­formistinen
kirkko kannattaa kai­k
i n tavoin tätä hallitusta..
meija-kaksi- kertaa pelastanut Un-^
karin juutalaiset
Unkarin juutalainen kirkko ja
Jcoko' yleisunkarilainen juutalainen
liitto luottavat täydellisesti Janos
Kadarin johtamaan työläis- ja, ta
lonpoikaishallitukseen ja tukevat
k a i k i n keinoin tätä hallitusta sen
käytännöllisen ohjelman toteutta­misessa.
,
Janos Kadarin hallitus turvasi
Unkarin juutalaisille kaikkien hei­dän
uskonnollisten oikeuksiensa to­teuttamisen.,
Yksistään Budapestissa pn tällä
hetkellä yli 20 synagogaa, joissa
pidetään säännöllisesti jumalanpal­veluksia.
Täällä on; myös seminaa­reja
sekä juutalainen poika- jä tyt­tölyseo.
Unkarin juutalaisella kir­k
o l l a on sairaalansa, museonsa ja
kirjastonsa.
350,000 U N K A R I L A I S EN
V A S T A L A U S E Y Km
R A P O R T I S TA
Budapest—T Jo syysk. 12 päivään
mennessä oli Unkarin ulkominfsfe-riölle
saapunut noin tö 000 kirjet­tä,
joissa on noin 359,000 allekir­joittajaa
yastalauseena Y K n U n ­k
a r i n raportin käsittelyn vuoksi,
koska se merkitsee Unkarin sisäi­s
i in asioihin puuttumista.
Suezin: fcanavatySlaiset
saivat: korvauksen
Suez. — Egyptin kanavahallln-non
taholta ilmoitettiin tällä viikol
l a , ett^ k a i k k i kanavatyöläiset tule­vat
saamaan ylimääräisen korvauk­sen
työstään.
Korvaus annetaan sen kunniaksi
kun on'kulunut umpeen vuosi siitä
kun ulkomaalaiset luotsit jättivät
toimensa sen jälkeen kun Egypti
kansallistutti kanavan.-
Metsäpalot tekevät
suurta tuhoa Aus­tralian
itäosissa
Brisbane, Australia^ — Pensaspa­lot
j a äärimmäinen kuivuus ovat a i -
hauttaneet suurta vahinkoa Äuisti-a-lian
itäosissa, tiedoitettiin täällä
tiistaina... -
Queenslahdista lounaaseen pen­saspalot
ovat tuhohheet, karjanlal^
dunta 15,0QP eekkerin alalta. ;^
Kuiviius :rr-: y k s i kaikkein pälun
tällä alueeilia —* on aiheilttanut
suurta vahinkoa Queenslandin kaak­koisosassa
noin 170,000 eekkerin^
alalla.
New South Walesin luoteisosissa
on järjestetä metsästysjaoukkueita
ampumaan v i l l i s i k o j a jä kenkiureita,
jotka kuivuuden ajamana ovat suu­rina
parveina siirtyneet-alueelle.
J A
ITÄ!
LAPSILISÄT
V a l t i o ryhtyi 8/7 maksamaan
kuukautta myöhästyneitä toisen
jänneksen iapsiljsia viisilapsisin
sitä suuremmille perheille. Tä
seen lapsilisään oikeutettuja on
ko maassa 43i2Q5. perhettä, jotka
saavat yhteensä vajaan milji
markkaa.
Hallituksen taholta on ilmoite
että muille ryhdytään läpsii
maksamaan sitä mukaa kuin ra
kertyy Valtion kassaan. Toistaist
valtiovarainministeriössä ei vi
ole pystytty arvioimaan, milloin
mä olisi mahdollista. Kaikki ]
det).
N4ii^d^nenf näkemys
i^Saksan vaal
Moskova. — Arvioidessaan Län­si-
Saksan vaalituloksia täkäläiset
poliittiset tarkkailijat toteayat, et^
tä Adenauerin kristillisdemokraat­tisen
puolueen; ympärille ryhmitty­neet
taamtumukselliset ja milita­ristiset
voiinät onnistuivat niissä
säiiyttärofiän asemansa ja vieläpä
lujittamaankin niitä jösisain mää­r
i n . PääasialUsimpma tekijöinä
mainitun vaaliiiittoutuman menes­tymiselle
^ omistavat, korostavat
tarkkailijat, on pidettävä sitä val­tavaa
rahallista tukea, jonka puo­lue
sai vaalipropagandaansa varten
länsisaksalaisilta monopöUyhtyml);-
tä ja USAh taholta sekä epäd^>
mokraattista vaalijärjestelinää, jo­ka
rajoittaa nuorison vaaleihin osal­listumista
ja riistää pieniltä puo­liteiltä
edustusmahdollisuudeh I i i^
topäivillä. Lisäksi Adenauerm on­nistui
vaalitaistelun yhteydessä sa-iata
suuressa määrin todielliset po­liittiset
pyrkimyksensä ja johtaa
harhaan miljoonia valitsijoita esiin­tymällä
" r a u h a n kannattajana".
Puolueen käytettävissä olevat
jättiläismäiset rs^avarat antoivat
sille mahdollisuuden: kehittää eh-
Kansojen itsigttiääraahi^
]^^r^t; tietct^ ohjelmaa hjrväksyä. Sflijs^
'^^g^pisaa^
0^^^ sen ne v(>ivat
johtaa ajan mittaäi^ tddeUisihi iiti-distuks*
in ja siks[ on ymmän-cttä-vissä,
miksi Kahskah siirtbmaapää-omapiiritkin
äänestivät tätä tekelet­tä
vastaan. ;• :;'VJ.;:H..;,;--,; ^^.
Kaiken tapabfcun^. jälkeen me
liitymme niihin, jotka katsovat, et­tä
YK:n tulisi viKdöih viimeinkin
käydä tosimielessä JUiinhi Algerian
kysymykseen. JRanska on: kyllin
paljon jo vuodattanut algerialaisten
verta ja siten tehdessään sekaantu­nut
kerrassaan tuomini^yana taval­la
Algerian sisäisiin asioihin, ^^ot-takbon
Ranskalle, että sen on pa­ras
tunnustaa vaUitsevat rtäfiteetit
ja myönnettävä, ettiei Algeriaa voi­da
eneimpaa pitää siiriCMnaaörjuu
dessa. ,y^y."'?;,;^.: • •,,':o
Tunnustamalla tämän tosiasian,
Ranska vapautuisi sen' elmjuiiria
kalvavan Algeriaii. $odan. taakasta
ja samalla kyrpää ;y^i^|" Alggri?^k'"i
sille ehdottomasti kupluvan itse­määräämisoikeuden.
; 5itä|»itsi on
muistettava, että • io& :Baretkassa
jär^tettaisiin tästä ä^aste todella
demokraattinen fcahsanäanestys
hiin, että kaikOk |liireillä olisi tasa­puoliset
mahcfoii^^
tämiseen, valUva
kalaisista ilmaisisi' halunsa jäitaä
nennäkemättömän laajan ja moni­puolisen
. propagandakamppailun
sekä mobilisoida taisteluun kaikki
taantumukselliset ja militaristiset
järjestöt ja voimat.
Mutta tämän ohella täydentävät
huomioitsijat, Adenauerin puo­lueen
menestymiseen myötävaikut­t
i sosialidemokraattien puolinai­nen
ja epäjohdonmukainen asenne
vaalitaistelussa. Puolue ei ollut
taistelussaan riittävän aktiivinen,
eikä osoittanut itseasiassa valitsi­j
o i l l e sitä poikkeuksellisen suurta
vaaraa, minkä militarisointi ja
Bundeswehrin atomiaseilla varusta­minen
muodostaa. Bonnin "voima­p
o l i t i i k a n " paljastamisen asemesta
sosialidemokraattinen oppositio ra­joittui
valitsijain edessä, arvostele­maan
ainoastaan Adenauerin puo­lueen
yksityisiä johtomiehi. Ade­nauerin
politiikan vastustajien me­nestys
olisi epäilemättä ollut myös;
huomattavasti suurempi, jos sosia­lidemokraattisen
puolueen johto
olisi pyrkinyt oppositiovoimien ja
ennenkaikkea työväenluokan voi­mien
- yhdistämiseen vaalitaistelus­sa.
Tämän asemesta se turvautui
päinvastoin vaalipropagandassaan
kommunismin ja Neuvostoliiton
vastaiseen parjaukseen kuten Ade­nauerin-
puoluekin, joka ei luonnol­lisestikaan
voinut olla vaikuttamat­ta
kielteisesti työläisvatitsijoiden
asennoitumiseen ja opposition vaa­limenestykseen.
Puhumattakaan sii­tä,
että sosialidemokraateilla ei ol­lut
sellaista vaaliohjelmaa, jossa
olisi esitetty Saksan kansan tär­keimpien
elinkysymysten ja ma an
yhdistämisen ratkaisua.
Kaikesta tästä huolimatta sosia­lidemokraattinen
puolue . sai noin
9.5 miljoonaa ääntä eli puolitois
ta miljoonaa enemmän kuin edelli­sissä
vaaleissa. Tämä merkitsee sa­malla
sitä, että myös Bonnin mili­taristista
politiikkaa vastustavat
voimat ovat kasvaneet- Tätä osoit­taa
lisäksi se, että sellaiset äärim­mäiset
uuden sodan puolueet kuin
"yleissaksalainen liittoutuma" ja
eräät muut joutuivat kärsimään
vazditappion saamatta edustajiaan
UittopSiviUe.
Loppuarvionaan tarkkailijat to­teavat,
etta Länsi-Saksassa nyt suo­ritetut
vaalit eivät aiheuttaneet mi­tään
olennaisia muutoksia maan
voimasuhteissa, vaikka Adenauerin-propagandakoneisto
yrittääkin suu-riäänisesti
todistella n i i n tapahtu­neen.
On nimittäin muistettava, et^^
tei enemmistö liittopäivillä mer-
Mtse vielä enemmistöä maassa,
n i i n k u i n sekin, että militaristisen
politiikan toteuttaminen tulee joh­tamaan
kieltämättä sitä vastusta
voimien kasvuun.
J U U T A L A I S V A I N O V I I ME
L O K A K U U U S S A "
Yleisunkarilaineh juutalaisen yh­teisön
johto lausuu jyrkän vastalau­seensa
"Unkarin kysymyksen" kä­sittelyn
johdosta YKssa, toteaa kir­j
a i l i j a , t r i Endre Sosz, Yleisunka-rilaisen
juutalaisen liiton puheen­johtaja
ja Budapestin juutalaisten
seurakunnan esimies. /
Tämä selostus ei missään mieles­sä
heijasta todellista asiaintilaa,
eiväthän selostuksen laatijat ole
edes maininneet ainoatakaan sanaa
antisemitismin ilmauksista vasta­vallankumousten
tapahtumien aika­na
lokakuussa Unkarissa. _
Vastavallankumoukselliset aloit
tivat kansanvaltaa vastaan hyökä­tessään
täällä myös juutalaisveri-löylyt.
Monien Unkarin juutalais­ten
o l i vainojen pelosta pakko pae­ta
maasta vastavallankumouksen
aikana. Fasismin kauhuista j a var­masta
kuolemasta on neuvostoar-
H A A L I
I sotamies: Mistä sait noin
mean mustan silmän?
I I sotamies: "Minuun iski lifa
ohjus".
nouseva
ja m
Näin selittää Labour-puolueeti yuosikoifcous"
ja ampuu armottomasti MacMillania kohti
Brighton. — Sekä puolue- että
ammattiyhdistysjohtajat suuntasi­vat
kovia iskuja konseryatiivlsen
hallituksen talouspolitiikkaan,
kun työväeupuolueen vuosikong­ressi
avattiin Brightonissa Etelä-
Englannissa maanantaina. Päämi­nisteri
Macmillania syytettiin
maan jättämisestä US A n ja Sak­san
pantiksi.- Kongressin 1,500
osanottajaa hyväksyivät yksimieli­sesti
päätöslauselmafn, jossa tuo­mitaan
hallituksen politiikka, jo­ka
on johtanut diskonton korotta-piiseen
7 prosenttiin.
Terävimmän • hyökkäyksen teki
puolueen talousasiantuntija* Harold
Wilson, joka sanoi, että Macmillc-n
i h ylpeys ja vallanhalu johtavat
edelleen taloudellisen asemamme
heikentymiseen, kalliiden valuutta-reservien
supistumiseen jä asemam
Jälleen lohkesi pala Britannian, imperiumista!
me hUÖhbhtumiseen maailmassa.
^Keskustelun alkua h a l l i t s i finans-sila*
iisi^ jonka monet työväenpuoln
eenjöhtajöV katsovat johtavan pian
yleisiin; vaaleihin. "Hallituksen pää­tös
diskonton korottamisesta uhkaa
johtaa maan uuteen taloudelliseen
stagnaatioon, sanoi puolueen pu­heenjohtaja
neiti Margaret Herbi-son.
: Häh ihäinitsi, että hallituksen
asennoituminen, kysymykseen ydin
asekokeilujen tilapäisestä kieltämi­sestä
o l i mahdotonta puolustaa sekä
että diskonton korottaminen oli
liukkaalla jäällä olevan haUituksen
huono toimetnpide.
Työväenpuolneen Euroopanpo-l
l t i l k k a pyrkU siihen, että länsi­vallat
poistaisivat joukkonsa Län­si-
Saksasta j a että Neuvostoliitto
tekisi samoiia Itä-Saksassa oleville
sotavoimilleen. ; •
Ulkopolitiikasta hän sanoi, että
halllituksen tulisi painostaa Yhdys­valtoja
-ihuuttamaan asennoitumi­sensa:
Kiinan pääsyyn nähden Y-K:
hoh! Formpsan j a K i i n a n maiite-reen
välistä jännitystä puhuja piti
pysyvänä vaarana ja toisti puolu­eensa
aikaisemmin tekemän ehdo­tuksen,
että saarella olevat sotavoi­mat
olisi! korvattava Y K : n j o u k o i l la
sekä että toimeenpantaisiin Formo-san
tulevaa asemaa koskeva kansan-äänestys.
Keski-idän - kysymyksistä neiti
Herbison lausui, että työväenpuolu­een
mielestä Eisenbowerin oppi on
vain tilapäinen toimenpide. On syy­tä
pelätä että YhdysvaUat häiritsee
katastrofisella tavalla Israelin ja
arabimaiden välistä tasapainoa toi­mittamalla
aseita arabimaille. '
Työväenpuolueen mielestä o l i si
tärkeätä ' saada aikaan sopimus
Neuvostoliiton kanssa "kylmän»*
vyöhykkeen V perustamisesta Kes
ki-ltaani Tällä vyöhykkeeUä ei
saisi suurvaltojen kesien esihitya
minkäänlaista kilpailua.
Winnlpeg. — Amerikkalainen,,
nomalehtimies George Hicks enni
ti täällä pidetyssä Newspaper C
culation Managers yhdistyksen I
kouksessa, että sanomalehtien hi
nat tulevat edelleen nousemaa
Hän osoitti, että lisääntyvät kusta
nukset pakottavat siihen sekä tää!
että Yhdysvalloissa.
Hän o l i sitä mieltä, että päiväle
distä pian yleisesti peritään 7 sen
tiä kappale. Yhdysvalloissa us&
lehdet perivät 15—20 senttiä eriko
sesta viikon loppunumerostaai
vaikka Canadassa oh vielä 10 sentti
vallitsevana hintana. Hän oli sit
mieltä, että lehtien painovälineidei
hinnat ovat nousseet ja samaten o
k a l l i i m p i jakaa lehtiä.
Hän selosti, että Yhdysvalloiss;
jaetaan 57,000,000 päivälehteä pai
viftäin. Canadassa. on n. 100 p'mi
lehteä j a niiden yhteinen levikki oi
n. 3,650.000. -
Hicks on Pittsburgh Post GazetU
lehden levikkiosaston johtaja.
-ja
— Krokodiilien sanotaan elävän
y l i 100 vuotta.
Edmonton., — Viime kievääni
Albertassa ,hy\'äksytyn uuden lain
mukaan syyskuun 3 pnä alettiin ja­kaa
Albertan asukkaille $20.00 hen­keä
kohti. Kuukauden kuluessa
jaettiin kaikkiaan n. kahdeksan
miljoonaa dollaria n: 400,000 ihmi­selle.
Vielä on n. 3 miljoonaa jaka­matta.
/• ~ •
Uuden lain mukaan jaetaan kol­masosa
maakunnan saamista öljy­jä
kaasupalkkioista, joita maakunta
saa etupäässä öljyn j a kaasun vien­nistä
Yhdysvaltoihin. Siihen aikaan
kun lakiehdotus oli lainlaatijaiun-.
nan käsiteltävänä oppositiopuolueet
vastustivat sitä ja pääministeri
Manningia syytettiin valitsijain ään­t
e n ostamisesta.
L a i n ehtojen mukaan jokainen
y l i 21-vuotias Canadan kansalainen
tai brittiläinen, joka on asunut Al­bertassa
vähintäin 10 vuotta ja
jatkuvasti viimeiset kaksi vuotta,
on oikeutettu perimään $20.00 suu­ruisen
osuutensa; Kaikki pankit on
valtuutettu jakamaan näitä maisji-ja
ja siitä myönnetään 25 sentitt
palkkio. Jos henkilöllä on säästö-t
i l i pankissa saa hän helposti erän­sä,
mutta muussa tapauksessa on
hänen todistettava henkilöllisyy­tensä.
Maksuja jatketaan vuoden"
loppuun.
Hallitus on arvioinut, että 550,-
000 asukasta on oikeutettu peri­mään
$20 suuruisen maksuerääsi
V
PÄIVÄN PÄKIHÄ
"Kaikki sanovat liäntä Charleylai"
Kulimeen viikon aikana saatiin
Washingtonista .tulleista, ilmeisesti
innoitetuista uutistarinoista lukea,
että^ sikäläinen puolustusministeri
Charles E . W i l s o n eroaa toimestaan
joko kymmenen päivän tai kahden
viikon kuluessa.
Näissä tarinoissa kerrottiin viat­tomalla
naamalla, että Wasliington
e i muka ottanut Wilsonia avosylin
vastaan, mutta nyt hänen menoaan
seurataan hieman kaihoten, sillä
hän on kuulema saavuttanut sellais­ta
kansansuosiota korkeimmissa pii-:
reissä, että häntä puhutellaankin
vallan vain "Charleyksi" paitsi sil­l
o i n kuin julkisuus vaatii pitämään
k i i n n i titteleistä!
Tämä "kaihomielisyys" TVilsonin
poistumisesta — • j a me uskomme
ettS'Wilson saa p i a n kunnian väis­tyä
•:— palauttaa, mieleemme van­han
hyvän jutun Suomen musta­laisista.
Siellä o l i pari mustalais-nnorukaista
pistäytynyt erääseen
ravintolaan, missä ruoka-afeiian. y h ­teydessä
tuotiin myös sinappia.
Siinä qjiorukaisten > keskustelles­sa
siitä kuinka "hyvää tuo- n o in
pienessä astiassa oleva herkku eh­kä
onkaan", yksi kaveruksista mais­toi
sinappia, mikä veti suun vää­rään
ja nosti kyyneleet silmiin.
Tällöm toinen tiedusteli, että " m i ­täs
se kaveri itkee", j a sai vastauk­seksi,
että "muistui äkkiä isän- su­r
u l l i n e n kuolema".
Niinpä sitten toinenkin kavereis­ta
maistoi sinappia j a •^esitteli"
kuten ensimmäinen. Mutta k u n k a ­veri
kysyi puolestaan, että "mitäs
sinä itket", n i i n toinen poika vas­tasi:
"Sitä surkeutta^ k u n e t " sinä
kuollut yhdessä isäsi kanssa".
Tosiasia .nimittäm lienee, että
WiIsonin eroamisessa ei ole kysy­mys
vanhuuden lepoon siirtjrmises-ta,
vaan todella suuruusluokkaa oI&-
vasta^ skandaalista j a sen selvitte­lystä;
t sekä "Isojen poikien" muis­ta
kulissientakaisista siirroista.
Kuten tiedetään, Wilson o l i en­nen
puoiustttsministeriksi nimitys­tään
jättUäiskokoisCn G e n e r a l H o -
torsin pääjohtajana. J a puolustus­ministeriksi
nimityksensä aikana
ban; j o j u l i s t i : "mikä on hyvä de-neral
H o t o r s i l l ^ se on hyvä Ame­rikalle."
Nyt joutui joMn aika sitten y l e i ­sen
mielipiteen painostuksen, an­siosta
Yhdysvaltain valtioministe-riö
antamaan edustajahuoneen pub-lustusasiain
valiokunnalle selvityk­sen,
jonka mukaan General Motors
on viimevuosina saanut noin 17,5
m i l j a r d i n ' d o l l a r in edestä lentoko-netilauksia,
joiden suhteen on yhtä
j a toista kyseenalaista. Edustaja­huoneen
valiokunnan tiedossa sa­notaan
olevan, että General Motors
on esittänyt vääriä laskelmia j a saa­nut
"patrioottisuutensa" korvauk­seksi
sduria ylivoittoja varustaes-saan
Yhdysvaltain asevoimia.
K a i k k i merkit viittaavat siihen,
että General Motors on varustanut
suorastaan mammuttiosan "Yhdys­valtain
asevoimien ienlbkon(&- ja
moottoria joneuvotilaukisista,'verrat­tuna
sitä n i u i d e n yhtiöiden saamiin
tilauksiin. " , „ i
Eh'ään tiedon mukaan General
Motors- s a i vuoden 1054 kahdeksan
ensimmäisen kuukauden aikana 1,8
m i l j a r d i n dollarin varilstelotilaak-set
kuri^ feimanaikalsesti muu k n l -
jetusyäUhe- ja moottoriteollisuus
sai " v a h i " puolen mOjardin dolla­r
i n tilaukset'
Toisaalta von; kiinnitetty hnomio-ta
m^nös siilien satunnaiseen J t*
mioön, että' Wilsonln paolustosmi-nlsteriaiooloaikana
on General Ho^
t o r s in voitot lisääntyneet sinmnat-toman
paljon. Vuonna 1953 yhtiön
puhdas voitto — verot, vararahas­tot,
ym. poistettuna — oli 600 init
Joonaa dollaria, vuonna 1954 W
miljoonaa doUaria ja vuonna 1955
1,19 miljardia dollaria. Täten,.ku­ten
muistetaan. General Motorsista
t u l i ensimrnäinen yhtiö maaihnass*
j o k a yUtti maagillisena pidetyn 1
m i l j a r d i n dollarin puhtaan voiton
rajapyykin!
K a i k k i tämä oUsi tietenkin mtf-kiinmenevää.
jos ei olisi mitaaB
muita varustelu-urakoita kärkkyn»
laitoksia kum General Mofa^
KaikkL merkit viittaavatkin siihÄ
että eräät muut suuryhUöt ew*
ole Wilsonin kanssa täysin a a »
mieltä siitä, että "mikä on hyvä
General MotorsiUe on hyvä iune-r
i k a l l e " — ei ainakaan mam*»
yhtiön kUpaveikoiUe. Siksi po^
tään itsestään selvänä, että
kUpailevat konsernit ovat t e j ^
osaltaan ilmiantoja, jotka johört»
WiIsonui aseman kestämättofflJr
teen- ,
Mutta tämän sekavan J u t o »^
v i t t e l y ei sumkaan ole lastenjo»'
kiä Yhdysvaltani edustajahnoMei
valiokunnaUe — sillä jos «ä**
kiota ruvetaan poybmiään, l w»
voi nousta vähän sieltä j a ««äua.
Meistä tuntuukhi, että l » » " T j
satu kuitataan sillä, että
palldEa Inovntetdän joUekuDe »f
selle. — KSnsafconra.' .