1960-09-13-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Iit
I >
Ii
II
hl
m
V''
(UBEiEtTir) —^Independent Labor
OrgaUf' of Finnish, Canadians. Ks-rtabllshed
Növ.''6.- 1917. Authorized
fss,"secohd^,class''inäir,by*^thel Post'
Oflice^., Department; ,OttaW^'Pub-li8hed*-^
thrlce''-'-weekly: Tuesdays,
I^Ursdays and, Saturdays by Vapaus
F$ibUsbing Company Ltd., at 100-102
Etäi^BtM., Sudbury, Ont.; Canada.
Telephones: Bus. Office OS.'4>4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi, Editor W. Eklund.-Mailing
address:.Box'-69, Sudbury,'OntiEU-io.
'A^d ver tismg -. rates y.uponiv application:|
Transla^ion free of ,charge. i ^ '
Caiiadassa': l"vk. 8.00 6 kk.;4.25
P ' • ^ ^3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa:' 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: , "1 vk.' 9.50' 6 kk. SJÖ
Miksei myös Diefenbaker
^ - . ^Uutistiedoissa kerrotaan,, että syyskuun 20 päivänä ko-koöhtiivaan
YK:n yleiskokouksen istuntoon tulee Neuvostoliiton
pääministeri Hrushtshevin ja Yhdysvaltain presidentti
Eiseiihowerin lisäksi valtioiden päämiehiä eri puolilta maa-ilihäa.
tämä viittaa siihen ,että ,YK:n yleiskoKouksen-tule-västajstunnosta
voi hyvinkin muodostua histOTiallinen tilaisuus,
jolla tulee olemaan suuri_merkitys kansainvälisen ti-larrteen
kehityksessä — ja rauhaa'janoava ihmiskunta odottaa
tietenkin ,että kehitys tulisi olemaan myönteinen.
• Tässä tilanteessa nousee automaattisesti kysymys siitä,
minkälainen valtuuskunta lähetetään Canadasta YKm istun-
_tQon? Ja pitäen mielessä kaikkia niitä mahdollisuuksia, mitä.
nyt, on olemassa, meidän lehtemme liittyy varauksetta niihin
hyvää tarkoittaviin canadalaisim, jotka toivovat ja vaativat,
että Canadan YK:n valtuuskunnan johtajaksi tulisi nyt nimittää
pääministeri Diefenbaker. Siten menetellen maamme
valtuuskunta voisi esiintyä koko hallituksen arvo- ja päätös-vailaHa
kansainvälisen jännityksen lieventämiseksi yleensä
, ja erikoisesti aselstariisumissopimuksen allekirjoittamiseksi.
Oletamme, että ulkoministerimme parlamenttiavustaja,
konservatiivipuolueen kansanedustaja Wallace Nesbitt Oxfordista,
joka on myös Canadan YK:n valtuuskunnan jäsen,
ön, eräänlainen asiantuntija silloin kun on puhe aseistarii-suntakysymyksistä.
Mr. Nesbitt esitti viime viikolla omana
mielipiteenään,, että Neuvostoliitto on "rehellinen aseistarii-sumissopimuksen
tavoittelussa', ja että nyt on odotettavissa
Neuvostoliitolta "uusia asiapitoisia" ehdotuksia aseistariisumisen
hyväksi.
Diefenbakerin hallitus on myös moneen kertaan-selittänyt,
kuten Canadan kansan suuri enemmistö haluaa, että se
kannattaa sekä ydinaseiden kokeilun viivyttelemätöntä kieltämistä
että aseistariisumissopimusta tiukan kansainvälisen
kontrollin alaisuudessa. Kaiken-tämän johdosta ja huomioonottaen
mr. Nesbittin lausunnon, Canadalla olisi nyt YK:n
Yleiskokouksen tulevassa istunnossa erinomainen tilaisuus
edesauttaa näitä tärkeitä tavoitteita. Se vaatii tietenkin irtaantumista
Wash^
sen asenteen omaksumista'^kansainvälisissä kysymyksfssä
yleenä: ja ennakkoluulotonta suhtautumista: k
ehdotuksiin ja esityksiin, joiden tavoitteena on todella kansainvälisen
jännityksen lieventäminen i ja yleisen aseistarii-sumissopimuksen
allekirjoittaminen. ^
Kaikki tämä vaatii, kuten sanottu, ennenkaikkea, sitä, että
Gahadasta menee nyt kokoontuvaan .Y:n Yleiskokouksen istuntoon
mahdollisimman arvovaltainen;edustajisto itse pää-,
ministeri Diefenbakerin johdolla.
Wawalaisille suuri juhlapäivä
"Meille wawalaisille lähestyy se kauan odotettu hetki,
'jolloin tämä;: pohjoisrannan ; maantie avataan liikenteelle'',-
kirjoittaa-lehtemme edustaja tämän ilosanoman johdosta.
Kysymys on siitä Superior-järven tiestä, joka muodostaa
tärkeän osan läpi Canadan kulkevasta, vielä rakenteilla olevasta
maantiestä, mikä tunnetaan Trans-Canada-Highwayn^
niniellä. Se varaa nyt ensimmäisen kerran maantieyhteyden
Michipicotin rauta-alueelle, mikä on Ontarion yksi suurin
kaivosalue. Siellä asuu ja työskentelee myös huomattava
määrä kanaslaisiamme ja yhdessä muiden paikkakuntalaisten
kanssa nämä "wawalaiset" osallistuvat ko maantien avajaisjuhliin,
jotka pidetään syyskuun 17 pnä.
^ Tämän rauta-alueen, mikä myöhemmin tuli tunnetuksi
Algoma Ore Properties-nimellä, löysi Ben Boyer vähän yli
kuusikynunentä vuotta sitten, eli v. 1898. Se sijaitsee noin
150,mailia pohjoiseen Sault Ste. Mariesta ja kuten sanottu,
sinne ei ole aikaisemmin ollut "muusta maailmasta" mitään
maantieyhteyttä, rautatietä lukuunottamatta: Lentoliikenne
on ollut wawalaisten palveluksessa, mutta sekin on riippuvainen
vuoden eri sesongeista. Aikaisemmin oli yhteys muuhun
maailmaan laivaliikenteen välityksellä, mutta sekin lopetettiin
noin vuosi sitten.
Nyt tälle paikkakunnalle tulee kestopäällysteinen valtamaantie,
mikä sivumennen sanoen kulkee Pohjois-Ontarion
eräitten ihanimpien alueiden läpi. Siitä ennustetaan jo turistiliikenteen
uutta "Mekkaa" Ontarioon ja vaikka kesä onkin
jo loppupuolella, sinne odotetaan vielä paljon vierailijoita
tämän vuoden aikana.
Alueen pääasiallisimpana työnantajana on tällä kertaa
Algoma Ore Properties Limited, jonka kaivoksissa ja tehtaissa
on työssä 1,015 alueen 4,500;sta asukkaasta.
Mainitun yhtiön omistaa kokonaisuudessahan ^ Algoma
Steel Corporation. Senjunnetuimmat laitokset ovat IJelen-")
kaivos ja Sir James Mines-niminen avokaivos. Rakenteilla
olevan uuden kaivoksen otaksutaan aloittavan tuotantonsa
pikapuolin. " .
Vaikka mainittu rauta-alue löydettiin 'jo kuiitisenkym-mentä
vuotta sitten, sen kehittäminen suuremmassa mitassa
alkoi'vasta 1935. Sen jälkeen alueen työvoimamäärä on lisääntynyt'
yli tuhannen. Vuosituotannon kokonaismäärä on
nyt' noirf 3,000,000 tonnia.
^, ^Kaikessa tässä kehitystyössä —^todellisessa Canadan^iS^i
neerityössä,- ovat myös ^anadan, suomalaiset kaivosmie lietyv
ja'rakennustyöläiset olleet mukana. He ovat, työllään; hielr
lään Ja uurastuksellaan ansamneet moninkertaisesti sen ilon- "
hetken, jettä™ sieltä .avautuu;,autotie muuhun^ maailmaan|jap
r niihmiwHoin;wawalaisilla' kahsalaisillamme on täyisi syy|ja^
" oikeus osallistua.tähän erikoisjuhlaan syyskuun 17 pnä. iSlti
\ ''-^pLehtemmeiukijat ja'^Canadan "suomalaiset yleensä osal-'
m .f
. - i.Washington. -^Yhdysvallat tu~ ..Herra Presidentti.
' lee ~' äseistadriisuntakysymyluessä
' kuten ennenkin pyrkimään ennen <^
, muuta valvonta» ^ja| tarkastuskysy-mysten
^selvittelyyn^ lausui presi- >
dentti Eisenhower keskiviikkona
lehdistökonferenssissa vastatessaan
TASSn kirjeenvaihtajan ky-symyksiin.
fe"T^:f^'-listiivat?'epäil^ siihen kun sa-
— ' '"Vomme-Onneksi olkoon, wawalaisct! ^
O O O O O O O O O D S D O O O D Q S O O O O O ; ^
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Lehtemme asianainen Helga Pie-sanen,
Kirkland Lake, Ont., .täytti
maanantaina . syyskuun .5Vpäivänä
70 vuotta.
Ida Tuokko, Long Lake, Ont. täyttää
keskiviikkonai syyskuun :14 pnä
65 vuotta.
John Laine, Poineer Manor, Sudbury;
Ont;;'täyttää torstaina, syyskuun
15 pnä 82 vuotta. \^
John Rajala, Matachewan, Ont.
täyttää torstaina, syyskuun 15 pnä
75 vuotta.
Tili Hänninen, Long Lake, Ont.,
täyttää lauantaina, syyskuun 17 pnä;
74 vuotta!
Yhdymme sukulaisten ja tuttox
vain onnentoivotuksiin.
Rauhanköngressin
puheenjohtaja
puhujaiiiäfkalla
Toronto, Canadan
gressinf-puheenjohtaja triiJames G.
Endicott.matkusti viimerväkon perjantaina
Berliiniin, Saksaan, jossa
hän tulee puhumaan Fasisminvas-taisen
;. Puolustustaistehjam Kiin-sainvälisen
Union, kokouksessa:^^v' •
. .Lähtiessään tri .EndiGott sanoi,
että -uudelleen, aseistamalla Saksa
on: pantu aikapommi Euroopan: sydämeen.
Tämän pommin pitaa tehdä
-tehototmaksi. kieltämällä .rydm-:
aseet.kaikrsta Saksan osista ja ylei^
sen aseistariisumisen kautta.
Tri Endicott.lentää Saksasta suo
raan Vnacouvenin ]a a!kaa kuusi
viikkoa • kestävän .puhujamatkansa
eri puolille Canadaa. Hän tulee
esittämään Maailman Rauhanneuvoston
tekemän vetoomuksen saada;
karkkien- maitten hallituksien, olivatpa
ne YK n jäseniä laikka ei,
kesustelemaan täydellisestä aseistariisumisesta;
Aseistariisuminen vain
takaa rauhan?ja turvallisuuden, sanoi
han,' ja kaikkien maitten kansain
täytyy käyttää, kaikki keinonsa:
tehdäkseen selväksi tämä omalle
kansalleen ja siten pakoittaa halli-tusensa
tekemään sopimuksen.
En( Endicott tulee puhumaan
British Columbiassa syyskuuna 2^
pstä lokakuun 2 päivään, Edmontonissa,
ja vCalgaryssa: lokakuun 4
pstä 9 päivään,. Saskatchewanissa
lokakuun 10 pstä; 19 päivään, Mani^
tobassa lokakuun 20 pstä 24 päivään
ja Järvienpäässa AJa Sudburys-sa
lokakuun 26 psta lokakuun 29
päivään; 'Rauhankokouksia tullaan:
järjestämään marraskuun aikana
Torontossa: WindsoiMssa^^^: ^^^^^^ O
sa ja Montrealissa.
iUseissaiiaikai^
semmissa £ lehdistökonfererisseissanj
ne Te olette' vauuttänut useita 'er-tojafYhdysvaltojensjasmyös;
itsenne
henkilökohtaisesti olevan ^ valmiin
tekemään] kaikenV 'mikä suinkin
saattaa olla tarpeellista '"oikeudenmukaisen
;rauhan'^ lujittamiseksi: j a
mm. edistyksen aikaansaamiseksi
maailman; y^leisessä'aseistariisunnassa.
Mitä uusia askeleita Yhdysvallat
ja Te henkilökohtaisesti- aiotte
tehdä YKn tulevassa yleiskokouksessa,:
johon osallistuvat usei-i
den hallitusten päämiehet?
Vastauksessaan -presidentti Eisenhower
sanoi; ettei hän :tiedä,:;VOi-.
daankosanoa:aiusiksi askeliksi k a i k -:
kia niitä ehdotuksia, joita Yhdysvallat
on esittänyt iasejstariisunta-kysymyksessävr.
aikaisemmassa:: :Vai-,
heessa. Hän korosti, että Yhdysvallat
^ aikoo esittää yleiskokouksessa
jo ennestään tunnetun kantansa
aseistarusunkysymykseen. Hän lisäsi
että Yhdysvallat on moneen otteeseen
ilmoittanut: millä, aseistariisunnan
a'oilla se on valmis tiettyihin
myönnytyksiin. Välittömästi;:
tämari' jälkeen Eisenhower ikuiten-kin
ilmoitti, että Yhdysvallat tulee
' fiseistariisuntakysymykgessä :; nyt
kuten ennenkin pyrkimään ennen
muuta : valvonta- j a :tarkastuskysy-mystcn
selvittämiseen.
Lehtimiehet tiedustelivat edelleen
Eisenhowenlta, aikooko hän
olla läsnä tai puhua YKn yleiskokouksessa
Näihin ysymyksiin vastatessaan
hän sanoi olevan mahdol-i>,
ta, että hän matkustaa New Yorkiin
yleiskokoukseen. Mutta hän Iisasi,
ettei hänellä ole aikomusta
osallistua .propagandistiseen kovien
sanojen vaihtoon Hrushtshevin
kanssa, kuten hän ilmaisi asian.
Vastatessaan edelleen kysymykseen,
joka koski kahta entistä USAn
tiedustclupalvelumiestä Eisenhower
sanoi, että entisenä rintamakenraalina
han ymmärtää eiittäin hyvin,
miten stuirta vahinkoa USAUe koituu
jokaisen tällaisen leipauksen yhteydessä
Lehtimiehet pyysivät vielä presidentti
a . koni m e n to i m a air: K u if ba n
paatosta diplomaattisuhteiden sol-miiiiisesta
Kiinan kansantnsavallan
kanssa Eisenhower sanoi, etta toimenpide
oir odoteltavissa jo aikai:
semminkin Hanon mielestään
Kuuba oli tehnyt tässä'asiassa vakavan
eiehdyksen.
y am: eläimistö
saatiiii maahan
Moskova."— Osa siitä avaruuslai-'^
vasta, joka vei_Belka- ja Sarelka-koirat
avaruuteen, 1 syttyi .-utuleen'
itultuaam^takaisinmaapallon^ilmake-^^
hään ja^tuhoutuir^-^Vaiii^s&iliö, jossa
koirat jä muut elollisfet"olennot "olivat,
pääsi maan pinnalle,^' kertoo Iz-vestija-
lehti: v - • '
Säiliössä ^ o l i , kaksi' osaa. Hermeettisesti'sulj
etussaosassa-: ;^^^^^^
molemmat koirat -12 hiirtä, hyönteisiä,
kasveja ja- muita eliöitä'^ ja^
toisessa osa.ssa 28 hiirtä ja kaksi
valkeata rottaa. Koko säiliö^, irroi-tettiin
maasta käsin annetulla mer-killäv
avaruuslaivasta; ja koirat«sisäl-tänyt
osa irroitettiin 7.000—8.000
metrin l^orkeudessa. Ilmakehään
palatessaan säiliön nopeus oli 6—8
m/sek, kun taas koirat sisältänyt
osa laskeutui 10 metrin sekuntinopeudella.
—
Lehdessä.oli kuva koko säiliöstä,
mutta ei sen osista.
Lama uhkaa taas
Yhdysvaltoja
Washington. — Yhdysvaltoja uhkaa
kolmas lamakausi, jonka torju:^.
miseksi maan talou-selämän .tarvitsir
silakaisijoikseen uudet luudat, ^sanoi
Yhdysvaltain demokraattien
presidenttiehdokas John Kennedy
syysk. 4 pnä. Kennedy syytti republikaanista^
'hallitusta «tärkeiden
kysymysten vkuten-mm. ^vähimmäispalkkojen:,,
määräämisen iiViivyttämir'
sestä. Edelleen hän mainitsi tällaisina
kiireellistä ratkaisua odot-tavinar.
kysymyksinä ^vanhuuseläkkeet.
Järkyttynyt
ex-kuningas
Kerrotaan että ex-kuningas Faruk
on tätä:nykyävsangen järkyttynyt ja
on nostanut jopa syytteen erästä
italialaista makeistehdasta vastaan.
Tehdas on nimittäin ryhtynyt valmistamaan,
Farukin:;nimeä;:kantavia
suklaamakeisia. Tästä ci asianomainen,:^
olisi ollut, minkään ; pahoilla
kuin siitä tavast^ jolla tehdas mainosti;.
uutta^tuotettaan: "Kaksi ker-::
taa paksumpia — kaksi kertaa halvempia".
' ' I
Skandaali
Todellinen skandaali tapahtui äs-ettäin
Mainburgissa, missä vihkipu-ku
putosi kriitillisimmällä hetkellä
morsiamen yltä. - Pappi jatkoi kui-:;
tankin toimitustaan ja nuori. moiv
sian.: seisoi hänen edessään syvästi
punehtuneena valkoisessa naiion-alushanfieessaan:
Myöhemmin kävi
selväksi, että morsiuspuvun ompelijalle
oli tullut'tulipalokiire. Hän ei
ollut ennättänyt neuloa pukuun
nappeja, vaan'se kiinnitettiin hup4
pinculoin^edellamainituin'k'ohtalok-';
kam seurauksin. " ' - v ''^ I
285 kantosiipialusta
Siperiaan
Kulumassa olevan scitsenvuotis-
.suunhitelniiin: aikana Neuvastolii.ton
telakoilla valinistelaan 285 kantosiipialusta,
joika kjkcncvat kehittämään
80—100 km n tuntonopeiidcn,
"Siipilaivojon • massatuotannon on
•aniettanul; .Nouvos.gDl^ton: vjokivesiCMv
liikenteen teknillisessa kohityk-sessa
:valli tseva vsuunla us,; • Asinntunlijoiden
mielipiteen,;':• mukaan vedenalaisilla;
suvilla vaiustetul alukset soveltuvat
parhaiten .Siperian runsasvetisiin jokiin
'
;;.:Neuvostoliiton jokilaiva.sto,. .otti. ens
i m m ä i s e n a nopeakulkuiset kantosiipialukset
matkustajaliikenteen käyttöön.
Ensimmäiset tämäntyyppiset
alukset — "Raketit" rakennettiin
V 1957 Nuhin mahtui CO ihmi.sta.
Kiinan jäsenkysy-mys
esille YKssa
Moskova. — Neuvostohallitus on
ehdottanut, etta YKn 15 yleiskokouksen
työjärjestykseen otettaisiin
kysymys Kiinan edustuksesta
YK:ssa.
Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei
Gromykov lähetti taman Johdosta
kirjeen YKn pääsihteerille Dag
Hammaskjöldille. ^
Gromykon kirjeeseen liittyvässä
muistiossa huomautetaan,; että maa-,
ilman väkirikkain :yaltio Kiinan kansantasavalta
: ei.vole saanut v mahdollisuuksia.
osallistua YKn toimintaan,
ja sen palkalla YKs-a istuu,: kansan
hylkäämän Tshiangkaishekin klikki,
joka.:on suojautunut .amerikkalaisten
pistinten taakse USAn joukkojen
miehitamällePormosan saarelle.
Muistiossa korostetaan, etta mahdollisuuksien
' T
kansanta.sa vallalta osallistua YTCn
toimintaan- koituu' suureksi,; vahingoksi:
itselleen YKMe: ja rajoittaa
huomattavasti sen mahdollisuuksia
kansainvälisen, yhteistoiminnan ke-'
hittamiseen.
/Tlemiriisterit FrederickjMrCassi
tiedoittijAdime^^
rsamanä*iltana;poiste^
'to r,xaltam"aa"ntie_ No. 17:sta ;Akawa
RiverinLja' White Kiverin välillä.
Käytännöllisesti sanoen tämä mer-:
kitsee" sitä, että suora maantieyhteys
Sault Ste. Marien ja Port Arthurin
välillä on alkanut. Virallinen
;avaustilaisuus - toimitetaan vstk.
17 pnä.
.: Lukemattomien:ihmisteni t
ta on:näinollen tullut tosiasia.;Meilr
le'suomalaisille se on erittäin kärkeä
sillä kun ensi kesänä' järjes-;
tömme musiikki- ja urheilujuhlat
pidetään Sudburyssai-niin-PortArt^
hurin alueelta suurjuhliin saapuvien
ei tarvitse lähteä kiertämään
juhliin pohjoisen kautta vaan^ saavat
tulla suoraan uutta erinomaista:
maantietä Sudburyyn. Matka tietysti
lyhenee monella sadalla maililla.
Wawan asukkaille on uuden tien
avaaminen luonnollisesti erittäin
suuresta; merkityksestä.; Kauppala
on tähän saakka ollut eristettynä,
mutta nyt se tulee suuren valtamaantien
varteen. Tätä yarten on
järjestettykin juhlatilaisuus kauppalaan
kun maantie ^virallisesti a-vataan.
; U
nen on ollut erittäin vaikea ja se
on tullut kalliiksi. Agawa Kiverin
ja Marathonin välinen 165 mailia
-pitkä osuus ;;,tuU maksamaan, noin
$40^000,000. Monissa paikojssa;täytyi
teitä rakennettaissa louhia
suunnaton määrä kiveä kun tietä
rakennettiin kallioiden läpi.. Kaikkiaan
louhittiin kiveä ja kuljetettiin
pois 2,730,000 tonnia.
Kun tietä tehtun hakattiin kaikki:
puut pois 100 jalan levyiseltä alueelta.
Tie on tehty niin ettei siinä
ole jyrkkiä käänteitä eikä pahoja
nousuja.
Koska tie seuraa Superior-järven
rantoja, niin monissa paikoissa on
ihastuttavia; näköaloja järvelle. Tie
kulkee Superiorin; alueen, maakunnan
alueen puiston läpi ja siellä on;
parhamaimihat' kämppSyäpaikät^A -
' Kalamiehille' ja friaisille|tieh|a-rior-
järveen virtgävat'lukuisat pu-
,rot,>;ovat'^ kalarikkaita,\; erittäinkin
niissä on runsaasti purotroutua. r
Tämän uuden tien avaaminen liikenteelle
ei'Ole vain suuresta merkityksestä
ontariolaisille, vaan kaikille
cänadaläisille koska fäten ' a-vautuuiTrans-
Canadan valtatieniykr
si tärkein osa.
NL TUKEE AFRIKKAA
SANOO HRUSHTSHEV
Suomen uutisia
Helsinki —• (Suomi-Seura) —
SiM>maIaisia"-*aunankiukaita; Etiopian
keisarille. Kesällä tilasi toimittaja
Sanfrid Mattson, joka nykyisin
asuu Etiopiassa, Saarijärven levy-tystehtaasta
kaksi uusimallista sau
nankiuasta, jotka hän lahjoittaa Etiopian
keisarille Hailc Selassielle.
Toimittaja Mattson tutustui keisariin
tämän ollessa pakolaisena Englannissa.
Saunan kiukaat valmistuivat
äskettäin ja ovat jo lähteneet
laivalla Pietarsaaren satamasta
kaukaista määrämaata kohti. (HS)'.:
Kahdeksan maan kauppaministerit
kutsuttu vieraiksi: suurmcssuillc;
Tämän kuun 16 pnä avattiin Suomen
Suurmessujen johdosta on hallituksen
toimesta kutsuttu maahamme
kaikkiaan kahdeksan Euroopan
eri maan kauppaministeriä, joista
osa on JO vastannut^ myönteisesti.
Tiettäväsfi kutsuttujen joukossa
ovat useimpien^— ellei kiiikkien —
Afta-maiden kauppaministerit. Kaiken
todennäköisyyden mukaan kutsut
on lähetetty jo ennen pääministeri
Hrushtshevin maahan tapah:;
tunutta vierailua. (HS)
Sotilaita avuksi sadonkorjuutyö-hön.
Puolustuslaitoksen henkilöstöä
ja ajoneuvokalustoa saadaan
käyttää apuna sadonkorjuutöissä tämän
syksyn epäedullisten sääsuh-teiden"
johdosta. — A.<5iaa koskeva
esitys hyväksyttiin tii.staina valtio-neuvpston
.istunnossa.
»oskova. — Afrikan kansat eivat
ole yksin 'jalossa taistelussaan, vaan:
niiden puolella on Neuvostohiton. ja
kaikkien; rauhaa ; rakastavien kanso-'
jen myötätunto ja tuki, lausui .pääministeri:
Hrushtshev,: neuvostohalhr
tuksen Guinean presidentin Sekou
Tourcn kunniaksi tarjoamalla lounaalla
vume viikolla.
Hru.shtshev jatkoi, etta Gumean
tasavallan rauhantahtoinen .ulkopor:
litukka Vja- sen johdonmukainen: taistelu,-
kolonialismia:- va.staan^ m
vai .muitakin •• .'Mrika n ;• kansoja.: nii-'
den oikeudenmukaisessa taistelussa
vapauden .ja kansallisen Tilppumat-tomuuden
;puolesta; Herrat' impenä-:
listit yrittävät turhaan.vierittää melr
dan syyksemme sen, etta Afrikan
mantereen kansat ovat päättäneet
vakaasti -karkoittaa;: maaltaan vieraat,
siirtomaaherrat. .Siirtomaajärjestelmän
;> ha JOI ttaminen on :vaistar
maton; historiallinen ~ prosessi., Ha
pealhnen siirtomaajärjestelmä luhistuu
koko maailman silmien edessä,
eika mikaan voi pelasfaa sita täydelliseltä
haaksirikolta.
Hrushtshev mainitsi, etta jo kaksi
kolmasosaa, Af rikan väestöstä on va-.
pautunut siirtomaaorjuudesta,. ja tor.
tesi:
Afrikan tilanne muuttuu niin nopsasti...
etta on aihetta: .olettaa Afrikan
kansojen korjaavan: joaivan la-hitulevai.
suu(iessa"::tatakm. lukua::Ja
poistavan jalellejaaneen .siirtomaa-:
hallinnassa: olevan:kolmanneksen.-;-. :
Hiushtshev korosti, etta siirtomaa-valtiaat
^eivatv,luovuta asemiaan ilr
man taistelua. O.soitettuaan lesimerkr
kina Belgian Kongoon; suorittaman
imperialistisen aggression Hrushtshev
lausui; etta imperialistinen salaliitto
Kongoa vastaan : ori -salalntto kaikkia
Af likan kansoja vastaan.
Hrushtshov Iisasi, etta Afrikan
kansat eivat suinkaan ole yksmtjar
lassa-taistelussaan, :vaan: niiden, puolella
; on Neuvostoliiton ja .kaikkien
rauhaa rakastavien maiden kansojen
myötätunto ja tuki.
Vanha Yeteraani
Jaatettu llakihasta
haudan lepoon
Nakina. — Kuolema vieraili täällä
Nakinässa elokuun ;25 pnä, jolloin
John Hietanen meni sinne,
mistä: ei paluuta ole.. sHän: sairasti
noin part vuotta sydänvikaa; Hietanen-
oli tämän paikkakunnan van*
hin suomalainen^ sillä hän: oli ^kuollessaan:
85 vuoden; ja 6 kuukauden
ikäinen. ;Edesmennyt: Hietanen; oli
oikein j)idetty: henkilö tuttavapiirissä.
Hän seurasi valppaasti tapah-main
kehitystä eri puolilla maailmaa
radion ja erikoisesti Vapauden
ja Liekin välityksellä. Nämä lehdet
tulivatkin hänelle ilmestymispäivistään
alkaen.
Hietanen työskenteli aikaisemmin
: CNR-rautatieyhtiön junamie-henä.
Eläkkeelläkin hän ehti olla
harvinaisen pitkän aikaan,; kaikkiaan
parikymmentä vuotta. Hänen
ruumiinsa/haudattiin Port .Arthuriin,
Riverside hautausmaahan.
Hautaus tapahtui elokuun 27 pnä
Kantajina palvelivat tällä viimeisellä
matkalla Bill Ranta, Bruno Mäki,
E. Plok, Kauko Kanta ja H. Kajala.
Lepää unta rauhaisaa, siellä kuk-kaiskummun
alla, paljon pidetty toverimme.
— S.
• Souto^l^PorcupirieMaifpldetty SCA-Urtiellulii^
n UitfnlEOlcäus^flähetti^^Suo- l
meni TULille ^'tervehdyksen, Johon §
TUL:n I.piib^oiatAit'Pekia- Mar-->
^in^on lähettänyt|lUttonune sihtee-'
riiie Paavo'^ Vauriolle oheellisen vas-~
tauksen. - > ' /-
, Haluan kUttä» sydämeUisimmin l
kauttanne liittonne- liittokokousta'
lämpimästä -tervehdyksestäiuie.-jon- !
ka olemme saaneet vastaanottaa. An-^'
namme suuren arvon sille,'että liitollamme
on Canadassa ystäviä, jotka
eivät ole unohtaneet meitä. ^ , „
Kuten kirjeessänne ,sanota'an,j on" . -il
liittomme kok^ut kovia alkojäisillä ' ' - " " 'l
olemme joutuneet kamppailuun' sekä \
ulkoisia etta sisäisiä hajoittajia yas-.
taan.-Tällä hetkellä-voin kuitJenkih •
vakuuttaa, että, liittomme , monissa
myrslcyissä-koulittu ja koeteltu jäsenistö
on tuon kamppailun kestänyt
ja selvinnyt siitä voittajana. Työväen
Urheiluliitto Jatkaa toimintaansa
tarmokkaana Ja itsenäisenä.
Vielä kerran kiittäen tervehdyk-sestanne.:
(toivotan 1'liittomme rnhnessä:
parhainta menestystä?työllenne cäna-dan-
suomalaisen urheilukimnon ko- ,/|
hentamisessa. ' ^ ^::r
Suomen viestijoukkueen
tarina
päättyi lyhyeen
Rooma. -— Suomen viestijoukkueen
larina 4x400 metrillä muodcs-tui
odotettua lyhemmäksi. --Suomi
joutui erään, jossa: oli mukana Sakr
sa. Canada; Jugoslavia ja Porta Rico,
joista Suomi pystyi lyömään
vain:.: viimeksimaJhitun. -; Välier
pääsi Saksa, Canada ja Jugoslavia».:
Rekola -juoksi :,t^nsimmäise{läi ja
kinsti toijpii3i;oralia siihen asti
johdossa olleesi sakasalaisen edelle,
joten Strand pääsi lähtemään
vapaat.-^ tieta. Kaike.ssa kiireessä
Roomaan l o n n r J i M f y Stnnd ei pys-tjnyt
pi<am-i.'ii asemaansa, vaan
Saksa, Jufev»siavKi ja Canada ohittivat
Suomen. Kolmas mies Hellsten
ynttikaikkoasaj.ikayens: rakoa .ja
vaihdose.': oli Canada »rnääparimet-iiä
ed*»li:t. Uskottiin Rintamäen
,>y3tyvaii iM-ikkimajn Suomelle se-mifmaalipaikan,
mutta : Jussin voimat
loppuivat loppusuorrdla.
Saksa voitti. Canada toinen ja
Jugoslavia kolmas. Suomen toiveet
jatkosta olivat menneet
SCiUrheiluliiion
fiedpnanioja ^
Liittomme mestaruuskilpailuissa
heinäkuun 30 pnä saavutti Toronton
Yrityksen Jäsen David Saine
erittäin hyvän ajan alle 21 v. sar-ja.
ssa 400 metrin Juoksussa. Tulos oli
parempi liiton entista ennätystä Ja
onkm tuo tulos 53.8, Joka on hyväksytty
hiton ennätyksesksi.
Samalla huomauttaa liittotoimi-kunta
seuroille, että nyt kun pikapuoliin
jätetään ulkoilmatolminta oh
syytä edelleenkin ottaa voimistelu-asiaan
aivan tarmolla kiinni, sillä tulevissa
suurjuhlissamme saamme sI-,
ten taaskin nähdä vieläkin suuremmat
joukot yhteisvoimistelun riveissä.
Tyoläisterveisin,
Liittotoimikunta,
Paavo Vaurio,
sihteeri.
JA
P^TÄ
OIKEA SELITYS ^
— Isä, miksi sitä kieltä, Jota puhumme,
sanotaan äidinkieleksi?
— Koska^isilla on harvoin tilaisuus
käyttäa^lita. ''
SIRKUSSEIKKAILU
— Minua purtiin monta kertaa,
kun olin leijonanhäkissä.
— Kamalaa!
— Niin, leijonat olivat jättäneet
sinne kirppuja. \
< f I
/ I
EI SE MITÄXN
Vanha nainen' laskuvarjosotilaalle:
— Eikö ole hirveätä tietää heilu-vansa
tyhjässä ilmassa silkkinuoran
varassa?
— Paljon hirveämpää olisi heilua
siellä ilman nuoraa.
Hermoilu ei siinä auta
Hyödyllisiä "tietoja
Kltkeränmakuinen • kurkku . leikataan
<>-8~ tuuman pituisiin osiin Ja
pannaan ikylmään veteen. ,Se on paras
tehdä illalla' — ja aamulla kurkku'
on ' menettänyt k"ik iri ti kiVeiir iy* Vy tt r e1n ns 11ä e 11 j j^'-
maistuu-Ihanalta. \
Näyttää siltä, että torontolaisen
Vapaa Sanan — joka suuressa ni-miltelyhalussaan
tavoittelee kaiketi
iLselleen "Eisenhovverin äänenkannattajan"
titteliä — toimituksessa
on ilmeisesti suurta hermostuneisuutta
siitä kun täkäläiset maanmiehemme;
haluavat ylläpitää; yhtä
sellaista lehteä, jonka ei tarvitse
ulkopuolisten sanelun mukaan hyp-:
piä vakavissa asioissa "laidalta laidalle".
Mainittu lehti tietää mistä on kysymys.
Todeten esim., että Eivj,-
lännin työväenpuolueen,-'äänenkannattaja
The Daily Herald on lakannut
.olemasta,,: työväenpuolueen vi-rajl
inen' äänen kannatta ja: j a^^muutr
tunut "bisnes"-lehdeksi, Vapaa Sanassa
sanottiin viikko sitten lauantaina:
"Tapausten erikoinen,
vaikka ei vertaansa vailla. Todennäköisesti
sc ei ole ensimmäinen
eikä viimeinen lehti,—joka siirtyy
aatteen ajosta rahan aJQon. Muuta
vaihtoaehtou kun näet sanomalehdellä
ei ole . . ."
Ja vaikka Vapaa Sana yrittää us-kottaa
lukijoilleen, että "aatteiden
ajo" on sanomalehtimaailmassa,
mukaanlukien Suomessa, painuinas;
sa maan rakohofi, niin tosiasia kuitenkin
on, että työväenliikkeen aatetta
ajavien' lehtien lukumäärä ja
levikki on lisääntynyt miltei uskomattomassa
määrässä viimeksikulu-neeh
'mluutaman vuosikymmenen
aikana. .
Työväenliikkeen, aate voittaa jatkuvasti
lisää kannatusta ja se tar-lavien
lehtien _lukuinäärä ja levikk
i , lisääntyy! - r \, ^ ^ - '
Johtuen siitä historiallisesta tosiasiasta-
-etta yhteiskunnallinen ke^
hitys on' ''epätasaista^V•, työväenaatteenkin
^kannatuksen lisääntyminen
oh vissinä aikana joissakin
mat.ssa hitaampaa kuin toisissa. SQ-sialismin
olosuhteissa ei 'työväenaatetta
"ajavilla ^lehdillä-ole mitään
talousvaikeuksia. Äärimmäisenä
vastakohtana on kapitalistinen,maa:
ilmanosa : erikoisesti sen englanninr
kielinen kulmakunta, missä työ
vaenaa t ett a a j avien lehtien.; täy tyy^
vielä tapella: kynsin j a hampain sanavapautensa
säilyttämisen jpuolesT
ta.
; Tällainen;on muuttuva ;maailm»i
Eskoseni.
Mutta tästä kehityksen epätasaisuudesta
huolimatta Työväenaajte
ryntää nyt myrskyisellä voimalla
eteenpäin — eikä tämä tosiasia
.muutu' miksikään siitä, vaikka työväenaate
ja sen kannattajat saavat
joko enemmän tai vähemmän vaikuttavia
takapotkujakin siellä ja
täällä. _ ^ '
"Vapaa" ' Sanan 'toimittajat ovat
luonnollisesti tietoisia siitä, että
maailmankuvaa kehtty.:eikä. muutu
nykyään porvarillisen, vaan' sosialistisen
~ maailmankatsomuksen o-maavien
toivomaan suuntaan.
Ja kun valistuneet kansalaisemme
täällä Canadassa, kuten Suomessakin,
ogaavat erottaa jyvät "akanoista,
mikäli,on puhe yhteiskunnallisten
aatteiden arvosta, niin se
hermostuttaa Vapaa.Sanan toimittajia
siinä määrässä, että lieidän;
koittaa, että työväenaatetta. edus-"OJkea kätensä. ei Uedä mitä Vasen
' • ' •-• ' ' lteeKkeeee.. '' . . r ^
" Lehden yhdessä - kirjoituksessa
vatkataan kautta rantojen vanhaa
valhetta rupla-avusta. : Sen toisessa
kirjoituksessa; valitetaan aluksi,: et-
: tä tämän Vapaus-lehden :palstat o-vat:
miltei täynnä eli'-sivukaupalla?
haastelahjoituksiai: mutta fheti seu
raavassa hengenvedossa itketSän
haasteryntäyksen "heikkoa'!: saavutusta.
Haasteryntäyksemme "heikosta
sa^avutuksesta";fiuolimatta'tär
hän; astinen: tuloksemme näyttää
kuitenkin kismittävän Vapaa Sanan
toimittajia'siinä määrässä; että tässä
; samaisessa; kirjoituksessa :;katso-:
taan tarpeelliseksi neuvoa kansalaisiamme,
ettei heidän pitäisi rahalahjoituksia
tehdä - sanavapauden
saavuttamiseksi. Tämä meuvo annettiin
"ihmettelyn" muodossa siitä,
kun "ette kyllästy noihin ainaisiin
keräyksiin".
Ja antaakseen pontta tälle "neuvolleen"
Vapa» Sanan ihmeellisessä
sekasotkussa^^; annetaan erikoisesti
Vapaudelle ja yleensä Canadan suomalaisille—"
mitä kuuluu ja kuka"
käskee vielä-siitäkin kun^me uskalsimme
sodan aikana osaltamme
auttaa fasismin hävettämistä,' vaikka
koululapsetkin myöntävät, että
Hitlerin Saksan ja sen liittolaisten
voitto olisi orjuuttanut koko maailman,
mukaanlukien Canadan ja
Suomen. Näistä tosiasioista piittaamatta
Inainittu lehti uumoilee
nyt "meille: ". . . Kaikkein suurin ja
menestykkäin tietysti oli.se,.silloin
kun'me-nuoret-staistelimme .olemasi;
saolomme puolesta siellä kotimaan
kamaralla, ja te keräsitte rahaa^oi-kein
tukkukaupalla ja rakkaat' vaimonne
kutoivat sukkia, lapasia y.m.
sotamies venäläisille^v että se < olisi
pystynytj* nujertamaan meidät."
j Tässä ''syytöksessä" on todella perää
sikäli, että Vapauden lukijat ja
kannattajat seka ,valtabsa Canadan
suomalaisista^, yleensä'(.antoivat, sÖ-dssa
f asismihyökkäystä^, ^vastaan
kaikkensa Canadan, jä sen liittolaisten
pohnistelujen-liyväkpi' Nuo>'et
]iiiiehemmesja:i'naiaeiim palvelivat
Canadan asevoimissa maalla, me-rellä,
ilmassa ja kauppalaivastossa.'
Monet heistä antoivat henkensäkin
vapauden lunnaiksi. Eikä- meillä
ole siinä, suhteessa mitään anteeksi
pyydettävää!, Mikäli Vapauden
haasteryntäystä halutaan moisilla
"syytöksillä" vaikeuttaa, niin antaa
tulla vain, sillä Canadan suomalaisille
se on kunnia-asia.
Sivumennen sanoen Vapaudessa
ei ole koskaan arvosteltu, edes puolella
sanalla niitä nuoria miehiä
jotka taistelivat Suomessa viime
sodassa. Heiltä ei ensinnäkään kysytty,
halusivatko he sotaa tai sotaan
menoa. Toiseksi sota ei ollut
heidän aikaansaannoksensa — siitä
vastasi suuremmat heput Helsingissä.
Suomalainen sotilas uskoi
useimmiten todella — ja monet
heistä uskovat vieläkin — taistelleensa
isänmaan vapauden ja muiden
ylevien aatteiden puolesta.
Vain tämä selittää .Suomen poikien
urhean taistelun todella vaikeissa
oloissa. Meidän myötätuntomme
on aina oIlutv.'niin näiden nuorten
sotilaiden kuin-yleensä Suomen ta-vallisen^
kansan puoleIi,a. ' . ,,
Mutta tämä ei muuta miksikään,
sitä historiallista tosiasiaa,- öttä
.Mannerheim, Ryti ja kumppanit te-kjy'gt
sotapolltiikalla-iii karhun^ pal-velukson
ennen ka kkea^ Suomen
kansalle — ja siinä yhteydessä ko- f
ko vapauttarakast availe ihmiskun-'%
nalle. Sitä sodanaikuista Suomen
edesvatuutontashallitusta;;yme<;olem
me todella arvostelleet — muttarSii-~^,4
nä me marssinime Lvtyhtä jalkaa > %
Suomen kansan cnemmUtÖn kans-.
sa, joka\'on .tuominnut j a ' kerta,,.^
kaikkiaan_,hyljännyt sotaa, edeltä-neen
ja sodan aikana vallassa bileiden
-hallitusten • o h j e l m a n ö . ,
. .Tällainen ,on yksinkertainen | j ä / , '(
koruton totuus näiltä'tiinibiltä-~~ ja
sekin vaatii, sanavapauden säilyttä-'
mistä ~ Känsäkoura- ' '~
i i i i
mi
im
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, September 13, 1960 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1960-09-13 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus600913 |
Description
| Title | 1960-09-13-02 |
| OCR text |
Iit
I >
Ii
II
hl
m
V''
(UBEiEtTir) —^Independent Labor
OrgaUf' of Finnish, Canadians. Ks-rtabllshed
Növ.''6.- 1917. Authorized
fss,"secohd^,class''inäir,by*^thel Post'
Oflice^., Department; ,OttaW^'Pub-li8hed*-^
thrlce''-'-weekly: Tuesdays,
I^Ursdays and, Saturdays by Vapaus
F$ibUsbing Company Ltd., at 100-102
Etäi^BtM., Sudbury, Ont.; Canada.
Telephones: Bus. Office OS.'4>4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi, Editor W. Eklund.-Mailing
address:.Box'-69, Sudbury,'OntiEU-io.
'A^d ver tismg -. rates y.uponiv application:|
Transla^ion free of ,charge. i ^ '
Caiiadassa': l"vk. 8.00 6 kk.;4.25
P ' • ^ ^3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa:' 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: , "1 vk.' 9.50' 6 kk. SJÖ
Miksei myös Diefenbaker
^ - . ^Uutistiedoissa kerrotaan,, että syyskuun 20 päivänä ko-koöhtiivaan
YK:n yleiskokouksen istuntoon tulee Neuvostoliiton
pääministeri Hrushtshevin ja Yhdysvaltain presidentti
Eiseiihowerin lisäksi valtioiden päämiehiä eri puolilta maa-ilihäa.
tämä viittaa siihen ,että ,YK:n yleiskoKouksen-tule-västajstunnosta
voi hyvinkin muodostua histOTiallinen tilaisuus,
jolla tulee olemaan suuri_merkitys kansainvälisen ti-larrteen
kehityksessä — ja rauhaa'janoava ihmiskunta odottaa
tietenkin ,että kehitys tulisi olemaan myönteinen.
• Tässä tilanteessa nousee automaattisesti kysymys siitä,
minkälainen valtuuskunta lähetetään Canadasta YKm istun-
_tQon? Ja pitäen mielessä kaikkia niitä mahdollisuuksia, mitä.
nyt, on olemassa, meidän lehtemme liittyy varauksetta niihin
hyvää tarkoittaviin canadalaisim, jotka toivovat ja vaativat,
että Canadan YK:n valtuuskunnan johtajaksi tulisi nyt nimittää
pääministeri Diefenbaker. Siten menetellen maamme
valtuuskunta voisi esiintyä koko hallituksen arvo- ja päätös-vailaHa
kansainvälisen jännityksen lieventämiseksi yleensä
, ja erikoisesti aselstariisumissopimuksen allekirjoittamiseksi.
Oletamme, että ulkoministerimme parlamenttiavustaja,
konservatiivipuolueen kansanedustaja Wallace Nesbitt Oxfordista,
joka on myös Canadan YK:n valtuuskunnan jäsen,
ön, eräänlainen asiantuntija silloin kun on puhe aseistarii-suntakysymyksistä.
Mr. Nesbitt esitti viime viikolla omana
mielipiteenään,, että Neuvostoliitto on "rehellinen aseistarii-sumissopimuksen
tavoittelussa', ja että nyt on odotettavissa
Neuvostoliitolta "uusia asiapitoisia" ehdotuksia aseistariisumisen
hyväksi.
Diefenbakerin hallitus on myös moneen kertaan-selittänyt,
kuten Canadan kansan suuri enemmistö haluaa, että se
kannattaa sekä ydinaseiden kokeilun viivyttelemätöntä kieltämistä
että aseistariisumissopimusta tiukan kansainvälisen
kontrollin alaisuudessa. Kaiken-tämän johdosta ja huomioonottaen
mr. Nesbittin lausunnon, Canadalla olisi nyt YK:n
Yleiskokouksen tulevassa istunnossa erinomainen tilaisuus
edesauttaa näitä tärkeitä tavoitteita. Se vaatii tietenkin irtaantumista
Wash^
sen asenteen omaksumista'^kansainvälisissä kysymyksfssä
yleenä: ja ennakkoluulotonta suhtautumista: k
ehdotuksiin ja esityksiin, joiden tavoitteena on todella kansainvälisen
jännityksen lieventäminen i ja yleisen aseistarii-sumissopimuksen
allekirjoittaminen. ^
Kaikki tämä vaatii, kuten sanottu, ennenkaikkea, sitä, että
Gahadasta menee nyt kokoontuvaan .Y:n Yleiskokouksen istuntoon
mahdollisimman arvovaltainen;edustajisto itse pää-,
ministeri Diefenbakerin johdolla.
Wawalaisille suuri juhlapäivä
"Meille wawalaisille lähestyy se kauan odotettu hetki,
'jolloin tämä;: pohjoisrannan ; maantie avataan liikenteelle'',-
kirjoittaa-lehtemme edustaja tämän ilosanoman johdosta.
Kysymys on siitä Superior-järven tiestä, joka muodostaa
tärkeän osan läpi Canadan kulkevasta, vielä rakenteilla olevasta
maantiestä, mikä tunnetaan Trans-Canada-Highwayn^
niniellä. Se varaa nyt ensimmäisen kerran maantieyhteyden
Michipicotin rauta-alueelle, mikä on Ontarion yksi suurin
kaivosalue. Siellä asuu ja työskentelee myös huomattava
määrä kanaslaisiamme ja yhdessä muiden paikkakuntalaisten
kanssa nämä "wawalaiset" osallistuvat ko maantien avajaisjuhliin,
jotka pidetään syyskuun 17 pnä.
^ Tämän rauta-alueen, mikä myöhemmin tuli tunnetuksi
Algoma Ore Properties-nimellä, löysi Ben Boyer vähän yli
kuusikynunentä vuotta sitten, eli v. 1898. Se sijaitsee noin
150,mailia pohjoiseen Sault Ste. Mariesta ja kuten sanottu,
sinne ei ole aikaisemmin ollut "muusta maailmasta" mitään
maantieyhteyttä, rautatietä lukuunottamatta: Lentoliikenne
on ollut wawalaisten palveluksessa, mutta sekin on riippuvainen
vuoden eri sesongeista. Aikaisemmin oli yhteys muuhun
maailmaan laivaliikenteen välityksellä, mutta sekin lopetettiin
noin vuosi sitten.
Nyt tälle paikkakunnalle tulee kestopäällysteinen valtamaantie,
mikä sivumennen sanoen kulkee Pohjois-Ontarion
eräitten ihanimpien alueiden läpi. Siitä ennustetaan jo turistiliikenteen
uutta "Mekkaa" Ontarioon ja vaikka kesä onkin
jo loppupuolella, sinne odotetaan vielä paljon vierailijoita
tämän vuoden aikana.
Alueen pääasiallisimpana työnantajana on tällä kertaa
Algoma Ore Properties Limited, jonka kaivoksissa ja tehtaissa
on työssä 1,015 alueen 4,500;sta asukkaasta.
Mainitun yhtiön omistaa kokonaisuudessahan ^ Algoma
Steel Corporation. Senjunnetuimmat laitokset ovat IJelen-")
kaivos ja Sir James Mines-niminen avokaivos. Rakenteilla
olevan uuden kaivoksen otaksutaan aloittavan tuotantonsa
pikapuolin. " .
Vaikka mainittu rauta-alue löydettiin 'jo kuiitisenkym-mentä
vuotta sitten, sen kehittäminen suuremmassa mitassa
alkoi'vasta 1935. Sen jälkeen alueen työvoimamäärä on lisääntynyt'
yli tuhannen. Vuosituotannon kokonaismäärä on
nyt' noirf 3,000,000 tonnia.
^, ^Kaikessa tässä kehitystyössä —^todellisessa Canadan^iS^i
neerityössä,- ovat myös ^anadan, suomalaiset kaivosmie lietyv
ja'rakennustyöläiset olleet mukana. He ovat, työllään; hielr
lään Ja uurastuksellaan ansamneet moninkertaisesti sen ilon- "
hetken, jettä™ sieltä .avautuu;,autotie muuhun^ maailmaan|jap
r niihmiwHoin;wawalaisilla' kahsalaisillamme on täyisi syy|ja^
" oikeus osallistua.tähän erikoisjuhlaan syyskuun 17 pnä. iSlti
\ ''-^pLehtemmeiukijat ja'^Canadan "suomalaiset yleensä osal-'
m .f
. - i.Washington. -^Yhdysvallat tu~ ..Herra Presidentti.
' lee ~' äseistadriisuntakysymyluessä
' kuten ennenkin pyrkimään ennen <^
, muuta valvonta» ^ja| tarkastuskysy-mysten
^selvittelyyn^ lausui presi- >
dentti Eisenhower keskiviikkona
lehdistökonferenssissa vastatessaan
TASSn kirjeenvaihtajan ky-symyksiin.
fe"T^:f^'-listiivat?'epäil^ siihen kun sa-
— ' '"Vomme-Onneksi olkoon, wawalaisct! ^
O O O O O O O O O D S D O O O D Q S O O O O O ; ^
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Lehtemme asianainen Helga Pie-sanen,
Kirkland Lake, Ont., .täytti
maanantaina . syyskuun .5Vpäivänä
70 vuotta.
Ida Tuokko, Long Lake, Ont. täyttää
keskiviikkonai syyskuun :14 pnä
65 vuotta.
John Laine, Poineer Manor, Sudbury;
Ont;;'täyttää torstaina, syyskuun
15 pnä 82 vuotta. \^
John Rajala, Matachewan, Ont.
täyttää torstaina, syyskuun 15 pnä
75 vuotta.
Tili Hänninen, Long Lake, Ont.,
täyttää lauantaina, syyskuun 17 pnä;
74 vuotta!
Yhdymme sukulaisten ja tuttox
vain onnentoivotuksiin.
Rauhanköngressin
puheenjohtaja
puhujaiiiäfkalla
Toronto, Canadan
gressinf-puheenjohtaja triiJames G.
Endicott.matkusti viimerväkon perjantaina
Berliiniin, Saksaan, jossa
hän tulee puhumaan Fasisminvas-taisen
;. Puolustustaistehjam Kiin-sainvälisen
Union, kokouksessa:^^v' •
. .Lähtiessään tri .EndiGott sanoi,
että -uudelleen, aseistamalla Saksa
on: pantu aikapommi Euroopan: sydämeen.
Tämän pommin pitaa tehdä
-tehototmaksi. kieltämällä .rydm-:
aseet.kaikrsta Saksan osista ja ylei^
sen aseistariisumisen kautta.
Tri Endicott.lentää Saksasta suo
raan Vnacouvenin ]a a!kaa kuusi
viikkoa • kestävän .puhujamatkansa
eri puolille Canadaa. Hän tulee
esittämään Maailman Rauhanneuvoston
tekemän vetoomuksen saada;
karkkien- maitten hallituksien, olivatpa
ne YK n jäseniä laikka ei,
kesustelemaan täydellisestä aseistariisumisesta;
Aseistariisuminen vain
takaa rauhan?ja turvallisuuden, sanoi
han,' ja kaikkien maitten kansain
täytyy käyttää, kaikki keinonsa:
tehdäkseen selväksi tämä omalle
kansalleen ja siten pakoittaa halli-tusensa
tekemään sopimuksen.
En( Endicott tulee puhumaan
British Columbiassa syyskuuna 2^
pstä lokakuun 2 päivään, Edmontonissa,
ja vCalgaryssa: lokakuun 4
pstä 9 päivään,. Saskatchewanissa
lokakuun 10 pstä; 19 päivään, Mani^
tobassa lokakuun 20 pstä 24 päivään
ja Järvienpäässa AJa Sudburys-sa
lokakuun 26 psta lokakuun 29
päivään; 'Rauhankokouksia tullaan:
järjestämään marraskuun aikana
Torontossa: WindsoiMssa^^^: ^^^^^^ O
sa ja Montrealissa.
iUseissaiiaikai^
semmissa £ lehdistökonfererisseissanj
ne Te olette' vauuttänut useita 'er-tojafYhdysvaltojensjasmyös;
itsenne
henkilökohtaisesti olevan ^ valmiin
tekemään] kaikenV 'mikä suinkin
saattaa olla tarpeellista '"oikeudenmukaisen
;rauhan'^ lujittamiseksi: j a
mm. edistyksen aikaansaamiseksi
maailman; y^leisessä'aseistariisunnassa.
Mitä uusia askeleita Yhdysvallat
ja Te henkilökohtaisesti- aiotte
tehdä YKn tulevassa yleiskokouksessa,:
johon osallistuvat usei-i
den hallitusten päämiehet?
Vastauksessaan -presidentti Eisenhower
sanoi; ettei hän :tiedä,:;VOi-.
daankosanoa:aiusiksi askeliksi k a i k -:
kia niitä ehdotuksia, joita Yhdysvallat
on esittänyt iasejstariisunta-kysymyksessävr.
aikaisemmassa:: :Vai-,
heessa. Hän korosti, että Yhdysvallat
^ aikoo esittää yleiskokouksessa
jo ennestään tunnetun kantansa
aseistarusunkysymykseen. Hän lisäsi
että Yhdysvallat on moneen otteeseen
ilmoittanut: millä, aseistariisunnan
a'oilla se on valmis tiettyihin
myönnytyksiin. Välittömästi;:
tämari' jälkeen Eisenhower ikuiten-kin
ilmoitti, että Yhdysvallat tulee
' fiseistariisuntakysymykgessä :; nyt
kuten ennenkin pyrkimään ennen
muuta : valvonta- j a :tarkastuskysy-mystcn
selvittämiseen.
Lehtimiehet tiedustelivat edelleen
Eisenhowenlta, aikooko hän
olla läsnä tai puhua YKn yleiskokouksessa
Näihin ysymyksiin vastatessaan
hän sanoi olevan mahdol-i>,
ta, että hän matkustaa New Yorkiin
yleiskokoukseen. Mutta hän Iisasi,
ettei hänellä ole aikomusta
osallistua .propagandistiseen kovien
sanojen vaihtoon Hrushtshevin
kanssa, kuten hän ilmaisi asian.
Vastatessaan edelleen kysymykseen,
joka koski kahta entistä USAn
tiedustclupalvelumiestä Eisenhower
sanoi, että entisenä rintamakenraalina
han ymmärtää eiittäin hyvin,
miten stuirta vahinkoa USAUe koituu
jokaisen tällaisen leipauksen yhteydessä
Lehtimiehet pyysivät vielä presidentti
a . koni m e n to i m a air: K u if ba n
paatosta diplomaattisuhteiden sol-miiiiisesta
Kiinan kansantnsavallan
kanssa Eisenhower sanoi, etta toimenpide
oir odoteltavissa jo aikai:
semminkin Hanon mielestään
Kuuba oli tehnyt tässä'asiassa vakavan
eiehdyksen.
y am: eläimistö
saatiiii maahan
Moskova."— Osa siitä avaruuslai-'^
vasta, joka vei_Belka- ja Sarelka-koirat
avaruuteen, 1 syttyi .-utuleen'
itultuaam^takaisinmaapallon^ilmake-^^
hään ja^tuhoutuir^-^Vaiii^s&iliö, jossa
koirat jä muut elollisfet"olennot "olivat,
pääsi maan pinnalle,^' kertoo Iz-vestija-
lehti: v - • '
Säiliössä ^ o l i , kaksi' osaa. Hermeettisesti'sulj
etussaosassa-: ;^^^^^^
molemmat koirat -12 hiirtä, hyönteisiä,
kasveja ja- muita eliöitä'^ ja^
toisessa osa.ssa 28 hiirtä ja kaksi
valkeata rottaa. Koko säiliö^, irroi-tettiin
maasta käsin annetulla mer-killäv
avaruuslaivasta; ja koirat«sisäl-tänyt
osa irroitettiin 7.000—8.000
metrin l^orkeudessa. Ilmakehään
palatessaan säiliön nopeus oli 6—8
m/sek, kun taas koirat sisältänyt
osa laskeutui 10 metrin sekuntinopeudella.
—
Lehdessä.oli kuva koko säiliöstä,
mutta ei sen osista.
Lama uhkaa taas
Yhdysvaltoja
Washington. — Yhdysvaltoja uhkaa
kolmas lamakausi, jonka torju:^.
miseksi maan talou-selämän .tarvitsir
silakaisijoikseen uudet luudat, ^sanoi
Yhdysvaltain demokraattien
presidenttiehdokas John Kennedy
syysk. 4 pnä. Kennedy syytti republikaanista^
'hallitusta «tärkeiden
kysymysten vkuten-mm. ^vähimmäispalkkojen:,,
määräämisen iiViivyttämir'
sestä. Edelleen hän mainitsi tällaisina
kiireellistä ratkaisua odot-tavinar.
kysymyksinä ^vanhuuseläkkeet.
Järkyttynyt
ex-kuningas
Kerrotaan että ex-kuningas Faruk
on tätä:nykyävsangen järkyttynyt ja
on nostanut jopa syytteen erästä
italialaista makeistehdasta vastaan.
Tehdas on nimittäin ryhtynyt valmistamaan,
Farukin:;nimeä;:kantavia
suklaamakeisia. Tästä ci asianomainen,:^
olisi ollut, minkään ; pahoilla
kuin siitä tavast^ jolla tehdas mainosti;.
uutta^tuotettaan: "Kaksi ker-::
taa paksumpia — kaksi kertaa halvempia".
' ' I
Skandaali
Todellinen skandaali tapahtui äs-ettäin
Mainburgissa, missä vihkipu-ku
putosi kriitillisimmällä hetkellä
morsiamen yltä. - Pappi jatkoi kui-:;
tankin toimitustaan ja nuori. moiv
sian.: seisoi hänen edessään syvästi
punehtuneena valkoisessa naiion-alushanfieessaan:
Myöhemmin kävi
selväksi, että morsiuspuvun ompelijalle
oli tullut'tulipalokiire. Hän ei
ollut ennättänyt neuloa pukuun
nappeja, vaan'se kiinnitettiin hup4
pinculoin^edellamainituin'k'ohtalok-';
kam seurauksin. " ' - v ''^ I
285 kantosiipialusta
Siperiaan
Kulumassa olevan scitsenvuotis-
.suunhitelniiin: aikana Neuvastolii.ton
telakoilla valinistelaan 285 kantosiipialusta,
joika kjkcncvat kehittämään
80—100 km n tuntonopeiidcn,
"Siipilaivojon • massatuotannon on
•aniettanul; .Nouvos.gDl^ton: vjokivesiCMv
liikenteen teknillisessa kohityk-sessa
:valli tseva vsuunla us,; • Asinntunlijoiden
mielipiteen,;':• mukaan vedenalaisilla;
suvilla vaiustetul alukset soveltuvat
parhaiten .Siperian runsasvetisiin jokiin
'
;;.:Neuvostoliiton jokilaiva.sto,. .otti. ens
i m m ä i s e n a nopeakulkuiset kantosiipialukset
matkustajaliikenteen käyttöön.
Ensimmäiset tämäntyyppiset
alukset — "Raketit" rakennettiin
V 1957 Nuhin mahtui CO ihmi.sta.
Kiinan jäsenkysy-mys
esille YKssa
Moskova. — Neuvostohallitus on
ehdottanut, etta YKn 15 yleiskokouksen
työjärjestykseen otettaisiin
kysymys Kiinan edustuksesta
YK:ssa.
Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei
Gromykov lähetti taman Johdosta
kirjeen YKn pääsihteerille Dag
Hammaskjöldille. ^
Gromykon kirjeeseen liittyvässä
muistiossa huomautetaan,; että maa-,
ilman väkirikkain :yaltio Kiinan kansantasavalta
: ei.vole saanut v mahdollisuuksia.
osallistua YKn toimintaan,
ja sen palkalla YKs-a istuu,: kansan
hylkäämän Tshiangkaishekin klikki,
joka.:on suojautunut .amerikkalaisten
pistinten taakse USAn joukkojen
miehitamällePormosan saarelle.
Muistiossa korostetaan, etta mahdollisuuksien
' T
kansanta.sa vallalta osallistua YTCn
toimintaan- koituu' suureksi,; vahingoksi:
itselleen YKMe: ja rajoittaa
huomattavasti sen mahdollisuuksia
kansainvälisen, yhteistoiminnan ke-'
hittamiseen.
/Tlemiriisterit FrederickjMrCassi
tiedoittijAdime^^
rsamanä*iltana;poiste^
'to r,xaltam"aa"ntie_ No. 17:sta ;Akawa
RiverinLja' White Kiverin välillä.
Käytännöllisesti sanoen tämä mer-:
kitsee" sitä, että suora maantieyhteys
Sault Ste. Marien ja Port Arthurin
välillä on alkanut. Virallinen
;avaustilaisuus - toimitetaan vstk.
17 pnä.
.: Lukemattomien:ihmisteni t
ta on:näinollen tullut tosiasia.;Meilr
le'suomalaisille se on erittäin kärkeä
sillä kun ensi kesänä' järjes-;
tömme musiikki- ja urheilujuhlat
pidetään Sudburyssai-niin-PortArt^
hurin alueelta suurjuhliin saapuvien
ei tarvitse lähteä kiertämään
juhliin pohjoisen kautta vaan^ saavat
tulla suoraan uutta erinomaista:
maantietä Sudburyyn. Matka tietysti
lyhenee monella sadalla maililla.
Wawan asukkaille on uuden tien
avaaminen luonnollisesti erittäin
suuresta; merkityksestä.; Kauppala
on tähän saakka ollut eristettynä,
mutta nyt se tulee suuren valtamaantien
varteen. Tätä yarten on
järjestettykin juhlatilaisuus kauppalaan
kun maantie ^virallisesti a-vataan.
; U
nen on ollut erittäin vaikea ja se
on tullut kalliiksi. Agawa Kiverin
ja Marathonin välinen 165 mailia
-pitkä osuus ;;,tuU maksamaan, noin
$40^000,000. Monissa paikojssa;täytyi
teitä rakennettaissa louhia
suunnaton määrä kiveä kun tietä
rakennettiin kallioiden läpi.. Kaikkiaan
louhittiin kiveä ja kuljetettiin
pois 2,730,000 tonnia.
Kun tietä tehtun hakattiin kaikki:
puut pois 100 jalan levyiseltä alueelta.
Tie on tehty niin ettei siinä
ole jyrkkiä käänteitä eikä pahoja
nousuja.
Koska tie seuraa Superior-järven
rantoja, niin monissa paikoissa on
ihastuttavia; näköaloja järvelle. Tie
kulkee Superiorin; alueen, maakunnan
alueen puiston läpi ja siellä on;
parhamaimihat' kämppSyäpaikät^A -
' Kalamiehille' ja friaisille|tieh|a-rior-
järveen virtgävat'lukuisat pu-
,rot,>;ovat'^ kalarikkaita,\; erittäinkin
niissä on runsaasti purotroutua. r
Tämän uuden tien avaaminen liikenteelle
ei'Ole vain suuresta merkityksestä
ontariolaisille, vaan kaikille
cänadaläisille koska fäten ' a-vautuuiTrans-
Canadan valtatieniykr
si tärkein osa.
NL TUKEE AFRIKKAA
SANOO HRUSHTSHEV
Suomen uutisia
Helsinki —• (Suomi-Seura) —
SiM>maIaisia"-*aunankiukaita; Etiopian
keisarille. Kesällä tilasi toimittaja
Sanfrid Mattson, joka nykyisin
asuu Etiopiassa, Saarijärven levy-tystehtaasta
kaksi uusimallista sau
nankiuasta, jotka hän lahjoittaa Etiopian
keisarille Hailc Selassielle.
Toimittaja Mattson tutustui keisariin
tämän ollessa pakolaisena Englannissa.
Saunan kiukaat valmistuivat
äskettäin ja ovat jo lähteneet
laivalla Pietarsaaren satamasta
kaukaista määrämaata kohti. (HS)'.:
Kahdeksan maan kauppaministerit
kutsuttu vieraiksi: suurmcssuillc;
Tämän kuun 16 pnä avattiin Suomen
Suurmessujen johdosta on hallituksen
toimesta kutsuttu maahamme
kaikkiaan kahdeksan Euroopan
eri maan kauppaministeriä, joista
osa on JO vastannut^ myönteisesti.
Tiettäväsfi kutsuttujen joukossa
ovat useimpien^— ellei kiiikkien —
Afta-maiden kauppaministerit. Kaiken
todennäköisyyden mukaan kutsut
on lähetetty jo ennen pääministeri
Hrushtshevin maahan tapah:;
tunutta vierailua. (HS)
Sotilaita avuksi sadonkorjuutyö-hön.
Puolustuslaitoksen henkilöstöä
ja ajoneuvokalustoa saadaan
käyttää apuna sadonkorjuutöissä tämän
syksyn epäedullisten sääsuh-teiden"
johdosta. — A.<5iaa koskeva
esitys hyväksyttiin tii.staina valtio-neuvpston
.istunnossa.
»oskova. — Afrikan kansat eivat
ole yksin 'jalossa taistelussaan, vaan:
niiden puolella on Neuvostohiton. ja
kaikkien; rauhaa ; rakastavien kanso-'
jen myötätunto ja tuki, lausui .pääministeri:
Hrushtshev,: neuvostohalhr
tuksen Guinean presidentin Sekou
Tourcn kunniaksi tarjoamalla lounaalla
vume viikolla.
Hru.shtshev jatkoi, etta Gumean
tasavallan rauhantahtoinen .ulkopor:
litukka Vja- sen johdonmukainen: taistelu,-
kolonialismia:- va.staan^ m
vai .muitakin •• .'Mrika n ;• kansoja.: nii-'
den oikeudenmukaisessa taistelussa
vapauden .ja kansallisen Tilppumat-tomuuden
;puolesta; Herrat' impenä-:
listit yrittävät turhaan.vierittää melr
dan syyksemme sen, etta Afrikan
mantereen kansat ovat päättäneet
vakaasti -karkoittaa;: maaltaan vieraat,
siirtomaaherrat. .Siirtomaajärjestelmän
;> ha JOI ttaminen on :vaistar
maton; historiallinen ~ prosessi., Ha
pealhnen siirtomaajärjestelmä luhistuu
koko maailman silmien edessä,
eika mikaan voi pelasfaa sita täydelliseltä
haaksirikolta.
Hrushtshev mainitsi, etta jo kaksi
kolmasosaa, Af rikan väestöstä on va-.
pautunut siirtomaaorjuudesta,. ja tor.
tesi:
Afrikan tilanne muuttuu niin nopsasti...
etta on aihetta: .olettaa Afrikan
kansojen korjaavan: joaivan la-hitulevai.
suu(iessa"::tatakm. lukua::Ja
poistavan jalellejaaneen .siirtomaa-:
hallinnassa: olevan:kolmanneksen.-;-. :
Hiushtshev korosti, etta siirtomaa-valtiaat
^eivatv,luovuta asemiaan ilr
man taistelua. O.soitettuaan lesimerkr
kina Belgian Kongoon; suorittaman
imperialistisen aggression Hrushtshev
lausui; etta imperialistinen salaliitto
Kongoa vastaan : ori -salalntto kaikkia
Af likan kansoja vastaan.
Hrushtshov Iisasi, etta Afrikan
kansat eivat suinkaan ole yksmtjar
lassa-taistelussaan, :vaan: niiden, puolella
; on Neuvostoliiton ja .kaikkien
rauhaa rakastavien maiden kansojen
myötätunto ja tuki.
Vanha Yeteraani
Jaatettu llakihasta
haudan lepoon
Nakina. — Kuolema vieraili täällä
Nakinässa elokuun ;25 pnä, jolloin
John Hietanen meni sinne,
mistä: ei paluuta ole.. sHän: sairasti
noin part vuotta sydänvikaa; Hietanen-
oli tämän paikkakunnan van*
hin suomalainen^ sillä hän: oli ^kuollessaan:
85 vuoden; ja 6 kuukauden
ikäinen. ;Edesmennyt: Hietanen; oli
oikein j)idetty: henkilö tuttavapiirissä.
Hän seurasi valppaasti tapah-main
kehitystä eri puolilla maailmaa
radion ja erikoisesti Vapauden
ja Liekin välityksellä. Nämä lehdet
tulivatkin hänelle ilmestymispäivistään
alkaen.
Hietanen työskenteli aikaisemmin
: CNR-rautatieyhtiön junamie-henä.
Eläkkeelläkin hän ehti olla
harvinaisen pitkän aikaan,; kaikkiaan
parikymmentä vuotta. Hänen
ruumiinsa/haudattiin Port .Arthuriin,
Riverside hautausmaahan.
Hautaus tapahtui elokuun 27 pnä
Kantajina palvelivat tällä viimeisellä
matkalla Bill Ranta, Bruno Mäki,
E. Plok, Kauko Kanta ja H. Kajala.
Lepää unta rauhaisaa, siellä kuk-kaiskummun
alla, paljon pidetty toverimme.
— S.
• Souto^l^PorcupirieMaifpldetty SCA-Urtiellulii^
n UitfnlEOlcäus^flähetti^^Suo- l
meni TULille ^'tervehdyksen, Johon §
TUL:n I.piib^oiatAit'Pekia- Mar-->
^in^on lähettänyt|lUttonune sihtee-'
riiie Paavo'^ Vauriolle oheellisen vas-~
tauksen. - > ' /-
, Haluan kUttä» sydämeUisimmin l
kauttanne liittonne- liittokokousta'
lämpimästä -tervehdyksestäiuie.-jon- !
ka olemme saaneet vastaanottaa. An-^'
namme suuren arvon sille,'että liitollamme
on Canadassa ystäviä, jotka
eivät ole unohtaneet meitä. ^ , „
Kuten kirjeessänne ,sanota'an,j on" . -il
liittomme kok^ut kovia alkojäisillä ' ' - " " 'l
olemme joutuneet kamppailuun' sekä \
ulkoisia etta sisäisiä hajoittajia yas-.
taan.-Tällä hetkellä-voin kuitJenkih •
vakuuttaa, että, liittomme , monissa
myrslcyissä-koulittu ja koeteltu jäsenistö
on tuon kamppailun kestänyt
ja selvinnyt siitä voittajana. Työväen
Urheiluliitto Jatkaa toimintaansa
tarmokkaana Ja itsenäisenä.
Vielä kerran kiittäen tervehdyk-sestanne.:
(toivotan 1'liittomme rnhnessä:
parhainta menestystä?työllenne cäna-dan-
suomalaisen urheilukimnon ko- ,/|
hentamisessa. ' ^ ^::r
Suomen viestijoukkueen
tarina
päättyi lyhyeen
Rooma. -— Suomen viestijoukkueen
larina 4x400 metrillä muodcs-tui
odotettua lyhemmäksi. --Suomi
joutui erään, jossa: oli mukana Sakr
sa. Canada; Jugoslavia ja Porta Rico,
joista Suomi pystyi lyömään
vain:.: viimeksimaJhitun. -; Välier
pääsi Saksa, Canada ja Jugoslavia».:
Rekola -juoksi :,t^nsimmäise{läi ja
kinsti toijpii3i;oralia siihen asti
johdossa olleesi sakasalaisen edelle,
joten Strand pääsi lähtemään
vapaat.-^ tieta. Kaike.ssa kiireessä
Roomaan l o n n r J i M f y Stnnd ei pys-tjnyt
pi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-09-13-02
