Vapaus, December 17, 1925

              17 Bim — Hgg» Dm 17> i§25
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat valmistettu Suo­men
yliopistossa käytännössä olevain oppikirjain mukaan, sekä
K G. K. Nyman'in erikoiskalsannon alaisina. Me käytämme ai­noastaan
parhaita rohtoja valmistukseemme.
Jassa on kokdistettsva riiosten ca<
dznlseea". Petenttiläälckeenä tähän
bän esittää vesi- j a leipsimnkeatta,
siis vanhoja, JcesMaxIailsza rankai-
KUMMITAVAROITA
Kuumavesipus^la, hinta $1.25
92.00, $3.00, $4.00 j a ?5.0O
Kuumavesipussin letkuja,
Eniskuja naisille, hinta $3.50
Buiskoja miehille, hinta $1.00
Rnisknja lapsille, hinta .35
Korvaraiskuja, hinta .... ^5
Nenaroiskuja, hinta .... .85
Varmuusesineitä naisille,
hinta .$3.50
Varmuusesineitä miehille,
hinta $3.00 tua.
y.m., y.m.
Kääreitä, Plaastaria,
Haavapumpulia 25c, 40e, 75e,
$1.50. V
Haavakääreitä 1' 20c,- 2» 25c
Exemasalvaa, hinta 76c
Hoffmanin tippoja, sydän»
alnskipuaii ....^...50c j a $1.00
Selkäplaastaria
Eintaplaastaria
Munnaisplaastaria
Eetteritärpättiä, yskään
j a hengenahdistukseen
Halvausvettä, hinta ....
Hiusoljyä, hinta
Hammastippoja, hinta....
Hammaskittiä, hinta ....
Hammasharjoja, hinta
40c, 50c i a 75c.
Hemoroidesaivaa, hinta
.85
.50
.50
;.60
.50
.50
.25
.10
25c,
75c
Hajupihkaa, hinta 25c nnssi
Intinlinjamenttiä, hinta .50
Snellmanin koliikkitippoja .50
Eamferttiviinaa, hinta .... .50
Kamferttioljyä, hinta .... .50
Emätippoja, koliikkiin jasy-dänalusldpuun,
hinta .60
Hanmiaspulveria, 25c j a 50c
Ibosalvaa, lunta 35
Kamferttia, kuivaa ^5c unssi
Eamferttllinjamenttia .... .50
Kummiplaastaria —
Kolmenlaisia tippoja
Luulin jamenttia
Nervin tippoja
Parranaiosaippuoita
Päänldvlstyspulveria
PiMoIjyä
Puunöljyä 50
Puhdasta Norjan kalan­maksaöljyä,
f
hinta 50c j a $.100
Prinssihtippoja
Preserveeraavia tippoja .50
Biigapalsamiä
Sflmävettä ...
Silmäsalvaa
Suu- ja hammasvettä ....
.50
.50
.60
.50-
.50
.50
.60
.60
.60
TILATKAA meiltS laakelaettelo. Meillä on saatavaoa biiikkin Suomen, Canadan ja Ameräan
lääkkeitä, knmmitavaroita, matbeeransmaaloja y. m* Me maksamme poatirahan kaUdsta $5.00 tai
•ita isommista'tilanluista. — Erikoislaakeloettelot asiamiehiUe.
BUtapoja sekä toiselta puolen lytem-piä
tuomiolta, että vankien lukumää­rä
saataisiin vähenemään. Boije
väittää, että nykyisten rankaisutapo-jen
vallitessa, vangit lähtevät vanki­loista
siveellisesti turmeltuneina ja
yhteiskunnalle vaarallisempina kuin
olivat ennen vankilaan joutumistaan.
Kaikesta tästä vältyttäisiin, jos otet­taisiin
eräitä keskiaikuisia rängais-tustapoja
jälleen käytäntöön.
Boijenkaan tutkimus ei siis kos­kettele
itse rikollisuuden perussyitä.
Ainoa porvarillineii tutkimus tällä
alalla, mihin minulla on ollut t i ­laisuus
tutustua,, on J . R. Piiasiki-
K. G. K. NYMAN, Omistaja.
Suomessa ja Canadassa tutkinnon suorlttanutr. apteekkari. PORT ARTHUR, Ont.
Poliisimenot viimeisen 30 vuoden kuluessa .
kohonneet 235-kertäiseksi, vankien- ^
hoitomenot 42-kertaisekM
Budjettikäsittelyssä eduskunnassa
V . k. 23 pnä vankila- ja poliisilai-toamenojen
ollessa esillä eidtti' ed.
Tabell ( £ 0 8 ) seuraavan lausunnon
asiasta: '
Kun on kysymys vankilamenbista,
on minulla syytä tarkastella tätä
asiaa lähemmin. . i', f
' Tässä luvussa' kiinnittää tahto­mattaankin
huomiota niihin suun­nattomiin
menoihin, joita siinä on
varattu vankiloille. Nämä nienot
ovat Suomessa suhteellisesti Icoi^e-ammat
kuin kenties missään muussa
maassa, ja
vankila- ja poliisimenot'ovat lisään­tyneet
haimaayampaa vauhtia ;
koin mitkään maut menot, ;
joita on viimeisen vuosikymmenen
kuluessa vakinaisesti budjettiin Va­rattu.
Seuraavat numerot osoitta­vat
sitä kehitystä, mikä i näiden me­noerien
lisääntymisessä on viimei­sen
kolmenkymmenen vuoden kulu­essa
tapahtunut: yuonna 1895 meni
vankeinhoitoon 1,454,603 mkl, y.
1925 meni jo 60,239,150'mk.
Vanketnhoitomenot ovat siis ko­honneet
30 vuodessa 42-kertaiseksi.
/Mainitsen samalla vertailun vuoksi,
miten poliisikustannukset ovat sa­maan
aikaan kohonneet. '
Vuonna 1895 annettiin valtion
avustusta kaupunkien poliisikbstan-nuksiin
196,438 mk.; v. 19,25 an­nettiin
samoihin tarkoituksiin 46,-;
583,800 markkaa.
' Valtion osuus kaupunkien poliisi-kustannuksiin
on s^is kolfönnut 30
vuodessa yli 235-kertaiseksi. Kohoa­minen
Oli siis ollut suhteettoman
suuri. • •
Vanhoja asiakirkoja tarkastellessa
huomaa, että .poliisimenojen lisää-smistä
on aina puolustettu sillä, että
Hkollisuutta on mahdoton pitää a i -
. toissa ilman sitä. Kun nyt otamme
huomioon, että poliisimenot ovat, vii-meksikuluneen
30 vuoden aikana ko­honneet
235-kertaiseksi j a vanhein-hoitomenot
42-kertaiseksi, niin tekisi
mieli uskoa, että noilla huikeilla
miljoonilla olisi kyetty tehokkaasti
taistelemaan rikollisuutta vastaan,
.että sitä .olisi voitu ainakin huomat­tavasti
vähentää, jos ei kokönasiri
poistaa. Niin ei asianlaita kuiten*.,
i a a n ole. , Vuoden 1895 lopulla oli
maan kaikissa vankiloissa yhteensä
2^80 vankia. Oikeusministeriön van­keinhoito-
osaston äskettäin antaman
tiedon mukaan dn nykyinen vanld-hiku
y l i 7,000. Vankien-lukumäärä
OQ siis kohonnut näiden 30 vuoden:
kuluessa noin kolminkertaiseksi, luo­liisi-
j a vankilamenojen suunnattor
mailakaan lisäämisellä ei ole siis
k3%tty Estämään vankien lukumää­rän
nopeaar Usäähtyndstä, vielä vä­hemmän
on "kyetty sitä supistamaan.
' Kalliista edelläviittaamistani ra­hamääristä
huolimatta
hulisaaniauna; riehuu' nyt huolestiit*
tavi^mmin kuin milloinkaan ennen
Miirhati tappelut j a omaisuuteen.
' kohdistuvat rikokset ovat jokaj^i-väisiä,
ettei niihin enää kiinnitetä
edeis eVityiserapää huomiota. Vielä
kolmisenl^mmentä^ vuotta sitten ja
myöhemminkin oli asianlaita aivan
toisin. Matti Haapaojan, Malmeli-hin
y.m. tekemät rikokset tiedettiin
maan takapäjuisimmassakin sopukas­sa.
Niitä pidettiin hirmuisina rikok­sina.
V Nykyää^ tapahtuu harva ;se
viikko ainakin yhtä kammettavia t i ­hutöitä,
eikä niihin kiinnitettä juiiri
minkäänlaista huomiota. Mutta edus-
^ kunnan, jonka ainakin pitäisi huo­lehtia
: olosuhteiden kehittymisestä
terveeseen suuntaan, ei kuitenkaan
ole jätettävä näitä huolestuttavia
seikkoja niin vähäisellä huomiolla
kuin valtiovarainvaliokunta mietin­nössään
on tehnyt.
Edustaja Ingman piti äskettäin
puolueensa kokouksessa luennon
taistelusta huligaanisuutta vastaan.
Tutustuin tuohon luentoon sellaise­na
kuin se julkaistiin sanomaleh­dissä.
Tutustuin .siihen hyvin tar­koin.
Mutta Ingman ei siinä edes
yrittänyt, kuten saattoi arvata, tun­keutua
itse huligaanisuuden juuriin,
koettanut selvitellä, mitkä oy^at pe
syyt, jotka aiheuttavaa huligaanisuu­den.
Hän rajoittui vain lyhykäisesti
jä ilinan perusteita väittämään -r-kuten
jumaluusopin professorille so­piikin
— että huligaanisuus on tul­lut
Venäjältä päin, ja että työväen­järjestöt
ovat,, sitä sitten kehittäneet
j a vaalineet. Kuinka outo ja ty­perän
lapsellinen tuo Ingmannin väi­te
on, sen osoittamiseksi riittää viit­taus
siihen tapaan/ millä esim. Hel­singin
työväentalolta huligaanisuii-teen
suhtaudutaan, s Itse poliisimes­tari
Honkanen on ollut pakotettu.,
tunnustamaan^ että Helsingin, työ­väentalolla
pitävät yhdistyksen omat
järjestysmiehet kerrassaaa mallikel­poista
järjestystä yllä. Ja niin 6n
asianlaita kautta maan. Ilkassa esim.
lausui tässä hiljattain eräs porvari
seuraavasti:
^^'Eriitoisdla kiitoksella on mainitta­va
se luja Irari; esim.: j ^
fhin nähden, jota .työväen huvi-
- j a juhlatilaisuuksissa har>
-joitetaaii-y"
Tässä suhteessa oli porvarillisten
juhlatilaisuuk^en toimeenpanijoilla
paJyptt j a h^^ opittavaa." — Mah-ytoipa
nuo sanat lausunut porvari
hymyillä tavallista iroonisemmin kun
hän :yähän myöhemmin sai lehdistä
h i k ^ edus^ sanoja. Jos
minä envtieteisii^että hän on pappi.
Ingman nimittäm, niin kehoittaisin
häntä hieman häpeemään sanojaan.
Valtiovarainvaliokunta perustelee
lisämenojen tarpeellisuutta poliisi-tarkoituksiin
sillä, että järjestyksen
ylläpito on ilman niitä mahdoton.
Taisteluun huligaanisuutta vastaan
niitä tarvitaan. Samoin perustelee
valiokunta osamäärärahojen myöntä­mistä
vankeinhoitoon sillä, että van­kilat
ovat t^liian täynnä ja rikolli­suus
yhä vain laajenee. Siis jäl­leen
huliganiisuudeii vastustaminen
on perusteena... Eduskunta ;eL..mie­lestäni
kuitenkaan saa tyytyä noin
Ylimalkaisiin perusteluihin. Se ei
voi mennä ilman muuta myöntämään
määrärahoja tällaiseen tarkoituk­seen.
Sillä jos esim. poliisimenoja
mennään lisäilemään joka vuosi sa­maan
tapaan kuin tähänkin asti,
kuten valiokunnan mietintö ^edellyt­tää,
niin 30 vuoden kuluttua teke­vät
poliisimenot tuon sievoisen 11-
numeroisen summan 10,937,075,500,
minkä määrän siis Suomiraukka jou­tuu
antamaan vuonna 1955 avustuk­seksi
kaupunkien poliisien ylläpitä­miseksi.
Ja tällöin ei ole oUenkaan
otettu huomioon muita poliisitarkoi-tuksiin
meneviä menoja, esim. niitä
menoja, jotka menevät^ maalaispolii­sin
palkkaukseen. Olettaen, että nä­mäkin
poliisimenot kasvaisivat sa­malla
tavalla- kuin valtionavustus
kaupunkien poliisin ylläpitäiniseksi
on kasvanut ja ottaen huomioon, et­tä
nämä muut poliisimenot tekevät
tänä vuonna 72,241,830 markkaa,
tulisi Suomen poliisilaitos vuonna
1955 maksamaan Smk. 27,923,905,-
550:80. Ja vanheinhpitomenot teki­sivät
silloin samoilla edellytyksillä
530,044,300:— mk., siis varsin sie­voisen
summan nekin. Kun valtio­varainvaliokunnan
mietintö edellyt­tää
entisen kehityksen jatkamista ja
ktlh sellainen kehitys ei mielestäni
ole toivpttavaa, niin sallittanee mi­nun
vähäsen tarkemmin'' kiinnittää
eduskunnan huomiota niihin syihin,.
joista rikollisuus johtuu.
Porvarilliset tutkijat eivät ole kiin­nittäneet
huomiota rikoksen syi­hin
ja niiden tutkimiseen
He ovat rajoittuneet tutkimaan
vain etupäässä rikollisuuden lisään­tymistä.
Ja tällöin he ovat m.m..to­denneet,
että kaikkien-rangaistujen
yhteinen , lukumäärä on nykyään
Suomessa noii\ 90,000, s.o. yhtä pal­jon
kuin vain jokunen Vuosi sitten
maassa oli" teollisnustyöläisiä. Pal­jon
tarkempaa on kuitenkin päästä
selville siitä, miksi ihmiset tekeyät
tekoja, -joijiftrt johdosta valtiovalta
heitä sitten irankaisee. Onhan sel­vää,
että tuollaisiin tekoihin täytyy
olla hyvin painavat syyiisä samoin
kun sekin, että vain/ noiden syiden^
poistamisella voidaan rikollisuutta
vastaan tehokkaasti ja menestykselli­sesti
taistella. Tähän puoleen asiaa
ei, kuten jo huomautin, ole porvaril­lisella
taholla kiinnitetty juuri ollen­kaan
huomiota. Oikeusministeriön r i -
kösrekisteritpimiston päällikön, va­rat.
Boijen äskenjulkaistussai tutki-muksossakaan
ei kiinnitetä asiain
tähän puoleen sanpttävaa hupmiota.
Tutkimuksensa alussa hän tosin mai­nitsee,
että myöskin yhteiskunnalli­set,
epäkohdat ovat syynä rikollisu\i-teen,
mutta siUien hänen alkusyy-tutkimuksensa
sitteh rajoittuvatkin.
Ja tehtyään havainnon, että^jrikok-sensa
uusijain lukumäärä on tavat­toman
suuri, tulee hän sellaiseen
johtopäätökseen^ etta "varsinaisen
rikollisuuden vastustaminen ensisi-ven
Valvojassa 1896 julkaisema tut­kielma.
Paasikiv päätyy siinä sel­laiseen
tulokseen, että
rikollisuuteen johtavat kyyt ovat
taloudellisia
Varsinkin omaisuuteen kohdistuvi­en
rikosten laita on näin. Hän mai­nitsee,
että esim. Baijerin rikosti­laston
perusteella on voitu todeta,
että jokainen viljanhinnan 6 krent-
-zerin nousu* lisäsi yhden varkaan
kutakin 1,000 asukasta kohti ja
päinvastoin. Samoin on Preussissa­kin
todettu, että viljanhinnan ja
omaisuusrikosten vaihtelut ovat tar­koin
seuranneet toisiaan. Näitä ja
eräitä muita esimerkkejä tarkastel­tuaan
sekä verrattuaan niitä Suo­messa
tapaamiinsa vastaaviin ilmi­öihin
lausuu J . R. Paasikivi, että
''Suomessakin on tämä viljanhinnan
vaikutus' oinaisuusrikoksiin selvästi
huomattavissa."
, Myöskin useimpien muiden rikos»
ten perussyyt ovat epäilemättä ta­loudellisia.
Sitä todistaa m.m. seu­raava
esimerkki: Jos merkitsemme
teollisuuden palveluksessa eri vuosi­na
olleiden työläisten lukumäärä
vaihtelut ja vedämme vaihteluja
psoittavan murtoviivan, niin havait­semme,
että Ifun teollisuuden palve­luksessa
olevien työläisten vaihtelua
osoittava murtoviiva laskee, niin
vankien lukumäärä nousee, j a päin­vastoin.
Nämä vaihtelut ovat jo­tensakin
täydellisesti toisistaan riip­puvia,
kuitenkin; sillä poikkeuksella,
että-, työläisten lukumäärän vaihtelut
kulkevat hieman edellä vankien l u ­kumäärän
vaihtelusta. Mainittujen
murtoviivain toisistaan riippuvaisuus'
on erikoisen silmiinpistävä n.s. t a ­loudellisina
pulakausina, jolloin te­ollisuuslaitokset
vähentävät työvä-keään
ja työttömyys sen johdosta
on suuri; pulakauden puhjettua a l ­kaa
vankien lukumäärä tavattomasti
lisääntymään^' '
Edellä kuvaamani ilmiö on aivan
luonnollinen ja sanoisinko välttämä­tön
seuraus kapitalistisesta talotfs-j
a yhteiskuntajärjestelmästä. Kun
joudutaan mainitusta järjestelmästä
johtuvaan pulakauteen, niin tehdas-työväestöä
ajetaan silloin joukottain
kadulle, yhteiskunnan taholta jär­jestetään
työtä vain pienelle murto-psalle
työttömien kokonaismäärästä^
j a mistään' muistakaan työpaikoista
eivät he saa työtä. Tehdaskapitalis-tit,
jotJta ovat hyvinä aikoina kisko­neet
heidän työstään suunnattomia
voittoja, eivät huolehdi heistä ensin-
-kään.. Täten työläiset joutuvat i l -
.man omaa syytään pakolliseen työt-törayjrteen.
Ei maatalouskaan voi
antaa heilfe edes tilapäisansiota, sillä
sekin kärsii pulakaudesta j a erottaa
entisiäkin työläisiä pois työstä. Täl­löin
on työläisellä vain kaksi mah­dollisuutta
r joko kuolla nälkään tai
ryhtyä omin luvin ottamaan elin­tarpeita
sieltä, missä niitä on. Ja
viimeksimainitusta vaihtoehdosta on
melkein säännöllisenä seurauksena
linnaan joutuminen. Pakollisessa
työttömyydessä pitemmän aikaa ol­lut
henkilö on sitä paitsi pitkäaikai­sen
' aliravitsemisen johdosta siinä
määrin henkisestikin heikentynjrt,
ettei hän kykene täydellisesti otta­maan
huomioon tekonsa seurauksia,
eikä niistä paljoa väiltäkään. Hän
tekee silloin tekoja, joita häri ei nor­maalioloissa
tekisi.
Murhat y.m. äkkipikaisuudessa.
tehdyt rikokset voidaan katsoa väki­juomien
nauttimisesta ja luonteen­laadustakin
johtuneiksi, mutta toi­selta
puolen ei voi olla ajattelematta
taloudellisia alkusyitä tällaisiinkaan
tapauksiin. Taloudellisessa ahdinko­tilassa
olevahan päätjry hyvin hel­posti
juopotteluun häivyttääkseen
edes hetkeksi raskaat ja piinaavat
ajatukset miekstään. Ja ennenkaik­kea:
jos on riittävästi varallisuutta,
niin hankitaan korkeampaa siVistyS-tä,
eikä rasiteta liiaksi enempää
ruumiillisessa kuin henkisessäkään
työssä. Hankitaan sdlaisia ominai­suuksia,
joiden avullp voi käydä i t ­seään
hillitsemään.
Edelläsanomastani selviää;' että
olevat olot-^ ovat alkusyitä nylqri*e«a.
niin huolestuttavassa inaSrassa
lisSSntyvaSn rikollisuuteen
Mutta n^öhemmih ilmestyy sa­maan
suuntaan vaikuttavia lisäsyitä.'
Ehisimäinen näistä on; tottumus.
Kun olevat olot o v ^ ensin pakotta­neet
johonkin rikolliseen t^oon, on
siitä seurauksesa eräänlainen tar­tunta,
joka t^ee- seuraavan rikolli­sen
teon paljon helpommaksi ensi
mäistä. Toinen syy on rikolljsen
alkokäsittelyssä. Varatuomari Boije
lausun edellämainitussa tutkimukses-saan:
*^hitty2kseen toimeensa vaa­ditaan
lääkäriltä ei ainoastaan tie­topuolista
taitoa, vaan myöskin pe­rusteellista,
vuosia kestävää sairaan
loissa saavutettua Mytännpllistä ko­kemusta.
Tuomarilta vaaditaan
myöskin laajoja teoreettisia tietoja,
mutta vaikka useammat tuomarit
joutuvat käsittelemään niin hyvin s i ­viili-
kuin rikosasioita, joihin viimek-simainittuihin
'he nyttemmn saavat
uhrata ehkä suurimman osan ai­kaansa,
joten he itseasiassa etupääs­sä
tulevat toimimaan rikosasiaintuo-mareina,
ei heiltä vaadita minkään­laista
käytännöllistä kokemusta ran­gaistusten
täytäntöönpanoa koske­vissa
kysymyksissä. Useimmat tup-mareistamme
ovat tuskin koskaan
nähneet-vankiselliä tai muuta vanki­lain
vankeinsäilytyshuonetta. Sitä
vähemmän ovat he oppineet tunte­maan
niissä oleskelevien henkilöi­den
ajatuksia j a tunteita. Kuiten­kin
tuomitsevat he vuosittain kym­meniä
henkilöitä ehdottomiin tai eh­dollisiin
• rangaistuksiin,' jotka on
kärsittävä näissä selleissä tahi van­kihuoneissa.
Yleiseksi tullut tapa
on heidän ainoa "johdattimensa ran­gaistuksia
määrätessään. Tästä voi­nee
tuskin olla seurauksena muu
kuin että rangaistus ja sen täytän­töönpano
eivät saavuta yhtenäisyyt­tä
keskenään. Yhtenä lisäsyynä ri­kollisuuteen
on siis se, että tuoma­rit
eivät tiedä, mitä he tekevät. ,
Kolmantena lisäsyynä on itse ran­gaistuksen
kärsiminen. Jo J . V.
Snelman huomautti aikoinaan, että
"vankilasta harva palaa parantunee­na".
Ja niin tosiaankin on asian­laita.
Vankilat ovat rikollisuuden
kouluja
Ne ovat pysyväisesti sellaisia niin
kauan kun ei itse rikollisuuden syi­tä
poisteta j a vankilapolitiikalla py­ritään
etupäässä vain rankaisemaan.
Neljäntenä lisyynä on se tapa,
jolla vankilasta päässyttä kohdel­laan.
Hänen elämänsähän tehdään
yhteiskunnan taholta monessa tapa­uksessa
aivan mahdottomaksi ja,si>
ten suorastaan pakotetaan "rikoksen
uusimiseen.
Kaikella edellä esittämälläni luu­len
osoittaneeni, ettei poliisivoiman
riittämättömyys ole syynä yltyvään
rikollisuuteen. Syyt oyat paljon sy­vemmällä.
Ne ovat itse nykyisen yh­teiskunnan
olemuksessa. Hman näi­den
syiden poistamista ei rikpHJisuut-ta
voida ehkäistäy vielä vähemmin
vähentää, puhumattakaan poistami­sesta.
J . R. Paasikivi lausuu Valvo­jassa
1896 julkaisemassaan tutkiel­massa
todettuaan rikollisuuden yh­tämittaisen
lisääntymisen, että "voi­maton
on siis' oikeudenhoito tähän­astisessa
muodossaan ollut estämään
rikoksen uusimista" j a että "se ön
tosiaankin surkea todistus ihmiskun­nan
voimattomuudesta^ jos se ei voi
edes pidättää rikollisuutta nousemas­ta,
-puhuinattakaän :sen vähentämi­sestä".
Edellä esittämäni numerot
osoittavat, että nuo Paasikiven ^30
vuotta sitten lausumat länsimaista
sivistystä ja kapitalistista järjestel­mää
kuvaavat sanat pitävät edel­leenkin,
paikkansa.
TILATKAA POSTIN KAUTTA
©O
Köyhät ^ois kouluista
Kouluhallituksen hyväksymisen on
saavuttanut taloudellisesti vähem­män
merkitsevä, muHa periaatteelli­sista
syistä ,sitä tärkeämpi esitsrs.
Kouluhallitus on esittänyt, että val­tion
ylläpitämien oppikoulujen oppi-lasmaksuja
korotettaisiin. Tämä esi­tys
on tjrypillinen ilmaus siitä suun­nasta,
mikä porvarillisessa valtion
talouspolitiikassa yhä enemmän pää­see
voitolle. Vahingollisiin tarkoi­tuksiin
ammennetaan varoja valtion
kassasta kaksin, käsin ja tulot ke­rätään
sitten verottamtdla kaikkea
mahdollista — vieläpä opinhaluakin.
Sensijaan, että pyrittäisiin saatta­maan
tiedonlähteet mahdollisimman
monien käytettäväksi, koetetaan en­tisiäkin
käyttäjiä työntää pois. Ja
tässä. e i suinkaan - oteta' - buöjniöbn
esim. kunkin yksityisen oppilaan ky­kyjä
ja opintomahdollisuuksia. Vaan
karsitaan pois kaikki vähävaraisten
lapset. Sillä koulumäksujen korot­taminenhan
tietää dtä, että oppi ja
tieto kpetetaan saada vain rikkaan
luokan omaisuudeksi. Työmiehen ja
talonpojan lapsPt; työnnetään syr­jään,
olivatpa nämä miten kykeneviä
j a teräväpäisiä tahansa. Jar sitten
puhutaan "samanlaisista mahdolli­suuksista"
"kuntonsa avulla kohoa­misesta"
j.n.e.!. Tyoläislapselle. teh­dään
. opiskelu mahdottomaksi ja sit­ten
ihmetellään, että "kansa on niin
raakaa". Tekopyhyys loistossaan!
Tässä on jotain uutta nenäliina alalla. NE­NÄLIINA
NUKEE on puoleensa vetävä
lahja joka tilaisuuteen, Jouluksi, uudeksi
vuodeksi, syntjmiäpäiviksi y.m. Se on myös­kin
mainio piironki koriste. Jokainen nuk­ke
on puettu kuuteen sievään nenäliinaan,
kokonaan valkoisia tai uudemman värisiä.
Jokainen N[enäliina Nukke pn erikoises­sa
laatikossa ja lähetetään kaikkiin paik­koihin
postikulut maksettuna.
TILATKAA HETI
Naisten koko. Nenäliina Nukke . . . . . .$1.75
Lasten koko. Nenäliina Nukke . . . . . .$1.50
Jos ette ole'täydellisesti tyytyväinen, saatte
rahanne takaisin.
25 PINE STREET
.tDompaiy
-'tlMMINS,, ONT.
y Halvin paikka ostaa kaikki ruokatarpeet.
Linjoille lähetetään myös huolellisesti j a nopeasti suoritetaan t i ­laukset.
INTERNATIONAL GROCEBY
Omistajat: E. Seppälä ja E. Kotanen.
292 Bay St. ; - - Puhelin 305 N. PORT ARTHUR, 6nt.
^ A. O J A
ENSILUOKAN B^TXULItfCE
Tekfx» lff»'^^^n rfiätälialaan kuulu­vaa
^ o t a .
187 S. Aisoina St. Port Arthur. Oat.
Yanha, tunnettu ERKKILÄN LIIKE
Omistajat: CRKKILÄ £ MILTON
130 Cumberland Street S.,' - Port Arthur, Ontario.
i (Bay kadun kulmauksessa)
—Suosittelee '
MIESTEN JA POIKASTEN VAATETUSTAVARAKAUPPAA
joka on hiljan avattu aivan-uusine tavaroineen ja ehdottomasti
helpoimmilla hinnoilla, tavaran laatuun nähden paikkakunnalla.
Yksi ja sama hintti kaikille. >-Ja.—^
CANADIAN NORTHERN HOTELLIA
rauhallisine jä puhtaine hnoneineen.
KAHVILA-, VIRVOKE- JA TUPAKKAMYYMXLXX.
>
>
t
t
t
»
»
>
I
Valmistaa kaikkia leipnrialaan kuuluvia tuotteita.
Erikoisen hyvien korppujen sekä kovan leivän valmistus on myös
nyt a l e t t u . -— Ulkolähetykäet täytetään nopeasti ja huolella.
SUDBUR^;^ EtAEING m
27 Dnrham St. — Box 429 — SndJbnry» Ont. — Telephone 1854
P A R H A A T PEHEaE&T JUOMAT S U Ö B U R Y S S A V A L M I S T AA
Suomalainen Virvoitusjisomaliike
111BS1 juomä;
SAKLETTIA, KXNTIX Ja WESTON PISECETTIA aina varastossa.