Vapaus, October 25, 1955

              Sivu .2 Tiistaiha, Ipk^. 25 p . ~ Tuesday, Oct. 25,1955 j
C U B n S T T ) , Ibdepesjdeittt X«bor
Organ of jPlDzilQb Cangdlang. EBI«
tabllabed Nov; e. 1W1 Antborized
as eecond class mall by the Pos(
Oölce D^artojcnt, Ottava. Pub»
liäbed tbrlce veieUy; Tu«sda)w,
T^ursdays and Saturdays 1^ Vapaua
Publishing Conopany Ltdvat J00-J02
Elm St. V/., Sudburyi Ont./ Canada.
TeIepbon«: S K » . 0 « l c e OS- 4 - 4 2 6 4 ;
SdltoiteJ Office OS. 4 ^ 5 ; 21anag«r
£. 6u)»i; Sdltor W. £Uund. Mallli;g
addres»; Box fiudbury; Ontario.
Mvertisiim rates upon appllcatlon.
Tiranslatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7 X » 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
ThdysraJlola»: 1 vk. 8.00 e kk. 4.30
Suomessa: l vk. 8Ä> 6 kk. 4.75
••y: Toronto. ^ gpuimiteiniat Aasian •
soorinin^sta silJasta,! naao en-eJnuoäineD
aototehdas^ hiaatalop-dien
koneeilistaininen, vuosisatojia
Kiinaa «lianneen Keltasen-joen
/ ^ ^ ^ pääinsJn<»rl on k i i i i a -
; lainen'% kertoi ixxatkustajaaonie, "mut'
] ta häne^ apulaisinaan toL-nii lukuisia
' neuvoswllittplaisia insinööriä ja tek-.
Kaikkialla missä hän matkusti K i l -
; nassa , häti^ pyj-detciin . arvbstele-
\. KyK>iny»: 3klihä elin moniet vuodei
; vihkimättömänä mieheni kanssa en-vT.
c-n hänen kuolemistaan. Jo» menen '' 'Suiii^t! ' ^ V O V ä t ' D ' ' ••j.nyt uuddlee:nnajmlfiiin,voin}w
y . , : ; ^ V*-, : •tsshikäyttäenvvihkimättömänmjeherii t ; ^taWn lukuisista ihmeistä.
Täkäläisten osuuslnk kokouksissa ja trl^isuuksis^ia, on: -f Joita canadalainen matkustaja , maar^ymitä-hän oli Kiinassa nähnyt •
yiimeajkoina herännyt täniän tuos ky.sjTnys siltä, että miten voi-, ; ^'astaus: Teidän entisen vihkimät-näktei n>iyisessä Kiihassa vieräi- LäksläiskutsuissäVPekirigissä Kiinan
. daan puolustaa osuusliikkeitä y h d y s v a l t a l a i s t a kontrol- ^tömän miehenne nim^iei ollut teidän j j e s s a a i i . / ^ _ : ; pääniihisteri ChoiaEn-lai veti hänet
• j lEilliheh nimenne/. Aviöliittolupaao^
ttävä teidän^ laillista nimeänhe; » GSJ :n kahsaliinen sihteeri G. j tanut ympäri maatamme; mitenkä
Jos jostakin syystä haliiat-psuhöqvist, kertoi näiscä ^asioista lehti-;: |.;tahtoisitte.arvoi5teila^:«^^
_^ käyttää .iinyösklh: vilxlsim^
V : laisia. Kylinä tosiasia njmittäin- on, e;ttä suiurpääbmä tunkeutuu nyt ; vqirhcn nimeä, ^ voidaan se merkitäJ oli palannut monta viikkoa kestä-:|;|ahtoisimiiiassa nähdä Sund^
vväellä Ja voimalla vähittäi^^
:v a r m o t t a /^
pii^Jkuliikkeet ovat jako joutuneet su^
tekemään: heti jos taloustilanne piieTTiniäksi. ajaksi hiljenee, kehitty­västä
j a uhkaavasta kriisi;i^llIdt^«ta^^^p ' f
' P e l k o huomisesta iJrneni erittäin voimako
tarna Torontossa pidetyssä Ontarion ivähittäiskauppiäiden yhdistyksen
viipsikoköuksessäj mrhin osallistui 225; oritariolaistä liikemiestä. v^Niil-
•'En
I ^ t t ä n y t pyynnön; että hän :pääsisi
olisi:: uskonut,: että he •;ovat ; vjeraiiemjaan kuuluisan tanadalaisen
-inin;
Mitä muut
y: ; Tässä yhteydessä: saatetaan ^arioä, että kun kietjukauppoja on
riumerolliscsti vähän: j a pikkuliike tämän ongC'lman-merkitystä
voidaan ;suurennella;^^^M
r iäiskauppiäideh yhdistykselle esitettiin eräitä äärettöm^ mielenkiin^'
:, toisia, nurnerotlfetöja, jotka o.soiltayat, että vaikka ketjukäupat muo-
: d o s t a v a t vain 2,4 prosciittiaCä
.kautta kulkee •kokonaista 38 prosenttia Canadan yähittäiskaupan
määrä näistä tilas- "
töistä nähdään. Tunnettua on, että ketjukäupat eivät avaa' oViaän .
• pienissä kunnissa j a kylissä. Nii.ssäVo|yat pikkuliikkeet yielä elää
ikituiittaa/jollakin tavoini Tästä tniyös johtuu, että pikkuliikkeiden
kauppavaihdon määrä näyttää "ruusunhohtoisenimaltä'\ mitä se l o -
: dellisuudessa on, silla, suui-enimilia paikkakurinilla, niissä kauppaa
käydään, kuorivat ketjuliikkeet kaiken kerman vähittäiskaupankin:
alalta. Käytännöllisenä esimerkkinä siitä on Sudbury, missä ei ole.
enää puhettakaan, että sekatavarakaupat pysyisivät pystyssä
keskikaupungilla: Kaiken tämän lisäksi mainitulle, kauppiaiden ko­koukselle
esitetyistä tilastoista näkyy^ että yksityiset kauppiaat muo­dostavat
91 prosenttia Cianadahvähittäiskauppiaistä, mutta siitähuö-limatta
ne yälittäyät ainoastaan 4SiA prosenttia vähittiiiskaupah ko-konaismäärästä.
.: : ./•^'•: •.: :,'^-
EI MITÄÄX EKOA|;
Republikaanien ja demokraattieri
niin jpaljon eroa, että
erottaa toisistaan: mik-sanoi
Nikita Hrutshev,
Neuvostoliiton kommunistipuolueen
pääsihteeri.:;• '
Jtehneet niin- paljon kuin; he ovat
I todellisuudessa saavuttaneet;. ^ ^ I ^
telin heidän saavutuksiaan. .Ajätei-;
kaa asiaa.: K i i n a n kansan tasavalta •
on ollut Olemassa vasta kuusi'vuotta
ja vasta V. '1952,. kolme vuotta sitten,
he pääsivät todelliseen al4uUn. kun
Olemme kiinnittäneet huomiota tähän yksityisliikkeiden asemaan
kahdestakin syystä. Ensinnäkin on todettava, että osuusliikkeidemrne
puheissa on v a i k k a perä ja. pohja, kun ne puhuvat ketjukäuppöjen
äiheuttjamasta lisäänty\'ästä kilpailusta.; Toiseksi nämä tilastot k u -
•ihpävat .kertakaikkisesti joidenkio pikkuliikemiesten aikaisemmat
, olettamukset, että osuusliikkeet j a työväenliikkeen m u u t osat: ovat.
muka heidän''vihollisiaan'', jä että heidän tuleyaisuiileri.sa ja olenias-saolbnsa
perustana on yhteistoiminta suurpääoman k a r i s s a ,:
• Tosiasia Ori luonnollisesti'iarua kummempi. Totta tietenkin, ori, -
että pikkuliikkeiden j a osuusliikkeiden välittömät edut törmäävät
joissakin' paikoin yhteen.. Totta pn' myös'se, että k u n esimerkiksi
uniot vaativat liikelaitosten työläisille palkankorotusta, niin»ise kär-:
:j|stää: toisinaan .pikkuliikemiesten. j a ammattiyhdistysUikkeeri välisiä
suhteita, Muttä kaikki tämii on sittenkin .töisar\'öisla. ' Ön ensinnä-
.kin huomattäväV että esim. psuus^ on suhteellisesti äärettömän
•vähän -ja käpitalistiseri yhtoiskimnän piiitteissia niiden toiminnan l a a :
jenehiisellä o a vissit r a j p i t u k s e t - ^ osuusliikkeitä vastassa on samat.
syurpääomäri vpimäjla toimivat liikelaitokset, jotka, nyt fäälittä työri-lävät
pikkuliikeriiie:hiä esikaupunkieihin jä p i k k u k y l i i n - — t a i palkka­työläisten.
joukkoon; Viiriieaikainen kehitys on ö.soittanut kouraän-tuhtuyälla
tavalla, että pikkuliikemiesten vihollinen on suurpääoma, '
joka, säälittä l a p p a a tieltään k a i k k i kilpailijansa: / •
ÄITI TIETÄÄ PARHAIDEN ^
Amerikkalaisen Eider-naara&sorsan'
on todettu nykivän höyhenuntuyla
omasta rinnastaan. variistäakseeh
niillä pesänsä .poikasiaan, yarten.
Sorsa pakkaa höyhenet pehmeiksi
peitteiksi pesäU; ylitse: Hän saa siten
pelhmcän patjan muniaan varten ja
suloisien un tuvapeitteen miunieh mu­ka
vas ti lämpiminä pitämistä varten.
lääkärin t r i Nprman Bethuneh hau-'
dalla. Bethune kiioli palvellessaan
k i i n a n : yapautiisarmeijassa:: kirurgi­na.
Sundqvist yietiin Shik C i a Choh-giln
ja. iaänelle: inyöheinmin kerrot-::
tiin, että hän bii eiisimmäinen c a -
nadalainsn joka on vieraillut K i i n an
•aloitettiin ensimmäinen viisivuotis-r ^ansalUsella -sankarihaudat^ ;,missä
suunnitelma"; ihnietteli Sundqvist.: ];i£pää K i i n a n kansiSa , auttaneen: 2Ö0
.: Häii vieraili kivihiill- ja. öljykes- j. ulkomaalaisen nais- ja miessankärin
kuksessä Pushuhissa j a terä^käupun-i j ä ä i i n ö ^ Sankarihauta on n.:50p
gissa Anshänissa. pieltä: hän mat-jfnailiä: etelään Bethune
kusti Tientsiniin,. :yängchowiiri, C a n - | haudattiin:aluksi itä-Shansiin lähelle
tonlin ja •Hankowiiri, mihin raken^ . kuplemaripaikkaähsa.:
netaan Yangtse-joen yli Aasian suu- Museorakennuksessa ;valokuyilla ja
rin silta. Viiirieksimainitussa • p a i - Idrjöituksiiia kerrotaan . Bethunsn
kassa hänelle selostettiin uusimpia, työstä Kiinassa.. Asetettuaan seppe-
Maili minuutissa
i Jukeiiite inaksaM
I t3;0p0 imijopiiäd
!'.., ,New:rorii.:--- Virtaviivaipeii^tRiar'
! iiikenriejärjestelmä: • mläsÄ.::; varaisi
snaill-ssiinuutlssa liikenteen 16 nUJoO'
nalle ih-misilh kalkki parantavan
lääkkeen New Yorkin Bikenneahdik-koon.
•';.v^'-'.':
Kumouksellinen pikälUkenhe-jär-ijestelmä
mikä esitettiin suurkaupun»
kialueen; 'lUkennekomissloniJle tulisi
makiamäah noin. 15,000 miljoonaa'
dollaiia. 'Se- t a k a i s i n i i n väitetään'
--äänettömäh,:önriettojnuusväpaat ja-ilmalk
säädetyt juhät, jotka kulkisi­vat
kslmsSfä kerroksessa kaupungin
jalkakäyfä.vjen yläpuolella, tuoden
väkeä Long Islandista, N,Y., valtion
yläosisca; ••Coän^cticuttsta:. ja- • :New
Jerseystä. Suunnitelma edellyttää
903 mäilir^j. pituista verkostoa jonka
rakentajnioen ; kestäisi 3-^ vuoteen.:
Se: jqhtäii^.40-^60 prosentin. vähene­miseen
autoliikenteessä ja lähes 50
prosentin vähentymiseen paikallislii­kenteeseen,
tarvittavassa'ajassa. :
Junat kulkisivat kmnipyörillä;: ja
olisivat parannetut lukuisilla uudis­tuksilla.'
-••••:••'•'•: ••••:•:'-•,,
Sima
TAi
Mies: -Minä<
»en voi olla osi
vaikka "häh ei oi
— Vaimo: — j
ka mies voi olla
päivän vaikka ijj
^^^^
— Kuka oli eri;
nlkko?
— Aatami.
— Selostapas
voi olla ensimm
— ^ n antoi os
maiseen kovaään
Albanian alkei
vuonna oppilaita
«(äitsevuotisissa se
yli 30 kertaa ene
1938. Kansanval
niassa avattu 6
tekhikumia.
sillanrakennusrnenetelmiä. Sementr
tipilarit valetaan peruskalliolle joen
pohjaan ja siten, eril^pisella neuvosto:-
liittolaisella ppraus:<oneella porataan
reikä, pilarin läpi kallion, joka täyte^
tään uudelleen seihehtillä sitoen. p i ­l
a r in kiinteästi pei'ii£kalliooh,
leen. Bethunen haudalle Sundqvist
•lausiii iiänen muistolleen .muutaman
sanan.. ''Canadaiaisenä.miniissa nou­si
ylpeyden tunne,' että yksi. meistä
oli joutunut. K i i n a n kansan niin suu­ren
kunnioituksen . kohteeksi hänen
ittäisk
i työnsä johdosta heidän vapaustaiste-
• I lussaan", kertoi Sundqvist.
U Hän kertoi ikuisesti muistavansa
, , Viimeaikainen kehitys on mielestämme luonut tilanteen, mis.sä
osuusliikkeiden, ja työväeriiiikkeenmiiiden osien sekä pikkuliike-
.miesten tulisi ennakkoluulottomasti lähestyä t o i s i a a n— omia etu­jaan
valvoakseen. Tässä yhteydessä on muistettava, että niin paljon :
kun suurpääoman kontrollissa olevat ketjukäupat puhuvatkin "tehok­k
a i s t a " myyntimenetelmisiään ja niistä muka: johtuvista välilyskus-tännusteri
* ' a l h a i s u u d e s t a ' n i i n tosiasiana pysyy pääoman kasaantu-ipisen
-laki, että suurpääoman tavoitteena on enimmäisvpittojen saa- :
.vUttaminen. '/.y':- • :--•••'''•:
; Yksi ajatuskoe riittänee: Olettakaamme hetkisen^ että:ketjuliik­keet
pystyisivät • tappamaan kaikki osuusliikkeet ja kaikki yksityiset
pikkuliikkeet; että ne voisivat huolehtia koko vähittäiskaupasta sen
sijaan, että ne nyt välittävät 'ainoastaan" noin toisen puolen vähit­täiskaupan
määrästä. Kuka piisi: oiiin naivi j a uskoisi, että tämä
kehityssuimta aiheuttaisi vähittäishintojen yleisen laskun? Ei k u -;
kaän' usko siihen, sillä jos me .uskpisintnie, h i i n silloin pitäisi :tehciä :
kaikkemme pikkuliikemiesten ja osuusirikkeideri hävittämiseksi. ;
. T o s i a s i a luonnollisiEfsti on. että mitä yoimäkkaamniari otteen
suurpääoma saa vähittäisriiyvnnin alalla, ;sitä enominän kasvaa sen
ruokahalu. Hintojen alentamisen asemesta ne korottaisivat hintoja,^
koska hiiden liiktjtoiniinnah ainoana tavpittecha ja äiiioana olemassa­olon:
oikeutuksena on enininiäisvaittojen hankkiminen Psakkeenomis-lajilleen.
• :••'
' Tässä tilanteessa on paikallaan korostaa sitä tps^^^
yäeriliikkeen:—- mukaahlukie^ bsuiisliikkeen — j
edut ovat hippujen lopuksikin samanlaistn--- niitä kaikkia i)ainostaa .
j a uhkaa sama silurpääoman enemmäisvoittdjen taypittelii.
•Paikallista ristiriitaa esinV.psuu.sHikkeideri ja joidenkin pikku­liikemiesten
välillä ei mahdollisesti voida: välttää. Mutta tämä ei
muuta sitä tosiasiaa, että pikkuliikemiehiä ei.uhata vararikolla osuus- ,
liikkeiden eikä työväenliikkeen muiden osien, \-aan suurpääoman
toimesta, :-'•'• '••:"'•>
Jiiiiri tässä on se perusta, jonka pohjalla me olemme aina iselit-:
täneet, että pikkuliikeniiehet ovat —- tai niiden tulisi o l l a — työväen­liikkeen
liittolaisia. Työläisten ja farmarieri edut vaativat, ettei
suurpääoma s:ia vallat uksi 'hai tuunsa; vähil täi.«kaupan alaa. — P i k k i i -
liikcmiesten edut vaativat, että he .saavat myötämielisyyttä j a ynmiär-:
rystä ongelmissaan työväenliikkeen taholta.:
Kysymys on. yain käytännöllisten yhteistoimintamuotojen löytä­misestä.
— Me puolestarimie uskOmnie, että itse elämä tulee nämä
yhteistöimintamiiodpt viitoittahiaan: M e luotamme vuoren varmasti
siihen, että täkäläiset maanmiehemme, ja cariadalaiset yleensä y m ­märtävät,
mihin suurpääoma yähittäiskaupan alalla p y r k i i -—että he
tulevat suojelemaan ja tukemaan osuusliikkeitään siellä, missä he ovat
osuusliikkeitä turvakseen rakehtaneet, ja että muissa tilanteissa he
tulevat antamaan kannatuksensa j a tukensa niille pikkuliikemiehille,
j o t k a ilmoittavat työväen sanomalehdissä, ja jotka suhtautuvat m u u ­ten
myötämielisesti työviienliikkeen rientoihin, •
Kairo, Egypti. - (DLP) "Itfel-diin
Marokossa Ja, Algeriassa öle-l
vat Jddltkomihe ovat yhdistyneet :
pohjoisafrikkalaiseksi Tapautnsar-meijaksi;
Jolla on yliteiiien l o h - .
to", ilmoitti viime viikolla lehdis-töniionrerenssissa
eräs Icansalli-sen
Istiqläl-piKffueen Johtajista
nimeltä Alial e^l Fassi; : v
:"Toimintämme Pohjois-Afrikan
vapauttamiseksi joutuu nyt uuteen
vaiheeseen, jolle antaa lähinnä lei­man
suunhitelrnamme. Ja: sptllastoi-miemme
yhtenäisj^s, jotta volisimme
toteuttaa päämäärämme: saada ara­bialainen
Pohjois-Afrikka riippumat-:
tomaksi ja sulttaani ben ^bussef jäl­leen:
vaitaistuimelle'', sanoi hän;
Kysytte tämä suunnitel-:
ma ole ristiriidassa Aix — les B a i -
liissä Ranskan ja Marokkon kansal­listen
kanssa tehdyn sopimuksen
kansaa, vastasi Fassi: "Ranska:ei ole
täyttänyt tämän, sopimuksen .niukal-siii
valvoituksiaan ja se d n suurim­pana,
syynä suunriitelmieinrr.e yhdis-tämiseeii.'':
• ;
: Passi sanoi .edelleen,.-että Y K : n
päätös ; ottaa :Älgerian kysynnys. päi-.
:.väjäi'jestykseen oli saattanut araljia-:
iäiset' kansat pyhän innon valtaan. :
Kysyttäessä oliko Isttqlal-puolUeen
johto hyväksynyt päätöksen yhdis­tää
• iMarokon. j a Algerian vapautus­liikkeet,
Passi vastasi: ."Uuden ya-pautusarnieijan.
johtajat eivät ole
neuvotelleet poliittisten 'johtajien
.Sanssa: ' - : armeijaan iiittyyät kailöki
taistelukelpoiset -miehet kaikista:puo­lueista."..
; : : \ ' : : /::"':.'•••
• :Kysyttäessä missä yhteisarmejjan
päämaja on. Passi satioi: "Salaisessa:
paikassa jossakin Algeriassa' täi M a ­r
o k o s s a , " '• ,'••..••;:•',
RarisSnan armeija ohvnyt:joutunut
k c v i i h , ; taisteluihin,- voimakkaasti
aseistettuja : kapinallisjoukkoja •: vas­taan
Riff yuörilia Espanjan.Marokon
rajalla. •Ranskaläispi pidetään
tiiaimetta vakavana. : •
siiur vuoden
histof id bn k
Helsinki. (DLP). — Lählaikoi-.
nä ilmestyy Suomen Työväenliik­keen
Historiaseuran toimesta
merldttävä teos "Suurlakkovubsi .
1905". Historiaseura on täten tar­koitusperiensä
mukaisesti yaali-iiut
maamme: työväenliiltkeen pe­rinnettä
jä samalla vastannut
ajankohtaiseen tarpeeseen, sillä ;
tämän vuoden aikana: on vietetty
luoti suuren: merkkivuoden 50- '
T uotismuistoa j a parhaillaan v a i - .,
mistaudutaan kaikkialla maassa
: suuriin 'juhlaUisuuksiin: vuoden
1905 suurlakon jpuoUvuosisataisen
muiston: merkeissä. — Olemme :
haa:stätelleet teoksen. toiinlkun-nän
puheenjohtajaa, Jussi Tuo­mista
ja toimituskunnan jäsentäi
raaist, Paavo Hyvöstä, tiepksen i l ­mestymisen
johdosta.
Viime vuoden syyskuussa kokoon­tui
joukko helsinkiläisiä: veteraaneja
kcskustelerhaan vuoden 1905 suurla­kon
muistoista, ke^rtoi:,toimikunnan
puheenjohtaja . Tuominen.: Tämän
keskustelun tulokseriaöU se. että pe­rustettiin
veteraanien toimikunta
Kansalle rakkaiden taisteiumuistpjen
ja perinteiden vaaliminen asetti pe-ru-
stelulle toimikunnalle paljon vel-voitt:
ivaa työtä. 50 vuotta sitten saav
vutettujen merkittävien voittojen
jotka olivat kansan yhtenäisen \-oi-man
tuloksia, kunnia'»! piti ryhtyä
järjestämään juhla- kokotistilaisuuk-sia
koko maassa. Tällöin tultiin pää­tökseen,
:että juhlavuoden merkeissä
pitäisi julkaista kirja, jossa tuon ajaii
muisto ja velvoitus esittäytyisi par­haimmalla
tavalla.
Tätä tehtävää varten saimme tpi-mittnjaksi
maisteri Jorma Simputan
ja kirjoittajiksi työväeniiikkeen his­torian
tunnettuja asiantuntijpita.
Kun vielä kustantajaksi lupautui
Kansankulttuuri Oy, inuuttui äjatus
kirjan julkaisemisesta tPdellisuudcksi.
Nyt, kun "Suurläkkovuosi 1905" saa­puu
luettavakseliime kauniina ja är-yokassisältöisenä,
uskomme sen täyt­tävän
julkaisulle asetetut toiveet tle-tojemine
täydentäjänä 50 vuoden t a ­kaisista
talsteluvaiheista, jplloin kan­sa
npusi varjosta taisteluun vapaur
den ja ihmisarvon puolesta.
Paavo Hyvönen lausui: puolestaan;
että 'Suurläkkovuosi . 1905 ",, pian i l ­mestyvä
: kirjallinen- :muistoriierkki
puoleni vuosisadan takaisten suurten
tapahtumain kunniaksi, on paitsi i i y -
•vin monipuolisesti toimitettu, rnyös
sangen' arvokas:, teos; Siinä: dn run­saasti
harvinaista mUistelmamate-.
riaäiia, työväenliikkeen:, veteraamen
kertomaa noilta.: muUistusvuosilta,
mutta myös. perusteellista jä uutta:
tutkimuksen jä historiankirjoitusten
tulosta. .Näistä - mainittakoon:: Eino
Kilven. artikkeli "Säätyyaitiopäivistä
eduskuntaan'^ maisteri ::iiaoul Palm­grenin.
'Suurlakko ja sivistyneistö"
sekä maisteri Jpriria Simpuran an­siokkaat
tutkimukset' työväen; järjeis-
:tyskaarteista sekä Suomeii jä Venä­jän
.vallankumouksellisten tapahtu­mien
välisestä yhteydestä. : .. : i.^-
Oman mielenkiintoisen sävynsä
teokselle antavat -harvoin nähdyt va­lokuvat,
jotka on saatu kansallismu­seon
yalokuvakökoelmista, :seka mm:
Eino. 'Leinon, Arvid Mörneh, KöSsi:
Lindströmin s^Kä Aira .Kolulan voi-inakkaat,
yallankutaouksellisteh ta-pahtUnaien
innoittamat runpt. :
^Kaiken kaikkiaan. "Säurlakkovuosi
1905" tiilee olemaan, sekä arvokas li^ä
historialliseen kir jastoömriie että
mieienkiintoinen kirja kuiumaan "jo-kahiiehen"
käsissä.:. . '
Merkityksellisimpiä tapauksia
maamme työväenliikkeen histo­riassa
on ehdottomasti viiaden"
' J905 suurlakko.: Se oU suuri he­rättäjä,
se osoitti tjötätekevälle
väestölle, miten valtava voima silr:
Ia on yhteenliittyneenä käytettä­vissään:
lausuu huoltopäällikkö ;
:-, K. L . Kulo.
: Suurlakossa työväestö pusersi taan-tumuspiirit
polvilleen j a yhdellä is­kulla
poisti sellaisia yhteiskunnallisia,
epäkohtia, joista ilman suurlakkoa
olisi varmaan vuosikymmeniä saatu
taistella. Suurlakon antamat ope­tukset
olivat tärkeitä Vuosisatamme
alkupuoliskon : työläisille jä ne ovat
arvokkaita tuntea myös nykyhetken
työläisille. Tähän tarjoutuu . e r i n ­omainen:
tilaisuus hankkimalla itsel­leen
äsken ilniestyr.yt::vuoden 1905
suurlakon muistelmateos. (DLP)
jäähyyäis&ajiat: ' ' K u n saavut .kotiin,
kerro .canadalaisille kaikkien meidän
terveiset — kaikki 600 miljoonaa
: meistä, tahtoo rauhoa". .
Kaikki puheet, että K i i n a luhistuisi
. jä :si£äi.3et v.allahkumoukset syttyisi­vät,
. jos Ghiang • KairShek: nousisi
niannermaalle, torjuttiin perättöminä
puheiria kaikkien kohdalta,^ joitten
kanssa '• Sundqvistilla: oli tilaisuus pur
hua. K a i k k i vanuttivat olevaiisa 100
prosenttisesti hallitiiksensa takana. J a
tämä ei pidä paikkaansa väin: työ­läisten,
ja farmarien suhteen, vaan
rikkaat yksityisyritteliäisyyden har­rastajat
ovat myös samaa mieltä.
."Eräs miljonääri Shanghaissa ker-'
toi:: minulle,"": sahoi Sundqvist, "että:
yöituritua: omituiseltä lännen silmis­sä,
mutta suurin osa K i i n a n kapita-
:li3teista. pitää, nykyisestä, järjestel­mästä
enenxmäh kuin edellisestä. Hän
. on eräs K i i h a h rikkaimmista: miehis­tä,
mutta Siitä huolimatta hän aset-
, tui .liiinari' kansan; hallituksen k a n -
hattajien.joukkoon, koska hän käsit­tää,
että vain kommunistien ohjelma
tulee ~hyödyttämään- koko Kiinan
'kansaa".-,-. ::::::
Canadassa oli
1§6,30(tlpntä
ussä
Millä tavalla suqritetaah tava--
röiden jakiblu . Neuvostoliitossa?
Onko Neuvostoliitossa paljon
kauppoja? Vieläkö Neuvostolii­tossa
: : on yksityiskauppiaita?
Tuollaisia kysymyksiä: tehdään
tavallisesti paljon silloin,: k un
keskustelu kääntyy :NeuvostoIii-:
ton oloihin. Oheisessa kirjoitukr
sessa : Feödor AIjutin tekee l y ­hyesti:^
Ikoa vähittäiskauppaver-kostosta
: Neuvostoliitossa kiritä :
qustä pyrkimyksistä'. Jotka ovat
yähittäiskaupan alalla näkyvissä: .
KYSYNTÄ LISA.^NTYY
: Teollisuuden ja maatalouden tuo-tantoyähneet
eivät Neiivostoliitossa
ole . tavaraa ;:^ivä.tkä siis pienempiä
työkaluja j a rakennustarvikkeita lu-.
kuunottamatta joudu vähittäiskaup-paari.
Niinpä yähittäiskaupan kehi­tys
.antaakin kuvan siitä, niissä. :mää-r
i n väestö :s.aa yleisiä : kulutustarvik-
; keitä jävähittäjshlntpjeri: kehitys '
:puolestaan kuvaa työläisten jä' v i r ­kailijoiden
reaalipalkan :tasoa Ja
mäalaisväestön ra:hätuloja. : '
Taloudellisen, hyvinvoihnin ja - s i ­vistystason
jatkuvan kohoamisen
vuoksi seicä heuvpstohallituksen nou­dattaman
yähittäishihtojen . alenta-inispölitiikan
ansiosta tavaroiden ky-syiitä
lisääntyy jatkuvasti ja l a j i k k e i ­den:
määrään, ja, laatuun asetetaan
entistä suuremmat väatiriiukset. N i i n ­pä
vähittäiskaupaii v a i h t o o l i 'V; 1940
västaäyissa: hinnoissa ^laskettuna 2,3
kertaa niin siiuri kuin v. 1928 ja .«v.
1954 ivuöteen 11940 verrattuna 2jl-ker-taineii.
Vähittäiskauppavailidoii l i ­säys
tapalituu erittäin nopeasti niaä-.
seudulla. Eiim.: v. : 1954 • se iisääntyi
kaupungeissa: edellisfeen< vuoteen ver-.
jorattuna 18% ja uiaaseudulla 2 9 f . . •
J A K E L U E L I M E T
: Tavara joutuu kuluttajar.e eri teitä
— valtion kauppa verkoston, .osuus­kauppojen
tai kollektiivitilojeii kaut-ta:':'---
, V.-:- •••,: •;••:-• V
pankäynriistä: maaseudulla. Myös
tuötantoosuuskuiinilla on; omat myy-
:niälänsä:-;;'" • i\-
Kauppatoreilla: käyvät kaixppäa
kbllektiivitilat, niiden yksityiset jäse­net
ja muut kansalaiset. Talonpoikia
varten on v^kaiippatoreille rakeniiettu
hotelleja ja: teetupia. Valtion : iiiyyr
mälät: j a ;psuuskaupät myyvät kaup­patoreilla,
teoliisuusvalmlsteita.
Neuvostöliitori erilaiset käuppajär-:
jestelmät antavat leimansa myös
vähittäiskaupan verkpstopn, mikä J a ­kaantuu,
yakiiialseen ja liikkuvaan.
Liikkuvalla, kaupalla on vahittäis-kaupass9,„
isiangen pieni sija, niutta
siitä huolimatta se helpottaa väestön
varustamista erilaisilla tarvikkeilla.
Tällaiset liikkuvat myymälät :;pn s i ­joitettu;
autoihin: ..': ' i ' . :
Tavai'ätalot jä.suuret erikoisalojen
kaupat lähettävät tavaraa myös pos-
'titse.- •':..':: •
varasta: : vähittä!
suoraan tuptan
jouduttaa tavara:
taa kustannuksia.
SuUnnitelmallir
kaijppa turvaa ta
staloudenhoidön j;
kustannuksia te(
kuin myös kaupa
V,: 1932 : vähittäi
menot muodostiv£
vähittäiskaupasta,
1940 7,49 Siv Vuc
dpstivat käuppan;
kaupassa 4,86% j
tien keskusliiton
kauppavaihdosta.
MONltPlJOLlNEN PALVELU
. ••Väkiriainen vähittäiskaupanVerkps-
Ottawa, —- Tiistaina jUlkaistim työ-m:
ihisteriöh raportin: mukaan pii C a -
: niadassa :Tekisteröityjä työnetsijöitä
syyskuun 17, pnä 186,300, eli ll,50Ovä-hemmän
kuin elokuun 18. piiä' ja 57,-
200 vähemmän kuin viime vuoden vas­taavana,
aikana. ..
: Raportin mukaan syyskuun 17. pnä
arvioidaan 5,495,000 henkilöllä: olleen
Vähittäi.skaupassa ori tärkein sija
valtion ja osuusliikkeiden: kaupalla
•kollektiivien' kaupan muodostaessa
. väin noin kymmenesosan koko vä­hittäiskaupasta.
Sensijaan elintar-yildceiden
myyiinissä: on kphektiivien
kaupalla huomattava sija — nöinyii-desosa
eiintärvikkeideh.: vähittäisr
myynnistä.; '
Vaitipn kauppaa hoitavat kauppa-ministeriö,,
eri tuotan toaiojeri.miiils-työmaan.
Tämä oh 146,000 vähemmän teriöidön alaiset työläisten huollon
kuiri elokuun puolivälissä,;.joka. j o h - :päähallinnot:-ja:liittota£ävaltojen.nal-tuu
siitä, että maatalo.ustyöstä on v a ­pautettu
noin 116,000 työläistä. Sa:^
mpin .on siihen vaikuttanut' myös se,
kun ; paljon:, oppilaita., jotka tekivät
tjötä maataloudessa taikka teolIisuU-
:de3sa kesän aikana,; on palannut kou-
•.luihin.- ."••:-• :-•
kailisen teollisuuden ministeriöt. Ter-;
yeydenhoitotarvikkeiden myynnistä
huolehtii terveysministeriön äpteek-kihallihto.
.
.'- Valtion Vähittäiskaupat sljaitseyat
pääasiallisesti kaupungeissa ja kulu-
; tusosuuskuntien huolehtiessa. k a u -
uofar
Calgary. - - AI
tuotantp npusl äl
Koska- tuotannbst
luonnonsupjelulaui
merkitsee sitä, et
. tannon sallittua n
Lokakuun 10 p
Viikon aikana tuöti
keskimäärin 355,3C
sä. Sitä edellisen
tettiin sitä keskin
nyriä päivässä. .
:Redwaterin a:u
sillä siellä tuotettii
vään päättyrieellä
93,066 tynnyriä, P
246 ja Leduc-Woo(
944 tynnyriä. ::
Loput tuotettiin
to muodostuu tavarataloista, erikois-
: niyymälöis^iä,' sekatayaräkaupoista ja.
-kioskeista--'Pienet sekatavarakaupat
cva.t lukumääräLsesti. , ensi,. sijalla,
esiin. Neuvostoliiton : kauppari^iniste-riöri
myymäläverkpstpsta: ne mubdös-lavat
' y l i ' kaksi:" kolmasosaa, iniitta
kauppavaihdossa: niiden : osuus pn
.suunnilleen yäin yksi rieljäriheS. Suu­rissa
kaupungeissa ovat: viime' aikoina
päässeet' 'fcuurimpaaii' suosioon eri­koismyymälät:
: Niissä voidaan kuri­kin
alan taVarayaiikpiniä .pitää .mah-J;
dollisiri-ittlän-täydellisenä j a Ostajalla
o n tlläiisuus]valintaanv .
.Maaseudun kaupankäynhissä' ön
eräitä: säle .tyyp"iilisiä :piirteitä. .
Kulutusosuuskuntien yähittäismyyn- alueelta,
tiverköstöori • kuuluu piirikeskuksien
tavaratalot^ feinslia-.. ja kulttUiu-it»T^:
yaroiden my^rnälät, :puutavaxavaras-tot,
jotkk 'sijäitgeivat pääasiallisesti
piirikeskuksissa sekä rauta- j a maan­teiden-
risteyskohdissa, suurten maa­laiskylien
tavaratalot sekä maalais­kylien"
'pienemmät kaupat. Eräissä
asutuskeskuksissa : viime: mainitut
myymälät muodostavat j i i neljä, v i i ­desosaa
'kiilutusosuuskunnari kaikista
liikkeistä, - Kulutusosuuskuntien kier­tävät"
kaupat /-alveieyat talonppikais-r
toa peiloiUai kauempana plevi:lä t i ­loilla,
: kalastuspaikoilla, metsä- ja:
turvetyömailla yaltiontiloilla,, yilje-;
lyksfJa J n e . .
Tavaran: toimittamisesta :vählttäis-:
kauppaVerkpstplle :huolehtivat kaUp-paministeriön
tukkukaUpät, jotka
hankkivat tarvikkeita ^ teollisuudelta
ja myyivät :rne : kaupimkien kauppar
osastojen,' tukkupprtaaiseen sekä tar-^
savalian, aluepihrin, alueen ja piirin
kiilutuscsuuskuritien liitolle sekä suo^
raan
Uiikari supis'
aseellisten yo
mieslukua
ottaen huomioc
suhteiden jännittj
mlsen neljän suurv
vottelukokouksen ;
omasta puolestaan
välisen tilanteen ed
ta ja luottamukse
maiden kesken Ur
vallan hallitus on
kuuri 31 päivään :
pistaa : Unkarin
aseellisia voimia 2(
Aseeiiisteri vpim:
pistämisen yhteyd
heeUlset yarat tu
kansantalouden ke
töiskuiinallisiin tar
yapautuvät sotilaat
tetaan työhön riiaa 1
suuteen sekä kans
suuriUe myymälöille. Osan t a - aloille jä erilaisiin
":: Näiden juttujen koko lukijakunta
:— allekirjoittariut, misus jä Pietilä
:— pn esittänyt yksimielisen pyj-nnön,
että tänään jatkettaisiin lauantaista
juttua "taruksi* osoittautuneiden
"atpmisalaisuuksienV tiimpilä,: varsin­k
i n niiden ihmispoloisten ; kohdalta,
jotka ovat joutuneet tämän "myytin"
eli "tarUn uhreiksi, nyt kuolevan k y i -.
män sodan jaloissa. -
Kuten muistetaan, edellisessä, eli
lauantaisessa jutussa : todettiin y h ­dysvaltalaisen
Johtavan tiedemiehen,
tri Lappin j a Genevessä viime ke­sänä
pidetyn 72 riiaan tiedemieskon-ferenssin
sekä Lontoon Tiriaeshi l a u ­suntojen
perusteella että puheet Y h ­dysvaltain
"atomisalaisuuksien* > v a ­rastamisesta:
olivat sodarilietsojain
"tarua", Jonka syyttömänä uhrina
poltettiin sähköituolissa Rosenberg-päriskunta.
Mutta vaikka Rosenbergeja ei voi­dakaan
enää pelastaa, niin heidän
maineensa puhdistaminen on: vain
ajan kysymys. Me nimlttäih lukeu­dumme
n i i h i n , jotka uskovat, että oh
vain ajan kj-symys, kun heidän n i -
. . r r
niensä'puhdistetaan aivan yhtä var-,
masti kuin Yhdysvalloissa jouduttiin
vapauttamaan samanlaisen hysterian
plpsuhteissä eiinkautiseeri yankeuteeri
heitetyt: Toni Mooney ja Warren
:Billings.-.'''::^':'.• •-':-•-.-,''
Sivumennen sanoen "V/arren B i l -
lings pii vupnna 1916 vasta 25-v'uotias
nuorukainen. Vapautuessaan syyttö­myytensä
vuoksi vankilasta vuonna:
1939 Billings oli 46-vuotiäs. Nyt tämä
raskaan elämänkoulun opettama mies
on 62-vuotias j a hänrosallistuu k a i - ,
keila tarmollaan: Rosenbergieri - lailla
atogiisalaisuustarun uhriksi joutu­neen
Morton Sobellin puolustustaiste­luun..,^
.
k u t e n tiedetään, Spbell tuomittiin
myös hysterisessa ilmapiirissä — ja
monen mielestä kokonaan kestämät­tömien
todisteiden perusteella elin­kautiseen
vankeuteen j a p n tällä ker­taa
kuuluisassa Alcatrazln vankila-helvetissä.
Puhuessaan sbbellin puolustuskam-panjan
edistämisestä, mr, Billings
sanoi äskettäin: :
"Minä uskon, että hän ehdottq-masti.
syytön." ^:
Ja'.häri:'iisäsi: •'^:' -•:':,."
"Minä uskon, että Rosenbergit oli­vat
riiyös syyttömiä,: Noitajahdin
riehuessa ei.: tällaisissa tapauksissa
tarvitse henkilön olla syyllisen. S a -
lemissa noituudessa kuolemaäii. tuo­mitut:
ihmiset eivät olleet syyllisiäl
Möcney' jä niinä oiirrime sjryttöniiä."
_ Tässä yhteydessä Billhlgs palautti
kuulijainsa mieliin miten hänen, ja,
Mooneyn jiäpaukset voidaan rihriastaa
Sobellin tapauksen kanssa läiiisueh:
.'-Kun riieidät vangittiin Callforniassa;
meidät (Mooney ija Billings) pantiin
samanlaiseen asemaan;Sohellln kans-saV:
He yrlttirät: s^ minut todis­tamaan
Mboneyä: vastaan. Pilrlpro-kuraattori
.Charles »1. Pickert sanoi:
'Jos et todista, me hirtämme Mooiieyn
ja sinut myös."
Sitten Billings seUtti miten vanki­lassa
yritettun talioittaa hänet a n ­tamaan,
vääriä todistuksia Möoneya
vastaan. Hän sanoi:
'Minulle luvattiin $25,000 ja pääsy
Meksikoon, jos todistan Möoneya Vas-taan."
-• - . -.::•-;-.•,
Kysj-ttäessä, miten tämä tarjous
tehtiin, Billings sanoi:
"PUblic Utilities Protection Associa­tionin
jyksitylssalapolUsl Martin
Swansoa tuli vankilaan ja esitti tä­män
ehdotulcsen. Hän edusti Pacific
Gas / n d Electric, uriited Rallroads
ja muita suurliikkeitä."
Billings kertoi;:
kasivat piestä hän(
Möoneya vastaan.
Kbrosta:en sitä, e
kientelemään Sobel
liittisten y yankien
Billings sanoi huol(
tä, ettei karisakui
maan Mponey-Bili
Ottaen huomioo:
muiden maiden Jo
teri julkiset lausun
toliitto on kehittä]
itsenäisesti", kenei
"yarastamatta", jä
sen hysterian miss
bell tUoriiittiin vaj
vuoksi, että hän c
salaisuuksia Neuv-lainkaan
ihme, vai
onkin nousemassa
minkä riveissä on
sanihriiisten lisäksi
miehiä kirkkojen
nettuja poUtiikkoj
uutta kuulustelua
Iille.
Mahdollisesti k y l
täjäin on vaikea tl
Rosenbergit sekä S
liittlset vangit ovs
tömästi —mutta p
katsoen Yhdysvalta
yalta nousisi sane
muun maailman s
hysterian ölosuhteii
det korjattaisiin. -