1955-12-15-04 |
Previous | 4 of 22 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
S:vu S Torstaina, jou7u3tuun 15 p. — Thursday, Dee, 15,1955 V A P A U S (OUDBaämn ZstSepestlest Uibor O n a m « f f t a m s b Canatflaac. S v - a» «eeootf d a s s J B A U by t h e Post Offlfpe JDqpajlnenti, O t t a v a . PuJb* Vabed Ifarlce vetiUtir: Tiusdaya, !Ximfsö&y9 a n d S a t a r d a y a l o r V a s a t» ; Pnblijsbitur C o m p a n y tM4 a t 100-103 E b u 6 t . Stuttnny» o n t , C a n a d a . TelQOKnMa: S a a . O S l c e C0.4>4aM; edit<n!lalC»liC0<]e.4<«269.Sttsager aMxmiSox CT, gudibuty. Ctotarto. A d v e i t i s b v m t ca ItanalaticaB ftaa tfttoiie. Oua6m»i i«lE.7jOO«kk.r7S m d y s n O o d f l B a : l vk. «JDO 6 k k . 4 20 SuomesBa: 1 v k . « A » « k k . 4.75 SYNTVA4Ä. PÄIVIÄ Jouluna 1955 tajttää romjuntaina. JouJuijuun J 8 : päivänä 50 vuotta. C u i l Kanca*, gapmftafiingiata j tgjtti nuiat»ntaiJia, JouluJniun 12 pnä | 50 fuotta. • :•:. i Yhdymme sukulaisten j a tuttavaln onnentoivotuksiin. 10 keltaa maapallon ympäri on NaomsMom Suomen naisten vedenkantomatka*^!^. SITÄ Joulu on taas aivan tuossa .nurkan takana. Joulu siis tulla jol- muut sanovat ^ lottaa vja joulun mukana tavalliset kemut syömisineen, ja juhlineen. Monet kalkkunat ovat päänsä menettäneet noeidän -luomakunnan •herrojen", jouluaterian hyväksi. Moni mies on rentoutunut •— liiaksikin kulkiessaan hallituksen kaupan ohi, missä myydään pullotettua iloa. Ja me kaikin syylli.stymme jossakin määrin- " y l i varojen elämiseen". Joulujuhliin valmistutaan kuumeisella kiireellä niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Valon voittoa pimeydestä on ihmiskunta juhlinut jo vuosituhansia, vaikkakin rituaalit ovat vaihdelleet arkojen ! gSll^^^^^^^^Ä v ^ ^ kuluessa. / j xnittäm osallistua jumalanpalveluun Yhteistä varsinkin meidän suomalaisten joulun vietolle on kui- ? OfxVvAiEiKo ÖLI:A? ; London, Ont. — Londonllainen pap- I p i (Hev. R. Flant) sanoi tanaan, että ! joulupukki pn usein vain "punanaa- I mainen, pyöreämahainen Ja juopu-i nut materialismin edustaja". ) . . ' . H ä n sanoi muuttaneensa joulu-tenkin se, että emäntäväki joutuu alattopäivioä työskentelemään niin 'kovapaineisesti, että ihmetellä täytyy miten heiltä enää voimia riittää joiHun viettoon! Ensin on päiväkausia kestävä suursi»v\)U5, j o k a on erottamaton osa joulustamme ja miltei poikkeuksetta naisten tehtävänä. Sitten pyykkäys j a silitys j a lopuksi kaikenlaisten herkkuruok i e n valmistaminen, puhumattakaan nyt joululahjojen hankkimisesta 3a-'iyi6rhekunnan puettamisesta; -Mutta tulos on myös sen mukainen.' •Koti on puhdas j a viihtyisä, j a joulupöydässä on yhtä Ja loista arkista parempaa, vaikka varattomuus onkin siinä haittana, v , - X y k y a i k a i s t a joulua voitaneen siis sanoa sekä suursiivouksen että.herkkujen ja' ennenkaikkea liikemiesten juhlaksi. Mutta oma -viehättäväisyytensä silla on sittenkin. Kun on^ touhuttu joulun hy- • v a k s i , puhuttu siitä j a ostettu muun Iisaksi -myös vaatimattojjiia Joululahjoja, niin tuntuu niin mukavalta vanhojen tapojen mukaisesti odottaa aattoiltaa, mitä kansalli.slen perinteidf-mme mukaisesti vie^ tämme useimmiten. Ja mikäli siihen on tilaisuus, tosin hiukan yli-Misyö-den ja juodenkin oman perheemme j a lähimmän tuttavapiirinvmt; parissa.^ V a i k k a joulun valmistoluun ja viettoon uhrataan •vi«?hikin melko paljon aikaa, niin .se ei ole kuitenkaan 'mitään verrattuna entiseen, e l i : "vanhaan hyvään aikaan". Ennen vanhaan sanottiin jouliijuhlan kestävän Tuomaasta Nuuttiin, c l i joulukuun 2 l : n n e s tH tammikuun 13:ntee"n. • Toisaalta, vaikka nyt vietetään varsinaisia joulunpyhiä korkein- • taanvkolme tai neljä päivää, liikelaitosten ••Joulovalot'" Ja -knri=tcpt sytytetään j a viimeistellään jo entistäkin aikaisemmm — aina marraskuusta alkaen, jolloin rupeamme kuulemaan radiosta: ••Ainoastaan '45 ostospäivää ennen j o u l u a " huomautuksia. Liikkeiden jouluvalojen ^syntymisen jälkeen tulee varsinkin suuremmissa kaupunj^eissa järjes-ieltövät ••joulupukkien'' paraatit Ja suurten kctjukauppojen '•i)ukin'' ' ^ s t l l a a t i k o t , minkä välityksellä nuoriväki saa toivomuksensa esittää. MBiäfain ' ' p u k i l l e ' ' , vaan myös juuri sille liikelaitokselle, j o k a haluaa "^ad^ella pukkia"' ja myydä " p u k i l l e " pyydetyt tavarat. Kun asiaa harkitsee tältä pohjalta, niin silloin ei meillä ole mitään syytä kadeht i a vanhan ajan ihmisten pitkiä joulupyhiä: Tosiasiassa silloin voidaan ymmärtää paremmin niitäkin, jotka sanovat, että "kunhan tulisi uusi vuosi ja loppuisi: nämä pyhät". J o u l u n vieton erottamattomana osana on joululahjojen ostaminen j a sc onkin kaunis tapa ilahduttaa läheisempiä omaisia j a ystäviä.: ' V a l i t e t t a v a seikka on v a i n se, että varat eivät oikein tahdo riittää sellaisiin lahjoihin, Joita haluaisimme "pukin konttiin'' hankkia. Ja n i i n arkista k u i n "säästäväisyydestä"': puhuminen näin jouUm aattona. ::ehkä onkin, tosiasia kuitenkin on, että Joulun jälkeen on mukavaimpi :'• elellä jos nyt pidämme mielessämme myös arkisia realiteetteja. Tässä yhteydessä haluaisimme erikoisesti suositella työtätekevien Joululah-jorksi sopiviksi: Hyviä k i r j o j a sekä Vapauden L i e k i n tilauksia. N i i d en osto ci tule liian kalliiksi j a lahjan saaja voi niistä nauttia paljon enemmän kuin esim. Jostakin koruesineestä. Joka on kyllä sievä nähtävyys, vaan käyttöarvoltaan toisarvoinen. Jos me itse kukin , käyttäisimme edes osan Joulupyhistä hyAän kirjallisuuden lukemiseen, niin se nostaisi joulutunnelmaa J a rikastuttaisi meitä kaikkia henkisesti.. Me emme luonnollisesti väheksy joulujuhlia sellaisenaan j a niistä saatavia nautintoja. Päinvastoin on asia. Työläisten, farmarien ja -muiden pikkuihmisten,elämä on aivan liian harmaata ja jokapäiväistä. Sen hetkellinen unhoittaminen ei suinkaan ole pahasta. Mutta kohtuus kaikessa, juhlimisessakin, J a niikä tärkeintä, Juhliakin voidaan niin itsemme kehittämisen j a voimistuttamisen hyväksi kuin vahin-oakin. itsellemme aiheuttaen. V a i k k a "maassa rauha Ja ihmisten kesken hyvä tahto" onkin visseissä piireissä pelkkä fraasi, niin kaikkien maiden rauhanpuolus- . tajat, olkoot he sitten mihin tahansa yhleiskifntaluOkkaan kuuluvia, pitävät- tästä periaatteesta tiukasti kiinni, joulunakin. ^ . -Kulunut vuosi on antanut meille kouraantuntuvia esimerkkejä sitä, että tämä ihmiskunnan ikimuistoinen unelma on nyt vihdoin viimeinkin toteutettavissa. Viime kesana Genevessä kokoontunut '•Neljän Suuren" korkeimman portaan konferenssi antoi sodista paljon kärsineelle ihmiskunnalle uutta toivoa Ja luottamusta .riihen, että jos-yleisen mielipiteen pakotuksella saatiin ni«kottelevammatkih p i i rit tunnustamaan, etta suuntaa on muutettava kansojenvälistä rauhaa kohti, niin yleisen mielipiteen, aktiivisen painostuksen avulla voidaan myös tehdä sopimuksia mistä kansainvälisiltä pulmakysymyk^istä. Jotka vielä myrkyttävät kansakuntien vaiisia^uhteita Ja uhkaavat synnyttää uuden sodan. • Tänä suurena rauhan Juhlana muistetaan, etta ''korkeimman portaan"' neuvottelua seurannut ulkoministerikonferenssikin o l i . v a i k k a varsinaisia sopimuksia.ci vielä tehtykään, tavallaan kuitenkin edistysaskel, sillä rajuista yrityksi.stä huolimatta siellä ei voitu "Geneven henkeä"' hävittää. Viettäessämme nyt tätä suurta rauhan juhlaa, ihmiskunnan parhaimmisto korostaa aktiivisesti sitä, että rmaa.<sa rauha Ja ihmisten kesken hj^vä tahto" kauniista tunnuslauseesta täytyy tulla elävä todel-h'suus,_ mikä Johdattaa kaikkien maiden kansat hyvinvointiin, vaurauteen ja edistykseen, -r^ToK'^^ lukijoille erikoisesti. Ja täkäläisille maanmiehillemme yleensä sekä kaikille hyvää tarkoittaville ihmisille hauskaa joulua. Vapaus haluaa myös kiittää kaikkia niitä, jotka a\-at kirjoituksillaan, tervehdyksillään Ja ilmoituksillaan avustaneet tämän juhlanumeron valmistamista. V ^ M e olemme erittäin kiitollisia siitä suuresta kannatuksesta, mirtkä lehtemme Vapaus on kuluneen vuoden aikana saanut kirjeenvaihtajiltaan, asiamiehiltään, tilaajiltaan ja muilta kannattajiltaan. Meitä ilahduttaa myös tietoisuus siitä, että periaatteeton eripuraisuus j a ' r i i t a i s u u s on hiljaa mutta varmasti väistymässä täkäläisten maan-j a v o i t t a a joulun materialistiset puolet, mitä "jotih«>ukki fedustaa". . . . Hän sanoi, ettei hän halua tuomita jcuhm materialistisia puolia. "Minä en arvostele kauppiaita, jctica haluavat tehdä kauppaa uskovaisten kanssa, jotka hauavat jakaa joulul a h j o j a . . . " — C P r n u u t i s t i e t o. Suuri heinäsirkkaparvi Aus{;ra]ias|a Nya h Weost, Australia. — Ihmiset ovat taaJla joutuneet paniikkimieii-alan valtaan, kun hemasirkat peittivät kadut taalla tiistaina. Erar. maatalousdepartmentm virkailija sanoi, etta nama heinäsirkat ovat v am alkuo?a sata suuresta parvelta, jota yritetään tuhota myrkyllä ennenkuin se paasee .maanviljelys-maille. Parven leveyden sanotaan olevan paikoitellen jopa kanden m a l l in levymen. V aaOakL ;$skettäln täällä pi> dUyiOi Bnomeo misteniJiUopai' Viliä käsitelUin Saomeo naistcD asioita : numelts lalioUa. Mm. maaseoAiD naisten pDutteet Ja keinot niiden poistamiseksi «Uv;a( liitfopäivJllä pdntaroitairsna. Alustavan pnlieenvaoron tästä a i - iiecatalcäytti emäntä Paula Kos-: Idmies Kellokoskelta Ja bän kertoi alnstnksessaan mm. seuraavaa: Suomen maa on maanviljelys-maa päätellen siitäkin, että koulussa maantieteestä luimme Suomessa olevan pääelinkeinona maanviljelyksen Ja karjanlioidoii. Nykyistenkin laskelmien mukaan maas.samme!lahes puoli miijooniia naista työskentelee maataloudessa, ja näistä valtaosa eli noin 80 pros. on pienviljelijätalouksien emäntiä Ja tyttäriä. Pientalouk- . sbsa työskentelevien naisten työ on niin vaihtelevaa ja monitahoista, etta sen suorittajan taytyy-tosiaan olla tuhattaituri tai. ainakin pitäisi pyrkiä .sita olemaan,, voidakseen kunnialla selviytyä tehtävästään. Hänen tyotaan ei usein huoraatakaiin, ja sen vuoksi on joskus julkisuudessakin esitetty toi vcm uksia maaseudun nabiten lyo:>uorituksista julkaistavista kuvauk-sisla, jotka eivät saisi : Olia m/.taan valitusvirsiä, vaan niisäa pitatu olia iloisen tyytyväisyyden ja osaksi tulleen tehtävän luonnolli.suuden perussävy.. .Mutta mielestäni ei saisi tällaisiin kuvauksiin tulla kumpaakaan, ei valiiusta, eika ilamielin osaansa tyytymistakaan silla maailmahan edistyy nykyään joka tavalla nopeasti, eika )lasta kehityksestä Kysymyksiä ja vastauksia työttömyys/akuutuksesia Tyottomyysakiin: tehtyjen muutos- mutta se kiellettun sen pei-ustsella. »aa Jaäd» syrjään maaseudun nainenkaan, myös liäneUä «n «i>, keus saada osansa oykysilKalsen (eknlikan saavntoksfrta. VSiien ne ovat väbävarafaen eisaseodun naisen «aavntetlavissa «o asia. Jo* «a itämänkin kokooksen pitäisi pohtia. V E S I M A T K A — 10 K E B T AA M A A F A U M N Y M F A BI 2)[aamme on siksi laaja, että se 11- mastollisestilon jakautuu erilaisiin '.•5'öh5'kkeisnn Ja siitä johtuen olosuhteetkin ovat hyvin erilaiset j a puutteet j^, toivomukset eri paikkakunnill a myös erilaiset. Eräänä hyvin. suurena. puutteena voin esimerkiksi mainita .seikan. Josta maataloushallituk^ sen vesiteknillhien tutkimuslaitos on vuoima 1950 kerännyt tilaston, jonka mukaan tupiimme j a keittiöihimme tuodusta vedestä, tuodaan 9.0 Vfos-kantamalla ja tätä vettä -kannetaan paivittäm 10 nulj.ämpärilist^, matkaa kertyy joka palvaa kdhti, ei I enempää eika vähempää kuin 400,000 I km. eli. kymmenen kertaa maapallon: 1 ympäri. Se, joka tSmän matkan ve-i. siampareita kantaen astelee; on juuri i suomalainen maaseudun nainen. i H E N K I S I I N HAKBASTUKSILN EI K U T A AIKAA I : Lukemattomia ovat puutteellisuudet, jotka maaseudun naisen energiaa kuluttavat; Sähköäkään ei vlela ole I saatavissa • kaikm paikoin, kouluolot i ovat monin palkoin epätyydyttävät, f ammattikoulutusta nuorisolle ei ole i saittavissa rnttavasti, mielisairaaloissa ei ole paikkoja tarvetta vastaavasti, laskelmien malkaan on maassamme 6,000 synnynnaisesti vajaa- I älyistä lasta, joista vam murto-osa; I on laitoshoidossa. Tällaisia eslmerk- ! kejä voi&l luetella pitkälti ja kaiiiki nyltyisia ktmnall:5verolakienjme lu*il- Joita. lUKS VHaXS MAATA Chnan Jakunpa p:enviljelyskysy-myksJssä nmodostaa l i i a n pienet ja elinkelvottomat tilat, joica asia varmaan ySitäbyyin koskee pientalouk-sien naisia k u i n miehiäkin. Valtaosa maamme pientilqista on lilan pieniä ten johdosta ovat hionet kohdat uusitulta laista kokonaan erilaisia kuin entiseiisä laissa, joten kaikkialla maassa on esilntynj-t virheellistä t u l kintaa seka vääriä käsityksiä. Sen johdosta julkaisemme työttömyysva-kuutustoimJstolle esitettyjä ^iiysymyk-sla j a toimiston vastaukset niihin, koska ne saattavat selvittää tilannetta lukijoillenune, : Kysymys: Kuinka pitkän . aikaa maksetaan vakuutusta sellaiselle henkilölle, joka on_vuosla maksanut r a hastoon? 3bC'nulle on sanottu, että ennen se oli 12 kuukautta, mutta etta nykyisen lain nojalla aikaa on lyhen- •netty.,^ • Vastaus: Lokakuun 2 pnä voimaan astuneen uusitun työttömyyslain nojalla vakuutusta maksetaan enintään 36 viikon ajan. Afkaisemmin työtr tömyysvakuutusta maksettiin 51 viikkoa. • flKysymys; Jos joudun työstä erotetuksi ja työttömänä ollessani teen tilapäisiä toita, joita voisin tavallisen työn ohella tehdä, kuinka paljon saan tienata ennenkuin joudun työttömien kirjoista pois? Vastaus: T}'öttomyysvakuutuslaissa määritellään kuinka paljon työttömyysvakuutusta nauttiessa voi ansaita ehnenkuin .vakuutusmaksuja \'ähennetäan. Tilapäiset tulot ovat suhteessa sUhen kuinka paljon vakuutusta viikottalsin maksetaan. Jos sivutulot ylittävät l a in salliman määrän, niin sallitun rajan ylittamä maa-ra vähennetään työttömyysvakuutusmaksuista. Kaikkein alin rajan on $2.00 viikossa sellaiselle henkilölle, joka saa. "alinta työttömyysvakuutusta (yksitymen henkilö ^6.00: tai perheelUnen $8.00) Ja sellainen hen-k. lo. joka saa korkeimman taksan mukaan ($23.00 yksinäiselle tai $30.00 p2rhe?llisellc) on sallittu ansaita S13.00 iviikossa ennenkuin vakuutusmaksuja vähennetään. \ Kysvmj-s: Äskettäin olin tyottö-: myysvakuutustoimiston kuulusteluissa ja jouduin .ol9inaan yhden yon pois ketoani, koska kuulustelut pidettiin toisessa kaupungissa. , Voitm anomukseni. Olenko mina oikeutettu äaamaan.matkakustaimukseni korva-tukbi' Vastaus: Kiiulusteluim osallistumisen yhteydessä aiheutuneet kulut korvataan vain sima tapaksessa etta kuulustelujen puheenjohtaja kutsui teitiv kirjeellisesti olemaan läsnä kuu-lusteluisst. Jos teita ei kutsuttu, niin sillom ette ole oikeutettu saamaan korvausta, : Kysymys: Olen useamman vuoden tcumnut taksi-auton ajurina, mutta jonkun aikaa sitten minut tuomittiin vaarallisesta ajosta j a mjenetin ajolupani 30 pal\'äksl. minkä jälken menin takaisin työhön samalle työnantajalle. Koska olin maksanut työttömyysvakuutusta, anoin avustusta, että olin oman huolimattomuuteni takia menettänyt työpaikkani. M i nulla ei ollut työnantajani kanssa mitään erimielisyyttä ja han ei eroit-tanut mmua palveluksestaan. Eikö minulla olisi oikeus saada työttömyysvakuutusta tällaisessa tapaukr sessa? • Vastaus: Kun tällaisissa tapauksissa on aikaisemmm vedottu on päätetty, että taksiajun oh--syyllmen huolimattomuuteen, minka perusteella han ei ole oikeutettu saamaan vakuutusta aina kuuteen viikkoon saakka sen perusteella, etta han oh itse syyllinen työpaikkansa menettämiseen.- ••• • Kysymys: Kun joudum tyottö- • maksi anom vakuutusta huoltajan taksan mukaan, koska olen auttanut nuoremman veljeni kouluttamisessa. Asun kotona äitim luonna ja maksan hänelle, ruokarahan seka kuukausittain maai-atyn summan veljeni kouluttamista -varten. Vakuutustohnisto maksoi mmulle vakuutusta vain yksinäisen henkilön taksan mukaan. E n kö clisi oikeutettu saamaan vakuutusta huoltajan taksan mukaan, koska- autan veljeni huoltamisessa? Vastaus: Henkilö on oikeutettu saamaan työttömyysvakuutusta huoltajan taksan mukaan, jos h a n tayttaa-seuraavat- lauLasettamat-edeliytyksetu a) sellamen mies jonka va:mo on joko täydellisesti tai melkein täydellisesti riippuvameii hänestä; . b) Sellamen nainen, jonka mies on riippuvainen hänestä; c) tai sellainen henkilö, joka huolehtii täydellisesti tai suuremmalta osalta yhdestä tai useunmastä alle 16 vuoden ikäisestä lapsesta; d) tai sellamen henkilö, joka ylläpitää kotitaloutta, missa han huoieh-tu henkilöstä, joka on hänelle sukua veren, avioliiton, tai kasvatuksen kautta. Ennenkuin olette oikeutettu saamaan vakuutusta . huoltajan taksan mukaan on teidän todistettava etta joko: (cV tai (d) kohdat oikeuttavat teidät kaikissa suhteissa. Kysymys: Is.-ini on larmari, mutta talvikautena han tavallise.5ti kay a n siotöissä. Jos han el löydä työpaikkaa tana talvena, onko han oikeutettu saamaan työttömyysvakuutusta? • Vastaus: Teidän isänne on oikeutettu saama an työttömyysvakuutusta jos han tayttaa seuraavat kaksi edel-lysta: • . a) etta han voi osoittaa, ettei han talvikaudella tee mitään farmillaan tai tekee m m vahaisessa määrässä, että se ei esta hanta kavTiiasta säännöllisesti toissa ja b) etta viimeisten kahden talvikauden ajalta hänen rakuutuskirjassäan on merkkejä vähintäin 30 viikon ajalta. Tässä tapauksessa talvikaudella käsitetään lokakuun 1 päivän ja maaliskuun 31 päivän välinen aika. ! tällaiset puutteellisuudet vaikeutta- I vat suuresti kukm osaltaan maaseu-i ciun naisen-elämaä ja ovat esteenä ! hänen muille harrastuksilleen, esimerkiksi opiskelulle j a muille henkisille hari-astuksiile, joihin hyvin moni varmaan ryhtyisi jos vain aikaa j a voimia riittäisi. VEROTUS — PIENTILOJEN • KIROUS Eräs ongelma on erittäin kijjeä ja se on slta varmasti kautta koko Suomen, nimittäin maaseudun pienta-loukslen verotus. Se vaikuttaa välillisesti useaan eri kysymykseen. Useilla paikkakunnilla valitetaan sitä, eftä^ el ole • työmahdcllisuuksla pienvOjeli-jäperheiden jäsenille. Oikeastaan' voitaisi sanoa paremmmkm, että ei. ole mahdollisuuksia rahatulojen hankkimiseen.- sillä työtä varmaan hyvin monella pikkutilalla ohsi Uäeammal-; lekin henkilöle. jotta tia saataisiin kaikinpuolin hyvaan.- kuntoon ja tuottavaksi, mutta kuten tunnettua on maatyö ylefensä • huonosti palkattua eikä silta, saa koskaan niin säännöllisesti tiliä kouraansa kum muissa töi=3a, ja veroviranomaiset laskevat verotettavan tulon jokaisen - perheenjäsenen kohdalca, jonkinlaisten normien mukaan, ohpa han sitten ruokansa lisäksi saanut käteensä rahaa tai ei. Nain ollen pienviljelijä, jolla on kotona taysi-ikaisia lapsiaan, saa käteensä - niin suuren verokultin, että hän ei sellaisesta voi selvitä, josta johtuen pientalouksien lasten on pakko kouiun käyOnsa lopetettuaan hakeutua jonnekin ansiotyöhön, -Vaikka- tällaiset ansiotyöt ovatkin usein sellaisia ettei niissä ilman kotoa saatavaa ruoka- tai muuta: avustusta kunnolla parjaa, ovat ne k m - tenkin huomattavasti pienentämässä kotitilan verokultm summaa. Siitä ollaan varmaan yksimielisiä, että n y - kuisessa : kunnallisverolaissa on: p a l j o n korjaamisen varaa, joskin vanna sanonta kuuluu, että laki on niin kuin se luetaan, joten asioiden nyky-tilantesHta voidaan sus syyttää myös elättääkseen perheen ilman muualta saatavaa, lisäansiota. Tämä kysymys on useilla paikkakurihilla vaikea, sillä k a ^ i n - p a i k om ei ole lähimaillakaan sellaista maata jota voisi ajatella maantarvitsijoille jaettavaksi j a pitr kien matkojen takana se ei vastaa tar- ~„" koltustaan. Tällaisilla seuduilla p i täisi ehkä a j a t e l l a 'sivuansiomahdol-lisuuksien lisäämistä lähiseuduilla. - Sellaisilla seudmlla. joissa on osoitettavissa lisämaan saanthn sopivia maita, kaipaa asia ainoastaan lakia Jonka perusteella maantarvitsijat voivat sitä hakea. LOMAT J.A KORVAUKSET ' (Maaseudun .vähävaraiselle pienviljelijäväestölle tärkeitä iiysymyiisiä ovat vanhuuseläke, kansaneläke- jä lapsilisälait, seka esitys laiksi synnytyslomien korvauksesta, joka olisi h y v i n tervetullut j a suuriarvomen s o - sia.ilinen parannus juuri vähävaraisille pienviljelijöille. Yhteiskunnan j tasea karvataan hj:vm monella alal- f la, jotta päästäisiin kunnolla alkuun. Silla alkuun paastyaan moni asia luistaa kuin itsestään, mutta perusta- . vaa laatua olevat alkuvalmistelut ja snhen tarvittavan pääoman puute, pitaa vähävaraisten maaseutua takapajuisessa asemassa. KUD OMMEKO LIIKAA? . Mutta jo-ssain. suhteessa me v a r - m.aan veisimme saada pararmusta a i kaan omatoimisestikin ilman suuria Fäa3.-nia. Tarkoitan tisekasvatusta ja cpLskelua. P a n viikkoa sitten vieraili maassamme itäsaksalainen maata-lousvaltuuskunta, jonka kunniaksi järjestetyllä vastaanotolla Ita-Saksan paäkonsuhn luona keskustelimme kahvipöydän ääressä heidän kanssaan,: heidän näkemästään Ja^koke-ma.' taan maassamme kierrellessään ja arvostelu jonka he antoivat suo- -malaisista naisista oh sellainen. etLa se varmasti panee ajattelemaan asiaa; He nimittäin sanoivat etta suomalal- .set naiset kutovat liikaa j a lusevat Iiian vähän. • "Rista voisi sus ' tenda johtopäätöksen, etta he myös tietävät liian vähän. Asiassa voi olla paljon' perää,-toisille on käsitöiden; teko muodostunut suorastaan intohimoksi. Eihän se ole mikaan huono harrastus sekään, päinvastoin, mutta ensi sijalle pitäisi Setaan asettaa itsensä kehittäminen,. j a pysyttäminen maailmanasioiden tasalla.. TALO ON K U T E N EMÄNTÄKIN lautta opiskeluun Ja lukemiseen yleensä jaa maaseudun naiselle j u un edellä luetelluista - selkoista johtuen niin vähän alkaa, eika siihen seikkaan tule a i n a niin huomiota kiinnittäneeksikään, tulee vain ajatelleeksi, etta kai miehet tuollaiset asiat paremmin tietavat jöT niista selv ä n ottavat. Kuitenkin on nun, etta talo on sellainen millainen sima on emäntä, sillä haneA ammattitaidostaan j a innostuksestaan tehtäväänsä riippuu myös taloudellinen tulos. S a notaan, etta työ tekijäänsä neuvoo jä kyllähän se niinkin on, mutta se vie aikaa ja sitähän juuri on min n i u kalti. Emännän ammatti on niin vaativa j a monitahoinen, että se vaatisi hyvän peruskoulutuksen siihen: a i K O r ville ja joutuville. Sus kouluja ja kursseja maaseudun nuorisolle pitäisi saada enemmän j a myös edelly-tyk. set ja mahdollisudet tällaisten koulujen käymiseen; Myös varttuneiden maaseudun naisten keskuudessa pitaisi kaikkien mahdollisuuksien mu-rakons, joka ^siantnntijaiden lausun» tojen mukaan merkitsee vaJJaaku-mousta hammaslääketieteessä c n keksitty Buotsjssa. Keksijä o n :tukli.cl' malainen hammasläaJsail TvanrjTor- Ien. Porakone toimit aina 90;iDÖ(l k i e r roksen ncpeudellaxnlnuutlssa; k u n taas käytössä olevat'sahkgllä'toimi-vat porakoneet:toimivat'5,000 kierroksen nopeudella. Uuden ^ porakoneen työpaine o n va*jx 10-^50 grammaa nykyisten, porakoneitten 600— 900 grammaa vastaan. . Nopeus ja painon .väheneminen; johtavat siihen, että potilaan tuskat vähenevät huomattavasti. Samoin kone helpottaa-hammasläältärin työ- Porakonetta r3'htyy valmistamaan Atlas-Diesel j a tuotannon uskotaan tulevan käyntiin vuoden: kulussa. K o netta on suurella menestyksellä esitetty hammaslääkärien korkeakoulussa y l i 200 hammasaääkärille. « A M » ASIii Jfttä te »a'set oikein j tenänne? - L^ndtavastj samaa siiehet keskenänne. — H y i . ettette häpeä» • • U K A I S U — Kyllä lapset näin kona leikkiessään likaava vattomasti. : — Aivan totta,. Eilenk pestä kahdeksan lasta löysin omani. S Y Y Opettaja: — Miksi ha] koulusta taksi päiväksi O l l i : — K u n . minusta * • « EBAÄNA KAUNIINA P Äiti sanoi tyttärelleen: r-: ::Eräänä kauniina p mies, joka sulkee smut kuiskaa korvaasi: Rakka on reikä sukassani. Kirj. D. Hrabroritski Kujcapa usko:si, etta. tuo hymyilevä punap^Himen tyttö on joskus s a i rastanut vaijieaa sydänvikaa ja o l lut menehtymaisillaan. Nyt hänellä on kure luennolle, jonka; pitaa L a a - ket:satellisen. akatemian' presidentti, p r o f c i s c r i A. N; Bakulev. J u u r i han, .Ale-.:sandr Nikolajevitsch Bakulev. pelasti elämälle tamaa tytön, joka nyt lu.cee 'iaakanksi. Seitsemän 'vuotta sitcsn t e h t i n sydänleikkaus, joka oli ensimmamsii • l a a t u a a n : Neuvcstclli- Opiskelija Gina Prupis sairasti sy-darjvikaa. j.-ika tunnetaan nimellä " a v c m B o t a l l i n tiehyt". Tämän vian johdosta huomattava osa suuren verenkierron verestä joutuu takaisin pieneen verenkiertoon, mikä merkitsee normaalin verenkiertojärjestelmän häiriintymistä ja sydämen toiminnan vaikeutumista. Tällaista verenkiertohäiriötä potevat: lapset ovat tavattoman heikkoja, ja he ovat alttiita tartuntataudeile. Vähäinenkin fyysillinen ponnistus ailieuttaa heillä ankaran hengenahdistuksen, ja he kärsivät -kiihtyneestä sydämen toiminnasta. Mitkään lääkkeet, m i kään konseiyaf-iivinen - hoito ei auta tässä sairaudessa. Kysymys potilaan elämästä ratkaistaan leikkaussalissa. Tunnen pojan; joka aikaisemmin ei pystynyt, emin voimin kulkemaan edes vii£iatÖista askelta, vaan hänet oli kannettava esim. makuuhuoneesta ruokasalien. Neljä: kuukautta sen jälkeen, kun: hänelle oh suoritettu '.e;.ckaus, tapasm hänet pioneerien rivi5tc>s3a lasten ollessa palaamassi-kymmenen • kilometrin pituiselta ret-kaan tehostaa- j a lisätä sekä;kbtl-etta karjatalousneuvontaa sekä kaikkea siihen liitt3rvaä, ja 'korostaisin vieläkin, itse itsensä kehittämistä, k u ten Miina Sillanpää aikoinaan sanoi: ' L u k e a pitaa j a lujasti.." y i i T E i s v b i a i i N Kaupunkien ja asutuskeskusten naisilla on ehka edellämainituissa suhteisia helpompaa, mutta vaikeuks i a varmaan löytyy sielläkin, eika maaseudun namen kadehdi kanssa-sifariaan kaupungeissa, sillä ei hän varmaan kaikesta huolimatta vaihtaisi osaansa. Hän on syntynyt ja kasvanut maaseudulla, kasvanut samalla kiinni maahan ja kaikkeen läheiseen, toivoisi vain saavansa parannuksia Ja uudistuksia niihin työvälineisiin ja olosuhteisiin, joissa han inhimillisen elaman toimintojaan suorittaa. Mutta yksin on jokainen voimaton. Ainoastaan yhteisvoimin, yhdistyneenä joukkovoimaksi on ennenkin saatu suuria aikaan j a tämä tunnus patee varmaan \-ielakin. keltä. , Jokm aika Sitten tuti seen-lentajaän. Hänet oi kuleitn klinikkaan paar< j a - oli ajatellut elamäns lopussa, ja suhtautui ] kum sellainen ihmtoen, j meis2sn taisteluim — kuc taa. Nvt. han ohjaa jä konetta. halatkaamme ajassa ; On marraskuun aamu y OIe.mme I I laaketieteellis t 'n klmikan sum-essa lei} Potilas on juuri nukutetti lo 9.'Kolmekymmentävils myöhemmin professaii B Tittaa kirurginveitsellä n vosenkengän muotoisen^ :^ laan vasenunan rintarai puolelle.-Kello 9.47 on k i i tanut sydämen. Tuossa ( motienyt, joka on sidottaV kiila ja katkaistava sitei •pienen verenkierron välir Ulkona sataa lumihiutä relta Kaluznskaja kadu vaimeana autojen merki Lsikkaussahn .seinakelh 10j08. : :Tässä leikkauksessa mu muistavac yksityiskohtia i ken, mitä silloin tapaht - Tuskin on alettu kirist tiehyen alitse vedettyä kun keuhkovaltimosta yht i'kuaa'vjrta. Sita: suihkua lekikauspöydälle, sitä joi gm kasille, takille ja kasi Jos leikkausta suoritti chsi joutunut hetkeksikii nyiisen valtaan, olisi kä tuokiossa ollut lopussa. : fessorl ei joudu ymmälle, sintaistelu kuoleman kan lu, jossa on kysymys seku kuimln kymmenesosista. Keuhk<^valtimcn kiiimipi on vaaraksi: sitähän ei o] ditty kokonaan eristaa. ] rurgln onnistuu osittam t va. Mutta tällöm on Bot ^vahingoittunut. Nyt vei myös aortasta. Verenpaine peasti, valtfmonlyonnit j lakkaavat. Vain heikko "lyönti" osoittaa, elamaä van. : . .(^ •• Kuolema saa yliotteen, r nen'ei aima periksi. Tip nettu verensiirto muuteti verensiirroksi. Veri tyonty laskimoon. Muutamien epäonnistui tysten jälkeen BotaUin 1 daan kuitfenkin aortan v kituksi ja keuhkovaltlmor dctaan kahdella ompelee Ompeleet kurovat haavaa : k*inni, että muu osa siitä v( (Jatkuu 3. sivuili miestemme keskuudesta, j a että riitapukarin asemesta meidän yhteiseksi tavoitteeksemme on tulossa a:\'arakatseinen ihminen, joka pyrkii ymrmärtämään, c i v a i n niitä yhteiskunnallisia voimia, jotka Jokapäiväiseen elämäämme vafkuttavat, vaan myös niitä monenlaisia kanssaihmisiämme, jotka, ovat näidfen j-hteiskunnallisten olosuhteiden ja -voimien tuotteita. Hauskaa joulua j a rauhanomaista uutta vuotta! Antamisen ilosta Nain joulun edellä valtaa meidän tavaUisten virtasten j a virtaskaln keskuudessa antamisen ilosta nouseva tunteellisuus. Esimerkiksi meidän huushollissa ostaa misus uuden solmion ja allekirjoittanut etsii epätoivon vimmalla uusia' aamutohveleita misukselle. 'M-aita omaisia muistamme yhteisesti samassa hengessä j a jos vanhat merkit pitävät paikkansa samansuim-: taisia huomaavaisuus- j a ystävyyden-osoituksia on tulossa meidänkin osaksemme.--- . K a i k k i tama on tuttua meille k a i kille. Se on kuin ollakin pitää. Ja vaikka lahjat; eivät xiseinunlten olekaan suuren: suuna niiden - kertoma sydämellinen ystävyys on sitäkin k a l liimpi. •..•:,..-• ^ Mutta näyttää^ siltä, etta "antamisen ilo" voittaa alaa niiden keskuudessa Jotka ei\'ät työtä ; tee mutta porsastelevat kuitenkin herroiksi vankilaankin jouduttuaan. . Niinpä^ olemme saaneet -uutlstle-dolssa. li^ea. että aikakautemme dbkä suurin orjavouti — Alfred Krupp von \ ;-Bohlen und Halbach oh saanut "joulutunnelman" ja oli järjestänyt Villa Huegehssa, Essenissä "perhejuhlan", missa oli kaiken kaikkiaan 640 kutsuvierasta. Tämä oli herra Kruppm ensimmäinen sosiaaimen esiintynunen sen jälkeen -kun amerikkalaiset vapautuvat hänet vuonna 1951. Krupp sa; sotarikoksistaan 12 ..vuoden vankdatuo-nrion mutta selviytyi silta kuudella vuodella. Tämä nyt pidelty herr Kruppm "perhejuhla" oli kaiketi pikkutilaisuus' verrattuna siihen mita tapahtuman pitää ensi keväänä kun Alfredin veli Harold vapautuu sotarikosvankeu-desta. • .:• iNymbergin sotarikosoikeudessa todistettiin, että' Krupp tuki ja auttoi Hitleriä vuodesta 1933 alkaen. Mutta nyt tämä kaikki on ilmeisesti unhoitettu, sillä hänen perhejuhlaansa sanotaan osallistuneen noin 150 nuorempaa diplomaattia 'Bonnista. Monet • vieraat tulivat "perhejuhlaan" ylimääräisellä junalla . niissä heille • tarjoiltiin vormupukuisten • ••• \ • "Kruppm tyttöjen" toimesta avokätisesti shampanjaa, cocktail-ryyppyjä, valpaloja ja savukkeita. Sodan aikana oh -myös "vormupu-kuisia" Kruppin tyttoja j a miehiäkin — 97.000 orjatyöläistä, joista monet kuolivat liikatyon j a huonon kohtelun johdosta. Sotarikollisena Krupp menetti kaiksi cmaLsuuteiLsa, arviolta 121 m i l joonaa punnan arvoiset, mutta amerikkalaiset ovat antaneet ne takaisin hänelle — ja Kruppin vieraat saivat nyt tiaisuuden tutustua näihin l a i toksiin. Herr • ja frau Krupp : ottivat vieraansa vastaan V i l l a Huegelln suuressa juhlasalisÄi ja muun prameuden joukossa mainittiin, eitä frau Kruppilla oli yksikiviset korvakoris-test,^ joiden timantit olivat 'rastaan munan kokoiset. Virallisen vastaanoton jälkeen: vieraat — kaikki, 640 ^ i s t a h t i v a t yläkerran- ruokahuoneen - pöytien ääreen maistelemaan cocktail-ryyppyjä, shampanjaa j a kyhnää kanaillallista. Sodan aikana Krupp ei ollut vallan näin avokätinen — el ahiakaan Hänen armoillaan olleiden orjatyölä'sten suhteen. Nymbergin sotarikosoikeudessa sanoi eräs lakimies, että " K r u p pm haUussa.oIi aUravittuja, työllä liikarasitettuja, väärin käytettyjä Ja epa'nhhnmisestl kohdeltuja työläisiä. IllaUisen jälkeen soitti huvilan eri osissa.kohne soittokuntaa poistuivat ruokahuoneesta keille. Kalkkem parhaite neena yrityksenä mainitt talvipuutarhasta oli lehtj ••viimn-maistokellari", mii voivat tehdä valintansa Si destakymmenestä parhaas jista. Juhlan päätyttyä yierai kotimatkaUe ylimääfälsill PaikalllsiUe vieraUIei K r i kotikyydin loistoautoillaan Kuten näkyy,: rikkaat ni rit, Krupp sai "antamisen tatiksen jo vähän ennen mutta tämä on hyyin ynu seikka, siUä hänellä on k j a muiden työläisten riist enemmän annettavaakiri k "tavallisilla virtasilla". J a - vaikka allekirjoittan on joulun Johdosta täpöti tamisen Iloa niin sittenkj voi toivoa Kruppille ja hi genheimolais'lleen muuta 1 sitä, että heidän porsaste: vät loppuisivat — mikä loi puksi oBsi heiUe henkilök kin paras roahdoll'neii joi (Muille kaikille, tavallisilli Ja virtaskoille me toivotan kaa joulua. Ja sitä todelUst orja- sen iloa, mikä yhtyy l^aikk tarkoittanrlsn ihmisten joi toon. 1 . Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 15, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-12-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus551215 |
Description
Title | 1955-12-15-04 |
OCR text |
S:vu S Torstaina, jou7u3tuun 15 p. — Thursday, Dee, 15,1955
V A P A U S
(OUDBaämn ZstSepestlest Uibor
O n a m « f f t a m s b Canatflaac. S v -
a» «eeootf d a s s J B A U by t h e Post
Offlfpe JDqpajlnenti, O t t a v a . PuJb*
Vabed Ifarlce vetiUtir: Tiusdaya,
!Ximfsö&y9 a n d S a t a r d a y a l o r V a s a t»
; Pnblijsbitur C o m p a n y tM4 a t 100-103
E b u 6 t . Stuttnny» o n t , C a n a d a .
TelQOKnMa: S a a . O S l c e C0.4>4aM;
edit |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-12-15-04