Vapaus, December 15, 1955

              S:vu S Torstaina, jou7u3tuun 15 p. — Thursday, Dee, 15,1955
V A P A U S
(OUDBaämn ZstSepestlest Uibor
O n a m « f f t a m s b Canatflaac. S v -
a» «eeootf d a s s J B A U by t h e Post
Offlfpe JDqpajlnenti, O t t a v a . PuJb*
Vabed Ifarlce vetiUtir: Tiusdaya,
!Ximfsö&y9 a n d S a t a r d a y a l o r V a s a t»
; Pnblijsbitur C o m p a n y tM4 a t 100-103
E b u 6 t . Stuttnny» o n t , C a n a d a .
TelQOKnMa: S a a . O S l c e C0.4>4aM;
edit<n!lalC»liC0<]e.4<«269.Sttsager
aMxmiSox CT, gudibuty. Ctotarto.
A d v e i t i s b v m t ca
ItanalaticaB ftaa tfttoiie.
Oua6m»i i«lE.7jOO«kk.r7S
m d y s n O o d f l B a : l vk. «JDO 6 k k . 4 20
SuomesBa: 1 v k . « A » « k k . 4.75
SYNTVA4Ä.
PÄIVIÄ
Jouluna 1955
tajttää romjuntaina. JouJuijuun J 8 :
päivänä 50 vuotta.
C u i l Kanca*, gapmftafiingiata j
tgjtti nuiat»ntaiJia, JouluJniun 12 pnä |
50 fuotta. • :•:. i
Yhdymme sukulaisten j a tuttavaln
onnentoivotuksiin.
10 keltaa maapallon ympäri on NaomsMom
Suomen naisten vedenkantomatka*^!^.
SITÄ
Joulu on taas aivan tuossa .nurkan takana. Joulu siis tulla jol- muut sanovat
^ lottaa vja joulun mukana tavalliset kemut syömisineen, ja juhlineen.
Monet kalkkunat ovat päänsä menettäneet noeidän -luomakunnan
•herrojen", jouluaterian hyväksi. Moni mies on rentoutunut •— liiak­sikin
kulkiessaan hallituksen kaupan ohi, missä myydään pullo­tettua
iloa. Ja me kaikin syylli.stymme jossakin määrin- " y l i varojen
elämiseen".
Joulujuhliin valmistutaan kuumeisella kiireellä niin kaupun­geissa
kuin maaseudullakin. Valon voittoa pimeydestä on ihmiskunta
juhlinut jo vuosituhansia, vaikkakin rituaalit ovat vaihdelleet arkojen ! gSll^^^^^^^^Ä v ^ ^
kuluessa. / j xnittäm osallistua jumalanpalveluun
Yhteistä varsinkin meidän suomalaisten joulun vietolle on kui-
? OfxVvAiEiKo ÖLI:A?
; London, Ont. — Londonllainen pap-
I p i (Hev. R. Flant) sanoi tanaan, että
! joulupukki pn usein vain "punanaa-
I mainen, pyöreämahainen Ja juopu-i
nut materialismin edustaja".
) . . ' . H ä n sanoi muuttaneensa joulu-tenkin
se, että emäntäväki joutuu alattopäivioä työskentelemään niin
'kovapaineisesti, että ihmetellä täytyy miten heiltä enää voimia riittää
joiHun viettoon! Ensin on päiväkausia kestävä suursi»v\)U5, j o k a on
erottamaton osa joulustamme ja miltei poikkeuksetta naisten tehtä­vänä.
Sitten pyykkäys j a silitys j a lopuksi kaikenlaisten herkkuruo­k
i e n valmistaminen, puhumattakaan nyt joululahjojen hankkimisesta
3a-'iyi6rhekunnan puettamisesta; -Mutta tulos on myös sen mukainen.'
•Koti on puhdas j a viihtyisä, j a joulupöydässä on yhtä Ja loista arkista
parempaa, vaikka varattomuus onkin siinä haittana, v ,
- X y k y a i k a i s t a joulua voitaneen siis sanoa sekä suursiivouksen
että.herkkujen ja' ennenkaikkea liikemiesten juhlaksi. Mutta oma
-viehättäväisyytensä silla on sittenkin. Kun on^ touhuttu joulun hy- •
v a k s i , puhuttu siitä j a ostettu muun Iisaksi -myös vaatimattojjiia Jou­lulahjoja,
niin tuntuu niin mukavalta vanhojen tapojen mukaisesti
odottaa aattoiltaa, mitä kansalli.slen perinteidf-mme mukaisesti vie^
tämme useimmiten. Ja mikäli siihen on tilaisuus, tosin hiukan yli-Misyö-den
ja juodenkin oman perheemme j a lähimmän tuttavapiirinvmt;
parissa.^
V a i k k a joulun valmistoluun ja viettoon uhrataan •vi«?hikin melko
paljon aikaa, niin .se ei ole kuitenkaan 'mitään verrattuna entiseen, e l i :
"vanhaan hyvään aikaan". Ennen vanhaan sanottiin jouliijuhlan
kestävän Tuomaasta Nuuttiin, c l i joulukuun 2 l : n n e s tH tammikuun
13:ntee"n.
• Toisaalta, vaikka nyt vietetään varsinaisia joulunpyhiä korkein-
• taanvkolme tai neljä päivää, liikelaitosten ••Joulovalot'" Ja -knri=tcpt
sytytetään j a viimeistellään jo entistäkin aikaisemmm — aina mar­raskuusta
alkaen, jolloin rupeamme kuulemaan radiosta: ••Ainoastaan
'45 ostospäivää ennen j o u l u a " huomautuksia. Liikkeiden jouluvalojen
^syntymisen jälkeen tulee varsinkin suuremmissa kaupunj^eissa järjes-ieltövät
••joulupukkien'' paraatit Ja suurten kctjukauppojen '•i)ukin''
' ^ s t l l a a t i k o t , minkä välityksellä nuoriväki saa toivomuksensa esittää.
MBiäfain ' ' p u k i l l e ' ' , vaan myös juuri sille liikelaitokselle, j o k a haluaa
"^ad^ella pukkia"' ja myydä " p u k i l l e " pyydetyt tavarat. Kun asiaa
harkitsee tältä pohjalta, niin silloin ei meillä ole mitään syytä kadeh­t
i a vanhan ajan ihmisten pitkiä joulupyhiä: Tosiasiassa silloin voi­daan
ymmärtää paremmin niitäkin, jotka sanovat, että "kunhan tulisi
uusi vuosi ja loppuisi: nämä pyhät".
J o u l u n vieton erottamattomana osana on joululahjojen ostaminen
j a sc onkin kaunis tapa ilahduttaa läheisempiä omaisia j a ystäviä.:
' V a l i t e t t a v a seikka on v a i n se, että varat eivät oikein tahdo riittää sel­laisiin
lahjoihin, Joita haluaisimme "pukin konttiin'' hankkia. Ja
n i i n arkista k u i n "säästäväisyydestä"': puhuminen näin jouUm aattona.
::ehkä onkin, tosiasia kuitenkin on, että Joulun jälkeen on mukavaimpi
:'• elellä jos nyt pidämme mielessämme myös arkisia realiteetteja. Tässä
yhteydessä haluaisimme erikoisesti suositella työtätekevien Joululah-jorksi
sopiviksi: Hyviä k i r j o j a sekä Vapauden L i e k i n tilauksia. N i i d en
osto ci tule liian kalliiksi j a lahjan saaja voi niistä nauttia paljon
enemmän kuin esim. Jostakin koruesineestä. Joka on kyllä sievä
nähtävyys, vaan käyttöarvoltaan toisarvoinen. Jos me itse kukin ,
käyttäisimme edes osan Joulupyhistä hyAän kirjallisuuden lukemiseen,
niin se nostaisi joulutunnelmaa J a rikastuttaisi meitä kaikkia henki­sesti..
Me emme luonnollisesti väheksy joulujuhlia sellaisenaan j a niistä
saatavia nautintoja. Päinvastoin on asia. Työläisten, farmarien ja
-muiden pikkuihmisten,elämä on aivan liian harmaata ja jokapäiväistä.
Sen hetkellinen unhoittaminen ei suinkaan ole pahasta. Mutta koh­tuus
kaikessa, juhlimisessakin, J a niikä tärkeintä, Juhliakin voidaan
niin itsemme kehittämisen j a voimistuttamisen hyväksi kuin vahin-oakin.
itsellemme aiheuttaen.
V a i k k a "maassa rauha Ja ihmisten kesken hyvä tahto" onkin
visseissä piireissä pelkkä fraasi, niin kaikkien maiden rauhanpuolus-
. tajat, olkoot he sitten mihin tahansa yhleiskifntaluOkkaan kuuluvia,
pitävät- tästä periaatteesta tiukasti kiinni, joulunakin. ^ .
-Kulunut vuosi on antanut meille kouraantuntuvia esimerkkejä
sitä, että tämä ihmiskunnan ikimuistoinen unelma on nyt vihdoin
viimeinkin toteutettavissa. Viime kesana Genevessä kokoontunut
'•Neljän Suuren" korkeimman portaan konferenssi antoi sodista pal­jon
kärsineelle ihmiskunnalle uutta toivoa Ja luottamusta .riihen, että
jos-yleisen mielipiteen pakotuksella saatiin ni«kottelevammatkih p i i ­rit
tunnustamaan, etta suuntaa on muutettava kansojenvälistä rauhaa
kohti, niin yleisen mielipiteen, aktiivisen painostuksen avulla voidaan
myös tehdä sopimuksia mistä kansainvälisiltä pulmakysymyk^istä.
Jotka vielä myrkyttävät kansakuntien vaiisia^uhteita Ja uhkaavat
synnyttää uuden sodan.
• Tänä suurena rauhan Juhlana muistetaan, etta ''korkeimman
portaan"' neuvottelua seurannut ulkoministerikonferenssikin o l i . v a i k ­k
a varsinaisia sopimuksia.ci vielä tehtykään, tavallaan kuitenkin
edistysaskel, sillä rajuista yrityksi.stä huolimatta siellä ei voitu "Gene­ven
henkeä"' hävittää.
Viettäessämme nyt tätä suurta rauhan juhlaa, ihmiskunnan par­haimmisto
korostaa aktiivisesti sitä, että rmaa.<sa rauha Ja ihmisten
kesken hj^vä tahto" kauniista tunnuslauseesta täytyy tulla elävä todel-h'suus,_
mikä Johdattaa kaikkien maiden kansat hyvinvointiin, vaurau­teen
ja edistykseen,
-r^ToK'^^ lukijoille erikoisesti. Ja täkäläisille
maanmiehillemme yleensä sekä kaikille hyvää tarkoittaville ihmisille
hauskaa joulua. Vapaus haluaa myös kiittää kaikkia niitä, jotka a\-at
kirjoituksillaan, tervehdyksillään Ja ilmoituksillaan avustaneet tämän
juhlanumeron valmistamista.
V ^ M e olemme erittäin kiitollisia siitä suuresta kannatuksesta,
mirtkä lehtemme Vapaus on kuluneen vuoden aikana saanut kirjeen­vaihtajiltaan,
asiamiehiltään, tilaajiltaan ja muilta kannattajiltaan.
Meitä ilahduttaa myös tietoisuus siitä, että periaatteeton eripuraisuus
j a ' r i i t a i s u u s on hiljaa mutta varmasti väistymässä täkäläisten maan-j
a v o i t t a a joulun materialistiset puo­let,
mitä "jotih«>ukki fedustaa".
. . . Hän sanoi, ettei hän halua
tuomita jcuhm materialistisia puolia.
"Minä en arvostele kauppiaita, jctica
haluavat tehdä kauppaa uskovaisten
kanssa, jotka hauavat jakaa joulu­l
a h j o j a . . . " — C P r n u u t i s t i e t o.
Suuri heinäsirkkaparvi
Aus{;ra]ias|a
Nya h Weost, Australia. — Ihmiset
ovat taaJla joutuneet paniikkimieii-alan
valtaan, kun hemasirkat peitti­vät
kadut taalla tiistaina.
Erar. maatalousdepartmentm vir­kailija
sanoi, etta nama heinäsirkat
ovat v am alkuo?a sata suuresta par­velta,
jota yritetään tuhota myrkyllä
ennenkuin se paasee .maanviljelys-maille.
Parven leveyden sanotaan
olevan paikoitellen jopa kanden m a l ­l
in levymen.
V aaOakL ;$skettäln täällä pi>
dUyiOi Bnomeo misteniJiUopai'
Viliä käsitelUin Saomeo naistcD
asioita : numelts lalioUa. Mm.
maaseoAiD naisten pDutteet Ja
keinot niiden poistamiseksi «Uv;a(
liitfopäivJllä pdntaroitairsna.
Alustavan pnlieenvaoron tästä a i -
iiecatalcäytti emäntä Paula Kos-:
Idmies Kellokoskelta Ja bän ker­toi
alnstnksessaan mm. seuraa­vaa:
Suomen maa on maanviljelys-maa
päätellen siitäkin, että kou­lussa
maantieteestä luimme Suo­messa
olevan pääelinkeinona
maanviljelyksen Ja karjanlioidoii.
Nykyistenkin laskelmien mukaan
maas.samme!lahes puoli miijooniia
naista työskentelee maataloudes­sa,
ja näistä valtaosa eli noin 80
pros. on pienviljelijätalouksien
emäntiä Ja tyttäriä. Pientalouk- .
sbsa työskentelevien naisten työ
on niin vaihtelevaa ja monita­hoista,
etta sen suorittajan taytyy-tosiaan
olla tuhattaituri tai. ai­nakin
pitäisi pyrkiä .sita olemaan,,
voidakseen kunnialla selviytyä
tehtävästään. Hänen tyotaan ei
usein huoraatakaiin, ja sen vuok­si
on joskus julkisuudessakin esi­tetty
toi vcm uksia maaseudun
nabiten lyo:>uorituksista julkais­tavista
kuvauk-sisla, jotka eivät
saisi : Olia m/.taan valitusvirsiä,
vaan niisäa pitatu olia iloisen tyy­tyväisyyden
ja osaksi tulleen teh­tävän
luonnolli.suuden perussävy..
.Mutta mielestäni ei saisi tällaisiin
kuvauksiin tulla kumpaakaan, ei
valiiusta, eika ilamielin osaansa
tyytymistakaan silla maailmahan
edistyy nykyään joka tavalla no­peasti,
eika )lasta kehityksestä
Kysymyksiä ja vastauksia
työttömyys/akuutuksesia
Tyottomyysakiin: tehtyjen muutos- mutta se kiellettun sen pei-ustsella.
»aa Jaäd» syrjään maaseudun
nainenkaan, myös liäneUä «n «i>,
keus saada osansa oykysilKalsen
(eknlikan saavntoksfrta. VSiien
ne ovat väbävarafaen eisaseodun
naisen «aavntetlavissa «o asia. Jo*
«a itämänkin kokooksen pitäisi
pohtia.
V E S I M A T K A — 10 K E B T AA
M A A F A U M N Y M F A BI
2)[aamme on siksi laaja, että se 11-
mastollisestilon jakautuu erilaisiin
'.•5'öh5'kkeisnn Ja siitä johtuen olosuh­teetkin
ovat hyvin erilaiset j a puut­teet
j^, toivomukset eri paikkakunnil­l
a myös erilaiset. Eräänä hyvin. suu­rena.
puutteena voin esimerkiksi mai­nita
.seikan. Josta maataloushallituk^
sen vesiteknillhien tutkimuslaitos on
vuoima 1950 kerännyt tilaston, jonka
mukaan tupiimme j a keittiöihimme
tuodusta vedestä, tuodaan 9.0 Vfos-kantamalla
ja tätä vettä -kannetaan
paivittäm 10 nulj.ämpärilist^, mat­kaa
kertyy joka palvaa kdhti, ei
I enempää eika vähempää kuin 400,000
I km. eli. kymmenen kertaa maapallon:
1 ympäri. Se, joka tSmän matkan ve-i.
siampareita kantaen astelee; on juuri
i suomalainen maaseudun nainen.
i H E N K I S I I N HAKBASTUKSILN
EI K U T A AIKAA
I : Lukemattomia ovat puutteellisuu­det,
jotka maaseudun naisen energiaa
kuluttavat; Sähköäkään ei vlela ole
I saatavissa • kaikm paikoin, kouluolot
i ovat monin palkoin epätyydyttävät,
f ammattikoulutusta nuorisolle ei ole
i saittavissa rnttavasti, mielisairaa­loissa
ei ole paikkoja tarvetta vastaa­vasti,
laskelmien malkaan on maas­samme
6,000 synnynnaisesti vajaa-
I älyistä lasta, joista vam murto-osa;
I on laitoshoidossa. Tällaisia eslmerk-
! kejä voi&l luetella pitkälti ja kaiiiki
nyltyisia ktmnall:5verolakienjme lu*il-
Joita.
lUKS VHaXS MAATA
Chnan Jakunpa p:enviljelyskysy-myksJssä
nmodostaa l i i a n pienet ja
elinkelvottomat tilat, joica asia var­maan
ySitäbyyin koskee pientalouk-sien
naisia k u i n miehiäkin. Valtaosa
maamme pientilqista on lilan pieniä
ten johdosta ovat hionet kohdat uusi­tulta
laista kokonaan erilaisia kuin
entiseiisä laissa, joten kaikkialla
maassa on esilntynj-t virheellistä t u l ­kintaa
seka vääriä käsityksiä. Sen
johdosta julkaisemme työttömyysva-kuutustoimJstolle
esitettyjä ^iiysymyk-sla
j a toimiston vastaukset niihin,
koska ne saattavat selvittää tilan­netta
lukijoillenune, :
Kysymys: Kuinka pitkän . aikaa
maksetaan vakuutusta sellaiselle hen­kilölle,
joka on_vuosla maksanut r a ­hastoon?
3bC'nulle on sanottu, että
ennen se oli 12 kuukautta, mutta etta
nykyisen lain nojalla aikaa on lyhen-
•netty.,^ •
Vastaus: Lokakuun 2 pnä voimaan
astuneen uusitun työttömyyslain no­jalla
vakuutusta maksetaan enintään
36 viikon ajan. Afkaisemmin työtr
tömyysvakuutusta maksettiin 51 viik­koa.
•
flKysymys; Jos joudun työstä ero­tetuksi
ja työttömänä ollessani teen
tilapäisiä toita, joita voisin tavallisen
työn ohella tehdä, kuinka paljon saan
tienata ennenkuin joudun työttömien
kirjoista pois?
Vastaus: T}'öttomyysvakuutuslaissa
määritellään kuinka paljon työttö­myysvakuutusta
nauttiessa voi an­saita
ehnenkuin .vakuutusmaksuja
\'ähennetäan. Tilapäiset tulot ovat
suhteessa sUhen kuinka paljon va­kuutusta
viikottalsin maksetaan. Jos
sivutulot ylittävät l a in salliman mää­rän,
niin sallitun rajan ylittamä maa-ra
vähennetään työttömyysvakuutus­maksuista.
Kaikkein alin rajan on
$2.00 viikossa sellaiselle henkilölle,
joka saa. "alinta työttömyysvakuu­tusta
(yksitymen henkilö ^6.00: tai
perheelUnen $8.00) Ja sellainen hen-k.
lo. joka saa korkeimman taksan
mukaan ($23.00 yksinäiselle tai $30.00
p2rhe?llisellc) on sallittu ansaita
S13.00 iviikossa ennenkuin vakuutus­maksuja
vähennetään. \
Kysvmj-s: Äskettäin olin tyottö-:
myysvakuutustoimiston kuulusteluissa
ja jouduin .ol9inaan yhden yon pois
ketoani, koska kuulustelut pidettiin
toisessa kaupungissa. , Voitm ano­mukseni.
Olenko mina oikeutettu
äaamaan.matkakustaimukseni korva-tukbi'
Vastaus: Kiiulusteluim osallistu­misen
yhteydessä aiheutuneet kulut
korvataan vain sima tapaksessa etta
kuulustelujen puheenjohtaja kutsui
teitiv kirjeellisesti olemaan läsnä kuu-lusteluisst.
Jos teita ei kutsuttu,
niin sillom ette ole oikeutettu saa­maan
korvausta, :
Kysymys: Olen useamman vuoden
tcumnut taksi-auton ajurina, mutta
jonkun aikaa sitten minut tuomittiin
vaarallisesta ajosta j a mjenetin ajo­lupani
30 pal\'äksl. minkä jälken me­nin
takaisin työhön samalle työnan­tajalle.
Koska olin maksanut työttö­myysvakuutusta,
anoin avustusta,
että olin oman huolimattomuuteni
takia menettänyt työpaikkani. M i ­nulla
ei ollut työnantajani kanssa
mitään erimielisyyttä ja han ei eroit-tanut
mmua palveluksestaan. Eikö
minulla olisi oikeus saada työttö­myysvakuutusta
tällaisessa tapaukr
sessa? •
Vastaus: Kun tällaisissa tapauk­sissa
on aikaisemmm vedottu on pää­tetty,
että taksiajun oh--syyllmen
huolimattomuuteen, minka perusteel­la
han ei ole oikeutettu saamaan va­kuutusta
aina kuuteen viikkoon saak­ka
sen perusteella, etta han oh itse
syyllinen työpaikkansa menettämi­seen.-
••• •
Kysymys: Kun joudum tyottö-
• maksi anom vakuutusta huoltajan
taksan mukaan, koska olen auttanut
nuoremman veljeni kouluttamisessa.
Asun kotona äitim luonna ja maksan
hänelle, ruokarahan seka kuukausit­tain
maai-atyn summan veljeni kou­luttamista
-varten. Vakuutustohnisto
maksoi mmulle vakuutusta vain yksi­näisen
henkilön taksan mukaan. E n ­kö
clisi oikeutettu saamaan vakuu­tusta
huoltajan taksan mukaan, kos­ka-
autan veljeni huoltamisessa?
Vastaus: Henkilö on oikeutettu
saamaan työttömyysvakuutusta huol­tajan
taksan mukaan, jos h a n tayttaa-seuraavat-
lauLasettamat-edeliytyksetu
a) sellamen mies jonka va:mo on
joko täydellisesti tai melkein täydel­lisesti
riippuvameii hänestä; .
b) Sellamen nainen, jonka mies on
riippuvainen hänestä;
c) tai sellainen henkilö, joka huo­lehtii
täydellisesti tai suuremmalta
osalta yhdestä tai useunmastä alle
16 vuoden ikäisestä lapsesta;
d) tai sellamen henkilö, joka yllä­pitää
kotitaloutta, missa han huoieh-tu
henkilöstä, joka on hänelle sukua
veren, avioliiton, tai kasvatuksen
kautta.
Ennenkuin olette oikeutettu saa­maan
vakuutusta . huoltajan taksan
mukaan on teidän todistettava etta
joko: (cV tai (d) kohdat oikeuttavat
teidät kaikissa suhteissa.
Kysymys: Is.-ini on larmari, mutta
talvikautena han tavallise.5ti kay a n ­siotöissä.
Jos han el löydä työpaik­kaa
tana talvena, onko han oikeutet­tu
saamaan työttömyysvakuutusta?
• Vastaus: Teidän isänne on oikeu­tettu
saama an työttömyysvakuutusta
jos han tayttaa seuraavat kaksi edel-lysta:
• .
a) etta han voi osoittaa, ettei han
talvikaudella tee mitään farmillaan
tai tekee m m vahaisessa määrässä,
että se ei esta hanta kavTiiasta sään­nöllisesti
toissa ja
b) etta viimeisten kahden talvikau­den
ajalta hänen rakuutuskirjassäan
on merkkejä vähintäin 30 viikon
ajalta.
Tässä tapauksessa talvikaudella kä­sitetään
lokakuun 1 päivän ja maa­liskuun
31 päivän välinen aika.
! tällaiset puutteellisuudet vaikeutta-
I vat suuresti kukm osaltaan maaseu-i
ciun naisen-elämaä ja ovat esteenä
! hänen muille harrastuksilleen, esi­merkiksi
opiskelulle j a muille henki­sille
hari-astuksiile, joihin hyvin mo­ni
varmaan ryhtyisi jos vain aikaa
j a voimia riittäisi.
VEROTUS — PIENTILOJEN •
KIROUS
Eräs ongelma on erittäin kijjeä ja
se on slta varmasti kautta koko Suo­men,
nimittäin maaseudun pienta-loukslen
verotus. Se vaikuttaa välilli­sesti
useaan eri kysymykseen. Useil­la
paikkakunnilla valitetaan sitä, eftä^
el ole • työmahdcllisuuksla pienvOjeli-jäperheiden
jäsenille. Oikeastaan' voi­taisi
sanoa paremmmkm, että ei. ole
mahdollisuuksia rahatulojen hankki­miseen.-
sillä työtä varmaan hyvin
monella pikkutilalla ohsi Uäeammal-;
lekin henkilöle. jotta tia saataisiin
kaikinpuolin hyvaan.- kuntoon ja
tuottavaksi, mutta kuten tunnettua
on maatyö ylefensä • huonosti palkat­tua
eikä silta, saa koskaan niin sään­nöllisesti
tiliä kouraansa kum muissa
töi=3a, ja veroviranomaiset laskevat
verotettavan tulon jokaisen - perheen­jäsenen
kohdalca, jonkinlaisten nor­mien
mukaan, ohpa han sitten ruo­kansa
lisäksi saanut käteensä rahaa
tai ei. Nain ollen pienviljelijä, jolla
on kotona taysi-ikaisia lapsiaan, saa
käteensä - niin suuren verokultin, että
hän ei sellaisesta voi selvitä, josta
johtuen pientalouksien lasten on
pakko kouiun käyOnsa lopetettuaan
hakeutua jonnekin ansiotyöhön,
-Vaikka- tällaiset ansiotyöt ovatkin
usein sellaisia ettei niissä ilman ko­toa
saatavaa ruoka- tai muuta: avus­tusta
kunnolla parjaa, ovat ne k m -
tenkin huomattavasti pienentämässä
kotitilan verokultm summaa. Siitä
ollaan varmaan yksimielisiä, että n y -
kuisessa : kunnallisverolaissa on: p a l ­j
o n korjaamisen varaa, joskin van­na
sanonta kuuluu, että laki on niin
kuin se luetaan, joten asioiden nyky-tilantesHta
voidaan sus syyttää myös
elättääkseen perheen ilman muualta
saatavaa, lisäansiota. Tämä kysymys
on useilla paikkakurihilla vaikea, sillä
k a ^ i n - p a i k om ei ole lähimaillakaan
sellaista maata jota voisi ajatella
maantarvitsijoille jaettavaksi j a pitr
kien matkojen takana se ei vastaa tar- ~„"
koltustaan. Tällaisilla seuduilla p i ­täisi
ehkä a j a t e l l a 'sivuansiomahdol-lisuuksien
lisäämistä lähiseuduilla. -
Sellaisilla seudmlla. joissa on osoi­tettavissa
lisämaan saanthn sopivia
maita, kaipaa asia ainoastaan lakia
Jonka perusteella maantarvitsijat
voivat sitä hakea.
LOMAT J.A KORVAUKSET '
(Maaseudun .vähävaraiselle pienvil­jelijäväestölle
tärkeitä iiysymyiisiä
ovat vanhuuseläke, kansaneläke- jä
lapsilisälait, seka esitys laiksi synny­tyslomien
korvauksesta, joka olisi h y ­v
i n tervetullut j a suuriarvomen s o -
sia.ilinen parannus juuri vähävarai­sille
pienviljelijöille. Yhteiskunnan j
tasea karvataan hj:vm monella alal- f
la, jotta päästäisiin kunnolla alkuun.
Silla alkuun paastyaan moni asia
luistaa kuin itsestään, mutta perusta-
. vaa laatua olevat alkuvalmistelut ja
snhen tarvittavan pääoman puute,
pitaa vähävaraisten maaseutua taka­pajuisessa
asemassa.
KUD OMMEKO LIIKAA?
. Mutta jo-ssain. suhteessa me v a r -
m.aan veisimme saada pararmusta a i ­kaan
omatoimisestikin ilman suuria
Fäa3.-nia. Tarkoitan tisekasvatusta ja
cpLskelua. P a n viikkoa sitten vieraili
maassamme itäsaksalainen maata-lousvaltuuskunta,
jonka kunniaksi
järjestetyllä vastaanotolla Ita-Saksan
paäkonsuhn luona keskustelimme
kahvipöydän ääressä heidän kans­saan,:
heidän näkemästään Ja^koke-ma.'
taan maassamme kierrellessään
ja arvostelu jonka he antoivat suo-
-malaisista naisista oh sellainen. etLa
se varmasti panee ajattelemaan asiaa;
He nimittäin sanoivat etta suomalal-
.set naiset kutovat liikaa j a lusevat
Iiian vähän. • "Rista voisi sus ' tenda
johtopäätöksen, etta he myös tietä­vät
liian vähän. Asiassa voi olla pal­jon'
perää,-toisille on käsitöiden; teko
muodostunut suorastaan intohimok­si.
Eihän se ole mikaan huono har­rastus
sekään, päinvastoin, mutta en­si
sijalle pitäisi Setaan asettaa itsen­sä
kehittäminen,. j a pysyttäminen
maailmanasioiden tasalla..
TALO ON K U T E N EMÄNTÄKIN
lautta opiskeluun Ja lukemiseen
yleensä jaa maaseudun naiselle j u un
edellä luetelluista - selkoista johtuen
niin vähän alkaa, eika siihen seik­kaan
tule a i n a niin huomiota kiin­nittäneeksikään,
tulee vain ajatel­leeksi,
etta kai miehet tuollaiset
asiat paremmin tietavat jöT niista sel­v
ä n ottavat. Kuitenkin on nun, etta
talo on sellainen millainen sima on
emäntä, sillä haneA ammattitaidos­taan
j a innostuksestaan tehtäväänsä
riippuu myös taloudellinen tulos. S a ­notaan,
etta työ tekijäänsä neuvoo jä
kyllähän se niinkin on, mutta se vie
aikaa ja sitähän juuri on min n i u ­kalti.
Emännän ammatti on niin vaa­tiva
j a monitahoinen, että se vaatisi
hyvän peruskoulutuksen siihen: a i K O r
ville ja joutuville. Sus kouluja ja
kursseja maaseudun nuorisolle pitäi­si
saada enemmän j a myös edelly-tyk.
set ja mahdollisudet tällaisten
koulujen käymiseen; Myös varttunei­den
maaseudun naisten keskuudessa
pitaisi kaikkien mahdollisuuksien mu-rakons,
joka ^siantnntijaiden lausun»
tojen mukaan merkitsee vaJJaaku-mousta
hammaslääketieteessä c n kek­sitty
Buotsjssa. Keksijä o n :tukli.cl'
malainen hammasläaJsail TvanrjTor-
Ien. Porakone toimit aina 90;iDÖ(l k i e r ­roksen
ncpeudellaxnlnuutlssa; k u n
taas käytössä olevat'sahkgllä'toimi-vat
porakoneet:toimivat'5,000 kier­roksen
nopeudella. Uuden ^ porako­neen
työpaine o n va*jx 10-^50 gram­maa
nykyisten, porakoneitten 600—
900 grammaa vastaan. .
Nopeus ja painon .väheneminen;
johtavat siihen, että potilaan tuskat
vähenevät huomattavasti. Samoin
kone helpottaa-hammasläältärin työ-
Porakonetta r3'htyy valmistamaan
Atlas-Diesel j a tuotannon uskotaan
tulevan käyntiin vuoden: kulussa. K o ­netta
on suurella menestyksellä esi­tetty
hammaslääkärien korkeakou­lussa
y l i 200 hammasaääkärille.
« A M » ASIii
Jfttä te »a'set oikein j
tenänne?
- L^ndtavastj samaa
siiehet keskenänne.
— H y i . ettette häpeä»
• •
U K A I S U
— Kyllä lapset näin
kona leikkiessään likaava
vattomasti.
: — Aivan totta,. Eilenk
pestä kahdeksan lasta
löysin omani.
S Y Y
Opettaja: — Miksi ha]
koulusta taksi päiväksi
O l l i : — K u n . minusta
* • «
EBAÄNA KAUNIINA P
Äiti sanoi tyttärelleen:
r-: ::Eräänä kauniina p
mies, joka sulkee smut
kuiskaa korvaasi: Rakka
on reikä sukassani.
Kirj. D. Hrabroritski
Kujcapa usko:si, etta. tuo hymyile­vä
punap^Himen tyttö on joskus s a i ­rastanut
vaijieaa sydänvikaa ja o l ­lut
menehtymaisillaan. Nyt hänellä
on kure luennolle, jonka; pitaa L a a -
ket:satellisen. akatemian' presidentti,
p r o f c i s c r i A. N; Bakulev. J u u r i han,
.Ale-.:sandr Nikolajevitsch Bakulev.
pelasti elämälle tamaa tytön, joka nyt
lu.cee 'iaakanksi. Seitsemän 'vuotta
sitcsn t e h t i n sydänleikkaus, joka oli
ensimmamsii • l a a t u a a n : Neuvcstclli-
Opiskelija Gina Prupis sairasti sy-darjvikaa.
j.-ika tunnetaan nimellä
" a v c m B o t a l l i n tiehyt". Tämän vian
johdosta huomattava osa suuren ve­renkierron
verestä joutuu takaisin
pieneen verenkiertoon, mikä mer­kitsee
normaalin verenkiertojärjes­telmän
häiriintymistä ja sydämen
toiminnan vaikeutumista. Tällaista
verenkiertohäiriötä potevat: lapset
ovat tavattoman heikkoja, ja he ovat
alttiita tartuntataudeile. Vähäinen­kin
fyysillinen ponnistus ailieuttaa
heillä ankaran hengenahdistuksen, ja
he kärsivät -kiihtyneestä sydämen
toiminnasta. Mitkään lääkkeet, m i ­kään
konseiyaf-iivinen - hoito ei auta
tässä sairaudessa. Kysymys potilaan
elämästä ratkaistaan leikkaussalissa.
Tunnen pojan; joka aikaisemmin
ei pystynyt, emin voimin kulkemaan
edes vii£iatÖista askelta, vaan hänet
oli kannettava esim. makuuhuonees­ta
ruokasalien. Neljä: kuukautta sen
jälkeen, kun: hänelle oh suoritettu
'.e;.ckaus, tapasm hänet pioneerien
rivi5tc>s3a lasten ollessa palaamassi-kymmenen
• kilometrin pituiselta ret-kaan
tehostaa- j a lisätä sekä;kbtl-etta
karjatalousneuvontaa sekä kaik­kea
siihen liitt3rvaä, ja 'korostaisin
vieläkin, itse itsensä kehittämistä, k u ­ten
Miina Sillanpää aikoinaan sanoi:
' L u k e a pitaa j a lujasti.."
y i i T E i s v b i a i i N
Kaupunkien ja asutuskeskusten
naisilla on ehka edellämainituissa
suhteisia helpompaa, mutta vaikeuk­s
i a varmaan löytyy sielläkin, eika
maaseudun namen kadehdi kanssa-sifariaan
kaupungeissa, sillä ei hän
varmaan kaikesta huolimatta vaih­taisi
osaansa. Hän on syntynyt ja
kasvanut maaseudulla, kasvanut sa­malla
kiinni maahan ja kaikkeen lä­heiseen,
toivoisi vain saavansa paran­nuksia
Ja uudistuksia niihin työväli­neisiin
ja olosuhteisiin, joissa han
inhimillisen elaman toimintojaan
suorittaa. Mutta yksin on jokainen
voimaton. Ainoastaan yhteisvoimin,
yhdistyneenä joukkovoimaksi on en­nenkin
saatu suuria aikaan j a tämä
tunnus patee varmaan \-ielakin.
keltä.
, Jokm aika Sitten tuti
seen-lentajaän. Hänet oi
kuleitn klinikkaan paar<
j a - oli ajatellut elamäns
lopussa, ja suhtautui ]
kum sellainen ihmtoen, j
meis2sn taisteluim — kuc
taa. Nvt. han ohjaa jä
konetta.
halatkaamme ajassa ;
On marraskuun aamu y
OIe.mme I I laaketieteellis
t 'n klmikan sum-essa lei}
Potilas on juuri nukutetti
lo 9.'Kolmekymmentävils
myöhemmin professaii B
Tittaa kirurginveitsellä n
vosenkengän muotoisen^ :^
laan vasenunan rintarai
puolelle.-Kello 9.47 on k i i
tanut sydämen. Tuossa (
motienyt, joka on sidottaV
kiila ja katkaistava sitei
•pienen verenkierron välir
Ulkona sataa lumihiutä
relta Kaluznskaja kadu
vaimeana autojen merki
Lsikkaussahn .seinakelh
10j08.
: :Tässä leikkauksessa mu
muistavac yksityiskohtia i
ken, mitä silloin tapaht
- Tuskin on alettu kirist
tiehyen alitse vedettyä
kun keuhkovaltimosta yht
i'kuaa'vjrta. Sita: suihkua
lekikauspöydälle, sitä joi
gm kasille, takille ja kasi
Jos leikkausta suoritti
chsi joutunut hetkeksikii
nyiisen valtaan, olisi kä
tuokiossa ollut lopussa. :
fessorl ei joudu ymmälle,
sintaistelu kuoleman kan
lu, jossa on kysymys seku
kuimln kymmenesosista.
Keuhk<^valtimcn kiiimipi
on vaaraksi: sitähän ei o]
ditty kokonaan eristaa. ]
rurgln onnistuu osittam t
va. Mutta tällöm on Bot
^vahingoittunut. Nyt vei
myös aortasta. Verenpaine
peasti, valtfmonlyonnit j
lakkaavat. Vain heikko
"lyönti" osoittaa, elamaä
van. : . .(^ ••
Kuolema saa yliotteen, r
nen'ei aima periksi. Tip
nettu verensiirto muuteti
verensiirroksi. Veri tyonty
laskimoon.
Muutamien epäonnistui
tysten jälkeen BotaUin 1
daan kuitfenkin aortan v
kituksi ja keuhkovaltlmor
dctaan kahdella ompelee
Ompeleet kurovat haavaa :
k*inni, että muu osa siitä v(
(Jatkuu 3. sivuili
miestemme keskuudesta, j a että riitapukarin asemesta meidän yhtei­seksi
tavoitteeksemme on tulossa a:\'arakatseinen ihminen, joka pyrkii
ymrmärtämään, c i v a i n niitä yhteiskunnallisia voimia, jotka Jokapäi­väiseen
elämäämme vafkuttavat, vaan myös niitä monenlaisia kanssa­ihmisiämme,
jotka, ovat näidfen j-hteiskunnallisten olosuhteiden ja
-voimien tuotteita.
Hauskaa joulua j a rauhanomaista uutta vuotta!
Antamisen ilosta
Nain joulun edellä valtaa meidän
tavaUisten virtasten j a virtaskaln
keskuudessa antamisen ilosta nouse­va
tunteellisuus.
Esimerkiksi meidän huushollissa
ostaa misus uuden solmion ja alle­kirjoittanut
etsii epätoivon vimmalla
uusia' aamutohveleita misukselle.
'M-aita omaisia muistamme yhtei­sesti
samassa hengessä j a jos vanhat
merkit pitävät paikkansa samansuim-:
taisia huomaavaisuus- j a ystävyyden-osoituksia
on tulossa meidänkin osak­semme.---
.
K a i k k i tama on tuttua meille k a i ­kille.
Se on kuin ollakin pitää. Ja
vaikka lahjat; eivät xiseinunlten ole­kaan
suuren: suuna niiden - kertoma
sydämellinen ystävyys on sitäkin k a l ­liimpi.
•..•:,..-•
^ Mutta näyttää^ siltä, etta "antami­sen
ilo" voittaa alaa niiden keskuu­dessa
Jotka ei\'ät työtä ; tee mutta
porsastelevat kuitenkin herroiksi van­kilaankin
jouduttuaan. .
Niinpä^ olemme saaneet -uutlstle-dolssa.
li^ea. että aikakautemme dbkä
suurin orjavouti — Alfred Krupp von
\
;-Bohlen und Halbach oh saanut "jou­lutunnelman"
ja oli järjestänyt Villa
Huegehssa, Essenissä "perhejuhlan",
missa oli kaiken kaikkiaan 640 kut­suvierasta.
Tämä oli herra Kruppm ensimmäi­nen
sosiaaimen esiintynunen sen jäl­keen
-kun amerikkalaiset vapautuvat
hänet vuonna 1951. Krupp sa; sota­rikoksistaan
12 ..vuoden vankdatuo-nrion
mutta selviytyi silta kuudella
vuodella.
Tämä nyt pidelty herr Kruppm
"perhejuhla" oli kaiketi pikkutilaisuus'
verrattuna siihen mita tapahtuman
pitää ensi keväänä kun Alfredin veli
Harold vapautuu sotarikosvankeu-desta.
• .:•
iNymbergin sotarikosoikeudessa to­distettiin,
että' Krupp tuki ja auttoi
Hitleriä vuodesta 1933 alkaen. Mutta
nyt tämä kaikki on ilmeisesti unhoi­tettu,
sillä hänen perhejuhlaansa sa­notaan
osallistuneen noin 150 nuo­rempaa
diplomaattia 'Bonnista.
Monet • vieraat tulivat "perhejuh­laan"
ylimääräisellä junalla . niissä
heille • tarjoiltiin vormupukuisten
• ••• \ •
"Kruppm tyttöjen" toimesta avokä­tisesti
shampanjaa, cocktail-ryyppy­jä,
valpaloja ja savukkeita.
Sodan aikana oh -myös "vormupu-kuisia"
Kruppin tyttoja j a miehiäkin
— 97.000 orjatyöläistä, joista monet
kuolivat liikatyon j a huonon kohte­lun
johdosta.
Sotarikollisena Krupp menetti
kaiksi cmaLsuuteiLsa, arviolta 121 m i l ­joonaa
punnan arvoiset, mutta ame­rikkalaiset
ovat antaneet ne takaisin
hänelle — ja Kruppin vieraat saivat
nyt tiaisuuden tutustua näihin l a i ­toksiin.
Herr • ja frau Krupp : ottivat vie­raansa
vastaan V i l l a Huegelln suu­ressa
juhlasalisÄi ja muun prameu­den
joukossa mainittiin, eitä frau
Kruppilla oli yksikiviset korvakoris-test,^
joiden timantit olivat 'rastaan
munan kokoiset.
Virallisen vastaanoton jälkeen: vie­raat
— kaikki, 640 ^ i s t a h t i v a t ylä­kerran-
ruokahuoneen - pöytien ääreen
maistelemaan cocktail-ryyppyjä,
shampanjaa j a kyhnää kanaillallista.
Sodan aikana Krupp ei ollut vallan
näin avokätinen — el ahiakaan Hä­nen
armoillaan olleiden orjatyölä'sten
suhteen. Nymbergin sotarikosoikeu­dessa
sanoi eräs lakimies, että " K r u p ­pm
haUussa.oIi aUravittuja, työllä
liikarasitettuja, väärin käytettyjä Ja
epa'nhhnmisestl kohdeltuja
työläisiä.
IllaUisen jälkeen soitti huvilan eri
osissa.kohne soittokuntaa
poistuivat ruokahuoneesta
keille. Kalkkem parhaite
neena yrityksenä mainitt
talvipuutarhasta oli lehtj
••viimn-maistokellari", mii
voivat tehdä valintansa Si
destakymmenestä parhaas
jista.
Juhlan päätyttyä yierai
kotimatkaUe ylimääfälsill
PaikalllsiUe vieraUIei K r i
kotikyydin loistoautoillaan
Kuten näkyy,: rikkaat ni
rit, Krupp sai "antamisen
tatiksen jo vähän ennen
mutta tämä on hyyin ynu
seikka, siUä hänellä on k
j a muiden työläisten riist
enemmän annettavaakiri k
"tavallisilla virtasilla".
J a - vaikka allekirjoittan
on joulun Johdosta täpöti
tamisen Iloa niin sittenkj
voi toivoa Kruppille ja hi
genheimolais'lleen muuta 1
sitä, että heidän porsaste:
vät loppuisivat — mikä loi
puksi oBsi heiUe henkilök
kin paras roahdoll'neii joi
(Muille kaikille, tavallisilli
Ja virtaskoille me toivotan
kaa joulua. Ja sitä todelUst
orja- sen iloa, mikä yhtyy l^aikk
tarkoittanrlsn ihmisten joi
toon. 1 . Känsäkoura.