Vapaus, October 22, 1963

              ' Sivu 2 Tiislaiha, lokak/22 p. — Tuesday, Oct. 22,1963
VAPAUS ( L I B E R T Y )
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
: P F F I N N I S H C A N A D I A NS
EstablisKed Nov! 6. 1917
Editor: Eklund / Mtmager: E, 9uksi
. , TOephone: Office 674-4264 — Editorial 6744265'
Publlished thrice we^kly: Tuesdays. Thiirsdays and;Saturdays,by. Vapaus
Publishing Co. iLtd, 100-102 Elm St. West. SUdbläJry, Ontario, Canada.
Mailing addreas: BQX 69^ -
''AdverOslögrttes Upon applicät^n; transit charge,
Authorizta a4 sfecoii4 class itiaU by thi Post OfficeDepartment. Ottawa;
and for payment of postage in cashjk-^
TiLAvsansiNAir ' s
Canadassa: 1 vk: $900. 6 kk. $4.75 USArssa' I vk: $10.00 6 kk.,$5.25
ä kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
I.iJ! 1
: i KiFjeitä
i i i i i
nau
Uusi täirkeä edistysaskel i i i
YKn Yleiskokouiöessa hyväksyttiin viimet; torstaina l U
—O äänellä, siis yksimielisesti, -Neuvostoliiton ja Yhdysval-
. t^in välillä New Yorkissa Itäytyjen neuvottelujen perusteella,
.li. :,.t!?^*y sopimus, jonka muRaan kielletään kaikki maat lähet­tämästä
ydin^ ja muita joukkotuhoaseita avaruuteen maapal-loa
kiertämään.
Tämä YKn päätös ei ole ehkä lakitieteellisesti sitova so­pimus,
mutta siitä huolimatta YKn jäsenväll^t tervehtivät
sitä huomattuna uutena edistysaskeleena kohti yleistä aseis-
Jguriisuntasopimusta. Se vakiinnuttaa kansainvälistä rauhaa
jäturvsdlisuutta, sanoi pääsihteeri U Thant.
, Yleiskokouksen nyt yksimielisesti hyväksymä sopimus
velvoittaavkaikkia maita kieltäytymään, ydinkärjillä ja muilla
" 'joukkotuhoaseilla varustettujen välineiden •lähettän)isestä
' avaruuteen maapalloa kiertämään, sellaisen: aseistuksen si-ajoittamisesta
muihin taivaankappaleisiin tai varustamasta
'•_yniitä millään muullakaan tavalla ava
. . . V Merkillepantavaa on, että vaikka Ranskan hallitus on
- tähän mennessä kieltäytynyt allekirjoittamasta Moskovassa
...tehtyä ydinasekokeiden lopettamisen osittaiskieltoa,
• kankin edustaja yhtyi nyt YKn poliittisessa komiteassa toi-
'•^-'sii!n jäseniin heidän tervehtiessään voimakkailla suosionosoi-
.vllr ..^^^^^^^^^ ko. sopimuksen yksimielistä hyväksymistä.
Yhdessä muiden hyvää tarkoittavien canadalaisten kans-
..v..sa me liitymme Ganadan YKn edustajaan, kenraaliluutnantti
lu.ijjvE. L. M. Bumsiin, joka tervehti YKn istunnossa tätä sopi­musta
huomattavana askeleena kansainvälisen jännitystilan-
'; ;;:t6fen huojentamiseksi siten tasoittaen tietä vieläkin tärkeim-mille
siirroille aseistariisuntaa kohti,
i ,;7-j"^ Me toivomme myös, että liittohallitus huomioisi tämän
: jännityksen lieventämissuunnan tärkeyden ja peruuttaisi
'. sen mukaisesti Washingtonin kanssa tekemänsä sopimuksen
u fcöidysvaltain ydinaseiden tuottamiseksi Canadan kamaralle
"ja canadalisille asevoimille Eurooppaan. Selvää, on, että tämä
' Washingtonin kanssa tehty ydinasesopimus on täydellisesti
:-: ristiriidassa kenraali Burnsin esittämän toivomuksen kanssa,
; -että jännityksen lieventämisen tietä päästäisiin vieläkin täp
^ l^älripiin sopimuksiin aseistariisunnan toteuttamiseksi.
USAn ja Canadan vehnäsota
Näyttää siltä, että «vehnäsota" Yhdysvaltain ja Canadan
väliHä kiihtyy edelleen^ sillä Washington ei ilmeisestikään
voi suhtautua mitenkään siihen ajatukseen, että Canadan
tulee kauppapolitiikassaan huolehtia ensi tilassa maan omis­ta
kansalliseduista ja vastd. sitten^-jös on riittävästi varoja
' fäi kyllin nöyräselkäisiä haBitiisöitop moi-nopolistien
palvelemisesta.'.- K-/! <
Canadan jättiläissuurVjVehnämVy^^
Washingtonissa osakseen lievästi: sähöen: kylmähkön,' rriuttä
silti enemmän tai vähemipän, kpi-rektin Vastaanoton, joitakin
hourupäisiä "kommunistivastaisia", sehaattoreita lukuunotta­matta.
, ' '. '
• Mutta kun Canada myi vehnää pian sen jälkeen myös
Japaniin, mitä Washington pitää ainakin kaupallisessa mie­lessä
omaksi siirtomaakseen verrattavana erikoiskauppa-r
.alueenaan, niin siitä sai hallituksemme kuulla mitä kuuluu
ja kuka käskee. Tosiasiassa Washingtonista on annettu ym­märtää;
että Canadan edustajain pitäisi tehdä katumusmatka
Yhdysvaltoihin selittääkseen^ mistä johtuu moinen kurittQ*
muus. .
Julkisesti on Washington protestoinut sitä* että Canada
myi Japanille vehnää "sidottuun hintaan'' arkana, jolloih
olisi ollut mahdollisuutta kiristää hintatasoa ylöspäin. Wash-iiigtonin
äreissä uutistiedoissa paliöiteltiin sitä kun Canada
"sitoutuu lähettämään määrättyyn hintaan seuraavan kah
deksan kuukauden aikana vehnää Japaniin'^SiBllairtensitoi^
mus "jäädyttää" vehnän hihnan äikartk,jöllöinscteialististäri
maiden suurten vehnänöstojön perusteella olisi voitu veh-nän
hintoja korottaa, ovat,Washingtonin valtapiirit murisseet
- Kysymys ei kuitenkaan ole ensitilassa vehnän hinnasta
ja sen mahdollisesta noususta, vaan siitä, että Washington
pitää Japaniakin yhtenä"alusmaanaan", jonhe ei miiilla
mailla ole luvatta mitään kauppa-asiaäu Yhdysvaltain mah­dollisuus
myydä omaa viljaansa Japaniin väheni suhte^elli-sesti
samassa määrässä mitä Cahadasta mj^ytiih sinne vehnää
— ja se sattui välittömästi: Wall Siteetin pankkiirien raha­kukkaroon.
Siitä se kenkä puristaa, sillä tosialsia on, että Ca­nada
sai Japanilta muutamaa äenttiä paremman Hinhan veh-
^^feäbushelilta, mitä saatiin! aikaisehimasta^^^^J
Neuvostoliiton kanssa,
ETELA-itOREAN "PAUKKU"
Ken yllämainittua olettamusta :€päilee, hähellä ön syytä
pysähtyä tutkimaan Etelärkorean;. vehnanoätoa CänadäSta. •
Kuten on uutistiedbi^k kerrottu, Btelä^orean ibtilai*
jqnta osti viikko sitten siellä pidettyjen vaalien ödelläiÖ/
300,000 arvosta canadalakta > vehjhää luonnollisesti siksi kuii
junta katsoi tämän kaUpaäedöJHseksir ja epäilemättä osit­tain
myös poliittisista syistä, eli-iOSöittaakseehtltelä-Koreäta
valitsijoille, että puoli viiottä sitten vallankaappauksen t^j^-*
nyt sotilasjunta ei ole niin iäyii^liiesti Yhdysvaltain komöti-nuksessa*
kuin ovat olleet sitä ;e<lfeltäneet hallitukset EteA-Koreassa.
' > J . - ; . ^
r Etelä-Korean vehnänostoolUtseäsiass^ melko pieni käU|lr
pa, mutta se aiheutti sitäkin «n^^toän suiittiimufetä W
jngtonissa siksi kun Canädä oli 'äi^lfiätynyt;sartanlaisee kU-r.
rt^ttomuuteen jo Japanissa jä uakiäMiiyt Attaa vehnänsä höi-naksi
amerikkalaisia '*avuslusd|»lite^ita'';Etd^ Äi*
;^'van oikein, juuri näin mÄili^.iy^hgtdnih näfk^stymiäifi
* selitettiin. Yhdysvallat sftnoi' iil|^'fiudMaii,' fetka/eihSn JKe
sovi kirjoihin eikä kanstlii^, e^ta; i<9tu.äyustettitvä ktiitth
, Etelä-Korea ostaa USAn^bitarejila^iljaä t^" joitakin multa
^i^^.vl^utustai^peita jostakin mtiudtft *)»aasia kuin Yhdysvalloistd.
O L E T T E K O S A A D UT
K O N T A K T I A ?
Suomenkjelen kauneudesta on
sneille paljon puhuttu, eikä suotta.
Ii9:^ille pn sanpttuett^ suomenkielel­lä
|VOin^ne.-yaivattomasti ja selvästi
julkita. tunteitamme ja ajätuksiara-
.n^. j Suomenkieli: on kauneudessa
niin ja niin moneskieli maailmassa,
ahtoo sanoa sieltä etupäästä. Olem­me,
tietystikin ylpeitä sjitä. Suo-nenkielen
käytön kauneiidenmes-aria
Aleksis Kiveä olen aina ihail,
.ut, hähen 'Seitsemää veljestään'
»Ien jälleen ja taas jälleen muuta-
• man vuoden - kuluttua lukenut ja
viettanj^t sen seurassa unohtumatto-nia
hetkiä; Häntä pidetään Suo-
;nen kansan luonteen verrattomana
;uvaajana vaikka saikin aikanaan
naan auktoriteettien, ennenkaikkea
;en ajan pölvästimen August Ahl-tvistin
törkeät loukkaukset ja ar­vostelut
teoksistaan. Kivi eli kaik­kia
näitä arvostelijoita vuosia
ja vuosia edellä ja vasta jälkipolvet
yvai antaneet arvoa ja tunnustusta
Kivelle kun niin monelle samanlai­selle
ennen häntä.
Mutta mitenkäs oh nyt suomen­kielen
laita? Onko se kaunista m l r
•:ä nykyhetken maisterit ja oppineet
neille tarjoilee? Meille tilasi ja
lähetti eräs tuttavamme Oulaisista
Suomesta lehden 'Pyhäjoen seutu"
joka kuvailee ja kertoilee sen seu­dun
tapahtumia. Siinä Kärsämäke
Iäiset halusivat saada kontaktia
paikkakuntansa mainehikkaaseen
pdikaan^ meillekin Canadan ja Ame­rikan
suomalaisille tunnettuun työ-läisrunoilijaan
ja kirjailijaan Aku
Päiviöön, joka kymmeniä vuosia sit­ten
lähti Kärsämäeltä tänne rapa­kon
taakse ja vaikuttaa nyt juuri
aivan tässä Sudbui*yn liepeillä ja on
meille ja Amerikan suomalaisille
kirjoittanut lukemattomat juhlaru­not,*^
näytelmät ja kirjat ja joista
hän. nyt haluaisi saada kappaleita
jos jollakin sattuisi olemaan, kun
aikoinaan tulipalossa paloi muun
ohella poroksi nämä kalliit kirjalli­set
työt. Kun minä en ole mikään
kielimies enkä opi mitään vaikka
kuinka yrittäisin, ihmettelin ensin
että mikähän elukka se kontakti oi­kein
on ja vaivasin päätäni että on­kohan
se Suomea vai mitä kieltä.
Selvisihän se lopuksi että jonkinlai­seen
yhteyteen ne tahtoisivat Akun
kanssa päästä ja tiesivätkin hänen*
elämänkohtaloistaan ja' teoksistaan
kin kokolailla paljon, kun olivat lu^
keneet Käräsmäelläkin meidän ver­rattomia
lehtiämme Liekkiä ja Va­pautta.
Tämä maisteri kyllä vinoili
ja irvisteli ja sanoi joskus naura-neensakin
Amerikan ja Canadan
suohialaisten kurjalle. kirjakielelle.
Tosiaankin. 'Meillekö kannattaa
nauraa. Meidän' lehtiemme toimit­tajat
eivät ole käyneet korkeita kou­luja
vaan he ovat temmattu suoraan
kirveen ja kuokanvarresta toimitta­jiksi
mutta hyvin olemme ymmär­täneet:
mitä he ovat sanoneet koska
se on vollut osa meidän oiiiä elä­määmme.
Ei ole tarvinnut sankir-joja
tietääksemme mitä kukin sana
arkoittaa. Ei< tarvita kontaktia.
Nyt jätkät menee Suomessa kämpäl­läkin
petille ei ne enää nuku pun­kassa
eikä sängyssä. Kieli vilisee
vieraita sanoja joita ei voida pitää
suomenkielen kaunistuksena ja - Ki-vi
taitaa, kääntyä haudassaan kuuK
iessaan näiden suoi;nenkie1en uusien
mestarien kielen rääkkäystä ja tol­kutonta
mongerrusta. Mutta kun
:dllais;ta kieltä viljelee maisterit ja
muut oppineet antaa se kai Vkon-aktin"
henkilön suureen koulun­käyntiin
ja oppineisuuteen.
Tilatkaa vaan ihmiset näitä mei­dän
omia lehtiämme ja kannattakaa
niitä. Niitä me ymmärrämme il­man
sanakirjoja ja ne palvelevat
auliisti meitä. Suomenkielisten leh-
:ien lukijain määrä vähenee kyllä
jatkuvasti kiertämättömien yhteis­kunnallisten
tekijöiden ja. vaikutus­ten
vuoksi, mutta eiköhän sitä vielä
kuitenkin muutamia vuosia vielä ke :
ritä lukemaan, jälkipolvet pitäköön
huolta meidän poistuttuamme.
Tekonimus.
• *
HERRA AALTION
VASTAUKSESTA
Kiittäen luin vastauksenne Va­pauden
lokak. 17 p:n numerosta,
mutta olisiko uskallettua toivoa, et­tä
seuraavalla kerralla Suomi-vie­railuja
^ olkootpa ne näyttämö
tai muita vierailuja järjestettäessä
otettaisiin ilman "sattumia" yhteys
myös Canadan Suomalaisen Järjes­tön
keskuksen kanssa, joka on tie­tääkseni
jonkinlaisissa yhteyksissä,
myös jäsenyhteyksissä, Suomi-Seu­ran
kanssa. Siten vältettäisiin' tääl­lä
tarpeetonta riitojen lietsontaa ja
taattaisiin varmasti parempi talou
dellinen tuki - ja kannatus vieraili­joille.
— Vapauden lukija, Sudbury,
Ont.
—^Algeria on : tänään vapaa
maa. Kansan käsissä on nyt tule­vaisuutemme.
Rakennamme sosia­listista
Algeriaa. Olemme rauAan
puolesta ja solidaarisia kaikille
vapauden puolesta taisteleville
kansoille.
— Vallankumouksemme menee
hyvin eteeapäin,-^Ilä tärkeimmät
asemat ovat Jo kansan, käsissä.'
Haluamme edetä < nopeasti kohti
sosialismia.
Nämä sanat lausui Algerian
presidentti Ahmed Ben-Bella'leh­timiesten
III maailmankokouksen
osanottajille syyskuun lopussa
maart pääkaupungissa järjestetyl­lä
lehdistövastaanotoUa.
BEN BELLA VALLOITTI
LEHTIMIEHET
: Vaatimattomalla-ja sympaattisella
käytöksellään 44-vuotias tumma ki
haratukkainen noin 'l80 senttimet'
rin pituinen kansansa vapaustaiste­lun
tunnustettu johtaja voitti het
kessä kansainvälisen lehtimiesjour
kon jakamattoman suosion: Verrat
tain nuoresta iästään huolimatta täl­lä
miehellä on takanaan ansiokas
taistelu fasismia ja kolonialismia
vastaan maansa vapauden ja yhteis­kunnallisen
uudistustyön puolesta
Toisen maailmansodan aikana hän
taisteli kersanttina hitleriläisiä vas
taan Ranskassa sekä Italiassa ja on
koko sodan jälkeisen ajan ollut Al­gerian
vapaustaistelun johdossa.
Vuodesta 1950 lähtien Bella tämän
tästä joutui ranskalaisten vangiksi
ja lokakuusta 1956 maaliskuuhun
1962 muodostui hänen viimeisin ja
pisin yhtämittainen vankilassaoloai-kansa.
Vankilassa olevana hänet va­littiin
Kansallisen Vapautusrinta'
man (FLN) johtoon sekä Algerian
tasavallan väliaikaisen hallituksen
•varapuheenjohtajaksi. Kun sitten;
syyskuussa 1962 perustettiin Alge
rian Demokraattinen Kansantasaval
ta, tuli Ahmed Ben Bellasta sen
•pääministeri ja vuotta myöhemmin
hänet valittiin maansa presiden­tiksi.
MITEN ALGERIASSA
RAKENNETAAN SOSIALISMIA
Tämän, mainitulla lehdislövas
taanotolla esitetyn, kysymyksen pre­sidentti
Ben Bella totesi erittäin
suurimerkitykselliseksi.i mutfa. aivan
tyhjentävän vastauksen antaminen
oli hänen mielestään vielä tällä het­kellä
monessakin suhteessa vaikea
ta. Kansallisen Vapautusrintaman
sihteeristö on käsitellyt sosialismin
rakentamista perusteellisesti ja kä
.sittelyä jatketaan samanaikai.sesu
Kennedyn kierros on vastatuulessa
Kun Ranska esitti kuutosmaiden
teräsedustajien kokouksessa viikon
alussa, että kuutosmaihin tuotavan
ulkomaisen teräksen tullia olisi ko­rotettava
6 ^ prosenttia sekä sa­malla
vaati markkinoiden sisäisen
teräksen hintatason vakauttamista-toisin
sanoen hintojen korottamista
vastaavasti, yhtyivät Länsi-Saksan
terästeollisuuden edustajat lämpL
mästi tähän ehdotukseen. Länsi-Sak­san
edustajat esittivät, että kuutos­ten
ulkopuolelta tuotavien teräsle­vyjen
osuus kokonaismarkkinoista
Tämä Washingtonin syvä
"loukkaantuminen" siitä kun
Etelä-Korea käytti "yhdysval­talaisia
avustusdollareita vil­jan
ostoon Canadasta" on tie­tenkin
avoin tunnustus siitä,
että "Yhdysvallat "avustaa"
Etelä-Koreaa ja muitakin maita
vain siksi, että saisi ne aliste­tuksi
uudenaikaisen imperialis­minsa
hallinnan ja riiston alai­suuteen.
Mutta samalla kertaa se
osoittaa, että Washington ei ole
kiusaantunut Ganadan ja Ja­panin
vehnäkaupasta vain sik­si,
että se estää muka vehnän
hintojen korottamista, vaan
ennenkaikkea siksi, että Yh­dysvallat''
veti tällä kertaa ly-hemmän^
tikun vehnämarkki^
noista kilpailtaessa mainituissa
maissa. — -
.! Mutta huolimatta siitä kuin­ka
surkeita valituksia me näil­tä
tiimoilta Washingtonista,
kuulemme, Canadan hallituk­sen
velvollisuus on huolehtia
oman maamme kansallisista
eduista myös ja nimenomaan
kauppapolitiikassa. Jos me
mielimme selvitä yhä kireäm-miksi
käyvistä markkinamah­dollisuuksista,
meidän täytyy
kansakuntana tehdä kauppaa
kaikkien maiden, mukaan lu­kien
Yhdysvaltain ja samalla
talouskriiseistä ikuisil^si ajoiksi
V a p a u tuneiden sosialististen
maiden kanssa. ~
on noussut lyhyessä ajassa 20 pro­senttiinpa
samaan aikaan vastaavan
oraan teollisuuden kapasiteetin
käyttö on supistunut lähes 20 pro­senttia.
Kun Ranska ja Länsi-Saksa
ovat tässä asiassa julkisestikin yhtä
mieltä, ei terästullien korotukselle
ole enää mitään esteitä muiden kuu­tosmaiden
taholta. Ranskan vaati­muksesta
terästullien korotus tapah­tuu
vielä kuluvan vuoden loppuun
mennessä. Tämä . on ensimmäinen
kerta kun kuutosmaat ilmoittavat
etukäteen korottavansa teollisuus­tuotteiden
tulleja..
Kennedyn erikoistullivaltuutetun
Herterin valmistellessa kuutosmail
le kostolistaa kananpoikatullien joh­dosta
ja kuutosmaiden puolestaan
valmistellessa vastakostolistaa. saa
kuutosmaiden maatalouspolitiikka
yhä voimakkaampia suojatuUimuo-toja.
Ranska ja Italia vaativat, että
riisin tulleja on ulkopuolisten suh­teen
nostettava niin paljon, että
omat hinnat tulevat ''kilpailukykyi-siksi",-.
Tässä suhteessa sangen vai­keaan
välikäteen on joutunut jäl­leen
LansirSaksa, jonka riisin tuon­nista
on tapahtunut 50—60 prosent
tia USA:sta. Ranska vaatii lisäksi
maidon ja maitotaloustuotteiden ja
Italia nimenomaan margariinin se­kä
kasvisöljyn tullien korottamista.
Tullien korotuksien prosenttimää­rät
ovat vielä avoinna, mutta koro­tukset
on tarkoitus^ toteuttaa vielä
tämän vuoden kuluessa, kuten Rans-'
ka on alun perin vaatinut kuutos­maiden
maatalouspolitiikan yhte­näistämisen
nimessä.
Amerikkalaiset ovat seuranneet
Länsi-Euroopan blokkien protektio­nistista
kauppapolitiikkaa päivä
päivältä yhä suuremmalla huolestu­neisuudella.
Amerikkalainen New
York Herald Tribunelehti analysoi
äsken USA:n kaupan kehitystä Län­si-
Euroopan kauppablokkien kanssa,
ja totesi,, että kehitysvirtaus vaikut­taa
yhä vahingollisemmin USA:n
vientiin. Loppupäätelmissään lehti
tulee siihen uhkavaatimuksen luon­toiseen
tulokseen, että tullien alen­tamisesta
on neuvoteltava reaalisel­la
pohjalla ja ellei tätä löydetä, niin
»h turha aloittaa mitään neuvotte-
'luja.
Lehdcif mukaan USA:u vienti
Eurooppaan on kasvanut vuodesta
1952 lähtien 5.9 prosentin vuosi­vauhdilla
osoittaen joka vuosi huo­mattavaa
ylijäämää. Viime vuonna
USA:n viennin ylijäämä oli 2.9
miljardia dollaria. Nyt viennin "kas­vuvauhti
on selvästi taantumassa ja
samalla vientiylijäämä supistumas­sa.
Tämä puolestaan kiristää USA:n
muutenkin vaikean maksutaseen va­jausta.
Euroopan kauppablokkien USA:n
tavaroihin kohdistuva diskriminoin­ti
ilmenee lehden mielestä seuraa­vissa
muodoissa: 1) Tullit sekä kuu­tos-
että Efta.markkinoilla käyväl
niiden sisäisessä kaupassa yhä ai
haisemmiksi. Tehokkaimpienkin
amerikkalaisten yritysten on yhä
vaikeampi kilpailla näillä markki-
(Jatkuu sivulla 4)
kun maaomaisuuksien, teollisuus- ja
liikelaitosten kansallistamisia jo toi
meenpannaan. Tärkeintä ^on tällä
hetkellä maan vapauden ja itsenäi­syyden
puolustaminen ja se vaatii
kansallisen yHtenäisyyden säilyttä
mistä'. ' TahdSrhnie 'ra'fcentaa • sosia-lismlJT'käikkf
toäia^iat''huomioo'not-taen''
'puolueeitihife Kansallisen
Vapautusrintaman'jöhdoiVa, !tä'hden-si
pi^esidentti. Häh'puhui kommu­nisteista
ystävinään ja • sanoi piiOv
lueensa sekä hallituksen pitävän .vf-lä
veljellisen • lojaalejtT. siihtettt»
myös'islamilaiseen kil'kköon; koska
tämä perustuu kansan nykyisiin kä­sityksiin.
TÄRKEIMMÄT ASEMAT
KANSAN KÄSISSÄ ;
Maamme on maatalousmaa, joten
jmaareformilla on erittäin suuri
merkitys vastaiselle kehitykselle:
Nyt on yhteisessä omistuksessa lä­hes
2 miljoonaa hehtaaria ja lähiai­koina
tämä luku nousee 3 miljoo­nan
hehtaariin, lausui presidentti.
(Nyt viimemainittu toimenpide on
jo suoritettu, sillä L 10. -63 ilmoi
tettiin kaikkien ranskalaisten maa­omaisuuksien
kansallistamisesta).
Myös tehtaat alkavat olla kansan
käsissä. Samoin suurin osa kaupas.
ta ja liike-elämästä tulee lähiaikoi­na
kansallistetuksi. Käsityksemme
on, että sosialismimme menee hy­vin
eteenpäin, sillä tärkeimmät-ase­mat
ovat jo kansan käsi.ssä. Pian
sosialistinen sektori maassamme
voittaa. Haluamme edetä nopeasti
sosialismiin, tähdensi presidentti.
EI VALLANKUMOUSTA ILMAN
KULTTUURIVALLAN- '
KUMOUSTA ^
Kansallista kulttuuria koskevaan
kysymykseen presidentti Ben Bell:!,
vastasi: — Tiedämme, että ilman
kulttuurivallankumousta ei voi olla
todellista vallankumousta. Meille tä-,
mä on ensisijaisesti kielikysymys,
johon liittyy luku- ja kirjoitustaidot-tomuuden
poistaminen. Vaikka
ranskan kieli onkin nyt varsin ylei­sessä
käytössä, tulee ^arabian kieli
varsm nopeasti saattaa maan viral­liseksi
kieleksi. Se asiantila, että-suurin
osa kansastamme vielä nykyi­sin
on luku- ja kirjoitus-aidotonta;
tulee lyhyessä ajassa korjatuksi.
Myös kaikilla kansallisen kulttuurin
aloilla, on työ jo hyvässä.alussa ja
ensimmäiset tulokset näkyvissä mm.
teatteri- ja konserttisaleissa, lausui
presidentti:
SUHTEET RANSKAAN
: Haluamme rakentaa hyvät suh
teet Ranskaan, mutta maittemme
keskinäisen yhteistoiminnan tulee
saada kokonaan uusi sisältö. Hyviä
suhteitamme nyt häiritsevät e.imie-lisyydet
tulee ratkaista neuvottelu.^
jen eikä aseiden avulla. Samassa
hensessä on selvitettävä myös mo­net
Afrikan maiden keskinäiset ja
vielä epäselvinä olevat kysymykset,
korosti presidentti. Hän pahoitteli
tapahtumien kehitystä Israelissa ja
Etelä-Af rikan Liittovaltiossa sekä
tähdensi uudelleen Algerian olevan
solidaarinen kaikille vapauden puo­lesta
taisteleville kansoille. •
ERÄITÄ JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
Ymmärrettävästi ei lyhyt lehdis­tötilaisuus
antanut vastauksia lu­kuisiin
mieliä askarruttaviin kysy­myksiin,
joten Algerian tilanteen
pohdinta jatkui pitkään lehtimies-joukon
keskuudessa. Yhteisenä to­teamuksena
oli, että Algeria on ot­tanut
ensimmäiset varsin ratkaise­vat
askeleet kohti sosialismia. Maa­talouden,
teollisuuden, kaupan,
kulttuurin ym. aloilla suoritettava
yhteiskunnallinen uudistustyö ta­pahtuu
Kansallisen Vapautusrinta­man
johdon ja hallituksen keskite­tyn
ohjauksen alaisuudessa. Kom­munistit
ovat antaneet tukensa
Kansallisen Vapautusrintaman ja
presidentti Ben Bellan toiminnalle,
mutta korostaneet myös, että sosia
lismia tulee rakentaa tieteellisen so.
sialismin oppeihin nojautuen;
Ensimmäiset viirtfe' vuoden vaih­teessa
muodostetiif osuustoiminnal­liset
yrifyifsfe^t todettiin varsin pie­niksi,:
liiuiita' mik\a'. saadut kokemuk­set
on si\ten käytetty jyväksi uu­siin
-ja - mittavimpiin uudistuksiin
"ryhdyttäessä. Myös paikallisen itse­hallinnon
rakentamisessa katsottiin
oltavan jo hyvässä alussa. Vaikea
on kuitenkin laatia ' täsmällistä
määrittelyä algerialaisten valitse
masta tiestä kohti sosialismia. Joka
tapauksessa ollaan jo niin pitkällä,
että kaikkia sosialismin ja yhteis­kunnallisen
edistyksen vihollisia on
alkanut huolestuttaa ja maan sisäi­siä
ja ulkoisia vaikeuksia yritetään
nyt käyttää hyväksi, jotta maa voi­taisiin
suistaa pois valitsemaltaan
Ueltä. Tätä taustaa vasten ovat ym­märrettäviä
myös uutiset Kabylian
tapahtumista niin radikaalisten ja
sosialististen tunnusten taakse kuin
ne verhotaankin. .
EMME PERÄÄNNY
ASKELTAKAAN,
SANOO BEN BELLA
Varsin selväsanaisesti presidentti
Ben Bella puhui näistä asioista Bel-courtissa
sijaitsevan värjäämön tuo­tanto-
osuuskunnaksi vihkimistilai
suudessa samana päivänä, jolloin
hän järjesti lehdistövastaanoton.
Hän lausui mm::
"Algerian kansa on ilmaissut yk­simielisesti
hyväksyvänsä sen tien
joka edellyttää tuotantovälineiden
palauttamista niiden käsiin, jotka
tekevät työtä ja vuodattavat hike-ään
tuotannossa. Kansamme on
osoittanut hyväksyvänsä tämän tien.
Tahtoisin paljastaa ne, jotka yrit­tävät
uskotella itsehallinnon olevan
jotain huonoa. He haluaisivat saada
meidät uskomaan, että entinen jär­jestelmä'on
parempi, se. joka olisi'
jättänyt herra M.. Borgeaudin Trap-pe-
luostariin ja antanut hotelli Alet­tiin
' sijoittuneiden herrojen edel
teenkin riistää työläisiä. Vastaam­me
heille :teidän marisemisenne ei
saa meitä perääntymään askelta­kaan
tieltämme sosialismiin.
Olemme ottaneet maat herra Bor-geaudilta
ja luovuttaneet sen f elia-hien
käsiin. He muokkaavat tätä
maata tänä päivänä. Heistä pitää
joku huolta, ei hallitus vaan he itse,
sillä kaikki on nyt heidän käsissään.
Oiemnie päässeet alkuun emmekä
lopeta ennen kuin .sinä päivänä, jo­na
olemme luovuttaneet kaikki tuo
tantovälineet työtätekevien käsiin.
Riippumattomassa, vallankumouk.
sellisessa ja sosialistisessa Algerias­sa
emme enää suvaitse sellaista, et­tä
puuhun tarrautuu sieniä, jotka
loppukädessä kasvavat suuremmiksi
kuin puu itse. Noita sieniä ei enää
tule olemaan! vaan puu tulee kas­vattamaan
kauniita oksia ja niihin
kauniita lehtiä, se tulee kasvatta­maan
kauniin maan."
— A. W.
PUHEENJOimJÄ ^ " > PUHUflV
TUIKKIEN KOPIT
Jokaisella valtuytetulla on k
avulla nän voi valita kutjtai
joko puhuen tai jonkun
.Autoilija ajoi kumoon jalankiilki-jan,
joka ei kuitenkaan saanut ^pa-hempia
vammoja". Kumpikaan Osa­puolista
ei halunnut silti tunnustau­tua
syypääksi. ^
. — Olen "ajanut kaksikymmentä
yuotta; enkä ikinä ole ajanut kenen­kään
päälle, sanoi autonkuljettaja.
'. — Olen kävellyt viisikymmentä
vuotta, enkä koskaan ole käynyfau-ton
kimppuun, vastasi jalankulkija.
SEVn kokous
Moskovassa
Moskova, — Sosialististen maiden
.taloudellisen yhteistyöneuvoston
(SEV) vakinainen ulkomaankaupan
valiokunta on pitänyt istunnon l^os-kovassa.
Istuntoon osallistuivat Bul­garian,
Unkarin, Saksan demokraat­tisen
tasavallan, Mongolian, Puolan,
Romanian, Neuvostoliiton ja Tshek­koslovakian
edustajat sekä, huo­mioitsijoina
Vietnamin demokraat­tinen
.kansantasavalta, Kiinan l^an-santasävalta
ja Kuuba.
Valiokunta suunnitteli käytännön
toimenpiteitä SEVn 18. kokouksen
ulkomaankauppaa koskevien pää­tösten
toteuttamiseksi. Sen johdos­ta,
että tammikuun 1. päivästä 1984
alkaen SEVn jäsenmaat siirtyvät
keskinäisen kaupan tilitysten moni.-
kantaiseen järjestelmään, valiokun­ta
laati ensi vuoden kauppaneuvot­telujen
valmistelu- ja suoritusjäi^es-tvksen
sekä-.käsitteli kyseessä ole­vien
maiden keskinäisen: kaupan­käynnin
kehittämiskysymyksiä.
Baden-Baden. — Seitsemän uutta
kansallisolympiakomiteaa hyväksyt­tiin
toretaina Kansainvälisen olym­piakomitean
jä.seniksi olympiakomi^
tean kokouksen jatkuessa Baden-
Badenissa. Jäsenvaltioiden luku
nousi näin 112:een — mikä on yhtä
enemmän kuin YK:ssa.
Uudet komiteat ovat: Norsunluu­rannikko,
Jordania, Mali, Senegal,
Kamerun, Nepal ja Libya.
Knox menehtyi
aivovammoihin
Baltimore. Raskaansarjan
nyrkkeilijä Ernie Knox kuoli keski­viikkona
aivovammoihin, jotka hän
oli saanut VVayne Bethean tyrniätes-sä
hänet maanantaina järjestetys­sä
ottelussa Baltimoressa.
Lääkärit- ilmoittivat kuolinsyyksi
veritulpan; . >
Tämä 26-vuotias nyrkkeilijä tyr­mättiin
kymmeneräisen ottelun yh­deksännessä.
Aikaisemmin samassa
erässä hän oli jo ottanut lukua yh-.
deksään.
Knox makasi kanveesilla kymme­nen
minuuttia lääkäreiden tutkies­sa
häntä. Sen jälkeen hänet vietiin
pukuhuoneeseen, jossa hän tiili ta­juihinsa.
Lääkärit tutkivat hänet
uudelleen ja ilmoittivat, ettei mi­tään
aivovamman oireita ollut ha­vaittavissa.
Hänet vietiin kuitenkin
sairaalaan, jossa hänet myöhemmin
leikattiirt veritulpan poistamiseksi
aivoista."'
Knox oli voittanut kymmenen ai­kaisempaa
.ottelua, hävinnyt kuusi
ja otellut kolmesti ratkaisematto­man.
- V
PÄIVÄN PAKINA
Vähintään kuusi paria kenkiä
Niin. aivan oikein, jos kenellä
tahansa meistä miehisistä miehistä
ei ole ainakin kuutta paria kenkiä,
hän on; ellei jiivan fiunsvotti taito­kin
muu rakkari, niin ainakin poliit­tisesti
epäluotettava heppu.
Mutta pahin puoli asiassa on se.
että "keskinkertaisella" canadalai-sella
miehellä ei ole'muuta kuin
kaksi kenkäparia — ja siitä johtuu
jos vaikka minkälaisia seuraamuk:
sia.
Muuten, sivumennen sanoen, se
"keskinkertainen^' canadalainen
mies on tällaisessakin tapauksessa
hyvin harvinainen otus.
On nimittäin niitä "kunnon" ca-nadalaisia
miehiä joilla on kuusi
paria ja enemmänkin kenkiä, mut­ta
on myös niitä kansakunnan eduis­ta
ja muista hyveistä piittaamatto­mia
hunsvotteja, joilla ei ole yh­täkään
kunnollista kenkäparia.
Mutta kun nämä kaikki canada-laiset
ukkelit, niin monikenkäiset
kuin miltei aivan kengättömätkin,
pannaan kaikki yhteen ia samaan
kirnuun, ja kun niitä v<;pkotctaan
niin, että kpngät ja uktfnrähjykset
jakaantuvat tasapuolisesti kaikkien
kesken, silloin saadaan vedetyksi
esiin se tilastollisesti phlevä, mut-;
ta muuten monessa suhteess^ hyvin
paljon harhaanjohtava "keskinker­tainen
canadalainen miesJ, jolla on
kuulemajnuiden vikojen "lisäksi!se-.j
kin paha "tapa", ettei hänellä ole
muuta kuin kaksi kenljäparii^. ••
"Mies tarvitsee vähintään kuusi
paria kenkiä sanoo Canadan JCenkä-ja
nahkaneuvosto", kertoi "dlobe
and Mail-lehti finanssiosastonsa
eräässä uutisfäriViäfeW viime viikol­la.
"On arvioitu, että tämä on vä­hin
määrä mitä mies tarvitsee ny­kyaikaisen
vaatetuksensa vuoksi.
Mutta keskinkertaisella canadalai-sella
miehellä on vain yksi tai kak­si
kenkäparia, tiedoittaa kenkä,-
kauppojen\ vähittäismyyjäyhdistys."
Jo siis myrskyn lykkäsi.
Ja miksi?
Siksikö, ettei miehillä ole riittä­västi
rahaa ostaakseen puvustoonsa
kuulta paria kenkiä. Höpsis!
Itsearvosteluun tottuneet kauppa­miehet
tietävät/paremmin ja sano­vat
Suoraan tämän surkean tilan­teen
johtuvan siitä, etteivät myyjät
ole. käyttäneet etsikkoaikaansa oi­kealla
tavalla. Ei ole kuulema myy­ty
kyllin tehokkaasti eikä liioin
mainostettu riittävästi, että miehel­lä
pitää olla . . . jne.
Niinpä edellämainitussa uutistie-dÖssa
kerrottiin edelleen: "'. . . Suu­rin
osa miehistä ei kerta kaikkiaan
perusta paljoakaan jalkineistaan —.
mikä-on suuri vastakohta teini-ikäi­siin
nuoriin tyttöihin ja poikiin se­kä
aikuisiin naisiin verrattuna.
"Kenkä-informaatiolautakunta eh
.'dottaJ\^. että kenkien vähittäismyy­jien
tulisi mainostaa miehille min­kä
mallisia, värisiä ja-muotoisia
kenkiä tulisi käyttää aina eri pu^
kujen kanssa."
Pitäisi siis olla aina erilaiset ken­gät
silloin kun pidämme aamupu-.
kua, iltapukua, päiyäpukua. työpu­kua,
pyhäpukua, arkipukua, juhla­pukua,
virkapukua jne.
Me voimmekin sielumme silmin
nähdä, miten mainosmestarit joutu­vat
hikoilemaan tehdessään suun­nitelmia,
minkälaisia kenkiä mies­ten
pitäisi kussakin pukuyhteydessä
pitää.
Mutta; sitä on hieman vaikea ku­vitella
. etukäteen"^^minkälaisia - ken­kiä
tullaan suosittelemaan tällaisil­le
keski-iän sivuuttaneille, hiemaV
pyörcäyatsaisille, ^ sekä ;karva--: ja
vääräsäärisiUeflikonrShjyksiile^ sil­loin
ku|t biemoiie AÄTAMINPIJ-VUSSAI
Ja niin kuin ylläoleva el jo an­taisi
riittävästi päänvaivaa kenkä-teollisuusalan
liikemiehille, sen li­säksi
on kuulema pulmana sekin,
että on "liian paljon'' kenkätehtai­ta
ja.kenkien myyjiä! .
Ajatella sitä kurjuutta, "miehet
eivät osta niin paljon kenkiä-kuin
vähittäismyyjät olettavat, että hei­dän
tulisi ostaa" kuten alussamai-nitussa
uutistiedossa kaihomielisesti
sanotaan.
Lopuksi ihmetellään vielä sitäkin
kun tästä suuresta kenkäpulasta
huolimatta kärsivät rajasuutareiksi
haukutut jalkineiden korjaajatkin
miesten . huonoista pukeutumista­voista,
koska mainitun uutistiedon
mukaan yksistään Toronton kau­pungissa
teki konkurssin tai lopetti
muuten toimintansa 9 jalkineiden
korjausliikettä vuodesta vuoteen
1959—62. •
Mikäli miehet siis haluavat ettei
tämä maailma menisi heidän pahuur
tensa.>vuoksi aivan pirun kaulalle,
he huolehtivat luonnollisesti yksi­tyisesti
ja yhteisesti siitä, että en­si
jouluin mennessä pn joka he­pulla
vähinUiän 6 paria kenkiä—-
että niitä saa vaihtaa pitkin päivää
aina silloin kun vaihdamme muu­takin
pukua crikoistarkoituksiamme
varten, r - Känsäkoura. .!;