Vapaus, April 23, 1963

              TILATKAA VAPAUS!
ILOISAA'KEVÄTTÄ KADCILtE! • . .
Embassy Hairstyling Salon
ELMA KINNUNEN
KAMPAUSALÄN'UUSIMMAT MUODIT
Auki tlist. ja perjant/ klo a illalla .— Muina arkipäivinä klo 6 ip.
Plaza 69 Puh.' 674-5201 Sudbury
LÄMPIMÄT VAPPUTERVEHDYKSET!
ÄNNPS DRESSMAKING SHOP
ANNI PAANANPN ,'
NAISTEN VAATTEIDEN OMPELUMESTARIT
MIESTEN VAATTEIDENJCORJAUSEXPERTIT
87»/^ Durhäm St. S. Puh. 675-8096 Sudbury
PARHAIN TERVEHDYKSIN!
JOHKNrS GARAGE
AUTOPELTITYÖN EXPERTIT
AUTOLASIEN MESTARIT
333 AntwGrp.AvG, 674-9621 Sudbury
VAPPUTERVEHDYKSEMME
kaikille työläisille työväen kansain­välisen
juhlapäivän Vapun johd^^
Levittäköön Vapaus rauhan ja ystävyyden
sanomaa kautta laajan levikkialueensa!
CSJ:n LONG LAKEN OSASTO
R. R. 2 (Long Lake), Sudbury, Ontario
Hauskaa Vappua
ja kaunista
kesän tuloa
JOHNSON'S FURS
S U O M A L A I N E N T U R K I S L I I KE
16 Durham St. North Sudbury, Ontario
PARHAIMMAT TERVEHDYKSET
naisten kaupalta, missä,on uutuuksilla
varustettu, suuri ja monipuolinen vsiVasto
KEVÄT- JÄ KESÄVAATETUSTA
Poiketkaa valitsemassa, vakuutamme
että löydätte mieleisenne
MARrS UDIES' WEAR
83 Durham Street. South Sudbury
LÄMPIMIN TERVEHDYKSIN!
DAVEY
(SUDBUfeY) LIMITED
177 Kathleen St. West Puh. 675-5647
FUEtS
(SUDBURY) LIMITED
54 Elm St. West Puh. 675-6433
Vapaa polttimon huoltopalvelu
Tarjoamme niyös erikoispalvelun jonka avulla
teidän ei tarvitse enää koskaan ostaa uutta
lämmityslaitetta.
Kookas viisitoistavuotfas nuoru­kainen
seisoi oikeuden edessä/ Noin
neljäkymmontävuotias heiveröinen
nainen, jolla oli ulkonevat korvat jä
hiukan: kellertävät kasvot, seurasi
häntä herkeämättä.
— Ajatteiitteko te lainkaan seu­rauksia?
kysyi oikeuden puheenjoh­taja
pojalta. ' M i k s i ette vieneet­kään
noita saamianne rahoja liil(-
keeseen? Jätitte vain polkupyörän
pankin seinustalle ja menitte omil­le
teillenne. Kenties ajattelitte ai­noastaan
sitä, mitä noilla anastamil-lanne
rahoilla mahdollisesti voisit­te
saada? -
•Poika tuumi: 'Ansako? Tahtoikö
tuo tuomari tuolla korkean pöytän­sä
takana panna hänet heti kohta
kiipeliin? Ei sitä niin sentään täs­sä
lankaan lennetä, ei." Hän mietti
tuokion, pari. Sitten hänen sil­mänsä
.kirkastuivat. Hän oli selvit­tänyt
itselleen koko tilanteen. Jos
sanoi tuomarille, että ajatteli myös­kin
seurauksia, pidettäisiin sitä var­maankin
anteeksiantamattomana
paatuneisuutena, josta seuraisi sit­ten
myöskin ankarampi tuomio. ;
— Ei, poika päättävästi sanoi, en
minä siinä mitään seurauksia aja­tellut.
Ajattelin vain, kuinka hie­not
vaatteet, kuinka paljon oikein
hyvää ruokaa, viinaa ja savukkeita
noilla rahoilla Voisin saada.
— Eikö mitään muuta-tuhahti
tuomari.
— Jaa, naurahti poika, hiukan si-
• täkin, miten miellyttävältä tuntuisi.
saada istua hienoissa' ravintoloissa
ja elokuvissa hauskojen kavereitten
ja iloisten tyttöjen seurassa.
Tuomari silmäili poliisiraporttia.
— Mutta minne loput rahoista
ovat huvenneet? hän kysyi.
Erkkilässä kuohahti. Niin, mutta
kaikki pysyi visusti kuorensa sisäl­lä.
Muutoin tuo silmälasipäinen
lainlukija, joka pöytänsä takana
niin kaikkitietävänä istui, olisi saa­nut
kuulla kunniansa. Mikä ylhäi­syytensä
päivänpaisteesta häikäisty­nyt
kelmi hän todellisuudessa oli­kaan?
Yrittikin, kurja, aivan väki­sin
panna, hänet, nuoremman ja hei-'
komman, syyllistä syyllisemmäksi.
Vähitellen poika vastasi: — Minä­hän
myöskin matkustin, kävin Tu­russa
ja Raumalla.
Tuomari hymähti.
— Sanokaapas nyt, tiukkasi hän.
— En.tiedä, lokasi poika. Olin
humalassa, enkä muista. Mielihy­vää
tuntien hän nyt siinä ajatteli
;,niitä kalliita lahjoja, joita. oU muu­tamille
tytöille antanut. Ajatteli ka­veriaan
Ekaakin, joka sen vuoksi oli
näyttäynyt aivan palavan kiukusta.
— Onko Erkkilän äidillä mitään
sanomista? kysyi tuomari.
Heiveröinen nainen kohotti kat­seensa.
— Mitäpä minulla, hän sanoi. 0-
Icn tehnyt parhaani tämän pojan
suhteen, mutta . . . Hänen äänensä
hukkui nyyhkytyksiin.
Poika siinä tunsi olonsa tukalak­si.
Hän olisi tehnyt mitä hyvänsä
päästäkseen näkemästä itkevää äi­tiään.
Mutta mitäpä hän olisi voi­nut
tehdä? Isänsä, joka parhail­laan
oli "holislilassa" tuskin olisi
tällaisessakaan tapauksessa. jäänyt
neuvottomaksi. Poika tiesi, että isä
olisi kironnut karkeasti ja käskenyt
äitiä pitämään mölyt mahassaan.
Mutta eihän hän, poika, täällä . . .
Sitäpaitsi: äitihän oli niin hyvä hä-nellCi
Vihdoin poika kuitenkin kek­si
mielestään mainion keinon saa-daks,
een tilanteen muuttumaan. Vei­keästi
virnistäen, aivan kuin olisi
odottanut jostakin viattomasta kep­posesta
näpsäystä nenälleen, hän
nyt yritti upottaa koko urheutta o-soittavan
naamansa äitiinsä ja todis­tajiin.
Turhaan. Äiti itkeä tuhei-si
edelleenkin. Ja nuo todistajat—- ne
katselivat häntä, Einari Erkkilää.
säälivinä ja surkeina, kuin vähin­täinkin
mestauslavalle lähtevää. A i ­van
sellaiselta se pojasta vaikutti.
Ja hänen olisi tehnyt mieli heille
kaikille huutaa, oikein kurkun täy­deltä
ärjäistä: — Menkää tiehenne
siitä, senkin kirotut pyhimykset ja
tolvanat! Menkää! Mutta olisiko se
sellainen sopinut täällä? Olisivat
nauraneet. _
Kaksi vuotta valtion koulukodis­sa.
Pojasta ja hänen äidistään se
oli ollut yhtä tuskallista kuin pi­rullistakin.
Isältä samantekevää.
Jos häntä joskus poika vaivasikin,
noissa vastuuta ja tuomioita kam­moavissa
ajatuksissaan, hän lohdut­ti
itseään sillä, että poikahart oli tu­lossa
jo aikuiseksi. Ja sitten vielä
enemmän sillä, että "minkäs mah­taa
sille, mille ci mitään mahda".
Totta ne siitä pojan vonkaleesta
siellä koulukodissa sittenkin onnis­tuvat
miehen tekemään.'. ,,
Tup "sittenkin" ja "ehkä" olivat­kin
tässä aivan paikallaan. Sillä
isän epäilyyn sisältyi hänen oman
kuvansa tähyilyä Ja kurkistelemis­ta.
Katsoa sitä suoraart, tuota ole­muksensa
armotonta paljastajaa,
hän tuskin uskalsi. Omin käsin hän
sen tiesi lianneensa;
Poika oli alunperin pantu viilarin
oppiin. Ei tuntunut miellyttävän,
ei onnistunut. Sitten puutarhurin
apulaiseksi. Mutta siinäkin varasti
siksi paljon omenia, kurkkuja, to­maatteja,
kukkia ja sensellaista, et­tä
joutui jpois. Monia muitakin am­matteja
pojalle kokeiltiin. Ei oi­kein
onnistunut missään. Jalkine^
työntekijän homma jäi vielä toivo­na
tuikkimaan, kun hän, viimeiselle
karkumatkalleen lähti. -
Oikeastaan heitä meni kaksikin.
Alkumatka tehtiin peukalokyydillä,
autoissa. Kertoivat pojat olleensa
kesäleirillä. Eksyneensä muusta
joukosta, joka: oli jo lähtenyt. Ra­hatta
valittivat olevansa ja kovasti
pelkäävänsä, minne joutuvat. Autoi­lijat
olivat heltyneet ja pojat olivat
saaneet kyydin. Loppumatkasta
tehtiin; heinäpaaleilla lastatussa
rautatievaunussa. .Ensimmäinen.yö
vietettiin käyttäjiltään vapautu­neessa
kesähuvilassa kaupungin lie­peillä.
Kun sitten aamulla poistut­tiin
huvilasta, varastettiin kaikki
helposti rahaksi muutettava ja myy­tiin.
Pojan kaveri, Veka, näet oli
erikoistunut tällaisiin huvilavar-kauksiin.
Keskikaupungilla kaverukset ero­sivat
toisistaan. Poika tahtoi vält-
Hauskaa Vappua
toivotamme kaikille
asiakkaillemme!
Wanup General
Store
Sirkka ja:Arvo Saari
Wanup Ontario
tämättä päästä kotiinsa ja nähdä äi­tinsä.
Oliko tämä, hänelle ainoa
hyvä ihminen, ehkä menehtynyt
suruunsa, sairastunut. Vai miten
oikeinmahtoivat asiat olla /äidin
kohdalla, kun ei viime aikoina ol­lut
lainkaan kirjoittanut? Sitä poi­ka
mietiskeli. .Hän tunsi ahdistus­ta
ja tuskaa, joka oli kiinni joutumi­sen
ja mahdollisen selkäsaunan
tuottamaa pelkoakin suurempaa.
Jokin, siinä kuitenkin lievitti suu:
rempaa. Niinkuin muuttolinnun vi­serrys
soi pojan korvissa Vekan,
tuon kaverin, nauru: ja sanat: —
Mutsilles, Pontso, sitten kahvia ja
kukkia! Hän osti. .Miten näppäräs-,
ti nuori rouva käärikään paperiin
ne verenpunaiset tulppaanit,' jotka
poika kukkakaupasta äidilleen osti.
Sanoi: — äidillesikö? Poika punas­tui.
Kertoi olevan äitinsä syntymä­päivän.
\Mutta jos häneltä olisi ky­sytty,
montako vuotta äiti täyttää,
hän tuskin olisi osannut vastata.
Siitä huolimatta hän oli nyt mel­keinpä
iloinen. . OH unohtanut ole­vansa
karkuri, varaskin.
Noiden verenpunaisten tulppaani­en
ja kahvin lisäksi oli poika .osta­nut
myöskin leivoksia.
Kotiovella kohtasi poikaa petty­mys;.
Iso riippulukko roikkui van-
Vapputerv^hdys
kaikille Vapauden
lukijoille pysyvän
rauhan merkeissä!
CSJ:n VKANUPiN
OSASTO
WANUP ONTARIO
Hauskaa Vappua
toiv ..nme kaikille
tuttavillemme!
Ida ja Jalmar
Holmstedt
R. R l , Whitefish, Ontario
HAUSKAA
VAPPUA
seuramme jäsenille jä
Vapauden lukijoille
toivottaa
V.jaU.-seuraVISA
WANUP ONTARIO
VAPPU­TERVEHDYKSEMME
kaikille tovereille
ja ystäville!
Elin ja~Gust
Salminen
R. R. 1, Whitefish; Ontario
Hauskaa Vappua
toivotamme kaikille,
ystävillemjne!; .;
Vilma ja Vili
Vickman
R: R. 1, .Whitefishv Ontario
HAUSKAA VAPPUA
toivotamme järjestötovereille, seurojen ja ker­hojen
jäsenille sekä kaikille rauhaa rakasta^
ville canadalaisilie!
CSJ:n Beaver Laken Osasto
Beaver Laken v.- ja u.-seura Jehu
Beaver Lakeii Naistenkerho
BEAVER LAKE, ONTARIO
Uusi kiiosi nunnille. Yli 6,000:lle Notre Dame sisarelle Canadas-sa
ja Yhdysvalloissa on määrätty uudenlaisia uskonnollisia ta­poja.
Tähän uuteen kuosiin, jota näyttelee sisar T. More (vasem­malla)
verrattuna Mary Thercsinen näyttämään vanhaan asuun,
sisältyy hoikemmat piirteet, miellyttävä päähine ja valkoinen
v-muotoinen kaulus. — TNS kuva.
han maalista karisseen oven>pääIlä
niin raskaan ja poistyöntävän näk-köisenä,
että poikaa oikein peloitti.
Viereinen, ovi narahti. Vanha, kärt­tyinen
eukko ilmestyi oviaukkoon.
Katsoi poikaa ja sanoi: — Äitisi on
vjety sairaalaan. Ja isäsi on vanki­lassa-,
pahoinpiteli juomakaveriaan
ja jouttu linnaan. Nainen korotti
ääntänsä ja lisäsi: — Sanon tämän
siksi, että et siinä suotta seisoa tol­jottaisi.
Hän katseli epäluuloisesti
poikaa ja tämän kukkapukettia ja
yhteen sidottuja paketteja, mutta
mainitsi toki sairaalan nimen. Sit-ent
ovi jysähti jälleen kiinni.
'Pahoinpiteli juomakaveriaan.;."
Hän muisti sen karmean päivän,
hetken, kun isä oli kuristamaisil-laan
äidin kuoliaaksi . . . nuo isot
karheat kädet . . . kuristavat kou­rat
. . . ja hän oli siinä hetkisen
tuntenut ahdistavan pelon ja kau­hun
tuottamaa huimausta. Vielä
mielessään sen omituista jälkilun-toa
poika kiirehti tuohon sairaa­laan.
Matta eukko riensi kohta hä­nen
mentyään talonmiehen puolelle
ja kertoi pojan tulosta. "Arvatenkin
taas karannut, hän sanoi. Sellaisia
pakettejakin sillä oli. Ja iso kuk­kapaketti.
Ilmoittakaa nyt poliisil­le.
Ties mitä pahaa se nytkin ori
tehnyt?" Talonmies ilmoitti:
Poika oli vihdoinkin sairaalassa.
"Rouva Erkkilä", toisti sairaanhoi­tajatar.
Hän neuvoi pojalle osaston
ja vuoteen. Ja poika aivan-lämpeni
siitä kunnioittavasta katseesta, min­kä
äiti häneen loi nähdessään ku­kat
ja paketit.
— Kukkia minulle, kuiskasi äiti.
Ja- kahvia ja noin paljon tuollaisia
leivoksiakin. .
Poika punasteli. Hän kertoi me­nestyvänsä
hyvin suutarinopissa ja
ostaneensa saamillaan ahkeruusra- i
hoilla ne äidilleen.
— Sinustapa Erkki, taitaa sitten­kin
jotakin tulla, puheli äiti. Lo­pultakin
oikea mies.
— Suutari, nauroi poika. Ja hän
sepitteli vähitellen, siinä vuoteen
vieressä istuessaan, äidilleen sellai­sen
tarinan elämästään ja menes­tyksestään
koulukodissa, että tämän
silmät alkpivat aivan säteillä.
— Olin sittenkin oikeassa, äiti
hymyili. Sinä et tullut isääsi, et.
Hän sulki silmänsä. Kukaties hän
mietti jotakin hyvin tärkeätä pojal­le
sanoakseen. Taikka vain tällä ta­voin
riemuitsi sydämessään tästä
kaikesta, tahtomatta kenellekään
sitä näyttää?
— Äiti väsyljo, sanoi hoitaja po­jalle.
Poika käsitti. Hän taputti hiljaa
äitiään poskelle, tarttui hänen kä^
teensä ja lupasi pian jälleen tulla
katsomaan. I Ja äiti hymyili onnelli­sena.
Poika tunsi hänkin nyt olon­sa
merkillisen kevyeksi. Äidin onni
oli tarttunut. Ja olihan hän mel­kein
itsekin ' uskonut noihin sanoi­hinsa,
niiden loisteessa lämmitellyt.
Mutta sitten . . . Sairaalan ava­rassa
eteisaulassa odotti häntä ou­to
mies.
— Erkkilä? kysyi mies.
Poika myönsi.
— Me lähdemmekin sitten tästä
sinne koulukotiin ,liän lisäsi tart­tuen
poikaa kädestä kiinni.
Tiistaina, huhtik. 23 p. — Tuesday, April 23, 1963 Sivu 3
VAPUN HISTORIAA
• (Jatk. Lsiv.)
keemme suurten nousujen ja lakko-taisteluiden
vuosina, kuten v. 1906
ja V. 1917, luojckasodan jälkeen V.
1919, jolloin työväki ensi kerran
marssi kahdessa rivistössä, v. 1935,
jolloin jälleen marssittiin mm. Hel­singissä
yhtenä kulkueena fasismin-vastaisin
tunnuksin, sekä sotien jäl­keen
1945. Monien vuosikymme­nien
ajan aina 1920-luvulle asti jäi­vät
työläiset vappuna työstä omin
luvin, sillä lailistetuksi vapaapäi­väksi
toukokuun 1 päivä julistettiin
Suomessa varsin myöhään. Palkalli­nen
vapaapäivä se ei ole vieläkään
huolimatta eduskunnan työväenryh-mien
monista lakiesityksistä.
VAPUN VIETTO JATKUU
Vaikka meillä niinkuin useimmis­sa
maissa on jo saavutettu vapun
alkuperäinen vaatimus, 8-tuntinen
työpäivä sekä monia muita taloudel­lisia
ja poliittisia oikeuksia, jatkuu
toukokuun 1.päivän vietto vuodesta
toiseen mielenosoituksineen, juhli­neen,
tunnuksineen ja punaisine
lippuineen. Onhan vapun perustun-nus
yleisestä yhteiskunnan uudesti-luomisesta
ja kansojen välisestä py-
He lähtivät. Kulkivat näin äänet­töminä
katua alas. Ja poika, hän
oli syvästi masentunut. Joka tahol­la
hän nyt kohtasi nuo isänsä suu­ret
ja karkeat kädet . . . nuo ku­ristavat
kourat. Nc olivaal tuoma­rilla,
joka oli hänet tuominnut.
Kaupungin nuorisonhuoltajalla,
tuolla hänet koulukotiin passitta­neella
miehellä. Poliisilla tuossa
hänen vierellään. Kaikilla vastaan­tulijoillakin:
Kaikilla, kaikilla . . .
— Juhani Tuukko.
syvästä rauhasta vielä toteuttamat­ta.
Toteuttamatta on.vielä monta
työläisten taloudellista j a sosiaalista
asemaa koskevaa vuosikynpienien
takaista vaatimusta: mm. salnapalk-kaisuus,
yleinen sairausvakuutus;
koulujärjestelmä, jok^ turvaa köy­hänkin
lapselle samat mahdollisuu­det
sivistykseert kuin varakkaalla^
kin. Työajan lyhentäminen on nyt;
yhtä välttämätön ja ajankohtainen
vaatimus kuin se oli V. 1886, joi loi tj^
Chicagon työläiset^ taistelivat siili»
ja samalla laskivat perustan touko­kuun
1 päivän perinteille. — Myös
va^pian vietto on yhtä tarpeellinen ja
ajankohtainen kuin konsanaan ,v.
1890.
Vapun viettoon sisältyvät tänäkin
päivänä kaikkien maiden työtäteke­vien
luokkasolidarisuuden • ja yh­teenkuuluvaisuuden
tunnukset. Ne
saavat nyt sitäkin suuremman mer­kityksen,
kun kolmannes maapallon
väestöstä on jo murskannut Icapila-listisen
järjestelmän ja rakentaa/
uutta yhteiskuntaa, sosialismia. Näi­tä
kansoja ja sosialismia tervehtii
vappumarssi jokaisessa maassa. Se
tervehtii myös Afrikan, "Aasian ja
latinalaisen Amerikan kansoja, jot­ka
taistelevat kansallisen vapauten­sa
puolesta imperialistista siirto­maaherruutta
vastaan. Työtäteke­vien
vappumarssi on yli maapallon
ulottuva veljellinen kädenpuristus
luökkaveljille ja kansoille, joita
kaikkia yhdistää vapaudentahto,
pyrkimys ihmisyyteen, sosialismiin
ja kestävään rauhaan koko maail­massa.'
Kaiken tämän vuoksi marssii ja
juhlii työmies ja nainen tänä ja.Iti
levinä vappuina. - - - A . M.
VAPPUTERVEHDYKSEMME
kaikille tuttavillemme!
Y.stävyys voimamme ja nvuh a
päämäärämme koko vuoden!
Rauhanterveisin,
Saima ja Jack Rinta
Gcraldlon Ontario
VAPPUTERVEHDYS
KAIKILLE RAUHAN PUOLUSTAJILLE
TÄNÄ KANSAINVÄLISENÄ TYÖVÄEN
JUHLAPÄIVÄNÄ, VAPPUNA!
Toimikaamme innokkaasti rauhan ja kansan
demokraattisten oikeuksien puolustamiseksi!
CSJ:n SOINTULAN OSASTO
Sointula British Coiumbia
Ädenauerille ei
löydy seuraajaa
...Bonn. — Liittokansleri .-Vdonyuc-rin
ja Länsi-Saksan kristillis-demo
kraattien liittopäiväryhmän puheen
johtajan von Brentanon Adenauerin
seuraajasta käymät neuvottelut ei­vät
ole johtaneet tulokseet, kerrot­tiin
luotettavasta lähteestä Bonnis­sa.
Saman lähteen mukaan öli Ade-nauer
pitänyt jyrkästi kiinni päätök­sestään,
ettei hän jää syrjään en­nenkuin
tämän vuoden loka- tai
marraskuussa. Neuvottelut käytiin
pääsiäispj'hien aikana Adenauerin
.lomahuvilassa Italiassa. Von Bren
tano, joka on Länsi Saksan entinen
ulkoministeri, oli puolestaan täh­dentänyt,
että varaliittokansleri
l.udwig.!Erhj|rd tulisi mahdollisim­man
pian nimetä Adenauerin seu­raajaksi.
von. Brentano seuostaa neiivotlc-luja
kristillisdemokraattien liitto-päiväryhmälle
ensi viikon maannn^
laina tai tiistaina.
VAPPUTERVEHDYKSEMME
kaikille työläisille
työväen kansainvälisen juhlapäivän '
Vapun johdosta!
Tehostakaamme toimintaamme täydellisen
aseistariisunnan ja pysyväisen rauhan
puolesta!
CSJ:n SAULT STE. MARIEN OSASTO
SAULT STE. MARIE, ONTARIO
KADONNUT RAHA
Jo.seph MacPhcrson raisusti erää­nä
päivänä istuen takaperin .satu­lassa.
Kun ystävät ihmottclivät tä­tä
outoa r<itsastus(apaa, hän selitti:
-— Pudotin aamulla shillingin he­vosen
appeeseen:
TASAPUOLINEN JAKO
"Mitä teitte talollenne avioerorat-kaisun
yhteydessä?"
"Me jaoimme sen keskenämme."
"Miten voitien sen suorittaa?"
"Vaimoni jäi sisäpuolelle, niinli
ulkopuolelle."
— Mitä; tapahtuu Euroopassa,
Aasiassa, Australiassa ja läntisellä
pallonpuoliskolla? Lukemalla VA­PAUTTA
pääsee siitä selville.
HAUSKAA VAPPUA
toivotamme kaikille työläisille
täystyöllisyyden, rauhan ja
paremman elämän pd.olesta!
Tcrvehdininie niitä m:''joinua cajiadahiisin
jotka antoivat äänen.sä maamme itsenäisyy­den
puolesta — ydinlatausten maahan tu:»ntia
vasjlaan! '
CSJ:n TIMMINSIN OSASTO
NAISTENKERHO
Timmins, Ontario